Kotokeitaan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Isojoki

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 84/2010/3 Dnro ESAVI/375/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Kotokeitaan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Isojoki Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ VIRANOMAISIA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Tämän asian käsittelyä on jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto, koska asia on kuulutettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ennen Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Vapo Oy on Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Kotokeitaan 58,8 ha:n ja Housukeitaan 81,1 ha:n suuruisten uusien alueiden kuntoonpanoon ja turvetuotantoon Isojoen kunnassa. Hakijan ympäristölupavirastoon toimittaman Kotokeitaan tuotantoalueen vesienkäsittelyä koskevan suunnitelman muutoksen johdosta Kotokeitaan tuotantopinta-ala auma-alueineen on 55,5 ha. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Kuntoonpanon nopea aloittaminen on tarpeen, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisin kova puute ja turpeen kysyntä talousalueella kasvaa. Hakija on esittänyt viiden tuhannen euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakija on peruuttanut Housukeitaan turvetuotantoa koskevan hakemuksen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Tuotantoalueella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavia päätöksiä. Hakija omistaa Kotokeitaan hankealueesta 25,74 ha ja on vuokrannut muun osan hankealueesta vuosien 2019 ja 2022 loppuun saakka. Hakija on tehnyt tiesopimukset vuoden 2023 loppuun saakka ja ojasopimukset vuoteen Isojoen valuma-aluetta (37) koskee Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräys IV. Määräyksen mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Maakuntakaavan mukaan turvetuotantoon tulee kaava-alueella ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Yleiskuvaus toiminnasta Kotokeitaan tuotantoalue muodostuu yhdestä 55,5 ha:n suuruisesta lohkosta, josta auma-alueita on yhteensä 1,7 ha. Tukikohta-alue sijaitsee tuotantoalueen länsireunalla. Kuntoonpano aloitetaan ympäristöluvan täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen jälkeen tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Ensin tehdään eristysojat ja paloaltaat, sitten vesiensuojelurakenteet ja niiden jälkeen laskuja kokoojaojat sekä lopuksi reuna- ja sarkaojat. Kuntoonpanovaihe kestä yhdestä kolmeen vuotta. Kotokeitaan turvetuotantoalueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta hakumenetelmää ja mekaanista kokoojavaunumenetelmää käyttäen energiaturpeeksi Porissa sijaitseville voimalaitoksille. Alkuvuosina tuotetaan myös toisioerottimella varustetulla imuvaunulla keräiltynä ympäristöturvetta Kekkilä Oy:lle ja lähiympäristöön kuivikkeeksi, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Keskimääräinen vuosituotantomäärä Kotokeitaan tuotantoalueella on noin m 3 jyrsinpolttoturvetta. Kysynnän mukaan

3 voidaan tuottaa myös palaturvetta. Tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen Energiaturve kuljetetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa rekka-autoilla keskimäärin 330 kuormaa vuodessa. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Alueen jälkikäyttömuodosta päättävät maanomistajat. Jälkikäyttömuotona voi olla maa- tai metsätalous. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Pöly, melu ja liikenne Alkuperäisen suunnitelman mukaan Kotokeitaan tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn kuuluivat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet ja padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustetut laskeutusaltaat ja 6,6 ha:n suuruinen kosteikkoallas, joka oli suunniteltu perustettavaksi hakijan hallussa olevalle Helmiäiskeitaan-Tempakankeitaan turvetuotantoalueelle. Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamansa vastineen yhteydessä muuttanut suunnitelmaa vesienkäsittelyn osalta siten, että kuivatusvedet käsitellään kosteikon sijasta Kotokeitaan eteläreunan ojitetulle suoalueelle rakennettavalla laskeutusaltaalla ja 2,9 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä, jonne vedet johdetaan pumpun ja sadetusputken avulla ympärivuotisesti. Kenttä erotetaan tuotantoalueesta ja ympäristöstä pengertämällä ja olemassa olevat ojat tukitaan turpeella ennen vesien johtamista. Kentän pinta-ala on 4,9 % sen valuma-alueesta. Kentän turvepaksuus vaihtelee välillä 1 3 m. Vesien valuntamatka on m. Kotokeitaan nykyisen vuosikuormituksen arvioidaan olevan bruttona seuraava: kiintoainetta kg, kokonaisfosforia 7,5 kg ja kokonaistyppeä 190 kg. Kotokeitaan tuotantoalueen kuntoonpanovaiheen vuosittaisen kuormituksen arvioidaan olevan seuraava: kiintoainetta kg, kokonaisfosforia 15 kg ja kokonaistyppeä 490 kg. Kotokeitaan tuotantoalueen tuotantovaiheen vuosittaisen kuormituksen arvioidaan olevan seuraava: kiintoainetta 560 kg, kokonaisfosforia 4 kg ja kokonaistyppeä 140 kg. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, mutta jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita. Pölynmuodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m / s tuotanto keskeytetään lisääntyvän tulipaloriskin vuoksi. Turvepöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) ja pienhiukkasia (PM 2,5 ). Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin ja lastauksen aiheuttama pölyämi- 3

4 Varastointi ja jätteet nen keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä. Työkoneiden käytöstä voi tuotantopäivien aikana syntyä melua ympäri vuorokauden. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan toiminnasta ympäristöön kantautuvaa melua. Turvetoimitukset tapahtuvat työmaateitä ja olemassa olevia metsäautotietä sekä yksityistietä pitkin Seututielle 661 kohtaan, joka sijaitsee noin 800 m länteen seututie 664:ltä ja edelleen Poriin asiakkaille. Työmaa- ja metsäautoteiden varressa ei ole asutusta. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kotokeitaan tuotantoalueella samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle l. Polttoaineita säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, joista aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on l. Polttoaineen kulutus tuotantokauden aikana on noin l. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 170 l ja muita voiteluaineita noin 40 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1,4 t. Kotokeitaan tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 170 l, kiinteää öljyjätettä 30 kg, akkuja 8 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 1,4 t ja rautaromua noin 110 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin. Paikallinen jäteyrittäjä toimittaa sekajätteen kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Kotokeitaan hankealue on jo aikaisemmin turvetuotantoa varten kokonaan ojitettu. 4

5 5 Asutus ja maankäyttö Kotokeitaan tuotantoalue sijaitsee Isojoen kunnan Isojoen kylässä noin 3 km Isojoen kuntakeskuksesta etelään. Hankealueesta 500 m:n säteellä on neljä asuinkiinteistöä, joista lähin sijaitsee 410 m:n etäisyydellä tuotantoalueen eteläpuolella. Tuotantoalueen vähäinen koko, vallitsevat tuulensuunnat ja suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet tuotantoalueen ja asutuksen välissä sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminnasta ei arvioida aiheutuvan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta pölyhaittaa. Hankealue on metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä. Alue rajautuu lounaisosastaan hakkuuaukkoon. Hankealueen lähiympäristö on pääasiassa metsätalouskäytössä. Lähimmät pellot sijaitsevat lähimpien asuttujen kiinteistöjen ympärillä noin 500 m:n etäisyydellä alueen itä- ja eteläpuolella Isojoen ympäristössä ja reilun kilometrin etäisyydellä suon pohjoispuolella. Kotokeitaan hankealueen länsipuolella sijaitsee Helmiäiskeitaan turvetuotantoalue. Kotokeitaan luoteispuolella on käytössä oleva ampumarata. Kaivokyselyn vastausten perusteella Salomaan kiinteistö on liitetty vesijohtoon ja kahdella kiinteistöllä on kaivo. Asutut lähitalot ottavat talous- ja käyttövetensä hieta- hiekkamaille rakennetuista kaivoista. Kaivojen syvyys vaihtelee välillä 3 4 m ja ne ovat betonirenkailla varustettuja. Vesi on riittänyt kaivoissa hyvin ja sen laatu on ollut hyvä. Mineraalimailla sijaitsevissa talousvesikaivossa veden korkeuden vaihtelut ovat tavanomaisia. Ennalta arvioiden turvetuotannon kuivatuksella ei ole vaikutusta lähikiinteistöjen kaivojen antoisuuteen ja niiden veden laatuun. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole suojeltavia kohteita. Purkuvesistö eli Kärjenjoki laskee Natura-alueelle Lapväärtinjokeen (Lapväärtinjokilaakso FI ). Lähin pohjavesialue on Kotokeitaan hankealueeseen rajoittuva luokkaan I kuuluva Hurttakankaan pohjavesialue. Tuotantoalueen kaakkoisrajan ja pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen rajauksen väliin jää paikasta riippuen m:n levyinen suojavyöhyke, joka on osittain ojitettua suoaluetta. Suojavyöhykkeen voidaan katsoa olevan riittävä eikä tuotantoalueen arvioida vaikuttavan pohjavesialueen antoisuuteen. Hakijan ympäristölupavirastoon toimittaman Hurttakankaan pohjavesiselvityksen mukaan Hurttakankaan pohjavesialueen Kotokeitaan turvetuotantoalueen itä- ja pohjoispuolella sijaitsevat osat ovat heikosti vettä johtavaa hiekkamoreenia. Muodostuvan pohjaveden määrä ja virtausnopeus suunnitellun tuotantoalueen läheisyydessä on todennäköisesti sangen vähäinen.

6 Vesistö ja vedenlaatu Suunnitellun tuotantoalueen ja maalajirajan väliin jäävän heikosti vettä johtavan moreenialueen leveys on vähimmillään noin 200 m. Pohjaveden pilaantumisriskiä aiheuttavien valumavesien pääsy Hurttakankaan itäosaan voitaneen selvityksen mukaan estää huolellisilla tuotantojärjestelyillä ja kuivatusvesien poistamisella tuotantoalueen länsiosan kautta. Olemassa olevat metsäojat on eristettävä tuotantoalueesta ja ojien kaivamista mineraalimaahan saakka on vältettävä. Kujalan vedenottamo sijaitsee Isojokilaaksossa, runsaan kilometrin etäisyydellä suunnitellun tuotantoalueen koilliskulmasta. Länsi-Suomen vesioikeuden myöntämän vedenottoluvan mukaisesti ottamolta voidaan ottaa 800 m 3 /d. Vuonna 2007 vettä on otettu kaikkiaan m 3 (keskimäärin 203 m 3 /d). Pääosa ottamolla otetusta vedestä muodostunee Isojokilaakson reunojen lajittuneissa kerrostumissa. Tutkimustulosten perusteella ei ole odotettavissa, että Kotokeitaan suunniteltu turvetuotanto vaarantaisi Kujalan vedenottamon toiminnan. Mikäli Kotokeitaan turvetuotanto toteutetaan suunnitelmien mukaan, sen vaikutukset Hurttakankaan pohjavesialueen veden laatuun ja määrään ovat todennäköisesti korkeintaan vähäiset eivätkä vaaranna alueen vedenhankintaa tai Kujalan vedenottamon toimintaa. Tarvittaessa Hurttakankaan itäosan havaintoputkia tai alueen kaivoja voidaan sisällyttää turvetuotannon vaikutusten tarkkailuohjelmaan. Muut pohjavesialueet sijaitsevat yhdestä viiteen kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Kotokeitaan tuotantoalue sijaitsee Lapväärtinjoen (37) Isojoen (37.03) ja edelleen Isojoen yläosan valuma-alueella (37.032). Alkuperäisen suunnitelman mukaan Kotokeitaan tuotantoalueen kuivatusvedet oli tarkoitus johtaa laskuojalla 1 reittiä Ojamäenluoma Rytiluoma Suojoki Siironjoki-Kärjenjoki-Lapväärtinjoki. Muutetun suunnitelman mukaan kuivatusvedet johdetaan laskuojalla 3 Helmiäiskeitaan turvetuotantoalueen itäpuolitse etelään ja edelleen olemassa olevia metsäojia pitkin Tempakankeitaan turvetuotantoalueen itäpuolitse reittiä Toristonluoma Siironjoki Kärjenjoki Lapväärtinjoki. Kotokeitaan ja Tempakankeitaan tuotantoalueiden osuus Toristonluoman valuma-alueesta laskussa Siironjokeen on noin 10,5 %. 6

7 7 Arvio purkuvesistön virtaamista on seuraava: Siironjoen yläosa Siironjoen yläosan valuma-alueen alarajalla Kärjenjoen valuma-alue F km 2 52,88 91,04 266,75 MNQ m³/s 0,15 0,26 0,77 MQ m³/s 0,72 1,24 3,62 MHQ m³/s 2,50 4,30 12,6 Siironjoki on Lapväärtin-Isojoen sivuhaara ja kuuluu Project Aquavesistöihin. Jokea on ympäristöministeriön työryhmämietinnössä (VM 63/1992) ehdotettu erityisesti suojeltavaksi vesistöksi. Käyttökelpoisuusluokituksessa Siironjoki kuuluu luokkien tyydyttävä ja välttävä rajamaille. Siironjoen vesi on humuksen ruskeaksi värjäämää ja sen fosforipitoisuudet ovat korkeita ja typpipitoisuudet humusvesille tyypillisiä. Joen vesi on hieman hapanta ja sen rautapitoisuudet suhteellisen korkeita. Joen kiintoainepitoisuus on melko alhainen. Siironjoen veden sähkönjohtokyky on sisävesille normaali. Purkuvesistöä kuormittavat haja-asutus sekä maa- ja metsätalous. Vapo Oy:llä on tuotannossa yhteensä 255,5 ha:n suuruiset Helmiäiskeidas ja Tempakankeidas (Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 150/2006/4, ). Alueet sijaitsevat Siironjoen yläosan valumaalueella. Ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 51/2001/2 mukaan Siironjoen keskiosan valuma-alueella sijaitsevalta Sulkonkeitaalta saa ottaa turvetta 36 ha:n suuruiselta alueelta. Aluehallintovirastossa on vireillä samaa vesistöä kuormittavien Housukeitaan (55,5 ha) ja Iso Rapanevan (76,4 ha) turvetuotantoalueiden lupahakemukset. Arvio Kotokeitaan, Helmiäiskeitaan ja Tempakankeitaan yhteenlasketusta vuosittaisesta nettovesistökuormituksesta laskuojittain on seuraava: Vesistö/Tuotantoalue/Vaihe Tuotantoala ha Kiintoaine kg Kokonaisfosfori kg Kokonaistyppi kg Laskuoja 1-Ojamäenluoma-Rytiluoma Siironjoki-Kärjenjoki/ Helmiäiskeidas/Tuotantovaihe Laskuoja 3-Toristonluoma-Siironjoki-Kärjenjoki 141, Tempakankeidas/Tuotantovaihe Kotokeidas 55,5 Kuntoonpanovaihe Tuotantovaihe Laskuoja 3 yhteensä 278,1 Kuntoonpanovaihe Tuotantovaihe Siironjoki Tuotantoalueet yhteensä 311,0 Kuntoonpanovaihe Tuotantovaihe Aluehallintovirastossa vireillä olevan Iso Rapanevan aiheuttamaksi vuosittaiseksi sulan maan ajan ( ) kiintoainekuormitukseksi on arvioitu

8 Kalasto ja kalastus 300 kg, kokonaisfosforikuormitukseksi 2,6 kg ja kokonaistyppikuormitukseksi 76 kg. Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liitetyn Isojoen-Teuvanjoen vesistöalueiden toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Isojoen ekologinen tila pysyy hyvänä. Lapväärtin-Isojoen ekologinen tila on tyydyttävä. Lapväärtin-Isojoen fosforikuormitus on suurimmalta osaltaan peräisin maataloudesta. Kärjenjoen- Siironjoen ekologinen tila on asiantuntija-arvion perusteella välttävä. Tilaan vaikuttavia tekijöitä ovat hajakuormituksesta peräisin olevat ravinteet ja maaperän happamuus. Jokiuomaa on vuosisatojen aikana myös toistuvasti perattu. Kärjenjoen tilan saavuttaminen edellyttäisi jokiveden keskimääräisen fosforipitoisuuden olevan tasolla 35 µg/l (nyt 50 µg/l) ja pitkän ajan ph-minimin olevan yli 5,6 (nyt 4,5). Hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan jatkoaikaa vuoteen 2021 saakka. Arvio Lapväärtin-Isojoen ravinnekuormituksen vähentämistavoitteista turvetuotannossa vuoteen 2015 mennessä on 50 % fosforia ja 25 % typpeä. Pintavalutus- ja kasvillisuuskentät ovat ensisijaisesti ja kemiallinen käsittely toissijaisesti suositeltavia vesienkäsittelyrakenteita. Turvetuotannossa pintavalutuksella ja kasvillisuuskentillä voidaan periaatteessa vähentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta tavoitteiden mukaisesti (50 %), jos myös perustoimenpiteet (sarkaojarakenteet, laskeutusaltaat) ovat kunnossa kaikilla alueen turvetuotantoalueilla. Pintavalutuksen ja kasvillisuuskenttien edellyttämää kaltevuutta ja tilaa ei kuitenkaan ole käytettävissä kaikilla alueilla ja kemiallinen käsittely voi olla paikoitellen tarpeen. Lapväärtin-Isojoen hyvän tilan saavuttaminen edellyttää kalojen vaelluksen turvaamista pääuomassa ja lisääntymisalueiden kunnostamista. Vesienhoitosuunnitelman mukaan toimenpideohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden johdosta Lapväärtin-Isojoen kokonaisfosforipitoisuus ja kokonaistyppi vähenee pitoisuudesta 50 µg/l pitoisuuteen 40 µg/l ja pääasiallinen ekologisen luokka muuttuu tyydyttävästä hyväksi. Tilatavoite saavutetaan 63-prosenttisesti vuonna Toristonluoman kalataloudellinen merkitys on vähäinen sen huonosta vedenlaadusta ja uoman ruoppauksista johtuen. Siironjoen veden laatu laskee joen kalataloudellista arvoa. Siironjoen rapukanta on voimakas Suojoen alueelta Kärjenkosken suuntaan. Erityisesti Kärjenkoskessa rapukanta on voimistunut viime vuosina taannuttuaan sitä ennen lähes nollaan. Kalakantojen voimakkuudesta ei ole tarkempia tietoja, mutta saaliiksi on saatu pyyntikokoisia taimenia Piikkilänkylän-Kivijärven väliseltä alueelta ja myös Kärjenkoskesta. Kalat ovat istutusperäisiä, mutta istutusten ajankohdista ja istukasmääristä ei ole tarkempia tietoja. Joen mataluus ja erityisesti eroosiosta peräisin oleva hiekka hankaloittaa kalojen lisääntymistä ja kalastusta alueella. 8

9 9 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Arvio Kotokeitaan, Helmiäiskeitaan ja Tempakankeitaan tuotantoalueiden kuivatusvesien aiheuttamasta haitta-ainepitoisuuksien nettolisäyksistä alapuolisessa vesistössä keskivirtaamatilanteessa on seuraava: Vesistö/ Vaihe Valumaalue km 2 Keskivirtaama m 3 /s Kiintoaine mg/l Kokonaisfosfori µg/l Kokonaistyppi µg/l Toristonluoma laskussa Siironjokeen 18,70 0,25 - Kuntoonpanovaihe 0,3 5, Tuotantovaihe 0,2 3,7 86 Siironjoen yläosan valuma-alue 91,04 1,24 - Kuntoonpanovaihe 0,06 1, Tuotantovaihe 0,04 0,7 18 Siironjoen keskiosan valuma-alue 144,65 1,95 - Kuntoonpanovaihe 0,05 1, Tuotantovaihe 0,04 0,7 18 Suurimmat vaikutukset kohdistuvat Toristonluomaan, jonka valumaalueesta tuotantoalueet muodostavat noin 10,5 %. Luoman veden laadusta ei ole analyysituloksia eikä vesistövaikutusten tarkempaa arviota voida hakijan mukaan tehdä. Arvioidut pitoisuuslisät ovat hakijan mukaan suhteellisen pieniä ja kuvaavat suurinta mahdollista muutosta, minkä vuoksi vaikutusten arvioidaan jäävän melko vähäisiksi. Siironjoessa arvioidut pitoisuuslisäykset jäävät selvästi jäävät selvästi Toristonluoman pitoisuuksia vähäisemmiksi ja peittyvät veden laadun luontaiseen vaihteluun. Turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan haitallisia muutoksia Siironjoen rapu- ja taimenkantaan, koska valtaosa kuormituksesta tulee muista lähteistä. Hankkeesta ei aiheudu muutosten vähäisyyden vuoksi korvattavaa haittaa kalataloudelle. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muista hätätilanteista. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus.

10 10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija on tehnyt esityksen käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailusuunnitelmaksi. Hakija ei ole esittänyt tehtäväksi kalatalous-, pöly- eikä melutarkkailua. Korvaukset Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon muun muassa selvityksen toiminnan vaikutuksista vesistöön ja kalastoon ottamalla huomioon Helmiäiskeitaan ja Tempakankeitaan samalle vaikutusalueelle kohdistuvat vaikutukset sekä Hurttakankaan pohjavesialuetta ja Kujalan vedenottamoa koskevia asiakirjoja. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle uuden selvityksen, jossa on otettu huomioon myös Helmiäiskeitaan ja Tempakankeitaan samalle vaikutusalueelle kohdistuvat vaikutukset muutetun suunnitelman mukaisessa vesien johtamisessa ja vesienkäsittelyssä. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon selvityksen Hurttakankaan pohjavesialueesta sekä arvion Kotokeitaan turvetuotannon mahdollisesta vaikutuksesta pohjavesioloihin ja pohjaveden riittävyyteen. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon vesienkäsittelyä koskevan suunnitelman muutoksen. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa ja Isojoen kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Suupohjan Sanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Isojoen kunnalta. Ympäristölupavirasto on pyytänyt Länsi-Suomen ympäristökeskukselta ja Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta lausunnon hakijan toimittaman Hurttakankaan pohjavesialuetta sekä arviota Kotokeitaan turvetuotannon mahdollisesta vaikutuksesta pohjavesioloihin ja pohjaveden riittävyyteen koskevasta selvityksestä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt Länsi-Suomen ympäristökeskukselta lausunnon Kotokeitaan turvetuotantoalueen vesiensuojelusuunnitelman muutoksen johdosta.

11 11 Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut hakemuksen ja Hurttakankaan pohjavesiselvitystä koskevan täydennyksen osalta, että Lapväärtin-Isojoki on pohjavesivaikutteinen, minkä ansiosta sen vedenlaatu ja virtaamat ovat tasaisempia kuin muissa Länsi-Suomen virtavesistöissä yleensä. Rikkaan lajistonsa vuoksi joki on varsin arvokas. Joessa esiintyy muun muassa jokihelmisimpukkaa, alkuperäinen meritaimenkanta ja latvoilla purotaimenta. Arvokkaan meritaimenkannan vuoksi joki kuuluu UNESCO:n hyväksymiin Project Aqua -vesistönsuojelukohteisiin. Siironjoen sivuhaaran vesistöä on muokattu erittäin voimakkaasti perkaamalla, pengertämällä, järviä laskemalla ja patoamalla. Joen virkistyskäyttömahdollisuudet ja merkitys kala- ja rapujokena ovat heikentyneet tehtyjen toimenpiteiden vuoksi. Joen veden laatu vaihtelee hyvin voimakkaasti vuodenajan ja sääolojen mukaan. Ojitetuilta alueilta vesi virtaa nopeasti pääuomaan, jolloin joki alkaa tulvia herkästi. Ympäristökeskuksen hallinnoimassa Siironjoen kehittämisprojektissa pyritään joen tilan ja virkistyskäyttömahdollisuuksien monipuoliseen parantamiseen. Turvetuotantoalueen kuivatusvesiä ei tule johtaa pohjavesialueelle. Kotokeitaan suunnitellun tuotantoalueen ja Hurttakankaan pohjavesialueen väliin tulee jättää hakemusasiakirjoissa esitetty paikasta riippuen m:n suojavyöhyke. Ojituksia ei tule tehdä pohjavesialueella. Työskenneltäessä Hurttakankaan pohjavesialueen läheisyydessä on oltava erityisen huolellinen eikä kaivua saa pohjavesialueen läheisyydessä ulottaa kivennäismaahan asti. Muutoin saattaa aiheutua pohjavesiesiintymän antoisuutta alentavaa pohjaveden purkautumista tai suovesien imeytymistä pohjavesiesiintymään ja pohjaveden laadun heikentymistä. Ympäristöluvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi turvetuotantoalueiden vesiensuojelumenetelmien on edustettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Pitkäaikaisessa tuotannossa parasta käyttökelpoista tekniikkaa on pintavalutus. Päätökseen tulee asettaa määräys turvetuotannon harjoittamisesta siten, että asutukselle on siitä mahdollisimman vähän melu- ja pölyhaittoja. Lupamääräyksillä on taattava, että vesiensuojelurakenteiden mitoitus turvaa alapuolisen vesistön kunnon, kunnossapidon tiiviin valvonnan, kuormituksen tarkkailun sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonnan niin, ettei kuormitus lisäänny. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen.

12 Hakijalle ei tule myöntää lupaa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta. Kuivatustöiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa aiheutuu peruuttamattomia vaikutuksia suoluontoon ja muuhun ympäristöön sekä merkittäviä päästöjä vesistöön, joita ei voida poistaa. Ympäristökeskuksella ei ole ollut huomautettavaa vesienkäsittelyä koskevan suunnitelman muutoksesta. 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on alkuperäisestä suunnitelmasta antamassaan lausunnossa todennut, että Kotokeitaan vesienkäsittelysuunnitelma on riittävä. Luvan saajan tulee suorittaa 800 euron vuosittainen kalatalousmaksu Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden seurantaan. Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksi kunnostustoimenpiteisiin tai kalaistutuksiin. Luvan saajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen työ- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava työ- ja elinkeinokeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä Kotokeitaan turvetuotannolle. Hurttakankaan pohjavesialueen muodostumisalue sijaitsee vain m:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Isojoen kunnan asukasluku on ja pohjavesialueelta saa vetensä asukasta. Myös kaikki tärkeät yhteiskunnalliset rakenteet ovat Isojoen kunnan vesilaitoksen asiakkaita. Isojoen kunnan päävedenottamo sijaitsee noin 15 m Kotokeitaan suunniteltua turvetuotantoaluetta maastollisesti alempana noin 1,1 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Pohjaveden virtaussuunta on Kotokeitaan alueelta vedenottamon suuntaan. Tuotantoalueen ojien kaivaminen ja niiden ajoittainen syventäminen tuotannon edetessä voi vaarantaa pohjavesialueen ja suon kuivatus ja ojittaminen kivennäismaahan saakka saattavat aiheuttaa pohjavesipinnan alenemista, virtaussuunnan muutosta ja pohjaveden laadun huonontumista. Turvetuotanto on ilmeinen riski pienentämään pohjavesialueen suojakerrosta. Ympäristönsuojelulain mukainen pohjaveden muuttamiskielto on ehdoton. Mikäli lupa myönnetään, lupamääräyksissä on määritettävä suojaetäisyydet kivennäismaahan. Riittävä suojaetäisyys on 2 m kuivatusojan pohjasta mitattuna. Luvan hakijan tulee kustannuksillaan asentaa vähintään kaksi pohjaveden tarkkailuputkea Hurttakankaan ja Korkiakankaan reunaan sekä tarkkailla pohjaveden pinnan korkeuksia ja pohjaveden laatua vähintään keväällä, syksyllä ja kerran tuotantokaudella. Pohjaveden laadun seurannassa on tehtävä vähintään seuraavat analyy- 12

13 sit: ph, KMnO 4, mangaani, rauta, kiintoaines, COD Mn, sähkönjohtavuus, ammoniumtyppi, kalsium, alumiini, väri ja happi. Melu- ja pölypäästöjen minimoimiseksi turvetuotantoalueella käytettävien koneiden ja laitteiden tulee olla ehjiä ja edustaa alansa BAT:n mukaista konekantaa. Ympäristölautakunta on esittänyt vaatimuksia alkuperäisen suunnitelman mukaisen kosteikon osalta. Kosteikko ei toimi maan ollessa jäinen, joten on hyvin tärkeää huolehtia muiden vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta. Kunnostus- ja huoltotoimista tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, joka on tarvittaessa viranomaisten tarkistettavissa. Jos vesiensuojelurakenteiden toiminta jostain syystä keskeytyy, tarvittavat kunnostustoimet on tehtävä välittömästi. Laskeutusaltaiden mitoituksessa on noudatettava niitä koskevia ohjeita. Turvetuotantoalueen jälkihoito on ratkaistava vesiensuojelurakenteiden osalta lupapäätöksessä. Hakija tulee velvoittaa huolehtimaan vesiensuojelurakenteiden kunnosta ja toimivuudesta vähintään 5 10 vuoden ajan tuotannon lopettamisesta. Hakijan on kustannuksellaan tarkkailtava alapuoliseen vesistöön aiheutuvaa kuormitus-, vesistö- ja kalatalousvaikutuksia. Päästö- ja vesistötarkkailun tulokset on lähetettävä Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Turvetuotantoalueen jätehuollosta on huolehdittava ja syntyvät jätteet käsiteltävä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hakijan on liityttävä yleiseen järjestettyyn jätteidenkeräilyyn. Tuotantoalueilla käytettäville polttoaineille, voiteluaineille ja muille kemikaaleille on oltava asianmukainen varastointipaikka, josta aineet eivät pääse valumaan maastoon. Lupahakemukseen on liitettävä ajantasaiset ympäristöselvitykset. Lupaa toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää. Hakijan toimittaman Hurttakankaan pohjavesiselvityksestä toimittaman täydennyksen johdosta antamassaan lausunnossa ympäristölautakunta on todennut, että täydennys selvittää Kotokeitaan alueen geologisia oloja ja suunnitellun turvetuotantoalueen ja Hurttakankaan pohjavesialueen suhdetta. Täydennyksen johdosta luvan myöntämisen edellytykset eivät ole muuttuneet siten, että lupa hankkeelle tulisi myöntää. Pohjaveden pilaamiskielto kieltää toiminnan, josta voi aiheutua vaaraa pohjavedelle vedenkäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Hurttakankaan pohjaveden laadun arvo on merkittävä. Mikäli lupa myönnetään, ympäristölautakunta on viitannut aiemmassa hakemuksesta antamassaan lausunnossa asettamiinsa edellytyksiin. Lupamääräyksissä on määrättävä pohjaveden tarkkailusta, asetettava suojaetäisyydet kivennäismaahan ja tarkennettava kuivatusvesien käsittelyratkaisujen rakentamista. Vesiensuojelurakenteet on pidet- 13

14 Muistutukset ja mielipiteet tävä kunnossa ja niitä on tarkkailtava vuosittain säännöllisesti. Toimenpiteistä on pidettävä kirjaa ja kirjanpito pyydettäessä esitettävä kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristöluvassa on otettava huomioon alueiden käyttö tuotannon loppumisen jälkeen. 4) Isojoen kunnanhallitus on edellyttänyt, että Vapo Oy ottaa huomioon Kotokeitaan sijainnin pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä. Hankkeesta ei aiheudu kulttuurimaisemallisia eikä esteettisiä haittoja. Alue sijaitsee asuinalueista riittävän etäällä. 5) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Yhdistys on todennut, että Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavassa Lapväärtin-Isojoen valuma-aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Tähän tavoitteeseen ei päästä koko ajan lisäämällä turvetuotantoa. Valtakunnan alueidenkäyttösuunnitelmassa esitetään, että turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan voimakkaasti muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Alueellisen vesienhoitosuunnitelman mukaan Lapväärtin-Isojoen kuormituksen alentamistarve on noin 30 % ravinnekuormituksesta. Jokialueen tulisi olla hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä. Lapväärtin-Isojoki on ainoa Etelä-Pohjanmaan joki, jossa hyväksi luokiteltu tavoitetila voitaisiin saavuttaa laajamittaisella yhteistyöllä ja vesistökuormituksen alentamisella. Joki on alueellisesti ja myös valtakunnallisesti erittäin merkittävä jokialue sen monipuolisen ekologian vuoksi. Jokialueeseen kohdistuvia haitallisia toimia pitää vähentää. Hakija on esittänyt soiden vesien pumppaamista pois luonnolliselta valuma-alueelta. Alivirtaamakausina nykyinen, luontainen valuma on olemassa olevia vesireittejä myöden tärkeä ja tarpeellinen vesilisä Isojokeen. Isojoessa on muun muassa merkittävä meritaimenkanta ja uhanalainen jokihelmisimpukka. Lapväärtin-Isojoen valuma-alue on myös Natura- vesistö, jonka kuormitusta ei tule lisätä nykyisestään. Jokialue kuuluu myös kansainväliseen Project Aqua -hankkeeseen. Kotokeidas rajautuu Hurttakankaan pohjavesialueeseen ja on pohjavesien muodostumisen kannalta merkittävä alue. Isojoen kunnan päävedenottamo on Hurttakankaan pohjavesialueella. Lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää. Hankkeen vaikutusalueen ja alapuolisen vesistön tiedot kalaston ja vesistön tilasta ovat erittäin puutteelliset. Hakija myös pitää Siironjoen vedenlaatua olemassa olevaa huonompana. Joessa on taimenkanta ja joki soveltuu ravuille. Linnusto- ja luontoselvitys on vanha ja tehty vääränä ajankohtana. Hyönteisselvitys (erityisesti perhoset) ovat jääneet huomioimatta. Muuta 14

15 uhanalaislajistoa ei ole selvitetty lainkaan (muun muassa matelijat, lepakot, ja nisäkkäät). Selvitykset olisi tullut tehdä vaikutusalueen kattavasti. Hankealueelta on puutteellisissa selvityksissä jo tavattu muun muassa joutsen, liro, kapustarinta ja joutsen jotka ovat EU:n direktiivilajeja ja silmälläpidettävistä lintulajeista on suolla havaittu tuulihaukka. Turpeennostosta aiheutuvia pölyhaittoja saattaa esiintyä vielä 500 m:n etäisyydellä ja pöly voi alentaa merkittävästi asumisviihtyvyyttä. Lähiasutus on huomioitava tämän osalta, sillä tuotantoalue on vallitsevien tuulten suunnassa asutusta kohden. 6) AA (Koppelokorpi RN:o 2:97, Koppelonkylä, Isojoki) on edellyttänyt, että hakija huolehtii muistuttajan talousveden saannista, jos muistuttajan vesitilanne huononee hankkeen johdosta. 15 Hakijan vastine Hakija on todennut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnosta, että hankealue ei sijoitu pohjavesialueelle eikä kuivatusvesiä johdeta sinne. Pohjavesiselvityksen mukaan Kotokeitaan lähiympäristön maaperä on heikosti vettä läpäisevää moreenia. Hankkeesta ei aiheudu vaaraa Hurttakankaan pohjavesialueen veden laadulle tai pohjaveden antoisuudelle. Hakija on todennut ympäristökeskuksen vaatimukseen pintavalutuksen mahdollisuudesta, että hakija on liittänyt vastineeseensa vesienkäsittelyä koskevan muutossuunnitelman, jossa kosteikkoallas on korvattu tuotantoalueen eteläreunaan perustettavalla pintavalutuskentällä. Hakija on todennut lausunnon maakuntakaavamääräysten, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja alueellisten vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden osalta, että ne eivät ole oikeudellisesti sitovia normeja, joiden perusteella hanke voidaan hylätä. Hakija on todennut Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimukseen kalatalousmaksusta, että hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa kalataloudellista haittaa. Hakija on vastannut Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan 3) vaatimukseen pohjavesivaikutuksista kuten kohdassa 1) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon antamassaan vastineessa. Hakija on todennut, että pohjaveden tarkkailun tarpeesta voidaan sopia alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Hakija on todennut, että hankkeesta ei aiheudu kohtuutonta pöly- ja meluhaittaa lähiasutukselle ottaen huomioon tuotantoalueen ja asutuksen välinen etäisyys ja puustoiset välimaastot. Toiminnalle ei ole tarpeen asettaa tavanomaisia lupamääräyksiä ankarampia rajoituksia. Vesienkäsittelyrakenteet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa velvoitetarkkailua koskevan vaatimuksen osalta.

16 Hakija on todennut järjestävänsä hankealueen jätehuollon Isojoen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Isojoen kunnanhallituksen 4) lausuntoon. Hakija on todennut, että Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n 5) muistutuksessa esitetyt asiat ovat tulleet huomioiduiksi hakemuksessa ja sen täydennyksissä. Hakija on todennut maakuntakaavamääräysten, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja alueellisten vesienhoitosuunnitelmien tavoitteiden osalta, että ne eivät ole oikeudellisesti sitovia normeja, joiden perusteella hanke voidaan hylätä. Hakija on todennut AA:n 6) muistutuksesta, että muistuttajan kiinteistö sijaitsee lähimmillään noin 600 m tuotantoalueesta itä-kaakkoon. Ottaen huomioon hankealueen ja kiinteistön välisen etäisyyden hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu haittaa muistuttajan kiinteistölle. 16 MERKINNÄT Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 85/2010/3 jättänyt sikseen Vapo Oy:n hakemuksen Housukeitaan turvetuotannosta Isojoen kunnassa, koska hakija on peruuttanut hakemuksensa. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tänään antamallaan päätöksellä nro 83/2010/3 myöntänyt Kauhanummi Oy:lle luvan Iso Rapanevan turvetuotantoon 76,4 ha:n suuruisella alueella Isojoen kunnassa. Tätä asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antama Helmiäiskeitaan-Tempakankeitaan turvetuotantoa koskeva lupapäätös nro 150/2006/4 ja sen perusteena olleet asiakirjat sekä Sulkonkeitaan turvetuotantoa koskeva ympäristölupaviraston päätös nro 51/2001/2. Aluehallintovirasto hylkää Vapo Oy:n ympäristölupahakemuksen siltä osin kuin se koskee Kotokeitaan turvetuotantoalueen kuntoonpanoa ja turvetuotantoa tämän päätöksen liitekarttaan merkityllä tuotantoalueen noin 3,3 ha:n suuruisella osalla Isojoen kunnassa. Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Kotokeitaan turvetuotantoon Isojoen kunnassa Lapväärtinjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn ja myöhemmin muutetun suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten tarkennettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 52 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta.

17 17 Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon toimitetun vesienkäsittelysuunnitelman muutoksen liitteenä 7 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan 3 ja metsäojien kautta Toristonluomaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä ympäristölupavirastoon toimitetun suunnitelman muutoksen liitteinä 1 ja 2 olevien piirustusten "Tuotantoalueet ja vesienkäsittely" sekä liitteenä 3 olevan piirroksen Pintavalutuskenttä 2 mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden sekä pintavalutuskentän avulla ympärivuotisesti. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön.

18 18 Pohjavesi Päästöt ilmaan ja melu Varastointi ja jätteet 5. Kotokeitaan tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu Hurttakankaan pohjavesialueelle. Vettä pidättäviä maakerroksia ei saa puhkaista alueilla, joilla pohjavesien purkautuminen on mahdollista. Olemassa oleva metsäojitus, mikäli se ulottuu mineraalimaahan saakka, on eristettävä tuotantorakenteista. 6. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Isojoen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 9. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on ol-

19 tava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 10. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 11. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 12. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 13. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan sekä kuivatuksen vaikutusta pohjaveteen ja lähiseudun kaivojen veden määrään ja laatuun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vesistö- ja pohjavesivaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kalataloustarkkailusuunnitelmaksi Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistö- ja pohjavesitarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kalataloustarkkailun vuosiraportit Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä vuosiraportit Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kristiinankaupungin- Isojoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 19

20 20 Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 14. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 15. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 350 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 16. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa toistaiseksi.

21 Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Hakemus on hylätty Hurttakankaan I luokan pohjavesialueeseen rajoittuvan päätöksen liitekarttaan merkityn 3,3 ha:n suuruisen alueen osalta. Suunnitelman mukainen tuotantoalue rajoittuu Hurttakankaan pohjavesialueeseen. Pohjavesialueella tarkoitetaan sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun ja muodostumiseen. Koska pohjavesialueen rajaukseen liittyy epätarkkuuksia ja Hurttakangas on synkliininen eli vettä ympäristöstään keräävä harju, on tuotantoalueen kaakkoisosaa rajattu pohjaveden laadun turvaamiseksi siten, että se on 50 metrin etäisyydellä pohjavesialueen rajasta. Tällöin sen kaakkoisosa on metrin ja tuotantoalueen pohjoisosa metrin etäisyydellä pohjaveden muodostumisalueen rajasta. Kotokeitaan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on kokonaan ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Kotokeitaan olosuhteissa. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta. Asutuksen ja tuotantoalueen välillä on metsää, joka rajoittaa pölystä ja melusta aiheutuvaa haittaa. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään myös toimenpiderajoituksilla sekä asetetuilla melun raja-arvoilla. 21

22 Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Turvetta tuotetaan Siironjoen keski- ja yläosan valuma-alueilla kolmella eri kentällä. Helmiäiskeitaalla ja Tempakankeitaalla saa tuottaa turvetta yhteensä 255,5 ha:n suuruisella alueella ja 239 ha:n kuivatusvedet on käsiteltävä pintavalutuksella. Sulkonkeitaalta saa ottaa turvetta 36 ha:n suuruisella alueelta ja kuivatusvedet on käsiteltävä pintavalutuksella. Tuotannon arvioidaan päättyvän Helmiäiskeitaalta ja Tempakankeitaalta noin vuoteen 2020 ja Sulkonkeitaalla vuoteen 2025 mennessä. Samanaikaisesti luvan saaneen Iso Rapanevan tuotantoalueen suuruus on 76,4 ha ja Kotokeitaan 52,3 ha eli yhteensä 128,6 ha. Vuonna 2021 nykyisillä tuotantoalueilla tuotanto on siten vähentynyt merkittävästi tai loppunut kokonaan. Kotokeitaan fosforipäästöt yhdessä Iso Rapanevan sekä jo tuotannossa olevien Helmiäiskeitaan ja Tempakakankeitaan ja Sulkonkeitaan alueiden päästöjen kanssa lisäävät Siironjoen keskiosan veden fosforipitoisuutta keskimäärin noin 1 µg/l. Turvetuotannon päästöjen puolittuminen nykyisestä Siironjoen valumaalueella edellyttäisi, että turvetta tuotettaisiin enintään noin 155 ha:n alueella ja kun kaikki kuivatusvedet johdettaisiin pintavalutuskentälle. Kun otetaan huomioon edellä turvetuotantoalueita koskevat tiedot ja vesienhoitosuunnitelman aikataulun jatkoaika, Kotonevan tuotantoalueen päästöt eivät ole esteenä vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumiselle. Ottaen huomioon hankkeen kuivatusvesien käsittelyn ja Kotokeitaan päästöjen pienen vaikutuksen alapuolisen vesistön tilaan sekä vesienhoitosuunnitelman aikataulun jatkoaika, Kotokeitaan tuotantoalueen päästöt eivät heikennä Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaan vuoteen 2015 liitetyn Isojoen-Teuvanjoen vesistöalueiden toimenpideohjelman vuoteen 2015 tavoitteiden toteutumista. Kun otetaan huomioon Kotokeitaan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa aiheutuu vesistöön merkittäviä päästöjä, joita ei voida poistaa. 22

23 23 Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Pohjaveteen kohdistuvien haittojen estämiseksi on tarpeen lupamääräys 5. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 6 ja 7. Lähin asutus on noin 400 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen muun muassa määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 8 ja 9 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 10 ja 11. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden sekä alueen kuivatuksen vaikutuksista ympäristöön. Lupamääräyksien 12 ja 13 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 14 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 15 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 16 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi.

24 24 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Luvan epäämistä koskevat vaatimukset hylätään ja todetaan, että luparatkaisun perusteluosassa ilmenevillä perusteilla luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa lukuun ottamatta tuotantoalueen ja Hurttakankaan pohjavesialueen välillä olevaa noin 3 ha:n suuruista aluetta, jonka osalta hakemus on hylätty. Hakemus on hylätty toiminnan aloittamista muutoksenhausta huolimatta koskevalta osin ratkaisun perusteluosasta ilmenevillä perusteilla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimukseen pohjavesialueen osalta todetaan, että kuivatusvesiä ei johdeta pohjavesialueelle. Lupamääräyksessä 5 edellytetään, että tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito järjestetään niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista Hurttakankaan pohjavesialueella. Lupamääräyksessä 5 kielletään vettä pidättävien maakerrosten puhkaisu alueilla, joilla pohjavesien purkautuminen on mahdollista ja edellytetään, että olemassa oleva metsäojitus, mikäli se ulottuu mineraalimaahan saakka, eristetään tuotantorakenteista. Hakemus on hylätty päätöksen liitekarttaan merkityn tuotantoalueen ja Hurttakankaan pohjavesialueen välisen noin 3,3 ha:n suuruisen alueen osalta. Vaatimus vesienkäsittelyn tehostamisesta pintavalutuksella ja vesienkäsittelysuunnitelman muutoksen johdosta ympäristökeskuksen antama lausunto otetaan huomioon lupamääräyksessä 2, jossa kuivatusvedet määrätään käsiteltäviksi hakijan vesienkäsittelyn muutossuunnitelman mukaisen pintavalutuskentän avulla. Vaatimus pöly- ja meluhaittojen minimoimisesta otetaan huomioon lupamääräyksissä 6 ja 7. Vaatimus vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta otetaan huomioon lupamääräyksessä 4 ja vaatimus kuormitustarkkailusta lupamääräyksissä 12 ja 13. Vaatimus vesienkäsittelyrakenteiden valmistumisen ja käyttöönoton ilmoittamisesta ympäristökeskukselle otetaan huomioon lupamääräyksessä 3 ja vaatimus vesien johtamisesta tuotannon loppumisen jälkeen lupamääräyksessä 16. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimus kalatalousmaksusta otetaan huomioon lupamääräyksessä 15. Kalatalousmaksun suuruus on määrätty ottaen huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Vaatimus kalataloustarkkailusta otetaan huomioon lupamääräyksessä 13. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan 3) vaatimus pohjavesialueen turvaamisesta on otettu huomioon hyl-

25 käämällä hakemus noin 3,3 ha:n suuruiselta osalta sekä lupamääräyksessä 5 ja vaatimus pohjavesitarkkailusta lupamääräyksessä 13. Ympäristölautakunnan vaatimuksiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesta kosteikosta todetaan, että kuivatusvedet käsitellään vesienkäsittelysuunnitelman muutoksen mukaisen pintavalutuskentän avulla. Laskeutusaltaiden mitoitusvaatimus otetaan huomioon lupamääräyksessä 2. Vaatimus pöly- ja meluhaittojen minimoimisesta otetaan huomioon lupamääräyksissä 6 ja 7. Vaatimus vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapidosta otetaan huomioon lupamääräyksessä 4 ja vaatimus kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailusta lupamääräyksissä 12 ja 13. Vaatimukset polttoainesäiliöiden sijoittamisesta, kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista sekä jätehuollosta otetaan huomioon lupamääräyksistä 8 ja 9 ilmenevällä tavalla. Vaatimus vesienkäsittelystä tuotannon loppumisen jälkeen otetaan huomioon lupamääräyksessä 16. Vaatimukseen ajantasaisten ympäristöselvitysten liittämisestä hakemukseen todetaan, että Kotokeitaan suunniteltu tuotantoalue on kokonaan ojitettua suoaluetta. Hakemuksessa ja siihen liitetyssä suunnitelmassa on riittävät selvitykset asian ratkaisemiseksi. Isojoen kunnanhallituksen 4) vaatimus Kotokeitaan läheisyydessä olevan pohjavesialueen turvaamisesta on otettu huomioon hylkäämällä hakemus noin 3,3 ha:n suuruiselta osalta sekä lupamääräyksistä 5 ja 13 ilmenevällä tavalla. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n 5) muistutuksesta todetaan, että hankealue on kokonaan ojitettu ja että Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan kaava-alueella tulee ottaa turvetuotantoon ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita tai ojitettuja soita. Hurttakankaan pohjavesialueen osalta todetaan, että lupamääräyksessä 5 annetaan määräykset pohjavesialueen turvaamisesta ja lupamääräyksessä 13 määräykset pohjavesitarkkailusta. Luontoselvitysten osalta todetaan, että Kotokeitaan suunniteltu tuotantoalue on kokonaan ojitettua suoaluetta. Hakemuksessa ja siihen liitetyssä suunnitelmassa on riittävät selvitykset asian ratkaisemiseksi. Vaatimus lähiasutuksen huomioon ottamisesta pölyhaittojen minimoimiseksi otetaan huomioon lupamääräyksessä 6. AA:n 6) muistutuksesta todetaan, että huomioon ottaen muistuttajan kiinteistön ja tuotantoalueen välinen 600 m:n etäisyys, hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu haittaa muistuttajan talousveden saannille. 25

26 26 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100 ja 103 a Vesilaki 1 luku 18 Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (711/2001) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa.

27 27 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vapo Oy Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Isojoen kunta Isojoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Asianosaisille listan ESAVI mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Isojoen kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Suupohjan Sanomat -nimisessä sanomalehdessä.

28 28 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Heikki Penttinen Juha Helin Anne Valjakka Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Heikki Penttinen ja Juha Helin. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anne Valjakka. AV/sl

29 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

30 Liite 2 Kartta Alue, jonka osalta hakemus on hylätty.