54 Talousarvioesitys TA 2018, toiminta- ja taloussuunnitelma TTS

Transkriptio

1 294/ Talousarvioesitys TA 2018, toiminta- ja taloussuunnitelma TTS Päätösehdotus Päätetään hyväksyä Meilahden seurakunnan tiimien vuoden 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmat TTS 2018 (liitteet 10-21), seurakunnan henkilöstösuunnitelma (liite 22), seurakunnan vuoden 2018 talousarvioesitys (liite 23) ja koko seurakunnan yhteinen vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma TTS (valmistuu myöhemmin). Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Tiimit ovat laatineet tiimikohtaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat, joissa tarkastellaan seuraavia kysymyksiä: TOIMINTA-AJATUS, mitä varten tiimi/työala on olemassa ja mihin sen toiminnalla pyritään? A) TOIMINNAN KESKEISET TAVOITTEET, mitä tiimi/työala haluaa toiminnassaan saavuttaa? B) KESKEISET TOIMINTATAVAT, millä toiminnoilla ja tilaisuuksilla tavoitteisiin voidaan päästä? C) HENKILÖSTÖ JA TILAT, keitä työntekijöitä ja mitä tiloja toiminnassa ensisijaisesti käytetään? D) TALOUSARVIO VUONNA 2018, mitä mahdollisia sisäisiä muutoksia tehdään v nähden? E) VAPAAEHTOISTEN KANSSA TOIMIMISEN TOIMENPITEET, mitä käytännössä tehdään? F) MITEN TIIMI/TYÖLA TOTEUTTAA KIRKKO HELSINGISSÄ STRATEGIAA VUONNA 2018? Kirjataan käytännön toiminnan tasolla tehtävät 3 asiaa. G) MITEN TKM (toimintakulttuurin muutos) TULEE VAIKUTTAMAAN TII- MIN/TYÖALAN TOIMINTAAN VUONNA 2018? Kirjataan 3 asiaa.

2 Tiimien ja työalojen varsinaiset toimintamäärärahat pienentyvät 10 %:lla vuonna 2018 vuoden 2017 tasoon verrattuna. Koko seurakunnan talousrvion 2018 laadinnassa, sisältäen henkilöstö- ja tilamäärärahat, täytyy kuitenkin huomioida, että Yhteisen Kirkkoneuvoston päätöksen mukaan seurakunta voi tehdä vuodelle 2018 myös alijäämäisen talousarvioesityksen ja että alijäämä voi olla enintään -6 % seurakunnalle myönnetyn kehysmäärärahan suuruudesta. Liitteet 10 TTS 2018 Musiikki.pdf 11 KOVA-tiimin, Gospel Helsingin ja Nuorten aikuisten työn (25-40v.)TTS 2018.pdf 12 Toimintasuunnitelma 2018 kasvatus.pdf 13 TTS 2018_rippikoulutyö toimintasuunnitelma.pdf 14 TTS 2018, varhaisnuorisotyö toimintasuunnitelma.pdf 15 TTS 2018 nuorisotoiminta toimintasuunnitelma.pdf 16 TTS 2018 lapsi ja perhetyö, iptyö toimintasuunnitelma.pdf 17 TTS 2018 Aluetoiminnan tiimi.pdf 18 TTS 2018 Palvelutoiminta, diakoniatyö.pdf 19 TTS 2018 Palvelutoiminta, Lähetystyö.pdf 20 TTS 2018 Palvelutoiminta,KUA (Kansainvälinen diakoniatyö).pdf 21 Tukitoiminnan tiimi TTS 2018.pdf 22 TA 2018 taso vrt , ja 2018 tilat ja henkilöstö 23 Meilahden srk TTS , käsittely srkn

3 303/ Meilahden ja Töölön seurakuntien yhteinen aloite Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille seurakuntajaon muuttamiseksi KL 3:3 nojalla koskien Meilahden ja Töölön seurakuntia lukien Päätösehdotus Click here to enter text. Hyväksytään Meilahden ja Töölön seurakuntien yhteinen aloite Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille ratkaisuista, joita sen tulisi esittää kirkkohallitukselle toimenpiteiksi seurakuntajaon muuttamiseksi KL 3:3 nojalla: 1. Meilahden ja Töölön seurakunnat lakkautetaan ja niiden tilalle perustetaan Töölön seurakunta, jonka alueena on nykyisten Meilahden ja Töölön seurakuntien rajojen mukainen alue. Lakkauttamiskohta on Uuden seurakunnan alkamisajankohta on Meilahden ja Töölön seurakuntien kirkkoherranvirat lakkautetaan. Uuteen seurakuntaan perustetaan kirkkoherranvirka. 3. Perustettavan uuden seurakunnan kirkkoherranvirkaan siirretään joko nykyisen Meilahden seurakunnan kirkkoherra tai nykyisen Töölön seurakunnan kirkkoherra. Toinen nykyisistä kirkkoherroista siirretään uuden seurakunnan kappalaisen virkaan, joka virkana on nykyisessä Meilahden seurakunnassa täyttämättä oleva kappalaisen virka, jos he rakennemuutoksen toteutuessa ovat vakinaisessa virkasuhteessa. Nykyiset Meilahden ja Töölön seurakuntien seurakuntaneuvostot valmistelevat uuden seurakunnan kirkkoherranviran haltijasta yhteisen esityksen, ja lähettävät sen Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin kautta kirkkohallitukselle päätettäväksi. Tavoitteena on, että esitys olisi käsittelyssä samassa kirkkohallituksen kokouksessa, jossa päätetään seurakuntajaotuksen muuttamisesta. 4. Meilahden ja Töölön seurakuntien päätoimiset vakinaiset viranhaltijat ja pysyväisluonteisessa päätoimisessa työsopimussuhteessa olevat työntekijät siirretään kirkkolain 13 luvun 2 :n nojalla heille soveltuviin uuden seurakunnan virkoihin ja työsopimussuhteisiin tehtäviin. Esityksen asiasta valmistelevat nykyiset Meilahden ja Töölön seurakuntien seurakuntaneuvostot, ja lähettävät sen Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin kautta kirkkohallitukselle päätettäväksi. Tavoitteena on, että

4 esitys olisi käsittelyssä samassa kirkkohallituksen kokouksessa, jossa päätetään seurakuntajaotuksen muuttamisesta. Siirretyllä viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus saada KL 13 luvun 2 :n nojalla virkasuhteeseensa tai työsopimussuhteeseensa kuuluvat edut sellaisina, etteivät ne ole epäedullisemmat kuin hänelle aikaisemmin kuuluneet vastaavat edut. 5. Seurakuntajaon muuttamista koskevista muista toimenpiteistä päätetään siten, kuin asiasta on säädetty Kirkkolaissa, Kirkkojärjestyksessä ja Kirkon vaalijärjestyksessä sekä muissa asiaan mahdollisesti vaikuttavissa säädöksissä. 6. Vapaaehtoisia rahastoja, jotka on perustettu määrättyä tarkoitusta varten tai lahja- tai testamenttivaroja, käytetään edelleen niiden tarkoitusten ja ehtojen mukaisesti. 7. Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin asettaman järjestelytoimikunnan valitsema vaalilautakunta toimittaa vuoden 2018 seurakuntavaalit KL 8 luvun 5 :n nojalla. 8. Kirkkohallituksen päätöksen edellyttämiin täytäntöönpanotoimiin tulee ryhtyä hyvissä ajoin ennen päätöksen voimaantulopäivää ja mahdollisista valituksista huolimatta. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita päätöksen soveltamisesta. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistymishankkeen lähtökohdat: Meilahden ja Töölön seurakuntia koskevan seurakuntarakenteen uudistamisen strategisena lähtökohtana on seurakunnallisen toiminnan määrällisen ja laadullisen tason turvaaminen ja kehittäminen. Yhdistymishankkeen ajankohtaisuuden merkitystä ja tärkeyttä korostavat toimintaympäristön kasvava haasteellisuus ja monimuotoiset muutokset. Tavoitteena on, että nykyiset Meilahden ja Töölön seurakunnat yhdistyvät muodostaen siten yhden seurakunnan lukien. Hankkeen suunnitellussa aikataulutuksessa tulee huomioiduksi marraskuulle 2018 ajoittuvat seurakuntavaalit, joissa voitaisiin äänestää uuden seurakuntajaotuksen mukaisesti. Uuden seurakunnan jäsenmäärä olisi , kirkkorakennuksia 3, päätoimisia työntekijöitä 57 ja seurakuntaneuvostossa 16 jäsentä ja kirkkoherra.

5 Aloiteoikeus seurakuntajaon muuttamisessa on seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan seurakuntaneuvostolla, hiippakunnan tuomiokapitulilla ja piispalla. Tämä yhdistymishanke pohjautuu Meilahden ja Töölön seurakuntien seurakuntaneuvostojen yksimielisiin ja sisällöltään yhteneväiseen päätökseen, joka tehtiin Meilahden seurakuntaneuvostossa ja Töölön seurakuntaneuvostossa seuraavan sisältöisenä: "Meilahden / Töölön seurakunta suhtautuu myönteisesti mahdolliseen rakennemuutokseen nykyisen seurakuntajaon muuttamiseksi Helsingissä. Osaltaan Meilahden / Töölön seurakunta on aktiivinen toimija mahdollisen rakennemuutosprosessin kartoittamisessa, käynnistämisessä ja toteuttamisessa." Tämä seurakuntien vahva yhteinen tahtotila antaa erinomaisen lähtökohdan seurakuntien yhdistymiselle. Yhdessä niillä on käytössään aikaisempaa monipuolisempaa kokemusta ja osaamista seurakuntien yhdistymisprosessin sekä toiminnan ja henkilöstön kehittämishankkeiden onnistuneesta läpiviemisestä. Yhdistymishanke ilmentää strategisen tason rakenteellista ratkaisua, missä huomioidaan Meilahden ja Töölön seurakuntien ominaispiirteet, henkilöstö- ja tilaresurssit, toiminnalliset tarpeet ja kehittämismahdollisuudet, asukasmäärältään merkittävästi kasvava yhteneväinen kantakaupunkialue, toimintaympäristön muutoksesta nousevat haasteet ja merkittävä kirkollisverokertymän väheneminen. Seurakuntien yhteinen aloitteellisuus luo hyvät edellytykset vastata onnistuneesti seurakuntien yhdistymisprosessin mukana tuleviin kysymyksiin. Näitä ovat esimerkiksi muutosprosessin onnistunut johtaminen, työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten osallistaminen sekä riittävien toimitilojen ja henkilöstön palvelussuhteiden monipuolisuuden turvaaminen. Lisäksi uuden seurakunnan strategian, toimintarakenteen ja johtamisjärjestelmän luominen ovat keskeisessä asemassa, samoin kuin merkittäväksi asumis-, palvelu- ja työpaikkakeskittymäksi luvuilla rakennettavan Keski- ja Pohjois-Pasilan uusien asukkaiden huomioiminen, joita arvioidaan muuttavan alueelle noin Seurakuntien yhdistyminen on merkittävä ja tärkeä strateginen valinta, jonka keskeisenä pyrkimyksenä on seurakuntaelämän hengellisen elinvoimaisuuden ja muun toimintakyvyn turvaaminen. Seurakunta on jäsenyhteisö; se koostuu ja kasvaa jäsenistään ja on jäseniään varten. Seurakuntalaisilla on oikeus osallistua seurakunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, päättämiseen ja toteuttamiseen. Tiedostettu seurakunnan jäsenyys tukee kristittynä elämisen identiteettiä. Samalla seurakunta on kirkollisten palvelujen tarjoaja. Jäsenten, ja osaltaan myös alueen muiden asukkaiden, on tärkeää saada seurakunnan taholta nämä palvelut helposti, nopeasti ja laadukkaasti. Erityisesti tämä koskee kirkollisia toimituksia, sielunhoitoa, rippikoulua, diakoniaa ja kasvatustyötä. Seurakunnassa tulee olla riittävän monipuolinen ja ammattitaitoinen työntekijäkunta, joka kykenee toteuttamaan seurakunnan strategiaa, reagoimaan nopeasti sekä toimimaan menestyksellisesti. Lisäksi sen tulee osallistaa seurakunnan jäseniä ja yhteistyötahoja. Lisäksi seurakuntarakenteen tulee tukea seurakunnan jäsenten osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia, ja luoda edellytykset kirkollisten palveluiden saatavuudelle. Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistymishankkeen perusteita tarkasteltaessa on näiden seurakuntien välisissä keskusteluissa nostettu esille yhteisiä tavoitteita,

6 joita yhdistymisellä saavutettaisiin: 1) seurakuntien toimintaympäristössä olevien mahdollisuuksien ja kumppanuuksien laaja-alainen hyödyntäminen, 2) seurakuntien voimavarojen ja osaamisen yhdistäminen nykyistä monipuolisemman seurakuntatoiminnan mahdollistamiseksi, 3) seurakuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja osallistamisen kehittäminen, ja 4) seurakuntien alueen kasvavan väestöpohjan tasapuolinen huomioiminen ja seurakunnan palvelutarjonnan turvaaminen. Meilahden ja Töölön seurakunnat ovat myös sitoutuneet Kirkko Helsingissä 2020 strategiaa, joka valmistui vuonna Sen viisi otsikkoa kuvaavat linjauksen suuntaa: Hengellinen elämä vahvistuu, Kirkon jäsen nousee keskiöön, Kirkko puolustaa heikoilla olevaa, Ylös, ulos ja verkostoihin sekä Voimavarat kuntoon. Nämä periaatteet ohjaavat myös käynnissä olevaa Helsingin seurakuntien toimintakulttuurin muutosta , jonka Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Tavoitteet ja strategisiin linjauksiin kiinnittyminen edellyttävät seuraavia toimenpiteitä, joita Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistymisen myötä voidaan tulevaisuudessa nykyistä paremmin ja kattavammin tehdä, kehittää ja turvata: Monipuolisen ja jäsenlähtöisen seurakuntatyön toteuttaminen sekä erilaisten jäsenidentiteettien ja monipuolisen vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen: Seurakuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien edistämistä ja toimintakulttuurin uudistamista siten, että seurakuntalaiset voivat olla ja myös kokea olevansa täysivaltaisia toimijoita. Seurakunnan elämässä merkittävää on sellainen jäsenlähtöisyys, joka perustuu jäsenen aikuisuuden tunnistamiseen. Maallikkovastuu ja vapaaehtoistoiminta ovat erottamaton osa kirkkona olemista ja elämistä, ja siihen kuuluu tulevaisuuden vaihtoehtoja ja niiden seurauksia pohtiva keskustelu. Seurakunnan vetovoimaisuuden edistäminen vaatii seurakuntatyön strategista kehittämistä, toiminnan tavoittavuutta ja vaikuttavuutta sekä uusia avauksia ja innovaatioita. Seurakunnan yhteisöllisyyden ja jäsenyyden merkityksen lisääminen sekä läheisyysperiaatteen toteuttaminen, turvaaminen ja kehittäminen: Helsingissä seurakuntien jäsenmäärän pitkään jatkunut negatiivinen kokonaiskehitys haastaa jatkuvasti kysymään, mitkä ovat ne perustehtävät, jotka kaikissa olosuhteissa hoidetaan. Merkittävimmät strategiset ratkaisut tehdään siellä, missä pohditaan seurakunnan keskeisen perustoiminnan järjestämistä. Seurakunnan tulee kantaa huolta jokaisesta yksittäisestä seurakuntalaisesta ja hänen hengellisistä tarpeistaan. Jäsenyyden merkityksen vahvistamisen osalta tarvitaan avaavaa toimintaa erityisesti niiden kohdalla, joiden jäsenyys on käytännössä nimellinen ja helposti vaarassa katketa. Syventävällä toiminnalla seurakunta tarjoaa henkisen ja hengellisen kasvun ja yhteisöllisen osallistumisen mahdollisuuksia. Seurakunnan alueen ollessa muuttovoittoista, kuten Helsingin pohjoisen kantakaupungin alueella tulee olemaan luvuilla, on seurakuntiin muuttajien kotouttaminen keskeinen kasvava haaste. Haasteen vaikeusastetta korostaa tieto siitä, että monin paikoin Helsingissä uudisrakentamisen alueille muuttavista ihmisistä selkeästi alle puolet on kirkon jäseniä. Seurakuntien yhdistyminen turvaisi riittävät resurssit kattavaan ja laadukkaaseen seurakuntatyöhön myös voimakkaan uudisrakentamisen kohteena luvuilla olevassa Keski- ja Pohjois-Pasilassa. Seurakunta olisi alusta alkaen aktiivi-

7 sesti läsnä v avattavassa Keski-Pasilan kauppa- ja palvelukeskus Triplassa. Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistyminen antaa riittävät resurssit tähän haasteeseen vastaamiseen. Seurakunnan toimintaresurssien ja talouden vakauden turvaaminen sekä synergian hyödyntäminen: Seurakuntien taloudellinen liikkumavara tulee Helsingissä entisestään kaventumaan. Kun kysytään, millä resursseilla seurakuntatyö on hoidettavissa parhaalla mahdollisella tavalla, vahvistaen seurakunnan jäsenyyttä ja palvelua, on talous eräs keskeinen asiaa määrittävä tekijä. Nykyistä suuremmassa seurakunnassa on mahdollista arvioida ja käyttää taloudellisia resursseja helpommin ja joustavammin kuin pienemmässä seurakunnassa. Tämä ohjaa osaltaan tarvetta seurakuntien yhdistymiseen. Yhdistyneessä seurakunnassa taloudellista vakavaraisuutta vahvistaa myös Temppeliaukion kirkon turistimaksutuotot. Seurakunnan toimintarakenteiden ja prosessien kehittämistä tarvitaan seurakunnan tarjoamien palveluiden riittävyyden, saavutettavuuden ja sisällöllisen laadun turvaamiseksi. Seurakunnan on entistä tarkemmin pohdittava, miten se pystyy huomioimaan tasapainoisesti kaikkien eri väestöryhmien tarpeet. Seurakunnan toimitilojen, taloudellisten ja muiden voimavarojen kohdentaminen tulee tapahtua seurakuntalaisten tarpeista ja toiminnan tavoitteita käsin. Seurakunnalla on mahdollisuus vaikuttaa moniin ajankohtaisiin ja paikallisiin kysymyksiin. Tätä varten tarvitaan entistä enemmän valppautta, ketteryyttä ja tietoisia ratkaisuja. Suurkaupungin nopeiden muutosten keskellä on välttämätöntä kysyä, mihin suuntaan ja millä vauhdilla ollaan menossa, mutta ennen kaikkea sitä, mihin suuntaan kristillisenä seurakuntana haluamme edetä. Osaavan, motivoituneen ja kehittämiskykyisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen sekä moniammatillisen ja työnkierron mahdollistavan toimintakulttuurin käyttäminen. Hallinnon palvelu- ja kustannustehokkuuden turvaaminen sekä ammattimaisen johtamisen, selkeän organisaatiorakenteen, nykyaikaisen johtamisjärjestelmän ja kohdennettujen esimiesvastuiden käyttäminen ja kehittäminen: Seurakunnan henkilöstövoimavarojen moniammatillisen osaamisen ja toimintakyvyn turvaaminen varmistetaan riittävällä henkilöstömäärällä, ammatillisella osaamisella, työhyvinvoinnilla ja motivaatiolla. Siinä auttaa valmentava ja koulutuksellinen työssä kehittyminen, sisäinen ja muu työnkierto sekä tehtävänkuvien tarvelähtöinen ajantasaisuus. Suuremmassa seurakunnassa nämä mahdollistuvat pienempää seurakuntaa paremmin. Kokoluokaltaan riittävän suuressa seurakunnassa, jonka Meilahti ja Töölö yhdistyessään muodostaisivat, on henkilöstön määrää ja eri ammattiryhmien kokoa mahdollista suunnitella ja ohjata paremmin, ja lukuisammin vaihtoehdoin, kuin pienemmässä seurakunnassa. Esimerkiksi nykyisessä Meilahden seurakunnassa, missä on enää 20 päätoimista työntekijää (v työntekijöitä oli vielä 27), strategisen henkilöstösuunnittelun liikkumavara on käytännössä lähes olematon. Yhdistyessään seurakunnan työyhteisön kokoluokka olisi noin 57 päätoimista työntekijää, mikä mahdollistaa toimintavarmat sijaisjärjestelyt ja vuosilomien porrastamiset. Molemmissa seurakunnissa on myös käytössä hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaika (Meilahdessa v ja Töölössä syksystä 2017 lukien). Seurakunnan koolla on vaikutuksensa myös rekrytoinnin haasteellisuuteen. Tulevaisuudessa koulutetusta, osaavasta ja sitoutuneesta työvoimasta tullaan käymään entistä kovempaa kilpailua. Tällaisessa tilanteessa pienempien seurakuntien on vaikea rekrytoida henkilöitä työyhteisöihin, joissa on vähäisemmät toimintaresurssit. Suuremmassa seurakunnassa työntekijällä on hyvä mahdollisuus saman

8 koulutuksen omaavien kollegoiden tukeen ja moniammatillisten työntekijätiimien työntekoa rikastuttavaan vaikutukseen. Erityisesti nuorempaa työntekijäkuntaa ajatellen seurakunnat joutuvat tulevaisuudessa entistä kovemmin kilpailemaan osaavan ja seurakuntatyöhön sitoutuvan henkilöstön saatavuudesta. Tällöin suuremmassa seurakunnassa pystytään paremmin mahdollistamaan työuralla eteneminen ja motivoiva työnkierto. Suuremmassa yksikössä on joustava mahdollisuus nopeastikin kohdentaa henkilöstön ja vapaaehtoistoiminnan voimavaroja uudestaan ja asettaa uusia seurakunnallisen työn painopistealueita. Lähtökohtaisesti harkitulla ja hallitulla seurakuntien yhdistymisellä voidaan tasapainottaa työvoimaresurssien ja tehtävien epäsuhtaa seurakuntien välillä. Suuremmassa seurakunnassa turvataan riittävä työn monipuolisuus, merkityksellinen projekti- ja hanketyöskentely ja erityisosaamisen hyödyntäminen. Sijaisjärjestelyissä, erityistyömuodoissa, leirien järjestämisessä, hallinto- ja tukipalvelukuluissa sekä yhteisessä koulutuksessa pystytään saamaan kustannussäästöjä. Riittävän suuressa työyhteisössä työntekijöille mahdollistuu hyvät edellytykset kartuttaa ammattitaitoaan ja sosiaalista pääomaansa vertaistuen ja vertaiskehittämisen kautta. Nämä edellä kuvatut asiat Meilahden ja Töölön seurakunnat kykenisivät toisiinsa yhdistyneinä hyvin ja kilpailukykyisesti turvaamaan. Seurakuntatyötä palvelevan nykyaikaisen johtamisjärjestelmän eräänä perusedellytyksenä on, että työn suunnittelussa ja toteutuksessa sekä hallintoelinten päätöksenteossa on käytössä riittävän monipuolinen asiantuntemus. Esimerkiksi tehokkaan tiimityöskentelyn edellytyksenä on, että tiimissä olisi vähintään 4-5 jäsentä. Työntekijäjäsenten suhteen tiimit voivat olla joko yksi- tai moniammatillisia. Tiimiorganisaatio on lähtökohtana myös lähiesimiesjärjestelmälle ja mielekkäälle johtoryhmätyöskentelylle. Mikäli Kirkkohallituksen täysistunto keväällä 2018 päättää perustaa uuden seurakunnan lukien, tuomiokapituli asettaa järjestelytoimikunnan seurakuntien luottamustoimiin vaalikelpoisista jäsenistä. Järjestelytoimikunnan kokoonpanosta ja tehtävistä on säännökset kirkkojärjestyksen 13 luvun Lakkautettavien seurakuntien seurakuntaneuvostot tekevät ehdotukset järjestelytoimikunnan jäsenistä ja varajäsenistä. Järjestelytoimikunnasta on soveltuvin kohdin voimassa, mitä seurakuntaneuvostosta on säädetty. Järjestelytoimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Järjestelytoimikunnan valmistelijana ja esittelijänä on useimmiten viranhaltija. Järjestelytoimikunnan tulee siihen saakka, kunnes uudella seurakunnalla on seurakuntaneuvosto, edustaa seurakuntaa ja huolehtia hallinnon järjestämisestä uudessa seurakunnassa. Uudistuvan seurakuntarakenteen myötä tulee ajankohtaiseksi seurakunnan toimintastrategian laatiminen ja käytäntöön vienti. Tämä on eräs järjestelyvaiheen keskeisimmistä ja haasteellisimmista tehtävistä, joka korostuu erityisesti nykyisessä toimintaympäristön muutoksessa. Tätä tehtävää varten on luotava strategian onnistumista tukevat puitteet: organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä ja tuettava henkilöstön toimintaa uudessa organisaatiossa. Seuraavaan on koottu eräänlainen huoneentaulu niistä asioita, jotka kehystävät järjestely- ja toteutusvaihetta: Monipuolinen ja jäsenlähtöinen seurakuntatyö. Seurakunnan hengellisen itseymmärryksen, yhteisöllisyyden ja merkityksen lisääminen. Seurakunnan toimintaresurssien ja talouden vakauden turvaaminen. Työvoimaresurssien joustava, moniammatillinen käyttö ja motivoiva työilmapiiri. Hallinnon joustavuus, tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus.

9 Selkeä organisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä. Kannustava johtaminen ja työyhteisöosaamisen hyödyntäminen. Yhteistyön lisääminen seurakunnallisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kirkko Helsingissä 2020-strategian ja toimintakulttuurin muutoksen mukaisen seurakuntatyön toteuttaminen. Liitteet 24 Meilahden ja Töölön seurakuntien yhdistyminen 2019, selvitys

10