AVOIN VETOOMUS TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE TEISKON METSIEN SÄÄSTÄMISEKSI JA SUOJELEMISEKSI

Transkriptio

1 Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry Tampereen hyönteistutkijain seura ry Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry Asiaa hoitaa: Kuninkaankatu Tampere AVOIN VETOOMUS TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUKSELLE TEISKON METSIEN SÄÄSTÄMISEKSI JA SUOJELEMISEKSI Kaupunginhallitus saa maanantaina käsiteltäväkseen kolme asiaa, jotka vaikuttavat merkittävästi luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen Tampereen kaupunkikehityksessä. Kohdat ovat Maa-alueiden vaihdon tekeminen raakamaa-alueen hankkimiseksi Ojalan alueelta ( 381), Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 ( 397) ja Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma ( 398). Kyseiset kolme asiakohtaa ratkaisevat kaupungin omistamien Teiskon metsien kohtalon kauaskantoisesti. Vetoamme, että kaupunginhallitus ei hyväksy asiakohtia päätösehdotuksen mukaisesti. Esitämme vetoomukselle seuraavat asiakohtaiset perustelut: Maa-alueiden vaihdon tekeminen raakamaa-alueen hankkimiseksi Ojalan alueelta ( 381) Vetoamme, että kaupunginhallitus ei vaihda Ojalassa sijaitsevaa Hampun tilaa ( ) Tampereen kaupungin omistamaan Nallin retkeilymetsään ( ). Koska Hampun tilan maanomistaja ei suostu muihin ratkaisuihin eikä asian esittelijä löytänyt tapaukseen muuta ratkaisua, vetoamme kaupunginhallitusta lunastamaan Hampun tilan maankäyttö- ja rakennuslain 99 :n mukaisesti. Lunastuksessa maanomistajalle ei koidu taloudellisia menetyksiä ja hän saa täyden taloudellisen korvauksen lunastetulle maa-alueelleen. Myös muissa kunnissa on turvauduttu lunastukseen, kun muuta ratkaisua ei ole löydetty. Kaupunginhallituksen suunnittelujaoston (SUJA ) hyväksymien maapolitiikan periaatteiden mukaan: Etuosto-oikeutta ja lunastusta kaupunki käyttää tarvittaessa niissä tilanteissa, joissa nämä toimenpiteet tukevat selkeästi kaupungin maapolitiikan tavoitteiden saavuttamista. Nallin tila on luokiteltu retkeilymetsäksi, joten alueesta luopuminen ei tue kyseiselle alueelle määritellyn maapolitiikan tavoitteita. Yksityiskäytössä alueesta tulisi metsätalousalue. Kaupungin metsien hoidon toimintamallissa (SUJA ) todetaan: Talousmetsätila voidaan käyttää tarvittaessa maankaupassa vaihtomaana, kun kaupunki on hankkimassa 1

2 omistukseensa kaupungin kehityksen kannalta tärkeitä alueita. Retkeilymetsien kodalla vastaavaa toteamusta ei ole, joten kiinteistötoimen valmisteleman maapoliittisen asiakirjan mukaan retkeilymetsiä ei ole tarkoitus käyttää vaihtomaina. Suunnittelujaoston ( ) esitykseen liittyvässä tilannekatsauksessa (Mikko Nurminen ) todetaan, että: Pääsääntönä vapaaehtoiset kaupat ja vaihdot Lainsäädäntöön perustuvat keinot (lunastus, etuosto) poikkeustapauksissa jolloin raakamaata ei onnistuta vapaaehtoisesti hankkimaan kohtuullisessa ajassa tai kohtuullisin ehdoin. Tässä tapauksessa Hampun tilan omistajan ehdot Tampereen kaupungille vaihdossa tarjotun alueen laajuudesta eivät ole kohtuulliset. Ojalassa sijaitsevan Hampun tilan pinta-ala on 42 hehtaaria ja Nallin vastaava määräala 125 hehtaaria. Hampun tilan arvo koostuu pääosin maapohjan arvosta eikä puuston arvosta. Metsätalouden harjoittamisen kannalta puuston arvo on olennaista, mutta se on saman kunnan alueella yhdentekevää metsän sijainnista riippumatta. Näin ollen Hampun tilan maanomistajan olisi ollut kohtuullista tyytyä vaihtokaupassa kaupungin pienemmistä, kuitenkin yli 42 hehtaarin tiloista koostettuun tarjoukseen. Silloin metsätalouden harjoittamisen edellytykset olisivat säilyneet vähintään yhtä hyvinä, kuin ne olivat Hampun tilan omistuksessa. Kaupunginhallitukselle esitetyssä maanvaihtokaupassa ovat vastakkain merkittävät yhteiskunnan kokonaishyödylliset intressit, jotka ovat Nallin tilan luonnonsuojelulliset ja retkeilylliset käyttötarkoitukset, sekä yksityisen henkilön metsätalouteen liittyvän toiminnan harjoittaminen. Näistä kahdesta vaihtoehdosta yhteiskunnalliset intressit ovat selvästi merkittävämmät kuin yksityiset intressit. Koska muuta ratkaisua Ojalan Hampun tilan hankkimiseen ei löytynyt, on lunastus välttämätön ja parempi ratkaisu kuin Nallin tilasta luopuminen. Hyväksymällä virkamiesten päätösehdotuksen maanvaihdosta kaupunginhallitus linjaisi päätöksellään kaupunkilaisille ja luonnolle erittäin merkittävien retkeilyalueiden maapolitiikkaa uudella ja aiemmasta poikkeavalla tavalla. Nallin retkeilymetsän maanvaihdosta tulisi ennakkotapaus, joka olisi esimerkkinä muiden retkeilymetsien käytölle maanvaihtokauppojen välineenä. Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 ( 397) Vetoamme, että kaupunginhallitus ei hyväksy Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikka 2020 luonnosta esitetyllä tavalla. Perusteena on se, että luonnoksen luonnonsuojeluun (Luku 5, s. 14 alkaen) liittyvä luku kytkeytyy Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelmaan, joka käsitellään KH kokouksen seuraavana asiana ( 398). Tästä syystä ympäristöpolitiikka 2020 pitää jättää pöydälle tai käsitellä vasta kun luonnonsuojeluohjelma on hyväksytty. Kaupungin luonnonsuojelutavoitteiden kannalta on tärkeämpää määritellä suojelun tavoitteet ja sisältö luonnonsuojeluohjelmassa eikä ympäristöpolitiikka 2020 luonnoksessa. Koska luonnonsuojeluohjelman tavoitteet sisältyvät myös ympäristöpolitiikka 2020 ohjelmaan, sisältyy siihen sama kritiikki kuin jonka esitämme seuraavassa luvussa luonnonsuojeluohjelmaan liittyen. 2

3 Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma ( 398) Päätösehdotuksessa (KH ) ohitetaan täysin ympäristö- ja rakennusjaoston (YRJA ) yksimielisesti hyväksytty esitys: Ympäristö- ja rakennusjaosto päättää esittää kaupunginhallitukselle, että luonnonsuojeluohjelma palautettaisiin uudelleen valmisteluun siten, että suojelualueiden määrä kasvatetaan vähintään 4,2 %:iin. On demokraattisesti valittujen päättäjien väheksymistä ja aliarvioimista sivuuttaa YRJA:n esitys. Avoimen ja keskustelevan päätöksentekokulttuurin kannalta olisi ollut odotuksenmukaista, että YRJA:n esitykselle olisi esitetty vasta-argumentteja, jos päätösehdotuksessa päädytään toiseen ratkaisuun. Päätösehdotuksessa (KH ) esitetään yksioikoisesti, että Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma hyväksytään. Virkamiestyönä valmistellussa luonnonsuojeluohjelmassa ehdotetaan Tampereelle 1,5 prosentin suojelua. Tavoite on heikko ja jää kauas Tampereen kaupungin omistamien alueiden suojelumahdollisuuksista. Tavoite ei vastaa valtakunnallisia ja maakunnallisia suojelutavoitteita vanhan metsän lajien ja elinympäristöjen harvinaistumisen estämiseksi. Luonnonsuojeluohjelma on toteutettu suppeasti eikä esimerkiksi vanha- ja lahopuustoisten metsien rakennepiirteiden ja elinympäristöjen suojelua ole huomioitu riittävällä tavalla. Myös monet uhanalaiset luontotyypit, kuten ojittamattomat korvet ja rämeet ovat jääneet suojeluohjelman ulkopuolelle. Teiskon metsät ovat heikosti edustettuina suojeluohjelmassa, vaikka Tampereen suurin suojelupotentiaali löytyy niistä. Kaupungin omistamissa Teiskon metsissä on valtakunnallisesti arvokkaita metsäkokonaisuuksia, joita suojelemalla 4,2 prosentin suojelutavoite on mahdollinen 1. 4,2 prosentin suojelu voisi sisällyttää seuraavat Tampereen kaupungin omistamat retkeilymetsät Teiskossa: - Kintulammen retkeilymetsä (suojeluohjelman ulkopuolella 484 ha). - Kulkkilan retkeilymetsä (suojeluohjelman ulkopuolella 324 ha). - Nallin retkeilymetsä (140 hehtaaria). - Pirttijärven retkeilymetsä (300 hehtaaria). Lisäksi näkemyksemme mukaan luontoarvoiltaan edustavimmat kaupungin omistamat talousmetsät Teiskossa sopivat hyvin luonnonsuojeluohjelmaan. Niitä ovat: - Jylhänperän talousmetsä (noin 50 hehtaaria). - Vähä-Valkeajärven virkistys- ja talousmetsä (noin 60 hehtaaria). - Manukan talousmetsä (noin 50 hehtaaria). Näiden retkeily- ja talousmetsien liittäminen virkamiesten ehdottamaan 1,5 prosentin suojeluohjelmaan lisäisi suojelun pinta-alaa noin 1400 hehtaaria. Tällöin luonnonsuojelun tavoitteena olisi Tampereella noin 2200 hehtaaria, joka vastaa kaupungin maapinta-alasta 4,2 prosentin suojelua. 1 Yhdistyksemme näkemys perustuu useisiin maastokartoituksiin, joiden pohjalta laadittuihin raportteihin voi tutustua verkkosivuilla osoitteessa: 3

4 Kaikki edellä mainitut metsäkokonaisuudet ovat luontoarvoiltaan valtakunnallisesti suojelunarvoisia. Jos metsät suojellaan ja jätetään metsänkäsittelyn ulkopuolelle, niiden luontoarvot kehittyvät tulevaisuudessa entistä paremmiksi. 4,2 prosentin suojelutavoite on kaupungin omistamien metsien suojelumahdollisuuksiin nähden kohtuullinen ja suojelunarvoisia alueita olisi huomattavasti enemmänkin. Tästä syystä 4,2 prosentin suojelutavoitteen alueiden määrittelyssä on joustonvaraa, vaikka esimerkiksi Nallin retkeilymetsä päätettäisiin varata vaihtomaaksi. Luonnonsuojeluohjelman ja edellä esittämämme ehdotuksen ulkopuolelle jääviä suojelunarvoisia alueita ovat esimerkiksi Taulasalon (40 ha) ja Maisansalon (125 ha) retkeilymetsät sekä edustavimmat ulkoilumetsät Kaupista, kuten Soukonvuoren suojelualueen pohjoispuoli (33 ha). Lisäksi kaupungin omistamissa Teiskon talousmetsissä on huomattava määrä yksittäisiä pienempiä METSOsuojelukriteerit täyttäviä metsiköitä, jotka soveltuisivat lisäsuojeluun. Pyydämme kaupunginhallitusta huomioimaan, että Teiskon metsien suojelulle ei ole ns. nollavaihtoehtoa, jossa metsien tila säilyisi nykyisellään. Luonnonsuojeluohjelman jälkeen kaupungin päätöksentekijöitä odottaa kiinteistötoimen ehdotus Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmasta. Siinä noin kolmasosaan retkeilymetsiä ehdotetaan hakkuita, mikä on täysin ylimitoitettua. Retkeilymetsien hoidolla ei pitäisi olla taloudellisia tavoitteita. Hakkuut ovat pääosin harvennuksia, mutta suunnitelmassa ehdotetaan muitakin hakkuutapoja, kuten avohakkuita ja ylispuiden poistamista. Hakkuut heikentävät Teiskon metsien luonto- ja retkeilyarvoja sekä hidastavat niiden kehitystä merkittävästi. Esimerkiksi metsän erämaisten piirteiden ja luonnon monimuotoisuudelle tärkeän lahopuun muodostuminen heikentyy käsittelyn myötä huomattavasti. Metsäsuunnitelmassa suojelunarvoiset METSO-kohteet kartoitettiin erittäin valikoidusti ja yli puolet kohteista jäi suunnitelmassa tunnistamatta 2. Myös näille kaupungin kartoituksessa löytämättä jääneille arvokohteille ehdotetaan hakkuita. Edellä mainittuihin seikkoihin vedoten toteamme, että nykyinen retkeilymetsäluokitus ei riitä säilyttämään kaupungin suojelunarvoisten retkeilymetsien luontoarvoja. Kaupungin retkeilymetsillä, joista 4,2 % suojelu pääosin koostuisi, ei ole metsien hoidon toimintamallin (SUJA ) mukaan taloudellisia tavoitteita, joten metsien talouskäytön ei pitäisi olla suojelun esteenä. Sen sijaan Tampereen kaupungilla on mahdollisuus hakea valtiolta suojelualueiden perustamiseen korvauksia METSO-suojeluohjelmasta. Varovaisen arvion mukaan suojelukorvaus valtiolta Tampereen kaupungille olisi 4,2 prosentin suojelun tapauksessa 2-3 miljoonaa euroa. Tampereen kaupungin mahdollisuus saada valtiolta taloudellisia korvauksia Teiskon metsien METSO-suojelusta on jäänyt mainitsematta luonnonsuojeluohjelman esityksestä. Muissa suurissa kaupungeissa suojeluprosentit ovat: Espoo 9,9 %, Helsinki 2,9 %, Turku 3,3 % ja Vantaa 6,0 %. Virkamiesten esittämällä 1,5 prosentin suojelulla Tampereen suoritus olisi luonnonsuojelun valtakunnallinen pohjanoteeraus. Sen sijaan 4,2 prosentin suojelulla Tampere tavoittaisi hienosti muut kaupungit ja onnistuisi kytkemään luonnon monimuotoisuuden kasvavan kaupunkiseudun kehitykseen elinvoimaisella tavalla. 4,2 prosentin suojelun avulla 2 Lausunnossaan ( ) kiinteistötoimelle Teisko-Aitolahden metsäsuunnitelmaluonnoksesta, yhdistyksemme kuvaili yli 270 METSO-kriteerit täyttävää kohdetta, jotka jäivät kaupungin tekemän METSOkartoituksen ulkopuolelle. Lausunto on luettavissa verkossa: 4

5 Teiskoon on mahdollista kehittää vetovoimaltaan ja palvelutasoltaan kansallispuistoa vastaava luonto- ja retkeilyalue. Vetoamme kaupunginhallitukseen, että se tekee Tampereen kaupunkiseudun elinvoimaisen kehityksen kannalta historiallisen päätöksen, ja hyväksyy ympäristö- ja rakennusjaoston esityksen, että luonnonsuojeluohjelma palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että suojelualueiden määrä kasvatetaan vähintään 4,2 %:iin. Lopuksi Kaupunginhallituksen kokouksessa tehdään edellä mainittuihin kolmeen asiakohtaan liittyen historiallisesti merkittäviä päätöksiä Tampereen seudun luontoon liittyen. Yhtä merkittäviä päätöksiä ei ole tehty Tampereella viimeisten vuosikymmenten aikana, eikä varmastikaan tulla tekemään lähitulevaisuudessa. Siksi toivomme asioiden harkittua käsittelyä ja ratkaisujen julkista perustelua. Päätös Teiskon metsien säästämisestä ja suojelusta olisi valtakunnallisesti huomionarvoinen. Vetoamme kaupunginhallitusta huomioimaan monimuotoisen luonnon osana koko kaupunkiseudun eheää kehitystä. Teiskon metsien biodiversiteetin suojelu ei estä kaupunkirakenteen laajentumista, vaan mahdollistaa kaupungille uudenlaisen palvelurakenteen myötä virkistyksellisiä, imagollisia ja taloudellisia hyötyjä. Tampereella Jere Nieminen Timo Tamminen Matti Kääntönen Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry Mervi Myyrä Sihteeri Anni Kytömäki Sihteeri Tero Piirainen Tampereen hyönteistutkijain seura ry Jukka T. Helin Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry Lisätietoja: Jere Nieminen p