KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti Oikeudellisten asioiden valiokunta KANSALLISEN PARLAMENTIN PERUSTELTU LAUSUNTO TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA Asia: Unkarin kansalliskokouksen perusteltu lausunto ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (COM(2016)0128 C8-0114/ /0070(COD)) Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukaisesti kukin kansallinen parlamentti voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Unkarin parlamentti on antanut oheisen perustellun lausunnon edellä mainitusta ehdotuksesta direktiiviksi. Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen liittyvät asiat kuuluvat oikeudellisten asioiden valiokunnan toimivaltaan. NP\ doc PE v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 LIITE Asia: Unkarin kansalliskokouksen hyväksymä perusteltu lausunto Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja Minulla on kunnia ilmoittaa Teille kansalliskokouksen puhemiehen puolesta, että Unkarin kansalliskokous on tarkastellut Euroopan unionin perussopimusten liitteenä olevan, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan N:o 2 (jäljempänä pöytäkirja N:o 2 ) 6 artiklan ja Unkarin kansalliskokouksesta vuonna 2012 tehdyn lain XXXVI asiaankuuluvien säännösten sekä tietyistä työjärjestyksen määräyksistä annetun päätöslauselman 10/2014. (II. 24.) OGY mukaisesti toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanoa ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta [COM(2016)0128, 2016/0070(COD)] (jäljempänä ehdotus ). Unkarin kansalliskokouksen 10. toukokuuta 2016 hyväksymän päätöslauselman mukaan ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, ja näin ollen pöytäkirjassa N:o 2 olevan 6 artiklan mukainen perusteltu lausunto toimitetaan Teille. Unkarin kansalliskokouksen perusteltu lausunto perustuu Eurooppa-asioiden valiokunnan antamaan mietintöön N:o B/10290, ja se esitetään jäljempänä yhteenvetona. Pöytäkirjassa N:o 2 olevan 5 artiklan vastaisesti ehdotuksen kuvauksessa ei millään tavalla osoiteta, että ehdotus olisi toissijaisuusperiaatteen mukainen, eikä vaikutustenarviointi sisällä merkityksellisiä tietoja korvauksen käyttöönoton todellisista vaikutuksista. Direktiiviin 96/71/EY verrattuna ehdotus rajoittaisi tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden vastaisesti merkittävällä tavalla palvelujen tarjonnan vapautta ja vääristäisi keinotekoisesti yritysten keskinäistä kilpailua siinä määrin, että sitä ei voida perustella työvoimakustannusten yhdenmukaistamisella. Esittäessään direktiivissä 96/71/EY säädetyn vähimmäispalkan sijasta korvauksen käyttöönottoa ehdotus ei tuo mitään lisäarvoa, sillä korvaus on terminä moniselitteisempi ja epämääräisempi. Sellaisen termin käyttöönotto, joka ei ole yksiselitteinen kaikille sidosryhmille, on vastoin oikeusvarmuuden ja toissijaisuuden periaatteita. Pöytäkirjassa N:o 2 olevan 2 artiklan vaatimuksista poiketen ennen ehdotuksen antamista ei järjestetty laajaa kuulemista eikä Euroopan komissio ottanut huomioon suunnitellun toimen alueellisia ja paikallisia ulottuvuuksia. Ehdotuksen sosiopoliittisen ulottuvuuden kannalta korvaus -termin käyttöönotolla pyritään keinotekoisesti tasoittamaan jäsenvaltioiden palkkaeroja, jotka eivät vääristä kilpailua ja johtuvat pääasiassa talouskehityksen eroista. Tämä ei kuitenkaan ole yhdenmukaista sellaisten säännösten kanssa, joissa Euroopan unionille myönnetään tukevia ja täydentäviä toimivaltuuksia sosiaalipolitiikan alalla. PE v /11 NP\ doc

3 Liitteenä toimitetaan mietintö N:o B/10290, jossa esitetään Unkarin kansalliskokouksen perustellun lausunnon perusteet. NP\ doc 3/11 PE v01-00

4 Budapest 10. toukokuuta 2016 Kunnioittavasti Tohtori János Latorcai Vastaanottaja: László Kövér, kansalliskokouksen puhemies Arvoisa puhemies Unkarin kansalliskokouksen Eurooppa-asioiden valiokunta esitti 18. huhtikuuta 2016 annetun päätöslauselman 10/2014. (II. 24.) OGY 142 artiklan 2 kohdan nojalla mietintönsä N:o B/10290 perustellun lausunnon hyväksymisen edellytyksistä, jotka liittyvät luonnokseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta (jäljempänä direktiiviluonnos ) ja luonnokseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi perustellun lausunnon hyväksymisedellytysten olemassaolosta (jäljempänä direktiiviluonnos ). Mietinnön otsikkoon ja kohtaan 2 sisältyy oikaisu. Pyydämme teitä ystävällisesti, arvoisa puhemies, ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta mietinnön N:o B/10290 sijasta verkkosivustossa julkaistaan liitteenä oleva mietinnön korjattu versio. Budapest 2. toukokuuta 2016 Tohtori Richárd Hörcsik Valiokunnan puheenjohtaja Valiokunnan lainsäädäntöesitys Mietintö perustellun lausunnon hyväksymisen edellytyksistä, jotka liittyvät luonnokseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta Esittelijä: Tohtori Richárd Hörcsik Puheenjohtaja Budapest 2. toukokuuta Toissijaisuusperiaatteen tarkastelun oikeusperusta Toissijaisuusperiaatteen mukaan päätökset on tehtävä aina alimmalla mahdollisella tasolla. PE v /11 NP\ doc

5 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (jäljempänä SEU-sopimus ) 5 artiklan 1 nojalla Euroopan unionin suunniteltu toimenpide on toissijaisuusperiaatteen mukainen vain siinä tapauksessa ja siinä laajuudessa kuin jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa ehdotetun toimen tavoitteita tai jos ehdotettu toiminta voidaan toteuttaa paremmin ja tehokkaammin unionin tasolla ja unionin tasolla toteutettu toiminta luo lisäarvoa. Lissabonin sopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan N:o 2 2 nojalla EU:n jäsenvaltion kansallisella parlamentilla on oikeus tutkia toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanoa Euroopan unionin lainsäädäntöehdotusten yhteydessä oikeudellisesti säännellyn menettelyn mukaisesti. Jos kansallisen parlamentin kamari toteaa, että mainittua periaatetta rikotaan, se voi lähettää kahdeksan viikon kuluessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskevan esityksen julkaisemisesta perustellun lausuntonsa Euroopan komissiolle tai unionin lainsäätäjälle. Jos perusteltuja lausuntoja saadaan pöytäkirjassa N:o 2 säädetty määrä, lainsäätäjän on tarkasteltava uudelleen esitystä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ja viimeisenä keinona se voi perua esityksen. Menettelyn tarkoituksena on, että tarvittaessa kansalliset parlamentit voivat estää Euroopan unionin toimielimiä ylittämästä niille siirrettyjä toimivaltuuksia. Kansalliskokouksesta tehdyn vuoden 2012 lain XXXCI 71 :n 1 ja 2 kohdan sekä tietyistä työjärjestyksen määräyksistä annetun päätöslauselman 10/2014. (II.24) OGY (jäljempänä työjärjestyksen määräyksistä annettu päätöslauselma ) 142 :n 1 ja 2 kohdan nojalla Unkarin kansalliskokouksen Eurooppa-asioiden valiokunta voi tutkia toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanoa unionin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskevassa esityksessä. Jos Eurooppa-asioiden valiokunta katsoo, että esityksessä Euroopan unionin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi loukataan toissijaisuusperiaatetta, se toimittaa mietinnön perustellun lausunnon hyväksymisen edellytyksistä ja päätöslauselmaehdotuksen mietinnön hyväksymiseksi. Kansalliskokous päättää mietinnön ja päätöslauselmaehdotuksen hyväksymisestä työjärjestyksen määräyksistä annetun päätöslauselman 142 :n 3 kohdan nojalla. Perustellun lausunnon jättämiselle varattu kahdeksan viikon määräaika on objektiivinen, minkä vuoksi kansalliskokous ottaa sen huomioon. 2. Toissijaisuusperiaatteen tarkastelun aihe: Euroopan komission ehdotus Euroopan komissio teki 8. maaliskuuta 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY (jäljempänä direktiivi ) muuttamisesta [COM(2016)0128, 2016/0070(COD)] (jäljempänä ehdotus ). Ehdotuksen oikeusperusta on muutettavaksi tarkoitetun direktiivin oikeusperustan mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä 1 Toissijaisuusperiaatteen ja menettelyn täytäntöönpanoa koskevan unionin oikeusperustan mahdollisiin seurauksiin voi tutustua liitteessä. 2 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen liitteenä oleva toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehty pöytäkirja N:o 2. NP\ doc 5/11 PE v01-00

6 SEUT-sopimus ) 53 artiklan 1 kohta ja 62 artikla (palvelujen tarjoamista koskevat määräykset). SEUT-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdan nojalla Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen direktiivejä itsenäisen ammatinharjoittajan toiminnan aloittamisen ja harjoittamisen helpottamiseksi. Ehdotuksen tärkeimmät aiheet ovat seuraavat: Tärkeimpänä tavoitteena on, että lähetettyjen työntekijöiden olisi saatava sama korvaus samassa paikassa suoritetusta samasta työstä. Tätä varten paikallisille työntekijöille maksettavaa korvausta koskevia sääntöjä, jotka johdetaan oikeussäännöistä tai yleisesti sovellettavista työehtosopimuksista, sovelletaan myös lähetettyihin työntekijöihin. Termi vähimmäispalkka korvataan termillä korvaus. (Uusi 3 artiklan 1 kohta.) Vastaanottavan jäsenvaltion työlainsäädäntöä sovelletaan, jos lähettämiskauden kesto on yli 24 kuukautta. (Uusi 2 a artikla.) Jäsenvaltioiden on julkaistava direktiivin 2014/67/EU 1 5 artiklassa tarkoitetulla verkkosivustolla lähetettyihin työntekijöihin sovellettavat korvauksen eri osatekijät. (Uusi 3 artiklan 1 kohta.) Yleisesti sovellettavia työehtosopimuksia alettaisiin direktiivin 3 artiklan 8 kohdan nojalla soveltaa lähetettyihin työntekijöihin kaikilla talouden aloilla (uusi 3 artiklan 1 a kohta). Ehdotuksen yhdenmukaisuutta toissijaisuusperiaatteen kanssa voidaan tarkastella ainoastaan verrattuna direktiivin tällä hetkellä voimassa oleviin säännöksiin. 3. Taustaa Aikaisempi käytäntö: Lähetettyjä työntekijöitä koskevat EU:n tämänhetkiset säännöt 3.1. Direktiivi Direktiivin tarkoituksena on koordinoida jäsenvaltioiden oikeudellisia säännöksiä, toisin sanoen määrittää pakolliset säännöt, joissa säädetään lähetettyihin työntekijöihin sovellettavasta vähimmäissuojasta. Direktiiviä sovelletaan jäsenvaltioihin sijoittautuneisiin yrityksiin, jotka lähettävät työntekijöitä työhön toiseen jäsenvaltioon tarjotessaan palveluja valtioiden välillä. Termillä lähetetty työntekijä viitataan tapauksiin, joissa yritys tarjoaa palveluja toisessa jäsenvaltiossa ja lähettää omia työntekijöitään tilapäisesti kyseisen maan alueelle palvelujen tarjoamista varten. Työntekijöitä voidaan lähettää saman ryhmittymän sisältä tai käyttämällä työvoiman vuokrausta harjoittavaa yritystä. Direktiivin 3 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan c alakohdan mukaan lähetetyllä työntekijällä on oikeus vastaanottavan valtion laissa tai työehtosopimuksessa määritettyyn vähimmäispalkkaan. Vastaanottavan jäsenvaltion säännöt koskevat esimerkiksi lähetetyn työntekijän enimmäistyöaikoja ja vähimmäislepoaikoja. Direktiivin 3 artiklan 3 5 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat työmarkkinaosapuolia kuultuaan päättää olla soveltamatta vähimmäispalkkoja koskevia säännöksiä tarkoin määritellyissä tapauksissa (esimerkiksi jos lähetettynä olon kesto on enintään kuukausi). Direktiivissä määritellään yleisesti lähetettyjen työntekijöiden oikeusasemaa ja työsuhdetta 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/67/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (ETAn kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 159, , s , jäljempänä täytäntöönpanodirektiivi ). PE v /11 NP\ doc

7 koskevat vähimmäissäännöt, ja lisäksi siinä taataan jäsenvaltioille riittävästi joustovaraa, sillä niiden sallitaan soveltaa työntekijöille edullisempia ehtoja (3 artiklan 7 kohta). Näin ollen direktiivillä taataan asianmukainen tasapaino palvelujen tarjoamisen vapauden, työntekijöiden oikeuksien suojan ja reilun kilpailun ehtojen varmistamisen välillä Täytäntöönpanodirektiivi Täytäntöönpanodirektiivin tarkoituksena on ehkäistä direktiivin soveltamiseen liittyviä rikkomuksia, säännellä alihankkijoiden vastuuta ja torjua postilaatikkoyrityksiä. Sillä tehostetaan yhteistyötä ja tietojenvaihtoa työntekijöiden lähettämiseen liittyvistä asioista vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten välillä ja säädetään jäsenvaltioita koskevien tarkastusten tiukentamisesta. Täytäntöönpanodirektiivi on saatettava osaksi kansallisia lainsäädäntöjä 18. kesäkuuta 2016 mennessä. Tähän mennessä sitä ei ole saatettu osaksi Unkarin oikeusjärjestelmää. 4. Toissijaisuusperiaatteen tarkastelu Eurooppa-asioiden valiokunnassa Eurooppa-asioiden valiokunnan 30. maaliskuuta 2016 pidetyssä istunnossa Unkarin talousministeriön edustaja esitti tietoa ehdotuksen tarkoituksesta ja tärkeimmistä osatekijöistä. Eurooppa-asioiden valiokunta totesi toissijaisuusperiaatteen tarkastelun olevan mahdollista, koska perustellun lausunnon jättämiselle säädetty kahdeksan viikon määräaika päättyisi 10. toukokuuta Eurooppa-asioiden valiokunta tarkasteli 12. huhtikuuta 2016 pitämässään istunnossa toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanoa ehdotuksen yhteydessä ja esitti seuraavat huomiot: Ehdotuksen perustelu: Ehdotuksessa ei pöytäkirjan N:o 2 5 artiklaan sisältyvän perusteluvelvollisuuden vastaisesti käsitellä lainkaan yhdenmukaisuutta toissijaisuusperiaatteen kanssa eikä siinä esitetä myöskään tarkkoja perusteita, vaan perustelussa mainitaan ainoastaan direktiivin tarkistaminen. Selvitys ehdotuksen mahdollisista vaikutuksista: Vaikutustenarvioinnissa 1 ja ehdotuksessa ei pöytäkirjan N:o 2 5 artiklan vastaisesti käsitellä lainkaan korvaus -termin käyttöönoton tosiasiallisia vaikutuksia jäsenvaltioihin tai palveluja tarjoavaan yritykseen. Ehdotuksen tarpeellisuus ja suhteellisuus: Direktiivissä säädetään palvelujen tarjonnan vapauden ja lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien suojelun välisestä hyvästä tasapainosta. Siinä määritetään vähimmäissäännöt, joista voidaan poiketa työntekijöiden hyväksi, ja näin ollen voimassa olevien säädösten mukaan lähetetyt työntekijät voivat saada vähimmäispalkkaa suurempaa palkkaa. Kyseinen direktiivin säännös on selvästi yhdenmukainen toissijaisuusperiaatteen kanssa. Ehdotuksessa rajoitetaan kuitenkin eriyttämistä koskevaa lähestymistapaa, joka perustuu eroihin lähetettyjen työntekijöiden ja paikallisten työntekijöiden asemassa. Direktiiviin verrattuna ehdotuksessa puututtaisiin palvelujen tarjonnan vapauteen ja vääristettäisiin vakiintuneita kilpailuedellytyksiä siinä määrin, että sitä ei voida perustella työvoimakustannusten yhdenmukaistamistarpeella. Lisäksi työvoimakustannusten yhdenmukaistaminen voidaan saavuttaa talouskehityksellä sekä pyrkimällä asteittain todelliseen lähentymiseen sen sijaan, että käytettäisiin lainsäädäntöä. 1 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2016) 52. NP\ doc 7/11 PE v01-00

8 Ehdotuksen lisäarvo: Termin vähimmäispalkka tilalle esitetään termiä korvaus. Direktiivissä käyttöön otettu vähimmäispalkka -termi on periaatteessa määritetty tarkasti kansallisella ja alueellisella tasolla. Euroopan unionin tuomioistuimessa on silti käsitelty useita kertoja vähimmäispalkkaan liittyviä direktiivin tulkintakysymyksiä. Euroopan unionin tuomioistuin totesi esimerkiksi, ettei ole direktiivin 3 artiklan 1 ja 7 kohdan vastaista laskea vähimmäispalkkaa työntuntien ja/tai tietyn työmäärän pohjalta sekä palkkaryhmiin perustuvan työntekijöiden luokittelun perusteella, kuten on säädetty vastaanottavan jäsenvaltion asiaankuuluvissa työehtosopimuksissa, mikäli laskennassa ja luokittelussa noudatetaan sitovia ja avoimia sääntöjä. 1 Samassa Euroopan unionin tuomioistuimen tekemässä päätöksessä todettiin myös, että päivittäisestä matka-ajasta suoritettava korvaus maksetaan työntekijöille sillä edellytyksellä, että päivittäinen matka työpaikalle ja takaisin kestää enemmän kuin tunnin, ja sen katsotaan kuuluvan lähetettyjen työntekijöiden vähimmäispalkkaan, mikäli asetettu edellytys täyttyy. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on varmistaa edellytyksen täyttyminen. Muun muassa asian C-522/12 2 perusteella on selvää, että vähimmäispalkan muodostavien tekijöiden määrittäminen ei saisi haitata palvelujen vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden välillä. Nämä esimerkit osoittavat myös, että näennäisesti yksiselitteisen termin vähimmäispalkan soveltaminen voi herättää monia tulkinnallisia kysymyksiä. Arvioitaessa ehdotuksen yhdenmukaisuutta toissijaisuusperiaatteen kanssa ratkaisevaa on, että korvauksen käsite on moniselitteisempi ja epävarmempi vähimmäispalkan käsitteeseen verrattuna. Lisäksi korvauksen kaikkia pakollisia osatekijöitä koskevan määrittelyn soveltaminen käytäntöön voi aiheuttaa lukuisia oikeusriitoja ja jopa väärinkäytöksiä. Sellaisen termin käyttöönotto, joka ei ole yksiselitteinen kaikille sidosryhmille, on vastoin oikeusvarmuuden ja toissijaisuuden periaatteita. Kaikkia työpaikkoja koskevan korvauksen käsitteen pitäminen ajan tasalla kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla aiheuttaa tarpeetonta hallinnollista rasitusta jäsenvaltioille ja luo oikeudellista epävarmuutta ja keinotekoisia markkinaesteitä yrityksille. Edellä esitetyn lisäksi Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioiden alhaisen palkkatason vuoksi korvaus -termin käyttö tekisi mahdottomaksi paikallisten yritysten oikeudenmukaiset kilpailuedut keinotekoisten markkinainterventioiden ja lakien myöhempien muutosten seurauksena. Laaja kuuleminen ennen ehdotuksen antamista: Pöytäkirjassa N:o 2 olevan 2 artiklan laajaa kuulemista koskevasta vaatimuksesta poiketen Euroopan komissio ei järjestänyt tällaista kuulemista eikä ottanut huomioon suunnitellun toimen kaikkia alueellisia ja paikallisia ulottuvuuksia. Euroopan komissio ei myöskään suhtautunut avoimesti yhdeksän jäsenvaltion (Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Tšekki, Unkari ja Viro) elokuussa 2015 lähettämään yhteiseen kirjeeseen, jossa jäsenvaltiot esittivät direktiivin uudelleentarkastelun olevan tarpeen sen jälkeen, kun määräaika täytäntöönpanodirektiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi päättynyt ja direktiivin vaikutuksia olisi arvioitu huolellisesti. Jäsenvaltiot esittivät myös huolensa siitä, että sama palkka samasta työstä samassa paikassa -periaate ei välttämättä sovellu yhtenäisille markkinoille, sillä jäsenvaltioiden väliset palkkaerot ovat legitiimi osa palveluntarjoajien kilpailuetua. 1 Helmikuun 12. päivänä 2015 annettu tuomio asiassa C-396/13, Sähköalojen ammattiliitto ry vastaan Elektrobudowa Spólka Akcyjna. 2 Marraskuun 7. päivänä 2013 asiassa C-522/12, Tevfik Isbir vastaan DB Services GmbH, annetun tuomion perustelujen 37 kohta. PE v /11 NP\ doc

9 Ehdotuksen sosiaalipoliittinen ulottuvuus: Ehdotuksen johdanto-osan 12 kappaleessa todetaan SEUT-sopimuksen 153 artiklan mukaisesti, että jäsenvaltioilla on toimivalta antaa korvauksia koskevia sääntöjä omien lakiensa ja käytäntöjensä mukaisesti. Kuitenkin se, että ehdotuksessa korvauksen maksamisesta tehdään pakollista, vaikuttaa korvauksen määrittämistä koskevaan jäsenvaltioiden toimivaltaan (lähettävät yritykset). Toisin sanoen ehdotuksessa pyritään supistamaan keinotekoisesti jäsenvaltioiden välisiä palkkaeroja, jotka johtuvat talouden kehitystason eroista. Tämä on ristiriidassa unionille sosiaalipolitiikan alalla myönnetyn tukevan ja täydentävän toimivallan kanssa. 5. Eurooppa-asioiden valiokunnan näkemys toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanosta Pöytäkirjassa N:o 2 olevan 5 artiklan vastaisesti ehdotuksen perustelussa ei millään tavalla viitata yhdenmukaisuuteen toissijaisuusperiaatteen kanssa eikä vaikutustenarvioinnissa käsitellä korvauksen käsitteen käyttöönoton todellisia vaikutuksia. Direktiiviin verrattuna ehdotuksessa puututtaisiin tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden vastaisesti palvelujen tarjonnan vapauteen ja vääristettäisiin vakiintuneita kilpailuedellytyksiä siinä määrin, että sitä ei voida perustella työvoimakustannusten yhdenmukaistamistarpeella. Ehdotus ei luo lisäarvoa esittäessään korvaus -termin käyttöönottoa vähimmäispalkka -termin sijasta, sillä korvaus -termi on moniselitteisempi ja epämääräisempi. Sellaisen käsitteen käyttöönotto, joka ei ole yksiselitteinen kaikille sidosryhmille, on vastoin oikeusvarmuuden ja toissijaisuuden periaatteita. Pöytäkirjassa N:o 2 olevan 2 artiklan vaatimuksista poiketen ennen ehdotuksen antamista ei järjestetty laajaa kuulemista eikä Euroopan komissio ottanut huomioon suunnitellun toimen alueellisia ja paikallisia ulottuvuuksia. Sosiaalipolitiikan osalta korvaus -termin käyttöönotolla pyritään keinotekoisesti poistamaan jäsenvaltioiden välisiä palkkaeroja, jotka johtuvat talouden kehitystason eroista eivätkä haittaa kilpailua. Tämä on ristiriidassa unionille sosiaalipolitiikan alalla myönnetyn tukevan ja täydentävän toimivallan kanssa. Edellä esitetyn perusteella Eurooppa-asioiden valiokunta toteaa, että luonnos Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta [COM(2016)0128; 2016/0070(COD)] rikkoo toissijaisuusperiaatetta. Liite Toissijaisuusperiaatteen tarkastelumenettely ja sen mahdolliset vaikutukset SEUT-sopimuksen 5 artiklassa toissijaisuusperiaate määritetään seuraavasti: 3. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi NP\ doc 9/11 PE v01-00

10 keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Unionin toimielimet soveltavat toissijaisuusperiaatetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti. Kansalliset parlamentit valvovat toissijaisuusperiaatteen noudattamista mainitussa pöytäkirjassa määrätyn menettelyn mukaisesti. 4. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Unionin toimielimet soveltavat toissijaisuusperiaatetta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti. Toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanon tarkastelu pöytäkirjan N:o 2 6 artiklan nojalla: Kansallinen parlamentti tai kansallisen parlamentin kamari voi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä koskeva esitys on toimitettu unionin virallisilla kielillä, antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja komission puheenjohtajille perustellun lausunnon syistä, joiden perusteella se arvioi, että kyseessä oleva esitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. (...) Perustellun lausunnon vaikutus riippuu siitä, kuinka moni jäsenvaltioiden kansallisista parlamenteista katsoo kahdeksan viikon aikana tietyn unionin ehdotuksen olevan toissijaisuusperiaatteen vastainen. Kaikkien 28 jäsenvaltion kansallisilla parlamenteilla on menettelyssä kaksi ääntä kullakin (yhteensä 56 ääntä). Perustellulla lausunnolla voi olla huomattavaa vaikutusta unionin päätöksentekoon, jos kyseisestä unionin lainsäädäntömenettelystä riippuen yksi neljäsosa, yksi kolmasosa tai jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien enemmistö katsoo, että toissijaisuusperiaatetta ei ole noudatettu. Pöytäkirjan N:o 2 7 artiklan mukaisessa niin sanotussa keltaisen kortin menettelyssä ehdotusta on tarkasteltava uudelleen, jos yksi kolmasosa kansallisista parlamenteista (19 ääntä) katsoo tietyn esityksen olevan toissijaisuusperiaatteen vastainen. Uudelleentarkastelun jälkeen lainsäätäjä voi joko pitää voimassa esityksensä, muuttaa sitä tai peruuttaa sen. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen keltaisen kortin menettelyä on käytetty kaksi kertaa. Ensimmäisessä tapauksessa ehdotus peruttiin, kun taas toisessa tapauksessa 1 Euroopan komissio piti ehdotuksensa muuttumattomana. Unkarin kansalliskokouksen päätöslauselma N:o.../2016. (...) OGY perustellun lausunnon hyväksymisedellytyksistä laaditun mietinnön hyväksymisestä liittyen ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY 1 Päätöslauselmassaan 87/2013. (X.22.) OGY Unkarin kansalliskokous toteaa ehdotuksen neuvoston asetukseksi Euroopan syyttäjäviraston perustamisesta olevan toissijaisuusperiaatteen vastainen. PE v /11 NP\ doc

11 muuttamisesta 1. Kansalliskokous hyväksyy mietinnön perustellun lausunnon hyväksymisedellytyksistä liittyen ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/71/EY muuttamisesta [COM(2016)0128; 2016/0070(COD)] (jäljempänä mietintö ) ja toteaa sen perusteella, että direktiiviesitys ei ole yhdenmukainen toissijaisuusperiaatteen kanssa. 2. Kansalliskokous pyytää kansalliskokouksen puhemiestä välittämään mietintöön sisältyvän perustellun lausunnon viipymättä Euroopan parlamentin puhemiehelle sekä neuvoston ja Euroopan komission puheenjohtajille ja ilmoittamaan asiasta samaan aikaan myös hallitukselle. Tohtori János Latorcai Kansalliskokouksen varapuhemies Földi László Parlamentin notaari Ikotity István Parlamentin notaari NP\ doc 11/11 PE v01-00