LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 218/2012/1 Dnro LSSAVI/494/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Turkistarhan ympäristölupa, lupamääräysten tarkistaminen, Evijärvi. Silta Turkis Oy Kaustisentie EVIJÄRVI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Turkistarhalla on voimassa oleva ympäristölupa, joka käsittää 800 siitosnaaraskettua ja 22 varjotaloa, joiden yhteispituus saa olla enintään metriä. Tarhalla on nykyisin 632 siitosnaaraskettua ja 18 varjotaloa, joiden yhteispituus on metriä. Lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä rakennetaan voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti puuttuvat 4 varjotaloa, yhteensä 380 metriä. Toimintaa ei muutoin laajenneta. Turkistarha sijaitsee Evijärven kunnan Särkijärven kylässä tiloilla Pihlajapelto (RN:o 8:40) ja Kivilahti (RN:o 8:70). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 55 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 11 b). Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b kohdan nojalla turkistarhan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Länsi-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan , Dnro LSU-2003-Y-178. Korkein hallinto-oikeus on antanut päätöksen asiassa. Päätöksen mukaan luvan saajan on jätettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ TURKISTARHAN TOIMINTA Turkistarha sijaitsee Evijärven kunnan Särkijärven kylässä noin 6 km:n etäisyydellä Evijärven keskustasta koilliseen. Tarha-alueen lähiympäristö on metsäaluetta. Lähimmät naapureiden viisi vakituista asuinrakennusta sijaitsevat noin 220 metrin, noin 265 metrin, noin 290 metrin, noin 295 metrin ja noin 370 metrin etäisyydellä tarha-alueesta lounaaseen. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 400 metrin etäisyydellä turkistarha-alueesta. Turkistarha ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Tuuliniemi, sijaitsee noin 7,1 km:n etäisyydellä turkistarha-alueesta lounaaseen. Lähin vedenottamo, Vistbacka, sijaitsee noin 5 km:n etäisyydellä turkistarha-alueesta koilliseen. Käyttövesi turkistarhan toimintaan hankitaan Evijärven kunnan vesi- ja viemärilaitokselta. Turkistarha ei sijaitse Natura2000-verkostoon kuuluvalla alueella, muulla luonnonsuojelualueella tai vesistön välittömässä läheisyydessä. Lähin vesistö, Evijärven Saunalahti, sijaitsee lähimmillään noin 445 metrin etäisyydellä turkistarhasta lounaaseen. Eläintilat ja tuotanto Turkistarhalla on nykyisin 632 siitosnaaraskettua pentuineen. Varjotaloja on 18 kpl ja niiden yhteenlaskettu pituus on metriä. Tarha-alueen koillispuolelle rakennetaan voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti uusia varjotaloja 4 kpl, yhteensä 380 metriä. Laajennuksen jälkeen tarha-alueella tulee olemaan yhteensä 22 varjotaloa, joiden yhteispituus on metriä. Laajennuksen jälkeen tarhalla on 800 siitosnaaraskettua pentuineen.

3 3 Varjotaloissa nro 1-18 käytettävät häkit ovat 2-osaisia. Varjotaloon nro 19 tulevista häkeistä puolet on 2-osaisia ja puolet 3-osaisia. Varjotaloihin nro tulevat häkit ovat 3-osaisia. Tarha-alueen pinta-ala on noin 2 ha. Tarha-alue on aidattu. Tarhaalueen länsi- ja eteläosissa on ympärysoja. Hakemuksen mukaan tarhaalueen maaperä on kangasmoreenia. Hakemuksen mukaan varjotalojen välejä ei ole tarpeen salaojittaa. Varjotalojen lanta-alustat on korotettu cm ympäröivästä maanpinnasta ja varjotalojen nro 5-14 räystäiden pituus on yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Varjotaloissa nro 1-4 sekä on räystäskourut. Uusiin rakennettaviin varjotaloihin nro tullaan asentamaan räystäskourut. Varjotalojen nro räystäskouruista puhtaat sadevedet johdetaan tiiviissä putkessa tarha-alueen ulkopuolelle. Turkistarhalla on käytössä eläinten kuppijuotto. Lannan varastointi ja hyödyntäminen Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena turvetta. Kuivikekerroksen paksuus on noin 5-10 cm. Lanta poistetaan varjotalojen alta kerran vuodessa syys-lokakuussa huomioiden penikointiajankohtaan liittyvät eläinsuojelumääräykset. Hakijalla on sopimus lannan luovuttamisesta kokonaisuudessaan sopimusperusteisesti peltolevitykseen. Sopimus käsittää 400 m 3 :n vuotuisen lantamäärän ja on voimassa toistaiseksi. Lanta tyhjennetään suoraan varjotalojen alta traktorikärryyn ja kuljetetaan joko suoraan peltolevitykseen tai lannan vastaanottajan lantalaan välivarastointia varten. Tarhaalueella ei ole lantalaa. Lannan vastaanottajan lantala (noin 400 m 2 ) on betonia ja siinä on kolmella sivulla noin metrin korkuiset seinät. Lannan vastaanottajalla on käytettävissä lannan peltolevitykseen noin 102,9 ha peltoalaa. Virtsan, valumavesien ja jätevesien käsittely sekä hyödyntäminen Nykyisistä varjotaloista nro:t 1-14 (1 050 m) ovat maavaraisia. Näistä varjotaloista tulevat valumavedet ohjataan tarha-alueen pohjoisosassa sijaitsevan kokoomaojan kautta käsiteltäväksi alueen koillisosassa sijaitsevan tasausaltaan (n. 150 m 3 ) kautta hiekkasuodattimeen. Hiekkasuodattimesta vedet johdetaan edelleen imeytysojastoa pitkin suoimeytykseen. Valumavesien käsittelyjärjestelmän toimintaa on tarkkailtu ympäristöluvan lupamääräyksen 10 mukaisesti kaksi kertaa vuodessa otettavilla näytteillä. Tulevan veden näyte otetaan tasausaltaasta ja lähtevän veden näyte hiekkasuodattimen jälkeisestä kokoomakaivosta. Kaivon pohjalle jää vettä virtauksen yhteydessä noin 5 l. Valumavesien käsittelyjärjestelmällä on vuosina saavutettu seuraavat puhdistustulokset:

4 Jätteet 4 Pvm BOD 7ATU, mg/l Kok. P, mg/l Kok. N, mg/l Tuleva Lähtevä Tuleva Lähtevä Tuleva Lähtevä Ei saatu otettua näytettä ,9 < 2 0,55 0,11 7,6 7, , , , ,2 < 2 2,12 0,36 5,63 4, Ei saatu otettua näytettä ,7 2,1 2 0,57 2,3 6, < , ,7 Valumavesien käsittelyjärjestelmän puhdistustulos on täyttänyt lupaehdot lukuun ottamatta otettua näytettä, jolloin kokonaisfosforin puhdistusteho oli 71,5 %. Hakemuksen mukaan korkeat pitoisuudet johtuvat kesäaikaan haihdunnan aiheuttamasta käsiteltävien vesien väkevöitymisestä. Kesäaikaan tasausaltaan vesi ei juuri vaihdu eikä hiekkasuodattimen läpi virtaa vettä. Virtaukset tapahtuvat ainoastaan lumien sulamisen yhteydessä huhtikuussa. Varjotaloissa nro (300 m) on vesitiiviit lanta-alustat. Rakennettavat varjotalot nro (380 m) varustetaan samoin vesitiiviillä lantaalustoilla. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta suotautuva virtsa johdetaan vesitiiviisiin ja katettuihin varjotalokohtaisiin umpisäiliöihin (n. 0,5 m 3 /kpl). Umpisäiliöihin kertyvät nesteet levitetään lannan vastaanottajan pelloille. Rehusiilot, 2 kpl, ovat maavaraiset, eikä niillä ole katosta. Rehusiilojen pesuvedet kierrätetään rehuun, joten siitä ei muodostu kerättäviä jätevesiä. Tarha-alueen huoltorakennuksessa ei ole wc:tä eikä muita sosiaalitiloja, joten alueelta ei muodostu sosiaalitilojen jätevesiä. Nyljetyt ruhot ja kaavintarasva toimitetaan Feora Ab:lle. Ruhoja ja kaavintarasvaa säilytetään tiiviissä kontissa, joka tyhjennetään Feora Ab:n toimesta tarvittaessa. Nahkontakauden ulkopuolella kuolleet eläimet välivarastoidaan pakastimessa, mistä ne toimitetaan Feora Ab:lle. Itsestään kuolleita eläimiä tulee hakemuksen mukaan noin 30 kg/vuosi. Muut toiminnassa syntyvät jätteet, kuten metalliromu ja ongelmajätteet toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Polttonesteiden varastointi Tarha-alueella ei säilytetä polttonesteitä tai kemikaaleja. Tarvittava määrä polttoaineita tuodaan kanisterilla kotoa.

5 Toiminnasta aiheutuva liikenne 5 Turkistarhan toiminnasta aiheutuu normaalia työmatka-autoilun henkilöautoliikennettä. Lisäksi tarha-alueella käy rehuauto tammi-helmikuussa kolme kertaa viikossa, muulloin joka päivä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan hakijan kiinteistön vapaalle alueelle on istutettu koivua ja kuusta vuonna Koivut ovat noin 7 metriä korkeita ja kuuset noin 3 metriä korkeita. Näiden osalta hoito tapahtuu metsänhoitoyhdistyksen ohjeiden mukaisesti huomioiden kuitenkin tarvittava suojavaikutus. Muilta osin suojametsä ei sijaitse hakijan omistamalla alueella. Asutusta lähinnä olevaa suojapuustoa on naapuri harventanut. Tarhaustoimintaa on laajennettu asutuksesta poispäin kumpareen taakse, jolloin etäisyyttä lähimpään naapurin asuinrakennukseen on saatu kasvatettua. Lisäksi siitoseläimet ja pennut pidetään vieroitusikään saakka laajennusosassa, jolloin eläimet saadaan etäämmälle naapureista väliseksi ajaksi. Suomen ympäristöministeriön ohjeet kotieläinsuojien ympäristölupamenettelyn selkeyttämiseksi lähtee siitä, että siitosnaarasketun turkistarhan suotuisa etäisyys olisi metriä (Susies-loppuraportti , LSU alueelliset julkaisut 264). Vanhasta tarha-alueesta lähin reuna on 231 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurista keskietäisyyden ollessa 284 metriä. Uudesta tarha-alueesta lähin reuna on 296 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurista keskietäisyyden ollessa 331 metriä. Tarhalla käytetään lanta-alustojen kuivikkeena turvetta. Lääninterveystarkastaja Lasse Starckin vuonna 2002 suorittamassa hajututkimuksessa on saatu näyttöä siitä, että haju jäi alle 100 metriin turkistarhasta, jossa oli käytetty kuivikkeena turvetta. Tämän lisäksi ilmavirta on lähimmästä naapurista poispäin. Ilmavirtausta estää myös suojapenkka, mäen harjanne, 30 metriä leveä kuusipuuvyöhyke ja naapurin 50 metriä leveä noin 10 metrin korkuinen koivikko. Kuusisuojavyöhykkeellä on myös saatu näköeste lähimpään naapuriin. Naapurilla on lisäksi edessä hänen omistamansa koivikko, jota hän on viime aikoina voimakkaasti harventanut. Tarhalla noudatetaan ympäristö- ja eläinsuojeluohjeita. Vesienkäsittely hoidetaan hiekkasuodattimella ja uusimmissa varjotaloissa on vesitiivis lanta-alusta. Tämän lisäksi vedet johdetaan suoimeytykseen. Suolta vedet kulkeutuvat reilun 1 km:n matkan ennen kuin ne laskevat Evijärveen. Tehdyillä teknisillä ratkaisuilla, kuten hiekkasuodatus, tiivisalustaratkaisut ja suoimeytys suokasvuston ravinnekäyttö huomioiden, on pystytty hakemuksen mukaisella eläinmäärällä lisäämään alueen viihtyisyyttä. Viihtyisyyttä heikentävää vaikutusta ei ole laajemmin esiintynyt, mitä kuvaa

6 6 sekin, ettei ympäristössä esiinny merkkejä kuormituksesta, eivätkä rannan asukkaat ole esittäneet asiasta valituksia. Lähimmän naapurin asunnon vierestä kulkee vilkasliikenteinen kantatie 63, joka tuo pölyhaitan. Tien käyttö on kasvanut viimeisten vuosien aikana luokituksen noustessa. Vuonna 2003 keskimääräinen liikennemäärä kantatie 63:n tieosuudella 12 oli autoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen määrä oli 140 autoa vuorokaudessa. Kesäisin määrä kasvaa autoon vuorokaudessa. Määrät ovat nousseet edelleen tästä. Todettakoon lisäksi, että liikenne aiheuttaa noin 55 db:n melun 50 metrin etäisyydelle tiestä. Hakija on näkemyksensä mukaan tehnyt kaiken tehtävissä olevan mahdollisten haittojen minimoimiseksi. HAKIJAN ESITYS LUPAMÄÄRÄYKSIKSI Ympärivuotista juottolaitteiden asentaminen ja tippumisen estimien laitto ei ole tarpeellista ketuilla. Näiden tarpeellisuudesta on keskusteltu ympäristö- ja eläinsuojeluviranomaisten kanssa. Hakija esittää tippumisen estimien asentamiseen liittyvien vaatimusten poistamista lupamääräyksistä. Ne soveltuvat ja ovat tarpeen minkkitarhoilla, mutta eivät kettutarhoilla, ja kettutarhoilla tämä ei ole yleinen vaatimus. Samoin esitetään ympärivuotisen juottojärjestelmän rakentamisvaatimusta poistettavaksi lupamääräyksistä kohtuuttoman kalliina toteuttaa verrattuna yleisesti hyväksyttyyn kuppijuottoon. Turkistarhalle on hankittu säätimillä varustetut kupit. Lannanpoisto on toteutettu kerran vuodessa syys-lokakuussa. Ketun penikointi alkaa huhtikuulla ja päättyy kesäkuun lopulla, jolloin eläimille ei tule aiheuttaa ylimääräistä stressiä. Velvoite poistaa lanta keväällä penikoinnin yhteydessä on ristiriidassa eläinsuojelunäkemysten kanssa. Hakija esittää lannanpoistoon liittyviin lupamääräyksiin muutosta siten, että kerran vuodessa syksyllä tapahtuva lannanpoisto katsotaan riittäväksi, koska penikointiaikaan tapahtuva lannanpoisto aiheuttaa eläinsuojelullisia ongelmia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Evijärven kunnan sekä Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Evijärven kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuk-

7 7 sen vireilläolosta on lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitettyjen tiedonantokirjelmien mukaisesti. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Evijärven kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lausunnot 1. Evijärven kunnanhallitus ( , 113) Evijärven kunnanhallitus on antanut ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa samansisältöisen lausunnon. 2. Evijärven kunnan tekninen lautakunta (ympäristönsuojeluviranomainen, , 70) Evijärven ympäristönsuojelusihteeri on käynyt tarhalla Tarkastuksessa oli todettavissa, että tarha-alue oli asianmukaisesti hoidettu. Varjotalojen välit ovat yli 30 cm lanta-alustoja alempana. Varjotalojen väleissä ei ollut lammikoita, vaikka lähiaikoina oli satanut runsaasti. Räystäskourut ovat yhteensä 10 talossa ja muissa on 30 cm pitkät räystäät. Varjotaloista kaksi on toistaiseksi rakentamatta. Maavaraisten varjotalojen valumavedet käsitellään hiekkasuodattimessa. Uusissa varjotaloissa on tiiviit lanta-alustat. Lanta-alustoilla oli kuivikkeena turvetta. Tarha-alueen ja lähimmän naapurin asuinrakennuksen välissä on tiheä ja vanha kuusimetsä. Lisäksi tien ja tarha-alueen välissä kasvoi koivumetsää. Hakemuksessa mainittu penger sijaitsee lähinaapurin ja tarhaalueen välissä. Suojametsät tullaan säilyttämään asutukseen ja tiehen päin. Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole huomauttamista hakemuksesta ympäristönsuojelusihteerin tekemän tarkastuksen perusteella. Turkistarhatoiminnassa on huomioitu lähiasutus. Mahdollisia hajuhaittoja vähennetään turpeen käytöllä ja suojametsän säilyttämisellä sekä lannan asianmukaisella poistolla ja varastoimisella muualla kuin tarha-alueella. Tarha-alueelta tulevat valumavedet käsitellään hiekkasuodatuksessa vesistökuormituksen vähentämiseksi. Hiekkasuodatuksen toimintaa tarkkaillaan ja tarvittaessa tehostetaan lupamääräysten mukaisesti. 3. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maatalouden ja vesiensuojeluryhmä ( ) Tarhalle on tehty tarkastuskäynti Tarkastushetkellä tarhalla oli 620 kettuemoa pentuineen. Varjotalot nro 19 ja 22 olivat valmiiksi rakennettu. Varjotaloissa nro 7-14 on pitkät räystäät. Varjotaloissa nro 15 22

8 8 on vesitiiviit alustat ja vesikourut. Vanhat varjotalot 1-14 ovat maavaraisia. Kaikissa varjotaloissa on kuppijuotto. Lanta-alustoilla on käytetty riittävästi turvekuivitusta ja alustojen korotukset on tehty hyvin. Kaikkien penikoiden lanta-alustat on eristetty linnuilta paaliverkolla. Tarha-alue sijaitsee kuivalla harjanteella, jolloin varjotalojen välistä salaojitusta ei tarvita. Tarkastuskäynnin yhteydessä on todettu, että tarha-alue on siisti ja kuiva ja kuiviketurvetta on käytetty normaalia enemmän, joten kärpäs- ja hajuhaitat ovat vähäisiä. Myöskään lokkeja, naakkoja ja muita haittaeläimiä tarhalla ei näkynyt tarkastuskäynnin yhteydessä. Lanta poistetaan lanta-alustoilta kerran vuodessa ja toimitetaan kokonaisuudessaan peltolevitykseen. Lanta tulee kuitenkin pyrkiä poistamaan lanta-alustoilta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Mikäli lannan poistaminen lanta-alustoilta ei onnistu kaksi kertaa vuodessa keliolosuhteista tai penikointiajasta johtuen, on kuitenkin lanta-alustoille lisättävä ainakin kerran lannanpoistojen välillä vähintään 15 cm:n turvekuivikekerros. Vesitiiviiltä alustoilta suotautuva virtsa johdetaan tiiviiseen umpisäiliöön. Alueelta muodostuvat valumavedet ohjataan niskaojan kautta tasausaltaaseen ja hiekkasuodattimeen ja sieltä suoimeytykseen. Puhdistetusta valumavedestä otetun näytteen ( ) mukaan kokonaisfosforipitoisuus on ollut 5,5 mg/l. Vastaava lukema otetusta näytteestä on ollut 11 mg/l. Turkistarha-alueelta lähtevän veden kokonaisfosforin tavoitepitoisuuden tulee olla alle 2 mg/l. Mikäli tavoitepitoisuuteen ei vuosikeskiarvona laskien päästä, tulee toiminnanharjoittajan vaihtaa suodattimeen hiekat tai muuten esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma tehostetusta valumavesien käsittelystä. Tarha-alue on aidattu ja tarha-alueen ympärillä kasvaa hyvin suojaava puusto. Lähimmän naapurin asuinrakennus sijaitsee tarha-alueesta noin 250 metrin etäisyydellä lounaaseen. Lisäksi tarha-alue jää osaksi harjanteen toiselle puolelle. Lähimmän naapurin asuintalon ja tarha-alueen välissä on myös vilkasliikenteinen kantatie 63. Edellä mainituista syistä ELY-keskus katsoo, että välimatka lähimpään naapuriin on riittävä ja alue on sopiva turkistarhatoiminnalle. Kun tarha-alueen uusien varjotalojen rakenteet tehdään hakemuksen mukaisesti, ei ELY-keskuksella ole huomautettavaa turkistarhausta koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeitse varattu mahdollisuus jättää vastine hakemuksen johdosta annetuista lausunnoista. Hakija on vastineessaan todennut, ettei hänellä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta annetuista lausunnoista.

9 9 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto tarkistaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Silta Turkis Oy:n turkistarhan toiminnalle myöntämän ympäristöluvan Dnro LSU-2003-Y-178 myöhempine oikeusasteiden muutoksineen. Lupamääräysten tarkistamispäätös koskee Silta Turkis Oy:n turkistarhatoimintaa Evijärven kunnan Särkijärven kylässä tiloilla Pihlajapelto (RN:o 8:40) ja Kivilahti (RN:o 8:70), tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamassa paikassa sekä annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Turkistarhalla saa olla enintään 800 siitosnaaraskettua pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään kettua. Varjotaloja saa olla 22 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään metriä. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän luvan määräykset kokonaisuudessaan ja kuuluvat seuraavasti: LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Uusiin rakennettaviin sekä peruskorjattaviin varjotaloihin tulee asentaa räystäskourut, joihin tulee asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalojen lanta-alustojen tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotuksia tulee ylläpitää. Rakennettavat ja peruskorjattavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä lanta-alustoilla hakemuksen mukaisesti. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustaa. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöiden tilavuuden tulee vastata 12 kk:n varastointitilavuutta. Umpisäiliötilavuutta tulee olla vähintään 7 m 3. Umpisäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella. Rakennettavat varjotalot tulee varustaa ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Myös nykyisten varjotalojen tulee olla varustettu ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Juottojärjestelmän tulee olla asennettuna

10 mennessä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. 2. Lannan ja virtsan poisto Lanta tulee poistaa varjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti siten, että sitä ei pääse maahan tai ympäristöön. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm. Virtsa tulee johtaa lanta-alustoilta tiiviisiin umpisäiliöihin, jotka on tyhjennettävä asianmukaisesti riittävin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 3. Lannan ja virtsan varastointi ja hyödyntäminen Toiminnassa muodostuva lanta ja virtsa on hyödynnettävä hakemuksen mukaisesti peltolannoitteena tai se voidaan toimittaa käsiteltäväksi myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä, jos valvontaviranomaiselle esitetään etukäteen voimassa oleva sopimus. Sopimuksesta tulee käydä ilmi sopijaosapuolten lisäksi ainakin luovutettavan lannan/virtsan määrä (m 3 ) ja sopimuksen kesto (toistaiseksi tai vähintään viisi vuotta). Lannan/virtsan levityspinta-alaa on ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan oltava käytettävissä vähintään 40 hehtaaria, ellei määräyksen 8 mukaisen ravinneanalyysin perusteella muuta todeta. Lanta on tarvittaessa välivarastoitava noin 400 m 2 :n kokoisessa vesitiiviistä materiaalista rakennetussa lantalassa hakemuksen mukaisesti. Lannan ja virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa/virtsaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Luvan saajan on tiedotettava lannan vastaanottajaa tämän lupamääräyksen vaatimuksista siten, että 1) lannan/virtsan levityksessä noudatetaan maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä; 2) lantaa/virtsaa levitettäessä talousvesikaivojen ympärille jätetään vähintään 30 metriä leveä suoja-alue ja vesistöjen sekä valtaojien varsille vähintään kymmenen metriä leveät suojaalueet, joille lantaa ei levitetä; 3) lantaa/virtsaa ei levitetä I ja II luokan pohjavesialueille; ja

11 11 4) lannan/virtsan levitysajankohtaa valittaessa otetaan huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta, minkä lisäksi levitys on kielletty yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa lannan/virtsan vuosittaisesta hyödyntämisestä määräyksessä 8 edellytetyllä tavalla. 4. Valumavesien käsittely Koko turkistarha-alueen tulee olla ympärysojitettu ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle. Vesitiiviillä lanta-alustoilla varustettujen varjotalojen välit tulee tarvittaessa salaojittaa ja salaojituksen toimivuutta tulee ylläpitää siten, ettei varjotalojen väliin muodostu seisovaa vettä. Tarha-alueelta varjotalojen välien salaojien vedet tulee johtaa ympärysojaan. Varjotalojen nro 1-14 alueella muodostuvat valumavedet tulee hakemuksen mukaisesti käsitellä tarha-alueen koillisosassa sijaitsevassa maasuodattimessa. Valumavesien kulkeutuminen maavaraisten varjotalojen alueelta maasuodattimen tasausaltaaseen tulee varmistaa varjotaloalueen asianmukaisella ja riittävällä salaojituksella. Maasuodattimen massat on vaihdettava kolmen vuoden välein puhdistustehon ylläpitämiseksi. Maasuodattimen massojen vaihtoväli voi olla pidempi, mikäli vesinäytetulosten perusteella voidaan todeta suodattimen toimivan hyvin. Tasausallas on tyhjennettävä kiintoaineksesta tarvittavin väliajoin, kuitenkin vähintään kahden vuoden välein. Kiintoaines ja poistettavat maasuodattimen massat on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä niitä. Turkistarha-alueen valumavesiä tulee tarkkailla lupamääräyksen 8 mukaisesti. 5. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilojen tulee olla varustettu vesitiiviillä alustalla. Rehunjakolaitteiden jätevedet tulee johtaa riittävän kokoiseen vesitiiviiseen katettuun umpisäiliöön siltä osin, kun pesuvesiä ei kierrätetä takaisin rehuun. Umpisäiliö on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Mahdolliset sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä siten, kuin asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla (209/2011) säädetään, esim. johtamalla ne erilliseen katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä.

12 12 6. Jätehuollon järjestäminen Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Toiminnassa syntyvä jäte ja jätevesi tulee luovuttaa ainoastaan sellaisen yrityksen kuljetettavaksi, jolla on asianmukainen jätteen ammattimaista kuljettamista koskeva hyväksyntä tai vastaava päätös. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä, kuten rasvaista kaavintapurua, ei saa polttaa. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Vaarallisten jätteiden siirroista tulee laatia erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Eläinten ruhot ja muu nahkontajäte tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista, esimerkiksi betonista, rakennetussa reunallisessa varastossa tai erillisessä, vesitiivistä materiaalia olevassa kontissa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahkontakauden aikana ruhot tulee toimittaa tarhalta käsittelyyn vähintään kerran viikossa ja lämpimänä aikana vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa pois tarhalta helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Nahoituskauden ulkopuolella itsestään kuolleille eläimille tulee turkistarhalla olla asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru tulee varastoida tiiviissä reunallisessa kontissa tai säiliössä siten, että sadeveden pääsy sinne on estetty. Itsestään kuolleet eläimet, kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä.

13 7. Polttonesteiden varastointi 13 Mikäli tarha-alueelle jatkossa hankitaan ulkona sijaitsevia maanpäällisiä polttonestesäiliöitä, tulee niiden olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suojaaltaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Lisäksi polttonestesäiliöiden tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliön laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliö tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Umpisäiliöiden, ruhovaraston, rehusiilojen ja juomalaitteiston sekä mahdollisesti hankittavien polttonestesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Maasuodattimen toiminnan tarkkailu Turkistarha-alueen valumavesiä ja jätevesien puhdistustulosta tulee tarkkailla. Valumavesiä tulee tarkkailla ottamalla vesinäytteet maasuodattimelle tulevasta ja lähtevästä vedestä. Tulevan veden näytteet tulee ottaa saostussäiliöstä/jakokaivosta ja lähtevän veden näytteet tulee ottaa maasuodattimen jälkeisestä kokoomakaivosta. Vesinäytteistä tulee määritellä ph, kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Näytteet tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tulosten perusteella lasketaan käsittelyn puhdistusteho. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajien tulee olla sertifioituja tai soveltuvan koulutuksen saaneita. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertojen määrää, näytteenoton ajankohtia ja määritysvalikoimaa. Turkistarha-alueen ulkopuolelle johdettavan jäteveden biologisen hapenkulutuksen, BHK 7ATU, arvo saa olla enintään 50 mg O 2 /l ja sen tavoitearvo on 20 mg O 2 /l. Fosforipitoisuus saa olla enintään 2,0 mg kok P/l. Mikäli valumavesien käsittelyn raja-arvoja ei saavuteta, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi ja esitettävä valumavesien käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma

14 14 toteutusaikatauluineen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään 3 kuukauden kuluttua siitä, kun veden käsittelyn raja-arvojen muu kuin ilmeisen tilapäinen ylitys on todettu. Valumavesien tarkkailutulokset on sisällytettävä vuosittaiseen valvontaviranomaiselle toimitettavaan raportointiin. Valumavesien tarkkailutulokset on lisäksi toimitettava tiedoksi Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupaviranomainen voi myöhemmin täsmentää tätä lupamääräystä, jos se on tarpeen valumavesien käsittelyn tehostamiseksi. Lanta-analyysi Pellolla lannoitteena käytettävästä lannasta ja virtsasta tulee tehdä ravinneanalyysi kokonaistypen (kok. N), liukoisen typen (liuk. N), kokonaisfosforin (kok. P) ja liukoisen fosforin (liuk. P) määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Lannan ja virtsan levitysala tulee tarvittaessa tarkentaa analyysitulosten perusteella ja ilmoittaa vuosiraportoinnin yhteydessä. Kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä seuraavat vuositiedot: siitoseläinmäärä lajeittain ja kokonaiseläinmäärä tarhan pentutulos lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat uudet tai muuttuneet lannan ja virtsan levitykseen käytettävät peltoalat ja vastaanottosopimukset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tn/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat tarha-alueen valumavesien tarkkailutulokset maasuodattimen maamassojen vaihtokerrat, vaihdetun maa-aineksen määrä (m 3 /vuosi), ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat tasausaltaan kiintoaineksen tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat lanta- ja virtsa-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan).

15 15 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Tarha-alue on aidattava ja varjotalot on rakennettava pakovarmoiksi tai siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Haittaeläinten esiintymistä tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Silloin kun häkkejä on tyhjillään, tyhjät paikat on sijoitettava turkistarhan vanhaan osaan. Turkistarha-alueen etelä- ja länsipuolella, tilojen Pihlajapelto (RN:o 8:40), Kivilahti (RN:o 8:70) ja Tarhakangas (RN:o 8:109), alueella tulee säilyttää riittävän leveä ja tiheä suojapuustovyöhyke. Suojapuustovyöhyke tulee säilyttää ja ylläpitää kaikissa tilanteissa riittävän tiheänä, leveänä ja korkeana näköesteen antavana suojapuustovyöhykkeenä. Suojapuustoa tulee uudistaa ja hoitaa niin, että se jatkuvasti säilyttää suojaavan vaikutuksensa. Lisäksi turkistarha-alueen lounaisosassa sijaitsevan maaalueen korkeuserot tulee säilyttää nykyisellään. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista sekä seurattava alan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uusien varjotalojen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa. Luvan tarkistamisen edellytykset Kyseessä on lupamääräysten tarkistamisasia. Hakemuksen mukaan toiminnan päästöt eivät lisäänny eikä toiminnassa tapahdu oleellista muutosta aikaisempaan verrattuna. Tarkistetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta turkistarhan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti. Ottaen huomioon tarkistetut lupamääräykset, turkistarhan sijaintipaikan ympäristön, turkistarhan eläinmäärän ja turkistarhan sijainnin naapurei-

16 16 hin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhaustoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Ympäristölupa on myönnetty enintään 800 siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään kettua. Varjotaloja saa olla 22 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään metriä. Ratkaisussa on huomioitu hakemuksessa esitettyjen kettuvarjotalojen yhteispituus, niihin sijoitettavien enimmäissiitosnaaraiden määrä ja niiden tuottama laskennallinen enimmäispentutulos vuodessa (6 pentua/siitosnaaraskettu) sekä häkkien eläinsuojelulain mukaiset tilavaatimukset. Luparatkaisussa on otettu huomioon voimaan tulleen uuden jätelain (646/2011) 149, jonka mukaan lain voimaan tullessa vireillä olleet ympäristölupahakemukset käsitellään jätelain (646/2011) voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella (179/2012) kumottiin muun muassa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (659/1996) ja yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Näiltä osin on sovellettu uusia säännöksiä. Ratkaisuosassa jätelain (1072/1993) mukainen termi ongelmajäte on korvattu jätelain (646/2011) mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte, joka tulee jatkossa vakiintumaan käytössä. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1. Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä tai räystäskouruilla, eläinten ympärivuotisella juottojärjestelmällä sekä varjotalojen vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla ja vesitiiviillä umpisäiliöillä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lantaalustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pohjaveteen. Ympärivuotisen juottojärjestelmän asentamiselle on jo toiminnan aiemmassa ympäristöluvassa asetettu määräaika, mikä on otettu huomioon lupamääräyksiä laadittaessa. Juottojärjestelmä on teknisesti mahdollista asentaa annetun määräajan puitteissa.

17 17 Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Umpisäiliötilavuutta vesitiiviiltä lanta-alustoilta suotautuvalle virtsalle tulee laskennallisesti olla vähintään 1 m 3 /100 varjotalometriä. Umpisäiliöt tulee kattaa sadevesien pääsyn estämiseksi niihin. Lupamääräykset 2 ja 3. Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Umpisäiliöihin kertyvän nesteen ja virtsan asianmukaisella tyhjentämisellä estetään haitalliset valumat ympäristöön. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 400 m 3 vuodessa. Lannan välivarastointiin käytettävän lantalan rakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajan esittämä lannan välivarastointilantalan tilavuus on riittävä. Lanta ja virtsa on määrätty toimitettavaksi hakemuksen mukaisesti kokonaisuudessaan hyödynnettäväksi peltolannoitteena. Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 20 siitosnaaraskettua kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan/virtsan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan ja virtsan kuormauksen ja kuljetuksen eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Luvan saajan tulee tiedottaa lannan vastaanottajaa lupamääräyksessä asetetuista vaatimuksista, koska lanta/virtsa luovutetaan kokonaisuudessaan sopimusperusteisesti peltolevitykseen. Tällä varmistetaan, että lannan/virtsan tuottaja huolehtii riittävässä määrin siitä, ettei lannan/virtsan levittämisestä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lannan/virtsan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lannan/virtsan ravinneanalyysi tulee toteuttaa sekä lannan/virtsan hyödyntämisestä pitää kirjaa määräyksessä 9 edellytetyllä tavalla. Lannan/virtsan levitysala tulee tarvittaessa tarkentaa analyysitulosten perusteella ja ilmoittaa valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Lupamääräys 4. Määräämällä sekä olemassa oleva että rakennettava uusi tarha-alue ympärysojitettavaksi sekä vesitiiviillä lanta-alustoilla varustettujen varjotalojen välit tarvittaessa salaojitettaviksi vähennetään turkistarhauksesta vesistöön ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Käsiteltäessä maavaraisten varjotalojen valumavedet erillisessä maasuodattimessa vähennetään toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta, erityisesti fosforin osalta. Tehokas käsittely vaatii suunnittelua ja oikein

18 18 toteutettua ojitusta, jotta mahdollisimman suuri osa alueelta ympäristöön johtavasta valumavedestä saadaan hallitusti johdettua käsiteltäväksi valumavesien käsittelyjärjestelmään. Lupamääräys 5. Rehunjakolaitteiden jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviiseen katettuun umpisäiliöön. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Mikäli huoltorakennukseen myöhemmin tulee sosiaalitilat, tulee niiden jätevedet käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet ja lietteet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä ja lietteitä. Lupamääräys 6. Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys-, ympäristö- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Lupamääräys 7. Polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lupamääräys 8. Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarha-alueen valumavesien tarkkailu on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lupamääräys 9. Aitaamalla turkistarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Määräys suojapuustovyöhykkeen säilyttämisestä ja ylläpitämisestä sekä turkistarha-alueen lounaisosan maa-alueen korkeuserojen säilyttämises-

19 19 tä on tarpeen terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja jotta turkistarhan toiminnasta naapureille syntyvä rasitus olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Lupamääräys 10. Turkistarhalle rakennettavia uusia varjotaloja koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MIELIPITEESSÄ ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on huomioinut annetuissa lausunnoissa esitetyt vaatimukset lupamääräyksissä 2, 4,8 ja 9 sekä niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito sekä suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia

20 20 säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) Ympäristönsuojelulaki 3, 6-8, 28, 31, 35 38, 41, 43, 45 46, 52 56, 58, 81, ja 103 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 15 19, ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 17, 19 ja 51 Jätelaki (646/2011) 148 ja 149 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7-9, 24 ja 37 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus ( ) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 870 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantu-

21 21 loa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009). Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen turkistarhan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on Lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta eli hakemuksen mukaisessa tapauksessa 870. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Evijärven kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Evijärven kunnanhallitus Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä.

22 22 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros Tarja Savea-Nukala Jenni Huttula Asian on ratkaissut johtaja Tarja Savea-Nukala ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Jenni Huttula.

23 23 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

24 24 SIJAINTIKARTTA LIITE 2