323 Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2016 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen

Transkriptio

1 302/ Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2016 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen Päätösehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) merkitä lausunnot sekä esittelyssä ja liitteessä esitetyt vastineet tiedoksi, 2) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle lausunnot ja vastineet ja 3) hyväksyä omasta puolestaan Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2016 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen ja esittää ne yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi Käsittely Merkittiin, että pöydille jaettiin Herttoniemen ja Roihuvuoren seurakuntien lausunnot, jotka eivät saapuneet määräaikaan mennessä. Esittelijä Muhonen ilmoitti, että lausuntoihin vastataan myöhemmin. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Yhteinen kirkkoneuvosto päätti hyväksyä omasta puolestaan lausunnoille lähetettäväksi vuoden 2016 talousarvioehdotuksen ja vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman. Yhteinen kirkkoneuvosto pyysi samalla seurakuntaneuvostoilta lausunnot mennessä. Määräaikaan mennessä 16 seurakuntaa on antanut lausunnon ja ne ovat liitteenä. Lausunnoista 8:ssä puolletaan hyväksymistä ilman kysymyksiä tai kommentteja (Haaga, Johannes, Kallio, Meilahti, Oulunkylä, Pitäjänmäki, Töölö ja Vartiokylä). Esittelyssä on seurakuntayhtymän vastineet seurakuntien lausunnoissa esitettyihin kysymyksiin ja ehdotuksiin kirjoitettu kursivoidusti. Kiinteistötoimen ja investointien osalta vastineet (Malmi, Vuosaari ja Matteus) ovat erillisenä liitteenä. Kannelmäen seurakunta pitää tärkeänä, että tarvittavia säästöjä ei toteuteta n. juustohöyläperiaatteella. Keväällä 2015 on Kannelmäen kir-

2 kolla alkanut viemäriremontti, joka jatkuu edelleen ilmenneiden lisäongelmien vuoksi. Koska suurin osa seurakunnan työntekijöistä työskentelee remontin ajan väistötiloissa, on erityisen tärkeää, että sisäilman laatua tarkkaillaan koko remontin ajan ja varmistaudutaan siitä, että henkilökunta ei altistu terveydellisille vaaroille. Malmin seurakunta toteaa, että seurakuntayhtymän nykyisessä tilanteessa talouden tasapainottaminen vähentämällä käyttötalouden menoja on välttämätöntä. Yhteensä 15 % vähennykset kolmen vuoden aikana on kuitenkin niin suuria, että niitä on vaikea toteuttaa mielekkäällä tavalla kolmen vuoden aikataulussa. Tästä syystä on vielä syytä harkita onko vähennysten aikataulua syytä väljentää vuodella tai kahdella. Seurakuntayhtymän rahoitustilanne antaa siihen mahdollisuuden. Vastine: Keväällä käynnistetään kolmen vuoden toiminta- ja taloussuunnitelma jossa hyväksytään kehys seuraavalle talousarviovuodelle. Samassa yhteydessä arvioidaan aina tulevien vuosien tilanne sen hetken tilanteen ja tiedon mukaan. Vuoden 2016 talousarvio toteutettiin leikkaamalla vuoden 2015 kehyksestä 3 %. Vuoden 2017 talousarviota määritellessä tulee arvioida johtaisiko säästötavoitteen määrittely viimeisimpien toteutuneiden kustannusten (ed. vuoden tilinpäätös) mukaan, oikeudenmukaisempaan lopputulokseen leikkauksissa. Seurakunnan rakennuskannan kunnossapito edellyttää vuosittain merkittäviä investointeja, vaikka suuria peruskorjauksia ei tehtäisikään. Kiinteistökannan vähentäminen on tästä syystä välttämätöntä. Vieraan pääoman käyttö sijoituskiinteistöjen investointeihin tuntuu mielekkäältä ja ainoalta mahdolliselta ratkaisulta. Sen sijaan käytössä olevien toimitilojen korjausinvestointien kattamiseen vieraalla pääomalla on suhtauduttava kriittisemmin. Vastine: Toimitilojen korjausinvestoinnit ja muut investoinnit tarvitsevat rahoitusta sijoitusomaisuuden ja muiden pysyvien vastaavien myynneistä M per vuosi. Sijoitusomaisuudelle on mahdollista saada noin 5 % tuotto, joka investointien rahoittamiseen myytävästä omaisuudesta olisi 0,9-1,3 M /vuosi, mikäli investointeja ei jouduta rahoittamaan sijoitusvarallisuutta myymällä. Investointien rahoittaminen vieraalla pääomalla maksaa noin 1,7 % vieraan pääoman korolla 0,3-0,4 M /vuosi. Mikäli investoinnit rahoitetaan vieraalla pääomalla, eikä myydä sijoitusvarallisuutta, Helsingin seurakuntayhtymän nettohyöty on noin 0,6-0,9 M /vuosi. Muiden sijoitusten myynti kiinteistöinvestointien rahoittamiseksi voi johtaa sijoitusallokaatiossa kiinteistösijoitusten painottumiseen yli allokaatiorajojen ja siten aiheuttaa kiinteistöjen pakkomyyntiä jotta pysytään sijoitusstrategian mukaisissa allokaatiorajoissa. Mikaelin seurakunta toteaa, että seurakuntayhtymän taloussuunnitelma perustuu vastuulliseen analyysiin ja että investoinnit ovat suunniteltu vastuullisesti. Toiminnan painopisteen siirtäminen samalla toimintoihin, jotka tavoittavat laajasti helsinkiläisiä sekä hyvän koulutuksen järjestä-

3 minen uusille vastuunkantajille ovat kannatettavia. Toimivissa yhteistoimintaverkoissa kohdataan asukkaita. Se mahdollistaa alueen ihmisen sekä sekä seurakunnan hyväksi toiminnan. Vapaaehtoisuuden lisäämiseen ja mielekkäisiin tehtäviin tähtääviä toimenpiteitä tulee määrätietoisesti kehittää. Myös laadullisesti hyvän ja ajankohtaisen tiedotuksen merkitys pääkaupunkiseudulla on keskeisessä asemassa. Sosiaalisen median merkitys kasvaa jatkuvasti. On keskeistä huolehtia talouden tasapainosta ja henkilömäärän sekä tilojen mitoittamisesta käytettävissä oleviin määrärahoihin. Talouden tasapainottaminen ja henkilöstön vähentäminen niin hallinnossa kuin seurakunnissa edellyttää hyvää suunnittelua, mutta ei liian tiukkaa aikataulua. Jos palkkakustannusten vähentäminen tapahtuu yksinomaan toteuttamalla luonnollista poistumaa, on haasteellista kehittää toimintaa ja saavuttaa Kirkko-Helsingissä strategian mukaisia tavoitteita. Vastine: Luonnollisen poistuman lisäksi talouden tasapainottamisessa henkilöstön osalta tulee huomioida Kirkko Helsingissä strategian mukaiset tavoitteet ja arvioida rakenteellisia ratkaisuja, joilla tavoitteisiin voidaan päästä. Yhtenä merkittävänä vaihtoehtona osaavan henkilöstöresurssin varmistamiseksi paikallisseurakunnissa on sellainen joustava työnantajamalli mahdollistaa työvoimaresurssien joustavan kohdentamisen yhtymän seurakuntien kesken sekä henkilöstön liikuteltavuuden tarvittaessa seurakuntarajojen yli. Paavalin seurakunta toteaa, että seurakuntien ja toimintayksiköiden tilanteet ovat erilaiset ja tarvittavat sopeuttamistarpeet eivät voi tapahtua samatahtisesti. Seurakuntaneuvosto painottaa, että toimintakulttuurin muutoksessa tarvitaan kaikkien seurakuntayhteisön yksikköjen välistä yhteistyötä ja yhteisvastuuta. Pakilan seurakunta toteaa, että tieto helsinkiläisten asenteista, toiveista ja käyttäytymisestä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosien aikana. Helsinkiläisten elämäntapa, elämän tarpeet ja hengellisyyteen asennoituminen on muuttunut merkittävällä tavalla, ja myös kirkon toiminnan tulee löytää pääkaupungissa sellaiset toimintatavat, joissa Helsinki kulkee muutostrendien etujoukossa. Pakilan seurakuntaneuvosto toivoo, että ympäristön muutokset näkyvät nykyistä paremmin Helsingin seurakuntien toiminnan suunnittelussa ja toteaa, että olisi hyvä että toimintasuunnittelun ilmaisutapoihin, tunnuslukuihin, mittareihin ja tavoitteiden ilmaisuihin voitaisiin tuoda toimintakulttuurin muutospiirteitä huomattavasti nykyistä enemmän jo vuonna Vastine: Yhtymässä on käynnistetty raportointiprojekti jonka tavoitteena on luoda selkeää raportointia seurakuntien toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan tueksi. Raportit ottavat huomioon eri näkökulmia toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen tueksi.

4 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto toteaa lausunnossaan että seurakunnille osoitettujen toiminta- ja tilamäärärahojen leikkaus suunnittelukaudella pakottaa vähentämään seurakuntien resursseja kun samalla hinnat ja palkkataso kuitenkin kohoavat. Seurakuntayhtymän tulee huolehtia varojen jakamisesta siten, että kohtuuttomilta henkilöstön supistamisilta kaupungin keskustassa vältytään ja että keskustan koko pääkaupunkiseudun ihmisiä palveleva toiminta tulee turvata. Uudet leikkaustarpeet vaikeuttavat kaikkien Helsingin seurakuntien jäseniä palvelevaa toimintaa. Seurakuntayhtymän strategia on tuonut suunnittelukauden painopisteisiin jämäkkyyttä ja nostanut olennaisia asioita esille. Myös vapaaehtoistoiminnan painottaminen tukee seurakunnan omia strategisia linjauksia. Seurakuntaneuvosto kiinnittää huomioita siihen, että Jätkäsaaren tilojen suunnitteluun ja rakentamiseen on varattu määräraha vuodelle Jätkäsaaren seurakunta- ja asuintalohankkeen eteneminen on jätkäsaarelaisten ja ruoholahtelaisten kannalta hyvin tärkeää. On tärkeää, että seurakunta on ottamassa muuttajia vastaan. Tämän vuoksi kunnollisten toimitilojen saaminen olisi tärkeää. Vuosaaren seurakunta toteaa lausunnossaan, että Itä-Helsinki tarvitsee kokonaisuudessaan enemmän resursseja diakoniaan, sillä alueella asuu huomattavasti enemmän diakonia avun tarpeessa olevia ihmisiä. Seurakuntaneuvosto esittää, että tulevaisuudessa seurakuntien rahanjaossa otetaan huomioon myös diakoniset näkökohdat, eikä jätetä sitä vain projektivirkojen varaan. Seurakuntaneuvosto kiinnittää huomiota siihen, että Tuomiokirkon saama 2,1 % lisäosuus, 972,180 vuonna 2016, on käsittämättömän suuri ja tämä summa tulisi avata mihin se kohdistuu. Jos kyseistä osuutta vähennettäisiin ja se suunnattaisiin esim. Itä-Helsingin diakoniseen työhön, saataisiin palkattua noin kaksi diakoniatyöntekijää sinne, missä tarve on suurin. Vuosaaren asukkaiden ja seurakunnan pitkäaikainen toive on Vuosaaren hautausmaan rakentaminen. Tässä taloustilanteessa seurakunta kuitenkin ymmärtää, ettei sitä voida rakentaa. Kuitenkin, mikäli yhtymän tämän hetkinen hautausmaasuunnitelma ei jostain syystä toteutuisi, seurakunta muistuttaa, että Vuosaaren hautausmaan arkkitehtikilpailu on käyty. Vastine: Lisämääräraha Helsingin tuomiokirkkoseurakunnalle on ollut aikaisempinakin vuosina esillä. Tuomiokirkkoseurakunta saa vuosittain määrärahan koko kaupunkia palvelevaan toimintaan. Vuodesta 2004 alkaen määräraha on ollut yhteisen kirkkovaltuuston vahvistaman päätöksen mukaisesti 2,1 % suomenkielisten seurakuntien saaman toimintamäärärahan määrästä. Keväällä 2012 Tuomiokirkkoseurakunta antoi toiminnasta selvityksen toiminta- ja taloussuunnittelutoimikunnalle. Olisi hyvä, jos Tuomiokirkkoseurakunta antaisi vastaavan selvityksen yhteiselle kirkkoneuvostolle keväällä Toimintaympäristön on

5 muuttunut paljon vuosia kestäneen taantuman aikana ja seurauksena. Diakonisen tarpeen suuremmalle huomioimiselle määrärahojen jaossa voisi olla tarvetta, niin että se ei olisi vain projektimäärärahojen varassa. Matteus församling stöder de inbesparingsåtgärder som framgår i förslaget och framhåller vikten av att all verksamhet granskas så att man undviker dubbleringar och sådana investeringar eller förändringar som inte står i direkt linje med de behov som verksamheten förutsätter. Församlingsrådet framhåller vikten av att Lekholmen som svenskt rum prioriteras. Särskilt viktigt är att fastigheterna anpassas till de behov som ungdoms- och konfirmandarbetet för närvarande har. Församlingsrådet vill också framhålla vikten av att de diakonala insatserna kan prioriteras med tanke på den rådande samhälleliga situationen. Liitteet 19 Seurakuntaneuvostojen lausunnot 20 Kiinteistötoimiston vastineet

6