LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 7/ Aika: klo 17:00-19:20 Paikka: Kokoushuoneet 1 & 2 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 47 Kokouksen järjestäytyminen 3 48 Nuorisovaltuuston edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntäminen 4 49 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) 5 50 Vuoden 2018 ensimmäinen osavuosikatsaus 6 51 Suomenkielisen perusopetuksen toimintasuunnitelma Hallinnollisesti yhtenäinen suomenkielinen peruskoulu Suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan kokousaikataulu syksyllä Muut asiat Kauniaisten lukion filosofian ja yhteiskuntaopin tuntiopettaja toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen 56 Kauniaisten lukion musiikin tuntiopettaja toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen Nuorisotalon peruskorjausvaihtoehdot, tarveselvitys 24

2 PÖYTÄKIRJA 7/ Läsnä: Mollgren Satu pj. Laakio Mika varapj. Tuomela Kari jäsen Laitinen Ulla jäsen Aro Ville jäsen Hirvasvuopio Jaana jäsen Lauri Maija jäsen Nystén Tiina jäsen Ant-Wuorinen Lauri KH:n edustaja Tuominen Onerva nuorisovaltuuston edustaja 47-54, 57 Koljonen Tatu Espoon edustaja Backman Heidi sivistystoimenjohtaja Aarniokoski Sari opetuspäällikkö Hiitola Annika varhaiskasvatuspäällikkö Mellanen Petri talouspäällikkö Poissa: Karimaa Erkki jäsen Allekirjoitukset Satu Mollgren Petri Mellanen puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Maija Lauri Tiina Nystén Tarkastettu sähköpostitse Tarkastettu sähköpostitse Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla Todistaa Mattias Karlsson ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 7/ Kokouksen järjestäytyminen SOVV toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Päätös: - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi, - valitsi Maija Laurin ja Tiina Nysténin pöytäkirjantarkastajiksi.

4 PÖYTÄKIRJA 7/ Nuorisovaltuuston edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntäminen 124/ /2014 SOVV Lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Heidi Backman, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi KH hyväksyi nuorisovaltuuston toimintasäännöt oh jeel li sina noudatettavaksi nuorisovaltuuston jäsenten nimeämiseksi ja nuo ri so valtuus ton asettamiseksi sekä uuden toimikauden ( ) käyn nis tä misek si. KH toteaa ( 45) nuorisovaltuuston nimenneen seuraavan edus ta jan ja varaedustajan suomenkieliseen opetus- ja var hais kas va tusva lio kun taan: Onerva Tuominen (varaedustaja Lotta Laakio). Sivistystoimenjohtaja: Päätös: antaa nuo ri so valtuus ton edustajalle ja varaedustajalle läsnäolo- ja puheoikeuden. Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 7/ Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) SOVV Valiokunta, sen puheenjohtaja tai toimialajohtaja voivat kuntalain 92 :n ja hal lin to sään nön 24 1 momentin mukaan ottaa käsiteltäväkseen alai sensa viranhaltijan toimivaltaan siirretyssä asiassa tehdyn päätöksen, jollei KH, sen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja ole ilmoittanut asian ot ta mises ta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kuntalain mukaan valiokunnan käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta tai toimitusmenettelyä kos ke via asioita, eikä yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita. Valiokunnalle on kuntalain 92 :n mukaisesti lähetetty viranhaltijoiden päätös pöy tä kir jo ja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä. Pää tösluet te lo on esityslistan oheismateriaalina luottamushenkilöiden Extranetis sä. Puheenjohtajalle viranhaltijapäätökset on toimitettu sähköisesti hallin to sään nön 25 :n 3 momentin määräyksen mukaisesti. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jos sa 134 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Tämän varmistamiseksi valiokunnan jäsenten tulee ilmoittaa ennen kokousta si vis tys toi men joh ta jal le tai opetuspäällikölle ne viranhaltijapäätökset, joihin har kit se vat otto-oikeuden käyttämistä ja mielellään myös ne päätökset, jois ta muutoin toivovat lisätietoja kokouksessa Sivistystoimenjohtaja: Päätös: Valiokunta merkitsee tiedokseen oheismateriaalista ilmenevät päätökset ja päät tää olla käyttämättä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

6 PÖYTÄKIRJA 7/ Vuoden 2018 ensimmäinen osavuosikatsaus 176/ /2018 SOVV Lisätiedot: talouspäällikkö Petri Mellanen, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Kaupungin taloudesta ja toiminnasta laaditaan vuosittain kaksi osa vuo sikat saus ta. Katsaukset raportoivat olennaisista kaupungin talouteen ja toimin taan vaikuttavista seikoista kunkin vuoden ensimmäisen (tam mi-huh tikuu) ja toisen kolmanneksen tilanteessa (tammi-elokuu). Osavuosikatsaus sivistystoimen vastuualueen osalta jaetaan oheis ma te ri aa li na. Sivistystoimi kokonaisuudessaan on tammi-huhtikuussa toteutunut toi minta ka te ta sol la 31 % koko vuoden määrärahasta. Laskennallinen neljän kuukau den toteumaprosentti on 33,33 %. Varhaiskasvatuksen toteuma on 32 % ja suomenkielisen opetustoimen toteu ma on 31 % koko vuoden määrärahoista. Varhaiskasvatuksen suomenkielinen toiminta on toteutunut 30,4 % mukaan, varhaiskasvatuksen yhteinen toiminta on toteutunut 37,3 % mu kaises ti. Kun tarkastellaan osavuositoteumaa tammi-huhtikuu 2018 verrattuna vastaa vaan toteumaan viime vuonna (1-4/2017), niin tilanne on seuraava: Suomenkielisen opetustoimen tämän vuoden toteuma on hieman korkeam pi kuin viime vuoden toteuma (30.9 % vs 30.5 %). Tämän vuoden toteu ma on suhteutettu talousarvioon 2018 ja viime vuoden toteuma on suhteu tet tu tässä tarkastelussa viime vuoden lopulliseen koko vuoden ti lin päätök seen. Tämän tarkastelun materiaali yksiköittäin on oheismateriaalina.

7 PÖYTÄKIRJA 7/ Varhaiskasvatuksen tämän vuoden toteuma on puolestaan alhaisempi kuin viime vuoden vastaava toteuma (31.0 % vs 33.7 %). Oheismateriaalina on valiokunnan käyttöön kirjanpidon raportteja osavuo si kat saus ti lan tees ta tammi-huhtikuu 2018 yksiköittäin tilitason tiedoin. Sivistystoimenjohtaja: Päätös: Valiokunta merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi. Päätösehdotus hyväksyttiin.

8 PÖYTÄKIRJA 7/ Suomenkielisen perusopetuksen toimintasuunnitelma SOVV Lisätiedot: opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Kauniaisten kaupungin hallintosäännön 21 mukaan suomenkielinen opetus- ja hyväksyy koulujen opetussuunnitelmat. Lu ku vuo den toimintasuunnitelma täydentää koulun opetussuunnitelmaa ja ku vaa yksityiskohtaisemmin koulun lukuvuoden aikana tapahtuvaa toi mintaa ja sen tavoitteita. Suomenkielisen perusopetuksen yhteinen toimintasuunnitelma on Män tymäen koulun ja Kasavuoren koulun opettajakunnan yhteisesti suun nit te lema ja laatima. Toimintasuunnitelman kirjaukset on tehty johtoryhmien ja eri tii mien yhteistyönä. Aikaisempina vuosina lukuvuoden toimintasuunnitelma on hyväksytty syksyl lä, jota ennen myös opettajakunta on käsitellyt sen kokonaisuudessaan. Vaik ka toimintasuunnitelman laatimiseen osallistuvat kaikki opettajat, kä sitel lään se kokonaisuudessaan vielä syksyllä koulun henkilökunnan kanssa. Keväällä tehtyyn suunnitteluun eivät ole osallistuneet ne opettajat, jotka aloittavat uusina tai virkavapaalta palaavina elokuussa. Myös uudet tiimi jaot vaikuttavat syksystä. Jotta kaikki toimijat kokevat koulun toi min tasuun ni tel man omakseen, pitää heillä olla mahdollisuus vaikuttaa sen si sältöi hin. Tästä syystä toimintasuunnitelmaan tullaan tekemään lisäyksiä, muutoksia ja korjauksia syksyllä, jonka jälkeen se käsitellään kokonaisuudessaan hen ki lö kun nan kanssa. Toimintasuunnitelma tuodaan uudelleen va lio kunnal le hyväksyttäväksi muutosten osalta. Lukuvuoden toimintasuunnitelmassa kuvataan koulujen organisaatio, koulu jen lukuvuoden aikaista toimintaa, opetussuunnitelman toimeenpanoa, op pi las huol to sekä eri oppiaineiden toimintasuunnitelmat. Lisäksi siihen on lis tat tu eri hankkeet, joihin perusopetuksen koulut lukuvuoden aikana osallis tu vat. Liite: Kauniaisten suomenkielisen perusopetuksen toimintasuunnitelma Sivistystoimenjohtaja: hyväksyy Kau niaisten suomenkielisen perusopetuksen, Kasavuoren koulun ja Mäntymäen kou lun, toimintasuunnitelman lukuvuodelle Toimintasuunnitelmaa täydennetään syksyllä....

9 PÖYTÄKIRJA 7/ Puheenjohtaja Mollgren ehdotti kaikkien jäsenten kannattamana, että suomen kie li sen perusopetuksen, Kasavuoren koulun ja Mäntymäen koulun, toi min ta suun ni tel ma lukuvuodelle merkitään tiedoksi ja että käsi tel lään täydennettynä uudestaan syksyllä Päätös: Valiokunta päätti yksimielisesti, että suomenkielisen perusopetuksen, Kasa vuo ren koulun ja Mäntymäen koulun, toimintasuunnitelma lukuvuodelle merkitään tiedoksi ja käsitellään täy den net ty nä uudestaan syksyl lä 2018.

10 PÖYTÄKIRJA 7/ Hallinnollisesti yhtenäinen suomenkielinen peruskoulu 526/ /2014 SOVV Lisätiedot: opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, puh Valtuusto päätti vuoden 2018 talousarviokäsittelyssä , että suo men kie li ses sä opetuksessa "selvitetään yhteisen rehtorin vakanssin pe rus ta mis ta Mäntymäen ja Kasavuoren kouluihin peruskoulutasolle". Selvityksessä tarkastellaan kahdessa eri toimipisteessä olevan hal lin nol lises ti yhden rehtorin alaisuudessa toimivaa peruskoulua pedagogisista, hen ki lös tön ja koulun toiminnan johtamisen sekä taloudellisista läh tö kohdis ta. Perusopetuksen yhtenäistämisessä painotetaan ehyen koulupolun luo mista jokaiselle oppilaalle. Oppilaan ehyt koulupolku koostuu mm. selkeästi yh te näi ses tä opetussuunnitelmasta, hyvästä tiedonkulkusta, sujuvista siirty mi sis tä perusopetuksen sisällä, opettajien välisestä aktiivisesta ja ra kenta vas ta kommunikoinnista sekä yhtenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä ra ken tavas ta johtamisesta. Jo vuoden 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet mää rit tivät perusopetuksen opetuksellisen yhtenäisyyden: perusopetukselle määri tel tiin yhteinen arvopohja ja tehtävä, ja sen ohjaamiseksi luotiin pe rusope tuk sel le yhtenäinen oppimiskäsitys sekä yhteiset tavoitteet. Pe rus opetuk sen tavoitteiden mukaan peruskoulua muun muassa tuli kehittää pe dago gi ses ti ja toimintakulttuurisesti yhtenäisen perusopetuksen ope tus suunni tel man mukaisesti. Myös nykyisissä vuoden 2014 Perusopetuksen opetus suun ni tel man perusteissa ajatus perusopetuksen yhtenäisyydestä on vah vas ti mukana: perusopetusta tulee opetussuunnitelman perusteiden mu kaan kehittää opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä ko ko nai suu te na, vuosiluokkien muodostaa opetuksellisesti eheä ja kas vatuk sel li ses ti johdonmukainen jatkumo ja opetuksen järjestäjän huolehtia yh teis työs tä ja opetuksen yhtenäisyydestä siitä riippumatta, toimivatko perus ope tuk sen eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri ra kennuk sis sa (POPS 2014). Kansalliset normit ja ohjaus edellyttävät yhtenäistä pe rus ope tus ta, mutta hallinnollisesti yhtenäinen peruskoulu on aina pai kalli nen ratkaisu. Perusopetuksen yhtenäisyyttä tavoitellaan monilla tavoin ja tasoilla. Opetta jan kou lu tuk ses sa kin pyritään nykyisin siihen, että luokanopettajaksi ja aine opet ta jak si opiskelevat kohtaavat jo koulutuksen aikana esim. opin noissa on yhteistoiminnallisia sekaryhmiä. Lisäksi suositellaan, että ope tus harjoit te lu ja tulisi toteuttaa enenevissä määrin yhtenäisissä peruskouluissa, jol loin opettajaksi opiskelevilla olisi mahdollisuus seurata sekä ala- että ylä kou lun opetusta.

11 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhtenäisessä peruskoulussa lähtökohtana tulisi olla yhtenäinen op pi mis käsi tys ja yhteiset kasvatustavoitteet, jotka luovat perustan oppilaan ehyelle ko ko perusopetuksen kestävälle oppimispolulle. Yhtenäisessä op pi mis käsi tyk ses sä ja kasvatustavoitteessa oppilaan kasvun ja oppimisen tu ke minen hahmotetaan suunnitelmallisena, koko peruskoulun kattavana ja moni puo li se na kokonaisuutena. Yhtenäisyyttä rakennetaan vahvistamalla alaja yläkoulun yhteistyötä erityisesti nivelvaiheissa, yhtenäistämällä op pi lashuol toa ja oppilasarviointia sekä kehittämällä opettajien keskinäistä yh teistyö tä. Yhtenäisen peruskoulun katsotaan turvaavan lasten ja nuorten hyvin voin tia edistäviä tekijöitä. Yhtenäinen peruskoulu on vähintään hallinnollisesti yhtenäinen koulu, mutta tavoitteena on myös pedagogisesti yhtenäinen koulu. Hallinnollisesti yhte näi nen peruskoulu on määritelmä, jolla tarkoitetaan yhden rehtorin alaisuu des sa toimivaa kaikki perusopetuksen vuosiluokat sisältävää koulua. Se voi toimia yhdessä tai useammassa toimipisteessä, mutta hal lin nol lises ti henkilöstö on yhtenäinen. Perusopetuksen yhtenäisyys on tällöin käsit tee nä laaja ja korostaa eri luokka-asteita käsittävien koulujen välistä ope tus suun ni tel mal lis ta yhteistyötä. Hallinnollisesti yhtenäinen peruskoulu eri toimipisteissä on ainoastaan hallinnollisesti yhtenäinen, ei vielä pe da gogi ses ti tai toiminnallisesti. Kauniaisten peruskouluilla, Mäntymäen koululla ja Kasavuoren koululla, on pit kä perinne yhdessä tehdyistä koulun kehittämistöistä ja -projekteista. Pe rus kou lu jen tulevaisuusohjelmat ja 2016 opetussuunnitelmauudistus on teh ty koulujen välisellä tiiviillä yhteistyöllä. Lisäksi perusopetukseen laa ditaan vuosittain perusopetuksen yhteinen toimintasuunnitelma. Myös sen ar vioin ti toteutetaan yhdessä. Toiminnallista yhtenäisyyttä edistetään yh teisil lä henkilöstökoulutuksilla ja suunnitteluilla, joiden toteuttamista varten kou lu jen yhteissuunnitteluaika on laitettu pidettäväksi samaan aikaan. Perus kou lu jen rehtorit, apulaisrehtorit ja johtoryhmät tekevät tiivistä yh teis työtä yhteisen toimintakulttuurin vahvistamiseksi. Yhteistä toimintakulttuuria edis te tään lisäksi yhteisillä tapahtumilla ja monialaisilla op pi mis ko ko naisuuk sil la käyttöön otettu opetussuunnitelma korostaa yhteisöllisyyttä, yh teistyö hön perustuvaa toimintakulttuuria ja oppilaan yhtenäistä koulupolkua. Sen tavoite on luoda oppilaalle eheä kasvun ja oppimisen jatkumo. Siinä pai no te taan tulevaisuudessa tarvittavaa sivistystä ja laaja-alaisen osaa misen taitojen merkitystä sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä. Kuntaliitto kirjoittaa julkaisussaan Sivistyksen suunta 2025 seuraavasti: "Kou lu verk ko jen rakennetta kehitetään niin, että kaikki vuosiluokat 0 9 ovat paikalliset mahdollisuudet ja tarpeet huomioiden enenevässä määrin fyy si ses ti yhdessä. Se luo oppilaalle turvallisemman kasvuympäristön koko esi- ja peruskoulun ajaksi ja eheyttää oppilaan koulunkäyntiä sekä poistaa ni vel vai heen ala- ja yläkoulun väliltä. Opettajankoulutusta kehitetään siten, et tä se tukee kaikille yhteisen pe rus kou lun toteuttamista. Opettajakoulutus an taa nykyistä laaja-alaisemman kel poi suu den opettaa joustavasti eri koulu as teil la. Kaikille yhteisessä pe rus kou lus sa luokanopettajien ja ai neenopet ta jien yhteistyö tiivistyy luon nos taan. Mahdollisuus käyttää opettajia

12 PÖYTÄKIRJA 7/ jous ta vas ti eri vuosiluokilla pa ran taa opetuspalvelujen laatua ja opettajien osaa mi sen hyödyntämistä. Kai kil le yhteinen peruskoulu edistää ope tussuun ni tel man tavoitteiden saa vut ta mis ta ja eheyttää koulun toi min ta kulttuu ria. Kaikille yhteisessä pe rus kou lus sa katsotaan laajemmasta nä kö kulmas ta koulun johtamista, opet ta juut ta, henkilökunnan osaamista ja op pimis ym pä ris tö jä. Se tukee paremmin pe rus ope tuk sen ko ko nais val tai sempaa kehittämistä ja toiminnan te hos ta mis ta. Kaikille yhteinen peruskoulu lisää pedagogista osaamista ja edistää uu sien toimintamallien ja ope tus järjes te ly jen käyttöönottoa." Yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuurin ja opetuksellisen jatkumon luo mi nen nostaa esille entistä selvemmin tarpeen opettajien väliselle kohtaa mi sel le ja tiiviille yhteistyölle. Opettajuudessa (luokanopettaja ai neenopet ta ja) koetut erot hidastavat ja vaikeuttavat yhtenäisyyttä. Fyysisesti toisis taan erillisinä toimivat ala- ja yläkoulut ylläpitävät tätä perusasteen kahtia ja koa. Koulurakennuksen lisäksi myös muun muassa välituntialue voi raken taa tai rikkoa yhtenäisyyttä. Toisaalta arjen jakamisella ja ar ki koh taa misis sa luodaan vuorovaikutusta, joka edistää yhtenäisyyttä ja toiminnan dialo gi suut ta. Kohtaamisia tapahtuu opettajan työpäivän aikana useita: oman op pi las ryh män kanssa, yksittäisten koululaisten kanssa sekä oppituntien ai ka na, että niiden ulkopuolella esim. ruokailun yhteydessä, erilaisten opetta ja kol le goi den kesken, koulunkäyntiavustajien, oppilashuoltoryhmän ja kou lun muun henkilökunnan kanssa sekä oppilaiden vanhempien ja paljon myös koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Yhtenäinen pe rus koulu luo mahdollisuuden antaa selkeät puitteet eri luokka-asteiden opettajien yh teis työl le ja tarpeen vaatiessa myös yhteiskäytölle opetuksessa. Yh tenäi syys mahdollistaa myös monipuolisen aihekokonaisuuksien toi min tamal lin. Pedagogisesti ja toiminnallisesti yhtenäinen peruskoulu Yhtenäiskoulun pedagogiikan kulmakivet ovat vahva oppilastuntemus, opet ta jien välinen yhteistyö ja opetussuunnitelmaratkaisut. Op pi las tun temus, joka on yhtenäisen peruskoulun ehdoton vahvuus ja voimavara, syntyy sillä, että vastuuta oppilaasta jaetaan useamman henkilön kanssa. Opet ta jien välisellä yhteistyöllä on tässä suuri merkitys. Opettajat, jotka työs ken te le vät eri luokka-asteiden oppilaiden kanssa, oppivat vuosien saatos sa tuntemaan oppilaan lisäksi myös hänen huoltajansa ja muut yh teistyö ver kos tot. Oppilaalle oppimisympäristö, jossa pedagogisesti yhtenäinen peruskoulu to teu tuu, tuntuu turvalliselta ja tutulta. Siinä sekä ihmiset että säännöt ja toi min ta ta vat ovat tuttuja. Oppilas luo pitkäkestoisia ihmissuhteita muihin op pi lai siin ja opettajiin. Yhteys tuttuun ja turvalliseen luokanopettajaan ei kat kea herkässä murrosiässä ja aineenopettajat voivat opettaa jo aiemmin kuin vasta ylemmillä vuosiluokilla. Kouluympäristön yhteiset pelisäännöt py sy vät yhdenmukaisina läpi peruskoulun. Yhtenäisyyttä tulee rakentaa aktiivisesti ja suunnitelmallisesti. Yh te näi syyden, erityisesti pedagogisen yhtenäisyyden, täytyy näkyä myös koulun arjes sa ja opettajien työn organisoinnissa. Pedagogisesti yhtenäisessä pe-

13 PÖYTÄKIRJA 7/ rus kou lus sa suunnittelu ja toteuttaminen tehdään alusta alkaen pe da go gisen yhtenäisyyden näkökulmasta. Se tarkoittaa yhteisen sävelen löy tä mistä toimintatavoissa, oppimisympäristön järjestämisessä ja työtavoissa. Yhte näi syy den rakentumista hidastaa ja vaikeuttaa kuitenkin se tosiasia, että eri lai sia asiantuntijuuksia sisältävässä kouluorganisaatiossa yksittäisen opet ta jan työ näyttäytyy itsenäisenä ja antaa opettajalle pedagogisen vapau den omassa opetuksessa. Tästä syntyy koulun sisälle lukuisia erilaisia tul kin to ja siitä, mitä työ opettajana oikein on. Yhtenäisen peruskoulun toteutumiselle ratkaisevaa on se, missä määrin opet ta jat jakavat yhtenäisen identiteetin riippumatta siitä, minkä ikäisten op pi lai den kanssa he työskentelevät. Yhteinen opettajainhuone on oiva maa pe rä, jossa vuorovaikutusta ja yhteistyötä edistetään. Lukuvuosittain jär jes tet tä vät yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet sekä mm. samanaikainen yh teis suun nit te lu ai ka ovat myös tärkeitä yhteisen identiteetin rakentumisen edis tä jiä. Yhtenäisyydellä luodaan myös yhteistä pedagogista toi min ta kulttuu ria ja malleja. Pedagogisesti ja toiminnallisesti yhtenäisessä peruskoulussa alakoulun ja ylä kou lun toimintakulttuurit ovat yhtenäistyneet, mikä näkyy opettajien toimen ku van monipuolistumisena. Opetukselliset ratkaisut ovat rikastuneet ja tul leet joustavimmiksi. Opettajien ennakkoluulot eri kouluasteiden välillä lie ve ne vät ja asenteet muuttuvat, kun tehdään yhteistä opetuksen suun nitte lua ja toisilta oppimista sekä panostetaan opetukselliseen vuo ro vai ku tukseen. Yhtenäinen peruskoulu muodostaa pedagogisen ja toiminnallisen ko ko naisuu den lisäksi myös hallinnollisen kokonaisuuden. Perusopetuksen yh distä mi nen ainoastaan hallinnollisesti ei välttämättä uudista pedagogiikkaa eikä siten tuo lisäarvoa oppilaille. Kokonaisvaltainen ja systeeminen yh tenäis tä mi nen edellyttää, että fyysiset puitteet yhdistävät opetusta ja op pimis ym pä ris tö jä. Yhtenäisyyden haasteet Yhtenäisen toimintakulttuurin rakentamisessa törmätään nopeasti koulujen re aa li maa il maan, jossa ala- ja yläkoulujen toimintakulttuurit poikkeavat lähtö koh tai ses ti toisistaan erilaisten opettajajärjestelmien vuoksi. Se, mikä on toi saal ta yhtenäisen peruskoulun vahvuus, aiheuttaa samaan aikaan suuria haasteita yhteisölliselle ja yhtenäistävälle toiminnalle. Luokka- ja ai neopet ta ja jär jes tel mil lä on omat tosistaan eroavat piirteet, mikä on hidastanut pe rus kou lun kokonaisvaltaista kehittämistä. Suurin ero järjestelmien välillä on siinä, että aineenopettajilla oppilasryhmä vaihtuu tiuhaan, minkä takia he eivät välttämättä saavuta oppilaan tuntemuksessa samaa mo ni puo lisuut ta kuin luokanopettajat. Tämän takia onkin suotavaa, että ai neen opetta jien ja luokanopettajien välinen kumppanuus olisi oppilaan koulupolun aika na tiivistä. Jos ala- ja yläkoulu sijaitsevat fyysisesti toisistaan erillään, on se omiaan ylläpitämään perusasteen kahtiajakoa ala- ja yläkouluun. Yhteis toi min nan tavoitteena on syvä yhteinen käsitys opettajuudesta. Pe dago gi ses ti yhtenäinen peruskoulu toteutuu täten vain, kun opettajien välillä on toimintaympäristössä arkikohtaamisia. Satunnaiset kohtaamiset (esim.

14 PÖYTÄKIRJA 7/ yh tei set suunnittelupäivät) eivät riitä pedagogisesti yhtenäisen toiminnan to teut ta mi seen. Kahdessa eri rakennuksessa toimiva yhtenäinen peruskoulu ei pysty hyödyn tä mään sitä, minkä katsotaan olevan sen ehdoton vahvuus: oppilaan op pi mis ym pä ris tö pysyy pääpiirteissään samana siirryttäessä alakoulusta ylä kou luun. Samassa rakennuksessa olevassa yhtenäiskoulussa oppilaat saa vat opiskella tutussa toimintaympäristössä tuttujen opettajien kanssa ko ko peruskoulun ajan. Yhteiset säännöt, tilat, opettajat ja ope tus suun nitel ma tuovat uusia mahdollisuuksia erityisesti 1-6 luokkien opettamiseen, kos ka käytössä ovat myös aineenopetusluokkien tilat sekä välineet. Eri-ikäi set lapset tukevat myös toistensa kokonaisvaltaista kehittymistä. Yhteisöllisyyden rakentamisessa paitsi rehtori myös opettajat itse ovat avain ase mas sa yhteisöllisyys on ihmisten välistä vuorovaikutusta ja toimin taa, joka tulee näkyväksi erityisesti yhteisön jäsenten kokoontuessa sa maan tilaan. Pohjimmiltaan siis myös yhteisöllisyyden rakentamisessa on kyse yksilöiden välisistä kohtaamisista. Nämä päivittäiset kohtaamiset yh te näi sen peruskoulun käytävillä, luokkahuoneissa, ruokalassa, tau ko tilois sa ja välituntialueilla muokkaavat koko kouluyhteisöä ja vaikuttavat myös yhtenäisyyden asteeseen. Parhaimmillaan tilaratkaisuilla edistetään yh te näi syyt tä ja rikastutetaan vuorovaikutusta. Taloudelliset vaikutukset Kahdessa rakennuksessa toimiva yhden rehtorin johtama yh te näis kou lurat kai su ei poikkea taloudellisesti juurikaan nykyisestä tilanteesta, jossa kum mal la kin koululla on oma rehtorinsa, apulaisrehtori sekä johtoryhmät ja muut vastuuhenkilöt. Yhden rehtorin alaisuudessa toimiva kahteen eri raken nuk seen sijoittuva yhtenäinen peruskoulu vaatii rehtorin lisäksi kaksi vir ka-apu lais reh to ria. Virkaehtosopimus (OVTES) määrittelee rehtoreiden pal kan koulun oppilasmäärien mukaan. Yhtenäiskoulun rehtorin teh tä väkoh tai nen palkka on minimissään 4742,27 euroa. Virka-apulaisrehtorin palk ka määräytyy rehtorin palkasta vähentämällä siitä 7 %. 345 oppilaan ylä kou lun rehtorin tehtäväkohtainen palkka on 4 181,51 euroa ja 450 op pilaan alakoulun rehtorin tehtäväkohtainen palkka on 4 019,61 euroa. Opetta ja vi ran ohella toimivat apulaisrehtorit saavat esimiestehtävästä erillisen kor vauk sen ja opetusvelvollisuuden huojennuksen. Rehtoreilla ope tus velvol li suus on koulun koosta riippuen 0-10 vuosiviikkotuntia. Yhtenäiskoulun reh to ril la opetusvelvollisuutta ei ole. Virka-apulaisrehtoreiden ope tus vel volli suus määräytyy rehtorin opetusvelvollisuuden mukaisesti. Kahdessa eri rakennuksessa sijaitsevilla kouluilla tulee olla edelleen ny kyiseen tapaan omat johtoryhmät sekä vastuuhenkilöt ja tiimit. Näistä eril listeh tä vis tä maksettavat korvaukset säilyvät siten nykyisellä tasolla. Henkilöstö Henkilöstölle tehtiin kysely yhden rehtorin alaisuudessa toimivasta yh tenäis kou lus ta kahdessa rakennuksessa keväällä Kyselyyn vastasi yh teen sä 37 opettajaa, 22 yläkoulusta ja 15 alakoulusta. Kyselyjen vas-

15 PÖYTÄKIRJA 7/ tauk set ovat oheismateriaalina. Kyselyn mukaan henkilöstön suurin huoli on rehtorin mahdollisuus rea goida nopeasti esiin tuleviin asioihin hänen toimiessa kahdessa eri ra ken nukses sa. Koettiin, että yksi rehtori ei riitä vastaamaan kahden op pi las mää rältään ison koulun tarpeita. Arkikohtaamisen tärkeys nousi vastauksissa esil le. Opettajien vastauksissa nousi esiin, että yhtenäinen peruskoulu koettiin sinän sä hyväksi asiaksi, mutta toimipisteiden etäisyys toisistaan nähtiin hanka loit ta van yhteistä toimintaa. Kasavuoren koulun opettajat ovat antaneet oman kannanottonsa (oheisma te ri aa li) liittyen yhden rehtorin johtamaan yhtenäiskouluun kahdessa eri ra ken nuk ses sa. Ruotsinkielisen perusopetuksen pilotointi Granhultin koulun rehtorin siirtyessä uusiin tehtäviin keväällä 2017 pää tettiin ruotsinkielisessä perusopetuksessa pilotoida yhden yhteisen rehtorin mal lia. Rehtorin rinnalla molemmilla kouluilla on oma vir ka-apu lais reh to rinsa. Pilotoinnin tavoitteena on luoda yhtenäisempi toimintakulttuuri ruot sinkie li seen perusopetukseen ja rakentaa koulujen yhteistyötä vahvemmaksi. Pi lo toin nin ensimmäinen arvio tehtiin kyselynä henkilöstölle tammikuussa Kyselyn tulokset esiteltiin ruotsinkieliselle opetus- ja var hais kas vatus va lio kun nal le Pilotointi jatkuu vielä lukuvuoden Yhtenäiskouluselvitys Suomenkielisen perusopetuksen yhtenäiskoulusta tehtiin selvitystyötä vuosi na Selvitystyön eteneminen ja tulokset ovat luettavissa liit teineen valtuuston pöytäkirjasta Sivistystoimenjohtaja: Valiokunta merkitsee tiedoksi tehdyn selvityksen. Suomenkielisen pe rusope tuk sen hallinnollisesti yhtenäisestä peruskoulun rehtorista valiokunta te kee päätöksen syksyllä Valiokunta toivoo syksyllä 2018 käsiteltävän selvityksen keskittyvän hallinnolliseen yhdistämiseen, rajaten oppilaiden tilavaihdokset tarkastelun ulkopuolelle. Valiokunta toivoo selvityksen sisältävän mm. seu raa via asioita: - vaihtoehtoiset mallit hallinnon rakenteista, - toiminnalliset vaikutukset, - taloudelliset vaikutukset, - kokemuksia eri rakennuksissa toimivista yhtenäiskouluista muissa kunnissa,

16 PÖYTÄKIRJA 7/ vertailu ruotsinkielisen koulupuolen hallintorakenteisiin. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

17 PÖYTÄKIRJA 7/ Suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan kokousaikataulu syksyllä 2018 SOVV Lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Heidi Backman, puh Hallintosäännön mukaan toimielin päättää kokousajankohdistaan. Kokous pi de tään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan va rapu heen joh ta ja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Kokouskutsussa on ajan ja paikan lisäksi ilmoitettava käsiteltävät asiat. Esi tys lis ta lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yh tey dessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille kokouksessa läsnäoloon oikeu te tuil le vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Valiokunnan kokousaikataulu laaditaan kaupunginhallituksen, kau pun ginval tuus ton ja sivistystoimen neljän muun valiokunnan kokoukset huo mioiden. Suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan ko kous ai ka tau luksi syksyllä 2018 ehdotetaan seuraavaa: klo 17:00 (talousarvio I) klo 17:00 (talousarvio II) klo 17: klo 17: klo 17:00 Sivistystoimenjohtaja: Valiokunta hyväksyy kokousaikatauluksi syksylle 2018 seuraavaa: klo 17:00 (talousarvio I) klo 17:00 (talousarvio II) klo 17: klo 17: klo 17:00... Puheenjohtaja Mollgren ehdotti jäsen Laitisen, Laurin ja Hirvasvuopion kan nat ta ma na seuraava muutosta käytänteisiin: Avoimen ja laadukkaan päätöksenteon turvaamiseksi valiokunnan ko kousten esityslistat julkaistaan jatkossa 7 päivää ennen kokousta, mikäli ei ole pai na vaa syytä toimia toisin. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

18 PÖYTÄKIRJA 7/ Valiokunta päätti myös yksimielisesti seuraavaa: Avoimen ja laadukkaan päätöksenteon turvaamiseksi valiokunnan ko kousten esityslistat julkaistaan jatkossa 7 päivää ennen kokousta, mikäli ei ole pai na vaa syytä toimia toisin.

19 PÖYTÄKIRJA 7/ Muut asiat SOVV Nuorisovaltuuston ehdotus päihdevalistuksesta kouluilla Nuorisovaltuuston edustaja esitti valiokunnan toivoman nuo ri so valtuus ton ehdotuksen tavasta järjestää päihdevalistustyötä kouluilla: Nuorisovaltuusto katsoo, että päihdevalistustyötä kouluilla voitaisiin suorittaa myös siten, että kutsuttaisiin entisiä päihteiden väärinkäyttäjiä ja päihdetyön asiantuntijoita kertomaan päihteiden käyttöön liittyvistä asioista eri näkökulmista lapsille ja nuorille. Päihdevalistustyön toteutus kouluilla Valiokunta ehdottaa, että Kauniaisten kouluilla järjestetään oppilaille ja opiskelijoille syksyllä 2018 päihdevalistus-teemapäivät ja paikalle kut su taan entinen päih tei den väärinkäyttäjä sekä päihdetyön ammat ti lai sia/ asiantuntijoita tar peen mukaan.

20 PÖYTÄKIRJA 7/ Kauniaisten lukion filosofian ja yhteiskuntaopin tuntiopettaja toistaiseksi voimassa olevaan pal ve lussuh tee seen 625/ /2014 SOVV Lisätiedot: opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, puh Lukion filosofian ja yhteiskuntaopin tuntiopettajaa koskeva hakuilmoitus jul kais tiin MOL:ssa ja kaupungin kotisivuilla. Määräaikaan mennessä tuli 19 hakemusta, joista 12 on kelpoisia. Ansiovertailu on oheismateriaalina. Hakuasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävinä ko kouk ses sa. Valittavalla tulee olla opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista an ne tun asetuksen (98/1998) mukainen kelpoisuus. Lisäksi ha ku il moi tuksen mukaisesti eduksi luetaan kokemus Abitti-järjestelmän käytöstä ja hallin noin nis ta. Haastatteluun kutsuttiin neljä hakijaa, joilla oli molempien opetettavien ainei den kelpoisuus, kokemusta lukiossa opettamisesta sekä kompetenssia osal lis tua koulun Abitti-järjestelmän ylläpitoon. Haasteltavat * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * haastateltiin Lukion rehtori oli läsnä kaikissa haastatteluissa, suomenkielinen opetuspäällikkö 6.6. ja ruot sin kie li nen opetuspäällikkö 7.6. Haastatteluryhmä katsoo, että * * * * * * * * * * * omaa koulutuksensa, työko ke muk sen sa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa sekä ha ke muk sen ja haastattelun perusteella tehdyn kokonaisarvion perusteella parhaat edel ly tyk set tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Hän on si ten haastatteluryhmän suorittaman kokonaisharkinnan perusteella an sioi tu nein hakijoista. Virkaan esitettävä on toiminut Kauniaisten lukiossa ja Kasavuoren ylä koulus sa vuodesta 2011 alkaen ensin osa-aikaisesti ja vuodesta 2015 al kaen päätoimisesti. Hän osoitti hakemuksessa ja haastattelussa mer kit tä vää pedagogista kykyä ja innostunutta otetta oppiaineidensa ke hit tä mi seen. Hänellä on kiinnostusta myös koulun painotuksen kehittämiseen fi lo so fian ja etiikan tulokulmasta. Asianosainen on pätevä ja kokenut Abit ti-jär jes telmän hallinnoinnissa sekä opettajien ja opiskelijoiden kou lut ta mi ses sa Abittiin. Opettajavirkojen täyttämisestä päättää Kauniaisten kaupungin hal lin tosään nön mukaan suomenkielinen opetus- ja. Sivistystoimenjohtaja: valitsee Kauniaisten lu kion filosofian ja yhteiskuntaopin tuntiopettajaksi toistaiseksi voimassa ole vaan palvelussuhteeseen YTM * * * * * * * * * * *.

21 PÖYTÄKIRJA 7/ Koeaikaa ei tarvita, koska asianosainen on työskennellyt Kauniaisten lukios sa vuodesta 2011 lähtien. Valinta on ehdollinen, kunnes virkaan valittu on esittänyt lasten ja nuorten pa ris sa työskenteleviltä vaadittavan rikosrekisteriotteen ja kaupungin työter veys huol lon antaman hyväksyttävän selvityksen terveydentilastaan. Asia kir jat on esitettävä ennen Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

22 PÖYTÄKIRJA 7/ Kauniaisten lukion musiikin tuntiopettaja toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen 625/ /2014 SOVV Lisätiedot: opetuspäällikkö Sari Aarniokoski, puh Lukion musiikin tuntiopettajaa koskeva hakuilmoitus julkaistiin MOL:ssa ja kaupungin kotisivuilla. Määräaikaan mennessä tuli 10 hakemusta. Valittavalla tulee olla opetustoimen henkilöstön kel poi suusvaa ti muk sis ta annetun asetuksen (98/1998) mukainen kelpoisuus. Ha kijois ta kahdeksalla on vaadittava kelpoisuus. Ansiovertailu on oheis ma te riaa li na. Hakuasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävinä kokouksessa. Haastatteluun valikoitui neljä hakijaa, joilla on musiikin opettajan pätevyys se kä aiempaa kokemusta lukiossa opettamisesta. Haastatteluun kutsuttiin * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *. Haastattelut suoritettiin ja Lukion rehtori oli läsnä kaikissa haastatteluissa, suo men kie linen opetuspäällikkö 6.6. ja 11.6., ruotsinkielinen opetuspäällikkö 7.6. Haastatteluryhmä katsoo, että KM * * * * * * * omaa koulutuksensa, työ koke muk sen sa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa sekä hakemuksen ja haas tat te lun perusteella tehdyn kokonaisarvion perusteella parhaat edel lytyk set tehtävän menestykselliseen hoitamiseen. Hän on siten haas tat te luryh män suorittaman kokonaisharkinnan perusteella ansioitunein hakijoista. Virkaan esitettävä on toiminut Kauniaisten lukiossa musiikin opettajana luku vuo den , ja on osoittanut hakemuksessaan ja haastattelussa mer kit tä vää pedagogista kykyä ja innostavaa otetta oppiaineensa ke hit tämi seen sekä opiskelijoiden motivaation ja harrastuneisuuden he rät tä miseen. Hä nel lä on ideoita, jotka sopivat koulun painotuksen kehittämiseen yh dis tä mäl lä musiikkibisneksen opetusta kurssitarjontaan. Hän hallitsee erit täin hy vin musiikkiin ja esittämiseen tarvittavan teknologian käytön, mikä sopii hy vin koulun tarpeisiin. Opettajavirkojen täyttämisestä päättää Kauniaisten kaupungin hal lin tosään nön mukaan suomenkielinen opetus- ja. Sivistystoimenjohtaja: valitsee Kauniaisten lu kion musiikin tuntiopettajaksi toistaiseksi voimassa olevaan pal ve lus suhtee seen KM * * * * * * *. Koeaikaa ei tarvita, koska asianosainen on toiminut Kauniaisten lukiossa al kaen. Valinta on ehdollinen, kunnes virkaan valittu on esittänyt lasten ja nuorten parissa työskenteleviltä vaadittavan rikosrekisteriotteen ja kaupungin työterveyshuollon antaman hyväksyttävän selvityksen terveydentilastaan.

23 PÖYTÄKIRJA 7/ Asiakirjat on esitettävä ennen Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

24 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta Nuorisotalon peruskorjausvaihtoehdot, tarveselvitys 90/ /2018 YLKV Lisätiedot: rakennuttajapäällikkö Tomi Salminen, puh rakennuttajainsinööri Ilona Lehto Kauniaisten nuorisotalo on valmistunut vuonna 1909 Kauniaisten en simmäi sek si koulurakennukseksi. Rakennuksen rakennutti vuonna 1907 perus tet tu yksityinen Grankulla samskola, joka oli rakennuksen ensimmäinen ja pitkäaikaisin käyttäjä. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspe lin. Vuonna 1912 rakennusta laajennettiin arkkitehti Alarik Ta wast stjernan laatimien suunnitelmien mukaisesti. Pienempiä laajennuksia tehtiin myös vuosina 1949 (H.A. Ekholm) ja 1954 (P.G. Gylden). Rakennus perus kor jat tiin vuosina , jolloin se muutettiin nuorisotaloksi. Vuonna 2001 korjattiin julkisivulaudoitus sekä vaihdettiin lahonneita hirsiä. Ra kennus vai heet on esitetty oheismateriaalissa (Rakennusvaihekaavio, Raken nus his to rial li nen selvitys). Nuorisotalon talotekniikan korjausvaihtoehtoja on tutkittu 2000-luvulla jo aiem min. Laajemmasta talotekniikkasaneerauksesta luovuttiin sen kus tannus ta son osoittauduttua huomattavan korkeaksi sekä ratkaisun osoit taudut tua vaikeasti sovitettavaksi kulttuurihistoriallisesti merkittävään koh teeseen. Rakennusta ja sen talotekniikkaa on sen sijaan korjattu ja ylläpidetty pie nem mil lä korjaustoimenpiteillä. Myös tilojen käyttöä on sovellettu ra kennuk sen asettamien ehtojen mukaisesti. Nuorisotalon talotekniikkasaneerauksen hankesuunnittelulle on kaupungin in ves toin ti oh jel mas sa määrärahaa Vuoden 2017 aikana on toteu tet tu saneerauksen valmistelun taustaselvityksiä. Ennen han ke suun nitte lu vai het ta on kuitenkin tarkasteltava saneerauksen vaihtoehtoja sekä tek ni sis tä että toiminnallisista näkökulmista hankkeen tar koi tuk sen mu kaisen laajuuden määrittämiseksi ja jatkosuunnittelun ohjaamiseksi, jotta suun nit te lu re surs sit tulevat käytetyksi tarkoituksenmukaisesti. Kauniaisten nuorisotalon kerrosala on n. 1138m 2. Rakennuksen kantava run ko on hirsirakenne. Vesikatto on peltikate. Rakennus on suojeltu sr-mer kin näl lä ja rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sel laisia korjaus- ja muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen ja vesikattojen raken nus tai teel li sia ja historiallisia arvoja. Käyttö Rakennuksessa on viime vuosina toiminut kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen hal lin to, nuorisopalvelut, kulttuuripalvelut sekä liikuntapalveluiden hallinto.

25 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta Ti lois sa on toiminut myös useita paikallisia vapaa-ajankentän toimijoita sekä yhteistyökumppaneita. Nuorisovaliokunta on laatinut nuorisotalon (vapaa-ajan talon) talotekniikkasaneerauksesta tarveselvityksen (NUORK ), jossa esitetään, että tilat muutettaisiin kaupunkilaisten koh taa mis pai kak si. Hyvin alustavaa pohdintaa on käyty myös rakennuksen sa nee raa mi ses ta ruotsinkielisen koulukeskuksen tarpeisiin. Keväällä 2017 todettiin nuorisotalon kuntotutkimuksessa kosteusvaurioista joh tu via sisäilmahaittoja. Osa toimistohuoneista poistettiin käytöstä ke väällä Nuorisotoimen toiminta siirrettiin pois rakennuksesta koulujen loput tua toukokuussa Kaikki toiminta tiloissa siirtyi väistötiloihin syk syllä Tällä hetkellä tiloissa ei ole toimintaa. Kunto Tilakeskus teetti rakenneteknisen tutkimuksen rakennuksessa il men neiden sisäilmaongelmien selvittämiseksi. Tutkimustulosten perusteella to dettiin, että rakennus vaatii mittavia korjaustoimenpiteitä. Kor jaus vaih to eh tojen selvityksen tueksi teetettiin rakennushistoriallinen selvitys sekä hir sirun gon kuntotutkimus, jotka valmistuivat keväällä Tehtyjen tut ki musten ja selvitysten perusteella tilakeskus on laatinut nuorisotalon pe rus korjaus toi men pi teis tä neljä alustavaa vaihtoehtoa jatkosuunnittelun oh jaa misek si. Vaihtoehdot ovat tässä vaiheessa erittäin karkeita ja suun taa-an tavia. Korjaustoimenpiteet ja niiden laajuudet tarkentuvat valitun vaihtoehdon mu kai ses sa jatkosuunnittelussa. Hirsirungon kuntoarviossa arvioitiin rungon olevan pääosin kunnossa. Laho vau rioi ta todettiin kosteusrasitukselle alttiissa kohdissa. Rakennus si jaitsee kallioisessa rinteessä siten, että ylempi taso viettää pintavedet ra kennuk sen alle. Hirsirungon kunto arvioitiin pistokokein. Rungon todellisen kun non selvitys vaatisi mittavia pintojen sekä ala- ja yläpohjan ra ken neavauk sia. Rakenneteknisessä kuntotutkimuksessa havaittiin rakenneavausten ja mate ri aa li näyt tei den perusteella mikrobikasvustoa sekä kosteus- ja la ho vaurioi ta. Huoneilmassa havaittiin myös merkittävästi teollisia mineraalikuituja. Kos teus- ja lahovaurioiden aiheuttajat ovat monimuotoisen vesikaton jii rikoh tien vuodot, rakenteiden epätiiveys sekä sadevesien kulkeutuminen raken tei siin. Merkittävimpänä sisäilmaongelmien aiheuttajana voidaan pitää si sä puo lis ta lisälämmöneristystä, joka on tehty 1970-luvun pe rus kor jauksen yhteydessä. Lisälämmöneristys on muuttanut rakenteiden kos teus teknis tä toimivuutta aiheuttaen rakenteissa mittavia kosteus- ja lahovaurioita. Si sä il mas ta mitatut teolliset mineraalikuidut ovat myös peräisin 1970-luvun pe rus kor jauk sen sisäpuolisesta lämmöneristeestä (vuorivilla). Ra ken nuksen sisäilma on laadultaan huono ja erityisen heikko 2. kerroksen tiloissa se kä kellarikerroksessa. Rakennuksen lämmitysmuoto on kaukolämpö ja vesikiertoiset patterit. Koneel li nen ilmanvaihto on asennettu 1970-luvun peruskorjauksen yh tey dessä, kuten pääosin myös muu rakennuksen talotekniikka. Pieniä lisäyksiä ja

26 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta yl lä pi to kor jaus töi tä on tehty vuosien varrella. Rakennuksen talotekniikka on elinkaarensa päässä. Korjaustarve Tehtyjen alustavien tutkimuksen ja selvitysten perusteella todetaan, että ra ken nus vaatii mittavan sekä rakenteiden että talotekniikan pe rus kor jauksen. Molempien tekninen kunto on vuosien mittaan heikentynyt mer kit täväs ti. Aiheuttajina ovat iän, normaalin kulumisen ja teknisen van hen tu neisuu den lisäksi mm. rakennusvirheet ja väärin toteutetut lisäeristykset. Hirsi run gon ja alapohjan korjaustarpeen tarkempi määritys vaatii li sä tut ki muksia. Mikrobi- ja lahovaurioituneet rakenteet sekä pinnat tulee purkaa ja raken taa uudelleen. Rakennuksen tuleva käyttötarkoitus määrittelee ra kentei den ja talotekniikan korjaustavan ja kustannukset. Vaihtoehto 1 Rakennus peruskorjataan opetus-, toimisto- ja nuorisotiloiksi käyttäjien tarpei den mukaisesti ja osaksi ruotsinkielisen koulukeskuksen toimintoja. Kor jaus toi men pi teet sisältävät vaadittavat tilamuutokset, rakenteiden ja talo tek nii kan korjaukset sekä ympäristön muokkauksen. Rakennuksen energia ta lous otetaan suunnittelussa ja käyttöä ajatellen huomioon. Tavoite kor ja ta rakennus uudisrakentamiseen verrattavaan tasoon tähän käyt tö tarkoi tuk seen huomioiden rakennuksen suojelumerkintä saattaa olla vaikeaa jär ke vän ja käyttökelpoisen kokonaisuuden aikaansaamiseksi ainakaan koh tuul li sin kustannuksin. Rakennuksen tekninen kunto tulee selvittää lisätutkimuksin suunniteltua käyt töä ja suoritettavia muutoksia ajatellen. Tämän lisäksi arvioidaan ti lojen käyttöä ja mahdollisia ulkoisia muutostarpeita liittyen rakennuksen suoje lu mer kin tään. Korjauksen kustannustaso on kokoluokkaa euroa/m². Kus tannus ta son varaus ilman tarkempia tutkimuksia ja suunnitelmia on %. Kustannustason kokoluokka perustuu maakuntamuseon ko ke mus poh jaiseen arvioon vastaavien kohteiden korjaustöistä. Laajuuden mukaan sovel let tu hinta-arvio kyseisestä vaihtoehdosta on 8-9 M. Vaihtoehto 2 Rakennus peruskorjataan ja ennallistetaan. Korjaustoimenpiteet sisältävät ra ken tei den korjaukset sekä ympäristön muokkauksen. Rakennukseen palau te taan painovoimainen ilmanvaihto ja/tai selvitetään sen hyb ri di vaih toeh to ja. Tilojen käyttöä sovelletaan rakennuksen asettamien reunaehtojen mu kai ses ti. Painovoimainen ilmanvaihto rajoittaa tilojen käyttöä hen ki lömää rän ja oleskeluajan puitteissa. Tilat eivät tässä vaihtoehdossa sovellu ope tus- tai työskentelytiloiksi, mutta mahdollistavat lyhytaikaisen ko koon tumi sen ja esim. palauttamisen nuorisotaloksi.

27 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta Rakennuksen tekninen kunto tulisi selvittää lisätutkimuksin suunniteltua käyt töä ja suoritettavia muutoksia ajatellen. Korjauksen kustannustaso on kokoluokkaa euroa/m². Kus tannus ta son varaus ilman tarkempia tutkimuksia ja suunnitelmia on %. Kustannustason kokoluokka on johdettu vaihtoehto 1:ssä sovelletusta maa kun ta mu seon kokemuspohjaisesta arviosta huomioiden pois jäävä ras kaan talotekniikan osuus. Laajuuden mukaan sovellettu hinta-arvio kysei ses tä vaihtoehdosta on 6-8 M. Vaihtoehto 3 Rakennus peruskorjataan ja ennallistetaan siinä laajuudessa kuin kat sotaan toiminnan kannalta tarpeelliseksi. Varaudutaan purkamaan 1909 jälkeen tehdyt laajennusosat (n. 700 m2), mikäli rakennuksen kunto todetaan lii an huonoksi säilytettäväksi tai mikäli kulttuurihistoriallisista syistä se katso taan parhaaksi ratkaisuksi. Jäljelle jäävä alkuperäinen osuus (n. 400 m2) peruskorjataan rakennuksessa käytettyjen materiaalien ja suunnitellun käy tön ehdoilla. Palautetaan alkuperäinen huonejärjestys ja ennallistetaan jul ki si vu alkuperäiseen asuunsa. Korjaustoimenpiteet sisältävät rakenteiden korjaukset sekä ympäristön muok kauk sen. Rakennukseen palautetaan painovoimainen ilmanvaihto ja/tai selvitetään sen hybridivaihtoehtoja. Tilojen käyttöä sovelletaan ra kennuk sen asettamien reunaehtojen mukaisesti. Painovoimainen ilmanvaihto ra joit taa tilojen käyttöä henkilömäärän ja oleskeluajan puitteissa. Tilat eivät so vel lu opetus- tai työskentelytiloiksi, mutta mahdollistavat lyhytaikaisen ko koon tu mi sen. Rakennuksen tekninen kunto tulisi selvittää lisätutkimuksin suunniteltua käyt töä ja suoritettavia muutoksia ajatellen. Korjauksen hintataso on kokoluokkaa euroa/m². Kus tan nus tason varaus ilman tarkempia tutkimuksia ja suunnitelmia on %. Kustannustason kokoluokka on johdettu vaihtoehto 1:ssä sovelletusta maa kun ta mu seon kokemuspohjaisesta arviosta huomioiden pois jäävä ras kaan talotekniikan osuus. Laajuuden mukaan sovellettu hinta-arvio suppean pinta-alan mukaisesti kyseisestä vaihtoehdosta on 2-3 M. Vaihtoehto 4 Palautetaan rakennuksen alkuperäinen julkisivu joko nykyisessä laa juudes saan tai pienempänä kokonaisuutena. Suoritetaan vain rakennuksen pai kal laan säilymisen kannalta välttämättömimmät korjaustoimenpiteet. Sisä puo li sia korjaustoimenpiteitä ei suoriteta. Rakennus säilyy kau pun ki kuvas sa, mutta tällainen minimivaihtoehdon mukainen korjaus ei mahdollista

28 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta ra ken nuk sen sisäpuolista käyttöä. Laajuuden mukaan sovellettu hinta-arvio kyseisestä vaihtoehdosta on 1-2 M. YTJ: Valiokunta päättää lähettää tarveselvityksen nuorisotalon kor jaus vaih to ehdois ta lausunnon antamista varten käyttäjävaliokunnille (nuorisovaliokunta, svens ka utskottet för undervisning och småbarnspedagogik ja suo men kieli nen opetus- ja ). Lausuntojen pohjalta yhdyskuntavaliokunta valmistelee esityksen tar ve selvi tyk sen hyväksymisestä ja jatkosuunnitteluun valittavasta vaihtoehdosta kau pun gin hal li tuk sel le. Päätös: SOVV Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valiokunta totesi, että peruskorjaus tulee toteuttaa ra ken nuk sen ehdoilla ja sopeuttaen käyttötarkoitus sen mukai ses ti. Täl löin vaihtoehdot nro 1 ja 4 eivät käytännössä tule ky sy mykseen. Lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Heidi Backman, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Yhdyskuntavaliokunta on kokouksessaan ( 28) käsitellyt nuo riso ta lon tarveselvitystä ja pyytänyt lausuntoa mm. suomenkieliseltä opetusja varhaiskasvatusvaliokunnalta. Päätöksen mukaan yhdyskuntavaliokunta eh dot taa, että rakennus peruskorjataan vaihtoehto 2 tai 3 mukaisesti. Yhdys kun ta va lio kun ta hylkäsi omalta osaltaan vaihtoehdot 1 ja 4. Vaihtoehto 1: Vaihtoehto 2: Vaihtoehto 3: Vaihtoehto 4: Rakennus peruskorjataan siten, että siellä olevat tilat sovel tu vat sekä opetus- että toimistokäyttöön, 8-9 M. Rakennus peruskorjataan siten, että siellä olevia tiloja voidaan käyttää tilapäisesti, mutta eivät sovellu opetus- tai toi mis to käyt töön, 6-8 M. Rakennus peruskorjataan siten, että siellä olevat tilat voivat olla tilapäiskäytössä - uudemmat osat puretaan ja vanhin osa (400 m2) jätetään, 2-3 M. Rakennus peruskorjataan ulkokuoreltaan, tilat eivät sovellu käyt töön, 1-2 M. Nuorisotalon tilojen käyttö kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa Rakennuksessa on viime vuosina toiminut kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen hal lin to, nuorisopalvelut, kulttuuripalvelut sekä liikuntapalveluiden hallinto.

29 PÖYTÄKIRJA 7/ Yhdyskuntavaliokunta Ra ken nuk ses sa on sijainnut yhteensä noin 9-10 henkilön työtilat. Tiloissa on toiminut myös useita paikallisia yhdistyksiä ja seuroja - kulttuuri- ja vapaa-ai ka toi men yhteistyökumppaneita. Nuorisolautakunta on laatinut nuo riso ta lon (vapaa-ajan talon) talotekniikkasaneerauksesta tarveselvityksen (NUORK ) jossa esitetään, että tilat muutettaisiin kau punki lais ten kohtaamispaikaksi. Keväällä 2017 nuorisotalon kuntotutkimuksessa todettiin kosteusvaurioista joh tu via sisäilmahaittoja ja osa toimistohuoneista poistettiin käytösta. Nuori so toi men toiminta siirrettiin pois rakennuksesta koulujen loputtua tou kokuus sa Kaikki toiminta tiloissa siirtyi väistötiloihin syksyllä Tällä hetkellä tiloissa ei ole toimintaa. Kauniaisten nuorisotalo on toiminut tärkeänä nuorten ko koon tu mis paik kana useita kymmeniä vuosia unohtamatta kaikkia muita talossa toimineita ta ho ja, jotka osaltaan palvelutuotannossaan palvelevat useita eri kohde- ja ikä ryh miä. Nuorisolaissa (1285/2016/ 8) todetaan, että kunnan tulee paikal li set olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytykset nuorisotyölle ja -toimin nal le järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuor ten kansalaistoimintaa. Tämä on perinteisesti toteutunut varsin hyvin Kau niai sis sa ja merkittävä tekijä on ollut nimenomainen nuorisotalo si jaintin sa ja siellä tuotettujen erilaisten palveluiden vuoksi. Nuorisotalolla on ollut paljon erilaisia tiloja, jotka ovat mahdollistaneet moni muo toi sen palvelukavalkadin; kahvila, bänditila, studio, tanssisali, bil jar disa li, pienryhmätiloja, black box (ts. esiintymistila/discosali), toimistotiloja, luok ka huo nei ta jne. Tiloissa on myös nuorisotilatoiminnan ohella par tio laisko lo, kansalaisopiston taideluokka, Grani Lähiavun avoin olohuone, Kauniais ten musiikkijuhlien toimistotilat sekä festivaalin aikainen tukikohta, tans sin ja musiikin alojen opetusta lapsille ja nuorille sekä nuoriso-, lii kunta- ja kulttuuripalveluiden hallinnon työtiloja. Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta (728/1992/ 1) todetaan, että kunnan teh tä vä nä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kulttuu ri työn näkökulmasta on erittäin tärkeää tarjota mahdollisuuksia ja puitteet matalan kynnyksen moninaiselle taiteen ja kulttuurin har ras tus toi minnal le. Kauniaislaiset lapset ja nuoret tarvitsevat tiloja tällaiselle toiminnalle hei dän omassa ympäristössään kaupungin muiden palveluiden yh tey dessä. Lasten ja nuorten kokoontumispaikkana toimiva rakennus on luonteva ja ihan teel li nen paikka tarjota kulttuuriaiheista harrastustoimintaa. Kau niaisten nuorisotalo on Suomen ensimmäinen virallinen vihapuhevapaa nuo riso ta lo. Kauniaisten nuorisopalveluissa painopiste on suvaitsevaisuudessa ja moninaisuuden tukemisessa, oli kyse sitten kielellisistä- kulttuurisistatai seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Tilojen menetys (n m2) on aiheuttanut merkittäviä muutoksia kulttuu ri- ja vapaa-aikapalveluiden toimintaan. Kymmenen työpistettä on joudut tu siirtämään väistötiloihin Pohjoiselle Heikelintielle. Nuorisotila on siir-