Preventiimitapaaminen ohjelma

Transkriptio

1 Preventiimitapaaminen ohjelma 9.00 Aamukahvi ja sämpylä, tervetuloa 9.30 Pedagoginen näkökulma koulujen ja säätiön yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä / toiminnanjohtaja Sami Teikko, Koulutus elämään-säätiö Lappeenrannan seudun raittiustyön kokemuksia järjestöyhteistyöstä / ehkäisevän päihdetyön suunnittelija Ulla Saikko, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Lounas (omakustanteinen) Valtakunnallisen järjestön päihdekasvatusmallien vieminen kuntiin/ kehitysjohtaja Ari Inkinen, Helsingin NMKY Päihdekasvattajat kouluympäristössä / kehittämispedagogi Sanna Pylkkänen, Preventiimi Keskustelua ja tauko Ryhmätyö ja purkukeskustelut Päivän yhteenveto ja palaute Sivu 1

2 Preventiimin kuulumiset KV-matka toteutettiin avainhenkilöiden kanssa Englantiin (Luton ja Lontoo) Tutustumiskohteina Safer Luton Partnership ja sen yhteistyöprojektit / organisaatiot Lutonin kaupungissa. ASC alcohol services for the community: Ehkäisevää sekä korjaavaa työtä ja palveluja yhteisölle (kaikki ikäryhmät). Asiakaskeskusteluja, neuvontaa, tiedotteita ja esitemateriaalia. Organisaatio ei ole alkoholinkäyttöä vastaan, vaan kannustaa turvallisuuteen ja kohtuukäyttöön. Lisäksi SOS-bussi (katu- ja EA-päivystys viikonloppuisin) sekä SNAP nuorten taideprojekti. Sivu 2

3 Kevään aiheita Vuosittainen Preventiimin palautekysely toteutetaan jälleen touko-kesäkuussa (Webropol) Vastaaminen on Preventiimin toiminnan kehittämisen kannalta erittäin toivottavaa Kysely toimitetaan avainhenkilöille sähköpostitse Sivu 3

4 Preventiimin & ehkäisevän päihdetyön kehittämispäivät tulossa syksyllä 2011 Verkostolle avainpaikka päästä kehittämään Preventiimiä arvioinnin eri menetelmillä ryhmätyön kautta. Arvioinnin kohteina alustavasti: Koko verkoston toiminnan arviointi ja kehittäminen miten verkoston aktiivisuutta pidetään yllä ja luodaan enemmän yhteistyötä Päihdekoulutusten arviointi ja kehittäminen tuotteistus, dokumentaatio, sisältö jne. Preventiimin toiminnan arvioinnin kokonaisuus, ja sen eri käytännöt keikä halutaan arvioimaan kokonaisuutta, miten ja milloin Sivu 4

5 Syksyn mittaan tulossa myös Laatutyökalu ehkäisevän päihdetyön suunnittelun ja sen eri menetelmien arvioinnin tueksi Selkeä ja helppo kokonaisuus, jossa huomioitu ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit Kaikkien toimijoiden vapaaseen käyttöön Tukee itsearviointia sanallisin kuvauksin sekä antaa mittariston kokonaiskuvan luomiseksi Sivu 5

6 Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Sivu 6

7 Järjestöbarometrin 2010 satoa RAY:n avustusten kasvu taittunut Kilpailu ja hankintalain tulkinnat kiristävät palvelutuotantoa Kuntien talous vaikuttaa yhdistyksiinkin Valtakunnallisista järjestöistä 35% arvelee taloudellisen tilanteensa heikkenevän 2010 Kuntien tuki paikallistoiminnalle pienentynyt: 52% yhdistyksistä sai kunnalta toiminta-avustusta vuonna 2009, tuki oli keskimäärin 600 euroa Sivu 7

8 Kuntien (n=167) järjestöstrategiatilanne vuonna 2009: Erillinen järjestöstrategia 2 % Järjestöt osana kunnan hyvinvointistrategiaa 14 % Järjestöt osana kunnan kokonaisstrategiaa 15 % Ei lainkaan järjestöstrategiaa 69 % Sivu 8

9 Kuntien ehkäisevä päihdetyö Kunnissakin ehkäisevää päihdetyötä tehdään monin eri tavoin: sisäänrakennettuna osana peruspalveluja, erillisinä yksiköinä tai yhteistyössä järjestöjen kanssa Nuorisoalan ehkäisevässä päihdetyössä lähestymistapoina voivat olla sekä nuorisotyön että sosiaalityön näkökulmat Kunnat ja niiden toimialat ovat hyvin erilaisissa vaiheissa mm. päihdetoimintamallien toteutuksessa. Joissakin huomioitu / mukana järjestötoimijoita Vain pienessä osassa kunnista on varsinainen järjestöstrategia, ja niissä on saatettu sopia vain yleisesti esim. toiminta-avustusten ja toimitilojen myöntämisestä. Sivu 9

10 Päihdetyötä tekevät järjestöt Suomessa ei ole saatavilla koko järjestökenttää koskevaa tutkimus- ja tilastotietoa, järjestöjen toimintakenttä on erittäin laaja Ehkäisevää päihdetyötä tehdään varsinaisten päihdejärjestöjen lisäksi mm. sosiaali- ja terveysalan järjestöissä, potilasjärjestöissä, liikuntajärjestöissä, vammaisjärjestöissä jne. Järjestöillä tärkeä merkitys kansalaisten äänen esiintuomisessa, heikoimpien väestöryhmien etujen ajamisessa sekä palvelutuotannossa. Järjestötyön kautta toteutetaan sekä ehkäisevää että korjaavaa päihdetyötä. Sivu 10

11 Yhteistyöstä ja sen haasteista Ehkäisevän päihdetyön aloittaminen ja toteuttaminen järjestöjen ja kuntien yhteistyössä voi olla haasteellista esimerkiksi tiedonpuutteen ja järjestökentän laajuuden vuoksi Yhteisenä tavoitteena sekä kuntasektorilla että järjestötyössä on kuitenkin kansalaisten hyvinvointi ja elämänhallinnan lisääntyminen Nuorten kohdalla ehkäisevä päihdetyö on sosiaalista vahvistamista, yleistä ehkäisyä, ja riskiehkäisyä useissa järjestöissä tehdään näitä monipuolisesti Sivu 11

12 Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ept:ssä voisi olla: Vastavuoroista, molemmille lisäarvoa tuovaa kumppanuutta ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa (esim. kumppanuussopimukset) Kunnissa hyvin ennalta suunniteltuja, järjestöjen toimintaedellytyksiä lisääviä käytäntöjä; strategiatyö ja hyvinvointisuunnitelmat Järjestöiltä kuntalaisille (mm. nuorille) palveluja, laadukasta päihdekasvatusta, sekä elämänhallintaa lisääviä toiminnan mahdollisuuksia ja osallisuutta Pysyvää, sitoutunutta toimintaa, jossa voitaisiin toteuttaa myös konkreettista yhteistyötä kunnan ja järjestön työntekijöiden kesken Sivu 12

13 SWOT- ryhmätehtävä Jakautuminen 4 hengen ryhmiin Pohtikaa aihetta Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä : -vahvuudet -heikkoudet -mahdollisuudet -uhat Kirjatkaa tehtäväpohjaan nousseet ajatukset Aikaa on 15min. Tehtävät kerätään talteen yhteenvetoa varten. Tehtävät esitellään toisille (5min/ryhmä). Sivu 13