Sosiaalityön käytäntö 3- Asiantuntijuuden kehittyminen Opiskelijan ja ohjaajan opas

Transkriptio

1 Sosiaalityön käytäntö 3- Asiantuntijuuden kehittyminen Opiskelijan ja ohjaajan opas Itä-Suomen yliopisto UEF Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatieteiden laitos

2 2 Sisällysluettelo 1 SOSIAALITYÖN KÄYTÄNNÖN OPETUS UEF:SSA TIETEELLIS-AMMATILLINEN OSAAMINEN SOSIAALITYÖSSÄ AMMATTIOSAAMINEN JA -PÄTEVYYS OHJAUS, OPPIMISTAVAT JA OPPIMINEN SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖ 3: ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN OPINTOJAKSOON LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖN KYSYMYKSET OPPIMISTEHTÄVÄT KÄYTÄNNÖN JAKSON OHJAUS OPISKELIJAN OHJAUS TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN JAKSON AIKANA OHJAUSKESKUSTELUT OHJAUKSEN KEINOT JA TYYLIT OPINTOJAKSON ARVIOINTI OPINTOJAKSON NUMEERINEN ARVIOINTI KENTÄN OHJAAJAN SUORITTAMA ARVIOINTI JA ARVIOINNIN KRITEERIT LOPUKSI Liite 1 Käytäntöportfolion arviointikriteerit Liite 2. Palautekeskustelulomake... 24

3 3 1 SOSIAALITYÖN KÄYTÄNNÖN OPETUS UEF:SSA Vuoden 2010 alusta Kuopion yliopisto yhdistyi Joensuun yliopiston kanssa muodostaen uuden Itä- Suomen yliopiston, (University of Eastern Finland, UEF). Sosiaalityön pääaine sijoittuu yhteiskuntatieteiden laitokselle. Laitos on jakautunut sekä Kuopion että Joensuun kampuksille ja sosiaalityön pääaineen opetus tapahtuu Kuopiossa. Sosiaalityön pääaineopiskelu tuottaa yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon (300 op), joka antaa sosiaalityöntekijän ammattipätevyyden ja tutkijan valmiudet. Sosiaalityön koulutus on sekä ammatillista että tieteellistä ja perusperiaatteena on vahva teoreettis-tutkimuksellinen ja käytännöllinen, ammattipätevyyteen johtava koulutus. Sosiaalityön käytännönopetuksella tarkoitetaan sellaista opetussuunnitelman mukaista opetusta, joka joko toteutuu ohjatusti käytännön kentällä ja opetusklinikoilla tai seminaari-, simulaatio- ja luento-opetusta, joka kiinteästi liittyy sosiaalityön käytäntöihin ja käytännössä suoritettaviin jaksoihin. Käytännönopetus on vahvasti sidoksissa tieteellis-teoreettisen opetuksen kokonaisuuteen. Siinä ammattikäytännöt, teoriatieto, tutkimuksellinen työote ja tiedontuottamisen näkökulma muodostavat yhdessä sosiaalityön koulutuksen ammatillisen osaamisen, joka kehittyy toisiaan tukevan, kumuloituvan oppimisen periaatteella läpi koulutuksen (Karvinen-Niinikoski ym , 36; Tuohino ym ). Opetuksessa painotetaan käytännön valmiuksien kolmea ulottuvuutta: 1) Teoreettiset, tiedolliset ja tutkimukselliset valmiudet; 2) Käytännön vuorovaikutustyö sekä eettiset ja menetelmälliset valmiudet ja 3) Itsereflektiiviset ja ammatti-identiteetin kehittymiseen liittyvät valmiudet. Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön oppiaineen tutkintorakenteeseen sisältyy kolme käytännön jaksoa: Sosiaalityön käytäntö 1: Ammatillisen toimijuuden perusteet (5op) ajoittuu ensimmäiselle opiskeluvuodelle. Käytäntö 1 sisältää 30 tuntia käytännön sosiaalityöhön tutustumista esimerkiksi järjestötai projektityössä sekä asiantuntijaluentoja ja seminaarityöskentelyä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija on tutustunut ammatilliseen sosiaalityöhön, kolmannen sektorin toimintaan ja projektityöhön. Opiskelija tunnistaa ihmisten haastavien elämäntilanteiden merkityksiä ja niistä aiheutuvien tuen tarpeiden lähtökohtia. Opiskelija hahmottaa sosiaalityön erilaisia asiakkuuksia ja sosiaalityön käytännön roolin osana palvelujärjestelmää. Sosiaalityön käytäntö 2: Vuorovaikutteisen sosiaalityön prosessit (10op) sijoittuu yleensä toisen opiskeluvuoden puoliväliin. Käytäntö 2 on sosiaalityön käytäntöön ja tutkimuskenttään perehtymistä kuuden viikon ajan. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija oppii tunnistamaan tapauskohtaisen sosiaalityön prosessin ja ammatillisen asiakaskohtaisen vuorovaikutuksen käytännön sosiaalityössä. Tavoitteena on päästä soveltamaan teoriassa opiskeltua asiakastyön vuorovaikutusta ja dokumentointia käytännöissä. Opiskelija oppii analysoimaan sosiaalityön käytäntöjä tutkimuksen pohjalta ja tulkitsemaan sosiaalityön yhteiskunnallista merkitystä. 1 Karvinen-Niinikoski, Synnöve & Hoikkala, Susanna & Salonen, Jari (2007) Tutkintorakenneuudistus sosiaalityön koulutuksessa. Sosiaalityön valtakunnallinen hanke SOSNET Julkaisuja 1 Rovaniemi: Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto. 2 Tuohino, Noora & Pohjola, Anneli & Suonio, Mari (2012) Sosiaalityön käytännönopetus liikkeessä. SOSNET Julkaisuja 5 Rovaniemi: Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto.

4 4 Sosiaalityön käytäntö 3: Asiantuntijuuden kehittyminen (15op) on käytännön opintojaksoista pisin, kymmenen viikon mittainen ja kuuluu sosiaalityön syventäviin opintoihin. Käytännön jakso sijoittuu pääsääntöisesti opintojen neljännelle vuosikurssille. Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa yhdistää teoreettista tietoa, käytännön työmenetelmiä sekä tutkimuksellista otetta sosiaalityön käytännöissä. Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija kykenee paikantamaan käytännönjakson työstä sosiaalityön asiantuntijuuden osa-alueita ja analysoimaan oman ammatillisen identiteettinsä kehittymistä. Opintojakson suoritettuaan opiskelija kykenee itsenäiseen työskentelyyn sosiaalityössä, osaa soveltaa sosiaalityön eettisiä periaatteita ja osaa reflektoida omaa ammatillista asiantuntijuuttaan sosiaalityössä osana monialaista palvelujärjestelmää. Jakson sisältöinä ovat ohjattu työskentely sosiaalityön toimintaympäristössä ja sen aikana nousevien kysymysten ammatillinen ja tieteellinen tarkastelu. Toteutustapana on ohjattu käytännön työskentely opiskelijan valitsemassa ja yliopiston hyväksymässä paikassa (10 vk), oppimistehtävät ja seminaari. Sosiaalityön käytännön opetus on tärkeä ja olennainen osa muuta oppiaineen opetusta. Käytännön opetus on luonteeltaan kumulatiivinen, osaamista syventävä ja integroiva oppimisprosessi, jossa opiskelija etenee perusopinnoista kohti syventäviä opintoja: Käytännön opetuksen yhteistyön edistämiseksi ja toteuttamiseksi UEF: n yhteiskuntatieteiden laitos ja eri sosiaalityön organisaatiot ovat perustaneet Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkoston. Verkostoon kuuluu eri sosiaalialan ja sosiaalityön toimijoita lähinnä Itä-Suomen alueella ja verkostoa koordinoi sosiaalityön oppiaine. Käytännön opetusta voidaan toteuttaa opetussosiaalikes-

5 5 kusten verkoston ohella myös muissa sosiaalityön toimipaikoissa. Yhteiskuntatieteiden laitos ja sosiaalityön oppiaine antavat säännöllisesti verkoston jäsenorganisaatioiden sosiaalityöntekijöille maksutonta täydennyskoulutusta opiskelijoiden ohjaukseen, millä pyritään takaamaan käytännön opetuksen ja työelämäsuhteiden laatua. Lue lisää verkoston toiminnasta

6 6 2 TIETEELLIS-AMMATILLINEN OSAAMINEN SOSIAALITYÖSSÄ 2.1 Ammattiosaaminen ja -pätevyys Ammatillinen pätevöityminen on myös sosiaalityön osaajaksi kehittymistä. Sosiaalityön osaaminen esitetään usein (esim. Karvinen-Niinikoski et. al. 2007) yhteiskunnallisen, resurssi-, innovaatio- ja tutkimuksellisen osaamisen nelikenttänä, jonka keskiössä ovat vuorovaikutus, etiikka ja menetelmät: YHTEISKUNTATIETEELLINEN OSAAMINEN Sosiaalityön yhteiskunnallisten yhteyksien ymmärtäminen (talous, kulttuuri, arvot, elämäntavat jne.) RESURSSIOSAAMINEN eli palvelujärjestelmäosaaminen Ihmisten ja ihmisryhmien elämäntilanteisiin liittyvien riskien, puutteiden ja ongelmien havaitseminen ja analysointi. (hyvinvointimallit, lainsäädäntö jne.) VUOROVAIKUTUKSELLINEN OSAAMINEN ARVO-OSAAMINEN SOSIAALITYÖN METODINEN OSAAMINEN INNOVAATIO-OSAAMINEN eli kehittämiseen liittyvä osaaminen (esim. hyvinvointimallit, palvelujärjestelmä, yhteistyökumppanit jne.) TUTKIMUKSELLINEN OSAAMINEN Tutkimustiedon tuottaminen, soveltaminen ja käyttäminen (arviointi, vaikuttavuus, sosiaalityön menetelmät), Edellä esitetyt osaamisalueet ovat laajoja kokonaisuuksia, joita sosiaalityöntekijät harjoittelevat koko ajan työn, työmenetelmien ja -orientaatioiden, sekä oman ammatillisen tietotaidon kehittyessä. Sosnetin julkaisussa Sosiaalityön koulutuksen tuottama osaaminen (Lähteinen ym ), sosiaalityöntekijän ammatissa vaadittavan osaamisen nähdään muodostuvan seuraavista kymmenestä osaalueesta: tutkimusosaaminen, eettinen osaaminen, vuorovaikutusosaaminen, työmenetelmäosaaminen, oikeudellinen osaaminen, palvelujärjestelmäosaaminen, kehittämis- ja muutososaaminen, johtamisosaaminen, rakenteellisen sosiaalityön osaaminen sekä yhteiskuntatieteellinen osaaminen. Edellä esitellyt kaksi tyypittelyä koostuvat pääosin samoista sisällöistä, mutta uudemmassa Sosnetin julkaisussa osaamisalueiden luokittelu on hieman yksityiskohtaisempaa ja siinä on nimetty muutamia sellaisia osaamisen alueita, joita aiemmasta luokittelusta ei ainakaan samoin nimettyinä löydy (oikeudellinen osaaminen, johtamisosaaminen, rakenteellisen sosiaalityön osaaminen). Tämä kertoo myös yhteiskunnallisesta ja lainsäädännöllisestä kehityksestä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sosnetin julkaisuun pääset tutustumaan tarkemmin osoitteessa 3 Lähteinen, Sanna & Raitakari, Suvi & Hänninen, Kaija & Kaittila, Anniina & Kekoni, Taru & Krok, Suvi & Skaffari, Pia 2017: Sosiaalityön koulutuksen tuottama osaaminen. SOSNET julkaisuja 7. Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet. Rovaniemi.

7 7 2.2 Ohjaus, oppimistavat ja oppiminen Oppimisen ajatellaan sosiaalityön käytännönopetuksessa olevan teoriaa ja käytäntöä integroiva prosessi. Pelkkään teoreettiseen tietoon pitäytymisen vaarana on, ettei teoriatieto tule opiskelijalle käyttökelpoiseksi, koska hän ei kykene reflektoimaan sitä kokemuksen kautta eikä kytkemään saamaansa elämyksellistä tietoa teoriatietoon. Toisaalta myöskään pelkkiin kokemuksiin perustuva elämyksellinen tieto ei voi tarjota syvällistä ja monipuolista näkemystä eikä joustavia valmiuksia ja taitoja sosiaalityöhön. Opintojaksolla käytännön ja teoriatiedon yhdistämistä taustoittaa Kolbin 4 (1984) kokemuksellisen oppimisen malli (ks. kuvio 1). Kokemuksellisen oppimisen prosessissa keskeistä on ilmiön havainnointi ja käsitteellistäminen tarkoitukseen sopivan teorian tai kuvausmallin avulla. Kokemukseen liittyneet ajatukset, käsitykset ja tunteet jäsentyvät teorian ja käsitteiden avulla, jolloin niiden tietoinen hallinta kasvaa. Oppimisesta muodostuu syklinen prosessi: 1. KOKEMUS Reflektioprosessi Suunnittelu Tiedostaminen Pohdinta, jakaminen keskustelu 4.TOIMINTA Kokemusten muuntaminen 2.REFLEKTIO (käytäntö) & KYSELYT-> - kokemus 1. palaa kokemukseen 2.analysoi Uusi näkökulma 3.arvioi uudelleen 3. KÄSITTEELLISTÄMINEN ymmärtäminen Kuvio 1. Kokemuksellinen oppiminen. Kokemuksellisen oppimisen prosessin vaiheet ovat kokemus, reflektointi, käsitteellistäminen ja toiminta. Kokemus pitää sisällään toiminnan, ajatukset ja tunteet, joita reflektiovaiheessa analysoidaan ja arvioidaan uudelleen. Käsitteellistämisvaiheessa oppimistilannetta pyritään analysoimaan syvemmin ja yhdistämään oppimistilanne oppijan käytössä olevaan teoreettiseen tietämykseen. Tavoitteena on löytää käsitteitä, jotka auttavat oppijaa ymmärtämään tilannetta ja omaa toimintaansa kytkeytyneenä työyhteisön menettelytapoihin ja yhteiskuntaan. Toimintavaiheessa oppimisprosessin tulokset viedään käytäntöön eli muutetaan aikaisempia toimintatapoja. Kokemukselliseen oppimiseen perustuvassa opiskelijan ohjauksessa ohjaaja toimii valmentajana ja esimerkkinä. Hän välittää tietoa opiskelijalle ja luo tälle kuvaa sosiaalityön käytännöstä. Ohjaajan 4 Kolb, D Experimental Learning. Prentice Hall: London.

8 8 rooli on vastuullinen ja ohjaus itsessään dialoginen suhde. Opiskelijat odottavat ohjaukselta ja käytännön opiskelulta ennen kaikkea hiljaisen tiedon siirtymistä ja asiakastyön käytäntöjen opiskelua. Käytännön ohjaaja tukee omalta osaltaan opiskelijan oppimista ja oppii itsekin samalla ammatistaan. 3 SOSIAALITYÖN KÄYTÄNTÖ 3: ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN 3.1 Opintojaksoon liittyvät käytännön kysymykset Käytännön jakson paikkaa valitessaan opiskelijan tulisi pohtia, mistä sosiaalityön alueesta on kiinnostunut. Valinnassa kannattaa ottaa huomioon se, missä on suorittanut edelliset käytännön jaksot. Eri kenttäjaksojen kautta on tarkoitus saada mahdollisimman monipuolinen käsitys sosiaalityöstä. Jakso on mahdollista suorittaa esimerkiksi sosiaalitoimistossa, erilaisissa projekteissa tai järjestöissä, sosiaalityön hallinto-, suunnittelu- ja tutkimustehtävissä tai sosiaalityön erityisalueilla kuten terveydenhuollossa, koulutoimessa tai kriminaali- ja päihdehuollossa. Käytännön jakso on mahdollista suorittaa myös ulkomailla. Käytännön jakso on luonteeltaan ohjattua työpaikkaharjoittelua ja opiskelijat ovat käytännön jakson ajan vakuutettuja yliopiston toimesta. Jos opiskelija toimii käytännön jakson aikana palkallisessa työsopimussuhteessa (sijaisena), kuuluu hän myös työpaikan työtapaturmavakuutuksen piiriin. Jos opiskelija suorittaa käytännön jaksoa opintotuella eli ei saa palkkaa työnantajalta, kuuluu hän yliopiston työtapaturmavakuutuksen piiriin. Tämä perustuu opiskelijatapaturmasta annettuun lakiin (1318/2002). Käytännön jakson aikana opiskelijalla on työharjoittelijana oikeus tehdä oppimistehtäviä vähintään 10 % työajasta (esim. jos viikoittainen työaikasi on 36 t 15 min, voit opiskelijana käyttää kahdessa viikossa yhden työpäivän tehtävien tekoon). Oppimistehtävät on suunniteltu siten, että ne voidaan toteuttaa osana käytännön jakson aikaista työtä. Tehtävien tekoon tulee myös voida varata kirjoittamisaikaa. Opiskelijan tulee sopia asiasta ohjaajan ja työpaikan kanssa heti käytännön jakson alussa. Käytäntö 3 on syventävän vaiheen käytännönopetusjakso, josta harjoittelupaikan toivotaan maksavan opiskelijalle palkkaa. Harjoittelijan palkka vaihtelee vuosittain: viime vuosina harjoittelijan keskipalkka on ollut n.1400 euroa/kk. Käytännön jakson voi suorittaa myös opintotuen turvin. Yliopiston hallintopäätöksen (1027/12.01/2013) mukaan ammattiin valmistavasta pakollisesta harjoittelusta ei vuodesta 2014 alkaen makseta harjoittelutukea. Käytännön jaksosta tehdään kirjallinen sopimus, jossa opiskelijalle määritetään ohjaaja työpaikalla ja yliopistolla sekä alustavasti työtehtävät. Käytännön jakson tulee olla ohjattua ja opiskelijalla on oikeus saada riittävä ja tarvittava perehdytys työtehtäviin. Opiskelijalle nimetty käytännön ohjaaja vastaa opiskelijan käytännön jakson sisällön toteutumisesta ja sujuvuudesta. Käytännön jakson ohjaajan tulee olla pätevä sosiaalityöntekijä. Lomien ja muiden esteiden ajaksi hänellä tulee olla varahenkilö. Ohjaaja tai työyhteisö saa käytännön jaksolta 12 tunnilta ohjauspalkkion. Mikäli käytännön jakso on lyhyempi, ohjauspalkkio määräytyy jakson pituuden mukaan (5vk, 6h). Opiskelijan työaika mukailee lähiohjaajan työaikoja. Opiskelijaa koskee lainsäädännössä säädetty vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus. SK3-opintojakson kokonaisuus on esitetty tiivistetysti seuraavassa kuviossa 1:

9 9 Ennen käytännön jakson alkua -Tutustuminen opintojaksoon O365:ssä - Osallistuminen käytäntöinfoon - Käytännön jakson paikan etsiminen - Sopimuksen tekeminen ja lähettäminen postitse/sähköpostitse yliopistolle Käytännön jakson aikana - Suunnitelman laatiminen ja palautus - Ohjauskeskustelut - Oppimistehtävien tekeminen - Palautekeskustelun käyminen - Tutustuminen yhdessä ohjaavan sosiaalityöntekijän kanssa palkkionlaskutus ohjeisiin Käytännön jakson jälkeen - Palautekeskustelu - Lomakkeen palautus sähköpostilla ohjaavalle opettajalle - Posterin teko ja palautus - Päättöseminaariin osallistuminen - Portfolion kokoaminen ja palautus Kuvio 2. SK3 opintojakso pähkinänkuoressa. Sosiaalityön käytäntö 3:ssa oppimisen tukena käytetään O365- ympäristöä. Sieltä on luettavissa mm. ajankohtaista tietoa käytännön jaksosta ja sieltä löytyy lisämateriaalia ohjauksen tueksi sekä tarkemmat ohjeistukset oppimistehtäviin. Myös Itä-Suomen yliopiston opetussosiaalikeskusten verkoston verkkosivustolta löytyy materiaalia käytännön jakson tueksi ( 3.3 Oppimistehtävät Käytännön jaksoon kuuluu kolme erillistä oppimistehtävää, joista kootaan opintojakson päätteeksi yksi yhtenäinen oppimistehtävä, käytäntöportfolio. Erilliset oppimistehtävät ovat: Käytännönjakson oppimissuunnitelma Kehittämistehtävä Oman oppimisen reflektio Portfolio on paitsi opintojakson numeerisesti arvioitava oppimistehtävä, myös opiskelijalle jäävä omaa, sosiaalityön käytäntöihin kiinnittyvää osaamista esittelevä tuotos, jota opiskelija voi hyödyntää sopivalta osin jatkossakin, esimerkiksi työnhaussa. Käytännönjakson oppimissuunnitelman tavoitteena on, että opiskelija jäsentää omat, henkilökohtaiset oppimistavoitteensa suhteessa aiempaan osaamiseensa sekä siinä organisaatiossa toteutuvan sosiaalityön sisältöihin, joissa hän harjoittelujaksonsa suorittaa. Suunnitelmassa opiskelija jäsentää tavoitteiden lisäksi myös keinoja, joilla tavoitteet tullaan käytännön jakson aikana saavuttamaan. Suunnitelmaa varten on hyvä tutustua Sosnetin julkaisuun sosiaalityön koulutuksen tuottamasta osaamisesta ( ) ja arvioida sen pohjalta omaa, jo olemassa olevaa osaamista sekä kehittämisen kohteita siinä. Tavoitteiden ja keinojen lisäksi suunnitelmassa esitellään myös lyhyesti harjoittelupaikka organisaationa ja siellä toteutettavan sosiaalityön sisällöt.

10 10 Käytännönjakson oppimissuunnitelma tavoitteineen ja keinoineen laaditaan yhdessä käytännön ohjaajan kanssa. Suunnitelman ohjeellinen pituus on 2-3 sivua. Käytännönjakson oppimissuunnitelma palautetaan opintojakson O365-alustalle omalle palautusalueelleen viimeistään toisella käytännön jakson viikolla. Ohjaava opettaja hyväksyy ja tarvittaessa pyytää täydennyksiä suunnitelmaan. Kehittämistehtävä Sosiaalityön käytäntö 3 -kurssilla kehittämistehtävä on osa tutkimusperustaisen sosiaalityön opetusta, jossa tapaustutkimus nivoutuu tutkimusavusteiseen kehittämiseen. Sosiaalityössä ja sosiaalityön kehittämisessä keskeinen lähtökohta on ongelman (tai ilmiön/ tapauksen) tunnistaminen. Kehittäjä/tutkija/sosiaalityöntekijä pyrkii kysymään "Mistä ongelmasta on kyse ja miten se ratkaistaisiin?" Oikean kysymyksen asettaminen kuuluu olennaisesti sosiaalityöhön ja tutkivaan työotteeseen. (Niemelä 2012, ) Aivan kuten tapaustutkimuksessa, tutkimusavusteisessa kehittämisessä voidaan käyttää eri tieteenfilosofisiin lähtökohtiin perustuvia aineistonkeruu-, testaus- ja analyysimenetelmiä sekä yhdistellä niitä. Olennaista on, että kehittämisprosessi dokumentoidaan tarkasti ja tuotettu tieto ja tulokset arvioidaan kriittisesti. Kehittämistehtävä toteutetaan käytännön jakson aikana ja kehittämisen tuotos (raportti, lomake, esite tms.) jää harjoittelupaikan hyödynnettäväksi opiskelijan harjoittelujakson päätyttyä. Yliopistolle kehittämistehtävä raportoidaan osana käytäntöportfoliota. Kehittämistehtävän aihe lähtee työpaikan tarpeista tai opiskelijan omista intresseistä. Opiskelijan tulee keskustella jo käytännönjakson oppimissuunnitelmaa laatiessaan ohjaajansa kanssa mahdollisista kehittämistarpeista harjoittelupaikassa. Ellei organisaatio osaa esittää tällaisia kehittämistarpeita, opiskelija voi toteuttaa kehittämistehtävän omien intressiensä pohjalta kuitenkin niin, että toteutuksesta on keskusteltu harjoittelun ohjaajan kanssa. Kehittämistehtävä voi olla esimerkiksi asiakaskysely- tai kartoituslomakkeen muotoilu ja/tai kyselyn suorittaminen, jonkin työmenetelmän suunnittelu ja mahdollinen testaus, prosessikuvaus, moniammatilliseen yhteistyöhön liittyvä selvitys, erilaisten materiaalien työstäminen työpaikalle, pienimuotoisen kirjallisuuskatsauksen tekeminen tietyn, kehittämistä vaativan teeman ympärillä tms. Opiskelija voi halutessaan huomioida suunnittelussa myös mahdollisesti suunnitteilla olevan pro gradututkielman aiheen ja pyrkiä nivomaan kehittämistehtävän osaksi empiiristä tutkimusta esimerkiksi alkukartoituksen muodossa. Oppimistehtävän tavoitteena on, että kehittämistyön kautta opiskelija saa kokemusta sosiaalityön kehittämisestä ja vaikuttamismahdollisuuksista omaan työhön niin asiakastyön tasolla kuin myös rakenteellisesti. Tästä syystä kehittämistehtävässä on olennaista, että se sisältää sekä teoreettisia, tutkimuksellisia että käytännön työn elementtejä. 5 Niemelä, Pauli (2012) Tapauskohtaisuus Sosiaalityössä. Case Study Case Work Case Eavaluation prosessimalli sosiaalityön ja sen käytännön opetuksen jäsentäjänä. Teoksessa Tuohino, Noora & Pohjola, Anneli & Suonio, Mari (2012) Sosiaalityön käytännönopetus liikkeessä. SOSNET Julkaisuja 5 Rovaniemi: Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto,

11 11 Oman oppimisen reflektio Oman oppimisen reflektointi kiinnittyy kolmeen pääteemaan: menetelmälliseen oppimiseen, eettisen ajattelun kehittymiseen sekä asiantuntijuuden osa-alueiden tunnistamiseen ja oman asiantuntijuuden arviointiin sosiaalityön tehtävissä. Opiskelija pohtii harjoittelujakson aikana käyttämiään sosiaalityön työmenetelmiä ja omaa oppimistaan ja kehittymistään niiden käyttäjänä. Ammattietiikan osalta hän reflektoi sosiaalityötä eettisesti kestävänä työnä ja omaa oppimistaan tästä sosiaalityön osa-alueesta. Asiantuntijuuden osalta opiskelija kertoo harjoittelupaikassaan tehtävän sosiaalityön vaatimasta asiantuntijuudesta ja siitä, mistä osa-alueista tämä rakentuu (edellä läpikäytyjen menetelmällisten ja eettisten taitojen lisäksi). Lopuksi opiskelija pohtii ja reflektoi oman asiantuntijuutensa kehittymistä harjoittelujakson aikana. Käytäntöportfolio Käytäntöportfolion tavoitteena on osoittaa käytännön jakson aikana henkilökohtaisen ammatillisen pätevyyden kasvua ja asiantuntijuuden rakentumista. Portfolio kuvastaa opiskelijan oppimisprosessia ja rakentuu koko käytännön jakson aikana. Johdanto Oppimissuunnitelma päivitettynä ja arvoituna: -omien ammatillisten lähtökohtien esittely ja pohdinta -omien käytännön jakson tavoitteiden kuvaus -harjoittelupaikan organisaation kuvaus osana palvelujärjestelmää -organisaatiossa tehtävän kehittämisen ja/tai rakenteellisen sosiaalityön kuvaus -portfolioprosessin lyhyt kuvaus Kehittämistehtävän kuvaus -kehittämiskohteen kuvaus organisaatiossa ja yleisemmin (kirjallisuuslähteiden avulla) -kehittämistyön prosessin kuvaus: menetelmät, aineisto, eteneminen -kehittämistyön tulosten kuvaus -Kehittämistyön arviointi Ammatillisen kasvun kuvaus -harjoittelupaikassa tehtävän sosiaalityön ja siinä käytettyjen keskeisten menetelmien kuvaus (myös kirjallisuuslähteiden avulla) -oman menetelmällisen oppimisen reflektointi -eettisiin kysymyksiin kiinnittyvän työskentelyn kuvaus harjoittelupaikassa -oman ammattieettisen ajattelun kehittymisen reflektointi -Sosiaalityön asiantuntijuuden osa-alueet harjoitteluorganisaation sosiaalityössä -oman asiantuntijuuden kehittyminen harjoittelujakson aikana Liitteet Portfolion ohjepituus on max.20 sivua (ks. Yhteiskuntatieteiden laitoksen ohjeet tieteelliselle kirjoittamiselle) ja se palautetaan O365-kurssialueelle.

12 12 Portfoliot palautetaan O365 alustalle viimeistään kahden viikon kuluttua harjoittelun päättyessä. Opiskelija ilmoittaa opettajalle, kun on jättänyt työn arviointiin, jolloin opettaja tietää, että se on arvioitavissa. Opiskelija toimittaa ohjaavalle opettajalle myös kentän harjoitteluarvion mieluiten skannattuna sähköpostitse. Opiskelija saa kokonaisarvioinnin viimeistään kuukauden kuluessa, kun kaikki opintojakson suoritukset on hoidettu (harjoittelujakso palautekeskustelulomakkeineen, ohjaustapaamiset, portfolio, seminaari).

13 13 4 KÄYTÄNNÖN JAKSON OHJAUS 4.1 Opiskelijan ohjaus työpaikalla käytännön jakson aikana Koska käytännön jakso on ohjattua käytännön työskentelyä, ensisijaisesti nimetty käytännön ohjaaja vastaa yhdessä opiskelijan kanssa käytännön jakson toteutumisesta, sisällöstä, sujuvuudesta ja sovittujen käytännön jakson olosuhteiden luomisesta. Työpaikalla ohjaus kannattaa suunnitella etukäteen käytännön jakson prosessin ajalle. Valmistautuminen tarkoittaa työssäoppimisen eri vaiheiden asioiden ja vastuiden suunnittelua. Tehtäviä suunniteltaessa mietitään, mitä työpaikalla tehdään ja kuka on vastuussa asioiden hoitamisesta. Käytännön ohjaaja voi hoitaa asioista itse osan, osa vastuista jaetaan muille ja osassa tarvitaan työyhteisön yhteistyötä. Työpaikalla on myös hyvä miettiä, kenellä on kiinnostusta ja todellisuudessa aikaa ja mahdollisuuksia ohjata opiskelijaa. Hyväksi havaittu periaate on, että kaikki työpaikalla osallistuvat ohjaamiseen nimetyn ohjaajan lisäksi. Nimetyllä ohjaajalla on kuitenkin vastuu ohjauksen organisoinnista ja suunnittelusta. Yhteistyö yliopiston kanssa vaihtelee myös sen mukaan, onko organisaatio ottanut sosiaalityön opiskelijan ensimmäistä kertaa vai onko organisaatiolla paljon kokemusta opiskelijoista. Yhteydenpito yliopistoon kannattaa aina. Perehdytys ja käytännönjakson oppimissuunnitelma Suunnittelua varten työpaikalla tulee miettiä, mitä tehdään ja kuka tekee työssäoppimisen eri vaiheissa. Opiskelijan perusteellinen perehdytys on aina ensiarvoisen tärkeää, vaikka opiskelijalla esimerkiksi olisi jo paljon työkokemusta sosiaalialalta. Opiskelijan tehtävä on olla uuden oppijana, mikä alkaa perehtymisestä uuteen tehtävään. Käytännön ohjauksen alussa kannattaa paneutua tarkasti opiskelijan perehdytyksen kysymyksiin ja opiskelijan henkilökohtaiseen käytännönjakson oppimissuunnitelmaan. Se on hänen ensimmäinen oppimistehtävänsä, joka hänen tulee palauttaa viimeistään toisella käytännön jakson viikolla. Myös ohjauksen etenemisestä ja käytännöistä sekä ohjaus- ja arviointikeskusteluista sopiminen yhteisesti ja aikojen merkitseminen kalenteriin on ensiarvoisen tärkeää. Suunnitelman ja alkukeskustelujen aikana kannattaa käydä läpi muun muassa opiskelijan taustaa ja osaamista realistisia oppimistavoitteita ja keinoja, joita opiskelija on alustavasti suunnitellut todellisia työtehtäviä, joiden kautta tavoitteet saavutetaan ohjauksen tarvetta opiskelijan oppimistehtävänä toteuttamaa kehittämistehtävää opiskelijan tapaa oppia ja toiveita palautteen saamisesta (palautekeskustelulomake).

14 14 Opiskelijan tulee myös esitellä ohjaajalleen opintojakson tavoitteita, sisältöjä ja toteuttamistapoja. Työpaikalla opiskelija oppii tekemällä todellisia työtehtäviä, joiden suunnittelu on työpaikan vastuulla. Käytännön jakson strukturointi auttaa opiskelijaa ja ohjaajaa edistämään yhteisiä tavoitteita. Alkuvaiheen oppimista helpottaa se, että opiskelija saa ensin kokonaiskuvan työpaikasta, esimerkiksi kuvioiden tai muiden materiaalien avulla. Opiskelijan on näin helpompi liittää yksittäisiä asioita kokonaiskuvaan. Kokemusten mukaan hyvä käytäntö on, että opiskelijalle ja ohjaajalle varataan alkuvaiheessa muutama väljempi päivä, jolloin opiskelija voi tutustua harjoittelupaikkaan ja ohjaavaan sosiaalityöntekijään. Silloin opiskelija voi kulkea ohjaajansa mukana ja ohjaajalla ja opiskelijalla on aikaa keskusteluihin. Riittävä perehdytys harjoittelupaikkaan ja sen tehtäviin luo opiskelijalle vahvan perustan onnistuneelle oppimiselle. Käytännön jakson aikana Harjoittelujakson aikana on tärkeää ohjata opiskelijaa ja keskustella hänen kanssaan työskentelyn lomassa. Ohjaaja voi antaa jatkuvasti palautetta opiskelijalle. Opiskelija käy yhdessä ohjaajan kanssa ohjauskeskusteluja, joissa tarpeen mukaan myös arvioidaan jakson etenemistä suhteessa tavoitteisiin. Ohjaaja on yhdessä pohtija, kysymysten esittäjä ja kiinnostuksen virittäjä, jolloin sekä oppimisettä arviointiprosessi voivat olla molemminpuolisia. Kokemusten mukaan ohjauskeskustelut kannattaa toteuttaa erillisinä keskusteluina, joihin molemmat opiskelija ja ohjaaja valmistautuvat ja joille varataan työkalentereista erilliset ajat. Ohjaajan kannattaa myös pyytää muita työntekijöitä osallistumaan palautteen antoon esimerkiksi kirjallisesti. Käytännön jakson aikana opiskelijan tulisi saada valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn, joten opiskelijan tulisi voida olla mukana kaikissa sellaisissa työtehtävissä, joita myös ohjaava sosiaalityöntekijä tekee. Eduskunnan oikeusasiamiehen kannanoton mukaisesti ohjaava sosiaalityöntekijä on se henkilö, joka saa aina ensisijaisesti päättää, missä tilanteissa opiskelija on mukana ja missä ei. Ohjaajan velvollisuus on huolehtia siitä, että opiskelija pääsee mukaan kaikenlaisiin asiakastilanteisiin (esim. myös kotikäynneille ja monialaisiin palavereihin, jos näitä ohjaajan työnkuvaan sisältyy). On tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, miten esimerkiksi asiakkaalle ilmaistaan opiskelijan läsnäolo. Vaikka asiakkaan mielipide opiskelijan läsnäolosta on hyvä kuulla, voi asian esittää hänelle niin, että opiskelijan läsnäolo on toivottavaa ja ensisijainen vaihtoehto sen sijaan, että esitettäisiin heti vaihtoehtoa, että opiskelija voi olla osallistumatta tilanteeseen. Työtehtävien opettamisen tavoitteena on ohjata opiskelijaa työmenetelmien, välineiden, materiaalien ja laitteiden käyttöön. Taidot opitaan vaiheittain. On tärkeää, että opiskelija pääsee tekemään todellisia työtehtäviä riittävän usein ohjatusti. Opiskelija voi alkuvaiheessa harjoittelujaksoaan opiskella käytäntöä seuraamalla ohjaajan työskentelyä ja toimimalla hänen työparinaan erilaisissa työtehtävissä. Myöhemmässä vaiheessa harjoittelujaksoa opiskelija voi työskennellä asiakastilanteissa myös itsenäisesti, kunhan ohjaaja on saatavilla tueksi tarvittaessa. On suotavaa, että ainakin jakson loppuvaiheessa opiskelija pääsee vähintään kokeilemaan itsenäistä työskentelyä esimerkiksi niin, että hän ottaa asiakkaita itsenäisesti vastaan, ja pohtii jatkotyöskentelyä asiakastilanteen jälkeen yhdessä ohjaajan kanssa. On paljolti kiinni opiskelijan lähtövalmiuksista, missä vaiheessa harjoittelujaksoa itsenäistä työskentelyä aletaan harjoitella. Tästäkin syystä ohjaavan sosiaalityöntekijän on hyvä olla mahdollisimman hyvin selvillä opiskelijan aiemmasta kokemuksesta ja valmiuksista sosiaalityöntekijän tehtäviin.

15 15 Käytännön jakson loppupuolella Käytännön jakson loppupuolta luonnehtii itsenäisen työskentelyn lisäksi myös arviointi. Arvioinnilla tarkoitetaan tässä sekä opiskelijan itsearviointia, jossa opiskelija pohtii itsenäisesti omien tavoitteidensa täyttymistä ja oppimistaan käytännönjakson aikana että yhteisarviointia, johon osallistuvat opiskelijan ohella käytännön ohjaa sekä kirjallisten töiden osalta myös yliopiston ohjaava opettaja. Opintojaksoon kuuluu palautekeskustelu, joka dokumentoidaan liitteenä 2 olevan palautelomakkeen avulla. Lomakkeeseen kirjattava palaute muodostaa 50 % kurssin arvosanasta. Ohjaajan tulee siis tutustua jo jakson alussa arvioinnin tapaan ja kriteeristöön. Opiskelijan henkilökohtaisten oppimistavoitteiden toteutumista arvioivaa ja pohtivaa keskustelua on hyvä käydä ohjauskeskusteluissa koko käytännön jakson ajan. Tällöin palautekeskustelun teemat ovat olleet esillä aiemminkin, eivätkä tule uusina esille ainoastaan tässä yhdessä keskustelussa, jossa palautelomake täytetään. 4.2 Ohjauskeskustelut Ohjauskeskusteluissa käydään läpi sosiaalityöhön liittyviä kysymyksiä kuten työpaikan organisaatiota, lainsäädäntöä, eettisiä periaatteita, käytettäviä työmenetelmiä sekä sosiaalityön tietoperustaa tieteellisen, tutkimuksellisen ja käytännöllisen tiedon näkökulmista. Opiskelija ja ohjaaja sopivat käytännön jakson alussa ohjauskeskusteluajat ja alustavat teemat. Opiskelijalla on aktiivinen rooli ohjauskeskusteluissa ja häntä itseään kiinnostavien teemojen esille nostamisessa. Ohjauskeskusteluissa voidaan siis käsitellä myös sovittujen teemojen lisäksi käytännön jakson aikana esille tulleita asioita työnohjauksellisesti. Opiskelijan olisi hyvä informoida ohjaajaansa ennen ohjauskeskustelua siitä, mitä asioita hän haluaa nostaa keskusteluun. Näin myös ohjaaja voi valmistautua ohjaustapaamisiin. Alkukeskustelussa opiskelijan ja ohjaajan tulee käydä läpi kunkin osapuolen odotukset ja tavoitteet käytännön jaksolle, siinä sovitaan käytännön jakson sisällöstä (mm. itsenäisen työn määrästä, siihen portaittain siirtymisestä, työnjaosta, vastuista, työparityöskentelystä), ohjauksen järjestämisestä ja oppimistehtävien toteuttamisesta sekä otetaan alustavasti esille arviointiin liittyviä kysymyksiä. Käytännön jakson edetessä ohjauskeskusteluissa käydään työnohjauksellisten ja eri teemoihin liittyvien keskustelujen ohella väliarviointi vähintään kerran jakson aikana. Tuolloin tarkastellaan opiskelijan oppimissuunnitelman ja käytännön jakson yleisten tavoitteiden toteutumista sekä sitä, mihin erityisesti tulee kiinnittää huomiota jakson tulevien viikkojen aikana. Käytännön jakson loppukeskustelussa arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja opiskelijan osaamisen kehittymistä harjoittelujakson aikana. Loppukeskustelun keskeinen merkitys on kokemusten yhteen kokoaminen ja palautteen antaminen sekä opiskelijalle että ohjaajalle. Loppukeskustelun aikana tai täytetään palautekeskustelulomake, jossa myös arvioidaan numeerisesti opiskelijan suoriutumista käytännön työtehtävissä. Opiskelija osallistuu harjoittelujakson aikana yliopiston tarjoamaan ryhmäohjaukseen (joko paikanpäällä tai etäyhteydellä) ja tarpeen mukaan voidaan myös järjestää opiskelijan, kentän ohjaajan ja

16 16 ohjaavan opettajan välinen ohjauskeskustelu. Ohjaava opettaja on opiskelijan ja kentän ohjaajan tavoitettavissa harjoittelujakson ajan (lukuunottamatta loma-aikoja erityisesti kesällä) ja hän vastaa opiskelijan opintojakson kokonaisuudesta. 4.3 Ohjauksen keinot ja tyylit Ohjaus perustuu yleisiin vuorovaikutuksen peruskeinoihin: Kuunteleminen Tukeminen Kysyminen Ei-tietäminen Ohjauksen keinoja Oppimistyylien tunnistaminen Vastauksen siirtäminen Sanallisen ja sanattoman viestin antaminen Neuvominen Taukojen hyödyntäminen Kuvio 3. Ohjauskeinoja. Kuviossa 1 esitettyjen lisäksi ohjauskeinona voi käyttää myös kirjalliseen materiaaliin tutustumista ja sen käsittelyä yhdessä. Ohjaaja toimii välillä neuvojana ja valmentajana, välillä taas antaa työnohjauksellista tukea esimerkiksi pohdittaessa henkilökohtaisia tunteita ja asenteita. Ohjaajan tulee myös selkiyttää ja jäsentää opiskelijalle sosiaalityöntekijän työtehtäviä. Erilaiset tyylit toimivat eri ihmisten kanssa, joten opiskelijan oppimistyylien tunnistaminen on ohjauksen lähtökohtia. Johonkin ohjaustapaan jumittuminen voi pysäyttää opiskelijan oppimisen. Ohjaaja toimii joskus emotionaalisena tukena ja joskus mallina opiskelijan valmistautuessa itsenäisempään työskentelyyn. Ohjauksen keinot ja tyylit ovat oppimissuhdetta rakentavia toimintatapoja, joissa ohjaajan ja opiskelijan samankaltaisuudet ja erot, odotukset ja sopimukset kohtaavat.

17 Palautteen antaminen Käytännön ohjaajan rooliin kuuluu myös palautteen antaminen opiskelijalle. Tämä voi joskus olla haastavaa useista eri syistä. Kenties ohjaajalle ei ole vielä ehtinyt kertyä työkokemusta, ehkä kyseessä on työyhteisö, joka toivoo opiskelijasta sosiaalityöntekijän sijaista aloittamaan mahdollisimman pian, ehkä ohjaaja tuntee opiskelijan henkilökohtaisesti. Kaikesta huolimatta kyseessä on opiskelijan oppimisprosessi, ja hänellä on oikeus saada palautetta onnistumisten lisäksi myös asioista, joissa hän voisi kehittyä. Ammattilaiseksi kasvaminen on elinikäinen prosessi, joten opiskelijalla on todennäköisesti paljon kehittymisen kohteita. Näiden asioiden rakentavassa esille nostamisessa ohjaaja keskittyy opiskelijan työtehtävissään osoittamaan taitoon ja työskentelyotteeseen ja pyrkii nostamaan esille mahdollisimman konkreettisia esimerkkejä tilanteista, joissa olisi kenties voinut toimia toisin. Ohjaajan on tärkeää reflektoida myös omia tunteitaan ja mahdollisia asenteitaan, erityisesti tilanteissa, joissa suunniteltu palaute vaikuttaa kohdistuvan ns. vaaralliselle palautealueelle (ks. Kuva 2) Kuvio 3: Palautteen antaminen. 6 Palautteen antamista vaikeista asioista voi helpottaa, jos ohjaaja pitää huolta, että palautteen perusteena ovat faktat ja tosiasiat, eivät esimerkiksi työyhteisön juorut tai uskomukset. On hyvä muis- 6 Kupias, P., Peltola,R. & Saloranta, P. (2013) Onnistu palautteessa. Talentum media oy.

18 18 taa, että asioista puhutaan konkreettisesti, ei vihjaillen ja odottaen, että opiskelija ehkä poimii sanotusta tarpeellisen ja ottaa siitä opiksi. On tärkeää muistaa myös vahvistava palaute korjaavan rinnalla: pyritään aina sanomaan myös jotakin myönteistä. On tärkeää kuunnella herkällä korvalla, miten opiskelija suhtautuu palautteeseen. Mahdollisesta voimakkaasta reaktiosta voi kysyä esimerkiksi: Minusta tuntuu, että sanomani yllätti, ymmärsinkö oikein?. Opiskelijan persoona on otettava huomioon. Hyvin herkän ja itsekriittisen opiskelijan kohdalla pitää muistaa lisätä vahvistavan palautteen määrää. Laajalti tunnetun palautteenannon hampurilaismallin mukaan ensin annetaan vahvistavaa palautetta, jonka jälkeen korjaava palaute ja lopuksi vielä vahvistava palaute. Joidenkin näkemysten mukaan vahvistavan ja korjaavan palautteen suhteen tulisi kuitenkin olla jopa 5:1. Ohjaajan tulisi reflektoida myös omaa rooliaan palautteen antajana: mikä onnistui, missä voisi vielä kehittyä? Palautteen antamisessa ohjaajan tukena on opiskelijan käytännön jaksoa varten laatima oppimissuunnitelma. Kannattaa muistaa, että mitä konkreettisemmin tavoiteltu toiminta on kuvattu, sitä helpompi sitä on arvioida palautteen antamisen tilanteessa. Suunnitelmallisten palautteen antamisen tilanteiden lisäksi kannattaa hyödyntää myös epäviralliset tilanteet. Voisiko esimerkiksi matkalla kotikäynnille käydä läpi opiskelijan mieltä askarruttavia asioita? Seuraavassa esimerkki tilanteesta, jossa opiskelijan tavoitteena on ollut verkostotyöhön tutustuminen, konkreettisena tavoitteena verkostopalaverin vetäminen. Ohjaaja voi esittää esimerkiksi seuraavia, reflektoivia kysymyksiä ennen palaveria ja palaverin jälkeen: - Miltä tuntuu aloittaa ensimmäisen kerran palaveri? - Mitä sanot aivan ensimmäiseksi? - Miten palaverit yleensä ovat mielestäsi onnistuneet? - Minkä ajattelet olevan merkittävin tekijä, että ne ovat onnistuneet (eivät ole onnistuneet)? Löytyykö tämä tekijä omasta ajattelustasi, työvälineistäsi, työparin tai esimiehen tuesta? - Kun toimit noin, millaisia vaikutuksia ajattelet sillä olevan omassa työssäsi? Entä vaikutukset työyhteisössäsi? Mitä asiakkaat siitä ajattelevat? - Mikä on mielestäsi merkittävin tekijä, jotta asiat sujuvat jatkossakin yhtä hyvin? - Mitä pitäisi tapahtua, jotta palaverit olisivat jatkossa sinulle helpompia? Yleisesti ottaen, ohjaaja voi pohtia, miten toimisi palautteenannossa niin, että opiskelijalle jäisi tunne: Minulla on paljon voimavaroja ja osaamista, joista voin olla tyytyväinen. Sen lisäksi sain vielä hyviä ideoita ja konkreettista apua jatkokehittymiselleni.

19 19 5 OPINTOJAKSON ARVIOINTI 5.1 Opintojakson numeerinen arviointi Sosiaalityön käytäntö 3 opintojakson numeerinen arviointi (arviointiskaala 0-5) perustuu: Opiskelijan ja ohjaajan yhteiselle tavoitearvioinnille, joka alkaa heti käytännön jakson alussa (dokumentoidaan lopulta palautelomakkeella, 50 % kurssin arvosanasta) sekä yliopiston ohjaavan opettajan tekemälle opiskelijan oppimistehtävän prosessiarvioinnille (50 %): Arviointitapa: Kriteerit: Tuotos: Arvioija: Osuus: Tavoite -Opiskelijan omat tavoitteet -Ammatillisen toimintaympäristön tavoitteet -Opintojakson yleiset tavoitteet Palautekeskustelulomake Opiskelija + Käytännön ohjaaja 50 % Prosessi Käytäntöportfolio Käytäntöportfolion (joka sisältää oppimissuunnitelman, kehittämistehtävän ja oman oppimisen reflektoinnin) toteutus Yliopistoopettaja 50 % Sosiaalityön käytäntö 3 -kurssi on merkittävä osa syventäviä tieteelliseen ja ammatilliseen pätevyyteen valmistavia opintoja. Yliopiston opintoarviointia koskevan ohjeistuksen perusteella alinta hyväksyttyä arvosanaa 1 vastaa 50 %:n hallinnan osoittaminen kurssin tietosisällöstä tai sitä vastaavasta asiakokonaisuudesta. Tästä syystä SK3-kurssilla pyritään keskustelemaan ohjauksellisesti opiskelijan tavoitteiden toteutumisesta, käytännön jakson edistymisestä, kurssin keskeyttämisestä ja suorittamisen siirtämisestä ennen hylätyn arvosanan antamista. Käytännön jakso voidaan keskeyttää opiskelijan, käytännön ohjaajan tai yliopiston ohjaavan opettajan toimesta tarpeen mukaan. Yliopiston ohjaava opettaja arvioi opintojakson kokonaisarvosanassa opiskelijan oppimistehtävää opintojakson päätavoitteiden mukaan laadituilla arviointikriteereillä (ks. liite 1) sekä palautekeskustelulomakkeen pohjalta opiskelijan suoriutumista käytännön jaksolla. Palautekeskustelulomakkeen laativat aina opiskelija ja käytännön ohjaaja kirjallisena dokumenttina ohjauskeskustelun perusteella. 5.2 Kentän ohjaajan suorittama arviointi ja arvioinnin kriteerit Palautekeskustelulomake (ks. liite 2) on tarkoitettu ohjaamaan keskustelua ja tekemään näkyväksi opiskelijan tavoitteiden toteutumista ja oppimista käytännön jakson aikana. Lomakkeen täyttäminen perustuu opiskelijan ja ohjaajan väliseen dialogiin. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan ennen kaikkea käytännön jaksolle asetettujen tavoitteiden ja oman ammatillisen kasvunsa näkökulmasta. Käytännön jakson ohjaaja arvioi muun muassa opiskelijan ammatillisten valmiuksien kehittymistä,

20 esim. vastuullisuutta työtehtävissä, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, dokumentointitaitoja, sosiaalityön eettisten periaatteiden sisäistämistä ja kykyä itsereflektioon. Arvioinnin pohjana tulee käyttää opiskelijan käytännönjakson suunnitelmassa jaksolle asetettuja tavoitteita, joiden toteutumista ohjaaja ja opiskelija yhdessä pohtivat. Palautekeskustelulomake palautetaan skannattuna sähköpostitse opiskelijaa ohjaavalle opettajalle. 20

21 21 6 LOPUKSI Sosiaalityön käytäntö 3 asiantuntijuuden kehittyminen -opintojakso on merkittävä osa sosiaalityön syventävän vaiheen opiskelua. Tähän oppaaseen on koottu opintojakson tavoitteita, sisältöjä ja ohjeita ja niitä on pyritty esittelemään niin, että ne valaisevat opintojakson kokonaisuutta sekä opiskelijalle että käytännön ohjaajalle. Yksityiskohtaisten ohjeiden ja kriteerien taakse ei kuitenkaan pitäisi hukkua käytännönopetuksen tärkein tehtävä: se, että opiskelija kykenee kehittämään itsenäistä työotettaan ja omaa ammatillista identiteettiään käytännön sosiaalityössä. Käytännönjaksolla saadut oppimiskokemukset kantavat pitkälle ja antavat eväitä itsenäisen työuran alkuun. Tämä tavoite mielessä pitäen, toivotamme kaikille käytännön jakson osapuolille innostavaa yhdessä oppimisen matkaa!

22 22 Liite 1 Käytäntöportfolion arviointikriteerit Arvosana 0 (Hylätty/Täydennettävä) Portfolio on toteutettu kaikilta osiltaan puutteellisesti ja tieteellinen argumentointi puuttuu täsyin. Arvosana 1 (välttävä) Portfoliossa on pääosin kaikki vaaditut osatehtävät, mutta niiden toteutus on osittain heikkotasoista. Kehittämistehtävän kohdeilmiö on esitetty epäselvästi ja muiltakin osin kehittämistehtävän toteutus on pintapuolinen. Oman oppimisen arviointi on vähäistä. Osatehtävien toteutuksen kuvaus on sisällöllisesti puutteellista ja tieteellinen argumentointi on niukkaa: mielipiteitä tai väitteitä perustellaan vain harvoin aiemman tutkimuksen avulla käytettyjä termejä tai käsitteitä selitetään puutteellisesti lähdeviitteitä on käytetty vain vähän Arvosana 2 (tyydyttävä) Portfoliossa on kaikki vaaditut osatehtävät. Kehittämistehtävän raportointi ja oman oppimisen arviointi on osin puutteellista. Osatehtävien toteutus ovat sisällöllisesti asiallista, mutta tieteellinen argumentointi vähäistä. opiskelija esittää väitteitä, joita hän perustelee jossakin määrin tieteellisillä lähteillä. käytettyjä termejä tai käsitteitä selitetään vain niukasti lähdeviitteiden käyttö on puutteellista tai osin virheellistä Arvosana 3 (hyvä) Portfoliossa kaikki vaaditut osatehtävät on toteutettu huolellisesti. Oman oppimisen arviointi on perusteellista ja hyvää ja kehittämistehtävä on suoritettu ja raportoitu kattavasti. Opiskelija on dokumentoinut johdonmukaisesti käyttämänsä aineiston valikointia, koontia ja analysointia. Osatehtävien toteutuksen kuvaus on johdonmukaista ja sisällöllisesti kattavaa. Opiskelija on myös pohtinut osatehtäviä oppimisensa näkökulmasta. opiskelija esittää väitteitä, joita hän perustelee lähes aina aiempaan tutkimukseen nojautuen käytetyt termit ja käsitteet selitetään kattavasti lähdeviitteitä käyttö on pääosin sujuvaa Arvosana 4 (kiitettävä) Portfoliossa kaikki osatehtävät on toteutettu ja raportoitu paneutuvasti ja oivaltavasti. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan kattavasti. Opiskelija on dokumentoinut johdonmukaisesti ja perustellen käyttämänsä aineiston valikointia, koontia ja analysointia. Osatehtävien toteutus on sisällöllisesti johdonmukaista, oivaltavaa ja tieteellisesti argumentoitua. Osatehtäviä on pohdittu vahvasti oman oppimisen kannalta. Tutkimuksia on analysoitu ja asioita on reflektoitu sisäistäen vahvasti tutkimuksellisen kehittämisen ja arvioinnin näkökulma. portfoliosta käy ilmi selkeästi oman ajattelun suhde aiempaan tutkimustietoon väitteet ja mielipiteet on argumentoitu perustellusti ja kriittisesti

23 23 käytetyt termit tai käsitteet selitetään kattavasti tieteellisten lähdeviitteiden käyttö on sujuvaa ja systemaattista Arvosana 5 (erinomainen) Arvosanan 4 kriteerien lisäksi: Portfolio osoittaa erinomaista paneutumista käytännön jakson aikana ilmenneisiin asiakokonaisuuksiin myös tutkimusperustaisesti. Portfoliosta ilmenee, että opiskelija on kyennyt syntetisoimaan tieteellistä tutkimusta ja käytännön kokemuksiaan. Opiskelija osoittaa portfoliossa olleensa aktiivinen uuden tiedon hakemisessa ja soveltamisessa. Portfolio ilmentää kaikin puolin rohkeutta uuden tiedon etsimisessä ja kriittistä tutkivaa työotetta tiedon soveltamisessa. Tiedonhaun menetelmät ja tiedon soveltamisen menetelmät on dokumentoitu tarkasti. Portfolion ulkoasu tukee uuden informaation omaksumista: opiskelija on kyennyt havainnollistamaan käytännön ja teorian integraatiota esimerkein ja kuvin. Raportti on jäsennetty sisällöllisesti selkeästi ja teksti on huolellisesti kirjoitettua ja tieteellisesti validia suomenkieltä.

24 24 Liite 2. Palautekeskustelulomake Ohjaajan ja opiskelijan keskinäinen palautekeskustelu kuuluu osaksi Sosiaalityön käytäntö 2 ja 3 -opintojaksoja. Täyttäkää palautekeskustelulomake yhdessä. Lomake kattaa 50 % kurssin kokonaisarvosanasta. Lomake palautetaan skannattuna sähköpostitse opiskelijan ohjaavalle opettajalle ja sitä säilytetään kurssin sähköisessä arkistossa. Palautekeskustelun ajankohta ja läsnäolijat: 1. Opiskelijan käytännönjakson tavoitteet tiivistetysti: 2. Oppimis-/osaamistavoitteissa onnistuminen (jatka tarvittaessa paperin toiselle puolelle): 3. Millaisia muita positiivisia asioita ja opiskelijan onnistumisia tuli mielestänne esille käytännön jaksolla?

25 25 3. Mitä kehittämisen alueita käytännön jakson aikana mielestänne tuli esille? -opiskelijana: -ohjaajana: 5. Muita kommentteja?

26 26 6. Harjoittelujaksolla suoriutumisen numeerinen arviointi (50% kurssin kokonaisarvosanasta). Kuinka opiskelija on suoriutunut seuraavissa käytännön jaksoon kuuluvissa osa-alueissa (arvosana-asteikolla 1-5) 1. Opiskelijan oppimisorientaatio ja kyky reflektioon 2. Taidot asiakkaan kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa 3. Dokumentoinnin taidot 4. Työyhteisötaidot 5. Organisaation ja palvelujärjestelmän tunteminen 6. Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman toteutuminen Kokonaisarvosana edellisten keskiarvona: Allekirjoitukset: Ohjaaja: Opiskelija: Numeerisen arvioinnin perusteet: Arvosana 0 (hylätty): Opiskelija on suoriutunut kokonaisuudessaan tehtävistään niin heikosti, että suoritusta ei voida arvioida hyväksytyksi. Opiskelijalla ei ole minkäänlaisia valmiuksia toimia sosiaalityöntekijän tehtävissä käytännön kentällä. Arvosana 1 (välttävä): Opiskelija hallitsee työelämän perussäännöt (esim. asianmukainen pukeutuminen, ymmärrys työajasta) Opiskelijalla on perustason ymmärrys organisaation toiminnasta ja sosiaalityön työnkuvasta ja prosessista Opiskelija kykenee kohtaamaan asiakkaan asiallisesti ja kunnioittavasti Opiskelija hallitsee sosiaalityön eettiset periaatteet Opiskelija osaa toimia työyhteisön jäsenenä Opiskelija hallitsee dokumentoinnin perusasiat Opiskelijalla on riittävä kielitaito

27 27 Opiskelija osaa reflektoida omaa toimintaansa ja uskaltaa kysyä neuvoa Opiskelija kykenee arvioimaan oppimistaan realistisesti suhteessa taitoihinsa Opiskelija ei ole perehtynyt riittävästi palvelujärjestelmään ja työyksikköön Opiskelija ei ole saavuttanut edistymistä asetetuissa tavoitteissa Arvosana 2 (tyydyttävä): Kaikki arvosanan 1 kriteerit täyttyvät ja arvosanan 3 kriteerit täyttyvät osittain Arvosana 3 (hyvä): Opiskelija kykenee oma-aloitteiseen toimintaan Opiskelija kykenee ottamaan vastaan ja hyödyntämään palautetta Opiskelija hahmottaa laaja-alaisesti asioiden välisiä yhteyksiä Opiskelija osallistuu ja pärjää hyvin asiakastyön vuorovaikutuksessa Opiskelijalla on ammatillinen asenne ja ymmärrys asiakkaan osallistamisesta asiakastyössä Opiskelija kykenee itsenäiseen työskentelyyn Opiskelija hallitsee asiallisen dokumentoinnin taidot Opiskelijalla on valmiuksia teorian ja käytännön yhdistämiseen Opiskelijalla hallitsee alan keskeistä, ajankohtaista tutkimustietoa Opiskelija havaitsee omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan ja kykenee itsereflektioon Opiskelija esittää kriittisiä kommentteja ja huomioita ja on tiedonhaluinen Opiskelija on tutustunut harjoittelupaikan palveluprosesseihin kattavasti Opiskelijalla on vain vähäinen ohjauksen tarve Opiskelija hallitsee tiimityötaidot ja hänellä on ymmärrys moniammatillisesta työstä Opiskelijalla on tietoisuus työn hallinnan ja työssä jaksamisen menetelmistä Opiskelija on saavuttanut edistymistä asetetuissa tavoitteissa Arvosana 4 (kiitettävä): Kaikki arvosanan 3 kriteerit täyttyvät ja arvosanan 5 kriteerit täyttyvät osittain Arvosana 5 (erinomainen): Opiskelija kykenee yhdistelemään tutkimustietoa laaja-alaisesti osaksi omaa toimintaansa Opiskelija osaa esittää konkreettisia kehittämisideoita Opiskelija hallitsee tietojärjestelmät ja osaa dokumentoida asiakastapauksia laadukkaasti (tiiviisti, mutta yksityiskohtaisesti) Opiskelija uskaltaa mennä epämukavuusalueelleen (jokin uusi työtehtävä) ja ottaa vastuuta Opiskelija kykenee syvälliseen itsereflektioon, rohkeus hyödyntää omaa persoonaa Opiskelijalla on loistavat vuorovaikutustaidot (vuorovaikutus muokkautuu asiakkaan mukaan, ymmärrys siitä, miten lähestytään eri asiakkaita, ammatillinen pelisilmä, ammatillisuus tilanteessa kuin tilanteessa Opiskelija kykenee reflektoimaan omaa jaksamistaan ja työnsä hallintaa sekä omaa riittävästi paineensietokykyä Opiskelijalla on vahva ymmärrys omasta roolistaan sosiaalityöntekijänä (esim. hoidollinen vai ei) Opiskelija kykenee perusteltuihin ratkaisuihin Opiskelija ymmärtää sosiaalityön yhteiskunnallisen kontekstin ja hallitsee rakenteellisen sosiaalityön taitoja Opiskelijalla on erityinen kiinnostus ja tutkimuksellinen perehtyneisyys johonkin sosiaalityön alaan/ilmiöön Opiskelija osoittaa työssään rohkeutta ja kriittisyyttä