Kuntien palvelustrategiat ja kilpailun edistäminen Tuomas Telkkä Elinkeinopoliittinen asiamies Suomen Yrittäjät

Transkriptio

1 Kuntien palvelustrategiat ja kilpailun edistäminen Tuomas Telkkä Elinkeinopoliittinen asiamies Suomen Yrittäjät

2 Esityksen sisältö Kuntien elinkeinopolitiikkaan vaikuttavia tekijöitä Kuntapalvelut ja markkinoiden kehitys Yrittäjien näkemyksiä Nykytilan kuvausta Palvelustrategiat avaimena toimivaan markkinaan Kilpailua edistäviä tavoitteita / toimia

3 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä 52 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä yli 1000 jäsentä kuntien valtuustoissa

4 Muutostekijöitä Julkinen talous 80,0 Väestöllinen huoltosuhde v + 65 v täyttäneitä sataa v kohti 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Muuttoliike Väestöään muille alueille menettäneitä alueita kaikki muut paitsi suurimmat kaupunkiseudut ja Helsinki- Tampere-Vaasa akseli sekä Turku-Helsinki-Tampere kolmio

5 Muutostekijöitä mennessä eläköityy kunta-alan työntekijää - Samaan aikaan työikäisten kansalaisten määrä vähenee henkilöllä - Asiakkaat ovat jatkuvasti enemmän kiinnostuneita palveluiden laadusta ja saatavuudesta, ei niinkään siitä kuka palvelut tuottaa

6 Poimintoja kuntiin ja yrityksiin vaikuttavista uudistuksista 1) Kuntauudistus 2) Rakennerahastouudistus 3) Osaamiskeskusohjelmasta innovaatiokeskittymiin 4) TE-toimistojen palveluiden uudistaminen Tuottavuus, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys

7 Kuntien käyttökustannukset 2010 Sosiaali- ja terveystoimi 20,5 miljardia euroa Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä 2,2 miljardia euroa eli 10,5 % Kustannuserot /asukas ylin alin Palvelusetelien käyttö 26,7 miljoonaa euroa

8 Terveyspalveluiden käyttökustannusten ennakoitu kasvu (milj. euroa) Terveyspalvelut erikoissairaanhoito perusterveydenhuolto Lähde: Peruspalveluohjelma , VM

9 Vanhuspalveluiden käyttökustannusten ennakoitu kasvu (milj. euroa) Vanhuspalvelut yhteensä vanhainkodit kotipalvelut palveluasuminen Lähde: Peruspalveluohjelma , VM

10 Valtiovarainministeriön tavoitteet ja arviot Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Ostojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 6,5 % vuosina Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen

11 Yrittäjien näkemys kuntien elinkeinopolitiikan osa-alueiden tärkeydestä (3 mainintaa): B. Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 58 % A. Yleinen elinkeinopolitiikka G. Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka J. Päätösten yritysvaikutusten arviointi 31 % 37 % 35 % H. Infrastruktuuri 22 % D. Kunnan markkinointi, viestintä ja tiedottaminen 19 % C. Elinkeinotoimen resurssit 18 % F. Koulutus 17 % I. Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 16 % E. Kunnan yhteistyö seutukunnassa ja maakunnassa 15 % Elinkeinopolitiikan mittaristo, % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

12

13

14 Kuntapalvelut ja markkinoiden toimivuus Kokonaan kunnan tuottamaa ei markkinoita Osittain ulkoistettu huonosti toimivat markkinat Osittain ulkoistettu hyvin toimivat markkinat Kokonaan ulkoistettu markkinat itse määrittävät markkinoiden toimivuuden

15 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain palveluissa jopa kysyntämonopoli Suomen Yrittäjät: Palveluiden tuottamistapa ei ole itseisarvo palvelut on tuotettava niiden toimesta, jotka pystyvät ne taloudellisimmin tuottamaan Kunta voi säästää rahaa ja kehittää ostopalveluidensa laatua vain hyödyntämällä monipuolista ja toimivaa palvelumarkkinaa

16 Haasteita kuntapalveluiden kehittämiselle kuntien oman tuotannon todellisten kustannusten määritteleminen palveluiden tuotteistaminen, markkinan luominen ja hallittu avaaminen Sosiaali- ja terveysalalla palvelumarkkinat ovat nuoret ja ne käyttäytyvät nuoren markkinan tavoin. Johtaja Martti Virtanen - Kilpailuvirasto

17 Uusi elinkeinopolitiikka - suuntaviivat toimintaan Elinkeinopoliittinen ohjelma Palvelustrategia ja hankintastrategia Yritysvaikutusten arviointi

18 Palvelustrategiat hallituksen tavoitteena Hallitusohjelma: Kuntien tulee laatia palvelustrategia, johon sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on ottanut järjestettäväkseen. Palvelustrategian tulee toteuttaa, konkretisoida ja tarkentaa palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia

19 Palvelustrategioilla toimivat markkinat Suomen Yrittäjien tavoite: Jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä tulevan vaalikauden lopussa palvelustrategia joka määrittää mitä tehdään, kuka tekee ja miten ostetaan. Palvelustrategian tarkoitus: Kunta ottaa selkeän vastuun palvelumarkkinoiden terveestä ja tasapuolisesta kehityksestä

20 Mitä palvelustrategiassa tulee määritellä Palvelustrategiassa kunnan tai kuntayhtymän tulee määritellä linjat seuraaviin asioihin: 1. Mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhteistyössä muiden kuntien kanssa ja mitä kunta ostaa yksityisiltä toimijoilta 2. Kunnallisten liikelaitosten ja kuntien in-house -yhtiöiden rooli kunnan palvelutuotannossa 3. Kunnan tahtotila siitä, miten palveluita kehitetään yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa

21 Lopputulos: Win-win-win Yritykset palvelustrategialla voidaan synnyttää uutta yritystoimintaa kasvavilla toimialoilla kestävä linja kannustaa investoimaan Kunnat hyvä palvelustrategia kannustaa yrityksiä investoimaan, panostamaan henkilöstöön ja kehittämään toimintaansa kunnille mahdollisuus luoda toimivat markkinat ja turvata palvelut helpottaa kustannuspaineita

22 Lopputulos: Win-win-win Kuntalaiset palveluiden monipuolisuus kasvaa vaihtoehtoja ja valinnanvapautta parhaimmillaan kuntalaiset säästävät palvelumaksuissa ja veroissa

23 Toimiva monituottajamalli

24 Palvelustrategian ja toimivan mallin kilpailuvaikutukset Linjakkaat ja toteutettavat periaatteet varmistavat markkinoiden toimivuuden Julkinen monopoli ei korvaudu yksityisellä monopolilla tai harvain markkinoilla Pk-yritykset ja kolmannen sektorin eri kokoiset toimijat huomioidaan palvelutuotannossa ja hankinnoissa Kilpailuneutraliteetti toteutuu ketään ei suosita hankinnoissa ja palveluvalikoima pysyy monipuolisena sekä laadukkaana

25 Hyvä esimerkki oikeasta tahtotilasta: Toimivat palvelumarkkinat ovat kaupungin ja kaupunkilaisten etu. Vaihtoehtoista tarjontaa ei kuitenkaan synny ilman riittävää asiakaspohjaa. Vantaan kaupunki on merkittävä paikallinen toimija palvelusektorilla, ja sen päätöksillä on ratkaisevaa vaikutusta markkinoiden muotoutumiseen. Uusien yritysten ja muiden toimijoiden syntyminen edellyttää palvelukysyntää, jonka kaupunki ohjaa tyydytettäväksi oman organisaation ulkopuolelle. Ohjaus tapahtuu mm. määrittelemällä ne palvelut, joita kaupunki hankkii jatkossa yhä enemmän markkinoilta. (Vantaan kaupungin palvelujen tuotantostrategia)

26 Tukevatko hankintatrendit monipuolista markkinaa? Keskittymiskehitys jatkuu ja voimistuu niin palvelu- kuin tavarahankinnoissakin Miten hankinnoissa huomioidaan kokonaistaloudellisuus? Jotkut kunnat hankkivat helpoimman kautta ja tämä johtaa usein markkinan yksipuolistumiseen Peruskuntien omistajanohjauksellinen ote käytännön hankintatoimesta vaihtelee merkittävästi eri alueilla Mitkä ovat kuntien ja kuntayhtymien hankintakäytäntöjen linjat suhteessa elinkeinostrategioihin? Kaikki edellä kuvattu on omiaan mutkistamaan erityisesti pienten yritysten markkinoille pääsyä ja pärjäämistä kilpailutuksissa

27 Hyvä hankintapolitiikka edesauttaa markkinan toimivuutta Suomen Yrittäjien näkemyksiä kuntahankinnoista: Pienten ja keskisuurten yritysten tasapuoliset osallistumismahdollisuudet kilpailutuksiin on varmistettava Hankintapolitiikkaa on ohjattava osana elinkeinopolitiikkaa Peruskuntien hankintaosaamisen tasoa on parannettava Peruskuntien markkinatuntemusta on parannettava Pienhankintojen avoin ja läpinäkyvä ohjeistus välttämätöntä erityisesti kynnysarvojen noustessa Pienten yritysten pääsy markkinoille on avainkysymys uuden palveluyrittäjyyden synnyttämisessä

28 Hyvä esimerkki oikeasta tahtotilasta: Hankinnoissa on, aina kun se on perusteltua ja mahdollista, varmistettava, että myös aloittavilla yrityksillä, pk-yrityksillä ja paikkakunnan yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutuksiin. (Kuopion kaupungin hankintaohje)

29 Palvelujen osto vs. oma tuottaminen Talouselämä Hyvä näin, jos laatu ja hinta eivät ole kohdallaan - Hinnan ja laadun tulee olla keskiössä ei sen, kuka palvelut tuottaa!

30 Kustannuslaskennan kehittäminen Hallitusohjelma: Kuntien kustannuslaskentaa kehitetään todellisten yksikkökustannusten arvioimiseksi ja avaamiseksi asiakkaille, palveluiden kehittämiseksi ja kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Palveluiden kustannusten ja laadun vertailua sekä läpinäkyvyyttä kehitetään mm. selvittämällä ja edistämällä sitä tukevia käytäntöjä ja kokeiluja. - Palvelustrategioiden laadintaan liittyy olennaisesti tavoite kuntien kustannuslaskennan kehittämisestä. - Kunnan tulee avata kustannuslaskentaa niin, että kaikki palveluntarjoajat ja asiakkaat ovat tasapuolisessa asemassa arvioidessaan kuntapalveluiden todellisia kustannuksia

31 Palvelualoitteella kustannustietoisuutta - Kunta antaa yrityksille tai järjestöille mahdollisuuden esittää vaihtoehtoinen laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa palvelu. - Aloite ei velvoita kuntaa suoraan muuttamaan omaa toimintaansa tai palveluiden tuotantotapaa. Aloiteprosessissa kunnan tulee 1. ottaa ehdotus vastaan 2. arvioida oman vastaavan palvelun laatu ja kustannukset 3. vertailla omaa ja ehdotettua vaihtoehtoista tuotantotapaa 4. päättää mahdollisista toimenpiteistä, joihin aloite-ehdotus sekä tehty arviointi ja vertailu antavat aihetta. Ruotsissa 38 kunnassa käytössä oleva hyväksi havaittu tapa edistää kustannusten vertailua

32 Henkilöstömäärän muutos yritysten kokoluokittain Lisäys yhteensä suuryritykset pk-yritykset (alle 20h yritykset ) 1-4 h 5-9 h h 20-49h h h h h > 1000 h Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. Maa- ja metsätalous

33 Yhteenveto Kunnilla on paitsi vastuu ja velvollisuus, niin myös aidot mahdollisuudet kehittää palvelumarkkinoita nykyistä toimivampaan suuntaan Esimerkiksi palvelustrategia on tähän erinomainen väline ja se mahdollistaa monipuolisen kuhunkin kuntaan parhaiten tarvetta vastaavan järjestelmän kehittämisen Jos järjestelmätasolla halutaan jotain ryhmää suosia ja luoda vaihtoehtoja, niin tällöin tulee suosia asiakkaita! Tavoitteena tulee olla laadukkaat ja monipuoliset palvelut kansalaisille