Kandidaatintutkielma BioMediTech. Kandidaatintutkielman sisältö. Kandidaatintutkielman rakenne

Transkriptio

1 Kandidaatintutkielma BioMediTech Luonnontieteiden kandidaatin tutkintoa varten on suoritettava pääaineesta kandidaatintutkielma ja siihen liittyvä kypsyysnäyte. Kandidaatintutkielman tavoitteena on, että opiskelija syventää tietämystään jossakin pääaineen erityiskysymyksessä sekä osaa hyödyntää tieteellistä kirjallisuutta, tuottaa tieteellistä tekstiä tieteenalan käytäntöjen mukaisesti ja laatia sujuvan kirjallisen esityksen hyvällä suomen kielellä. Tarkemmat ohjeet tutkielman sisällöstä, rakenteesta, arvostelusta ja kypsyysnäytteestä on esitetty alla. Kandidaatintutkielman sisältö Kandidaatintutkielma on pääsääntöisesti kirjallisuuteen perustuva selvitys opiskelijan valitsemasta, tutkinnon alaan liittyvästä aiheesta. Tarkoituksena on tuottaa viimeaikaiseen tieteelliseen kirjallisuuteen perustuva katsaus opiskelijan valitsemasta aiheesta siten, että se syventää muun opetuksen aikana saatua tietämystä. Vaihtoehtoisesti tutkielma voi koostua myös suppeahkosta tutkimusprojektista ja sen raportoinnista. Kummassakin tapauksessa opiskelijan tulee keskustella valitsemastaan aiheesta ja tutkielman sisällöstä opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa ennen työn aloittamista sekä ilmoittaa samasta aiheesta mahdollisesti aiemmin tekemänsä kirjalliset työt. Tutkielman sisältö vaihtelee valitun aihepiirin mukaan, joten siitä on vaikea antaa kovin yksityiskohtaisia ohjeita. Aiheen rajauksessa on syytä ottaa huomioon tässä annetut suositukset tutkielman laajuudesta. Tutkielma perustuu tyypillisesti katsausartikkeleihin (n. 20 kpl), mutta aihealueen kannalta keskeisten tai uusimpien alkuperäisjulkaisujen käyttö ovat myös suositeltavaa. Pyrkimyksenä on antaa lukijalle kattava, nykytietämyksen mukainen kokonaiskuva valitusta aiheesta. Tutkijoiden tai tutkimusryhmien väliset näkemyserot tai ristiriitaisuudet sekä alan tulevaisuuden haasteet on myös hyvä tuoda esiin. Tutkielman yhteenveto tai johtopäätökset osioissa on myös mahdollista esittää omia, perusteltuja mielipiteitä ja näkemyksiä. Kandidaatintutkielman rakenne Kandidaatintutkielman rakenteen, kirjoitustyylin ja ulkoasun osalta tulee noudattaa alla annettuja ohjeita. Jos kyseessä on tutkimusprojekti, noudatetaan soveltuvin osin pro gradu tutkielmista annettuja ohjeita kuitenkin niin, että kirjallisen työn laajuus on selkeästi suppeampi kuin kirjallisuuskatsaukseen perustuvassa tutkielmassa. Tutkielma kirjoitetaan pääsääntöisesti äidinkielellä, mutta englannin kielen käyttö on myös mahdollista. Työn keskimääräinen laajuus on n. 20 konekirjoitusliuskaa (rivinväli 1.5, kirjasinkoko 12, marginaalit 2 cm). Tutkielma koostuu seuraavista osista: kansilehti, tiivistelmä, sisällysluettelo, johdanto, varsinainen käsittelyosa, yhteenveto tai johtopäätökset ja lähdeluettelo.

2 Kansilehti. Kansilehdeltä käyvät ilmi työn tekijä ja työn nimi. Tälle lehdelle merkitään myös työn tekopaikka (BioMediTech, Tampereen yliopisto) ja aika. Tiivistelmä. Tiivistelmän avulla lukija päättää, kannattaako työhön perehtyä tarkemmin. Tiivistelmä saa olla korkeintaan 1 sivun mittainen (kirjoitetaan rivinvälillä 1) ja se on voitava ymmärtää ilman tarvetta perehtyä koko tutkielmaan. Tiivistelmää laadittaessa on oletettava, että lukijalla on yleiset tiedot aiheesta. Tiivistelmässä voidaan käyttää yleisesti tunnettuja lyhenteitä (esim. DNA, RNA), mutta muutoin lyhenteiden käyttöä on pyrittävä välttämään. Viittauksia ja lainauksia tiivistelmään ei saa sisällyttää, eikä myöskään tietoja tai väitteitä, jotka eivät sisälly itse tutkielmaan. Työn sivunumerointi (keskellä alareunassa, sivunumero 2) laitetaan näkymään alkaen tiivistelmäsivulta. Sisällysluettelo. Sisällysluettelo on tärkeä osa tutkielmaa ja se kirjoitetaan rivinvälillä 1. Hyvin laaditusta sisällysluettelosta näkee helposti, miten tutkielman sisältö on jäsennelty. Sisällysluetteloon laitetaan näkyviin myös sivunumerot, joilta kukin kappale alkaa. Johdanto. Johdannon tarkoituksena on esitellä käsiteltävä aihealue ja mm. perustella, miksi kyseistä asiaa on tutkittu / tutkitaan. Johdannon laajuus on tyypillisesti enintään 1½ sivua. Johdannossa voidaan myös tuoda esille aihepiiriin rajaukseen liittyviä seikkoja. Varsinainen käsittelyosa. Tutkielman varsinainen kirjallisuuskatsausosa jakautuu tyypillisesti alaotsikoihin. Otsikoihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota, jotta ne kuvaavat ytimekkäästi kunkin kappaleen todellista sisältöä. Kuvien ja taulukoiden käyttö on suositeltavaa ja niiden tarkoituksena on selventää tai havainnollistaa käsiteltävää asiaa lukijalle. Kuviin ja taulukoihin pitää viitata tekstissä. Kuvat ja taulukot sijoitetaan tekstin joukkoon mahdollisimman lähelle kohtaa, jossa niihin viitataan (Kuva 1, Taulukko 1). Kuvatekstit ja taulukkojen otsakkeet kirjoitetaan rivinvälillä 1. Kuvatekstit sijoitetaan kuvien alle, taulukkojen otsakkeet taulukkojen yläpuolelle. Kuva- ja taulukkotekstissä on ilmoitettava lähde, jos ne on lainattu suoraan tai muokaten toisesta lähteestä. Kuvien resoluutioon ja luettavuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Yhteenveto tai johtopäätökset. Tutkielman viimeisen osuuden tarkoituksena on vetää yhteen työssä esitetyt pääasiat. Tässä osiossa voi myös on esittää omia, perusteltuja mielipiteitä sekä pohtia tulevaisuuden tutkimushaasteita tai -mahdollisuuksia. Viitteiden merkintä tekstiin. Tiivistelmää lukuun ottamatta tekstissä viitataan käytettyihin lähteisiin. Jos saman nimiseltä ensimmäiseltä tekijältä on useampi viite samalta vuodelta, nämä erotetaan toisistaan vuoden jälkeen sijoitettavilla kirjaimilla (Carter ym. 1998a, Carter ym. 1998b). Vastaavat kirjaimet laitetaan näkyviin myös lähdeluetteloon. Kun samassa kohdassa viitataan useaan lähteeseen, viitteet sijoitetaan samojen sulkujen sisään ensin ikäjärjestyksessä (vanhin ensin) ja sitten aakkosjärjestyksessä pilkulla erotettuina (Lin ym. 1998, Carter ja Wang 2008, Costa 2008). Lähteet merkitään tekstiin seuraavilla tavoilla:

3 Suomenkielinen Englanninkielinen tutkielma 1 kirjoittaja (Costa 2008) (Costa 2008) 2 kirjoittajaa (Wang ja Liang 2005) (Wang and Liang 2005) useampi kirj. (Lin ym. 1998) (Lin et al. 1998) Lähdeluettelo. Lähdeluettelon teossa kannattaa hyödyntää RefWorks-viitteidenhallintaohjelmaa (tai muuta vastaavaa ohjelmaa). RefWorks-ohjelmasta valitaan esim. Duodecim-lehden tai muu vastaava tyyli. Lähdeluettelossa kaikki tutkielmassa viitteenä olevat artikkelit esitetään ensimmäisen tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Jos tekijöitä on neljä tai useampia, kirjoitetaan vain kolme ensimmäistä ja niiden perään joko ym. tai et al. tutkielman kielestä riippuen. Alla esimerkkejä viitteiden muotoilusta: Bertram L, Tanzi RE. The genetic epidemiology of neurodegenerative disease. J Clin Invest 2005;115: Corder EH, Saunders AM, Strittmatter WJ, ym. Gene dose of apolipoprotein E type 4 allele and the risk of Alzheimer s disease in late onset families. Science 1993;261: Viittaukset kirjoihin esitetään seuraavasti: Stenberger LA. Immunocytochemistry. Prentice-Hall Inc, Englewood Cliffs, 1974 pp

4 Tutkielman arviointi Valmis kandidaatintutkielma toimitetaan sekä sähköisessä muodossa (pdf-tiedostona) että kahtena paperikappaleena opintojaksosta vastaavalle opettajalle, joka pääsääntöisesti toimii tutkielman tarkastajana. Tässä yhteydessä sovitaan myös kypsyysnäytteen suorittamisajankohdasta. Tutkielmaa ei ole mahdollista hyväksyä ennen kuin opiskelija on suorittanut hyväksytysti kypsyysnäytteen (ks. tarkemmin alla). Tutkielman arvosanaan tyytymätön opiskelija voi hakea siihen oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut arviointipäätöksen tietoonsa. Hyväksytystä kandidaatintutkielmasta annetaan arvosana asteikolla 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, 1 = välttävä. Tutkielmien arvostelussa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin: Kirjallisuuden valinta ja perehtyneisyys: Tutkielma perustuu riittävään määrään alan tieteellistä kirjallisuutta. Käytetty kirjallisuus tuo esille vallitsevan näkemyksen kyseisestä aihepiiristä mahdollisimman laajalla tavalla. Eri lähteiden välillä on tehty synteesiä. Kirjallisuuteen on viitattu tieteenalan mukaisella tavalla. Työn tavoitteet ja jäsentely: Työn tavoitteet tai kysymyksenasettelu on esitetty selkeästi. Aiheen rajaus ja tarkastelunäkökulma on onnistunut. Tutkielman sisältö ja esitystapa on looginen ja tieteellisesti asianmukainen. Esittämisen selkeys ja kieliasu: Tutkielma etenee selkeästi ja johdonmukaisesti eikä sisällä turhaa toistoa. Esitystapa ja tyyli noudattavat tieteenalan käytäntöjä. Oman alan käsitteistöä käytetään asianmukaisesti. Tutkielman kieli on sujuvaa. Tutkielman viimeistelyaste: Tutkielma on viimeistelty eikä siinä ole olennaisia puutteita tai virheitä. Kuvat ja taulukot noudattavat tieteenalan käytäntöjä ja ovat luettavia. Lähdeviittaukset ja kirjallisuusluettelo ovat virheettömiä. Palautteen saaminen kandidaatintutkielmasta on opiskelijan oikeus. Kirjallisen arvioinnin antamisen lisäksi opiskelijan kanssa käydään palautekeskustelu.

5 Kypsyysnäyte Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on tutkielman arvioitavaksi jättämisen jälkeen suoritettava kirjallinen kypsyysnäyte, jonka tulee osoittaa perehtyneisyyttä ja tuntemusta opinnäytteen alaan ja työn sisältöön sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäytteen suorittamisesta sovitaan opintojaksosta vastaavan opettajan kanssa siinä yhteydessä, kun tutkielma jätetään tarkastettavaksi (tyypillisesti 2 viikkoa tutkielman palauttamisesta). Kypsyysnäyte on esseen tyyppinen kirjoitus jostakin omaan tutkielmaan liittyvästä aiheesta. Aiheen määrää opintojaksosta vastaava opettaja, joka myös tarkistaa kypsyysnäytteen asiasisällön. Kypsyysnäytteen kieliasuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kielikeskuksen suomen tai ruotsin kielen opettaja arvioi kirjoituksen kieliasun. Kypsyysnäyte arvioidaan hyväksytyksi tai hylätyksi yllä mainittujen arviointien perusteella. Kypsyysnäytteen kirjoittamisessa tulee huomioida seuraavat ohjeet: Valitse annetuista aiheista yksi. Noudata tarkasti tehtävänantoa. Mikäli et tee kypsyysnäytettä sähköisesti, kirjoita teksti selvällä käsialalla (älä kuitenkaan tikkukirjaimilla). Jätä sivuille marginaalit. Otsikoi teksti ja tarkista, että sisältö ja otsikko vastaavat toisiaan. Merkitse myös tehtävänannon tai otsikon numero. Varmista, että teksti on yhtenäinen kokonaisuus. Jäsentele teksti ja osoita kappalejako selvästi. Älä käytä väliotsikoita, kuvioita äläkä taulukoita. Käsittele aihettasi pohdiskelevasti sen sijaan, että vain luettelisit muistamasi asiat. Kiinnitä erityistä huomiota tekstin luettavuuteen ja havainnollisuuteen. Oikolue tekstisi.