TMI MUSIKA MUSIIKKIKOULU SIRPA KAINULAINEN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA MUSIIKKI. Mu Si Ka

Transkriptio

1 TMI MUSIKA MUSIIKKIKOULU SIRPA KAINULAINEN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA MUSIIKKI Mu Si Ka Musiikkikoulu Sirpa Kainulainen

2 2 TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN MUKAINEN OPETUSSUUNNITELMA MUSIIKISSA Taiteen perusopetus musiikissa perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998, 5 1 mom. ja 8 2 mom.) sekä sitä täydentävään asetukseen (813/1998, 1 ). Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen vahvistamaan taiteen perusopetuksen musiikin yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin OPH , sekä Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton suosituksiin ja kumoaa Opetushallituksen määräyksen nro 11/011/2005. Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan ja on voimassa toistaiseksi.

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 2. TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN TEHTÄVÄ, TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA YLEISET TAVOITTEET Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä 2.2 Toiminta-ajatus 2.3 Arvot ja yleiset tavoitteet 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys 3.2 Oppimisympäristö 3.3 Toimintakulttuuri 3.4 Opetusryhmien toiminnasta ja opiskelijaksi ottamisesta 4. OPINTOJEN RAKENNE JA LAAJUUS 4.1 Opintojen rakenne 4.2 Opintojen laajuus V ARHAISIÄN MUSIIKKIKASV ATUS JA SOITINV ALMENNUS OPETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPINTO- KOKONAISUUKSITTAIN Soitinopinnot 6.2 Yksinlaulu 6.3 Musiikin perusteet 6.4 Yhteismusisointi/bändisoitto/kuorolaulu kaikenikäisille 7.1 Musiikkiteknologia 7.2 Taiteiden välisyys 7.3 Vapaasäestys ja improvisointi 7.4 Maailman musiikki 7. TEEMAOPINNOT 8. TÄYDENTÄVIÄ HUOMIOITA 9. OPPILASARVIOINTI 10. TODISTUKSET 11. YHTEISTYÖ 11.1 Yhteistyö huoltajien kanssa 11.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa OMAN ALUEEN KULTTUURIPALVELUJEN TUOTTAMINEN OPPILAITOKSEN ITSEARVIOINTI 26

4 4 1. JOHDANTO Tmi Musiikkikoulu Sirpa Kainulainen, MuSiKa päivittää vuoden 2014 Lappeenrannan kulttuurilautakunnalle hyväksyttämäänsä opetussuunnitelmaa Opetushallituksen antamien uusien ohjeiden ja määräysten mukaiseksi. Käsillä oleva paikallinen opetussuunnitelma perustuu siten rakenteellisesti kuin sisällöllisestikin opetushallituksen syyskuussa 2017 vahvistamaan valtakunnalliseen opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon mm. oppilaiden yksilölliset tarpeet ja valmiudet, taiteenalan traditio, paikallinen kulttuuriperintö ja sen vaaliminen, taiteenalan kansalliset ja kansainväliset muutokset, jatkoopintojen vaatimukset sekä oppilaitoksen ja sen toimintaympäristön omaleimaisuus. Paikalliset opetuksen määrittelyt on sisällytetty valtakunnallisen opetussuunnitelmarungon muodostamaan kehykseen. Opetushallitus on vahvistanut taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2017 seuraaville taiteenaloille: musiikki, sanataide, tanssi, esittävät taiteet (sirkustaide ja teatteritaide) ja visuaaliset taiteet (arkkitehtuuri, mediataide, kuvataide ja käsityö). Yleisen oppimäärän perusteet ovat yhteiset kaikille taiteen aloille. Opetushallituksen säännösten mukaisesti koulutuksen järjestäjän pitää laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen, mitä näissä perusteissa on määrätty. Sen tulee täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Opetussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat: toiminta-ajatus arvot, oppimiskäsitys, oppimisympäristö ja työtavat oppilaitoksen toimintakulttuuri opetuksen rakenne ja laajuus opetuksen yleiset tavoitteet yhteisten opintojen opintokokonaisuudet, tavoitteet, sisällöt ja laajuus teemaopintojen opintokokonaisuudet, tavoitteet, sisällöt ja laajuus oppimisen arviointi opetussuunnitelman perusteissa kuvatut yleisen oppimäärän arvioinnin kohteet oppimäärän yksilöllistäminen oppilaaksi ottaminen yhteistyö eri tahojen kanssa toiminnan jatkuva kehittäminen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan ja on voimassa toistaiseksi.

5 5 2.TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN TEHTÄVÄ, ARVOT JA YLEISET TAVOITTEET 2.1 Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Oppilaitos voi järjestää taiteen perusopetusta aikuisikäisillekin sekä antaa varhaisiän musiikkikasvatusta alle kouluikäisille. Pienten lasten opetuksen ei katsota kuuluvan taiteen perusopetukseen piiriin, mutta se tuodaan tässä opetussuunnitelmassa esiin merkittävänä orientaationa varsinaisille taiteen perusopetuksen musiikinopinnoille. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on rakentaa perustaa oppijan emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa hänelle edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Pyrkimyksenä on myös edistää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta elämän eri alueilla sekä parantaa heidän valmiuksiaan hakeutua myöhempiin opintoihin. Opetuksen tehtävänä on säilyttää ja edistää kansallista kulttuuria sekä tukea opiskelijan kykyä ymmärtää ja arvostaa eri kulttuureita sekä kompetenssia toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. 2.2 Toiminta-ajatus Musiikkikoulu MuSiKa tarjoaa kaiken ikäisille mahdollisuuden osallistua musiikin ryhmä- ja yksilöopetukseen. Osa lapsille ja nuorille järjestettävästä koulutuksesta on nk. taiteen perusopetusta, mikä on vahvistettuun opetussuunnitelmaan perustuvaa tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää, toimintaa. Vaikka jotkut kyseiseen opetukseen osallistuneista todennäköisesti hakeutuvatkin myöhemmässä elämässään musiikin ammatteihin, taiteen perusopetuksessa opiskelun päämääränä on enneminkin kehittää oppijaa ihmisenä ja innostaa häntä musiikin elinikäiseen harrastamiseen kuin esivalmistaa häntä tietylle ammattialalle. Tmi MuSiKa antama taiteen perusopetus pohjautuu seuraavaan toiminta-ajatukseen: "Haluan tarjota eri-ikäisille oppijoille elämänkaaren eri vaiheissa innostavan ilmapiirin kehittyä yksilöinä omien vahvuuksiensa ja tavoitteidensa pohjalta. Lisäksi haluan antaa hyvät eväät ja edellytykset musiikin elinikäiseen harrastamiseen. Musiikki tunnetusti lisää yleistä onnellisuutta elämässä. Opiskelussa korostuvat musiikin harrastamisen ilo ja oppilaan vapaus toteuttaa itseään oman tekemisen kautta. Keskeistä opetuksessa on myönteisen musiikkisuhteen luominen ja sen monipuolinen kehittäminen. Opetuksen tavoitteet muodostuvat jokaisen oppilaan omien toiveiden pohjalta. Tärkeintä opetuksessa on turvallinen tunnelma; soittamisesta ja sen opiskelusta nauttiminen, tähtäätpä sitten esiintymislavoille tai soitatpa omaksi iloksesi. Ryhmäesiintymiset lisäävät itseluottamusta, ja myönteinen esiintymiskokemus antaa aina oppilaalle uskoa omiin kykyihin. MuSiKan opiskelu on avointa kaikille. Se on tärkeä seudullinen sivistyksen ja hyvinvoinnin tuottaja, kuntalaisten aktivoija ja syrjäytymisen ehkäisijä." Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta ensisijaisesti lapsille ja nuorille musiikissa tarjoamalla Tmi Musiikkikoulu MuSiKa pyrkii vastaamaan seudulliseen - pitkäjännitteisesti toteutettavaan ja suunnitelmallisesti etenevään opetukseen ja koulutuskysyntään ja tekee yhteistyötä yhdistysten, orkesterien, varhaiskasvatuksen, koulujen ja musiikkioppilaitosten kanssa. 2.3 Arvot ja yleiset tavoitteet

6 6 Taiteen perusopetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa yksilö nähdään ainutkertaiseksi, toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa toimivaksi, oman elämäänsä aktiiviseksi subjektiksi. Keskeistä koulutuksellisesti on oppilaan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen. Tmi MuSiKa:n tavoitteena on muodostaa oppilaalle myönteinen ja elämää rikastuttava musiikkisuhde. Opetuksen tärkeä tehtävä on tukea jokaisen oppilaan omaa, ainutlaatuista tapaa kasvaa ja kehittyä musiikin parissa. Musiikin tekeminen soittaen ja laulaen sekä musiikin opiskelu ovat arvokasta ja merkityksellistä toimintaa. Taidekasvatuksen tavoitteena opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden mukaisesti erityisesti: vahvistaa oppilaan aisti- ja tunneherkkyyttä sekä tukea opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä tukea oppilaan minän kasvua ja kehittymistä sekä hänen kykyään jäsentää ympäröivää todellisuutta ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä Tmi Musiikkikoulu MuSikan antaman opetuksen pyrkimyksenä on luoda edellytyksiä oppijan persoonalliselle kasvulle, hyvän musiikkisuhteen syntymiselle, musiikin elinikäiselle harrastamiselle ja arkielämää palvelevan musiikillisen osaamisen kehittymiselle sekä tuottaa musiikkialan jatko-opintoihin suuntautuville heidän tarvitsemiaan valmiuksia. Lisäksi musiikkiharrastuksilla on mittava merkitys eri-ikäisten ihmisten sosiaalisiin suhteisiin, vuorovaikutukseen ja verkostojen kasvattamiseen ja kehittämiseen. Musiikin kokonaisvaltaista vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen pyritään myös edistämään. Musiikin perusopetuksessa sitoudutaan yleisiin arvoihin. Omaksutut arvot ja ihmiskäsitys määrittävät oppimisnäkemyksiä, työtapoja ja kulttuuri-ilmastoa ja vaikuttavat täten vähintäänkin diffuusisesti myös opetustyön arkeen. Tmi Musiikkikoulu MuSiKan arvot ovat seuraavat: 1. OPISKELIJALÄHTÖISYYS 2. VUOROVAIKUTTEISUUS JA YHTEISÖLLISYYS 3. "AJASSA ELÄMINEN, TIETOTAIDON JATKUVA PÄIVITTÄMINEN" 4. SAAVUTETTAVUUS JA TASA-ARVOISUUS 5. ELINIKÄINEN OPPIMINEN

7 7 3.OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Ihmiskäsityksen ja arvojen ohella opettamista määrittävät tietyt oppimisnäkemykselliset sitoumukset. Tmi MuSiKan antaman musiikin taiteen perusopetuksen oppimisteoreettisena perustana on nk. sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys. Sen mukaisesti oppija nähdään aktiivisena ja kehittymiskykyisenä oppimisen subjektina, joka itsenäisesti etsii, valikoi ja reflektoi tietoa ja liittää sitä omiin aiempiin tietorakenteisiinsa sulauttamalla sekä tietorakenteitaan mukauttamalla. Musiikin opiskelu perustuu enemmän kuulemiseen, ajattelemiseen, kokeilemiseen, tutkimiseen ja ymmärtämiseen kuin mekaaniseen lainalaisuuksien omaksumiseen. Opiskelijan aikaisemmat elämänkokemukset ja skeemat, kuten omaksuttu oppimisen suuntautumistapa ja hallitut oppimisstrategiatkin vaikuttavat merkittävästi informaation vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Opetusjärjestelyt onkin toteutettava niin, että kukin oppija voi kartuttaa osaamistaan omista lähtökohdistaan käsin. Vapaamuotoisesta harrastustoiminnasta poiketen oppiminen mielletään Tmi Musiikkikoulu MuSiKan musiikin perusopetuksessa toiminnaksi, joka perustuu kasvatustieteellisessä ja oppimispsykologisessa tutkimuksessa sekä erilaisissa opetuskokeilussa ja oppimistulosten arvioinneissa tarkoituksenmukaisiksi todettuihin didaktisiin periaatteisiin ja opetusmenetelmiin. Opiskelun pitää olla suunnitelmallisesti etenevää ja tavoitteellista. Kouluttajalla on keskeinen merkitys oppijan opiskeluprosessin tukemisessa ja hänen kannustamisessaan, jotta opiskelija kykenee sitoutumaan monivuotiseen opiskeluun. Opettajalla on tärkeä rooli niin oppilaan opiskelutaitojen kuin oppimistapahtumienkin kehittämisessä sellaisiksi, että oppilaiden edistyminen tasolta toiselle mahdollistuu. Opettaja ja opiskelija yhdessä voivat vaikuttaa opetuksen tavoitteiden asettamiseen, niiden toteuttamiseen ja etenemisen arviointiin. 3.2 Oppimisympäristö Hyvä opiskeluympäristö on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja opiskelijaa rohkaiseva. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus asettaa omia tavoitteitansa ja häntä pitää kannustaa työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa. Oppijaa motivoidaan ja tuetaan tavoitteelliseen pitkäjänteiseen opiskeluun. Oppilailla on oltava käytössään opetussuunnitelman perusteiden mukaiset tarpeelliset ja laadukkaat välineet ja materiaalit. Nuottien ja mukana kulkevan instrumentin hankinnasta opiskelijat vastaavat pääsääntöisesti itse, opettaja tukee ja auttaa oikeanlaisen soittimen löytymisessä. Suuremmat soittimet, kuten pianon ja rytmisoittimet järjestää opetustiloihin Sirpa Kainulainen. Laadukkaat oppimiskontekstit ovat välttämätön reunaehto tähän opetussuunnitelmaan kirjattujen oppisisältöjen opettamiselle ja asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamiselle. Ryhtyessään lakisääteisen musiikin perusopetuksen antamiseen opetuksen ylläpitäjä on sitoutunut siihen, että se pysyy tarjoamaan myös toiminnan edellyttämät huoneistot, välineistöt ja oppimateriaalit opiskelijoille. Musiikin perusopetusta järjestetään erityisesti tätä tehtävää varten varatuissa ja varustetuissa tiloissa, mutta opiskelua voidaan sovellutetusti viedä myös muualle. Osa taiteen perusopetuksen opetuksesta voidaan järjestää myös virtuaalisissa oppimisympäristöissä ja verkkotehtävien kautta. Lukuvuosi en aikaiseen opetukseen on tarkoituksenmukaista sisällyttää erilaisia konserttikäyntejä ja vierailuita sekä omia esiintymisiä oppilaitoksen omissa ja sen ulkopuolisissa tilaisuuksissa. Uusina ja toimivina oppimisympäristöinä voivat toimia myös esimerkiksi palvelutalot, taidemuseo, kauppakeskus, ulkotilat, kaupungin ja yksityisten yhteistyökumppaneiden ylläpitämät päivähoitoyksiköt, koulut jne.

8 8 3.3 Toimintakulttuuri Tmi Musiikkikoulu MuSiKan toimintakulttuuri edistää taiteen perusopetuksen tehtävän, arvoperustan ja oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen toteutumista. Toimintakulttuuri tehdään näkyväksi kaikessa toiminnassa ja se vaikuttaa oppilaan kokemukseen osallisuudesta ja opetuksen laadusta. Taiteen perusopetuksen tavoitteena on luoda oppimista ja kestävää hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria, joka edellyttää aitoja kohtaamisia, välittämistä ja vuorovaikutusta. Lähtökohtana ovat yhteisön jäsenten osallisuuden kokemukset, jotka syntyvät yhdessä toimien ja kaikkien ottamisesta mukaan toimintaan. Kannustavassa toimintakulttuurissa hyväksytään myös oppiminen epäonnistumisten kautta. Arjen valinnoissa ja toiminnoissa otetaan huomioon kestävä elämäntapa, kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus. Yhteinen toimintakulttuuri ohjaa myös taiteenalaan liittyvien oikeudellisesti suojeltujen etuuksien kuten sananvapauden, yksityisyyden suojan ja tekijänoikeuksien tuntemiseen. Toimintakulttuuria voidaan kehittää jatkuvalla pedagogiikan ja taiteenalan osaamisen kehittämisellä. Olennaista toimintakulttuurin kehittämisessä on johtamisen ja opetuksen organisointi, suunnittelu, toteuttaminenja arviointi. Avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta tarvitaan sekä yhteisön sisäisessä, että kaikkien sidosryhmien kanssa toteutettavassa yhteistyössä. 3.4 Opetusryhmien toiminnasta ja opiskelijaksi ottamisesta Lasten ja nuorten musiikin perusopetuksessa opintoryhmän suuruus on tämän opetussuunnitelman voimassaoloaikana tavallisimmin pienryhmäopetuksessa noin 4-5 ja varhaisiän musiikkikasvatuksessa noin 8-12 opiskelijaa. Erityisten syiden vaatiessa ryhmäkoko voi olla muukin. Yksilöopetuksessa soittotunnin pituus on viikoittain pääsääntöisesti 30 minuuttia ja ryhmäopetuksessa 45min. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikä sekä edistyneisyys huomioiden. Syventävien opintojen ohjausryhmät voivat olla edellä mainittua pienempiäkin. Ryhmissä, joissa on erityishuomiota vaativia oppilaita, sovelletaan kulloinkin tapauskohtaisesti sopivaksi arvioitua kokoa. Lukuvuoden pituus on 30 opetusviikkoa. Syys- ja talvilomaviikoilla ei pääsääntöisesti ole opetusta. Lomaaikoina ja viikonloppuisin voidaan järjestää oppimäärää täydentävää opetusta. Itsenäisesti suoritettavia tehtäviä ja etäopetusta voidaan hyödyntää myös lukukauden aikana. Voidaan tarjota taiteen perusopetusta myös varsinaisen opetuskauden ulkopuolisina aikoina, loma-aikoina sekä viikonloppuisin esim. leiri- ja intensiiviopetuksena, kuten lyhytkestoisina workshop tyyppisinä opetuspäivinä. Uudet opiskelijat ilmoittautuvat musiikin perusopetukseen elokuussa lukuvuoden alkaessa, jolloin vapaat paikat täytetään. Tmi Musiikkikoulu MuSiKa ei järjestä valintakokeita. Oppilaat hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuessaan opiskelija saa opiskeluoikeuden koko taiteen perusopetuksen oppimäärään. Opintojansa jatkavat opiskelijat vahvistavat opiskelunsa seuraavaksi lukuvuodeksi vuosittain jo edellisen lukuvuoden keväällä. Vapautuneita paikkoja voidaan täyttää myös opintovuoden aikana, kesken lukuvuoden. Jo oppilaana olevan sisaruksilla on etuoikeus päästä oppilaaksi. Opiskelun kestoa ei ole rajoitettu. Ilmoittautuessaan opiskelija saa opiskeluoikeuden koko taiteen perusopetuksen oppimäärään. Muualla suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi, mikäli ne vastaavat taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä. Hyväksi lukemisesta päättää aina opettaja. Vapaaoppilaspaikkoja ei myönnetä. Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muuhun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen yhteisen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely.

9 9 4. OPINTOJEN RAKENNE JA LAAJUUS 4.1 Opintojen rakenne Yleinen oppimäärä eri taiteenaloilla muodostuu opintokokonaisuuksista. Näiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa taiteenaloittain samoin kuin mahdolliset opintokokonaisuuksien suorittamista koskevat erityiset ohjeet. Koulutuksen järjestäjä voi oman valintansa mukaan muodostaa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen opintokokonaisuuksien tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta tasolta toiselle eteneviä opintokokonaisuuksia, joiden mukaan oppilas pystyy etenemään valitsemissaan opinnoissa osaamistaan syventäen ja laajentaen. Opiskelijat saavat lukea hyväkseen muilla taiteenaloilla tehtyjä opintoja siten kuin oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määritellään. Opintokokonaisuuksien tarjonta ja järjestys eri taiteenaloilla määritellään paikallisesti ja paikalliset tarpeet huomioon ottaen. Opinnot tulee järjestää siten, että oppilaan siirtyminen yleisestä oppimäärästä laajaan ja laajasta oppimäärästä yleiseen on mahdollista. Opintokokonaisuuksien toteuttamisesta päättää koulutuksen järjestäjä. Opiskelija tekee oman opiskelusuunnitelmansa Musiikkikoulu MuSiKan opetustarjonnan pohjalta, sekä muiden oppilaitosten kanssa yhteistyötä tehden. Hän voi koota musiikin yleisen oppimäärän opintonsa suorittamalla koko oppimäärän soitinopintojen/yksinlaulun ja musiikin perusteiden yhdistelmänä tai valitsemalla niiden lisäksi mukaan myös muita opintoja. Opetusta järjestettäessä on otettava huomioon, että opintojen tavoitteet ovat musiikkikasvatuksellisia. Oppilaalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Tavoitteissa painottuvat oppilaan musiikillisten kykyjen ja taitojen kehittäminen hänen omista lähtökohdistaan käsin sekä musiikin elämyksellinen kokeminen. Koulutusta toteutetaan sekä yksilöettä ryhmäopetuksena. Yksilöllistettyä opetusta järjestetään oppilaitoksen käytettävissä olevat resurssit huomioiden. 4.2 Opintojen laajuus Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia, josta yhteisten opintojen laskennallinen laajuus on 300 tuntia ja teemaopintojen 200 tuntia.. Laskennallisen laajuuden tunti on 45 minuuttia. Yleinen oppimäärä katsotaan suoritetuksi, kun oppilas on kerännyt opetustarjonnasta haluamansa opintokokonaisuudet yhteiskestoltaan vähintään 500 tuntia. Soitinvalmennusta lukuun ottamatta kaikkiin muihin opintokokonaisuuksiin lasketaan myös pieni kotiharjoittelun osuus. Tmi Musiikkikoulu MuSiKan ulkopuolella suoritettuja opintokokonaisuuksia voidaan hyväksi lukea, mikäli ne täyttävät taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän kriteerit. Oppilaalle voidaan myös myöntää opintokokonaisuuksia opinnoista, jotka hän on suorittanut ennen Sirpa Kainulaisen taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärään opetusluvan myöntämistä, joko Sirpa Kainulaisen kanssa tai muissa musiikki oppilaitoksissa. Näistä suorituksista tulee esittää asianmukaiset todistukset. Tutustuminen eri taiteenaloihin on myös suotavaa. Koulutuksen järjestäjä turvaa opintonsa aloittaneille oppilaille mahdollisuuden koko yleisen oppimäärän suorittamiseen. Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta järjestettäessä pyritään joustavuuteen niin, että taiteenala, oppilaan ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon.

10 10 T:mi Musiikkikoulu MuSiKan lukuvuosi on 30 viikon mittainen (15+ 15). Lukuvuosi jakaantuu syys- ja kevätlukukausiin. Opetusta annetaan viikoittain lukujärjestyksen mukaan. Soitto /lauluoppilaat voivat valita oppitunnin pituuden. Valittavana olevat vaihtoehdot ovat yksilöopetuksessa 30min./vko vähän pidemmälle edistyneiden kanssa ja 45min. kun taidot ovat jo kehittyneet ja/tai tasosuorituksia on jo tehty. Mitään eriteltyjä osastoja eri tyylisuuntien välillä (esim. pop-jazz, klassinen musiikki, viihdemusiikki, gospel ja kirkkomusiikki) ei ole. Kaikki opiskelijat saavat mahdollisuuden soittaa tai laulaa omien mieltymystensä mukaista ohjelmistoa. Kappaleet valitaan yhdessä opettajan kanssa, jotta ne tasollisesti tukevat opintojen etenemistä. Ryhmätunnin pituus on ainakin 45 minuuttia. Ryhmäopetusta annetaan harmonikan osalta esim. yhteissoitossa ja erilaisissa orkesterikokoonpanoissa. Muita ryhmäopetusmuotoja ovat varhaisiän musiikkikasvatus, kuorolaulu, musiikin teoria ja säveltapailun opetus jne. toteutetaan yhteistyössä muiden musiikkioppilaitosten kanssa. Sirpa Kainulainen järjestää konsertteja, opettaa soittoleireillä ja - kursseilla. Musiikkikoulu Musika on mukana erilaisissa kulttuuritapahtumissa, joissa kaikki oppilaat tasostaan riippumatta niin halutessaan pääsevät esiintymään. Ketään ei myöskään pakoteta esiintymään. Opettaja voi lisäksi järjestää esim. work-shop tyylisiä viikonloppukursseja tai vaikkapa lähteä oppilaidensa kanssa kuuntelemaan konsertteja ja näin voidaan korvata opetuskertoja. Yleiseen oppimäärään kuuluvien opintokokonaisuuksien lisäksi palveluntarjoaja voi tarjota vapaasti valittavia opintokokonaisuuksia, joiden tavoitteet ja sisällöt laaditaan niin, että ne syventävät ja laajentavat opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä opintokokonaisuuksia. Opiskelijalla on mahdollista saada yksilöopetusta viikoittain minuuttia, ryhmäopetusta 45 minuuttia viikossa. Musiikin perusteiden opetusta minuuttia viikossa. Oppitunnin pituus määräytyy oppilaan iän, edistymisen ja taitotason mukaan. Musiikin perusteet, yhteismusisointi yhtyeissä/kuoroissa, musiikkiteknologia, vapaasäestys ja improvisointi, esiintymiset ja itseopiskelu sekä taiteiden välisyys ja maailman musiikki katsotaan kaikki kuuluviksi 500 laskennallisen opetustunnin kokonaisuuteen. Yksilöllisillä valinnoillaan kukin opiskelija pystyy vaikuttamaan omien opintojensa painopistealueisiin, yksilöllisesti räätälöityyn opintopolkuunsa ja teemapainotuksiin. 5.VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS JA SOITINVALMENNUS Musiikkikoulu MuSiKa voidaan järjestää myös varhaisiän musiikkikasvatusta. Nämä alle kouluikäisille tarkoitetut opinnot muodostavat perusteellisen orientaatiojakson myöhemmälle taiteen perusopetuksen opiskelulle. Varhaisiän taidekasvatus voidaan järjestää joko taiteenaloittaisina tai eri taiteenaloja yhdistävinä opintoina. Varhaisiän opintoja ei kuitenkaan lueta varsinaiseen taiteen perusopetukseen kuuluviksi. Varhaisiän musiikinopettajat ry:n ohjeistus musiikin varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi. Varhaisiän musiikinopetus on ammattimaisesti organisoitua tavoitteellista musiikinopetusta, jota antaa alalle monipuolisesti koulutetut varhaisiän musiikinopettajat. Varhaisiän musiikkikasvatuksen ja taiteen soveltavan käytön eri kohderyhmiä voivat olla: 0-2-vuotiaiden perheryhmät 3-6-vuotiai den musiikki 1 eikkikouluryhmät soitinryhmät ( esim. 5-kielinen kantele, ukulele, laattasoittimet, boomwhackersit jne.) valmentavan musiikinopetuksen ryhmät

11 11 musiikin perusteiden alkeisryhmät taideintegraatioryhmät erityistä tukea tarvitsevien lasten ryhmät odottavien äitien ryhmät, "masumuskarit" lasten ja esimerkiksi palvelutaloasukkaiden yhteiset musiikkileikkiryhmät seniori musiikkileikkikouluryhmät jne. Varhaisiän musiikinopettajalla on valmiudet täydennyskouluttaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, soiton- ja musiikin perusteiden opetuksen ja sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä sekä ohjata ikäihmisten musiikkitoimintaa. Tavoitteet Varhaisiän musiikinopetuksen tavoitteet voidaan jakaa eri osa-alueisiin, joita ovat: musiikilliset tavoitteet sosiaalis-emotionaaliset tavoitteet kognitiiviset tavoitteet psykomotoriset tavoitteet esteettiset tavoitteet Varhaisiän musiikinopetuksen tavoitteet rakentuvat aina suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja siinä vallitsevaan ihmiskäsitykseen. Jokaiselle ikäryhmälle on laadittu tavoitemalli, jonka toteuttamiseen vaikuttavat mm. lasten ikä, kehitysvaihe, ryhmän koko ja opetuksen ajankohta. Lisäksi opettajan työvälineinä ovat hänen persoonaansa, arvomaailmansa, mielikuvituksensa, luovuutensa ja musiikillinen minäkuvansa. Pienten lasten opetuksessa on aina enemmän kyse lapsen kokonaispersoonallisuuden kasvun ohjaamisesta kuin esim. korkeatasoisen taiteen tekemisestä. Opetuksen tavoitteet fyysisellä alueella: Lapset oppivat luontevasti liikkumaan musiikin mukana, sekä hallitsemaan ja tietoisesti ohjaamaan liikkeitään. Lapset oppivat soittamaan rytmisoittimia samanaikaisesti liikkuen ja soittaen. Lapset oppivat muuttamaan laulut ja lorut rytmiharjoituksiksi (tititoida). Lapset oppivat laulamaan solmisaatioita apuna käyttäen. Lapset oppivat laulamaan luontevasti artikuloiden ja hengittäen. Opetuksen tavoitteet sosiaalisella alueella: Lapset oppivat toimimaan ryhmässä ja kokevat sen luotettavaksi paikaksi toteuttaa itseään musisoiden. Lapset oppivat noudattamaan ohjeita ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan. Lapset oppivat laulamaan ja soittamaan yhdessä, sekä liikkumaan ja tanssimaan sujuvasti ryhmänä. Lapset auttavat ja opastavat tarvittaessa toisiaan. Lapset oppivat kuunteleman toistensa esityksiä. Tavoitteet emotionaalisella alueella: Lapset oppivat kokemaan musiikin myönteisenä asiana. Lapset oppivat luottamaan itseensä ja nauttimaan yhteismusisoinnista. Lapset oppivat kuuntelemaan musiikkia ja reagoimaan erilaisiin tunnelmiin näyttämällä konkreettisesti tunnetilojaan (ilo/suru) tai esim. maalaten tai piirtäen. Tavoitteet esteettisenä alueella: Lapset oppivat ennakkoluulottomasti kuuntelemaan monipuolista musiikkia. Lapset oppivat laulamaan mahdollisimman puhtaasti, soittamaan rytmikkäästi ja liikkumaan musiikin mukaan. Lapset oppivat kokemaan musiikin tärkeänä ja tarpeellisena taidemuotona. Tavoitteet älyllisellä alueella:

12 12 Lapset oppivat tärkeitä musiikin tietoja ja taitoja leikinomaisesti, mm. kymmeniä uusia lauluja, jotka he helposti tunnistavat soitosta tai hyräilystä. Lapset oppivat tunnistamaan ulkonäön ja äänen perusteella eri soittimia. Lapset oppivat soittamaan mm. 5-kielisen kanteleen alkeita. Lapset oppivat soittamaan rytmisoittimia ja näin tutustuvat lukukäsitteiden hallintaan esim. rytmimerkkejä lukien. Monet lauluista liittyvät arkisiin asioihin: vuodenaikoihin, luontoon, eläimiin, tai vuodenkierron eri juhliin, joista keskustellaan ja näin opitaan yhdessä monia uusia asioita. Varhaisiän musiikkikasvatuksessa pyritään kehittämään lapsen kokonaispersoonallisuutta ja pyritään edistämään sosiaalista kasvua musiikin ja musiikkileikkien avulla. Pyritään luomaan lapselle mahdollisimman hyvä ja myönteinen suhde musiikkiin ja mahdollisiin instrumenttiopintoihin kouluikään mennessä. Tarkennetut yleistavoitteet: 1. Yksilön kokonaispersoonallisuuden tasapainoinen kehittäminen ja sosiaalisen kasvun edistäminen 2. Luovan toiminnan säilyttäminen ja kehittäminen 3. Musiikille myönteisen asenteen herättäminenjajatkuvan musiikin harrastuksen synnyttäminen 4. Suomalaisen kansanperinteen käyttö musiikkikasvatuksen pohjana, kansanperinteen tietoisuuden ja arvostuksen kasvattaminen 5. Musiikillisen ja musikaalisen ilmaisutaidon kehittäminen sekä ohjaaminen tietoiseen musisointiin 6. Musiikin tiedollisten ja taidollisten valmiuksien luominen ja kehittäminen 7. Säännölliseen työntekoon totuttaminen 8. Musiikkileikkikoulun ja muun opetustoiminnan yhteistyön kehittäminen 9. Musiikkileikkikoulun ja kotien yhteistyön kehittäminen Toiminta: Varhaisiän musiikkikasvatus jakaantuu kolmeen osaan lapsen kehityksen, iän ja mahdollisten aikaisempien kokemusten mukaan: perheryhmät 0-2-v., leikki-ryhmät 3-5-v. ja soitinryhmät 6-7-v. ( esim. viisikielinen kantele, nokkahuilu, rumpurytmis, ukulele, kitara, piano, harmonikka, Orfflaattasoitinryhmät, boomwhackersit tai edellä mainittujen instrumenttien yhdistelmäryhmät). Työtavat: Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö, soittaminen (keho- ja rytmisoittimet, kuten rytmikapulat, lattiatomit, kehärummut, djembet, maracassit, triangelit, putkipenaalit, shakerit, rytmimunat jne. Boomwhackersit, laattasoittimet, 5-kielinen kantele, nokkahuilu, ukulele, kitara, piano, harmonikka), musiikin mukaan liikkuminen, musiikin kuunteleminen sekä musiikki leikit ja muu luova ilmaisu. Työtapojen keskeisimmät periaatteet pohjautuvat musiikin kokonaisvaltaiseen kokemiseen ja opetuksen elämyksellisyyteen. Myös taiteiden yhdistäminen eli taideintegraatio ja sen eri sovellukset, sekä taiteen soveltava käyttö esimerkiksi elämänkaaren eri vaiheissa olevien kohderyhmien yhdistäminen rikastuttavat monipuolista toimintaa ja voivat toimia merkittävinä terveyden- ja hyvinvoinnin lisääjinä. Monille musiikkileikkikoulu saattaa olla ensimmäinen kosketuspinta elävään musiikkiin, sen tekemiseen ja aitojen instrumenttien kokeilemiseen, kuulemiseen ja tutustumiseen. Opetuksen sisältö: Dynamiikan, sointivärin, rytmin, melodian, harmonian ja muodon alkeiden opettaminen. Opetuksen kesto: Perheryhmät: 45 min. kerran viikossa Leikkiryhmät: 45min. kerran viikossa Soitinryhmät: 45min. kerran viikossa

13 13 MUSIIKILLISET TAVOITTEET PERHERYHMÄT Vauvat 3-12 kk 1. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö rohkaistaan vauvaa käyttämään omaa ääntään, vahvistetaan puheen kehittymistä esimerkiksi erilaisin jäljittelyleikein, toistamalla lapsen spontaaneja tavuja ja äänteitä (vuoropuhelu vauvan ja vanhemman välillä) lomillaan rytmikkäästi erilaisia äänensävyjä ja voimakkuuksia käyttäen (vauva nauttii puheen rytmistä) kartutetaan vanhempien loru- ja lauluvarastoa ja rohkaistaan heitä laulamiseen 2. Soittaminen tutustutaan erilaisiin soittimiin, tutkitaan niiden muotoja ja kuunnellaan niiden äänenvärejä tutustutaan soittamiseen vanhemman avustuksella 3. Musiikkiliikunta rohkaistaan vauvaa omaan liikkumiseen (ryömiminen, konttaaminen, kävelyttäminen) hahmotetaan omaa kehoa liikkeen avulla; taputetaan, tömistellään ym. vanhemman avustuksella, opetellaan loru- ja sormileikkejä, kehonkaavaa vahvistavia jumppaleikkejä koetaan rytmin sykettä (tasa- sekä kolmijakoista) vanhemman kehon kautta esim. körötellen, keinuen, tanssien, syliliikuntana ja itse liikkuen koetaan vastakohtapareja (esim. hidas-nopea, korkea-matala) 4. Kuuntelu kehitetään kuuntelukykyä ja musiikillista muistia vauvan kanssa laulaen, loruillen sekä vauvalle jutellen kuunnellaan elävää ja nauhoitettua musiikkia, nautitaan musiikin luomasta tunnelmasta tunnistetaan jo tuttuja ääniä, lauluja ja musiikkia; reagoidaan niihin eleillä, ilmeillä sekä liikkeillä rauhoitutaan musiikkia kuunnellen 5. Lisäksi tuetaan mm. hienomotoriikan ja näköhavaintojen kehitystä: katsellaan kuvia, tutkitaan soitinten, "pehmoeläinten", pallojen ym. muotoja ja värejä, seurataan liikettä ( esim. aikuinen kuljettaa helistintä vauvan näkökentässä), leikitään piiloleikkejä (aikuinen piilossa huivin takana) jne. vahvistetaan kokonaisvaltaisesti kaikkien aistien kehitystä: kosketus/sively/kutittelu tuntoaisti, värit/kuvat/liikkeiden seuraaminen/piilottelu näköaisti, musiikin kuuntelu/rohkaistaan omien äänien tuottamiseen, kuuloaisti jne. 1-vuotiaat 1. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö kannustetaan lasta matkimaan yksittäisiä ääniä rohkaistaan oman äänen käyttämiseen ja tuetaan näin puheen kehitystä kannustetaan lasta pienten melodioiden laulamiseen kartutetaan ja kehitetään vanhempien ja lasten yhteistä perus laulu- ja loruvarastoa käytetään runsaasti leikkiin ja arkirutiineihin liittyviä lauluja sekä rohkaistaan niiden keksimiseen 2. Soittaminen tutustutaan rytmin perussykkeeseen ensin kehosoitinten, sitten rytmisoitinten kautta tutustutaan erilaisiin rytmisoittimiin ja niiden sointiväreihin 3. Musiikkiliikunta tuetaan musiikkiliikunnan kautta lapsen fyysistä kokonaiskehitystä sekä kehitetään rytmitajua

14 14 koetaan musiikin rytmiä ja sykettä liikkeen kautta, yksin ja aikuisen kanssa koetaan erilaisia tanssimuotoj a ( esim. piiri, rivi, pari, letka) 4. Kuuntelu ihmisäänen erilaisten vivahteiden kuuleminen (kuiskaus, puhe, laulu, nauru... ) tunnistetaan tuttuja ääniä ja lauluja saadaan positiivisia elämyksiä elävän ja nauhoitetun musiikin luomien tunnelmien kautta rauhoitutaan musiikin avulla 5. Lisäksi koetaan erilaisia tunnetiloja ja asioita elämyksellisesti musiikin kautta 2-vuotiaat 1. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö kannustetaan lasta monipuoliseen äänenkäyttöön rohkaistaan lasta laulamaan muutaman sävelen alueella liikkuvia lauluja kannustetaan lasta laulamaan sekä yhdessä muiden kanssa että myös yksin pyritään syventämään lapsen päivän aikana kokemia tilanteita laulaen ( esim. sauna-, pukemis- ja leipomislaulut) 2. Soittaminen opetetaan lasta kunnioittamaan soittimia ja käsittelemään niitä oikein soitetaan sekä kehosoittimia että laatta- ja rytmisoittimia hahmotetaan soittaessa perussyke säestetään lauluja ja loruja rytmi- ja laattasoittimilla 3. Musiikkiliikunta tuetaan musiikkiliikunnan kautta lapsen fyysistä kokonaiskehitystä, motorisia taitoja sekä kehitetään rytmitajua koetaan musiikin rytmiä ja sykettä liikkeen kautta elämyksellisesti (perussyke, tasa- ja kolmijakoinen syke), yksin ja aikuisen kanssa koetaan musiikin dynaamisia käsitteitä, erilaisia tunnelmia ja tempon vaihteluita liikkeen avulla rohkaistaan lasta liikkumaan yksin ja ilmaisemaan itseään liikkuen koetaan erilaisia tanssimuotoja ( esim. piiri, rivi, pari, letka) yhdistetään laulaminen ja liike opetellaan seuraamaan ja noudattamaan yhteisiä ohjeita 4. Kuuntelu ihmisäänen erilaisten vivahteiden kuuleminen (kuiskaus, puhe, laulu, nauru... ) tunnistetaan tuttuja ääniä ja lauluja saadaan positiivisia elämyksiä elävän ja nauhoitetun musiikin luomien tunnelmien kautta rauhoitutaan musiikin avulla ohjataan lasta keskittyneeseen kuuntelemiseen: soitinefektitarinat/lorut, kuunnelmat 5. Lisäksi koetaan erilaisia tunnetiloja ja asioita elämyksellisesti musiikin kautta yhdistetään musiikkia muihin taidemuotoihin ( esim. kuvaamataito, liikunta, tanssi) tuetaan lapsen halua luovaan leikkiin; maalaamiseen, muovailuun, leipomiseen - kehitetään hahmottamiskykyä MUSIIKKILEIKKIRYHMÄT Musiikkileikkikoulutunneilla tutustutaan musiikin osatekijöihin: rytmi, tempo, melodia, kesto, sointiväri, harmonia, dynamiikka ja muoto. Opetuksessa lähdetään liikkeelle rytmin

15 15 kokemisesta kaikkien musiikillisten työtapojen avulla. Opetus toteutuu usein käsiteparien kautta joita ovat mm. hiljainen-voimakas, korkea-matala, hidas-nopea, raskas-kevyt, tas aj akoinen-ko lmij akoin en, soolo-tutti, nopeutuva-hidastuva, nouseva-laskeva sävelkulku, iloinen-surullinen 3-vuotiaat 1. Rytmin kokeminen perussykkeen kokeminen esim. kuunnellen, laulaen, loruillen, soittaen ja liikkuen tasa- ja kolmijakoiseen rytmiin tutustuminen 2. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö rohkaistaan lasta löytämään oma äänensä helppojen laulujen ja lorujen avulla sekä löytämään oikea lauluasento koetaan yhdessä ja yksinlaulamisen iloa kartutetaan laulu- ja loruvarastoa kannustetaan lasta käyttämään ääntään luovasti ja monipuolisesti (improvisointi ja omat laulut) 3. Soittaminen löydetään soittamiseen perussyke; koetaan perussyke sekä keho- että rytmisoittimen kautta tutustutaan erilaisiin soittimiin ja soittotapoihin, jopa vähän erikoisempiin ja innovatiivisiin soittimiin: muovilapiot, riisitikut, ilmapallot, kertakäyttömukit jne. kehitetään lapsen luovuutta antamalla virikkeitä: miten soitat, mihin voi soittaa, minkälaisia ääniä voit löytää, tuottaa jne. soitetaan yhdessä ja rohkaistaan lasta soittamaan myös yksin koetan soittamisen iloa ja kuunnellaan erilaisia sointivärejä 4. Musiikkiliikunta koetaan perussyke ja tasa- ja kolmijakoinen sekä hahmotetaan musiikin muotorakenteita musiikkiliikunnan kautta harjoitellaan helppoja tansseja rohkaistaan lasta liikkumaan musiikin mukana vapaasti (liikeimprovisaatio) tunnelman ja mielikuvien mukaan liikutaan ohjeiden mukaan ( esim. piirileikit, jonoleikit, rivi tanssit) 5. Kuuntelu ohjataan keskittyneeseen kuuntelemiseen kuunnellaan erityylistä musiikkia ja eläydytään musiikin kautta erilaisiin tunnelmiin kehitetään korvan erottelukykyä ja tunnistetaan tuttuja lauluja sekä tuttujen soitinten ääniä 6. Lisäksi tutustutaan erilaisiin musiikkikulttuureihin kehitetään musiikillista mielikuvitusta tutustutaan musiikin käsitepareihin ( esim. hidas-nopea, hiljainen-voimakas, korkea-matala) 4-vuotiaat Syvennetään ja vahvistetaan 3-vuotiaiden tavoitteita 1. Rytmin kokeminen pyritään löytämään yhteinen perussyke tutustutaan sanarytmeihin hahmotetaan ja koetaan tasa- ja kolmijakoista musiikkia koetaan tempon vaihteluja 2. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö rohkaistaan lasta käyttämään ääntään monipuolisesti ja kiinnitetään huomiota oikeaan lauluasentoon pyritään sävelpuhtauteen yksinkertaisten laulujen avulla

16 lauletaan yhdessä ja yksin kartutetaan laulu- ja loruvarastoa 3. Soittaminen käytetään keho-, rytmi- ja laattasoittimia monipuolisesti mm. laulujen ja lorujen säestämiseen tutustutaan erilaisiin soittimiin kannustetaan lasta luovaan soittamiseen soitetaan yhdessä ja yksin 4. Musiikkiliikunta koetaan liikkuen musiikin perussykettä, muotorakenteita sekä tempon ja dynamiikan vaihteluita opetellaan piiri- ja laululeikkejä sekä tansseja kehitetään oman kehon hallintaa luovan ilmaisun avulla 5. Kuuntelu ohjataan keskittyneeseen kuuntelemiseen eläydytään musiikin kautta erilaisiin tunnetiloihin ja kuunnellaan erilaista musiikkia kehitetään korvan erottelukykyä 6. Lisäksi tutustutaan erilaisiin musiikkikulttuureihin kehitetään musiikillista mielikuvitusta tutustutaan musiikin käsitepareihin (esim. hidas-nopea, hiljainen-voimakas, korkea-matala) 5-vuotiaat 4-vuotiaiden tavoitteiden vahvistamisen lisäksi: 1. Rytmin kokeminen vahvistetaan perussykettä ja harjoitellaan monipuolisesti sanarytmejä harjoitellaan tasa- ja kolmijakoista rytmiä keho- ja rytmisoittimin tutustutaan nuottien aika-arvoihin ja niiden symboleihin (taa, ti-ti, taa-aa, tauko) 2. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö pyritään käyttämään omaa ääntä monipuolisesti ja oikein (hengitys, rentous ja asento) kehitetään sävelpuhtautta lauletaan yksin ja yhdessä opetellaan rytmisesti ja melodisesti monipuolisia lauluja ja loruja rohkaistaan lasta yksin laulamiseen ja improvisoimiseen käytetään laulettaessa dynamiikan ja tempon vaihteluita 3. Soittaminen soitetaan sekä perussykettä että sanarytmejä ja harjoitellaan kaikurytmejä (soolo-tutti) käytetään monipuolisesti erilaisia soittimia (keho- ja rytmisoittimet, laattasoittimet, tutustutaan 5-kieliseen kanteleeseen) löydetään oikea soittoasento rohkaistaan luovaan ja improvisoi vaan soittamiseen harjoitellaan yhteissoittoa opetellaan helppoja melodioita, säestyksiä ja ostinatoja I - V -sointujen soitto 4. Musiikkiliikunta koetaan perussykettä, muotorakenteita sekä tempon ja dynamiikan vaihteluita opetellaan piiri- ja laululeikkejä sekä erilaisia tansseja ( esim. kansantanssit) rohkaistaan lasta liikeimprovisointiin toteutetaan sanarytmejä myös liikkuen 5. Kuuntelu ohjataan lasta keskittyneeseen kuuntelemiseen 16

17 17 tutustutaan erilaisiin musiikkityyleihin ja eläydytään musiikin kautta erilaisiin tunnelmiin tunnistetaan tuttuja lauluja ja melodioita, kehitetään korvan erottelukykyä erotetaan duuri ja molli kuunnellaan elävää musiikkia ( esim. konsertissa käynti, soitinesittelyt ja soitinkokeilut musiikkileikkikoulutunneilla) harjoitellaan sisäistä kuulemista tuttujen laulujen ja lorujen avulla rohkaistaan lasta ilmaisemaan omia mielikuviaan, tunnelmiaan ja mielipiteitään kuullusta musiikista I - V -sointujen tunnistamista kuuntelemalla 6. Lisäksi harjoitellaan musiikin käsitepareja monipuolisesti (hidas-nopea, hidastuva-nopeutuva, korkea-matala, nouseva-laskeva, voimakas-hiljainen, soolo-tutti) opetellaan AB- sekä ABA-muotoja monipuolisesti myös musiikkiliikuntaa käyttäen kehitetään musiikillista mielikuvitusta SOITINRYHMÄT 6-vuotiaat / 7-vuotiaat jatkoryhmä Em. tavoitteiden vahvistamisen lisäksi: 1. Rytmin kokeminen harjoitellaan perussykettä ja sanarytmiä samanaikaisesti opetellaan tunnistamaan, toistamaan sekä soittamaan erilaisia rytmejä harjoitellaan rytmin kirjoittamista ja lukemista sekä kirjoitetun rytmin soittamista opetellaan soittamaan helppoja melodioita nuoteista 2. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö pyritään kehittämään äänenkäyttöä ja laulutaitoa (hengitys, rentous, asento) harjoitellaan laulamaan puhtaasti ja luonnollisesti lauletaan yksin ja yhdessä, ilman säestystä ja säestyksen kanssa rohkaistaan lasta improvisointiin ja imitointiin kehitetään musiikillista muistia ja mielikuvitusta harjoitellaan sisäistä laulamista harjoitellaan asteittain vaikeutuvia kaikumelodioita (soolo-tutti) 3. Soittaminen opetellaan soittamaan melodioita mm. nokkahuilulla, 5-kielisellä kanteleella, Orfflaattasoittimilla, ukulelella, kitaralla, pianolla, harmonikalla jne. harjoitellaan soittamaan yksinkertaisia ostinatoja (säestyskuvioita) ja melodioita yksi- tai kaksiäänisesti soitetaan monipuolisesti keho- ja rytmisoittimia opetellaan tempoon ja dynamiikkaan liittyviä käsitteitä ( esim. piano-forte, cresc.-dim., accel.-rit.) koetaan yhteismusisoinnin iloa opitaan säestämään omaa laulua: soiton ja laulun yhdistäminen I - IV - V -soinnuilla säestämistä

18 18 4. Musiikkiliikunta koetaan ja harjoitellaan musiikin käsitteitä (rytmi, tempo, dynamiikka ja muotorakenteet) monipuolisesti ja leikinomaisesti musiikkiliikunnan avulla opetellaan erilaisia tansseja rohkaistaan liikeimprovisaatioon 5. Kuuntelu pyritään keskittyneeseen kuuntelemiseen tutustutaan elämyksellisesti eri aikakausien musiikkiin ja eri maiden musiikkikulttuureihin harjoitellaan tunnistamaan tuttuja soittimia ja melodioita sekä lauluja melodiasta tai rytmistä harjoitellaan musiikin käsitteitä kuuntelun kautta: muoto, tempo, dynamiikka, sointiväri, duuri-molli pyritään käymään erilaisissa konserteissa/järjestämään musiikkileikkikoulutunnille eri soitinten soittajia esiintymään, laajentamaan käsitystä erilaisista soittimista, joista voisi valita itselleen mielekkäimmän ja kiinnostavimman jatko-opintoja varten kuunnellaan tunnettuja teoksia siten, että lapset oppivat tunnistamaan teokset tutustutaan orkesterisoittimiin I - IV - V -sointujen kuuntelemista ja tunnistamista 6. Lisäksi kehitetään musiikillista mielikuvitusta kehitetään muoto-, harmonia- ja melodiatajua harjoitellaan käyttämään erilaisia musiikkikäsitteitä koetaan musiikin iloa pyritään kehittämään valmiuksia mahdollisia soitinopintoja varten opetellaan musiikinteorian alkeita SOITINV ALMENNUSOPETUS Musiikin varhaiskasvatuksen piirissä voidaan antaa eri soittimissa soitinvalmennusopetusta. Opiskelun voivat yleensä aloittaa soittimesta riippuen noin vuotiaat. Valintakokeita ei pidetä. Koska soitinvalmennusopetus on musiikin varhaiskasvatusosastoon kuuluvaa opetusta, soitinvalmennuksella annetaan valmiudet perusasteen opetukseen siirtymiselle. Valmennusopetusta annetaan korkeintaan neljän lukuvuoden ajan ryhmäopetuksena. Pienryhmäopetuksen etuja pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Oppilaat oppivat toisiltaan, tottuvat soittamaan toisilleen ja harjaantuvat sosiaaliseen sopeutuvuuteen. Soitinvalmennusopetuksessa hyvin menestynyt lapsi voi opettajan niin puoltaessa jatkaa perustason opetuksessa. Yleistavoite: Kehittää lapsen valmiuksia perusasteen opintoihin Herättää lapsen rakkaus musiikkiin ja kiinnostus ko. instrumenttiin Tarjota myönteisiä kokemuksia musiikin parissa toimimisesta Harjaannuttaa musiikillista muistia, rytmi-, muoto-, harmonia- ja melodiatajua Ohjata lasta asteittain tietoiseen, omakohtaiseen kuuntelemiseen ja musisointiin Instrumentin alkeis- ja perustekniikkaan liittyvien tietojen ja taitojen hallinta Nuotinlukutaidon alkeiden hallinta Perustaso ykköseen sisältyvien sävellajien, harjoitusten ja ohjelmiston hallintaa Sisältö: Instrumentin edellyttämä soittoasento Alkeis- ja perusopintoihin liittyvien harjoitusten ja sävellysten soittaminen Instrumenttimusiikin kuunteleminen

19 19 Yhteismusisointia yhdessä toisten lasten kanssa jo hyvin varhaisella iällä Musiikillisen mielikuvituksen vahvistamista esim. improvisaation tai vapaan säestyksen keinoin Työtavat: Soitinvalmennusopetus on yleensä pienryhmäopetusta. Oppilaiden vanhempien kannustus ja tuki on oleellinen osa soitinvalmennusopetusta. Vanhemmat ovat tarvittaessa mukana oppitunneilla ja seuraavat avointa opetusta, tekevät opetettavista asioista tarvittavat muistiinpanot ja valvovat ja ohjaavat lapsen soittoläksyn harjoittelua kotona. Opetus annetaan ryhmäopetusmuotoja käyttäen Suoritukset: Oppilas saa niin halutessaan opettajan suostumuksella suorittaa perustason opetukseen kuuluvat tutkinnot. Oppilasta ei kuitenkaan velvoiteta tekemään edellä mainittuja tasosuorituksia. 6.0PETUKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT OPINTOKOKONAISUUKSITTAIN 6.1 Soitinopinnot Opetuksen pyrkimyksenä on antaa opiskelijalle valmiudet käyttää valitsemaansa instrumenttia musiikilliseen ilmaisuun. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä ovat, että opiskelija: kehittää instrumentin soittotekniikkaansa oppii ja kehittää nuotinluku- ja prima vista taitojaan oppii tulkitsemaan monipuolisesti eri musiikkityylilajeihin kuuluvaa ohjelmistoa saa solistisia ja yhteismusisoinnillisia valmiuksia omaksuu musiikillisesti rikasta ja luovaa ilmaisua oppii improvisointia ja transponointia ja vapautuu nuottikuvaan sidotusta soittamisesta oppii eri tyylien mukaista artikulointia, rytminkäsittelyä, nyanssointia ja fraseerausta oppii eri tyylisiä säestyksiä ja kehittyy myös vapaansäestyksen eri osa-alueilla saa kehittää esiintymistaitojaan ja oppii välittämään musiikillisia ajatuksiaan yleisölle Solistisen yksilöopetuksen lisäksi soitinvalmennusta ja soitinopetusta voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa harmonikan soitossa 2 oppilaan ja opettajan pienryhmissä. 6.2 Yksinlaulu Yksinlaulun opiskelun päämääränä on kehittää monipuolisesti lauluääntään ja tutustua laajasti laulumusiikin eri aikakausiin, lajeihin ja laulutapoihin. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä ovat, että opiskelija: oppii tuntemaan ääntään henkilökohtaisena instrumenttinaan oppii terveitä äänenkäyttötapoja, oikeanlaista hengitys- ja laulutekniikkaa oppii kehittämään lauluääntään ja laajentamaan äänialaansa oppii laulujen tulkintaa ja laulaa eri aikakausien musiikkia eri kielillä oppii yhteismusisointitaitoja saa esiintymiskokemuksia ja oppii esiintymistaitoja pystyy hyödyntämään improvisaation mahdollisuuksia äänenkäytössään Oppii dynamiikkaan, fraseeraukseen, nyansseihin ja rytminkäsittelyyn, sekä artikulointiin liittyviä lauluteknisiä asioita, joita voi soveltaa kaikessa muussakin musiikin tekemisessä

20 Musiikin perusteet Musiikin perusteiden opetuksessa korostetaan teoreettisten asioiden oppimista oman tekemisen, soittamisen ja laulamisen kautta. Yleistavoitteena on nuotinlukutaidon kehittäminen. Sisällöissä keskeisiä osa-alueita ovat rytmi, melodia, intervallit, asteikot, soinnut/harmonia ja musiikki terminologia. Opetuksen pyrkimyksenä on niin ikään tutustuttaa opiskelijat eri aikojen musiikkiin sekä musiikin lajeihin ja sitä kautta auttaa heitä ymmärtämään yhteiskunnallisia ja taiteellisia ilmiöitä myös laajemmin. Äänitteiden kuuntelun lisäksi on tärkeää saada kokemuksia elävistä konserteista, joissa kaikki osatekijät luovat yhdessä kokonaisvaltaisen kuuntelukokemuksen. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä ovat, että opiskelija: oppii nuotinlukutaitoa kehittää rytmitajuansa ja rytmiikan ymmärtämistä erilaisin käytännön harjoittein kehittää prima vista taitojaan laulamalla nuoteista ja nuotintamalla lyhyitä melodiakulkuja kehittää musiikin muotorakenteiden ymmärtämistä esimerkiksi musiikki liikunnan ja erilaisten nuottiesimerkkien avulla oppii yhdistämään teoriaopetuksen käytännön musisointiin oppii musiikillista ajattelukykyä ymmärtää musiikillisia lainalaisuuksia oppii jäsentämään musiikkia oppii keskittymään musiikin kuunteluun oppii tuntemaan eri aika- ja tyylikausien sävellyksiä oppii tuntemaan musiikin eri lajeja oppii analysoimaan ja ymmärtämään erilaisia sävellyksiä oppii musiikin arviointikykyjä oppii käyttämään erilaisia ympäristön tarjoamia musiikkipalveluita oppii hyödyntämään internetin mahdollisuuksia tiedon hankkimisessa saa valmiudet omiin musiikillisiin kokeiluihin: musiikin säveltämiseen ja sovittamiseen Musiikin perusteita opetetaan ryhmäopetuksena ja opetuksella pyritään tavoittamaan mahdollisimman monet musiikinopiskelijat. Musiikin perusteiden opetus sijoitetaan instrumenttiopetuksen ja pienryhmäopetuksen lomaan, siten, että opiskelijat saisivat peräkkäin sekä soitto/lauluopetuksen ja musiikin perusteiden opetuksen. 6.4 Yhteismusisointi/bändisoitto/kuorolaulu kaikenikäisille Yhteismusisoinnissa opiskelijaa ohjataan laulamaan ja/tai soittamaan yhdessä muiden kanssa sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Yhteismusisointi voidaan suorittaa myös opiskelijoiden itse muodostamien kokoonpanojen tai pienryhmien muodossa. Musiikkiryhmästä oppilas saa innostusta musisointiin ja harjoitteluun. Bändisoittoa ja yhteismusisointia voidaan toteuttaa myös varhaisiän musiikkikasvatuksen ja soitinvalmennusryhmien muotona esim. 2-5 lapsen ryhmissä. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä ovat, että hän: oppii yhteismusisointia sekä ohjatusti että itsenäisesti saa valmiuksia yhteissoinnin kehittämiseen oppii musisoimaan suhteessa muihin soittajiin ja laulajiin oppii ottamaan vastuuta erilaisten yhteismusisointitilanteiden järjestämisestä

21 21 ymmärtää stemmaharjoittelun merkityksen yhteismusisoinnissa saa positiivisia esiintymiskokemuksia ja oppii esiintymistaitoja saa tukea omien sovitusten ja sävellysten tekemiselle oppii tuntemaan muita instrumentteja ja niille tyypillisiä ominaisuuksia pystyy kehittämään sosiaalisia suhteita, vuorovaikutusta ja lisäämään musiikin tuomia hyvinvointivaikutuksia omaan elämäänsä Kuoroon/lauluyhtyeeseen osallistumisen tavoitteena on yhteismusisoinnin ja oman äänen kehittäminen. Kuoroissa ja lauluyhtyeissä voidaan työstää mm. unisona, kaanon ja stemmalaulua, ääni-improvisaatiota jne. Nuotinlukutaidon kehittyessä ohjelmistoa voi laajentaa perinteisestä kuoromusiikista aikamme sävellyksiin, uuteen ääni-ilmaisuun ja nuotintamistapoihin. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä on, että opiskelija: - omaksuu valmiuksia oman äänen ja yhteissoinnin kehittämiseen - oppii äänen hallintaa ja hengitystekniikkaa - oppii laulamaan osana kokonaisuutta - oppii kuorolaulussa tarvittavaa nuotinlukutaitoa - oppii tuntemaan ja esittämään monipuolista kuoromusiikkia - kokee yhteismusisoinnin iloa ja yhteisöllisiä elämyksiä 6.5 Musiikkiteknologia Musiikkiteknologiaopintojen tavoitteena on, että opiskelija oppii perusvalmiudet hyödyntää nykyaikaista tieto- ja viestintäteknologiaa musiikkiharrastuksessaan ja opinnoissaan. Varsinaisiin työkaluihin ja verkkotoiminnan perustaitoihin perehtymisen lisäksi oppilas omaksuu valmiuksia musiikin tuottamiseen tietotekniikan avulla. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä ovat, että hän: oppii käyttämään tietokonetta oman opiskelun tukena kykenee hyödyntämään opinnoissa tietoverkkojen ja verkkopedagogiikan antamia mahdollisuuksia ymmärtää notaatio- ja äänitysohjelmien toimintaperiaatteet oppii hallitsemaan nuottisivun tuottamiseen ja muokkaamiseen liittyvät toiminnot kykenee tuottamaan musiikkia tietotekniikan avulla tutustuu konemusiikin perusteisiin 6.6 Taiteidenvälisyys Taiteidenvälisten opintojen tavoitteena on monipuolistaa musiikinopetusta ja auttaa oppilasta ymmärtämään taidetta myös laajemmin. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä ovat, että hän: tutustuu johonkin muuhun taiteenalaan perehtyy jonkin muun taidelajin tiedollisiin ja teknisiin perusteisiin omaksuu keinoja, joilla musiikki ja kyseinen taidelaji voidaan elävästi yhdistää kokonaisuudeksi (taideintegraatio) opiskelee kyseisen taidelajin historiaa, taustaa ja perustekniikkaa perehtyy taidelajiin kuuluvaan tapa- ja opiskelukulttuuriin sekä alan perusterminologiaan tekee mahdollisuuksien mukaan vierailuja esimerkiksi taidenäyttelyihin sekä teatteri- ja tanssiesityksiin ja osallistuu erilaisiin taideintegraatioproduktioihin

22 Vapaa säestys ja improvisaatio Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään hankkimiaan soitto/laulutaitoja erilaisissa tilanteissa. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä on, että hän: - saa valmiuksia ilmaista musiikillisia ajatuksiaan ja ideoitaan improvisoimalla ja tuottamalla ääntä ja musiikkia oppii soittamaan sekä sointumerkeistä että korvakuulolta oppii improvisointia ja transponointia ja vapautuu nuottikuvaan sidotusta soittamisesta/laulamisesta oppii tyylinmukaista rytminkäsittelyä ja fraseerausta oppii erityylisiä säestyksiä ja komppeja kehittää instrumentin soittotekniikkaansa/laulutekniikkaansa - oppii löytämään uusia äänimaailmoja sekä omasta äänestään, että eri instrumenteista - oppii luovuutta, impulsiivisuutta ja heittäytymistä 6.8 Musiikin tuntemus/maailman musiikki Opetuksen tavoitteena on tutustuttaa oppilaat eri aikojen musiikkiin ja musiikin lajeihin ja sitä kautta auttaa heitä ymmärtämään yhteiskunnallisia ja taiteellisia ilmiöitä myös laajemmin. Äänitteiden kuuntelun lisäksi on tärkeää saada kokemuksia elävistä konserteista, joissa kaikki osatekijät luovat yhdessä kokonaisvaltaisen kuuntelukokemuksen. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä on, että oppilas oppii keskittymään musiikin kuunteluun oppii tuntemaan eri aika- ja tyylikausien sävellyksiä oppii tuntemaan musiikin eri lajeja oppii analysoimaan ja ymmärtämään erilaisia sävellyksiä oppii arvioimaan musiikkia oppii käyttämään erilaisia ympäristön tarjoamia musiikkipalveluita. Maailmanmusiikin opiskelun tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija maailman eri kieliin ja musiikkikulttuureihin. Lisäksi tutustutaan eri maiden kansanmusiikkiin ja tyypillisiin eri maiden soittimiin. Laajennetaan musiikillista hahmottamiskykyä, jossa musiikilla on keskeinen, tärkeä ja kokonaisvaltainen osa eri maiden kielissä ja kulttuureissa. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä on, että hän tutustuu eri maiden ja kansojen kansanmusiikkiin, musiikkityyleihin, musiikin historiaan ja soittimistoon oppii tuntemaan erilaisia soittimia ja soittotapoja tutustuu eri musiikkikulttuureihin musiikkia kuuntelemalla ja musiikkia tekemällä Maailman musiikkia voidaan toteuttaa myös taideintegraatioproduktioina esim. liikunnan, tanssin, kuvataiteen ja musiikin monipuolisella yhdistämisellä. 7.MUSIIKIN TEEMAOPINNOT Teemaopintojen tarkoituksena on yhteisissä opinnoissa hankittujen taitojen kehittäminen edelleen. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota oppilaiden valittavaksi keskenään vaihtoehtoisia opintokokonaisuuksia. Yksittäinen opintokokonaisuus voi sisältää tavoitteita perusteiden eri tavoitealueilta. Tavoitteena on, että oppilas löytää opintojen aikana omat musiikillisen ilmaisun tapansa. Opetuksessa painotetaan yhteismusisointia ottaen huomioon oppilaan valmiudet ja kiinnostuksen kohteet. Tavoitteet

23 23 Soittaminen ja laulaminen Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta kehittämään instrumentti- ja yhteismusisointitaitojaan oman kiinnostuksensa mukaisesti tukea oppilaan säännöllistä harjoittelua ohjata oppilasta käyttämään musiikin hahmottamistaitojaan musisointinsa tukena ohjata oppilasta kuulonsuojeluun. Esittäminen ja ilmaiseminen Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta esiintymään erilaisissa tilanteissa ja kokoonpanoissa ohjata oppilasta elävään musiikilliseen ilmaisuun ohjata oppilasta improvisointiin, sovittamiseen ja säveltämiseen. Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta kuuntelemaan omaa musisointiaan myös osana musiikillista kokonaisuutta tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi ja motivoituneeksi musiikin kuuntelijaksi opastaa oppilasta hahmottamaan ja jäsentämään musiikkia kuulonvaraisesti. Taiteidenvålinen osaaminen Opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tilaisuuksia luovaan tekemiseen ja taiteidenväliseen työskentelyyn. Keskeiset sisällöt Musiikin teemaopintojen keskeisenä sisältönä ovat musiikillisten taitojen monipuolinen harjoitteleminen. Ohjelmiston valinnassa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Opinnoissa syvennetään musiikin lajien ja muiden taiteenalojen ilmaisukeinojen tuntemusta. Koulutuksen järjestäjä voi tarkentaa opintojen sisältöjä paikallisten opetuksen tavoitteiden ja tarpeiden pohjalta. 8. TÄYDENTÄVIÄ HUOMIOITA 8.1 Opiskelijalähtöisyys Kaiken opetuksen keskiössä on oppilas ja hänen tukiverkostonsa. Opetusta annetaan kaikenikäisille yksilö- ja ryhmäopetuksena erilaisissa kokoonpanoissa. Oppilaat ovat ensisijaisesti Salonseutulaisia. Opiskelijalla on mahdollisuus koota henkilökohtainen opinto-ohjelmansa opetustarjonnasta omien kiinnostuksen kohteidensa mukaiseksi. Yleisen oppimäärän mukaisten opintojen laajuus on 500 tuntia, jotka suoritettuaan opiskelija saa todistuksen. Kesken jääneistä taiteen perusopetuksen opinnoista voi myös saada todistuksen sitä pyydettäessä esimerkiksi jos opiskelija muuttaa toiselle paikkakunnalle tai jatkaa opintojaan jossain muussa oppilaitoksessa. 8.2 Tavoitteena hyvä musiikkisuhde Tmi Musiikkikoulu MuSiKan tavoitteena on muodostaa oppilaalle myönteinen ja elämää rikastuttava musiikkisuhde. Pidän tärkeänä tukea kunkin oppilaan omaa, ainutlaatuista tapaa kasvaa ja kehittyä musiikin parissa. Kantava ajatukseni on, että musiikin opiskelu ja soittaminen on

24 24 arvokasta ja merkityksellistä toimintaa. Toissijaista on oppilaan kehittymisen jatkuva mittaaminen esim. tasosuorituksilla tai vertaamalla hänen edistymistään muiden opiskelijoiden edistymiseen. 8.3 Soittamisen ilo Opettaja auttaa asiantuntemuksensa ja ammattitaitonsa avulla kutakin oppilasta kehittymään lähtökohtana tämän ainutlaatuiset ominaisuudet, mieltymykset ja toiveet. Nämä tavoitteet muuttuvat oppimisprosessin edetessä, samalla kun oppilaatkin kasvavat ja kehittyvät. Varsinkin nuorimpien oppilaiden kohdalla myös vanhempien tuella on merkittävä osuus opintojen suunnan määrittelyssä. Itse soitto tai laulutaidon kehittymisen lisäksi tavoitteina voi olla vaikkapa sosiaalisten taitojen kehittyminen, muistin paraneminen, herkkyyden vaaliminen tai oman identiteetin vahvistaminen. 8.4 Esiintymisen ilo Musiikkikoulu MuSiKa järjestää konsertteja ja kulttuuritapahtumia, joissa kaikki oppilaat tasostaan riippumatta pääsevät esiintymään. Konsertit ja erilaiset tapahtumat ovat tärkeitä tilaisuuksia tavata muita instrumenttioppilaita, vanhempia ja muita tukijoukkoja ja kuulla oman soiton lisäksi muiden esityksiä. Esiintymisen päämääränä on oppilaiden onnistunut kokemus itsestään soittajana ja esiintyjänä. Kannustava ja myönteinen esiintymiskokemus antaa oppilaalle uskoa itseensä ja omiin kykyihinsä. Samalla se antaa työkaluja muuttaa monelle soittajalle tuttu esiintymisjännitys positiiviseksi voimavaraksi. Esiintymistilanteet kulkevat opintojen rinnalla ja ne kannustavat etenemään opinnoissa. Säännöllisen opetustilanteissa annettavan palautteen lisäksi esiintymisistä pystytään antamaan suullista palautetta oppilaalle ja hänen vanhemmilleen. Palaute edesauttaa kehittämään itseään monilla osa-alueilla ja kannustaa myös opiskelijaa myös reflektointiin omasta osaamisesta ja sen arviointiin. 8.5 Tasosuoritukset halukkaille T:mi Musiikkikoulu MuSiKa antaa oppilaalle mahdollisuuden tehdä kaikki tasosuoritukset eli tutkinnot muissa lakisääteisissä musiikkioppilaitoksissa, ja oppilas maksaa niistä aiheutuvat kustannukset suoraan kyseiseen oppilaitokseen. Nämä oppilaitokset toteuttavat taiteen perusopetuksen yleistä tai laajaa oppimäärää ja noudattavat Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton ohjeistusta tutkintovaatimuksissaan. Tasosuoritukset tehdään kunkin oppilaitoksen opetussuunnitelman ym. sääntöjen mukaisesti. Tasosuorituksen vastaanottava oppilaitos antaa suoritetusta tutkinnosta opiskelijalle asianmukaisen suullisen tai kirjallisen palautteen ja todistuksen suorituksesta. Opetusta pyritään ohjaamaan siten, että instrumenttiopinnoissa 9. OPPILASARVIOINTI Opetuksen sisäisellä ja ulkoisella arvioinnilla pyritään toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Arviointi toteutuu opettajan toimesta jatkuvana opetuksen seurantana ja suullisena oppilasarviointina sekä sisäisen ja ulkoisen vuorovaikutuksen ja määräajoin toteutettavien tyytyväisyyskyselyjen kautta. Tmi Musiikkikoulu MuSiKa seuraa kansallisen ja kansainvälisen musiikkikasvatuksen muutoksia, musiikkikulttuurin ala- ja sisältökohtaisia kehittämistarpeita sekä yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia. Toiminnan kehittäminen perustuu arvioinnin tuloksiin, havaittuihin muutostarpeisiin ja tyytyväisyyskyselyjen tuloksiin. Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton hyväksymiin ohjeisiin perustuen opiskelijoille annetaan mahdollisuus suorittaa perustasoja 1., 2., ja 3. niiden opintokokonaisuuksien kohdalla, joihin sellaisia on määritelty. Muiden opintokokonaisuuksien kohdalla arviointi tapahtuu niihin soveltuvien arviointitapojen perusteella. Oppilaan tulee saada työskentelystään ja suorituksistaan sanallista palautetta suullisesti ja/tai

25 25 kirjallisesti koko opintojensa ajan. Oppilaalle on tiedotettava seuraavista arvioinnin periaatteista: arvioinnin tehtävät ja kohteet, arvosana-asteikot ja arviointikriteerit, arvosanan korottaminen, opintojen etenemisen edellyttämät suoritukset, arvioinnin oikaiseminen ja päättötodistuksen sisältö. Arviointimenetelmät tulee valita siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opetusmenetelmiin ja tukevat oppimista. 10. TODISTUKSET Oppilas saa pyydettäessä opiskelutodistuksen siihenastisista opinnoistaan. Todistukseen merkitään opiskeluaika, opinnot, opettaja ja tarvittaessa kuvaus opetuksen sisällöistä. Oppilas saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen opiskeltuaan vähintään 500 tuntia. Yleisen oppimäärän päättötodistuksessa ei käytetä numeroarvostelua vaan siihen kirjataan opiskeluaika, opintokokonaisuudet, niiden tuntimäärät sekä opetusta antanut opettaja. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistuksen tulee sisältää seuraavat asiat: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi oppilaitoksen nimi taiteenala oppilaan nimi ja henkilötunnus opiskeluaika vuosina oppilaan suorittamat yleisen oppimäärän yhteiset opinnot: kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus oppilaan suorittamat yleisen oppimäärän teemaopinnot: kunkin opintokokonaisuuden nimi ja laajuus rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima jos koulutusta järjestetään opetus- ja kulttuuriministeriön luvalla, merkitään todistukseen ministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä sekä päivämäärä, jolloin koulutuksen järjestäjä on hyväksynyt taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman kunnan omalla päätöksellään järjestämässä taiteen perusopetuksessa todistukseen merkitään taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman hyväksymispäivämäärä jos kunta tai asianomaisen ministeriön myöntämän taiteen perusopetuksen järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä hankkii taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitetut palvelut julkiselta tai yksityiseltä yhteisöltä tai säätiöltä, merkitään yhteisön tai säätiön tämän sopimuksen perusteella antaman taiteen perusopetuksen todistukseen sopimuksen päivämäärä sekä päivämäärä, jolloin kunta tai asianomaisen ministeriön myöntämän taiteen perusopetuksen järjestämisluvan saanut koulutuksen järjestäjä on hyväksynyt taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman merkintä, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen päättämien taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden 2017 mukaisesti.

26 26 Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän päättötodistus voi sisältää liitteitä. 11. YHTEISTYÖ 11.1 Yhteistyö huoltajien kanssa Tmi Musiikkikoulu MuSiKan ja kotien väliseen vuorovaikutukseen kiinnitetään erityistä huomiota, mikä on edellytys avoimen, rohkaisevan ja myönteisen opiskeluilmapiirin luomisessa. Vanhempia pidetään ajan tasalla opintojen etenemisestä mm. läksyvihon avulla, joka toimii samalla myös opintopäiväkirjana. Samaan vihkoon merkitään myös esiintymiset. Avoin kommunikointi oppilaan vanhempien kanssa on äärimmäisen tärkeää Yhteistyö muiden tahojen kanssa Tmi Musiikkikoulu MuSiKa pyrkii toimimaan luovassa yhteistyössä päiväkotien, muiden oppilaitoksien, taidelaitoksien ja kulttuurielämän kanssa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tmi Musiikkikoulu MuSiKa osallistuu alueen kulttuurielämään tuottamalla julkisia konsertteja ja muita produktioita yksin tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Oppilaiden esityksiä pyritään järjestämään omien tilaisuuksien lisäksi myös muihin alueen tilaisuuksiin ja konsertteihin. Yhteistyötahoja ovat mm. Lappeenrannan musiikkiopisto (kurssitutkintojenja teoria-aineidenopiskelu/tasosuoritusten teko) Muut musiikkioppilaitokset (kurssitutkintojen ja teoria-aineidenopiskelu/tasosuoritusten teko) Taidekoulu Estradi Kehruuhuone Metku-Etelä-Karjalan Lastenkulttuurikeskus Etelä-Karjalan kesäyliopisto 12. OMAN ALUEEN KULTTUURIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Tmi Musiikkikoulu MuSiKa järjestää konsertteja ja kulttuuritapahtumia lukuvuoden aikana. Konsertit ovat kaikille avoimia yleisötilaisuuksia. Pyydettäessä oppilaat voivat esiintyä myös muissa alueen tapahtumissa. Sirpa Kainulainen opettaa myös vuosittain musiikki leireillä ja workshop intensiivikursseilla lapsille, nuorille ja aikuisille, joihin voivat osallistua myös ulkopuoliset henkilöt aiemmista opinnoistaan riippumatta. 13. OPPILAITOKDEN ITSEARVIOINTI Tmi Musiikkikoulu MuSiKan opetussuunnitelmaa ja opetustarjontaa kehitetään jatkuvasti. Oppilaat ja vanhemmat voivat myös esittää arvioita ja ideoita toiminnan kehittämiseksi. Uusi taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma on suuntaa antava ja sitä voidaan soveltaa kunkin opiskelijan kohdalla. Lisäksi opetussuunnitelmaa kehitetään edelleen uusien käytäntöjen jalostuessa arkikäyttöön ja niistä saatavan palautteen avulla. Opetussuunnitelman toteutumista seurataan jatkuvasti.