FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1"

Transkriptio

1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

2 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m Tc-generaattori kuvantamis- ja mittalaitteet Gammakamera SPECT PET Lääketutkimus Potilasannokset L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 2

3 Funktionaalinen kuvausmenetelmä Diagnostiikka Tuntemattomien tautien paikantaminen Staging Hoidon vaikutusen seuranta Radionuklidihoidot Tutkimus -noninvasiivinen L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 3

4 Lääketieteen oma osa-alue Perustan muodostaa lääketiede, radiokemia ja lääketieteellinen fysiikka Tautien toteaminen, seuraaminen, sädehoito ja hoitovasteen arviointi Potilaalle annetaan yleensä radiolääke suoneen ja sen kulkeutumista seurataan gammakameralla (tai mittauksilla esim. verinäyte) EU-maissa pääsääntöisesti oma erikoisala. USA:ssa osa radiologiaa. Suomessa 1999 lähtien muodostanut kliinisen fysiologian kanssa lääketieteen pääalan (kuten myös Tanskassa). Radiolääkkeiden käyttö asettaa tutkimukset erityisasemaan lainsäädännön perusteellakin. Lääkeaineiden puhtaus säteily Säteilylaki (592/1991) Säteilyasetus (1512/1991) STUK-ohjeet St-ohje 1.6: Säteilysuojelutoimet työpaikalla St-ohje 6.1: Radionuklidilaboratorioiden säteilyturvallisuus vaatimukset St-ohje 6.2 päästöt Radioaktiiviset jätteet ja L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 4

5 Radioaktiivinen merkkiaineen avulla voidaan tutkia kohdetta häiritsemättä järjestelmää. Radioaktiiviset aineet ovat kemiallisesti stabiilin alkuaineen kaltaisia L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 5

6 Saman alkuaineen ytimillä eli nuklideilla on joukko massaluvultaan eroavia muotoja eli isotooppeja, joissa neutronien lukumäärä vaihtelevat Noin 100 alkuainetta, 1200 isotooppia 300 stabiilia 900 epästabiilia. Esimerkiksi vedyn isotoopit: protium 1 H, deuterium 2 H ja tritium 3 H. Epästabiilit isotoopit voivat hajota spontaanisti eli ne ovat radioaktiivisia ( 131 I, 123 I ja 99m Tc) Luonnossa esiintyy harvoja käytännöllisiä radioaktiivisia isotooppeja, jonka takia niitä valmistetaan keinotekoisesti L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 6

7 Beta-hajoaminen Neutroni + Protoni + Positroni hajoaminen, elektronikaappaus L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 7

8 L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 8

9 3 H 14 C 32 P 123 I 99m Tc 18 F Säteily-laji β - β - β - γ γ β + Energia (MeV) T 1/2 12 v 5760 v 14 p 60 p 6 t 110 min Kohde-elin Mikä tahansa Mikä tahansa Luusto Kilpirauhanen Mikä tahansa Mikä tahansa L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 9

10 Aktiivisuus [Bq]: hajoamista sekunnissa Puoliintumisaika,T 1/2 [s,m,h,y]: Aika jonka jälkeen alkuperäisestä radioaktiivisesta aineesta on puolet jäljellä Hajoamisvakio (λ): radioaktiivisille aineelle ominainen. Kuvaa hajoavien ytimien osuutta aikayksikössä L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 10

11 L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 11

12 Aktiivisuus ilmaistaan usein aktiivisuutena paino- tai tilavuusyksikköä kohti eli aktiivisuuspitoisuutena: (Bq/l tai MBq/kg) esim. Ihmisen kehossa on normaalisti 5000 Bq K-40 isotooppia. Veden Cs-137 aktiivisuus on keskimäärin 10 Bq/l. Kun ihminen juo tällaista vettä esim 2 litraa päivässä lisääntyy hänen kehonsa aktiivisuus 20 Bq. Cs-137 ja I-131 ovat esimerkkejä radioaktiivisia aineita, joita syntyy ydinvoimalassa fissiotuotteina. vapautui mm. Tshernobylin onnettomuudessa L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 12

13 Kun lääkeaine leimataan radioaktiivisella aineella, sitä kutsutaan radiolääkkeeksi Lääkeainetta radioaktiivisen paketin osoitteeksi Radioaktiivisesta hajoamisesta syntyvä säteily voidaan kuvata/seurata gammakameralla tai PET-laitteistolla Lääkeaineen kertymäkuva Elimistön toiminnallista tietoa Radiolääkkeillä voidaan myös antaa sädehoitoa Esimerkiksi: 131 I eli jodihoidot L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 13

14 L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 14

15 L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 15

16 99m Tc-MDP 3 t injektiosta 18 F-FDG 1 t injektiosta 111 In-leimatut granulosyytit 1 vrk L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 16

17 L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 17

18 L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 18

19 L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 19

20 L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 20

21 Oikeutuksen arvioiminen Lähetteen antava lääkäri Toimenpiteestä vastuussa oleva lääkäri ALARA-periaate (As Low As Reasonably Achievable) Kiinnitettävä erityisesti huomiota lasten tutkimuksiin Sikiön suojaaminen varmistettava ettei potilas ole raskaana Suojelu imetyksen aikana tutkimuskohtaiset imetysohjeet Raskauden välttäminen isotooppihoidon jälkeen L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 21

22 L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 22

23 L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 23

24 Ympesupu 24

25 Rengasmainen PET-ilmaisin L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 25

26 Tutkimus Merkkiaine Efektiivinen annos (msv) Aivojen PET-tutkimus 18F-deoksiglukoosi 4* Aivojen dopamiinikuljettajaprot eiinien Aivoperfuusion SPECT 123I-β-CIT 6,0 99m Tc-HMPAO 6,9 Sydänlihasperfuusion SPECT 201 Tl-kloridi 99m Tc-MIBI 22 7,3 Luuston gammakuvaus Luusto (SPET) 99m Tc-HPD 3,5 4,6 Kilpirauhasen gammakuvaus 99m Tc-perteknetaatti 123 I-jodidi 1,3 4,3 Tulehduspesäkkeen gammakuvaus 111 In-granulosyytit 8 *Vaimennuskorjaukseen käytettävän matala-annos TT-annosindeksi (CTDI) on n. 2-3,5 mgy L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 26

27 Isotooppilääketiede on usean eri ammattikunnan yhteistulos Isotooppilääketieteessä käytetään radiolääkkeitä, joiden avulla voidaan kuvata kohteen funktiota. Radioaktiivisuus on luonnollinen ilmiö, eikä sitä voi sammuttaa! Potilaat säteilevät Radioisotoopeilla on merkittävä osuus lääketutkimuksessa. Laitteiston resoluutio 5 mm 1 cm vertaa TT- tai MR-kuvaus Sädeannokset ovat samaa kokoluokkaa kuin radiologisissa tutkimuksissa TT-tutkimukset tuottavat isoimman annoksen L25 YMPESUPU, Eero Hippeläinen 27

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa

Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia

Lisätiedot

OHJE LÄHETTÄVÄLLE LÄÄKÄRILLE Sivu 1/5

OHJE LÄHETTÄVÄLLE LÄÄKÄRILLE Sivu 1/5 Sivu 1/5 YLEISOHJE ISOTOOPPITUTKIMUKSIIN POTILAITA LÄHETTÄVILLE LÄÄKÄREILLE Missä tutkimukset tehdään? Kaikki isotooppitutkimukset tehdään Satakunnan keskussairaalan Kliinisen fysiologian laboratoriossa

Lisätiedot

Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016

Ionisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016 Tapio Hansson 20. lokakuuta 2016 Milloin säteily on ionisoivaa? Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä. Milloin

Lisätiedot

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen

Lisätiedot

A Z X. Ydin ja isotoopit

A Z X. Ydin ja isotoopit Ydinfysiikkaa Ydin ja isotoopit A Z X N Ytimet koostuvat protoneista (+) ja neutroneista (0): nukleonit (Huom! nuklidi= tietty ydinlaji ) Ydin pysyy kasassa, koska vahvan vuorovaikutuksen aiheuttama vetävä

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N

Atomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten

Lisätiedot

Radioaktiivinen hajoaminen

Radioaktiivinen hajoaminen radahaj2.nb 1 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa a-, b- tai g-säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli a- ja b-säteilyn

Lisätiedot

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET

MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Lähtökohdat

1 Johdanto. 2 Lähtökohdat FYSP106/K4 VIRITYSTILAN ELINAIKA 1 Johdanto Työssä tutustutaan hajoamislakiin ja määritetään 137 Ba:n viritystilan 661.7 kev keskimääräinen elinaika ja puoliintumisaika. 2 Lähtökohdat 2.1 Radioaktiivinen

Lisätiedot

Optimointi muutokset vaatimuksissa

Optimointi muutokset vaatimuksissa Optimointi muutokset vaatimuksissa STUKin Säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 24.-25.5.2018 Ylitarkastaja Petra Tenkanen-Rautakoski Optimoinnista säädetään jatkossa SätL 2 luku, 6 Optimointiperiaate Tarkemmat

Lisätiedot

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma KAHVITAUKO

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma KAHVITAUKO Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 27. - 30.8.2013 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 27.8.13 9.00-9.30 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

6 YDINFYSIIKKAA 6.1 YTIMEN RAKENTEESTA

6 YDINFYSIIKKAA 6.1 YTIMEN RAKENTEESTA 6 YDINFYSIIKKAA 6.1 YTIMEN RAKENTEESTA Atomin elektronirakenne tunnettiin paljon ennen ytimen rakenteen tuntemista: elektronien irrottamiseen atomista tarvitaan paljon pienempiä energioita (muutamia ev)

Lisätiedot

kulma lää ääke ke- ja potilasturvallisuuteen isotooppitutkimuksissa www.pkssk.fi Aoh Kyllikki Hänninen 06.05.2010 Kotka

kulma lää ääke ke- ja potilasturvallisuuteen isotooppitutkimuksissa www.pkssk.fi Aoh Kyllikki Hänninen 06.05.2010 Kotka Hoitajan näkökulma kulma lää ääke ke- ja potilasturvallisuuteen isotooppitutkimuksissa Aoh Kyllikki Hänninen 06.05.2010 Kotka LÄHETE Lähete puuttuu Tilattu väärä tutkimus: esim. luustokartta olisi pitänyt

Lisätiedot

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa

Lisätiedot

&STUK RADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 1997. STU K- B - ST O 3 7 Helmikuu 1999 30-17. Helinä Korpela FI9900084

&STUK RADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 1997. STU K- B - ST O 3 7 Helmikuu 1999 30-17. Helinä Korpela FI9900084 &STUK FI990008 STU K- B - ST O 7 Helmikuu 999 RADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 997 Helinä Korpela 0-7 STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKE RH ETS C E IMTR A LE N n RADIATION AND NUCLEAR

Lisätiedot

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 21.8. - 24.8.2018 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 21.8.18 8.30 9.00

Lisätiedot

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 2003

RADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 2003 / MAALISKUU 2005 RADIOAKTIIVISTEN LÄÄKEVALMISTEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA VUONNA 2003 Helinä Korpela STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Osoite/Address Laippatie

Lisätiedot

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S.

S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E H U S. S Ä T E I LY T U R V A L L I S U U S K O U L U T U S 1 4. 9. 2 0 1 7 J U H A P E L T O N E N / J U H A. P E L T O N E N @ H U S. F I YMPÄRISTÖN SÄTEILY SUOMESSA Suomalaisten keskimääräinen vuosittainen

Lisätiedot

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja.

Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja. VII RADIONUKLIDIT Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: primääriset luonnon radionuklidit sekundääriset luonnon radionuklidit kosmogeeniset radionuklidit keinotekoiset

Lisätiedot

2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv).

2.2 RÖNTGENSÄTEILY. (yli 10 kv). 11 2.2 RÖNTGENSÄTEILY Erilaisiin sovellutustarkoituksiin röntgensäteilyä synnytetään ns. röntgenputkella, joka on anodista (+) ja katodista () muodostuva tyhjiöputki, jossa elektrodien välille on kytketty

Lisätiedot

Luento Ydinfysiikka. Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri Radioaktiivinen hajoaminen Ydinreaktiot

Luento Ydinfysiikka. Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri Radioaktiivinen hajoaminen Ydinreaktiot Luento 3 7 Ydinfysiikka Ytimien ominaisuudet Ydinvoimat ja ytimien spektri Radioaktiivinen hajoaminen Ydinreaktiot Ytimien ominaisuudet Ydin koostuu nukleoneista eli protoneista ja neutroneista Ydin on

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

5B. Radioaktiivisen isotoopin puoliintumisajan määrittäminen

5B. Radioaktiivisen isotoopin puoliintumisajan määrittäminen TURUN AMMATTIKORKEAKOULU työohje 1(8) 5B. Radioaktiivisen isotoopin puoliintumisajan määrittäminen 1. TYÖN TAVOITE 2. TEORIAA 2.1. Aktivointi Työssä perehdytään radioaktiivisuuteen ja radioaktiivisen säteilyn

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen määräys oikeutusarvioinnista ja säteilysuojelun optimoinnista lääketieteellisessä altistuksessa

Säteilyturvakeskuksen määräys oikeutusarvioinnista ja säteilysuojelun optimoinnista lääketieteellisessä altistuksessa MÄÄRÄYS S/4/2019 Säteilyturvakeskuksen määräys oikeutusarvioinnista ja säteilysuojelun optimoinnista lääketieteellisessä altistuksessa Annettu Helsingissä 4.4.2019 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Säteilysuojausten arvioiminen laskennallisesti

Säteilysuojausten arvioiminen laskennallisesti Käyttötilojen suunnittelu: Säteilysuojausten arvioiminen laskennallisesti Outi Sipilä ylifyysikko HUS-Kuvantaminen 10.12.2015 Huom! etäisyydet sallitut viikkoannokset yksiköt.. Miten ulkoista säteilyannosta

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006

Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006 STUK-B 93 / SYYSKUU 2008 B Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006 Helinä Korpela Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority STUK-B 93/ SYYSKUU

Lisätiedot

ISOTOOPPILÄÄKETIEDE. Helinä Korpela

ISOTOOPPILÄÄKETIEDE. Helinä Korpela 3 ISOTOOPPILÄÄKETIEDE Helinä Korpela SISÄLLYSLUETTELO 3.1 Yleistä... 220 3.2 Isotooppilääketieteen kehitys... 220 3.3 Tutkimuksissa ja hoidoissa käytettävät radionuklidit... 223 3.4 Radionuklidigeneraattori...

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tietokonetomografiatutkimuksissa

Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tietokonetomografiatutkimuksissa Määräys S/4/2019 5 (27) LIITE 1 Potilaan säteilyaltistuksen vertailutasot aikuisten tietokonetomografiatutkimuksissa Taulukossa 1 on esitetty tiettyä kuvausaluetta koskevat vertailutasot ja taulukossa

Lisätiedot

Työssä tutustutaan hajoamislakiin ja määritetään 137 Ba:n viritystilan kev keskimääräinen elinaika ja puoliintumisaika.

Työssä tutustutaan hajoamislakiin ja määritetään 137 Ba:n viritystilan kev keskimääräinen elinaika ja puoliintumisaika. FYSP106/K4 VIRITYSTILAN ELINAIKA 1 Johdanto Työssä tutustutaan hajoamislakiin ja määritetään 137 Ba:n viritystilan 661.7 kev keskimääräinen elinaika ja puoliintumisaika. 2 Lähtökohdat 2.1 Radioaktiivinen

Lisätiedot

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka 1 766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 4 Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 01 6 Radioaktiivisuus Kuva 1 esittää radioaktiivisen aineen ydinten lukumäärää

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille Ohjelma Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 27.8. - 30.8.2019 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 27.8.19 8.30 9.00

Lisätiedot

Tulokset PET TT annoskeräyksestä

Tulokset PET TT annoskeräyksestä PET TT annoskeräyksestä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10. 11.12.2015, Säätytalo, Helsinki Tarkastaja Jukka Liukkonen Tausta Motivaatio ja perustelut Säteilyturvakeskuksen rooli selvitysten

Lisätiedot

Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2015

Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2015 / HELMIKUU 2019 B Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2015 Jukka Liukkonen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / HELMIKUU 2019 Isotooppitutkimukset

Lisätiedot

Radioaktiivisten lääkkeiden laadunvarmistus Kim Bergström

Radioaktiivisten lääkkeiden laadunvarmistus Kim Bergström Radioaktiivisten lääkkeiden laadunvarmistus 10.12.2015 Kim Bergström 15.12.2015 1 Miksi? Miten? Milloin? 15.12.2015 2 RADIOLÄÄKKEIDEN LAADUNVARMISTUS? Kemisti Fyysikko Hoitaja Lääkäri Proviisori RADIOLÄÄKKEET

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Reaktorifysiikan perusteita, torstai 5.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla

Lisätiedot

Säteilyturvallisuuspoikkeamista opittua

Säteilyturvallisuuspoikkeamista opittua Säteilyturvallisuuspoikkeamista opittua Säteilyturvallisuuspäivät 24.5.2018 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Poikkeavista tapahtumista säteilyturvallisuuspoikkeamiin Uudessa säteilylaissa puhutaan säteilyturvallisuuspoikkeamista,

Lisätiedot

Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa

Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa Ensimmäinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu, Pyhäjärvi, 2003-1 - Kansallinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu Pyhäjärvi, 9. 13. kesäkuuta 2003 Timo Enqvist Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa Ensimmäinen

Lisätiedot

Väliraportin liitetiedostot

Väliraportin liitetiedostot 1 (21) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 2 LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010... 5 LIITE 3. Gammaspektrometristen

Lisätiedot

Ydinfysiikkaa. Tapio Hansson

Ydinfysiikkaa. Tapio Hansson 3.36pt Ydinfysiikkaa Tapio Hansson Ydin Ydin on atomin mittakaavassa äärimmäisen pieni. Sen koko on muutaman femtometrin luokkaa (10 15 m), kun taas koko atomin halkaisija on ångströmin luokkaa (10 10

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.

Lisätiedot

Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014

Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Muutokset ST-ohjeissa 2013-2014 Päivitetyt ohjeet: ST 1.3 Säteilylähteiden varoitusmerkit (9.12.2013) ST 1.5 Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta (12.9.2013) ST 5.8 Säteilylaitteiden asennus-,

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson 26. lokakuuta 2016 Säteilyannos Ihmisen saamaa säteilyannosta voidaan tutkia kahdella tavalla. Absorboitunut annos kuvaa absoluuttista energiamäärää,

Lisätiedot

Kaksi auditointia takana

Kaksi auditointia takana Kaksi auditointia takana muuttuiko mikään? Lauri Karhumäki, oyl HUSLAB Kliininen fysiologia ja isotoopilääketiede 19.01.2010 Oma kokemus Oma kokemus Jorvin isotoopiyksikön kl. auditointi vuonna 2003 HUSLABin

Lisätiedot

Seitsemän asiaa jotka terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää uudesta säteilylaista

Seitsemän asiaa jotka terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää uudesta säteilylaista Seitsemän asiaa jotka terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää uudesta säteilylaista 1 Nämä asiat muuttuvat, kun uusi säteilylaki on astunut voimaan. 1. Turvallisuusarvio ja toiminnan sekä lähteiden

Lisätiedot

Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006

Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006 / SYYSKUU 2008 B Radioaktiivisten lääkevalmisteiden käyttö Suomessa vuonna 2006 Helinä Korpela Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / SYYSKUU 2008 Radioaktiivisten

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön.

VALMISTEYHTEENVETO. Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Indium ( 111 In) chloride kantaliuos radioaktiivista lääkettä varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yhden millilitran koostumus referenssiajankohtana:

Lisätiedot

Säteilylain muutokset ja terveysalankoulutus. Anja Henner, TtT, yliopettaja

Säteilylain muutokset ja terveysalankoulutus. Anja Henner, TtT, yliopettaja Säteilylain muutokset ja terveysalankoulutus Anja Henner, TtT, yliopettaja Anja.henner@oamk.fi Tausta EU:n perusturvallisuusdirektiivi 2013/59/Euratom (BSS, Basic Safety Standard) Piti implementoida 8.2.2018

Lisätiedot

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate.

eriste C K R vahvistimeen Kuva 1. Geigerilmaisimen periaate. Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 5: RADOAKTVSUUSTYÖ Teoriaa Radioaktiivista säteilyä syntyy, kun radioaktiivisen aineen ytimen viritystila purkautuu

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Avolähteet. Hanna Tuovinen SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Avolähteet. Hanna Tuovinen SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Avolähteet Hanna Tuovinen Säteilyaltistuksen ja säteilylähteiden luokat Valtioneuvoston asetus ionisoivasta säteilystä 16 ja liite 4 Säteilyaltistuksen luokka Työperäinen altistus Väestön altistus Annos

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Hajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360)

Hajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360) Hajoamiskaaviot ja niiden tulkinta (PHYS-C0360) Jarmo Ala-Heikkilä, VIII/2017 Useissa tämän kurssin laskutehtävissä täytyy ensin muodostaa tilannekuva: minkälaista säteilyä lähteestä tulee, mihin se kohdistuu,

Lisätiedot

SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUS VSSHP:ssä

SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUS VSSHP:ssä SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUS VSSHP:ssä Mika Teräs, Apulaisylifyysikko Säteilyn vastaava johtaja, Kliininen fysiologia, Isotooppi ja PET Säteilyturvallisuus isotooppilääketieteessä Helsinki 22.11.2013

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän. suositukset. Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS. Tampereen yliopisto, Seppo Soimakallio. Professori

STM:n asiantuntijaryhmän. suositukset. Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS. Tampereen yliopisto, Seppo Soimakallio. Professori STM:n asiantuntijaryhmän suositukset Seppo Soimakallio Professori Tampereen yliopisto, Alueellinen kuvantamiskeskus, TAYS STM:n asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmän jäsenet Professori Seppo Soimakallio

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Mika Markkanen Sisältö Säteilysuojelun perusnormidirektiivi (BSS-direktiivi) ja lainsäädännön kokonaisuudistus Uusia ST-ohjeita (v.2013-2014 aikana voimaantulleita) Uudistettavana

Lisätiedot

Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012

Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012 / TOUKOKUU 2014 B Isotooppitutkimukset ja -hoidot Suomessa 2012 Sampsa Kaijaluoto (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / TOUKOKUU 2014 Isotooppitutkimukset

Lisätiedot

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen

Lisätiedot

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1

Ydin- ja hiukkasfysiikka 2014: Harjoitus 5 Ratkaisut 1 Ydin- ja hiukkasfysiikka 04: Harjoitus 5 Ratkaisut Tehtävä a) Vapautunut energia saadaan laskemalla massan muutos reaktiossa: E = mc = [4(M( H) m e ) (M( 4 He) m e ) m e ]c = [4M( H) M( 4 He) 4m e ]c =

Lisätiedot

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson

Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.

Lisätiedot

Säteilyn käyttö teollisuudessa

Säteilyn käyttö teollisuudessa Säteilyn käyttö teollisuudessa Siiri Maria Aallos Ståhl Radioaktiivista ainetta sisältävät säteilylähteet Umpilähde Säteilylähde, jossa radioaktiivinen aine on pysyvästi suljettuna kapseliin tai kiinteässä

Lisätiedot

Alkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella

Alkuaineita luokitellaan atomimassojen perusteella IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIAA, KE2 Alkuaineen suhteellinen atomimassa Kertausta: Isotoopin määritelmä: Saman alkuaineen eri atomien ytimissä on sama määrä protoneja (eli sama alkuaine), mutta neutronien

Lisätiedot

Poikkeavat tapahtumat 2014-2015

Poikkeavat tapahtumat 2014-2015 Poikkeavat tapahtumat 2014-2015 Säteilyturvakeskus Jorma Kuusisto Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät 7. 8.10.2015 Helsingissä Lukumäärä Poikkeavien tapahtumien lukumäärä teollisuudessa, tutkimuksessa,

Lisätiedot

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Säteilyturvallisuusasiantuntijan osaamisvaatimukset ja työkokemus

Säteilyturvallisuusasiantuntijan osaamisvaatimukset ja työkokemus Liite 1 Säteilyturvallisuusasiantuntijan osaamisvaatimukset ja työkokemus Taulukko 1. Säteilyturvallisuusasiantuntijan osaamisvaatimukset ja työkokemus. OSAAMISEN TASO Säteilyturvallisuusasiantuntijan

Lisätiedot

POTILASOPAS PET-TT-TUTKIMUKSIIN - 18 F-FDG-tutkimusaine. Hanna-Mari Kalliokoski Seuraava

POTILASOPAS PET-TT-TUTKIMUKSIIN - 18 F-FDG-tutkimusaine. Hanna-Mari Kalliokoski Seuraava POTILASOPAS PET-TT-TUTKIMUKSIIN - 18 F-FDG-tutkimusaine OPPAAN TARKOITUS Tässä oppaassa käsitellään PET-TT-tutkimuspäivän kulkua sekä annetaan lisätietoa siitä. Oppaassa käydään läpi esivalmisteluohjeita

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018) 129 :n 2 momentin, 130 :n 6 momentin ja 131 :n 5 momentin nojalla:

Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018) 129 :n 2 momentin, 130 :n 6 momentin ja 131 :n 5 momentin nojalla: MÄÄRÄYS S/2/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys suunnitelmasta säteilyturvallisuuspoikkeamien varalle sekä toimista säteilyturvallisuuspoikkeamien aikana ja niiden jälkeen Annettu Helsingissä 14.12.2018

Lisätiedot

HY testaa: turvallisuusarvio. Kerttuli Helariutta Kemian osasto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

HY testaa: turvallisuusarvio. Kerttuli Helariutta Kemian osasto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto HY testaa: turvallisuusarvio Kerttuli Helariutta Kemian osasto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Turvallisuusarvio Uusi säteilylaki, 26, koskee turvallisuusluvan alaista toimintaa

Lisätiedot

Ajankohtaista säädöksistä

Ajankohtaista säädöksistä Ajankohtaista säädöksistä Mika Markkanen Eero Kettunen Sisältö Säteilylainsäädännön kokonaisuudistus Uusia ST-ohjeita (v.2014-2015 aikana voimaantulleita) Röntgenlaitteiden kaupan ja hallussapidon luvanvaraisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain (859/2018) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisalan

Lisätiedot

ALUEELLISET SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUKSET VUONNA 2019

ALUEELLISET SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUKSET VUONNA 2019 Säteilysuojelun 1 (5) ALUEELLISET SÄTEILYSUOJELUN TÄYDENNYSKOULUTUKSET VUONNA 2019 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä järjestetään vuoden 2019 aikana neljä säteilysuojelun täydennyskoulutusta, joiden

Lisätiedot

Oppikirja (kertauksen vuoksi)

Oppikirja (kertauksen vuoksi) Oppikirja (kertauksen vuoksi) Luento seuraa suoraan oppikirjaa: Malcolm H. Levitt: Spin Dynamics Basics of Nuclear Magnetic Resonance Wiley 2008 Oppikirja on välttämätön sillä verkkoluento sisältää vain

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

40D. RADIOAKTIIVISUUSTUTKIMUKSIA

40D. RADIOAKTIIVISUUSTUTKIMUKSIA TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 40D. RADIOAKTIIVISUUSTUTKIMUKSIA 1. TYÖN TAVOITE 2. TEORIAA Työssä tutustutaan radioaktiiviseen säteilyn kuvaamisessa käytettäviin käsitteisiin ja fysikaalisiin lakeihin,

Lisätiedot

Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen

Säteilyn lääketieteellisen käytön ensisijainen Säteilyturvallisuus Potilaiden säteilyannokset röntgen- ja isotooppitutkimuksissa Tuomo Komppa ja Helinä Korpela Lääketieteelliseen säteilyaltistukseen ei sovelleta annosrajoja, koska ne monessa tapauksessa

Lisätiedot

Valmisteyhteenveto. Natrium perteknetaatti( 99m Tc) 185-740 MBq/ml injektioneste 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

Valmisteyhteenveto. Natrium perteknetaatti( 99m Tc) 185-740 MBq/ml injektioneste 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Valmisteyhteenveto Natrium perteknetaatti( 99m Tc) 185-740 MBq/ml injektioneste 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Natrium perteknetaatti( 99m Tc) 185-740 MBq/ml injektioneste. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS

SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS SÄTEILYN KÄYTTÖORGANISAATIOSSA TOIMIVIEN HENKILÖIDEN PÄTEVYYS JA PÄTEVYYDEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS 1 YLEISTÄ 3 2 PÄTEVYYS JA SEN EDELLYTTÄMÄ SÄTEILYSUOJELUKOULUTUS 3 2.1 Vastaava johtaja 3

Lisätiedot

NUKLIDIEN PYSYVYYS. Stabiilit nuklidit

NUKLIDIEN PYSYVYYS. Stabiilit nuklidit VI NUKLIDIEN PYSYVYYS Stabiilit nuklidit Luonnon 92 alkuaineessa on kaiken kaikkiaan 275 pysyvää nuklidia. Näistä noin 60%:lla on sekä parillinen (even) protoniluku että parillinen (even) neutroniluku.

Lisätiedot

VIII RADIOAKTIIVISEN HAJOAMISEN MUODOT

VIII RADIOAKTIIVISEN HAJOAMISEN MUODOT VIII RADIOAKTIIVISEN HAJOAMISEN MUODOT Radioaktiivisessa hajoamisessa on neljä perusmuotoa: fissio alfahajoaminen betahajoaminen sisäinen siirtymä Viime vuosikymmeninä on havaittu paljon harvinaisempiakin

Lisätiedot

Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön.

Tämä lääkevalmiste on tarkoitettu ainoastaan diagnostiseen käyttöön. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Ultra-TechneKow FM 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT ( 99 Mo/ 99m Tc)-generaattorin avulla valmistettu teknetium ( 99m Tc) muuttuu lähettämällä gammasäteilyä,

Lisätiedot

Katsaus säädöstyön etenemiseen

Katsaus säädöstyön etenemiseen Katsaus säädöstyön etenemiseen 8.6.2017, Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivät Ritva Bly ritva.bly@stuk.fi 6.6.2017 / RB 1 Esityksen sisältö Yleistä uusista säännöksistä Säteilysuojelujärjestelmä Säteilysuojelukoulutus

Lisätiedot

Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö

Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö Gynaecologi Practici 5.12.2012 Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö Wendla Paile Säteilyturvakeskus α e - DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena 2 Ionisoivan säteilyn vaikutukset Suorat

Lisätiedot

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 26.8. - 29.8.2014. Ohjelma KAHVITAUKO

Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 26.8. - 29.8.2014. Ohjelma KAHVITAUKO Radiologisen fysiikan ja säteilysuojelun kurssi radiologiaan erikoistuville lääkäreille 26.8. - 29.8.2014 Ohjelma Paikka: Kuopion Yliopistollinen Sairaala, Auditorio I Luennoitsija Ti 26.8.14 8.30 9.00

Lisätiedot

Uudet koulutusvaatimukset STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly

Uudet koulutusvaatimukset STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly Uudet koulutusvaatimukset 24.-25.5.2018 STUKin säteilyturvallisuuspäivät, Jyväskylä Ritva Bly Kenelle säteilysuojelukoulutusta? Kaikille työntekijöille, jotka osallistuvat säteilytoimintaan tai joiden

Lisätiedot