L13-14, Säteilyn ja aineen välinen vuorovaikutus / Jorma Heikkonen, (FT, fyysikko)
|
|
- Santeri Seppälä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 L13-14, Säteilyn ja aineen välinen vuorovaikutus / Jorma Heikkonen, (FT, fyysikko) Hand mit Ringen (Käsi ja sormukset): Wilhelm Röntgenin ensimmäinen lääketieteellinen" röntgenkuva, otettu hänen vaimonsa kädestä 22. joulukuuta 1895 ja esitetty Freiburgin yliopiston fysiikan laitoksen professorille Ludwig Zehnderille 1. tammikuuta
2 Säteilyn käyttöä koskeva lainsäädäntö: Säteilylaki (1991) ja sen muutokset Säteilyasetus (1999 ja sen muutokset STM:n asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä (423/2000) Laki Säteilyturvakeskuksesta, 1983 ja 1989 Säteilyturvakeskuksen ST- ohjeet ja päätökset ( 2
3 Säteilynkäyttäjän velvollisuudet - Noudattaa Säteilylakia, Säteilyasetusta ja ST-ohjeita (STUK) - Sisäinen (2-5 v välein) ja ulkoinen auditointi 5v välein. - Nimetty säteilynkäytön vastaava johtaja (mm. valvonta) ja lääketieteellisen fysiikan asiantuntija - käyttämällä mahdollisuuksien mukaan uusinta laitetekniikka, vähentämällä tarpeettomia kuvauksia - käyttämällä mahdollisuuksien mukaan korvaavia kuvausmuotoja (UÄ, MRI) - Huolehdittava säteilytyöntekijöiden säteilykoulutuksesta (40h/5v) 3
4 Säteily 1) Ionisoiva säteily: pystyy irrottamaan atomilta elektronin eli ionisoimaan sen - hiukkassäteily (alfa a, beta b, protoni p, neutroni n) - radioaktiiviset isotoopit (luonnolliset, keinotekoiset) - röntgen (x)- ja gammasäteily (g) 2) Ei-ionisoiva säteily - näkyvä valo, mikroaallot, radioaallot yms. Jako voidaan tehdä myös: 1) Hiukkassäteily (alfa a, beta b, protoni p, neutroni n) 2) Sähkömagneettinen säteily (aaltoliike). Spektrin pieniaaltoisin eli suurienergisen alue, röntgensäteily ja gammasäteily on haitallista jo hyvinkin pieninä annoksina (ei-stokastiset vauriot) 4
5 Säteilyn biologiset vaikutukset Säteily vaikuttaa ihmisen soluihin ja kudoksiin haitallisesti Haittavaikutusten luokittelua: Deterministiset ja stokastiset Somaattiset ja geneettiset STUK: Wendla Paile 5
6 Deterministiset (suorat) vaikutukset (ei-stokastinen) Liittyvät suuriin kerta-annoksiin (vakavat onnettomuudet ja esim. sädehoito). Ilmenee kun suuri osa kudoksen tai elimen soluista kuolee tai jakautuminen estyy. - elimen toiminnallinen häiriö Seurauksena voi olla säteilysairaus, luuydin- ja suolistovauriot, palovamma, harmaakaihi, sikiövaurio. yleisesti: suuri annosnopeus, pieni kynnysarvo pieni annosnopeus, suurempi kynnysarvo STUK: Wendla Paile 6
7 Stokastiset vaikutukset (käytännössä) Satunnainen, tilastollinen haitta. Syöpä tai sukusolulinjan soluvauriosta aiheutuva perinnöllinen haitta. Haitan todennäköisyys (esim. syöpäriski) kasvaa (lineaarisesti) annoksen kasvaessa. Ei kynnysarvoa. Koko elinaikana kertynyt annos määrää kokonaisriskin. STUK: Wendla Paile 7
8 Haitat annoksen funktiona Kynnysarvo (~ 1 Gy) Deterministinen haitta (vihreä) ja stokastinen haitta (musta) säteilyannoksen funktiona. STUK: Wendla Paile 8
9 Säteilysairauden oireet: (Annos koko keholle) (Suomessa ei ole todettu säteilysairauksia) Annos (Gy) Oireet < 0,25 Ei näkyviä oireita. Annos voidaan kuitenkin todeta kromosomitutkimuksin. 0,25-1 Ei näkyviä oireita. Ohimeneviä verenkuvan muutoksia. 1-2 Yleiskunto heikkenee. Väsymystä, ruokahaluttomuutta, oksentelua. Verenkuvassa selviä muutoksia. 2-4 Suurin osa annoksen saaneista kokee pahoinvointia ja oksentelua vuorokauden kuluessa. Lisäksi ripulia jos suoliston limakalvot ovat vaurioituneet. Ihovaurioita. Verenvuotoa. 4 Yli puolet menehtyy kuukauden kuluessa. 4 6 Varmasti kuolettava annos. 9
10 Varaukselliset hiukkaset, kuten elektronit ja a-hiukkaset aiheuttavat suoraan ionisoivan efektin kohteessa Sähkömagneettinen säteily (fotonisäteily) ja varauksettomat hiukkaset aiheuttavat yleensä epäsuoran ionisaation kohteessa Säteilyn ionisoituminen voi vaurioittaa kudosta (solun toipuminen tai tuhoutuminen, riippuu vaurion vakavuudesta) tai säteily voi vaurioittaa DNA-ketjun (vakava vaurio) Säteily aiheuttaa kudosvaurioita mutta vain vähän lämpöä. Koko keholle tuleva säteilymäärä 4-5 Gy (J/kg) aiheuttaa kuoleman, mutta vastaava energiamäärä aiheuttaa kehossa vain o C lämpötilan nousun. Solukuolema tapahtuu säteilyn suorana tai epäsuorana vaikutuksena ilman lämpöefektiä. 10
11 Sähkömagneettisen säteilyn spektri 11
12 Säteily Sähkömagneettisen säteilykvantin energia voidaan laskea kaavasta: E = hn = h c/l h = Planckin vakio = 6,626 x Js c = valon nopeus = 2,998 x 10 8 m/s. l = aallonpituus (10-10 m) = 1 Å (Ångström) [ei SI-järjestelmän yksikkö] n = taajuus 1/s (frekvenssi) - Suuri aallonpituus --> pieni energia - Siis esimerkiksi 0,1 nm aallonpituudella kvantin energia on 12.4 kev 12
13 Ionisoiva säteily (hiukkassäteily, sähkömagneettinen) Jos säteily on energialtaan niin suurta, että se kykenee irrottamaan elektronin (elektroneja) kohdeatomin elektronikuorelta, on säteily silloin ionisoivaa Kun elektroni poistuu atomista, muuttuu atomi positiiviseksi ioniksi Kun tällaisia muutoksia tulee paljon säteily aiheuttaa kohteessa (kudoksessa) kemiallisia muutoksia, jotka voivat ilmetä haittavaikutuksina (säteilyvaurioina) Sädehoidossa säteilykeila suunnataan pahanlaatuiseen kasvaimeen (hoitokohteeseen) useasta suunnasta tarkoituksena tuhota se. Samalla terve kudoskin saa säteilyä, mutta toipuu siitä nopeammin kuin kasvainkudos Sädehoidossa kasvaimen tuhoamiseen tarvittava säteilyannos on n Gy annettuna päivittäin n.2 Gy, jolloin hoito kestää 5-7 viikkoa. 13
14 Atomin rakenne Atomi muodostuu positiivisesti (+) varautuneesta ytimestä ja sitä kiertävistä negatiivisista (-) elektroneista kuorilla K, L, M, jne. Kulombinen vuorovaikutus pitää atomin koossa Ydin koostuu protoneista (+) ja varauksettomista neutroneista. Ydinvoima pitävät ydintä koossa. Kuvassa on hiili-atomi C. Sillä on 6 protonia, 6 neutronia ja 6 elektronia. (protonien määrä = elektronien määrä) Yksinkertaisin atomi vety (H), sillä on yksi protoni, mutta ei yhtään neutronia. Uraanilla on ytimessä 92 protonia ja 146 neutronia (92 elektronia) Elektroneilla on energiaa, niiden irrottamiseen tarvitaan vastaava energiamäärä. 14
15 Atomin rakenne, isotooppi Neutronien lukumäärä on ns. neutroniluku N nukleonien kokonaismäärä on A = Z+N, on ns, massaluku Nuklidia merkitään symbolilla (Z = 82, järjestysluku) ytimen halkaisija = 2,8 x m Hiilellä on ytimessä 6 neutronia, mutta niitä voi olla 7, 8 tai vielä enemmän 15
16 Atomin rakenne, isotooppi Tällaisia atomeja, joilla on sama määrä protoneja ytimessään, mutta neutronien määrä vaihtelee, sanotaan toistensa isotoopeiksi. Hiileltä tunnetaan yksitoista eri isotooppia. Isotooppi voi olla radioaktiivinen. Radioaktiivisista atomeista emittoituvien fotonien energiaalueet vaihtelevat arvosta 2.6 kev (Ka karakteristinen röntgensäteily, elektronisieppaus) arvoon 7.1 MeV (typen gammasäteilyyn). 16
17 Radioaktiivinen hajoaminen Hajoaminen voi tapahtua neljällä eri tavalla: 1) Fissio (kaikkein raskaimmilla ytimillä spontaani fissio) 2) Alfahajoaminen (raskaat ytimet), Atomi emittoi He-ytimen eli a-hiukkasen 226 Ra 222 Rn + 4 He (α) 3) Betahajoaminen. Syynä on ytimen väärä protoni/neutronisuhde, jonka ydin korjaa oikeaksi betahajonnan avulla. Betahajontaa on kolmea eri lajia: β - -hajonta positroni- eli β+-hajonta elektronisieppaus eli elektronikaappaus Betahajonnassa ytimen massaluku ei muutu, koska betahajonnassa muuttuu joko protoni neutroniksi tai päinvastoin neutroni protoniksi. Esimerkiksi Y-90, on puhdas betasäteilijä: T½ = 64,1 h Zirkonium (stabiili) - energia: Max / Mean = 2.3 Mev/ 0.94 MeV - kantama: max = 11mm 17
18 4) gamma (g)- aktiivisuus, gammasäteily Hiukkasen lähdettyä atomista, ydin jää usein viritettyyn tilaan. Ytimen viritystilan energia voi purkautua sähkömagneettisen säteilyn muodossa, gammasäteilynä Energiat ovat MeV:ien suuruisia, joten saadaan hyvin lyhytaaltoista g-säteilyä. Nimi viittaa syntymekanismiin: g-säteily lähtee ytimestä, röntgensäteily elektroniverhosta 18
19 Radioaktiivinen hajoaminen positroniemissiossa ytimen sisällä oleva protoni muuttuu neutroniksi ja ytimestä emittoituu positronihiukkanen (β+). (p + ) (n) + β + kevyet nuklidit kuten 11 C, 13 N, 15 O, 18 F ovat kuitenkin puhtaita positroniemittereitä. Elektronisieppauksessa (EC) ytimessä oleva protoni muuttuu neutroniksi sieppaamalla yhden oman atomin rataelektronin (p+) + e - (n) + n Positroniemissiossa ja elektronisieppauksessa tytäratomin järjestysluku on yhden alhaisempi kuin emoatomin. Yleensä elektronisieppaus tapahtuu K-kuorelta. Syntyneen aukon täyttyessä, L-kuoren elektronilla, syntyy karakterististä röntgensäteilyä. 19
20 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivisten aineiden siirtymälait keksittiin jo v.1903 (Rutherford): - kokonaisvaraus (järjestyslukujen, siis varausten algebrallinen summa) on ennen hajoamista sama kuin sen jälkeen - Massalukujen summa on ennen hajoamista sama kuin sen jälkeen U fi 90Th He - Thorium on puolestaan β- emittoija, joten sen jäännösytimelle Z=91 ja A = = 234. Th fi Pa - a- säteilijöille A pienenee 4:llä, Z pienenee 2:lla - β- säteilijöille A ei muutu, Z kasvaa 1:llä e 20
21 Hajoamislaki Radioaktiivisessa hajoamisessa emittoituu elektroni tai helium-ydin eli alkuperäinen ydin muuttuu: dn - = l N (hajoamislaki) dt Integroimalla saadaan alkuperäisten ytimien lukumäärä hetkellä (t). Hajoaminen on eksponentiaalista, t ½ on puoliintumisaika, l on hajoamisvakio eli N -l t -l t = N 0 e I = I 0 e 10 8 A = A 0 e -l t = A 0 e ln - t ( 2) t ½ Aktiivisuus T(fys) 21
22 Puoliintumisaika Puoliintumisajan t ½ kuluessa ytimien luku pienenee puoleen (N -> N 0 /2) N 2 = N e ln l -l t 2 1 / fi t = 1/ 2 Puoliintumisajat vaihtelevat erittäin paljon, välillä 10-6 sekuntia vuotta Sopivan puoliintumisajan omaavia radioisotooppeja, kuten Tc-99m (6,0 h), I-131 (8,1 vrk) käytetään hyväksi lääketieteessä, isotooppikuvauksissa ja hoidoissa Fysikaalisen puoliintumisajan lisäksi on ns biol. puoliintumisaika ja efektiivinen puoliintumisaika. Näiden välillä vallitsee yhtälö 1 T eff 1 = T fys + 1 T biol 22
23 Etäisyyden neliölaki (inverse square law) Ł I I 1 2 ł = Ł r r 2 1 ł 2 I. Säteilyannoksia (säteilytyöntekijät) voidaan pienentää: 1. Pidentämällä etäisyyttä, etäisyyden neliölaki (pihdit yms) 2. Pienentämällä altistusaikaa, (ripeämpi työskentely) 3. Käyttämällä sopivia suojaimia, (lyijyesiliina, lyijysuojalevyt) 23
24 Säteilyn käyttöön liittyvät yksiköt 1. Säteilytys (exposure X): X = dq/dm Tässä dq on varaus (+ tai -), joka säteilyn vaikutuksesta on syntynyt ilmaan, kun kaikki elektronit, jotka säteily on vapauttanut tilavuudesta, jonka massa on dm, ovat täydellisesti pysähtyneet. Yksikkö: C/kg. (Coulombi/kg), Vanha säteilytyksen yksikkö on röntgen (R), joka määritellään: Kun säteilytys synnyttää 1 g:ssa kuivaa ilmaa ionipareja, on säteilytys silloin 1 röntgenyksikön suuruinen. 1 R = 2, C/kg 24
25 Säteilyn käyttöön liittyvät yksiköt 2. Absorboitunut annos D (dose): (ICRU 1980) Yksikkö: Gray (Gy) = J/kg Annosnopeus (dose rate), DR = dd/dt Aikaisempi SI-järjestelmään kuulumaton absorboituneen annoksen yksikkö oli rad rad = 1 Gy. Absorboituneen säteilyannoksen yksikköä (Gy) käytetään erityisesti sädehoidossa. 25
26 Säteilyn käyttöön liittyvät yksiköt 3. Annosekvivalentti (dose equivalent) H: (säteilyn laatuun ja säteilysuojeluun liittyvä yksikkö, kudos) H = D x QF jossa QF = quality factor, jolla pyritään ottamaan huomioon eri säteilylajien kyky aiheuttaa terveydellisiä haittavaikutuksia. Tavallisesti ja erityisesti sairaalakäytössä QF =1 Yksikkö: Sievert (Sv) = J/kg (1 Sv = 1 Gy) Pienempiä yksiköitä msv ja msv Jos käytetään vanhaa absorboitunutta annosta rad (10-2 J/kg), on annosekvivalentin yksikkö rem. 100 rem = 1 Sv 26
27 Säteilyn käyttöön liittyvät yksiköt 4. Efektiivinen annos E: yksikkö Sievert (Sv): Efektiivinen annos on summa elin- tai kudoskohtaisista annoksista E = S (w T H T ) = w 1 H 1 +w 2 H Kudoksilla erilaiset painokertoimet w T, jotka kuvaavat kunkin kudoksen herkkyyttä - H T on ekvivalenttiannos 5. (Mansievert, mansv): on kollektiivisen annoksen yksikkö Jos esimerkiksi 1000 hengen suuruisessa väestöryhmässä jokainen saa keskimäärin 20 msv (= 0,02 Sv) säteilyannoksen, kollektiivinen annos on 20 mansv. Tutkitaan säteilyn myöhäisvaikutuksia, stokastisia säteilyhaittoja. 27
28 Eri kudosten painokertoimia w T - kivekset, munasarjat 0,20 - luuydin, keuhkot, paksusuoli, mahalaukku 0,12 - kilpirauhanen, ruokatorvi, rinnat, virtsarakko 0,05 - luun pinta, iho 0,01 28
29 Esimerkki 1. Miespotilaalta kuvattiin selkäranka, lantio ja alaraajat, jolloin hän sai seuraavat elinkohtaiset keskimääräiset absorboituneet annokset: - luuytimeen 2,37 mgy - keuhkoihin 2,40 mgy - kilpirauhaseen 1,22 mgy - paksusuoleen 1,14 mgy - kiveksiin 4,32 mgy ( ei suojausta) - muut 2,18 mgy a) Mikä on potilaan saama efektiivinen annos? Potilaan kuvauksessa syntyy ns. sekundäärisäteilyä, (Compton sirontaa). Kuvaushuoneessa voi olla läsnä avustaja, joka käyttää ns. lyijykumiesiliinaa. Esiliina (1) vastaa absorptiokyvyltä 0,25 mm lyijykerrosta ja esiliina (2) absorptioarvoa 0,35 mm lyijykerrosta. b) Laske primäärisäteilyn ja sironneen säteilyn absorptiokertoimet lyijyssä, kun esiliina (1) päästää sironnutta säteilyä läpi 8,6% ja esiliinan (2) läpi menee primäärisäteilystä 4,6%. Kumpi säteily on läpitunkevampaa? Perustele. 29
30 Esimerkki 1 E T = W T W R D T = W T H T D T = absorboitunut anos W R = säteilyn painotuskerroin W T = elimen tai kudoksen painotuskerroin H T = ekvivalenttiannos Efektiivinen annos on summa elinkohtaisista osuuksista elin D (mgy) W R H T W T E T (msv) luuydin 2,37 1 2,37 0,12 0,284 keuhkot 2,40 1 2,40 0,12 0,288 kilpirauhanen 1,22 1 1,22 0,05 0,061 Paksusuoli 1,14 1 1,14 0,12 0,137 kivekset 4,32 1 4,32 0,20 0,864 muut 2,18 1 2,18 0,39 0,850 yhteensä 1 2,48 W T = 1- S W T = 0,39 Efektiivinen annos = 2,5 msv 30
31 Röntgensäteily vaimenee väliaineessa eksponentiaalisesti. Määrittämällä yhtälöstä absorptiokertoimet I = I 0 e -m d Saadaan yhtälöt: 8,6 = 100 eksponentti (-μ s 2,5) μ s = 9,82 1/mm (1) 4,7 = 100 eksponetti (-μ p 3,5) μ p = 8,80 1/mm (2) Primäärisäteily läpitunkevampaa, nähdään absorptiokertoimista: μ(prim.) < μ(sek.) 31
32 Annoksen ja pinta-alan tulo DAP DAP- lukema (CT-tutkimukset, röntgentutkimukset, angiografia) Pinta-annoksen ja säteilytetyn alueen pinta-alan tuloa potilaan ihon pinnalla sanotaan DAP:ksi (mgy cm2) (Dose Area Product). DAP ei riipu kuvausetäisyydestä, sillä säteilytetyn alueen pintaala kasvaa samassa suhteessa, kun etäisyyden neliölain vaikutuksesta annos pienenee. Käytännössä DAP-lukemat alle
33 Röntgen /SPECT-CT/CT ESD (Entrance Surface Dose, eli ihoannos): [mgy, Gy] DAP (Dose Area Product): [Gy cm 2 ] Riippumaton etäisyydestä ESD = DAP/A iho tai lasketaan kaavoilla, jos A iho arvoa ei saatavilla. DLP (Dose Lenght Product): [mgy cm] Esim. 5 mm leikkeet ja n. 30 cm kuvauspituus: DLP = mgy cm. Jos mas- arvo puolitetaan, DLP pienenee jopa 1/10 osaan. Low Dosekuvaus. 33
34 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT AIKUISTEN TIETOKONETOMOGRAFIATUTKIMUKSISSA (STUK) Taulukko 1. Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tietokonetomografiatutkimuksissa TT-annoksen tilavuuskeskiarvona (MSADw) ja annoksen ja pituuden tulona (DLPw). Taulukossa annettu vertailutaso tarkoittaa yhdestä kuvaussarjasta aiheutuvaa säteilyaltistusta. TT-tutkimus MSAD w (mgy) DLPw (mgy*cm) Pää: kallonpohja Pää: aivot Vatsa Keuhkot LS-ranka (3 nikamaa) MSAD w on sama kuin annosnäytössä oleva 1000 ** 1000 ** ** Kallonpohjan ja aivojen kuvaus yhteensä 34
35 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT TAVANOMAISISSA AIKUISTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA (STUK ) Taulukko 1. Tavanomaisten röntgentutkimusten vertailutasoja pinta-annoksina aikuisille. Kuvausprojektio Pinta-annos/projektio (ESD)*) [mgy] Thorax PA 0,2 Thorax LAT 0,8 Lanneranka AP 5 Lanneranka LAT 15 Lantio AP 5 Urografia (kuvaa kohti) 5 Natiivivatsa AP tai PA 5 Rinta CC, MLO, LAT 10 Hammaskuvaus, ylämolaari 5 *) Pinta-annoksella tarkoitetaan absorboitunutta annosta iholla (ESD). 35
36 Aktiivisuus (Curie ja Becqurel) Curie, Ci (hajoaminen/sekunti) Becquerel, Bq (hajoaminen/sekunti) 1 Ci = 3,7 x hajoamista/s = 3,7 x Bq Etuliitteiden avulla: - pienet yksiköt: milli (m), mikro (m), nano (n),... - suuret yksiköt: kilo (k), mega (M), giga (G),... 1 mci = 37 MBq Aktiivisuuksia (Bq) ei voida muuttaa helposti tarkoiksi säteilyannoksiksi eli Gy-yksiköksi. Malleilla ja ohjelmilla voidaan arvioida annosten suuruuksia (Olinda- program) 36
37 Isotooppikuvausten (GAMMAKUVAUS) annoksia: Sydänlihaksen perfuusiokuvaus 110 MBq (Tl-201) Munuaisten gammakuvaus 185 MBq (Tc-99m) Luuston gammakuvaus 700 MBq (Tc-99m) Sydämen ejektiofraktio 850 MBq (Tc-99m) Kilpirauhasen radiojodihoito MBq (I-131) Neuroendogrinologiset kasvaimet 7400 MBq x 4 (Lu-177) 37
38 Ovatko eri säteilylajit samanarvoisia? Radiobiologinen sovellutus: Kun säteilyn fysikaalinen annos kerrotaan edellä QF-tekijällä, voidaan se kertoa ns. RBE- tekijällä (Relative Biological Effect), jotta saataisiin ekvivalenttinen annos ja sama biologinen vaikutus. Ts. D eq = RBE1 D1 + RBE2 D RBE ei ole siis vakio ja vaihtelee säteilylajista ja energiasta. Yleensä säteilyä verrataan Co-60:n tai röntgensäteilyn (250 kev) RBE- arvoon, joka on 1. Hiukkassäteilyssä RBE on välillä
39 Säteilyn energiansiirtokyky Säteilyn biologisten vaikutusten laajuus riippuu sen luonteenomaisesta energiansiirtokyvystä. Tiheään ionisoiva säteily (suuri energian siirtokyky) aiheuttaa runsaasti ionisaatiota kulkiessaan solun pintaan (esim. α-säteily). Suuri riski tuottaa vaurio. Katkaisee säikeet. Harvaan ionisoiva säteily kulkee kuitenkin yleensä pidemmän matkan (esim. sekund. elektronit). Pieni riski tuottaa vaurio. STUK 39
40 Säteilyn käyttö sairaalassa Röntgenputki ( kev), perinteinen röntgenkuva (thorax-kuva) Varjoainekuvaukset mm. sepelvaltimotauti, sydäntutkimusosasto Röntgensädehoito ei ole enää käytössä, (poikkeus iho-allergiasairaudet) Tietokonetomografialaitteet (CT), röntgenputki kiertää potilaan ympäri ja tietokone muodostaa leikekuvia ( kev). Kuvauksessa saadaan noin leikekuvaa noin 0,5 minuutissa. Sädehoito : Lineaarikiihdyttimet, megavolttilaitteet (6-18 MeV). Syöpätautien klinikalla voidaan hoitaa kaikkia kasvaintyyppejä nykyaikaisilla sädehoitotekniikoilla Jälkilatauslaitteet, ontelon sisäinen sädehoito ;ruokatorvi, gynekologiset kasvaimet (kudoksen sisäinen) Silmäapplikaattorit (Ru-106, I-125), silmän paikallinen sädehoito (uvea-melanooma) 40
41 Esimerkkejä säteilyannoksista 0,1-0,3 msv/h Luonnon taustasäteily 0,4 msv/h Hälytysraja mittausasemilla 5 msv/h Tshernobyl ja lentokoneet (12 km), 2 msv/vuosi 15 msv/h Isotooppihoidoissa eristys lopetetaan ja potilas kotiutetaan jos annosnopeus tätä pienempi 1 metrin etäisyydellä 0,1-0,2 msv keuhkojen röntgenkuvaus 4 msv jokaisen saama keskimääräinen vuosiannos 100 msv säteilytyöntekijöille 5 v suurin sallittu annos Säteilyturvakeskus mittaa henkilökunnan (säteilytyö) saamia annoksia: Syväannoksen kirjauskynnys (tausta vähennetty) 0,1 msv/kk ja pintaannoksen 2 msv/kk 41
42 Isotooppi Eri elinten isotooppitutkimukset (gammakamera, SPECT-CT, PET-CT, MRI-CT) SPECT+CT fuusiokuvaus (mm. luusto, munuainen, aivot, keuhkot, sydän, sisäelimet) Isotooppihoidot: Yleisin kilpirauhasen radiojodihoito, I-131 (55 vuoden ajan) Luustometastaasien hoito, Sm-153, (25 v ajan) Feokromosytooma (MIBG), I-131 (25 v ajan) NHL (Zevalin-hoito ), Y-90, v.2004 (Zevalin (ibritumomab tiuxetan) is a form of radioimmunotherapy (a radiolabeled monoclonal antibody) indicated for treatment of patients with relapsed or refractory, low grade or follicular B-cell non-hodgkin's lymphoma (NHL) - Maksametastaasien hoito Y-90, SIRT (v. 2010) Neuroendokrinogiset kasvaimet, Lu-177 ( v. 2011) - Alfaradin (Ra-223), prostatametastaasien (luusto) hoitoon! 42
43 SIRT eli maksametastaasien radioembolisaatio (Brachytherapy, SIRT-hoito) Taustaa Ulkoisessa sädehoidossa maksan säteilyannos rajataan n Gy Maksakasvaimet tarvitsevat kuitenkin Gy säteilyannoksen. SIRT- hoito mahdollistaa suuret säteilyannokset n.150 Gy 43
44 SIRT eli maksametastaasien radioembolisaatio Periaate Hoidossa annetaan maksavaltimoon ohjatun katetrin kautta pieniä Y-90 radioisotooppiin kiinnitettyjä pieniä mikropalloja, jotka suonistoja pitkin hakeutuvat kasvaimeen, muodostavat radioembolian. Näin b- säteily tuhoaa paikallisesti kasvainkudosta. Hoitomuoto käynnistyi Euroopassa ja USA:ssa v. 2002, Australiassa annettiin jonkin verran hoitoja jo 1980-luvulla HYKS:n Syöpätautien klinikalla 1. hoito annettiin huhtikuussa Voidaan hoitaa primäärisiä maksakasvaimia (HCC) tai maksametastaaseja Hoito voidaan tarvittaessa toistaa 44
45 Intensity Röntgensäteily Röntgenputki UNFILTERED (IN VACUUM) K-CHARACTERISTIC RADIATION BREMSSTRAHLUNG Photon energy (kev) 45
46 Röntgensäteilyn syntymekanismi Röntgenputkelta kiihdytetyt elektronit osuvat kohtioon, jolloin: 1. Elektronit jarruuntuvat ja vapautuu energiaa säteilymuodossa. Kyseessä on jarrutussäteily (bremsstrahlung) 2. Elektronit irrottavat elektrneja kohtioatomista, esimerkiksi sisimmältä K-kuorelta (viritys) Syntyneeseen aukkoon siirtyy elektroni seuraavalta kuorelta L- kuorelta Näiden välinen energiaero vapautuu säteilynä aaltoliikkeenä, karakteristien säteily 46
47 Säteilyn ja aineen välinen vuorovaikutus Varatut hiukkaset voivat menettää energiaansa seuraavasti: 1. Epäelastinen (non-elastic) törmäys atomin elektroniin, jolloin syntyy virityksiä ja ionisoitumista. 2. Epäelastinen törmäys ytimen kanssa (ei sieppausta ytimeen); hiukkanen muuttaa suuntaansa, voi syntyä jarrutussäteilyä. Joskus voi syntyä ytimen virityksiä. 3. Elastinen törmäys (elastic) ytimen kanssa, ei synny jarrutussäteilyä eikä ytimen viritystä. 4. Elastinen törmäys atomin elektronin kanssa, energia < 100 ev. 47
48 Varattujen hiukkasten vuorovaikutus aineessa a) "Pehmeä" törmäys ( b >> a) Ei sanottavaa vuorovaikutusta. Jos hiukkasen (elektroni) nopeus v=c/n on suurempi kuin valon nopeus kyseisessä nestemäisessä väliaineessa (esim. vesi), syntyy ns. Cerenkov- säteilyä. Ydinvoimaloissa vedessä nähdään Cerenkov- säteilyä, on väriltään "sinivihreää". Ehto siis v = βc. Cerenkov- säteily emittoituu kulmassa z partikkelin etenemissuuntaan nähden: UNDISTURBED TRAJECTORY b a NUCLEUS z = arc cos(1/βn) b) "Kova" törmäys (b ~ a): Hiukkanen osuu atomiin ja on vuorovaikutuksessa elektronien kanssa. c) Vuorovaikutus ytimen kanssa (b << a). Coulombinen vuorovaikutus. 48
49 Säteilyn (gamma- ja röntgen) vuorovaikutus väliaineessa, säteilyn absorptio Gammasäteily aiheuttaa väliaineessa edetessään vuorovaikutusta, joista tärkeimmät ovat ja 3.: 1. Compton efekti (compton absorptio) E g = h n mom.= h n/c q j mom.= h n'/c - e 0 o E' g = hn 2. Photoelektroninen efekti (photoabsorptio) 3. Parin muodostuminen (4. Rayleigh- sironta) hn mom. = h n /c k.e. = T = h n- E mom. = p e f atom q b 0 k.e. = T ~ a= 0 mom. = p a (5. Fotoni-ydin vuorovaikutus) 49
50 3. Parinmuodostus (minimienergia MeV, eli 2 x MeV) Parinmuodostus on absorptiotapahtuma, jossa fotoni "häviää" ja syntyy elektroni ja positroni. Ilmiö tapahtuu kun fotoni osuu lähelle atomin ydintä tai toisinaan myös ulommilla elektronikuorilla. ANNIHILAATIO: Kun positroni pysähtyy, se "sieppaa" elektronin, jolloin syntyy kaksi samansuuruista täysin vastakkaisiin suuntiin lähtevää gammakvanttia, ja kummankin kvantin energia MeV. Lääketieteellisessä kuvantamisessa käytetään ns. positronisäteilijöitä hyväksi (mm. F-18, O-15, N-13, C-11, Ga-68). ( 4. Rayleigh- sironta ) ( 5. Fotoni-ydin vuorovaikutus ) 50
51 Säteilyn mittaus, havaitseminen Yleimmät mittarit: Ionisaatiokammiot (mm. Sädehoitolaitteet, Isotooppi) Puolijohdeilmaisimet (Sädehoito) Termoloistekiteet (TLD), (Sädehoito, Isotooppi) Diodit (Sädehoito) Erikoisfilmit CaF-Cromic,ei kehitystä (Sädehoito) Vähenevä käyttö: Tavanomaiset filmit, Kalorimetrit, ei juuri lainkaan 51
52 Erilaisia ionisaatiokammioita (STUK) 52
53 Tuikeilmaisimet Tuikeilmaisimen pääosat ovat tuikekide ja valonmonistinputki (PMT). Tuikekide on suuri puolijohdekide, esimerkiksi talliumilla aktivoitu natriumjodidikide NaI(Tl) tai jotakin tuikemuovia. Säteilyn esim. gammakvantin osuessa NaI (Tl) kiteeseen syntyy valotuikahduksua, jotka monistetaan (vahvistetaan ) valomonistinputkessa. Gammakamerassa on yksi tuikekide, 40x50cm, paksuus n.12 mm ja valomonistinputkia n.55 kpl. 53
54 Säteilyn ilmaisimet Geigermittari (Geiger-Muller -putki) on suljettu kaasulla (jalokaasu) täytetty putki. Kaasussa syntyy elektronipurkauksia säteilyn vaikutuksesta ja vielä uusia purkauksia (purkausvyöry), kun putken sisällä on korkea jännite (>750 V). Tällöin syntyy sähkövirta ja havaitaan jännitepulsseja. Niiden määrä todetaan useasti viisarinäytöllä tai digitaalinäytöllä eri voimakkuuksina (tikitys). Mittarilla havaitaan mm. betasäteilyä ja gammasäteilyä. Edullinen hinta, reaaliaikainen näyttölukema, laaja mittausalue. Mittari on hyvä yleismittari ja käytetään säteilymäärän toteaminen sairaaloissa, puolustusvoimissa. Mittari ei tunnista kuitenkaan säteilyn energiaa. Säteilynilmaisimia ovat muun muassa ionisaatiokammio (sädehoitolaitteiden annosmittaus), dosimetrit (henkilökohtainen mittaus), termoluminisenssi (TLD), valomonistinputki+tl-kide, puolijohdeilmaisimet. 54
55 Ionisaation perustuva mittaus I Ionisaatiokammio V + t Verrannollisuuslaskuri V ionisoiva säteily Geiger- eli GM-putki V
56 Ionisaatiokammio - pulssin korkeus verrannollinen säteilyn energiaan - ei synny ketjureaktiota, saturaation asti keräys Verrannollisuuslaskuri - pulssin korkeus verrannollinen säteilyn energiaan - ketjureaktio pysähtyy ennen saturaatiota Keräysjännite kasvaa Geiger-Muller- putki - pulssin korkeus riippumaton säteilyn energiasta - purkaus aiheuttaa uusia (ketjureaktio), ketjureaktio purkaantuu saturaatioon asti - jälkipurkaukia (toipumisaika) - hyvä herkkyys 56
57 TLD (termoluminisenssidosimetria Säteilyn vaikutuksesta elektroni siirtyy valenssivyöhykkeestä johtavuusvyövyökkeeseen, elektroni loukkuuntuu Loukkuuntuminen vapautuu ja elektroni palaa vaiheittain takaisin, kun materiaalia lämmitetään ( astetta) Atomin palautuessa alkuperäiseen tilaan, se emittoi valokvantin Valokvantti ohjataan dynodille, jossa elktronit monistetaan ja mitataan valon intensiteetti Intensiteteetistä saadaan säteilymäärä selville Tällaisia loisteaineita ovat mm. LiF CaF 2, CaSO 4, Li 2 B 4 O 7 (muutaman mm suuruisia kiteitä tai jauhemaisena aineena) Ei reaaliaikainen mittaus ionizing event by radiation Conduction Band electron migration hole migration electron trap depth hole trap + luminescence center hn Valence Band A. B. electron release by heating recombination with light emission hole trap depth energy band gap ~ 10 ev 57
58 Syöpäkasvainten isotooppihoidot I-131 beta, gamma, kilpirauhasen radiojodihoito (1955-) I-131 beta, MIBG-hoito, feokromosytooma, paraganglioma (1984-), (jäämässä pois) Y-90 beta, Zevalin-hoito NHL radioimmunoterapia (CD20 antigen), n.2005 (vähän) Sm-153 beta, gamma luustometastaasien palliatiivinen hoito, (1990-) (jäämässä pois) Y-90 beta, maksametastaasien SIRT-hoito (2009) Lu-177 beta, gamma: neuroendokriniset kasvaimet (2011) Ra-223 alfa, prostata-potilaiden luustometastaasien hoito (2013) 58
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.
LisätiedotA Z X. Ydin ja isotoopit
Ydinfysiikkaa Ydin ja isotoopit A Z X N Ytimet koostuvat protoneista (+) ja neutroneista (0): nukleonit (Huom! nuklidi= tietty ydinlaji ) Ydin pysyy kasassa, koska vahvan vuorovaikutuksen aiheuttama vetävä
LisätiedotSäteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson 26. lokakuuta 2016 Säteilyannos Ihmisen saamaa säteilyannosta voidaan tutkia kahdella tavalla. Absorboitunut annos kuvaa absoluuttista energiamäärää,
LisätiedotSÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LisätiedotAtomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N
Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman
LisätiedotIonisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016
Tapio Hansson 20. lokakuuta 2016 Milloin säteily on ionisoivaa? Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä. Milloin
LisätiedotTehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).
TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte
LisätiedotSäteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky
Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M
LisätiedotYdinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa
Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia
LisätiedotSädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi
Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia
LisätiedotFL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1
FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m
LisätiedotS Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.
S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen
Lisätiedot55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY
55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen
LisätiedotSäteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
LisätiedotFysiikka 8. Aine ja säteily
Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 4 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 01 6 Radioaktiivisuus Kuva 1 esittää radioaktiivisen aineen ydinten lukumäärää
LisätiedotTyöturvallisuus fysiikan laboratoriossa
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään
LisätiedotKvantittuminen. E = hf f on säteilyn taajuus h on Planckin vakio h = 6, Js = 4, evs. Planckin kvanttihypoteesi
Kvantittuminen Planckin kvanttihypoteesi Kappale vastaanottaa ja luovuttaa säteilyä vain tietyn suuruisina energia-annoksina eli kvantteina Kappaleen emittoima säteily ei ole jatkuvaa (kvantittuminen)
LisätiedotSäteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset
LisätiedotJussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky
z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla
LisätiedotSÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK
Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot
LisätiedotIonisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.
Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten
Lisätiedot- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla
LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5
LisätiedotMAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET
MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko
LisätiedotIonisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto
Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä
LisätiedotSäteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio
Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen
LisätiedotPotilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa
Päätös 1 (2) 11/3020/2017 Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja
LisätiedotRADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY
RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu positiivisesti varautuneista protoneista ja neutraaleista neutroneista. Samalla alkuaineella on aina
LisätiedotRadioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty.
Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. 1. Työn tavoite Työn tavoitteena on tutustua ionisoivaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja tutkia sen absorboitumista
Lisätiedoteriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.
Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu
LisätiedotHajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360)
Hajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360) Jarmo Ala-Heikkilä, VIII/2017 Useissa tämän kurssin laskutehtävissä täytyy ensin muodostaa tilannekuva: minkälaista säteilyä lähteestä tulee, mihin se kohdistuu,
LisätiedotRADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY
RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina
Lisätiedot1 Johdanto. 2 Lähtökohdat
FYSP106/K4 VIRITYSTILAN ELINAIKA 1 Johdanto Työssä tutustutaan hajoamislakiin ja määritetään 137 Ba:n viritystilan 661.7 kev keskimääräinen elinaika ja puoliintumisaika. 2 Lähtökohdat 2.1 Radioaktiivinen
Lisätiedot2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv).
11 2.2 RÖNTGENSÄTEILY Erilaisiin sovellutustarkoituksiin röntgensäteilyä synnytetään ns. röntgenputkella, joka on anodista (+) ja katodista () muodostuva tyhjiöputki, jossa elektrodien välille on kytketty
Lisätiedot40D. RADIOAKTIIVISUUSTUTKIMUKSIA
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 40D. RADIOAKTIIVISUUSTUTKIMUKSIA 1. TYÖN TAVOITE 2. TEORIAA Työssä tutustutaan radioaktiiviseen säteilyn kuvaamisessa käytettäviin käsitteisiin ja fysikaalisiin lakeihin,
Lisätiedotn=5 n=4 M-sarja n=3 L-sarja n=2 Lisäys: K-sarjan hienorakenne K-sarja n=1
10.1 RÖNTGENSPEKTRI Kun kiihdytetyt elektronit törmäävät anodiin, syntyy jatkuvaa säteilyä sekä anodimateriaalille ominaista säteilyä (spektrin terävät piikit). Atomin uloimpien elektronien poistamiseen
LisätiedotDOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA DOSIMETRY IN NUCLEAR POWER
Lisätiedot1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA
1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;
LisätiedotTaulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.
Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä #3392 1 (7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut
LisätiedotLääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen
Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus Ratkaisut Tehtävä i) Isotoopeilla on sama määrä protoneja, eli sama järjestysluku Z, mutta eri massaluku A. Tässä isotooppeja keskenään ovat 9 30 3 0 4Be ja 4 Be, 4Si,
LisätiedotSäteilyn historia ja tulevaisuus
Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright
LisätiedotLääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen
Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä
LisätiedotKemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö
Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen
LisätiedotVIII RADIOAKTIIVISEN HAJOAMISEN MUODOT
VIII RADIOAKTIIVISEN HAJOAMISEN MUODOT Radioaktiivisessa hajoamisessa on neljä perusmuotoa: fissio alfahajoaminen betahajoaminen sisäinen siirtymä Viime vuosikymmeninä on havaittu paljon harvinaisempiakin
LisätiedotYdinfysiikkaa. Tapio Hansson
3.36pt Ydinfysiikkaa Tapio Hansson Ydin Ydin on atomin mittakaavassa äärimmäisen pieni. Sen koko on muutaman femtometrin luokkaa (10 15 m), kun taas koko atomin halkaisija on ångströmin luokkaa (10 10
LisätiedotSKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7)
SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet
Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan näkökulmasta, vastaavia
LisätiedotRadiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma KAHVITAUKO
Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 27. - 30.8.2013 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 27.8.13 9.00-9.30 Ilmoittautuminen
LisätiedotSädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa
Sädeannokset ja säteilyturvallisuus hampaiston kuvantamistutkimuksissa Jarkko Niemelä Erikoistuva fyysikko Säteilysuojelukoulutusta hammaskuvauksista 16.11.2017 / TYKS 16.11.2017. Jarkko Niemelä, TYKS
LisätiedotTyössä tutustutaan hajoamislakiin ja määritetään 137 Ba:n viritystilan kev keskimääräinen elinaika ja puoliintumisaika.
FYSP106/K4 VIRITYSTILAN ELINAIKA 1 Johdanto Työssä tutustutaan hajoamislakiin ja määritetään 137 Ba:n viritystilan 661.7 kev keskimääräinen elinaika ja puoliintumisaika. 2 Lähtökohdat 2.1 Radioaktiivinen
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia
LisätiedotGEIGERIN JA MÜLLERIN PUTKI
FYSP106/K3 GEIGERIN J MÜLLERIN PUTKI 1 Johdanto Työssä tutustutaan Geigerin ja Müllerin putkeen. Geigerin ja Müllerin putkella tarkoitetaan tietynlaista säteilymittaria. Samaisesta laitteesta käytetään
LisätiedotGamma- ja röntgenspektrin mittaaminen monikanava-analysaattorilla
Gamma- ja röntgenspektrin mittaaminen monikanava-analysaattorilla Fysiikan laboratoriotöissä käytetään digitaalista pulssinkäsittelijää töiden, 1.3 (Gammasäteilyn energiaspektri) ja 1.4 (Elektronin suhteellisuusteoreettinen
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
Lisätiedot25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/9 25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TYÖN TAVOITE Työn tavoitteena on tutustua radioaktiiviseen säteilyyn ja mahdollisuuksiin suojautua siltä. RADIOAKTIIVISEN SÄTEILYN
LisätiedotSeitsemän asiaa jotka terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää uudesta säteilylaista
Seitsemän asiaa jotka terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää uudesta säteilylaista 1 Nämä asiat muuttuvat, kun uusi säteilylaki on astunut voimaan. 1. Turvallisuusarvio ja toiminnan sekä lähteiden
LisätiedotHiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet
Hiukkaskiihdyttimet ja -ilmaisimet Kati Lassila-Perini Fysiikan tutkimuslaitos Miksi hiukkasia kiihdytetään? Miten hiukkasia kiihdytetään? Mitä törmäyksessä tapahtuu? Miten hiukkasia mitataan? Esitys hiukkasfysiikan
Lisätiedot6 YDINFYSIIKKAA 6.1 YTIMEN RAKENTEESTA
6 YDINFYSIIKKAA 6.1 YTIMEN RAKENTEESTA Atomin elektronirakenne tunnettiin paljon ennen ytimen rakenteen tuntemista: elektronien irrottamiseen atomista tarvitaan paljon pienempiä energioita (muutamia ev)
LisätiedotRadiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma
Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 21.8. - 24.8.2018 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 21.8.18 8.30 9.00
Lisätiedot3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)
+ 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti
Lisätiedot7 SÄTEILYN KÄYTTÖ 7.1 TEOLLISUUS JA TUTKIMUS
99 7 SÄTEILYN KÄYTTÖ Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat ihmisen elinympäristöön. Haittavaikutuksista huolimatta säteilyä käytetään myös hyödyksi. Suomessa säteilyn käyttö voidaan jakaa
LisätiedotAtomimallit. Tapio Hansson
Atomimallit Tapio Hansson Atomin käsite Atomin käsite on peräisin antiikin Kreikasta. Filosofi Demokritos päätteli (n. 400 eaa.), että äärellisen maailman tulee koostua äärellisistä, jakamattomista hiukkasista
Lisätiedot25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/8 25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TYÖN TAVOITE Työn tavoitteena on tutustua radioaktiiviseen säteilyyn ja mahdollisuuksiin suojautua siltä. RADIOAKTIIVISEN SÄTEILYN
LisätiedotLuento Ydinfysiikka. Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri Radioaktiivinen hajoaminen Ydinreaktiot
Luento 3 7 Ydinfysiikka Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri Radioaktiivinen hajoaminen Ydinreaktiot Ytimien ominaisuudet Ydin koostuu nukleoneista eli protoneista ja neutroneista Ydin on
LisätiedotZ = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)
SÄTEILY YTIMET JA RADIOAKTIIVISUUS ATOMI -atomin halkaisija 10-10 m -ytimen halkaisija 10-14 m ATOMIN OSAT: 1) YDIN - protoneja (p) ja neutroneja (n) 2) ELEKTRONIVERHO - elektroneja (e - ) - protonit ja
LisätiedotPienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen
Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-
LisätiedotSäteily on aaltoja ja hiukkasia
BIOS 3 jakso 3 Säteily on aaltoja ja hiukkasia Auringosta tuleva valo- ja lämpösäteily ylläpitää elämää maapallolla Ravintoketjujen tuottajat sitovat auringon valoenergiaa kemialliseksi energiaksi fotosynteesissä
LisätiedotPotilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tietokonetomografiatutkimuksissa
Määräys S/4/2019 5 (27) LIITE 1 Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tietokonetomografiatutkimuksissa Taulukossa 1 on esitetty tiettyä kuvausaluetta koskevat vertailutasot ja taulukossa
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
LisätiedotPIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa
PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa Syventävien opintojen seminaari Ella Peltomäki 30.10.2014 Sisällys PIXE perustuu alkuainekohtaisiin elektronikuorirakenteisiin Tulosten kannalta haitallisen
LisätiedotOhje: Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot lasten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa
Säteilyturvakeskus Päätös 1(4) Turvallisuusluvan haltijat Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot lasten tavanomaisissa röntgentutkimuksissa Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali-
Lisätiedotelektroni = -varautunut tosi pieni hiukkanen nukleoni = protoni/neutroni
3.1 Atomin rakenneosat Kaikki aine matter koostuu alkuaineista elements. Jokaisella alkuaineella on omanlaisensa atomi. Mitä osia ja hiukkasia parts and particles atomissa on? pieni ydin, jossa protoneja
LisätiedotRadiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma
Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 27.8. - 30.8.2019 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 27.8.19 8.30 9.00
LisätiedotSäteilyn biologiset vaikutukset
Säteilyn biologiset vaikutukset Sisältö: Luento 1- Säteilylle altistuminen - Säteilyn biologisten vaikutusten fysikaalista ja biokemiallista perustaa Luento 2- Säteilyn biologiset vaikutukset - Solujen
LisätiedotA.1 Ionisoivan säteilyn ja ilmaisinaineen vuorovaikutukset
A IONISOIVAN SÄTEILYN HAVAITSEMINEN A.1 Ionisoivan säteilyn ja ilmaisinaineen vuorovaikutukset Ionisoivaa säteilyä on kolmea päätyyppiä: 1) Nopeat varatut hiukkaset: α- ja β-säteily, suurenergiset protonit
Lisätiedot3 SÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS
35 3 SÄTEILYN JA AINEEN VUOROVAIKUTUS Säteilyn hiukkaset ja kvantit vuorovaikuttavat aineen rakenneosasten kanssa. Vuorovaikutusten aiheuttamat prosessit voivat muuttaa aineen rakennetta ja ominaisuuksia,
Lisätiedot5B. Radioaktiivisen isotoopin puoliintumisajan määrittäminen
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU työohje 1(8) 5B. Radioaktiivisen isotoopin puoliintumisajan määrittäminen 1. TYÖN TAVOITE 2. TEORIAA 2.1. Aktivointi Työssä perehdytään radioaktiivisuuteen ja radioaktiivisen säteilyn
LisätiedotRadioaktiivinen hajoaminen
radahaj2.nb 1 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa a-, b- tai g-säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli a- ja b-säteilyn
LisätiedotTERVEYTEEN SÄTEILYN VAIKUTUKSET. Wendla Paile LK STUK 2013
LK STUK 2013 SÄTEILYN VAIKUTUKSET TERVEYTEEN Wendla Paile α e - DNA molekyyli säteilyvaurion kohteena 2 Perusvaurio on DNA:n kaksoisjuosteen katkos (DSB) Yhden fotonin sekundaariset elektronit voivat aiheuttaa
LisätiedotRadioaktiivisten jätteiden kartoitus kiihdytinlaboratoriossa
Radioaktiivisten jätteiden kartoitus kiihdytinlaboratoriossa Aki Puurunen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO FYSIIKAN LAITOS Pro Gradu -tutkielma Ohjaaja: Jaana Kumpulainen 3. lokakuuta 2011 Tiivistelmä Kiihdytinlaboratoriossa
LisätiedotPHYS-C0240 Materiaalifysiikka kevät 2017
PHYS-C0240 Materiaalifysiikka kevät 2017 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Ville Vierimaa Janika Tang Luennot 9 ja 10: Sironta kiteistä torstait 13.4. ja 20.4.2017 Aiheet Braggin sirontaehto Lauen sirontaehto
LisätiedotKEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.
KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan
LisätiedotOsallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai
Jakso : Materiaalihiukkasten aaltoluonne. Teoriaa näihin tehtäviin löytyy Beiserin kirjasta kappaleesta 3 ja hyvin myös peruskurssitasoisista kirjoista. Seuraavat videot demonstroivat vaihe- ja ryhmänopeutta:
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotPro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto. Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) tarkkuus matalissa annoksissa. Kawa Rosta
Pro gradu -tutkielma Fysiikan suuntautumisvaihtoehto Annoksen ja pinta-alan tulon (DAP) tarkkuus matalissa annoksissa Kawa Rosta 14072017 Ohjaaja(t): FT Jouni Uusi-Simola Tarkastajat: Prof Sauli Savolainen
LisätiedotSäteilysuojelun historiaa
Säteilysuojelun historiaa Eero Oksanen Säteilyturvakeskus Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 9.-10.4.2014 Säteilyn keksiminen - Alkuaikojen pioneereja Wilhelm Röntgen Röntgensäteiden (X-säteiden)
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli
LisätiedotFysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto
ysiikka 1 Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto 7.1.1 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä voi syntyä
LisätiedotTyö 55, Säteilysuojelu
Työ 55, Säteilysuojelu Ryhmä: 18 Pari: 1 Joas Alam Atti Tehiälä Selostukse laati: Joas Alam Mittaukset tehty: 7.4.000 Selostus jätetty: 1.5.000 1. Johdato Tutkimme työssämme kolmea eri säteilylajia:, ja
LisätiedotYdin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1
Ydin- ja hiukkasfysiikka 04: Harjoitus 5 Ratkaisut Tehtävä a) Vapautunut energia saadaan laskemalla massan muutos reaktiossa: E = mc = [4(M( H) m e ) (M( 4 He) m e ) m e ]c = [4M( H) M( 4 He) 4m e ]c =
LisätiedotYdinfysiikka. Luento. Jyväskylän synklotroni. Copyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.
Ydinfysiikka Atomin ydin kuuluu silmillemme näkymättömään maailmaan, mutta ydinfysiikan ilmiöt ovat osa modernia teknologiaa. Esim ydinvoima, ydinfysiikan käyttö lääketieteessä, ydinjätteet. Luennon tavoite:
LisätiedotSäteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen
Säteilyturvallisuus Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa Tuomo Komppa ja Helinä Korpela Lääketieteelliseen säteilyaltistukseen ei sovelleta annosrajoja, koska ne monessa tapauksessa
Lisätiedot25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/8 25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TYÖN TAVOITE Työn tavoitteena on tutustua radioaktiiviseen säteilyyn ja mahdollisuuksiin suojautua siltä. A. RADIOAKTIIVISEN SÄTEILYN
LisätiedotRöntgenkuvaus, digitaalinen kuvaus ja tietokonetomografia
Röntgenkuvaus, digitaalinen kuvaus ja tietokonetomografia Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 1 Saatteeksi... 2 1. Atomi- ja röntgenfysiikan perusteita... 2 Sähkömagneettinen säteily...3 Valosähköinen
LisätiedotSÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön
Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily
LisätiedotCBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla
CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla 18.11.2015 Harri Toivonen, projektin johtaja* Kari Peräjärvi, projektipäällikkö Philip Holm, tutkija Ari Leppänen, tutkija Jussi Huikari, tutkija Hanke
LisätiedotSUUREET JA YKSIKÖT. Olli J. Marttila
2 SUUREE JA YKSIKÖ Olli J. Marttila SISÄLLYSLUEELO 2.1 Johdanto... 66 2.2 Säteilykenttää luonnehtivia suureita... 66 2.3 Dosimetriasuureita... 68 2.4 Annosekvivalentti ja siitä johdettuja suureita... 76
LisätiedotZ 1 = Np i. 2. Sähkömagneettisen kentän värähdysliikkeen energia on samaa muotoa kuin molekyylin värähdysliikkeen energia, p 2
766328A Termofysiikka Harjoitus no., ratkaisut (syyslukukausi 24). Klassisen ideaalikaasun partitiofunktio on luentojen mukaan Z N! [Z (T, V )] N, (9.) missä yksihiukkaspartitiofunktio Z (T, V ) r e βɛr.
Lisätiedot