Tilanne ja näkymät 4/2012. Näkymät ovat haastavat maailmanlaajuisesti s. 3. Tilaukset vähentyneet. kannattavuus koetuksella s. 5

Transkriptio

1 Tilanne ja näkymät 4/ ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Näkymät ovat haastavat maailmanlaajuisesti s. 3 Teknologiateollisuus Suomessa Tilaukset vähentyneet. kannattavuus koetuksella s. 5

2 Sisällysluettelo Maailman ja Suomen talouden näkymät... 3 Teknologiateollisuus Suomessa... 5 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa... 6 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa... 7 Metallien jalostus Suomessa... 8 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa... 9 Tietotekniikka-ala Suomessa Tilanne ja näkymät 4/

3 Maailman ja Suomen talouden näkymät Näkymät ovat haastavat maailmanlaajuisesti Maailmantalouden kasvu ja näkymät ovat heikentyneet selvästi viime kuukausina. Kansainvälinen valuuttarahasto alensi lokakuussa ennustettaan kasvusta sekä kuluvalle että tulevalle vuodelle. Tänä vuonna maailmantalouden arvioidaan kasvavan 3,3 prosenttia ja ensi vuonna 3,6 prosenttia. Euromaissa bruttokansantuote supistuu tänä vuonna noin puoli prosenttia ja kasvaa ensi vuonna,2 prosenttia. Maailmantalouden kasvu painottuu suuressa määrin kehittyviin talouksiin, mutta riskit ennakoitua heikommalle kehitykselle myös näissä maissa ovat suuret. Viimeaikaiset tiedot talouden kehityksestä kertovatkin laaja-alaisesta epävarmuudesta eri puolilla maailmaa. Uutta on taloudellisen aktiviteetin heikkeneminen Kiinassa. Kiinan bruttokansantuote kasvoi prosentin vauhtia vuosina ja 9 1 prosentin vauhtia vuosina 28, mutta sen jälkeen 7 8 prosentin vauhtia. Kiinan kehityksellä on nykyisellään laajoja heijastusvaikutuksia erityisesti teollisuuteen maailmanlaajuisesti. Finanssikriisin puhjettua Kiinassa toteutettiin vuoden 28 lopulta alkaen ennennäkemättömiä elvytystoimia rakentamisen ja infrastruktuuri-investointien lisäämiseksi. Hyvästä tarkoitusperästä huolimatta näillä toimilla kiihdytettiin jo ennestään korkealle kivunneita asuntojen ja muiden kiinteistöjen hintoja. Nyttemmin kiinteistökupla on pakottanut maan hallituksen leikkaamaan talouskasvua raha- ja finanssipolitiikan keinoin. Seurauksena on ollut rakennusalan ja siitä riippuvaisen teollisuuden tilanteen heikkeneminen. Euroopan ja Yhdysvaltain heikko kysyntä ovat niin ikään vaikeuttaneet Kiinan vahvan vientisektorin asemia. Useille teollisuuden aloille on syntynyt ylikapasiteettia. Kiinan teollisuuden suuren maailmanmarkkinaosuuden takia ylikapasiteetista aiheutuu merkittäviä heijastusvaikutuksia sekä kehittyviin että kehittyneisiin maihin. Raaka-aineiden, kuten rautamalmin ja värimetallien, hinnat ovat pudonneet tuntuvasti. Raaka-aineiden viennistä ja erityisesti Kiinan kysynnästä riippuvat maat ovat kohdanneet vaikeuksia viennissä. Monet länsimaiset yritykset taas ovat kohdanneet heikkenevää kysyntää. Esimerkiksi erilaisten koneiden ja laitteiden vienti Kiinaan on viime aikoina joko supistunut tai kasvu oleellisesti hidastunut. Velkakriisi ja vientitilausten väheneminen Euroopassa ovat viime kuukausina rasittaneet aiempaa voimakkaammin myös taloudeltaan vahvempia Euroopan maita. Saksassa keskeisten vientisektorien saamat uudet tilaukset ovat kääntyneet laskuun. Saksan koneteollisuus sai elokuussa uusia tilauksia 11 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Elektroniikka- ja sähköteollisuudessa uudet tilaukset vähenivät viisi prosenttia. Teollisuuden saamat tilaukset kotimaasta vähenivät kaikkein eniten, mikä kertoo kone- ja laiteinvestointien viimeaikaisesta supistumisesta Euroopassa. Rahoituksen ehtojen kiristyminen kiihdyttää entisestään investointien vähenemistä. Euromaiden teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit lokakuulta vahvistavat, että Länsi-Euroopan taantuma jatkuu sitkeänä, jopa voimistuu entisestään. Myös Saksan talous on taantuman kynnyksellä. Historiallinen käännekohta Suomen taloudessa Vuosi 28 tulee jäämään Suomen taloushistoriaan yhtenä merkittävänä käännekohtana. Maailmanlaajuisen talouskriisin puhkeamisen lisäksi ajankohtaan liittyy muutakin merkittävää. Suomen talouskasvu ja sen edellytykset kokivat suuren muutoksen. Vuodenvaihteesta 28/ alkaen matkapuhelimien vienti Suomesta romahti ja vuoden heinäkuusta alkaen loppui kokonaan. Myös kone- ja metallituoteteollisuuden viennissä tapahtui merkittävä tasopudotus, jota ei saada kurottua umpeen ainakaan pitkään aikaan. Teknologiateollisuuden tavaraviennin lisäksi myös alan palveluvienti kääntyi laskuun. Suomen palveluviennistä teollisuuden osuus on pitkään ollut 8 9 prosenttia ja pelkästään elektroniikkateollisuuden osuus noin 6 prosenttia. Ajankohtaan liittyy myös teknologiateollisuuden tutkimus- ja kehittämisinvestointien kääntyminen laskuun Suomessa. Tälläkin mittarilla arvioituna erityisesti elektroniikkateollisuuden negatiivinen vaikutus jatkunee myös tulevina vuosina. Suomen vaihtotaseen ylijäämä oli vielä varsin hyvällä tasolla vuoden 28 loppuun asti, mutta siinäkin tapahtui merkittävä heikkeneminen vuodenvaihteesta 28/ alkaen. Nyttemmin vaihtotase on painunut alijäämäiseksi. Suomi on lyhyessä ajassa ajautunut Euroopan kriisimaiden, kuten Espanjan, Italian ja Ison- Britannian joukkoon. Vaihtotaseen kääntäminen uudelleen nousuun on tunnetusti hyvin vaikeaa ja edellyttää laaja-alaisia ponnisteluja kilpailukyvyn parantamiseksi. Viennin tasopudotuksen ja koko 2-luvun jatkuneen kilpailukyvyn kroonisen heikkenemisen seurauksena julkisen talouden ja erityisesti valtion velkamäärä alkoi kasvaa ripeästi alusta 3 Tilanne ja näkymät 4/

4 alkaen. Velkamäärän kasvu on jatkunut yhtä nopeana myös tänä vuonna. Velkaa joudutaan ottamaan suunnilleen samaan tahtiin myös vuonna 213. Uudella velalla rahoitetaan lähes 15 prosenttia valtion budjettimenoista vuonna 213. Tämäkin ennuste on todennäköisesti ylioptimistinen. Kustannuskehitys suhteessa tuottavuuteen on karannut käsistä Suomen tuottavuuden ja työvoimakustannusten kehityksen arvioinnissa ei ole enää realistista verrata keskenään vuotta 28 edeltävää ja sen jälkeistä aikaa. Edellä kuvattujen rakenteellisten muutosten takia Suomen kannalta parhaimman analyysin tulee nyt perustua vuoden 28 jälkeiseen aikaan. Tuottavuudessa Suomessa ei ole saavutettu vuoden 28 tasoa. Tämä koskee sekä koko kansantaloutta, koko teollisuutta että teknologiateollisuutta. Esimerkiksi teknologiateollisuudessa tuottavuus on tällä hetkellä lähes 1 prosenttia jäljessä vuoden 27 ja 28 tilanteesta. Tuottavuuden heikkeneminen koskee merkittävää osaa teknologiateollisuuden toimialoista. Tuottavuuden tasapudotuksesta huolimatta työvoimakustannukset Suomessa ovat jatkaneet viime aikoina samaa vauhtia kuin vuosina Kustannusten nousu on ollut ylimitoitettua tuottavuuden kehitykseen verrattuna sekä teollisuudessa että palvelualoilla, puhumattakaan alijäämäisestä julkisesta sektorista. Tämän seurauksena yksikkötyökustannukset eli työvoimakustannukset suhteessa tuottavuuteen ovat nousseet ja kustannuskilpailukykymme on heikentynyt sekä edeltäviin vuosiin että kilpailijamaihimme verrattuna. Teollisuudessa yksikkötyökustannukset ovat nousseet Suomessa vuoden 28 jälkeen noin 18 prosenttia, kun Saksassa nousua on ollut 7 prosenttia ja Ruotsissa ei lainkaan. Itäisen Euroopan vertailumaissa Puolassa, Tšekissä ja Virossa yksikkötyökustannukset ovat jopa alentuneet 1 15 prosenttia. Vastaavasti koko kansantaloudessa yksikkötyökustannusten kehitys Suomessa on ollut viime vuosina epäedullisempaa kuin kilpailijamaissa. Tämä koskee sekä Länsi-Euroopan että Keski- ja Itä- Euroopan maita. Mitä on opittava viimeaikaisesta kustannuskehityksestä Suomessa? Kustannuskehitys on mitoitettava niin, että koko vientisektorin kustannuskilpailukyky turvataan ja yrityskohtaiset erot otetaan huomioon. Vuosille ja 213 sovitut raamisopimuksen mukaiset palkankorotukset heikentävät entisestään teollisuuden ja koko kansantalouden kilpailukykyä. Työmarkkinoilla erityisesti palkanmuodostuksessa esiintyvät jäykkyydet pitävät tästä huolen. Keskitetty palkoista sopiminen on irrallaan sekä yritysten tuottavuudesta että työntekijöiden suorituksista. Jos alemman tuottavuuden yrityksistä ei pidetä huolta, seurauksena ovat mittavat irtisanomiset. Muistutuksena tästä on kone- ja metallituoteteollisuudessa, elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä metallien jalostuksessa toteutunut henkilöstömäärän väheneminen Suomessa vuoden 28 jälkeen. Kaikkiaan henkilöstö on vähentynyt 35 :lla ja riski edelleen vähenemiselle on erittäin suuri. Bruttokansantuote EU-maissa ja Suomessa Vuosineljänneksittäin, muutos edellisvuotisesta, % Suomi EU-maat Viimeisin tieto huhti-kesäkuu Lähde: Eurostat Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta Bkt 3kk / 3kk, % 65 2, Viimeisin tieto 1/ Lähde: Markit, Eurostat Ostopäällikköindeksi, vas. ast. BKT, oik ast. 1,, -1, -2, -3, Yksikkötyökustannukset teollisuudessa = 1 28 Suomi Puola Saksa Viro Ruotsi Tšekki Viimeisin tieto huhti-kesäkuu Lähde: Eurostat / Quarterly National Accounts / Labour Cost Index Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Yksikkötyökustannukset kansantaloudessa (ml. efektiivinen valuuttakurssi) 28 = Suomi Viro Saksa Italia Espanja Itävalta Alankomaat Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan 2-3 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto huhti-kesäkuu. Lähde: European Central Bank 4 Tilanne ja näkymät 4/

5 Teknologiateollisuus Suomessa Tilaukset vähentyneet, kannattavuus koetuksella Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli tammiheinäkuussa 3 prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla, mutta noin viidenneksen alemmalla tasolla kuin syksyllä 28. Teknologiateollisuudessa sekä uusien tilausten että tilauskannan lasku ovat voimistuneet syksyn aikana. Tilausten väheneminen on laaja-alaista ja koskettaa teknologiateollisuuden kaikkia toimialoja. Yritysten saamat tarjouspyynnöt ovat niin ikään vähentyneet viime kuukausina. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 2 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna ja 14 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Yrityksistä 68 prosenttia raportoi uusien tilausten vähenemisestä verrattuna huhti-kesäkuuhun ja 23 prosenttia tilausten lisääntymisestä. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 1 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna ja 5 prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa. Yritysten saamat tarjouspyynnöt vähenivät lokakuussa verrattuna loppukesän tilanteeseen lähes kolmanneksessa yrityksistä, kun niiden lisääntymisestä kertoi seitsemän prosenttia yrityksistä. Viime kuukausien tilaus- ja tarjouspyyntökehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Liikevaihto on niin ikään merkittävästi pienempi kuin ennen talouskriisiä syksyllä 28. Monien teknologiateollisuuden pk-yritysten haasteena on myös kannattavuuden heikko taso ja kehitys. Lokakuussa kerättyjen tietojen mukaan alihankkijayrityksistä lähes 3 prosenttia kertoo kannattavuutensa heikosta tasosta, viidennes hyvästä tasosta ja puolet sen tyydyttävästä tasosta. Tulevien kuuden kuukauden aikana yrityksistä kolmannes arvioi kannattavuutensa heikkenevän, runsas 1 prosenttia paranevan ja lähes 6 prosenttia pysyvän ennallaan. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstön määrä Suomessa pysyi tammi-syyskuussa suunnilleen ennallaan verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa kaikkiaan noin 3, josta 1 henkilöä oli lomautusjärjestelyjen piirissä. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli 329. Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Teknologiateollisuuden henkilöstö 25 = , / 1-7, Muutos: + 3 % Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla (3.9) Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 7/. Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä III, / III, III, / II, *) Pl. metallien jalostus Muutos (vientiin): - 23 % - 7 % Muutos (kotimaahan): - 7 % - 27 % Muutos (yhteensä): - 2 % - 14 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto III/ Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä 3.9. / / 3.6. Muutos (vientiin): - 14 % - 2 % Muutos (kotimaahan): + 1 % - 13 % Muutos (yhteensä): - 1 % - 5 % *) Pl. metallien jalostus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto Tilanne ja näkymät 4/

6 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Suomessa Copyright Vacon Uudet tilaukset ja tilauskanta matalalla tasolla Elektroniikka- ja sähköteollisuuden (tietoliikennelaitteet, sähkökoneet, instrumentit) yritysten liikevaihto Suomessa oli tammi-heinäkuussa 2 prosenttia pienempi kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Tietoliikennelaiteteollisuuden toimialalla tilanne on jatkunut haastavana viime kuukausina. Erityisesti tämän seurauksena myös koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden saamat uudet tilaukset ja tilauskanta ovat pysyneet matalalla tasolla. Yritysten saamat tarjouspyynnöt ovat viime viikkoina vähentyneet aiempaa useammassa alan yrityksessä. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 43 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna ja 7 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 32 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna ja samalla tasolla kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan pysyvän lähikuukausina matalalla tasolla. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstön määrä Suomessa väheni edelleen tammi-syyskuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa noin 44. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli 62. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä III, / III, III, / II, Muutos (vientiin): - 45 % - 2 % Muutos (kotimaahan): - 26 % - 24 % Muutos (yhteensä): - 43 % - 7 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto III/ Kotimaahan Vientiin Yhteensä 3.9. / / 3.6. Muutos (vientiin): - 37 % + 1 % Muutos (kotimaahan): + 5 % - 6 % Muutos (yhteensä): - 32 % % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto 3.9. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta Suomessa 6 Tilanne ja näkymät 4/

7 Kone- ja metallituoteteollisuus Suomessa Copyright Metso Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Vientiin Yhteensä III, / III, III, / II, Muutos (vientiin): - 6 % - 8 % Muutos (kotimaahan): + 4 % - 13 % Muutos (yhteensä): - 4 % - 9 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto III/ Kotimaahan Vientiin Yhteensä 3.9. / / 3.6. Muutos (vientiin): - 7 % - 2 % Muutos (kotimaahan): - 11 % - 2 % Muutos (yhteensä): - 8 % - 6 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto 3.9. Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta Suomessa Tilaukset laskusuunnassa Kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto Suomessa oli tammi-heinäkuussa 3 prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Kone- ja metallituoteteollisuuden toimialalla uudet tilaukset ovat olleet viime kuukausina laskusuunnassa. Myös tilauskanta on supistunut. Yritysten saamat tarjouspyynnöt ovat niin ikään vähentyneet viime viikkoina aiempaa useammassa alan yrityksessä. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 4 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna ja 9 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 8 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna ja 6 prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstön määrä Suomessa lisääntyi hieman tammi-syyskuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Kasvu kuitenkin pysähtyi kesän jälkeen. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa noin 135. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli Tilanne ja näkymät 4/

8 Metallien jalostus Suomessa Liikevaihto supistunut, tuotannon määrä kasvanut Metallien jalostusyritysten (terästuotteet, värimetallit, valut) liikevaihto Suomessa oli tammi-heinäkuussa 4 prosenttia pienempi kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotannon määrä Suomessa kasvoi kaikkiaan 2 prosenttia tammi-elokuussa verrattuna vuotta aiempaan ajanjaksoon. Terästuotteiden tuotanto lisääntyi, värimetallien ja valujen tuotanto supistui. Maailman terästuotanto kasvoi tammi-syyskuussa hieman viimevuotisesta. Tuotanto Aasiassa lisääntyi 2 prosenttia, Pohjois-Amerikassa 4 prosenttia, mutta supistui EU-maissa 5 prosenttia. Kiinan osuus maailman terästuotannosta oli syyskuussa 47 prosenttia. Maailmantalouden epävarmuus ja alan teollisuuden ylikapasiteetti ovat viime aikoina painaneet terästuotteiden ja värimetallien hintoja alaspäin. Metallien jalostusyritysten henkilöstön määrä Suomessa väheni hieman tammi-syyskuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa noin 16. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli = 1 25 = 1 Copyright Outokumpu Metallien jalostuksen liikevaihto Suomessa , / 1-7, Muutos: - 4 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 7/. Lähde: Tilastokeskus Metallien jalostuksen tuotannon määrä Suomessa , / 1-8, Muutos: + 2 % Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 8/. Lähde: Tilastokeskus 8 Tilanne ja näkymät 4/

9 Suunnittelu ja konsultointi Suomessa Suunnittelu- ja konsulttialan uudet tilaukset Suomessa Kotimaahan Kotimaahan Vientiin Yhteensä III, / III, III, / II, Muutos (vientiin): + 33 % - 59 % Muutos (kotimaahan): - 8 % - 26 % Muutos (yhteensä): - 3 % - 34 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto III/ Vientiin Suunnittelu- ja konsulttialan tilauskanta Suomessa Yhteensä 3.9. / / 3.6. Muutos (vientiin): - 1 % - 15 % Muutos (kotimaahan): % - 16 % Muutos (yhteensä): - 2 % - 16 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto 3.9. Tilaukset kääntyneet laskuun Suunnittelu- ja konsulttialan (teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut) liikevaihto Suomessa oli tammi-heinäkuussa 11 prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Suunnittelu- ja konsulttialalla uudet tilaukset ja tilauskanta ovat viime kuukausina kääntyneet laskuun. Yritysten saamat tarjouspyynnöt ovat viime viikkoina niin ikään vähentyneet aiempaa useammassa alan yrityksessä. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat suunnittelu- ja konsulttialan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinä-syyskuussa euromääräisesti 3 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna ja 34 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 2 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan vuonna ja 16 prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella suunnittelu- ja konsulttialan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Suunnittelu- ja konsulttialan henkilöstön määrä Suomessa lisääntyi merkittävästi eli lähes 1 prosenttia tammi-syyskuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Kasvu kuitenkin pysähtyi kesän jälkeen. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa noin 52. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli Tilanne ja näkymät 4/

10 Tietotekniikka-ala Suomessa Epävarmuus vaikuttaa uusien tilausten saamiseen Tietotekniikka-alan (tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot) yritysten liikevaihto Suomessa oli tammi-heinäkuussa 7 prosenttia suurempi kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Taloustilanteen yleinen heikkeneminen alkaa vaikuttaa myös tietotekniikka-alan tilanteeseen. Yrityksistä aiempaa suurempi osuus raportoi uusien tilausten ja tarjouspyyntöjen vähenemisestä. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat tietotekniikka-alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia heinäsyyskuussa euromääräisesti 8 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna ja 44 prosenttia vähemmän kuin edeltävällä vuosineljänneksellä huhti-kesäkuussa. Tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa16 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna, mutta 5 prosenttia pienempi kuin kesäkuun lopussa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella tietotekniikka-alan yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Tietotekniikka-alan henkilöstön määrä Suomessa pysyi suunnilleen ennallaan tammi-syyskuun aikana verrattuna vuodenvaihteen tilanteeseen. Henkilöstöä oli syyskuun lopussa noin 53. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 28 alan yrityksissä henkilöstöä oli hieman vähemmän. Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa III, / III, III, / II, Muutos: - 8 % - 44 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto III/ Tietotekniikka-alan tilauskanta Suomessa / / 3.6. Muutos: + 16 % - 5 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin tieto Tilanne ja näkymät 4/

11 TILANNE JA NÄKYMÄT 4/ Tiedot perustuvat tilanteeseen Lisätietoja: Pääekonomisti Jukka Palokangas, puhelin (9) , , ekonomisti Matti Paavonen, puhelin (9) , Lisätietoa teknologiateollisuuden liikevaihdon, viennin, investointien, henkilöstön, tuottajahintojen ja metallien hintojen kehityksestä Teknologiateollisuus ry:n kotisivulta:

12 Teknologiateollisuus ry Eteläranta 1, PL 1, 131 Helsinki puhelin (9) 19231, faksi (9) Kansikuvat: Copyright Outokumpu