strategisesta yleiskaavasta kehityskuvaksi Maankäytön kehittämisen yhteistyöryhmä Keuruu Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

Transkriptio

1 strategisesta yleiskaavasta kehityskuvaksi Maankäytön kehittämisen yhteistyöryhmä Keuruu Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

2 historiaa Vilppulan kunta 1912 Mänttä1922 Mäntän kauppala 1947 Mäntän kaupunki 1972 Mänttä-Vilppulan kaupunki 2009

3 onko kuva kaupungistamme kirkas vai sumea

4

5

6 1990

7

8 kehityskuvatyön tavoitteet kuntastrategian syventäminen ja siihen sitoutuminen päivitettävän tilannekuvan luominen kokonaisuuden hahmottaminen kuntaliitoksen tuomiin maankäytöllisiin haasteisiin vastaaminen

9 kehityskuvatyön tavoitteet johdonmukaisen suunnittelutavan käynnistäminen sektorikohtaisen suunnittelun yhteensovittaminen yhteistyön kehittäminen vähenevien resurssien optimointi vuorovaikutuksen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

10 kehityskuvassa tulisi osoittaa tavoitteet maankäytön visio rakennemalli(t) kehitettävät alueet, säilytettävät alueet toimenpiteet, joilla kehitetään (---talousarvio) kaavoitettavat alueet

11 kehityskuvatyön onnistuminen edellyttää ennakkoluulotonta asennetta sitoutumista ja aktiivisuutta yhteistyötä

12 kehityskuvatyön jälkeen kaavoitusohjelma maapoliittinen ohjelma tarkoituksenmukainen maanhankinta riittävien resurssien osoittaminen

13 Kehityskuvatyö, prosessi Mänttä-Vilppulan KEHITYSKUVA Työvaihe LÄHTÖTIETO- VAIHE TAVOITE- VAIHE LUONNOS- VAIHE EHDOTUS- VAIHE HYVÄKSYMIS- VAIHE Sisältö ja tulokset Perusselvitykset -Kehitystrendit - analyysi - selvityskartat (paikkatieto) Visio ja kehittämistavoitteet - sektori- ja teemakohtaiset tavoitteet Vaihtoehdot ja niiden vertailu -3 vaihtoehtoa - vaikutusten arviointi - kehityskuvaluonnos Kehityskuvan sisältö - toteuttamisohjelma - palaute Palaute ja käsittely -kaupungin valtuuston hyväksyntä Vuorovaikutus kokoukset infot, seminaarit Teemme parempaa huomista.

14 Mänttä-Vilppulan kehityskuva PAIKKATIETOAINEISTO, kartat 1. Kaavoitustilanne (asemakaavavaraukset, yleiskaavat ja kaavavarannot) 2. Tämän hetkinen maankäyttö 3. Maanomistus (kaupungin ja yhteisöjen maanomistus) 4. Väestö (väestö ja asunnot tilastoalueittain) 5. Asuminen 6. Työssäkäynti 7. Palvelut (julkiset ja kaupalliset palvelut, virkistys- ja ulkoilualueet) 8. Yhdyskuntatekniikka (yhdyskuntatekninen huolto) 9. Tiestö 10. Suojelu (lakien tai suojeluohjelmien perusteella rauhoitetut kohteet) 11. Maisema 12. Luontoarvot selvitetään yleiskaavatasoisesti olemassa olevien inventointien pohjalta; mahdollisista 13. Kulttuurihistorialliset arvot, 14. Muinaismuistot Teemme parempaa huomista.

15

16

17 Työskentelyteemat ja ryhmätyöskentelyn vetäjät Työryhmän teema Asuminen Yrittäminen ja elinkeinot Matkailu ja kulttuuri Koulutus Energia ja liikenne Harrastukset (liikunta, virkistys) Ryhmän pj. Esa Sirviö Arto Pirttilahti Pekka Sairanen Taina Peltonen Erkki Viitanen Ossi Autio

18 Mänttä-Vilppulan kehityskuva ALUSTAVAT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Vaihtoehdot eivät ole toisensa poissulkevia kompromisseja voidaan muodostaa Vaihtoehdoista voidaan työstää myös yhdistelmiä ja alavaihtoehtoja Kaikille kaikkea periaatetta ei voida noudattaa päättäjien on tehtävä valintoja Kuntaliitossopimuksen henkeä on kunnioitettava Keskittymällä ja keskittämällä ollaan vahvempia Liittoutuminen (naapurikuntien kanssa) on tärkeää Alustavat päävaihtoehdot: RATA-linkki RANTA-linkki JÄRVI-akseli KESKUKSET-malli Rakennemallivaihtoehdot kuvaavat maankäyttöä erityisesti keskustojen läheisyydessä, mutta niissä otetaan kantaa myös hajarakentamiseen Teemme parempaa huomista.

19 Mänttä-Vilppulan kehityskuva VE 1 Rata-linkki Mäntästä ja Vilppulasta kehittyy kaupunkipari Taajamien välinen toiminnallinen yhteys syntyy ratojen kautta, joita kehitetään myös henkilöliikenneratoina Uusia asuinalueita rakennetaan mm. Makkaramäen ja Linjalan alueille Vilppulaan, Vuohijoen alueelle Mänttään sekä Kolhon etelä- ja pohjoispuolelle Isoniemen teollisuusalue laajenee radan varressa ja pohjoiseen Taajamat kasvavat erityisesti asumisen ja työpaikkarakentamisen kautta yhteen Haja-asuminen tiivistyy asemien läheisyydessä

20 Mänttä-Vilppulan kehityskuva VE 2 Ranta-linkki Mäntästä ja Vilppulasta kehittyy kaupunkipari Taajamien välinen toiminnallinen yhteys syntyy rannan kehittämisen ja rantarakentamisen kautta Mäntän ja Vilppulan välille rakentuu rantaa hyödyntävä, taide- ja kulttuuripainotteinen kansallinen kaupunkipuisto Uusia asuinalueita rakennetaan Isoniemeen, Pieskanrantaan ja Melasen alueelle, loma-asumista voi syntyä Pieskansaareen, jonne siltayhteys Tien 347 eteläpuolelle syntyy kulttuurija matkailupalvelujen työpaikkoja Mäntän ja Vilppulan taajamat kasvavat toiminnallisesti yhteen Maankäytön painopiste on muualla melko vähäinen Haja-asuminen tiivistyy taajamien liepeille

21 Mänttä-Vilppulan kehityskuva VE 3 Järvi-malli Mäntän keskusta kehittyy hallinnon ja palvelujen keskuksena, Vilppulassa säilyvät nykyiset palvelut Toiminnot kehittyvät erityisesti Järviakseleilla : Mustalahti, Mänttä, Vilppula, Kolho Mustalahti profiloituu Mänttä-Vilppulan porttina Mäntän ja Kolhon välille rakennetaan uusi asukkaita, matkailijoita ja yritystoimintaa houkutteleva maisematieyhteys Mäntän taajama laajenee pohjoiseen (Rantakylään) Uudet työpaikka-alueet painottuvat Mänttään, Vilppulaan ja Mustalahden risteyksen tuntumaan Uutta haja-asumista syntyy erityisesti taajamien läheisille ja välisille järvenrannoille

22 Mänttä-Vilppulan kehityskuva VE 4 Keskukset -malli Keskustojen rakenteita tiivistetään ja eheytetään kaavoittamalla uusi asutus, liikerakentaminen ja palvelut nykyisten keskustojen sisään Kolho kehittyy monipuolisena ja työpaikkoja tarjoavana kylätaajamana Keskustojen välillä on vähän yhdistäviä toimintoja, liikenneyhteydet säilyvät ennallaan Uusi asutus on kerros- ja rivitalovaltaista (runsas vuokra-asuntotarjonta), uusia asuinalueita ei tarvita Rannat säilytetään suurelta osin nykyisessä käytössään Hajarakentamista on erittäin vähän

23

24

25

26 1934

27 1920

28 1935

29 1936

30

31

32 KIITOS

33

34 Perustietoja Mänttä-Vilppulasta Maapinta-ala, ,5 km 2

35 Väestö Väkiluku Väkiluvun muutos, % vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotiaiden osuus väestöstä, % vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,0 62,7 23,4

36 Väestö Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 0, Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 0, Muuttovoitto/-tappio, henkilöä Syntyneiden enemmyys, henkilöä Perheiden lukumäärä Valtionveronalaiset tulot, euroa/asukas

37 Asuminen Asuntokuntien lukumäärä Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % ,5 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien 64,2 osuus asuntokunnista, % Kesämökkien lukumäärä

38 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneistä, % ,1 17,8

39 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä Työssäkäyvien henkilöiden osuus väestöstä, 39,6 % Työttömyysaste, % ,0 Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä, % ,5

40 Työmarkkinat Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % Jalostuksen työpaikkojen osuus, % ,2 43,6 Palvelujen työpaikkojen osuus, % ,6 Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % ,6

41 Työmarkkinat Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,52 30,6

42 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä

43

44

45

46