TERV115 Terveystiedon sisällöt II - uni, lepo ja jaksaminen: OPPIMISTEHTÄVÄ

Transkriptio

1 Voimassa alkaen tehtävän laajuus 3 op TERV115 Terveystiedon sisällöt II - uni, lepo ja jaksaminen: OPPIMISTEHTÄVÄ Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija laajentaa ja syventää tietoaan unesta, levosta ja jaksamisesta ja niihin liittyvistä käsitteistä. Artikkeleissa tarkastellaan unen ja terveyden välisiä yhteyksiä, unen puutteen ja väsyneisyyden sekä unirytmin yhteyttä nuorten päivittäiseen toimintakykyyn ja terveystottumuksiin. Teksteissä nostetaan esiin unirytmin yhteys koulussa jaksamiseen ja koulumenestykseen. Lisäksi tarkastellaan unen, terveyden ja yhteiskunnan välisiä vuorovaikutussuhteita. Artikkelit ovat luettavissa paperiversiona Liikunnan oppimiskeskuksen tiloissa (2. krs) ja ne ovat saatavilla sähköisessä muodossa Jyväskylän yliopiston kirjaston kautta esim. JYKDOK-palvelusta (noudata etäkäyttöohjetta ja osin alla olevista linkeistä. Ollessasi yliopiston verkossa artikkelit löytyvät helposti myös internetistä esim. käyttämällä Google Scolaria jossa kirjoitat artikkelin otsikon hakukenttään. Hyödynnä seuraavasta materiaalilistasta monipuolisesti vähintään 9 lähdettä (ks. ennen tehtävän aloittamista tarkat arvointikriteerit Pedanetistä). Edellisten lisäksi voit hyödyntää vertaisarvioinnin läpikäyneitä, itse löytämiäsi tutkimusartikkeleita. Lisäksi voit halutessasi käyttää ajankohtaisia sanomalehtiartikkeleita ja nettisivustoilta löytämääsi materiaalia. Itse löytämälläsi materiaalilla ei voi kuitenkaan korvata tehtäväannossa mainittua materiaalia. Lukuohje materiaaleihin: Aloita tehtävän tekeminen lukemalla oppimistehtävän tarkempi kuvaus sivulta 5. Näin saat mielikuvan tehtävän sisällöstä ja eri tarkastelunäkökulmista sekä voit valita osasta 1 itseäsi kiinnostavan teeman. Perehdy sen jälkeen huolella alla olevaan materiaaliin. Tarkoituksena ei ole lukea kaikkea materiaalia sanasta sanaan, vaan hahmottaa tekstistä olennaisimmat asiayhteydet ja kokonaisuudet valitsemastasi tehtäväannon näkökulmasta. Artikkeleista kannattaa lukea ainakin tiivistelmä. Sen perusteella voit päätellä, onko kyseinen materiaali relevantti oman näkökulmasi kannalta. Lisäksi useammassa kuin yhdessä artikkelissa tai raportissa on voitu tulla samaan johtopäätökseen käsittelemästäsi asiasta, jolloin voit tehdä lähdesynteesiä eli laittaa kappaleen loppuun useamman viitteen osoittamaan päätelmääsi. Jos johonkin asiaan liittyen artikkelin kirjoittajat ovat tulleet erilaisiin päätelmiin, on myös tämä hyvä tuoda esille (ts. lähteet keskustelevat keskenään). MATERIAALIT: 1. Arora T, Broglia E, Thomas GN & Taheri S. Associations between specific technologies and adolescent sleep quantity, sleep quality, and parasomnias. Sleep Medicine 2014; 15: Bartel KA, Gradisar N, Williamson P. Protective and risk factors for adolescent sleep: A meta-analytic review. Sleep Medicine Reviews 2015; 21: Boergers J, Gable CJ, Owens JA. Later School Start Time Is Associated with Improved Sleep and Daytime Functioning in Adolescents. Journal of Developmental & Behavioral Pediatrics 2014; 35:

2 4. Brand S, Gerber M, Beck J, Hatzinger M, Pühse U, Holsboer-Trachsler E. High exercise levels are related to favorable sleep patterns and psychological functioning in adolescents: a comparison of athletes and controls. Journal of Adolescent Health 2010; 46: Crowley SJ, Wolfson AR, Tarokh L, Carskadon MA. An update on adolescent sleep: New evidence informing the perfect storm model. Journal of Adolescence 2018; 67: Dahl RE, Lewin DS. Pathways to adolescent health: sleep regulation and behavior. Journal of Adolescent Health 2002; 31: (Supplement Article) 7. Dewald JF, Meijer AM, Oort FJ, Kerkhof GA, Bögels SM. The influence of sleep quality, sleep duration and sleepiness on school performance in children and adolescents: A meta-analytic review. Sleep Medicine Reviews 2010; 14: Dolezal BA, Neufeld EV, Boland DN, Martin JL, Cooper CB. Interrelationship between Sleep and Exercise: A Systematic Review. Advances in Preventive Medicine 2017: Felso R, Lohner S, Hollódy K, Erhardt É, Molnár D. Relationship between sleep duration and childhood obesity: Systematic review including the potential underlying mechanisms. Nutrition, Metabolism & Cardiovascular Diseases 2017; 27: Foti KE, Eaton DK, Lowry R, McKnight-Ely LR. Sufficient Sleep, Physical Activity, and Sedentary Behaviors. American Journal of Preventive Medicine 2011; 41(6): Gradisar N, Gardner G, Dohnt H. Recent worldwide sleep patterns and problems during adolescence: A review and meta-analysis of age, region, and sleep. Sleep Medicine 2011; 12: Gustafsson M-L, Laaksonen C, Aromaa N, et al. Association between amount of sleep, daytime sleepiness and health-related quality of life in schoolchildren. Journal of Advanced Nursing 2016; 72(6): Haapasalo-Pesu K-M, Max Karukivi M. Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin. Duodecim 2012; 128: Hale L & Guan S. Screen time and sleep among school-aged children and adolescents: A systematic literature review. Sleep Medicine Reviews 2015; 21: Hirshkowitz M, Whiton K, Albert SM, et al. National Sleep Foundation s sleep time duration recommendations: methodology and results summary. Sleep Health 2015; 1(1): Härmä M, Sallinen M. Univaje terveysriskinä. Duodecim 2000; 116: Hysing M, Harvey AG, Linton SJ, Kristing, Askeland KG, Siverstsen B. Sleep and academic performance in later adolescence: results from a large population-based study. Journal of Sleep Research 2016; 25: Kredlow MA, Capozzoli MC, Hearon BA, Calkins AW, Otto MW. The effects of physical activity on sleep: a meta-analytic review. Journal of Behavioral Medicine 2015; 38: Kronholm E. Uniongelmien ja unen keston epidemiologia ja yhteiskunnallinen merkitys. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2011;48: (Ks. tarkempi ohje tähän artikkeliin liittyen sivulla 5 otsikon Oppimistehtävän kuvaus alla). Saatava internetistä: 2

3 20. Lau EYY, McAteer S, Leung CNW, Tucker MA, Li C. Beneficial effects of a daytime nap on verbal memory in adolescents. Journal of Adolescence 2018; 67: Lemola S, Perkinson-Gloor N, Brand S, Dewald-Kaufmann JF and Grob A. Adolescents Electronic Media Use at Night, Sleep Disturbance, and Depressive Symptoms in the Smartphone Age. Journal of Youth and Adolescence 2015; 44: Lovato N, Gradisar M. A meta-analysis and model of the relationship between sleep and depression in adolescents: Recommendations for future research and clinical practice. Sleep Medicine Reviews 2014; 18: Luntamo T, Sourander A & Aromaa M. Nuorten päänsärky, vatsakipu ja univaikeudet - psykososiaalinen näkökulma. Suomen Lääkärilehti 2015; 70(12): c. 24. Merikanto I, Partonen T, Lahti T. Iltavirkut ovat alttiita monille sairauksille. Suomen Lääkärilehti 2015; 70(19): b. 25. Merikanto I, Pesonen A-K, Kuula L, Lahti J, Heinonen K, Kajantie E, Räikkönen K. Eveningness as a risk for behavioral problems in late adolescence. Cronobiology International Maksniemi E, Hietajärvi L, Lonka K, Marttinen E, Salmela-Aro K. Sosiodigitaalinen osallistumisen, unenlaadun ja kouluhyvinvoinnin väliset yhteydet kuudesluokkalaisilla. Psykologia 2018; 53 (02-03): (Saatavana vain Pedanetistä TERV115-työtilasta) 27. Mikkola M, Lindfors P, Rimpelä A, Lehtinen-Jacks S. Yöunen pituuden yhteys suomalaisnuorten lihavuuteen. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2013; 50(1): Saatavana internetistä: Noland H, Price JH, Dake J, Telljohann SK. Adolescents sleep behaviors and perceptions of sleep. Journal of School Health 2009; 79: Nordlund G, Norberg H, Lennernäs M, Gillberg M, Pernlern H. Dygnsrytm och skolarbete. Umeå universitet, Pedagogiska institutionen, Nr 74/2004. Umeå Suositeltavat luettavat sivut: 1-29, 63-81, Saatava internetistä: Ohayon M, Wickwire EM, Hirshkowitz M, et al. National Sleep Foundation's sleep quality recommendations: first report. Sleep Health 2017; 3: Ollila H, Kronholm E, Paunio T. Unen yhteys aineenvaihdunnan häiriöihin. Suomen Lääkärilehti 2011; 36: Owens JA, Belon K. Moss P. Impact of Delaying School Start Time on Adolescent Sleep, Mood, and Behavior. Archives of Pediatrics and Adolescent Medicine 2010; 164(7): Paunio T, Porkka-Heiskanen T. Unen merkitys sairauksien synnyssä. Duodecim 2008; 124: Pesonen A-K, Kajantie E, Räikkönen K. Kouluikäisten uni epidemiologisten tutkimusten valossa. Suomen Lääkärilehti 2012; 67: a. 35. Pyper E, Harrington D, Manson H. Do parents support behaviours predict whether or not their children get sufficient sleep? A cross-sectional study. BMC Public Health 2017; 17: 432 (1-10). 3

4 36. Saarenpää-Heikkilä O. Koululaisten uniongelmia voidaan ehkäistä ennalta. Suomen Lääkärilehti 2009; 64: Sallinen M. Uni, muisti ja oppiminen. Duodecim 2013;129: Shochat T, Cohen-Zion M, Tzischinsky O. Functional consequences of inadequate sleep in adolescents: A systematic review. Sleep Medicine Reviews 2014; 18: Short MA, Gradisar M, Lack L, Wright HR. The impact of sleep on adolescent depressed mood, alertness and academic performance. Journal of Adolescence 2013; 36: Tynjälä J. Kannas L. Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina tulosten päivitysosa. (2018). (Saatavana vain Pedanetistä TERV115-työtilasta) 41. Urrila A, Pesonen A-K. Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat. Suomen Lääkärilehti 2012; 40: a. 42. Westerlund L, Ray C, Roos E. Associations between sleeping habits and food consumption patterns among year-old children in Finland. British Journal of Nutrition 2009; 102: Wigren H-K, Stenberg T. Kuinka nukkuminen elvyttää aivojamme. Duodecim 2015; 131: Woods HC, Scott H. #Sleepyteens: Social media use in adolescence is associated with poor sleep quality, anxiety, depression and low self-esteem. Journal of Adolescence 2016; 51:

5 Oppimistehtävän kuvaus Suoritustapana on oppimistehtävä, jonka maksimi pituus on 13 sivua (poislukien kansilehti yhteystietoineen [muista ], sisällysluettelo, lähdeluettelo ja oman oppimisen itsearviointi). Käytä riviväliä 1.5, kirjasimena Times New Roman (pistekoko 12) ja aseta marginaalit 2 cm:iin. Tehtävässä on neljä osaa Osa 1: (pituus 6-7 sivua). Valitse yksi seuraavista teemoista a-c. Rajaa näkökulmasi kouluikäisiin. Perustele valintasi. a) Miksi riittävä uni on tärkeää ja mitä vaikutuksia on unen puutteella? b) Miten eri tahot voisivat tukea ja edistää nuoren/kouluikäisen hyvää unta? Pohdi asiaa vähintään kolmen eri tahon näkökulmasta (perhe, koulu, kaverit, urheiluseurat, media, ). c) Valitse itse ja nimeä uneen, lepoon ja jaksamiseen liittyvä teema, josta kirjoitat. Osa 2: (pituus 2-3 sivua). Millaisia yhteiskunnallisia näkökulmia tuodaan esiin uniteeman käsittelyssä Erkki Kronholmin kirjoittamassa artikkelissa? Tekstiä kirjoittaessasi voit käyttää apunasi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mihin yhteiskunnalliset vaikutukset johtavat? Mitä olisi tehtävissä? Mitä tarvittaisiin kehityksen suuntaamiseksi terveyttä edistävään suuntaan organisaatioissa, päätöksenteon eri tasoilla, alan tutkimuksessa, tiedotuksessa, arvokeskusteluissa,? Osa 3: (pituus 2-3 sivua) Suunnittele terveystiedon oppitunti (2 x 45 min) uni-teemasta valitsemasi luokka-asteen oppilaille. Esittele tunnin keskeiset tavoitteet ja sisällöt. Kerro perustellen millaisia työtapoja tulisi käyttää, jotta asetetut tavoitteet toteutuisivat ja jotta opittava asia tulisi käsiteltyä mahdollisimman monipuolisesti sekä oppilaita/opiskelijoita aktivoivalla tavalla? Kerro myös lyhyesti, miten voit arvioida asettamiesi tavoitteiden toteutumista. Osa 4: Kirjoita lopuksi oman oppimisen itsearviointi (max. ½ sivua). Käytä tehtävässä selkeää otsikointia alaotsikoineen. Merkitse lähdemerkinnät tekstiin erotuksena omista pohdinnoistasi. Merkitse kaikki käyttämäsi lähteet lähdeluetteloon tehtävän loppuun. Kuinka oppimistehtävä arvioidaan? Tehtävä arvioidaan asteikolla 1-5 ja tarvittaessa kirjoittajaa pyydetään täydentämään tehtäväänsä. Arvioinnissa otetaan huomioon kirjalliselle tehtävälle yleisesti asetettujen vaatimusten toteutuminen. Hyvän oppimistehtävän pohjana on perusteltu ja selkeä näkökulma, joka säilyy kautta koko tehtävän ajan. Valittuun materiaaliin on tutustuttu huolellisesti ja sen antia on hyödynnetty monipuolisesti ja kriittisesti. Lisäarvoa tehtävään tuo, jos on käyttänyt kansallisen lähdemateriaalin ohella kansainvälistä lähteistöä. On tärkeää, että oma perusteltu pohdinta näkyy tekstissä selkeästi ja että teoreettista tietoa/tutkimustietoa on yhdistetty kirjoittajan omiin näkemyksiin ja pohdintoihin (ts. lähteet ja oma pohdinta keskustelevat keskenään). Lisäksi on tärkeää, että tärkeimmät käsitteet on ymmärretty ja niitä on käytetty johdonmukaisesti sekä teksti etenee sujuvasti ja jäsentely on looginen. Hyvään tekstiin kuuluu myös viimeistelty kieliasu sekä asiallinen lähdeviittausten merkitseminen. Tarkemmat arviointikriteerit ovat saatavilla Pedanetin työtilasta syyskuun loppuun mennessä. Oppimistehtävän palautus: Pedanetin palautuslaatikko (TERV115). 5