YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON JA KIINTEISTÖOSASTON VASTINE

Transkriptio

1 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON JA KIINTEISTÖOSASTON VASTINE Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2018 talousarvioehdotuksen ja vuosien toimintaja taloussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen Yhteinen kirkkoneuvosto päätti hyväksyä omasta puolestaan lausunnoille lähetettäväksi vuoden 2018 talousarvioehdotuksen ja vuosien toimintaja taloussuunnitelman. Yhteinen kirkkoneuvosto pyysi samalla seurakuntaneuvostoilta lausunnot mennessä. Määräaikaan mennessä 19 seurakuntaa on antanut lausunnon ja ne ovat liitteenä. Lausunnoista 9:ssä puolletaan hyväksymistä ilman kysymyksiä tai kommentteja (Töölö, Matteus, Pitäjänmäki, Kallio, Meilahti, Mikael, Malmi, Lauttasaari ja Paavali). Esittelyssä on seurakuntayhtymän vastineet seurakuntien lausunnoissa esitettyihin kysymyksiin ja ehdotuksiin kirjoitettu kursivoidusti. Kiinteistötoimen ja investointien osalta vastineet (Haaga, Kannelmäki, Munkkiniemi, Oulunkylä, Petrus ja Tuomiokirkko) ovat erillisenä liitteenä. Kannelmäen seurakunta toteaa, että lausuntopyynnön aikataulussa on jatkossa syytä kiinnittää huomiota. Käytännössä lausunnon valmisteluun ei jää yhtään työpäivää, vaikka seurakuntaneuvoston kokouksen sijoittaisi lausunnon palautuspäivän edeltävään päivään. Vastine: Vuoden 2018 talousarvion lausuntopyynnölle annettiin lisäaikaa saakka huomioiden juuri tiukka aikataulu. Vuodelle 2018 on valmistelussa vuosikello, jossa on talouden osalta rytmitetty ja ennakkoon kuvattu suunnittelun aikataulu ja asioiden käsittelyhetket (iltakoulut, käsittely ja päätöskokoukset, lausuntoajankohdat) koko kalenterivuodelle. Oulunkylän seurakunta pyytää jatkovalmisteluissa täsmentämään Oulunkylän seurakunnan henkilöstöluvut henkilökuntaliitteeseen oikein. Vastine: Henkilökuntaliitteen luvut on tarkistettu ja ne vastaavat seurakunnan talousarvion yhteydessä ilmoittamia henkilöstösuunnitelman lukuja. Pakilan seurakunta toivoo, että toiminnan sopeuttamiseen tarjotaan yhä paremmat välineet, jotta kokonaiskuvan hahmotus ja yli seurakuntarajojen toteutuva yhteinen työ voi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla helsinkiläisten tarpeita vastaavaksi. Vastine: Seurakunnan pyyntö on aiheellinen, ja osittain välineiden kehittäminen ja tarjonta on jo aloitettukin. Osana henkilöstöstrategiaa oltiin valmisteltu henkilöstösopeuttamisen keinovalikoimaa, joista osa jo sellaisenaan on käyttöönotettavissa. Talouden osalta on raportoinnin kehittäminen aloitettu, ja ensimmäiset numerot visualisoivasta raportoinnista on otettu käyttöön. Jatkossa kehittämisen alueeksi tulisi ottaa toimintaympäristöön liittyvän tiedon sekä toimintaa kuvaavan tiedon kytkeminen osaksi raportointia.

2 Roihuvuoren seurakunta toteaa, että Talous- ja toimintasuunnitelmassa tilastoja tunnuslukuosassa arvio yli 64-vuotiaiden jäsenten lukumäärä putoaa vuodesta 2017 vuoteen hengellä ja toteaa, että tämän täytyy olla kirjausvirhe, joka näyttää toistuvan myös muiden seurakuntien kohdalla. Vastine: Jäsen- ja asukaslukuennusteet ovat ulkopuolisen asiantuntijan ennusteita tuleville vuosille. Tilastoissa on Roihuvuoren seurakunnan havaitsema virhe. Vuoden 2018 seurakuntien kehys on jaettu tilanteen perusteella, joten kyseinen mahdollinen virhe ei ole vaikuttanut vuoden 2018 kehykseen. Vartiokylän seurakunta esittää, että tulevina vuosina tiedot tulisivat aikaisemmin, jolloin lausunnon antamiseen jäisi enemmän aikaa. Vastine: kts. Kannelmäen seurakunnan vastine Vuosaaren seurakunta toteaa, että seurakunnallisen kehysmäärärahan jakoperusteet on päätetty kirkkovaltuustossa vuonna On hyvä, että siinä on otettu huomioon myös alueella asuvien että 0-18 vuotiaiden määrä. Mutta tulisiko jakoperusteet uusia ottamalla huomioon myös muita tekijöitä? Seurakuntaneuvosto toteaa, että yksi tekijä, joka olisi hyvä ottaa huomioon on diakoniatyön laajuus. Lisäksi seurakunnat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa sen suhteen, saavatko ne jostain ylimääräisiä tuloja kuten testamenttilahjoituksia, sisäänpääsymaksuja, konserttituloja ym. Koska joka seurakunnassa on perustehtävän toteaminen mahdollistettava tulevaisuudessakin, tulee jakoperusteiden uusimista pohtia. Vastine: Seurakunnallisen toiminnan toimintaympäristö on muuttunut oleellisesti sen jälkeen, kun kehysmäärärahan jakoperusteet on päätetty Diakonian osalta on todennettu selvityksellä, että diakoniseen toimintaa kohdennetut määrärahat eivät kohdennu optimaalisella tavalla avun tarpeen mukaan, eikä avun tarpeen kasvaessa eikä avuntarpeen alueellisen painopisteen muuttuessa. Olisi suotavaa nimetä työryhmä arvioimaan nykyisen kehysmäärärahan jakoperusteiden toimivuutta sekä selvittämään mahdollisia vaihtoehtoja nykyisen määrärahajakojärjestelmän kehittämiseksi.

3 Kiinteistöosaston vastineet seurakuntien taloussuunnitelmasta antamiin lausuntoihin: Kannelmäen seurakunnan lausunto Helsingin seurakuntayhtymän toimintaja taloussuunnitelmasta sekä vuoden 2018 talousarviosta Kannelmäen seurakunnan kannalta sivuilla 13 ja 115 kuvattu seurakuntakeskuksen uudelleen rakentaminen on lähivuosien keskeisin päätös. Tällä hetkellä suurelta osin tyhjillään oleva seurakuntakeskus antaa huonon kuvan seurakunnan tilasta. On valitettavaa, että hankkeen suunnittelu ja toteutus ei ole edennyt aiemmin tehtyjen arvioiden mukaisesti. Myönteistä on, että hankkeeseen on varattu vuosille 2019 ja 2020 määräraha investointiohjelmassa. Kiinteistöosaston vastaus Kannelmäen seurakunnan vastineeseen: Seurakuntakeskuksen uudelleen rakentamisen edistymistä on viivästynyt museoviraston kielteinen asenne vanhan rakennuksen purkamista ja uuden rakentamista kohtaan. Nyt puolentoista vuoden neuvottelujen jälkeen museoviraston suhtautuminen on muuttunut positiivisemmaksi ja siltä odotetaan uutta myönteistä lausuntoa hankkeeseen. Lausunnon edellyttämä kulttuurihistoriallinen selvitys on tilattu ja tekeillä. Museoviraston lausunnon saamisen jälkeen jatketaan Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa neuvotteluja kiinteistöä koskevan kaavoituksen kehittämisestä siten, että suunnitellut toiminnot käsittävä uusi siipirakennus kirkolle voitaisiin rakentaa. Kaavamuutoksen saaminen vie arviolta noin 2 vuotta. Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto toteaa lausuntonaan seurakuntayhtymän toimintaja taloussuunnitelmasta sekä vuoden 2018 talousarviosta seuraavaa. Tuomiokirkkoseurakunnan toimintaja työtilojen määrä on monista aikaisempina vuosina tapahtuneista tiloista luopumisista johtuen ollut kohtuullinen. Uudet leikkaustarpeet saattavat vaikeuttaa oman alueen ihmisten parissa tehtävää työtä ja myös kaikkien Helsingin seurakuntien jäseniä palvelevaa toimintaa keskustassa. Seurakuntayhtymä on hoitanut seurakunnan kirkkoja hyvin. Suurten keskustan kirkkojen tärkeä merkitys tulee nähdä jatkossakin. Seurakunta ei ole saanut selvitystä Jätkäsaaren sakraalitilojen vaikutuksesta tilarahaan 2018 eikä Korkeavuorenkadun seurakuntatalon tiloista luopumisen tarkennetusta vaikutuksesta sisäisiin vuokriin. Kiinteistöosaston vastaus Tuomiokirkkoseurakunnan vastineeseen: Pahoittelemme sitä, että näitä tietoja ei ole toimitettu seurakunnalle. Kiinteistöosasto toimittaa arviolaskelmat Jätkäsaaren sakraalitilojen ja Korkeavuorenkadun luopumisen vaikutuksista Tuomiokirkkoseurakunnalle pikimmiten.

4 Haagan seurakunta Lausunnon antaminen vuoden 2018 talousarviosta ja toimintaja taloussuunnitelmasta vuosille Haagan seurakunnan seurakuntaneuvosto kiinnittää huomiota siihen, Haagan seurakunnan sisäiset tilavuokrat on laskettu väärin vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa ja esittää, että virhe korjataan. Sisäisten tilavuokrien kustannus kokonaisuudessaan (tilaraha) kuuluisi Haagan seurakunnan osalta olla , kun se talousarvioehdotuksessa on (s.20). Seurakunnalle on Basware-taloudenhallintaohjelmassa merkitty mm. Haagan pappilantieltä tiloja, joita seurakunnallamme ei ole käytössä. Seurakunnallamme on omassa käytössä vain Huopalahden kirkon 3. kerros, nuorisotalo Tönö sekä Haagan pappilantieltä kaksi partiotilaa (74 m2 ja 120 m2). Petrus församlingin tila Huopalahden kirkon 1. kerroksessa on seurakunnallamme väistötilana. Seurakuntaneuvosto haluaa myös muistuttaa, että budjettiteknisistä syistä vuoden 2017 osalta Haagan seurakunnan luvut eivät vastaa todellisia lukuja sivulla 43, sillä seurakunnalta on laskutettu täysimääräisesti Hakavuoren kirkon sisäiset tilavuokrat vuodelta 2017, vaikka kirkosta on luovuttu jo Tämä epäkohta korjautuu vuoden 2017 toteumassa, jolloin kirkosta maksettu sisäinen tilavuokra hyvitetään Haagan seurakunnalle. Hyvitettävän vuokran suuruus on Lisäksi seurakuntaneuvosto painottaa erityisesti sitä, että Hakavuoren kirkon tai sen tontin tulevan käytön suunnittelussa ja toteutuksessa Haagan seurakunta haluaa olla aktiivisesti mukana. Edellä mainitut huomioiden seurakuntaneuvosto päätti kokouksessaan puoltaa Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2018 talousarvion ja vuosien toimintaja taloussuunnitelman hyväksymistä. Kiinteistöosaston vastaus Haagan seurakunnan vastineeseen: Pahoittelemme sitä, että seurakuntien toimitilojen käytön, optimoinnin ja luopumisten varsin nopeassa, mutta kaiken kaikkiaan järkevässä ja rationaalisessa prosessissa kiinteistöosastolla ei ehditty kirjata järjestelmiin kaikkia muutoksia ennen kuin järjestelmät budjetointia varten suljettiin. Tarvittavat korjaukset vuoden 2017 lukuihin tehdään niin, että vuoden toteuma on oikea ja korjaukset järjestelmissä oleviin tietoihin tehdään pikimmiten, kun se on mahdollista siten, että vuoden 2018 budjetti ja toteumaluvuissa ei olisi mainittuja virheitä. Kiinteistöosasto pitää erinomaisena asiana Haagan seurakunnan aktiivisuutta ja hyvää yhteistyötä Hakavuoren kirkon tontin tulevan käytön suunnittelussa ja toteutuksessa ja toivoo hyvän idearikkaan yhteistyön jatkuvan määrätietoisesti edelleen.

5 Oulunkylän seurakunta 2) Pyydetään mainitsemaan myös kiinteistötoimiston tavoitesivulla 102 Oulunkylän kirkon peruskorjauksen suunnittelu. Kiinteistöosaston vastaus Oulunkylän seurakunnan lausuntoon: Kiinteistöosasto näkee Oulunkylän kirkon peruskorjauksen seurakunnan toiminnan kannalta tärkeänä asiana ja on varautunut aloittamaan hankesuunnitelman laatimiseen vuoden 2019 aikana ja mikäli hankkeen edellyttämä asemakaavamuutos on saanut lainvoiman, käynnistämään varsinaisen rakennussuunnittelun siten, että valmius peruskorjauksen aloittamiseen saavutettaisiin vuoden 2020 aikana. Petrus församling: 156. Petrus församlings utlåtande om Budget år 2018 och VEP Bilaga 9, Verksamhets- och ekonomiplan , Budget 2018 Bilaga 10, Bekräftelse av controller Susanne Berner gällande Petrus interna hyror för 2018 Gemensamma kyrkorådet i Helsingfors kyrkliga samfällighet godkände Budget för 2018 och Verksamhets- och ekonomiplan för Församlingarna ska sända sina utlåtanden gällande dessa dokument I förteckningen över interna hyror för 2018 finns det två felaktigheter gällande Petrus församling. Controller Susanne Berner på fastighetskontoret har bekräftat att följande poster inte ska belasta Petrus församling (Bilaga 10): LE-asunto, Kunnantie Maunulan kirkko Beslutsförslag: Petrus församling godkänner Verksamhets- och ekonomiplan och Budget för 2018 för sin del. 1) Vi påminner samtidigt fastighetskontoret om felaktigheterna i de interna hyrorna för Petrus församling Församlingssekreterare Sofia Lindholm övervakar under 2018 att församlingen debiteras korrekt för sina interna hyror. 2) Vi gläder oss över att det efter flera årtiondens väntan (för Petrus församling och dess föregångare) ser ut som att församlingen nu får fungerande arbetsutrymmen och en egen kyrka. Beslut: Enligt förslag Delgivning: kirjaamo.hsrky@evl.fi; samfällighetens fastighetskontor

6 Fastighetsavdelningens svar på Petrus församlingens fråga: Vi beklagar att man inte på grund den snabba takten som församlingarna avstått från utrymmen, men samtidigt rationella processen, inte på fastighetsavdelningen hunnit bokföra alla ändringar i datorprogrammen före programmen avslutades för budgetering. De nödvändiga ändringarna för uppgifterna i år 2017 ändras så, att årets resultat är korrekt och ändringarna av uppgifterna i programmen görs så fort som bara möjligt, så att årets 2018 budget och resultat i resultaträkningen inte innehåller ovannämnda fel. Reparationerna av Månsas kyrka kommer att utföras så, att Petrus kan koncentrera sin verksamhet där. Arbetet kommer att påbörjas i år På grund av brist på arbetsledare och projektingenjörer har man inte kunnat påbörja arbetet i år Och på grund av att byggnaden är äldre och inga grundläggande renoveringar har gjorts där, kommer man att starta med at ha byggnaden undersöks noggrant. Dessutom kommer man att kartlägga hurudana reparationer användningen av byggnaden förutsätter samt beräkna kostnaderna som uppstår av ändringarna. På detta sätt erhåller vi pålitliga uppgifter så att byggnaden kommer att renoveras till lämpligt skick med korrekta åtgärder och förnuftiga kostnader. Herttoniemen seurakuntaneuvoston lausunto Helsingin seurakuntayhtymän toimintaja taloussuunnitelmasta (TTS) sekä seurakuntayhtymän vuoden 2018 talousarviosta Herttoniemessä toteutetut ja tulevat henkilöstön ja tilavuokrien säästötoimet Herttoniemen seurakuntaneuvosto (jäljempänä SN) on useissa lausunnoissaan Helsingin seurakuntayhtymälle (jäljempänä yhtymä) tehnyt selkoa Herttoniemen seurakunnan (jäljempänä Herttoniemi) vaikean taloudellisen tilanteen taustalla olevista syistä. Herttoniemessä on viime vuosina ja myös kuluvana vuonna toteutettu henkilöstöön ja toimitiloihin kohdistuneita merkittäviä säästötoimia. Herttoniemi on lisäksi kahdesti vuonna 2015 toimittanut yhtymän pyytämän selvityksen kumulatiivisen alijäämän kattamisesta. Alijäämäselvitykset perustuvat (i) merkittäviin henkilöstösäästöihin, jotka ovat toteutuneet pääosin luonnollisen poistuman kautta, (ii) suunnitelmiin merkittävistä tilasäästöistä sekä (iii) oletukseen, että jos ylijäämäisiä talousarvioita tehdään useana vuonna peräkkäin, tämä johtaa ajan mittaan kumulatiivisen alijäämän kattamiseen, mahdollisesti suhteellisen lyhyelläkin aikavälillä. Herttoniemi on siten lähtenyt yhtymän kolmivuotiskaudella edellyttämään kiristettyyn sopeuttamiseen ja uusiin kiristettyihin säästötavoitteisiin suorastaan kohtuuttomasta alijäämäasemasta. Herttoniemen neljän alueen yhdenvertaisen kohtelun hengessä SN on jo aikaisemmin päättänyt luopua Herttoniemenrannan kappelin toimisto- ja kokoustiloista sekä lasten kerhohuoneesta, Kulosaaren vanhan pappilan toimitiloista (entinen kirkkoherranvirasto) ja pienryhmätiloista, Herttoniemen ja Kulosaaren partiokoloista ja Myllypuron kahdesta partiokolosta sekä Herttoniemen pääkirkon päädyssä olevasta kahdesta huoneistosta.

7 Herttoniemessä on ollut neljä toiminnalliseksi yhteisöksi katsottavaa paikallista jumalanpalvelusyhteisöä. Jumalanpalveluspisteiden suuri lukumäärä edellyttää huomattavan suurta sekä henkilöstön että laitteiston resursointitarvetta, kun Herttoniemessä on ollut sunnuntaisin neljä messua ja joissakin muissa seurakunnissa vain yksi sunnuntaimessu. Messujen lukumäärän karsimisen on kuitenkin katsottu olevan ristiriidassa kirkon perustehtävän ja lähipalvelustrategian kanssa, koska jumalanpalvelukset ovat paikallisidentiteettiä tukevaa toimintaa, jossa osana vanhustyötä tavoitetaan myös fyysisesti vaikeasti liikkuvia seurakunnan jäseniä. Kunkin kirkon käyttöaste, kuten Kulosaaren kirkon suosio vihkikirkkona, tulisi myös ottaa huomioon. Herttoniemen alue on lisäksi maantieteellisesti kiilamainen, mikä logistisesti edellyttää työntekijöiltä paljon siirtymisiä. Jumalanpalveluspisteiden lukumäärää ja etäisyyksiä toisistaan saati alueen maantieteellisestä luonteesta aiheutuvaa resursointitarvetta ei oteta huomioon edes laskennallisena kompensaationa yhtymän määrärahanjaossa, mikä erityisesti lisää talouden epätasapainoa Herttoniemessä. Seurakunnan talouden pitäminen tasapainossa on paljon helpompaa, jos kirkkotiloja on vain yksi tai kaksi. Yhtymän säästötavoitteet Herttoniemen näkökulmasta Herttoniemen työntekijöiden lukumäärä on vuodesta 2011 pienentynyt yli 25 % luonnollisen poistuman (eläköityminen ja oma irtisanoutuminen) kautta (41 -> 30). Merkittävä osa henkilöstösäästöistä (5) on kohdistunut Kulosaareen. Irtisanomisia pyritään yhtymän linjauksen mukaisesti kaikin tavoin välttämään eikä niitä ole suunnitelmissa. Luonnollinen poistuma toteutuu kuitenkin ennalta määrittelemättömästi eikä kohdennu aina strategisesti siten, että vapautuva virka tai työsuhde voidaan kokonaan jättää täyttämättä. Tämä vaikeuttaa suunnitelmallista säästämistä. TTS-kauden henkilöstöliitteessä esitetty suunnitelma viiden henkilötyövuoden vähentämisestä (36 -> 31) on Herttoniemessä saavutettu ja jopa ylitetty. Sen sijaan TTS-kaudelle henkilökuntaliitteessä ehdotettu henkilöstövähennys (30 -> 25) on kunnianhimoinen eikä ole selvää, että se voidaan toteuttaa pelkästään luonnollisella poistumalla. Jokainen avautuva virka ja työsuhde on näistä syistä erikseen arvioitu. Herttoniemessä on jätetty täyttämättä kolmen lastenohjaajan työsuhde, kaksi kappalaisen ja kaksi diakonin virkaa sekä kanttorin, suntion, nuorisonohjaajan ja seurakuntasihteerin virat. Suntiotiimissä on resurssivajeen vuoksi käytetty huomattavia lisäkustannuksia aiheuttaneita tuntisuntioita. Resurssivajeen uskotaan helpottuvan, kun Herttoniemenrannan kappelista luovutaan ja siellä toiminut suntio vapautuu muihin tehtäviin. Pienentynyt työntekijäkunta ei pysty ylläpitämään entisenlaajuista toimintaa. Jotta henkilöstövähennyksiä ei tarvitsisi luonnollisen poistuman lisäksi toteuttaa, Herttoniemessä on ollut etsittävä säästökohteita kaikista mahdollisista kohteista. Tilasäästöt ovat olleet olennaisia säästötavoitteiden toteuttamiseksi ja itsenäisen seurakunnan olemassaolon varmistamiseksi. Herttoniemi on jo keväällä 2015 tehnyt yhtymälle ehdotuksen varhaiskasvatuksen työajattoman vastaavan ohjaajan viran perustamisesta lapsi- ja perhetyön strategian uudelleen suuntaamisen mahdollistamiseksi, mikä myös ajan mittaan mahdollistaisi henkilöstösäästöjä. Tämänkin ehdotuksen toteutuminen riippuu yhtymän suhtautumisesta siihen. Herttoniemi kiirehtii yhtymää ottamaan kantaa tehtyihin ehdotuksiin ja selvityksiin.

8 Seurakuntalaisten reaktiot SN:n päätöksiin toimitiloista luopumisesta ja SN:n alueellinen tasapuolisuus Herttoniemessä on kuluvana syksynä päätetty luopua Herttoniemenrannan kappelista, Kulosaaren seurakuntatalon yläkerrasta ja Sammatin leirikeskuksen käytöstä. Päätökset tulevat voimaan Päätöksistä on tehty kaksi oikaisuvaatimusta, joihin SN on vastannut. Toistaiseksi on epäselvää, jatkuuko prosessi hallinto-oikeudessa. Seurakuntalaisten reaktiot ovat laajemminkin olleet tyrmistyneitä tilasäästöpäätöksistä. Työntekijät ja SN:n jäsenet ovat kohdanneet vihamielisyyttä ja jopa panettelua. Aktiivinen tiedottaminen on ollut välttämätöntä. Toisaalta etenkin Kulosaaressa kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat aktivoituneet etsimään vaihtoehtoista ratkaisua. Herttoniemi pyrkii aktiivisesti lisäämään yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa. Herttoniemi pitää kirkkorakennuksista luopumista viimesijaisena vaihtoehtona. Päätös Herttoniemenrannan kappelista luopumisesta oli erittäin vaikea ja sitä valmisteltiin kaksi ja puoli vuotta. Tiloista luopuminen merkitsee toimintojen yhdistämistä jäljelle jääviin tiloihin sekä uusien toimintamuotojen ja yhteistyökumppanien etsimistä, mihin myös kannustetaan yhtymän strategisessa prosessissa toimintakulttuurin muuttamiseksi. Toimintaa on yritettävä jatkaa myös ilman tiloja. Vaikka Herttoniemenrannan kappelista on päätetty luopua, toiminnan jatkaminen pyritään turvaamaan. Herttoniemenrannan kappelin toiminnassa mukana olleita kutsutaan Herttoniemen pääkirkolle ja tutkitaan mahdollisuuksia paikallisten toimijoiden tilojen käyttöön. Kaikille Herttoniemenrannassa toimineille toimintapiireille on löydetty uudet korvaavat tilat. Keskeisiä tavoitteita SN:n päätöksenteossa ja valmistelussa ovat Herttoniemen neljän alueen tasapuolinen kohtelu tilasäästöjä koskevissa päätöksissä ja henkilöstösäästöjen tasapuolinen suuntaaminen eri työaloille siten, etteivät toimintaedellytykset vaarannu. Toiminnassa on noudatettu niukkuuden periaatetta luopumalla voimakkaasti subventoidusta toiminnasta. Retkitoimintaa on toteutettu omakustanteisesti. Rippikoulujen leirijaksot on siirretty Sammatin leirikeskuksesta (Herttoniemen leirikeskus ry) yhtymän leirikeskuksiin. Herttoniemen neljällä alueella on uudisrakentamista, joka Helsingin kaupungin yleiskaavan valossa jatkuu vielä pitkään. Väestönkasvun oletetaan suhteellisesti hieman parantavan Herttoniemen taloudellista asemaa yhtymän määrärahajaossa. Toisaalta diakoniset tarpeet Itä-Helsingissä ovat suuria ja kasvavat. Herttoniemi pitää yhtymän avustusta Myllypuron ruuanjakeluun välttämättömänä. Kiinteistöosaston vastaus Herttoniemen seurakunnan lausuntoon: Herttoniemen seurakunta on tehnyt oikeita ja järkeviä ratkaisuja toimitilojen suhteen taloudellisen tilanteensa vakauttamiseksi. Kiinteistöosasto suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin löytää Kulosaaren kirkkoon liittyvän seurakuntatalon vuokralaiseksi sellainen taho, joka voisi edelleen tarjota tiloja myös seurakunnan ja seurakuntaa lähellä olevien toimijoiden käyttöön.