Palveluverkkoselvitys. Elinkeinojen kehittäminen. CASE: Tervo-Vesanto kuntapari

Transkriptio

1 Palveluverkkoselvitys Elinkeinojen kehittäminen CASE: Tervo-Vesanto kuntapari

2 Selvityksen tausta Hankkeen tavoitteena oli analysoida 1) ikäihmisille suunnattuja kotiin tuotettavia palveluja sekä 2) elinkeinojen kehittämistä valituilla case-alueilla. Tämä raportti käsittää osion 2) Elinkeinojen kehittäminen Tervo-Vesanto kuntaparin case-alueella 1) Ikäihmisille suunnatut kotiin tuotavat palvelut Analysoidaan ikäihmisille suunnattujen kotiin tuotettavien palvelujen kustannuksia, hoitoresurssien määrää ja liikkumista palveluverkkoalueella sekä esitetään miten kustannusanalyyseja voidaan hyödyntää palvelujen näkyvyyden parantamisessa ja palveluiden säilymisessä alueella. Case-alueet: Mikkelin seudun yhteistoiminta-alue, joka muodostuu Mikkelin, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Ristiinan ja Suomenniemen kunnista sekä Multian ja Petäjäveden kuntapari. 2) Elinkeinojen kehittäminen Kuvataan elinkeinojen nykytilannetta sekä tarkastellaan miten palvelujen kannattaisi tulevaisuudessa sijoittua säilyäkseen alueella, kun otetaan huomioon väestön ja rakennuskannan sijoittuminen sekä vapaa-ajan asuminen, vapaa-ajan asukkaiden liikennöinti ja matkailu. Esitetään miten 1-osion tuloksia voidaan hyödyntää em. palvelujen alueellisen näkyvyyden parantamisessa ja siten vaikuttaa em. palvelujen säilymiseen alueella. Case-alueet: Tervon ja Vesannon muodostama kuntapari sekä Pielisen Karjalan seutu (Lieksa, Nurmes ja Valtimo)

3 Käytetyt aineistot Paikkatietoanalyysien lähtöaineitona on käytetty Esrin tuottamaa Suomen tie- ja katuverkkoaineistoa (Saavutettavuus, reititys) Kuntien rakennusvalvonnan ja väestötietojärjestelmän aineistoja (ympärivuotinen asuminen, loma-asuminen) Tilastokeskuksen yritys- ja työssäkäyntiaineistoja

4 Ympärivuotinen asuminen Tervo Väestö on keskittynyt keskustaajamaan ja sen läheisyyteen Muutama selkeä väestökeskittymä (kylä) mm. Ahvensalmentien varressa, Sinisen tien varressa Karttulan suunnalla, Jokijärventien varressa sekä Talluskylä Muualla harvaa asutusta kattaen kuitenkin suurimman osan kunnasta Vesanto Väestö on keskittynyt keskustaajamaan sekä Niinijärven pohjoisosaan Alueella on paljon pieniä väestökeskittymiä (kyliä) Pohjois-Vesanto harvaan asuttu Ympärivuotisen asumisen keskittymissä enemmän yrityksiä kuin vapaa-ajan asumisen keskittymissä. Kaikista ympärivuotisen asumisen keskittymistä ei saavuteta omaa kuntakeskusta 15 minuutissa. Ympärivuotisia rakennuksia on väestökeskittymien ulkopuolella jonkin verran, muttei merkittävästi

5 Ympärivuotinen asuminen ja elinkeinot/ Tervo-Vesanto

6 Vapaa-ajan asuminen Tervo Kuntakeskuksen läheisyydessä on paljon vapaa-ajan asutusta. Vapaa-ajan asutus sijaitsee pitkälti vesistöjen rannoilla etäällä kuntakeskuksesta. Ei selkeää yhtä keskittymää vaan jakautuu tasaisesti kunnan alueelle. Kunnan pohjoisnurkassa vapaa-ajan asumista on vähän. Vesanto Kuntakeskuksessa ei vapaa-ajan asutusta juuri ole. Vapaa-ajan asuminen painottuu vesistöjen rannoille erityisesti kunnan länsi- ja eteläosiin sekä Niiniveden pohjoisosaan. Kunnan eteläosassa Konneveden äärellä on vapaa-ajan asumisen tihentymä, jossa ei ole palveluja. Kunnan pohjoisosassa ja maantieteellisessä keskiössä vapaa-ajan asumista on vähän. Alueen sijainti sen verran kaukana, ettei oikein enää houkuttele pääkaupunkiseudun vapaa-ajan asukkaita. Vapaa-ajan asukkaita voi tulla Kuopion ja Jyväskylän suunnista

7 Vapaa-ajan asuminen ja palvelut/ Tervo-Vesanto

8 Vapaa-ajan asukkaiden liikkuminen Tervo Eniten vapaa-ajan asukkaiden liikennöintiä on 5541 tiellä aina 5542-tien risteykseen saakka, 5512 tiellä sekä Karttulaan vievällä tiellä ja tiellä Kuntarajan ulkopuolelta vapaa-ajan asukkaiden liikennöintimäärät ovat selkeästi voimakkaammat Tervon kuin Vesannon keskukseen. Vesanto Eniten vapaa-ajan asukkaiden liikennöintiä on Sinisellä tiellä Vesannon tajaamasta länteen ja siitä etelään vievää tietä. Konneveden alueen vapaa-ajan asukkaat asioivat liikennetihentymän mukaan Vesannon kuntakeskuksessa (kuntarajan ylitse tietoa ei ole) Niiniveden itäpuolen vapaa-ajan asukkaat asioivat Tervon keskustassa Tervon ja Vesannon välillä ei juuri ole vapaa-ajan asukkaiden liikennöintiä

9 Vapaa-ajan asukkaiden liikennöintisuunnat / Tervo-Vesanto

10 Palvelujen sijoittuminen Tervo Palvelut keskittyvät kuntakeskukseen. Palvelut sijaitsevat pääosin kunnan länsiosassa. Kunnan itäosassa ja eteläosan saaristossa palveluja on huomattavasti vähemmän. Mm. taloustavaroiden vähittäiskauppa, miestenvaatteiden vähittäiskauppa, puutavaran ja rakennusmateriaalien agentuuritoiminta sekä muualla luokittelemattomien koneiden ja laitteiden tukkukauppa sijoittuvat varsinaisten väestökeskittymien ulkopuolelle. Muita keskustaajaman ulkopuolisia palveluja Tervon kunnassa ovat mm. kylpyläpalvelut, urheilu- ja liikuntakoulutus, kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu, koulutus Vesanto Palvelut keskittyvät kuntakeskukseen, vaikka yritykset jakautuvat Tervoa tasaisemmin kunnan alueelle Vesannon kunnan keskustaajamaan keskittyy sosiaali- ja terveyspalveluita, kaupanalan palveluita, ravitsemisalan palveluita sekä viranomaispalveluita. Myös Niiniveden pohjoispäätyyn keskittyy sosiaali- ja terveysalan palveluita

11 Palvelujen saavutettavuus Tervon kunnan itä- ja eteläosien asukkaat eivät saavuta omaa kuntakeskusta 15 minuutissa Vesannon kunnan länsi- ja eteläosien asukkaat eivät saavuta omaa kuntakeskusta 15 minuutissa. Lähes kaikki vapaa-ajan asukkaat molemmista kunnista saavuttavat oman kuntansa kuntakeskuksen 30 minuutissa. Pl. Saaret ja Tallusjärven ympäristö. Kuntakeskuksen saavutettavuusvyöhykkeet 30 minuuttia ulottuvat kuntaparin rajojen ulkopuolelle mm. Suovanlahteen, Puunonmäkeen ja Syvänniemeen saakka, mutta vain pohjois-eteläsuunnassa. Vesistöt katkaisevat itä-länsisuuntaisen saavutettavuuden. Suuri osa alueen saarista jää 30 minuutin saavutettavuusvyöhykkeen ulkopuolelle.

12 Palvelujen saavutettavuus 15min. ja 30 min. / Tervo-Vesanto

13 Asukkaiden, yli 75-vuotiaiden ja yritysten määrä saavutettavuusvyöhykkeittäin / Tervo-Vesanto Tervo-Vesanto Saavutettavuusvyöhyke Asukkaita Yli 75v. Yritykset Kävelyvyöhyke (500 m) Pyöräilyvyöhyke (3km) Autoiluvyöhyke (15 min) Saavutettavuusvyöhykkeet mitattu sekä Tervon että Vesannon kuntien keskustaajamista. Luvut asukkaiden, yli 75-vuotiaiden ja yritysten määrä YHTEENSÄ Tervon ja Vesannon kunnissa

14 Saavutettavuus yritysten näkökulmasta Suurin osa yrityksistä saavuttaa oman kuntansa kuntakeskuksen 15 minuutissa. Joitakin yrityksiä jää 15 minuutin saavutettavuusvyöhykkeen ulkopuolelle Talluskylässä (mm. kiinteistö, talonrakentaminen, koulutus, maaliikenne ja putkijohtokuljetus, erikoistunut rakennustoiminta), Haapamäellä (metsätalous ja puunkorjuu, koulutus, matkatoimisto/matkanjärjestäjä/varauspalvelu, kasvinviljely ja kotieläintalous) ja kuntaparin lounaisnurkassa. Kaikki yritykset saavuttavat oman kuntakeskuksen 30 minuutissa. Tervossa yritykset ovat Vesantoa enemmän keskittyneet kuntakeskukseen. Yrityksiä on sijoittunut molemmissa kunnissa myös harvemman asutuksen alueille. Työssäkäyntisuunnat Vahvasti pohjoiseen eli nähtävästi Pielavedelle ja Viitasaarelle Karttulan suuntaan eli nähtävästi Kuopioon Kuntien välillä paljon työssäkäyntiliikennettä vrt. vapaa-ajan asukkaiden liikkuminen

15 Työssäkäyntivirrat / Tervo-Vesanto

16 Talouksien keskiostovoima Talouksien keskiostovoimalla mitattuna sekä Vesannon että Tervon kunnissa suurin osa talouksista on pienituloisia eli alle euron vuosituloisia. Pienituloiset taloudet sijoittuvat keskustaajamiin sekä kauempana oleviin kyliin. Keskituloisia eli euroa/vuosi keskittyy juuri kuntien keskustaajamien ulkoreunoille. Tervoon keskittyy hieman Vesantoa enemmän keskituloisia. Aineiston perusteella ei pysty sanomaan, että esimerkiksi vapaa-ajan asukkaissa olisi keskituloisia enemmän kuin vakituisissa asukkaissa

17 Matkailu Vesanto-Tervo kuntapari 4-tien ja 5-tien välissä, ohikulkuliikennettä Kaunis saaristoinen alue Sinisen tien varrella. Sinisen tien myötä läpikulkuliikennettä Kolun kanava yhdistää alueen Päijänteeseen. Kanava on Suomen pisin sisävesikanava. Veneilyssä läpikulkuliikennettä. Vesistöisyys ja saaristoisuus matkailuvaltteja

18 Johtopäätökset Väestöennusteiden mukaan alueen väestö vähenee Aiheuttaa verotulojen vähentymisen ja heikentää ostovoimaa Johtaa palvelujen keskittymiseen entisestään Todennäköisimmin palvelujen sijainti kuntakeskuksissa on edullisin Ympärivuotinen ja vapaa-ajan asuminen levinnyt hyvin laajalle lähes koko kunnan alueelle sekä Tervossa että Vesannossa Liikennöintisuunta vahvasti nykyisiin kuntakeskuksiin Kuntakeskusten läpi kulkevat Sininen tie sekä Kolun kanavan vesiliikenne ovat jo alueen matkailuvaltteja ja tuovat alueelle läpikulkuliikenteenä matkailijoita Kaupan palveluiden sijoittumiseen vaikuttaa vain väestömäärä, ei rakennuskanta eivätkä vapaa-ajan asukkaat. Päivittäistavarakauppa vaatii 2000 asukkaan väestöpohjan. Vapaa-ajan asukkaat ovat tärkeitä kyläkauppojen säilymiselle, mutta eivät uusien palvelujen muodostumiselle, sillä kysyntä ei ole riittävän suurta ja ympärivuotista. Vesannon länsi- ja eteläosissa on vakituisia asukkaita mutta erityisen paljon vapaaajan asukkaita, joiden palvelutarvetta voisi selvittää -> riittäkö kuntakeskuksen palvelujen saavutettavuus Selkeästi kuntakeskukset sekä Niiniveden pohjoispääty eli liikenteen solmukohdat vahvimmat palveluiden sijoittumispaikat

19 Johtopäätökset Kaupanverkkoselvitykset osana sosiaali- ja terveys yms. julkisia palveluverkkoselvityksiä. Nykyään julkiset palvelut pyritään sijoittamaan kuntalaisten luontaisten kulkureittien ja asiointipisteiden yhteyteen eli esim. marketit, ostoskeskukset ja muut kaupankeskittymät. Säästetään kiinteistökuluissa ja asiakas säästää ajassa. Näin asiakaspohjaa sekä sote- että kaupanalan palveluille Yleensä ensimmäisinä tarkastellaan nk. matalankynnyksen palveluja kuten terveyskioski-tyyppisiä palveluja

20 Elinkeinotoiminnan tulevaisuuden mahdollisuudet Vapaa-ajan asukkaat, matkailu ja läpikulkuliikenne Matkailussa erikoistuminen paikallisiin lähtökohtiin perustuen kuten vesistöisyys ja saaristoisuus Matkailussa verkostomaisen toimintatavan kehittäminen kunnan/kuntien ja yrittäjien yhteistyönä Yhteinen matkailumarkkinointi ja tuotekehitys (ks. hyvistä käytännöistä Kuntalehti 2/2012 Kuhmo ja Suomussalmi) Sijainnit, jotka voivat hyödyntää paikallisen väestön lisäksi läpikulkuliikenteen ja matkailijoiden tuomaa kysyntää, ovat kaupan ja muiden palveluiden kannalta vetovoimaisimpia esim. Sinisen tien varsi, Kolun kanavan vesiliikenne Toimintojen sekoittaminen/keskittäminen, yhteispalvelupisteet Monialaosaajia siten, että erikoistutaan useampaan liiketoiminta-alaan Julkisten ja yksityisten palveluiden yhdistäminen Tarjotaan syrjäkyliltä muuttaville vanhuksille laadukasta asumista kuntakeskuksessa, mikä tukisi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa että keskustan palveluiden kysyntää. Urheilukentästä eri-ikäisten ulkoilu- ja virkistysalue esim.: kahvila, kioski, muita palveluja sekä leikkialue, petankki-alue, shakki, skeittiramppi tms. aktiviteetteja

21 Elinkeinotoiminnan tulevaisuuden mahdollisuudet Pieni tuki yksityiselle palveluntuottajalle tai yrittäjälle mahdollistaisi palvelun säilymisen Laatu ja paikallisuus julkisen sektorin kilpailutusten valintakriteeriksi, kilpailutusten vähentäminen ja paikallisten yrittäjien tukeminen Edellyttää kunnan tahtotilan muutosta Palveluseteli osana elinkeinojen monipuolistamista ja säilyttämistä Parantaa palvelujen saatavuutta Edistää kuntien, elinkeinotoimen ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä Esim. terveyspalvelut, omaishoito, kotipalvelut, palveluasuminen

22 FCG Hyvän elämän tekijät