Jyväskylän maalaiskunta Oravasaaren ja Ilmopohjan osayleiskaava

Transkriptio

1 Jyväskylän maalaiskunta Oravasaaren ja n osayleiskaava Asukaskysely Viite Työnro Markus Hytönen Maanmittausins. (AMK) Ramboll Finland Oy Terveystie 2 FI Hollola Finland Puhelin:

2 Sisällys 1. Johdanto 1 2. Kyselyn toteuttaminen ja tarkoitus 2 3. Kyselyn tulokset Vastausten lukumäärä ja jakautuminen Monivalintakysymykset Kaupassakäynti Virkistyspalvelut Palvelut Asutuksen tiivistäminen Nykyinen viemäröintiratkaisu Jätevesiviemäröintiin liittyminen Liikennemuotojen kehittäminen Suunnittelun lähtökohdat Avoimet kysymykset Oman maa alueen käyttö tulevaisuudessa Kaupallisten palveluiden sijoittaminen Liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisin paikka Asuinympäristössä negatiivista Asuinympäristössä positiivista Millaisia toivomuksia yleiskaavalla halutaan Johtopäätökset 14 LIITTEET LIITE 1 Kyselylomake LIITE 2 Osa alueet

3 1. Johdanto Oravasaaren ja n osayleiskaava varten on laadittu asukaskysely (LIITE 1). Tämän raportin tarkoituksena on antaa kokonaiskuva tuon kyselyn tuloksista. Kysely toimitettiin alueen asukkaille Jyväskylän maalaiskunnan toimesta vuoden 2007 alussa viemällä kyselylomakkeet autolla asukkaiden postilaatikoihin. Kyselylomakkeita jätettiin 200 kpl ja vastauksia saatiin 70 kpl. Kyselyn tavoitteena oli selvittää alueen asukkaiden näkemykset omasta ympäristöstään, sen hyvistä ja huonoista puolista sekä parannusehdotukset, joihin yleiskaavalla voidaan vaikuttaa. Oravasaaren ja n osayleiskaava on tullut vireille Jyväskylän maalaiskunnan vuoden 2005 kaavoituskatsauksen ja ohjelman myötä. Yleiskaavaa on ryhdytty laatimaan kesäkuussa Yleiskaavaluonnos on tarkoitus saada valmiiksi asukaskyselyn tulosten jälkeen, keväällä Maankäyttö ja rakennuslaki ohjaa kaavoitusta. Sen tavoitteena on: järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. (MRL 1 ) Asukaskysely palvelee osayleiskaavatyötä sekä vahvistaa maankäyttö ja rakennuslain tavoitteen täyttymistä osallistumisen osalta. Samalla saatiin tiedotettua lisää kaavahankkeesta sekä aktivoitua kyläläisiä mukaan kaavoitusprosessiin. 1

4 2. Kyselyn toteuttaminen ja tarkoitus Asukaskyselyn mukana maanomistajille lähetettiin alustus kyselystä, kyselylomake ja A4 kokoinen kartta kaavoitettavasta alueesta sekä palautuskuori (LIITE 1). Alustuksessa kerrottiin taustaa kaavatyölle, kyselyn tarkoitus sekä minkä tyyppisiä asioita kyselyllä tahdottiin selvittää. Kysymyksillä pyrittiin löytämään vastaus lähinnä seuraaviin asioihin: Mikä alueella on hyvää? Mikä alueella on huonoa? Millaisia toiveita on yleiskaavaan liittyen? Kuinka paljon nykyistä asutusta halutaan tiivistää? Kaava alue jakautuu neljään hieman erityyppiseen osa alueeseen,, ja. Kyselyssä haluttiin erotella eri alueiden vastaukset toisistaan ja tuloksia on tarkasteltu näin ollen alueittain (LIITE 2). Kysymyksiä pohdittaessa pyrittiin löytämään oleelliset asiat juuri kyseiselle suunnittelualueelle yleiskaavatasoista suunnitelmaa laadittaessa. Näistä kysymyksistä tehtiin mahdollisuuksien mukaan monivalintakysymyksiä, jotta tulosten käsittely olisi jouhevaa. Lisäksi oli useita avoimia kysymyksiä, joihin saattoi vastata pitkilläkin vastauksilla. Vastaukset vietiin Tixel tilasto ohjelmaan, josta oli mahdollista ajaa erityyppisiä jakaumia ja ristiintaulukointeja. Ristiintaulukointia tehtiin lähinnä eri asuinalueiden välillä. 2

5 3. Kyselyn tulokset 3.1 Vastausten lukumäärä ja jakautuminen Kyselyn tulosten avulla on pyritty löytämään yleiskaavatyötä varten oleelliset asiat, jotka vaikuttavat kaavan tavoitteisiin ja sisältöön. Kyselyn vastausprosentti oli 34,5 %. Vastaukset on jaettu osa alueisiin, joilla on eri määrä kotitalouksia. Kotitalouksien määrä jakautuu eri osa alueisiin seuraavasti: 79 kpl 52 kpl 46 kpl 24 kpl Eri osa alueiden vastausten lukumäärä jakautui seuraavasti: ; % ; 9 13 % ; % ; % Vastaus prosentti oli Kairahdassa 54 %, Oravasaaressa 42 %, Laajarannassa 38 % ja ssa 25 %. Osayleiskaavatyö nähtiin näin ollen Kairahdassa ylivoimaisesti kiinnostavimpana asiana. 3

6 3.2 Monivalintakysymykset Monivalintakysymykset olivat vaihtoehtoisia kysymyksiä, jotka oli muotoiltu vastaamaan suunnittelualueen erityisiä piirteitä ja oloja Kaupassakäynti Alueen kaupassa käynti jakautuu melko tasan lähimpien kauppojen kesken, jotka sijaitsevat Jyväskylässä, Vaajakoskella ja kaava alueen rajalla olevan ABC huoltoaseman kesken. Muualla ostoksia ei kyselyn tulosten perusteella tehdä. Kaupassakäynti Jyväskylä Vaajakoski ABC muualla Virkistyspalvelut Kysyttäessä mitä virkistyspalveluja alueelle tulisi lisätä, kaikilla alueilla nähtiin tarvetta latureiteille. Muutoin vastaukset jakautuivat hieman eri osaalueiden kesken. Kairahdassa, Laajarannassa ja Oravasaaressa nähtiin selkeästi tarvetta uimarannalle. Luontopolku nähtiin tarpeelliseksi Laajarannassa, Oravasaaressa ja ssa. Mitä virkistyspalveluja lisää urheilu luontopolku latureitit maastopyöräily moottoriurheilu rullalautailu uimaranta muu vaihtoehto 4

7 3.2.3 Palvelut Ruokakauppa haluttiin kaikilla osa alueilla sijaitsevan lähempänä kotia, erityisesti Oravasaaressa ja ssa. Sitä tärkeämmäksi palveluksi ruokakauppa koettiin mitä kauemmaksi palveluista mentiin (). Lähempää postia ja koulua toivottiin Kairahdassa, Laajarannassa ja Oravasaaressa. Koulun läheisyyttä toivottiin erityisesti Kairahdassa ja Laajarannassa. Minkä palvelun tahdotte lähemmäksi kotianne ruokakauppa posti päiväkoti koulu muu vaihtoehto Asutuksen tiivistäminen Millään alueella ei nähty, että asutusta tulee tiivistää paljon. Laajarannassa hieman yli puolet vastaajista halusi tiivistää asutusta jonkin verran. Eniten tiivistämistä oltiin vastaan ssa ja Kairahdassa. Tuleeko asutusta tiivistää paljon jonkin verran vähän ei ollenkaan 5

8 3.2.5 Nykyinen viemäröintiratkaisu Prosentuaalisesti eniten kunnalliseen viemäriverkkoon liittyneitä talouksia vastausten perusteella on Laajarannassa. Mielenkiintoinen yksityiskohta on lisäksi se, että Kairahdassa on melko paljon umpisäiliöitä, vaikka alue lähimpänä muuta laajempaa infrastruktuuria. Millainen on nykyinen viemäröinti ratkaisu kunnallinen viemäriverkko maasuodatin/imeytyskenttä muu vaihtoehto umpisäiliö pienpuhdistamo Jätevesiviemäröintiin liittyminen Laajarannassa oltiin selkeästi halukkaita liittymään kunnalliseen jätevesiviemäröintiin ja ssa vähiten halukkaita. Oletteko halukas liittymään jätevesiviemäröintiin kyllä ei 6

9 Nykyinen viemäröintiratkaisu vaikuttaa jätevesiviemäröintiin liittymisen halukkuuteen. Esimerkiksi taloudet, joilla on olemassa maasuodatus/imeytyskenttä, eivät ole halukkaita liittymään jätevesiviemäröintiin. Tämä johtunee jo tehdyistä investoinneista jätevesien käsittelyssä. Millainen on nykyinen viemäröinti ratkaisu Oletteko halukas liittymään jätevesiviemäröintiin kyllä ei kunnallinen viemäriverkko maasuodatin/imeytyskenttä muu vaihtoehto umpisäiliö pienpuhdistamo Liikennemuotojen kehittäminen Eniten kannatusta eri liikennemuotojen kehittämiseksi sai Oravasaaressa ja Kairahdassa polkupyöräily, Laajarannassa ja ssa jalankulku. Vähiten kehittämistä kyselyn mukaan vaatii henkilöautoliikenteen kehittäminen. Tämä tulee esille selkeästi Oravasaaressa, jossa kulkuyhteydet muilla liikenne muodoilla on selkeästi muita heikommat. Mitä liikennemuotoja tulisi kehittää henkilöautoliikenne julkinen liikenne jalankulku pyöräily 7

10 3.2.8 Suunnittelun lähtökohdat Pääpiirteissään vastaukset osoittavat, että suunnittelun lähtökohtana tulee olla nykyisen maiseman säilyttämisen ja arvojen vaalimisen. Laajarannassa on eniten tilausta sille, että nykyistä maisemaa ja arvoja muutettaisiin. Lähtökohtana suunnittelussa tulisi olla nykyisen maisema säilyttäminen ja arvojen vaaliminen täysin samaa mieltä eri mieltä samaa mieltä täysin eri mieltä 3.3 Avoimet kysymykset Avoimet kysymykset on analysoitu siten, että vastaukset on jaettu luokkiin, jolloin tuloksista voidaan vetää tilastollisia johtopäätöksiä. Avoimet kysymykset, joissa on kysytty ympäristön negatiivisia asioita, on yhdistetty. Luokkien muodostaminen oli joissakin tapauksissa hieman haastavaa, mutta käytetty jako antaa kuitenkin oikeanlaisen kuvan alueen asukkaiden tahtotilasta palvelemaan osayleiskaavatyötä. 8

11 3.3.1 Oman maa alueen käyttö tulevaisuudessa Oma maa alue haluttiin tonttimaaksi suurimmassa osassa vastauksista. Oletuksen mukaan vastaajista suurimmalla osalla nykyinen maankäyttö oli tonttimaata. Tästä ei siis suoraan voida vetää johtopäätöstä siitä, että tonttimaata halutaan vielä lisää. Lomarakentamista toivottiin Laajarannassa, maatalouskäyttöä Oravasaaressa ja ssa. toive maankäytöstä tonttimaa metsätalous lomarakentaminen maatalousmaa Kaupallisten palveluiden sijoittaminen Kysyttäessä uusien kaupallisten palvelujen sijaintia noin puolet vastaajista jättivät vastaamatta, jolloin kysymystä voidaan pitää hieman merkityksettömänä. Eri osa alueilla asia nähtiin hyvin eritavoin. Lähinnä vastauksista nousee esille, että kaupallisia palveluja halutaan sinne mistä ne tavoitetaan. Minne kaupalliset palvelut tulisi sijoittaa ABC:n läheisyys Vaajakoski Nelostien varteen Kanavuori ei uusia palveluita muu vaihtoehto 9

12 3.3.3 Liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisin paikka Liikenneturvallisuuden kannalta vaaralliseksi koettiin valtatiehen 4 liittyvät seikat, kuten liittymät valtatielle, pyöräteiden puute sekä valtatie 4 itsessään. Kairahdassa pyöräteille ei nähty tarvetta siten kuin muualla. Suurin tarve pyöräteille oli Oravasaaressa. Liikenne turvallisuuden kannalta vaarallisin paikka Liittymät nelostielle Valtatie 4 muu vaihtoehto Pyöräteiden puute tienylitykset Asuinympäristössä negatiivista Analysoitaessa asuinympäristön negatiivisia asioita on yhdistetty kolmen kysymyksen vastaukset. Näissä kysymyksissä kysyttiin ympäristöhäiriöitä, suunnittelualueen ruminta ja epämiellyttävintä paikkaa sekä mikä asuinympäristössä on huonoa. Tämä siksi, että vastausten perusteella voitiin näin saada paras kokonaiskäsitys yleiskaavoituksen kannalta oleellisista asioista. Selkeästi negatiivisimpana asiana nähtiin valtatie 4. Useissa vastauksista tuotiin esiin joku valtatiehen 4 liittyvä negatiivinen asia. Tällaisia olivat mm. melu, liikenneturvallisuus, rekkaliikenne ja liittyminen valtatielle 4. Yksittäisenä kohteena esiin nousi myös Aijasahon sikala, jonka toiminta koettiin Oravasaaressa ilmeisesti hajuhaittojen takia jonkin verran negatiivisena. Alueella oli yksityisten maanomistajien pihapiirejä tai alueita, jotka olivat joltain osin epäsiistejä joka myös näkyi vastauksissa. 10

13 Mikä on huonoa asuinympäristössä Aijasahon sikala Valtatie 4 julkinen liikenne yleisen uimarannan puute yhdysteiden kunto valaistus epäsiisteys ei ole mitään huonoa muu tekijä Asuinympäristössä positiivista Vastauksissa nousi selkeästi esiin luonnonläheisen, maaseutumaisen ja väljän asumisen hyvät puolet. Oravasaaressa korostui hieman myös koulun tärkeys. Mikä on hyvää asuinympäristössä maaseutumaisuus luonto väljä asutus sijainti oma koulu rauhallisuus yhdistykset muu vaihtoehto Kysyttäessä kauneinta tai miellyttävintä paikkaa, vastauksissa ei tullut selkeästi esiin mitään tiettyä paikkaa. 41 prosentissa vastauksista kysymykseen ei ollut vastattu lainkaan. Esille nousi kuitenkin samoja asioita kuin 11

14 kysyttäessä asuinympäristön hyviä asioita: Oravasaaren ja n maisemat, Päijänteen ja Leppäveden rannat sekä Oravasaaren koulun ympäristö Millaisia toivomuksia yleiskaavalla halutaan Koko suunnittelualueella tahdottiin, että yleiskaava lisäisi uutta asutusta maltillisesti ja siten, että maaseutumainen kylämäisyys alueella säilyisi. Lisäksi tahdottiin, että kaavalla puututaan ympäristönsuojeluun ja virkistysreittien lisäämiseen. Yhtenä erityisenä asiana nähtiin, että alueelle tulisi osoittaa varaus uimarannalle. Mihin halauisit osayleiskaavan vaikuttavan maaseutumaisuuden säilyminen oman koulun säilyminen yleisen uimarannan rakentaminen pyöräteiden parannus ympäristön suojelu uuden asutuksen maltillinen lisääminen virkistymisreittien lisääminen uusien palveluiden rakentaminen yleisen venevalkaman rakentaminen muu vaikutus maa ainesten otto Eri osa alueilla yleiskaavan toivottiin vaikuttavan seuraavasti: Oravasaaressa toivottiin yleistä uimarantaa ssa maaseutumaisuuden ja oman koulun säilyminen nähtiin tärkeänä Laajarannassa haluttiin lisätä uutta asutusta maltillisesti Kairahdassa toivottiin virkistysreittejä 12

15 Mihin halauisit osayleiskaavan vaikuttavan maaseutumaisuuden säilyminen oman koulun säilyminen yleisen uimarannan rakentaminen pyöräteiden parannus ympäristön suojelu uuden asutuksen maltillinen lisääminen virkistymisreittien lisääminen uusien palveluiden rakentaminen yleisen venevalkaman rakentaminen muu vaikutus maa ainesten otto Kysymys oli herättänyt erityisesti Oravasaaressa mielenkiintoa, muualla vastausten määrä jäi melko pieneksi. Kysyttäessä onko yleiskaavalla mahdollisesti negatiivisia vaikutuksia, vastauksia tuli 15 kpl. Näistä 60 % oli sitä mieltä, että negatiivisia vaikutuksia ei ole. 13

16 4. Johtopäätökset Kyselyn vastausprosentti oli melko alhainen 34,5 %. Oletuksena kuitenkin on, että mikäli alueella asuva tahtoi vaikuttaa kaavaratkaisuun hän vastasi kyselyyn. Tästä syystä voidaan kyselyn tulosten perusteella vetää johtopäätöksiä alueen asukkaiden tahtotilasta ja ottaa kysely huomioon yleiskaavatyössä. Kyselyn perusteella voidaan yleiskaavatyötä varten vetää seuraavia johtopäätöksiä: 1. Alueelle osoitetaan maltillisesti uutta asuinrakentamista alueen maalaismaisuutta ja maisemaa oleellisesti heikentämättä. Uudisrakentamista toivotaan eniten an. 2. Oravasaaressa uutta asutusta häiritsisi ilmeisesti Aijasahon sikala. 3. Kevyenliikenteen yhteyksien parantaminen, liikenneturvallisuus ja julkisen liikenteen toiminnan kehittymisen mahdollistaminen on tärkeää. 4. Valtatien 4 siirtäminen 500 metriä länteen koettiin positiiviseksi asiaksi. 5. Oravasaaressa toivotaan yleistä uimarantaa ja venevalkamaa. ssa haluttiin säilyttää maaseutumaisuus ja Oravasaaren koulu. 6. Lisäksi tahdottiin parantaa hieman virkistysmahdollisuuksia, esimerkiksi latureittejä. 14