Salon kaupunki Saapunut / /2018 T:MI ANNA SCHUKOV TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA MUSIIKKI

Transkriptio

1 Salon kaupunki Saapunut / / T:MI ANNA SCHUKOV TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA MUSIIKKI

2 2 TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN MUKAINEN OPETUSSUUNNITELMA MUSIIKISSA Taiteen perusopetus musiikissa perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta (633/1998, 5 1 mom. ja 8 2 mom.) sekä sitä täydentävään asetukseen (813/1998, 1 ). Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen vahvistamaan taiteen perusopetuksen musiikin yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin OPH , sekä Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton suosituksiin ja kumoaa Opetushallituksen määräyksen nro 11/011/2005. Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan ja on voimassa toistaiseksi.

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 5 2. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, toiminta-ajatus, arvot ja yleiset tavoitteet Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä 2.2 Toiminta-ajatus 2.3 Arvot ja yleiset tavoitteet 3. Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys 3.2 Oppimisympäristö 3.3 Toimintakulttuuri 3.4 Opetusryhmien toiminnasta ja opiskelijaksi ottamisesta 4. Opintojen rakenne ja laajuus Opintojen rakenne 4.2 Opintojen laajuus 5. Varhaisiän musiikkikasvatus ja soitinvalmennus Yhteisten opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt opintokokonaisuuksittain Soitinopinnot 6.2 Yksinlaulu 6.3 Musiikin perusteet 6.4 Yhteismusisointi/bändisoitto/kuorolaulu kaikenikäisille 7. Teemaopintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt opintokokonaisuuksittain Musiikkiteknologia 7.2 Taiteiden välisyys 7.3 Vapaasäestys ja improvisointi 7.4 Musiikin tuntemus/maailman musiikki 8. Täydentäviä huomioita Opiskelijalähtöisyys 8.2 Tavoitteena hyvä musiikkisuhde 8.3 Soittamisen/laulamisen ja musiikin tekemisen/kokemisen ilo 8.4 Esiintymisen ilo 8.5 Tasosuoritukset halukkaille

4 4 9. Oppilasarviointi Todistukset Yhteistyö Yhteistyö huoltajien kanssa 11.2 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 12. Oman alueen kulttuuripalvelujen tuottaminen Oppilaitoksen itsearviointi 34

5 5 1. Johdanto T:mi Anna Schukov päivittää vuoden 2014 Salon kaupunginhallituksella hyväksyttämäänsä opetussuunnitelmaa Opetushallituksen antamien uusien ohjeiden ja määräysten mukaiseksi. Käsillä oleva paikallinen opetussuunnitelma perustuu siten rakenteellisesti kuin sisällöllisestikin opetushallituksen syyskuussa 2017 vahvistamaan valtakunnalliseen opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon mm. oppilaiden yksilölliset tarpeet ja valmiudet, taiteenalan traditio, paikallinen kulttuuriperintö ja sen vaaliminen, taiteenalan kansalliset ja kansainväliset muutokset, jatko-opintojen vaatimukset sekä oppilaitoksen ja sen toimintaympäristön omaleimaisuus. Paikalliset opetuksen määrittelyt on sisällytetty valtakunnallisen opetussuunnitelmarungon muodostamaan kehykseen. Opetushallitus on vahvistanut taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet 2017 seuraaville taiteenaloille: musiikki, sanataide, tanssi, esittävät taiteet (sirkustaide ja teatteritaide) ja visuaaliset taiteet (arkkitehtuuri, mediataide, kuvataide ja käsityö). Yleisen oppimäärän perusteet ovat yhteiset kaikille taiteen aloille. Opetushallituksen säännösten mukaisesti koulutuksen järjestäjän pitää laatia ja hyväksyä opetussuunnitelma noudattaen, mitä näissä perusteissa on määrätty. Sen tulee täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Opetussuunnitelman tulee sisältää seuraavat asiat: - toiminta-ajatus - arvot, oppimiskäsitys, oppimisympäristö ja työtavat - oppilaitoksen toimintakulttuuri - opetuksen rakenne ja laajuus - opetuksen yleiset tavoitteet - yhteisten opintojen opintokokonaisuudet, tavoitteet, sisällöt ja laajuus - teemaopintojen opintokokonaisuudet, tavoitteet, sisällöt ja laajuus - oppimisen arviointi - opetussuunnitelman perusteissa kuvatut yleisen oppimäärän arvioinnin kohteet - oppimäärän yksilöllistäminen - oppilaaksi ottaminen - yhteistyö eri tahojen kanssa - toiminnan jatkuva kehittäminen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan ja on voimassa toistaiseksi.

6 6 2. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, toiminta-ajatus, arvot ja yleiset tavoitteet 2.1 Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta. Oppilaitos voi järjestää taiteen perusopetusta aikuisikäisillekin sekä antaa varhaisiän musiikkikasvatusta alle kouluikäisille. Pienten lasten opetuksen ei katsota kuuluvan taiteen perusopetukseen piiriin, mutta se tuodaan tässä opetussuunnitelmassa esiin merkittävänä orientaationa varsinaisille taiteen perusopetuksen musiikkiopinnoille. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävänä on rakentaa perustaa oppijan emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa hänelle edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Pyrkimyksenä on myös edistää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta elämän eri alueilla sekä parantaa heidän valmiuksiaan hakeutua myöhempiin opintoihin. Opetuksen tehtävänä on säilyttää ja edistää kansallista kulttuuria sekä tukea opiskelijan kykyä ymmärtää ja arvostaa eri kulttuureita sekä kompetenssia toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. 2.2 Toiminta-ajatus T:mi Anna Schukov tarjoaa kaiken ikäisille mahdollisuuden osallistua musiikin yksilö- ja ryhmäopetukseen. Osa lapsille ja nuorille järjestettävästä koulutuksesta on nk. taiteen perusopetusta, mikä on vahvistettuun opetussuunnitelmaan perustuvaa tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää toimintaa. Vaikka jotkut kyseiseen opetukseen osallistuneista todennäköisesti hakeutuvatkin myöhemmässä elämässään musiikin ammatteihin, taiteen perusopetuksessa opiskelun päämääränä on enneminkin kehittää oppijaa ihmisenä ja innostaa häntä musiikin elinikäiseen harrastamiseen kuin esivalmistaa häntä tietylle ammattialalle. T:mi Anna Schukovin antama taiteen perusopetus pohjautuu seuraavaan toiminta-ajatukseen: Haluan tarjota eri-ikäisille oppijoille elämänkaaren eri vaiheissa innostavan ilmapiirin kehittyä yksilöinä omien vahvuuksiensa ja tavoitteidensa pohjalta. Lisäksi haluan antaa asiakkailleni hyvät ja monipuoliset eväät ja edellytykset musiikin elinikäiseen harrastamiseen. Musiikki tunnetusti lisää yleistä hyvinvointia ja onnellisuutta elämässä. Opiskelussa korostuvat musiikin harrastamisen ilo ja oppilaan vapaus toteuttaa itseään oman tekemisen ja osallistumisen kautta. Keskeistä opetuksessa on myönteisen musiikkisuhteen luominen ja sen monipuolinen kehittäminen. Opetuksen tavoitteet muodostuvat jokaisen oppilaan yksilöllisten ja omien toiveiden pohjalta. Tärkeintä opetuksessa on turvallinen ja luottamuksellinen vuorovaikutus; musiikista ja sen opiskelusta nauttiminen ja omien tavoitteiden saavuttaminen. Esiintymiset lisäävät itseluottamusta ja positiivinen esiintymiskokemus luo uskoa omiin kykyihin. T:mi Anna Schukov vastaa monialaisesti ja asiakaslähtöisesti vapaan sivistystyön opetuksen tarpeisiin ja opiskelu on avointa kaikille. T:mi Anna Schukov on tärkeä seudullinen sivistyksen ja hyvinvoinnin tuottaja, kuntalaisten aktivoija ja syrjäytymisen ehkäisijä. Laadukkaita kasvatus-, opetus- ja koulutuspalveluita voidaan paikallisesti pitää myös tärkeänä alueen vetovoimatekijänä. Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta ensisijaisesti lapsille ja nuorille musiikissa tarjoamalla T:mi Anna Schukov pyrkii vastaamaan seudulliseen pitkäjännitteisesti toteutettavaan ja suunnitelmallisesti etenevään opetukseen ja koulutuskysyntään ja tekee yhteistyötä paikallisten yhdistysten, orkesterien, varhaiskasvatuksen, koulujen, vanhusten palvelutalojen ja alueen musiikkioppilaitosten kanssa.

7 7 2.3 Arvot ja yleiset tavoitteet Taiteen perusopetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa yksilö nähdään ainutkertaiseksi, toisten ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa toimivaksi, oman elämänsä aktiiviseksi subjektiksi. Keskeistä koulutuksellisesti on oppilaan luovan ajattelun ja toiminnan tukeminen. T:mi Anna Schukovin tavoitteena on muodostaa oppilaille myönteinen ja elämää rikastuttava musiikkisuhde. Opetuksen tärkeä tehtävä on tukea jokaisen oppilaan omaa, ainutlaatuista tapaa kasvaa ja kehittyä musiikin parissa. Musiikin tekeminen, sekä musiikin opiskelu ovat arvokasta ja merkityksellistä toimintaa. Taidekasvatuksen tavoitteena on opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden mukaisesti erityisesti: - vahvistaa oppilaan aisti- ja tunneherkkyyttä sekä tukea opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä - tukea oppilaan minän kasvua ja kehittymistä sekä hänen kykyään jäsentää ympäröivää todellisuutta - ohjata oppilasta keskittyneeseen, määrätietoiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä. T:mi Anna Schukovin antaman opetuksen pyrkimyksenä on luoda edellytyksiä oppijan persoonalliselle kasvulle, hyvän musiikkisuhteen syntymiselle, musiikin elinikäiselle harrastamiselle ja arkielämää palvelevan musiikillisen osaamisen kehittymiselle sekä tuottaa musiikkialan jatko-opintoihin suuntautuville heidän tarvitsemiaan valmiuksia. Lisäksi musiikkiharrastuksilla on mittava merkitys eri-ikäisten ihmisten sosiaalisiin suhteisiin, vuorovaikutukseen ja verkostojen kasvattamiseen ja kehittämiseen. Musiikin kokonaisvaltaista vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen pyritään myös edistämään. Musiikin taiteen perusopetuksessa sitoudutaan yleisiin arvoihin. Omaksutut arvot ja ihmiskäsitys määrittävät oppimisnäkemyksiä, työtapoja ja kulttuuri-ilmastoa ja vaikuttavat täten vähintäänkin diffuusisesti myös opetustyön arkeen. T:mi Anna Schukovin arvot ovat seuraavat: 1. OPISKELIJALÄHTÖISYYS 2. VUOROVAIKUTTEISUUS JA YHTEISÖLLISYYS 3. AJASSA ELÄMINEN, TIETOTAIDON JATKUVA PÄIVITTÄMINEN 4. SAAVUTETTAVUUS JA TASA-ARVOISUUS 5. ELINIKÄINEN OPPIMINEN

8 8 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Ihmiskäsityksen ja arvojen ohella opettamista määrittävät tietyt oppimisnäkemykselliset sitoumukset. T:mi Anna Schukovin antaman musiikin taiteen perusopetuksen oppimisteoreettisena perustana on nk. sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys. Sen mukaisesti oppija nähdään aktiivisena ja kehittymiskykyisenä oppimisen subjektina, joka itsenäisesti etsii, valikoi ja reflektoi tietoa ja liittää sitä omiin aiempiin tietorakenteisiinsa sulauttamalla sekä tietorakenteitaan mukauttamalla. Musiikin opiskelu perustuu enemmän kuulemiseen, ajattelemiseen, kokeilemiseen, tutkimiseen ja ymmärtämiseen kuin mekaaniseen lainalaisuuksien omaksumiseen. Opiskelijan aikaisemmat elämänkokemukset ja skeemat, kuten omaksuttu oppimisen suuntautumistapa ja hallitut oppimisstrategiatkin vaikuttavat merkittävästi informaation vastaanottamiseen ja käsittelyyn. Opetusjärjestelyt onkin toteutettava niin, että kukin oppija voi kartuttaa osaamistaan omista lähtökohdistaan käsin. Vapaamuotoisesta harrastustoiminnasta poiketen oppiminen mielletään T:mi Anna Schukovin musiikin perusopetuksessa toiminnaksi, joka perustuu kasvatustieteellisessä ja oppimispsykologisessa tutkimuksessa sekä erilaisissa opetuskokeilussa ja oppimistulosten arvioinneissa tarkoituksenmukaisiksi todettuihin didaktisiin periaatteisiin ja opetusmenetelmiin. Opiskelun pitää olla suunnitelmallisesti etenevää ja tavoitteellista. Kouluttajalla on keskeinen merkitys oppijan opiskeluprosessin tukemisessa ja hänen kannustamisessaan, jotta opiskelija kykenee sitoutumaan monivuotiseen opiskeluun. Opettajalla on tärkeä rooli niin oppilaan opiskelutaitojen kuin oppimistapahtumienkin kehittämisessä sellaisiksi, että oppilaiden edistyminen tasolta toiselle mahdollistuu. Opettaja ja opiskelija yhdessä voivat vaikuttaa opetuksen tavoitteiden asettamiseen, niiden toteuttamiseen ja etenemisen arviointiin. 3.2 Oppimisympäristö Hyvä opiskeluympäristö on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja opiskelijaa rohkaiseva. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus asettaa omia tavoitteitansa ja häntä pitää kannustaa työskentelemään sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa. Oppijaa motivoidaan ja tuetaan tavoitteelliseen pitkäjänteiseen opiskeluun. Oppilailla on oltava käytössään opetussuunnitelman perusteiden mukaiset tarpeelliset ja laadukkaat välineet ja materiaalit. Nuottien ja mukana kulkevien instrumenttien hankinnasta opiskelijat vastaavat pääsääntöisesti itse, mutta opettaja tukee ja auttaa oikeanlaisen soittimen hankkimisessa. Lisäksi soitinvalmennus ja aloitussoittimia voi halutessaan vuokrata alkuun pääsemiseksi opettajalta. Suuremmat ja runsaslukuiset soittimet, kuten esim. pianon, muskarisoittimet tai erilaiset rytmisoittimet opetustilaan järjestää T:mi Anna Schukov. Laadukkaat oppimiskontekstit ovat välttämätön reunaehto tähän opetussuunnitelmaan kirjattujen oppisisältöjen opettamiselle ja asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamiselle. Ryhtyessään lakisääteisen musiikin perusopetuksen antamiseen opetuksen ylläpitäjä on sitoutunut siihen, että se pystyy tarjoamaan myös toiminnan edellyttämät huoneistot, välineistöt ja oppimateriaalit opiskelijoille. Musiikin perusopetusta järjestetään erityisesti tätä tehtävää varten varatuissa ja varustetuissa tiloissa, mutta opiskelua voidaan sovellutetusti viedä myös muualle. Lukuvuosien aikaiseen opetukseen on tarkoituksenmukaista sisällyttää erilaisia konserttikäyntejä ja vierailuita sekä omia esiintymisiä palveluntarjoajan omissa ja sen ulkopuolisissa tilaisuuksissa. Uusina ja toimivina oppimisympäristöinä voivat toimia myös esimerkiksi palvelutalot, taidemuseo, kauppakeskus,

9 9 ulkotilat, kaupungin ja yksityisten yhteistyökumppaneiden ylläpitämät päivähoitoyksiköt, koulut jne. Eri mediat ja uudet teknologian sovellukset virtuaalisine tiloineen ovat läsnä lisääntyvässä määrin lasten arkielämässä. Osa taiteen perusopetuksen opetuksesta voidaan järjestää myös virtuaalisissa oppimisympäristöissä ja verkkotehtävien kautta. Mm. internet laajoine aineistoineen on mahdollisuuksia antava työskentelykenttä myös musiikin opetukselle. 3.3 Toimintakulttuuri T:mi Anna Schukovin toimintakulttuuri edistää taiteen perusopetuksen tehtävän, arvoperustan ja oppimiskäsityksen mukaisen opetuksen toteutumista. Toimintakulttuuri tehdään näkyväksi kaikessa toiminnassa ja se vaikuttaa oppilaan kokemukseen osallisuudesta ja opetuksen laadusta. Taiteen perusopetuksen tavoitteena on luoda oppimista ja kestävää hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria, joka edellyttää aitoja kohtaamisia, välittämistä ja vuorovaikutusta. Lähtökohtana ovat yhteisön jäsenten osallisuuden kokemukset, jotka syntyvät yhdessä toimien ja kaikkien ottamisesta mukaan toimintaan. Kannustavassa toimintakulttuurissa hyväksytään myös oppiminen epäonnistumisten kautta. Arjen valinnoissa ja toiminnoissa otetaan huomioon kestävä elämäntapa, kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus. Yhteinen toimintakulttuuri ohjaa myös taiteenalaan liittyvien oikeudellisesti suojeltujen etuuksien kuten sananvapauden, yksityisyyden suojan ja tekijänoikeuksien tuntemiseen. Toimintakulttuuria voidaan kehittää jatkuvalla pedagogiikan ja taiteenalan osaamisen kehittämisellä. Olennaista toimintakulttuurin kehittämisessä on johtamisen ja opetuksen organisointi, suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi. Avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta tarvitaan sekä yhteisön sisäisessä, että kaikkien sidosryhmien kanssa toteutettavassa yhteistyössä. 3.4 Opetusryhmien toiminnasta ja opiskelijaksi ottamisesta Lasten ja nuorten musiikin perusopetuksessa opintoryhmän suuruus on tämän opetussuunnitelman voimassaoloaikana tavallisimmin pienryhmäopetuksessa noin 4-5 ja varhaisiän musiikkikasvatuksessa noin 8-12 opiskelijaa. Erityisten syiden vaatiessa ryhmäkoko voi olla muukin. Yksilöopetuksessa soittotunnin pituus on viikoittain pääsääntöisesti 30 minuuttia ja ryhmäopetuksessa 45-60min. Opetusryhmät muodostetaan oppilaiden ikä sekä edistyneisyys huomioiden. Syventävien opintojen ohjausryhmät voivat olla edellä mainittua pienempiäkin. Ryhmissä, joissa on erityishuomiota vaativia oppilaita, sovelletaan kulloinkin tapauskohtaisesti sopivaksi arvioitua ryhmäkokoa. Kaikkein nuorimmille opiskelijoille pyritään järjestämään mahdollisuus saada opetusta kodin tai oman koulun lähellä. Lukuvuoden pituus on 30 opetusviikkoa. Syys- ja talvilomaviikoilla ei pääsääntöisesti ole opetusta. Loma-aikoina ja viikonloppuisin voidaan järjestää oppimäärää täydentävää opetusta. Itsenäisesti suoritettavia tehtäviä ja etäopetusta voidaan hyödyntää myös lukukauden aikana. Voidaan tarjota taiteen perusopetusta myös varsinaisen opetuskauden ulkopuolisina aikoina, loma-aikoina sekä viikonloppuisin esim. leiri- ja intensiiviopetuksena, kuten lyhytkestoisina workshop tyyppisinä opetuspäivinä. Uudet opiskelijat ilmoittautuvat musiikin perusopetukseen elokuussa lukuvuoden alkaessa, jolloin vapaat paikat täytetään. Tmi Anna Schukov ei järjestä pääsykokeita. Oppilaat hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuessaan opiskelija saa opiskeluoikeuden koko taiteen perusopetuksen oppimäärään. Opintojansa jatkavat opiskelijat vahvistavat opiskelunsa seuraavaksi lukuvuodeksi vuosittain jo edellisen lukuvuoden keväällä. Vapautuneita paikkoja voidaan täyttää myös opintovuoden aikana, kesken lukuvuoden. Jo oppilaana olevan sisarella/sisaruksilla on etuoikeus päästä oppilaaksi ja saada peräkkäiset opetusajankohdat. Opiskelun kestoa ei ole

10 rajoitettu. Ilmoittautuessaan opiskelija saa opiskeluoikeuden koko taiteen perusopetuksen oppimäärään. Muualla suoritettuja opintoja voidaan lukea hyväksi, mikäli ne vastaavat taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tavoitteita ja sisältöjä. Hyväksi lukemisesta päättää aina opettaja. Vapaaoppilaspaikkoja ei myönnetä. Mikäli oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muuhun näihin verrattavissa olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen yhteisen opetussuunnitelman mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan oppilaan edellytyksiä. Tällöin oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja arviointimenettely. 10

11 11 4. Opintojen rakenne ja laajuus 4.1 Opintojen rakenne Yleinen oppimäärä eri taiteenaloilla muodostuu opintokokonaisuuksista. Näiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa taiteenaloittain samoin kuin mahdolliset opintokokonaisuuksien suorittamista koskevat erityiset ohjeet. Koulutuksen järjestäjä voi oman valintansa mukaan muodostaa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen opintokokonaisuuksien tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta tasolta toiselle eteneviä opintokokonaisuuksia, joiden mukaan oppilas pystyy etenemään valitsemissaan opinnoissa osaamistaan syventäen ja laajentaen. Opiskelijat saavat lukea hyväkseen muilla taiteenaloilla tehtyjä opintoja siten kuin oppilaitoksen opetussuunnitelmassa määritellään. Opintokokonaisuuksien tarjonta ja järjestys eri taiteenaloilla määritellään paikallisesti ja paikalliset tarpeet huomioon ottaen. Opinnot tulee järjestää siten, että oppilaan siirtyminen yleisestä oppimäärästä laajaan ja laajasta oppimäärästä yleiseen on mahdollista. Opintokokonaisuuksien toteuttamisesta päättää koulutuksen järjestäjä. Opiskelija tekee oman opiskelusuunnitelmansa T:mi Anna Schukovin opetustarjonnan pohjalta, sekä muiden oppilaitosten kanssa yhteistyötä tehden. Hän voi koota musiikin yleisen oppimäärän opintonsa suorittamalla koko oppimäärän soitinopintojen/yksinlaulun ja musiikin perusteiden yhdistelmänä tai valitsemalla niiden lisäksi mukaan myös muita opintoja. Opetusta järjestettäessä on otettava huomioon, että opintojen tavoitteet ovat musiikkikasvatuksellisia. Oppilaalta edellytetään kykyä käyttää hyväkseen annettavaa opetusta. Tavoitteissa painottuvat oppilaan musiikillisten kykyjen ja taitojen kehittäminen hänen omista lähtökohdistaan käsin sekä musiikin elämyksellinen kokeminen. Koulutusta toteutetaan sekä yksilöettä ryhmäopetuksena. Yksilöllistettyä opetusta järjestetään oppilaitoksen käytettävissä olevat resurssit huomioiden. T:mi Anna Schukov järjestää myös varhaisiän taidekasvatusta. Nämä alle kouluikäisille tarkoitetut opinnot muodostavat perusteellisen orientaatiojakson myöhemmälle taiteen perusopetuksen opiskelulle. Varhaisiän taidekasvatus voidaan järjestää joko taiteenaloittain tai eri taiteenaloja yhdistävinä opintoina. Varhaisiän opintoja ei kuitenkaan lueta varsinaiseen taiteen perusopetukseen kuuluviksi. 4.2 Opintojen laajuus Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia, josta yhteisten opintojen laskennallinen laajuus on 300 tuntia ja teemaopintojen laajuus 200 tuntia. Laskennallisen laajuuden tunnin kesto on 45 minuuttia. Yleinen oppimäärä katsotaan suoritetuksi, kun oppilas on kerännyt opetustarjonnasta haluamansa opintokokonaisuudet yhteiskestoltaan vähintään 500 tuntia. Soitinvalmennusopetusta lukuun ottamatta kaikkiin muihin kokonaisuuksiin lasketaan mukaan myös pieni oman harjoittelun osuus. T:mi Anna Schukovin ulkopuolella suoritettuja opintokokonaisuuksia voidaan hyväksilukea, mikäli ne täyttävät taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän kriteerit. Oppilaalle voidaan myös myöntää opintokokonaisuuksia opinnoista, jotka hän on suorittanut ennen T:mi Anna Schukovin taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetusluvan myöntämistä, joko Anna Schukovin kanssa tai muissa musiikkioppilaitoksissa. Näistä suoristuksista tulee esittää asianmukaiset todistukset. Tutustuminen eri taiteenaloihin on myös suotavaa.

12 12 Koulutuksen järjestäjä turvaa opintonsa aloittaneille oppilaille mahdollisuuden koko yleisen oppimäärän suorittamiseen. Yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta järjestettäessä pyritään joustavuuteen niin, että taiteenala, oppilaan ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät otetaan huomioon. T:mi Anna Schukovin lukuvuosi on 30 viikon mittainen (15+15). Lukuvuosi jakaantuu syys- ja kevätlukukausiin. Opetusta annetaan viikoittain lukujärjestyksen mukaan. Soitto- /lauluoppilaat voivat valita oppitunnin pituuden. Valittavana olevat vaihtoehdot ovat yksilöopetuksessa 15min./vko nuorimpien vasta-alkajien kanssa, 30min./vko vähän pidemmälle edistyneiden kanssa ja 45min. tai 60min./vko kun taidot ovat jo kehittyneet ja/tai tasosuorituksia on jo tehty. Mitään eriteltyjä osastoja eri tyylisuuntien välillä (esim. pop-jazz, klassinen musiikki, viihdemusiikki, gospel ja kirkkomusiikki) ei ole. Kaikki opiskelijat saavat mahdollisuuden soittaa tai laulaa omien mieltymystensä mukaista ohjelmistoa. Kappaleet valitaan yhdessä opettajan kanssa, jotta ne tasollisesti tukevat opintojen etenemistä. Ryhmätunnin pituus vaihtelee 45minuutista 60minuuttiin. Ryhmäopetusta annetaan esim. yhteissoitossa ja erilaisissa orkesterikokoonpanoissa. Muita ryhmäopetuksen muotoja ovat varhaisiän musiikkikasvatus, kuorolaulu, musiikin teoria- ja säveltapailuaineiden (musiikin perusteiden) opetus jne. Näitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan myös yhteistyössä muiden musiikkioppilaitosten kanssa. Varhaisiän musiikkikasvatuksessa oppitunnin pituus on 45min. tai 60min. viikossa ja soitinvalmennuksessa 45min. tai 60min./vko. Mm. edellä mainituissa oppiaineissa opetus tapahtuu ryhmässä. Anna Schukov järjestää konsertteja, soittoleirejä ja kulttuuritapahtumia, joissa kaikki oppilaat tasostaan riippumatta niin halutessaan pääsevät esiintymään. Ketään ei myöskään pakoteta esiintymään. Opettaja voi lisäksi järjestää esim. work-shop tyylisiä viikonloppukursseja tai vaikkapa lähteä oppilaidensa kanssa kuuntelemaan konsertteja ja näin voidaan korvata opetuskertoja. Yleiseen oppimäärään kuuluvien opintokokonaisuuksien lisäksi palveluntarjoaja voi tarjota vapaasti valittavia opintokokonaisuuksia, joiden tavoitteet ja sisällöt laaditaan niin, että ne syventävät ja laajentavat opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä opintokokonaisuuksia. Opiskelijalla on mahdollisuus saada yksilöopetusta viikoittain minuuttia. Ryhmäopetusta minuuttia viikossa. Musiikin perusteiden opetusta minuuttia viikossa. Oppitunnin pituus määräytyy oppilaan iän, edistymisen ja taitotason mukaan. Musiikin perusteet, yhteismusisointi yhtyeissä/kuoroissa, musiikkiteknologia, vapaasäestys ja improvisointi, esiintymiset ja itseopiskelu, sekä taiteiden välisyys ja maailman musiikki katsotaan kaikki kuuluviksi 500 laskennallisen opetustunnin kokonaisuuteen. Yksilöllisillä valinnoillaan kukin opiskelija pystyy vaikuttamaan omien opintojensa painopistealueisiin, yksilöllisesti räätälöityyn opintopolkuunsa ja teemapainotuksiin.

13 13 5. Varhaisiän musiikkikasvatus ja soitinvalmennus T:mi Anna Schukov järjestää myös varhaisiän musiikkikasvatusta. Nämä alle kouluikäisille tarkoitetut opinnot muodostavat perusteellisen orientaatiojakson myöhemmälle taiteen perusopetuksen opiskelulle. Varhaisiän taidekasvatus voidaan järjestää joko taiteenaloittaisina tai eri taiteenaloja yhdistävinä opintoina. Varhaisiän opintoja ei kuitenkaan lueta varsinaiseen taiteen perusopetukseen kuuluviksi. Varhaisiän musiikinopettajat ry:n ohjeistus musiikin varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi. Varhaisiän musiikinopetus on ammattimaisesti organisoitua tavoitteellista musiikinopetusta, jota antaa alalle monipuolisesti koulutetut varhaisiän musiikinopettajat. Varhaisiän musiikkikasvatuksen ja taiteen soveltavan käytön eri kohderyhmiä voivat olla: vuotiaiden perheryhmät vuotiaiden musiikkileikkikouluryhmät - soitinryhmät (esim. 5-kielinen kantele, ukulele, laattasoittimet, boomwhackersit jne.) - valmentavan musiikinopetuksen ryhmät - musiikin perusteiden alkeisryhmät - taideintegraatioryhmät - erityistä tukea tarvitsevien lasten ryhmät - odottavien äitien ryhmät, masumuskarit - lasten ja esimerkiksi palvelutaloasukkaiden yhteiset musiikkileikkiryhmät - seniorien ja aikuisten omat musiikkileikkikouluryhmät jne. Varhaisiän musiikinopettajalla on valmiudet täydennyskouluttaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, soiton- ja musiikin perusteiden opetuksen ja sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä sekä ohjata ikäihmisten musiikkitoimintaa. Tavoitteet Varhaisiän musiikinopetuksen tavoitteet voidaan jakaa eri osa-alueisiin, joita ovat: - musiikilliset tavoitteet - sosiaalis-emotionaaliset tavoitteet - kognitiiviset tavoitteet - psykomotoriset tavoitteet - esteettiset tavoitteet Varhaisiän musiikinopetuksen tavoitteet rakentuvat aina suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan, kulttuuriin ja siinä vallitsevaan ihmiskäsitykseen. Jokaiselle ikäryhmälle on laadittu tavoitemalli, jonka toteuttamiseen vaikuttavat mm. lasten ikä, kehitysvaihe, ryhmän koko ja opetuksen ajankohta. Lisäksi opettajan työvälineinä ovat hänen persoonaansa, arvomaailmansa, mielikuvituksensa, luovuutensa ja musiikillinen minäkuvansa. Pienten lasten opetuksessa on aina enemmän kyse lapsen kokonaispersoonallisuuden kasvun ohjaamisesta kuin esim. korkeatasoisen taiteen tekemisestä. Opetuksen tavoitteet fyysisellä alueella: Lapset oppivat luontevasti liikkumaan musiikin mukana, sekä hallitsemaan ja tietoisesti ohjaamaan liikkeitään. Lapset oppivat soittamaan rytmisoittimia samanaikaisesti liikkuen ja soittaen. Lapset oppivat muuttamaan laulut ja lorut rytmiharjoituksiksi (tititoida). Lapset oppivat laulamaan solmisaatioita apuna käyttäen. Lapset oppivat laulamaan luontevasti artikuloiden ja hengittäen.

14 14 Opetuksen tavoitteet sosiaalisella alueella: Lapset oppivat toimimaan ryhmässä ja kokevat sen luotettavaksi paikaksi toteuttaa itseään musisoiden. Lapset oppivat noudattamaan ohjeita ja odottamaan tarvittaessa omaa vuoroaan. Lapset oppivat laulamaan ja soittamaan yhdessä, sekä liikkumaan ja tanssimaan sujuvasti ryhmänä. Lapset auttavat ja opastavat tarvittaessa toisiaan. Lapset oppivat kuunteleman toistensa esityksiä. Tavoitteet emotionaalisella alueella: Lapset oppivat kokemaan musiikin myönteisenä asiana. Lapset oppivat luottamaan itseensä ja nauttimaan yhteismusisoinnista. Lapset oppivat kuuntelemaan musiikkia ja reagoimaan erilaisiin tunnelmiin näyttämällä konkreettisesti tunnetilojaan (ilo/suru) tai esim. maalaten tai piirtäen. Tavoitteet esteettisellä alueella: Lapset oppivat ennakkoluulottomasti kuuntelemaan monipuolista musiikkia. Lapset oppivat laulamaan mahdollisimman puhtaasti, soittamaan rytmikkäästi ja liikkumaan musiikin mukaan. Lapset oppivat kokemaan musiikin tärkeänä ja tarpeellisena taidemuotona. Tavoitteet älyllisellä alueella: Lapset oppivat tärkeitä musiikin tietoja ja taitoja leikinomaisesti, mm. kymmeniä uusia lauluja, jotka he helposti tunnistavat soitosta tai hyräilystä. Lapset oppivat tunnistamaan ulkonäön ja äänen perusteella eri soittimia. Lapset oppivat soittamaan mm. 5-kielisen kanteleen alkeita. Lapset oppivat soittamaan rytmisoittimia ja näin tutustuvat lukukäsitteiden hallintaan esim. rytmimerkkejä lukien. Monet lauluista liittyvät arkisiin asioihin: vuodenaikoihin, luontoon, eläimiin, tai vuodenkierron eri juhliin, joista keskustellaan ja näin opitaan yhdessä monia uusia asioita. Varhaisiän musiikkikasvatuksessa pyritään kehittämään lapsen kokonaispersoonallisuutta ja pyritään edistämään sosiaalista kasvua musiikin ja musiikkileikkien avulla. - Pyritään luomaan lapselle mahdollisimman hyvä ja myönteinen suhde musiikkiin ja mahdollisiin instrumenttiopintoihin kouluikään mennessä Tarkennetut yleistavoitteet: 1. Yksilön kokonaispersoonallisuuden tasapainoinen kehittäminen ja sosiaalisen kasvun edistäminen 2. Luovan toiminnan säilyttäminen ja kehittäminen 3. Musiikille myönteisen asenteen herättäminen ja elinikäisen musiikin harrastamisen synnyttäminen 4. Suomalaisen kansanperinteen käyttö musiikkikasvatuksen pohjana, kansanperinteen tietoisuuden ja arvostuksen kasvattaminen 5. Musiikillisen ja musikaalisen ilmaisutaidon kehittäminen sekä ohjaaminen tietoiseen musisointiin 6. Musiikin tiedollisten ja taidollisten valmiuksien luominen ja kehittäminen 7. Säännölliseen työntekoon totuttaminen 8. Musiikkileikkikoulun ja muun opetustoiminnan yhteistyön kehittäminen 9. Musiikkileikkikoulun ja kotien yhteistyön kehittäminen Toiminta: Varhaisiän musiikkikasvatus jakaantuu kolmeen osaan lapsen kehityksen, iän ja mahdollisten aikaisempien kokemusten mukaan: perheryhmät 0-2-v. leikki-ryhmät 3-5-v. ja soitinryhmät 6-7-v. (esim. viisikielinen kantele, nokkahuilu, rumpurytmis, ukulele, kitara, piano, harmonikka, Orfflaattasoitinryhmät, boomwhackersit tai edellä mainittujen instrumenttien yhdistelmäryhmät). Työtavat: Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö, soittaminen (keho- ja rytmisoittimet, kuten rytmikapulat, lattiatomit, kehärummut, djembet, marakassit, triangelit, putkipenaalit, shakerit, rytmimunat jne. Boomwhackersit, laattasoittimet, 5-kielinen kantele, nokkahuilu, ukulele, kitara, piano,

15 15 harmonikka), musiikin mukaan liikkuminen, musiikin kuunteleminen sekä musiikkileikit ja muu luova ilmaisu. Työtapojen keskeisimmät periaatteet pohjautuvat musiikin kokonaisvaltaiseen kokemiseen ja opetuksen elämyksellisyyteen. Myös taiteiden yhdistäminen eli taideintegraatio ja sen eri sovellukset, sekä taiteen soveltava käyttö esimerkiksi elämänkaaren eri vaiheissa olevien kohderyhmien yhdistäminen rikastuttavat monipuolista toimintaa ja voivat toimia merkittävinä terveyden- ja hyvinvoinnin lisääjinä. Monille musiikkileikkikoulu saattaa olla ensimmäinen kosketuspinta elävään musiikkiin, sen tekemiseen ja aitojen instrumenttien kokeilemiseen, kuulemiseen ja niihin tutustumiseen. Opetuksen sisältö: Dynamiikan, sointivärin, rytmin, melodian, harmonian ja muodon alkeiden opettaminen. Opetuksen kesto: Perheryhmät: 30-45min. kerran viikossa Leikkiryhmät: 30-45min. kerran viikossa Soitinryhmät: 45-60min. kerran viikossa MUSIIKILLISET TAVOITTEET PERHERYHMÄT Vauvat 3-12 kk 1. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö - rohkaistaan vauvaa käyttämään omaa ääntään, vahvistetaan puheen kehittymistä esimerkiksi erilaisin jäljittelyleikein, toistamalla lapsen spontaaneja tavuja ja äänteitä (vuoropuhelu vauvan ja vanhemman välillä) - loruillaan rytmikkäästi erilaisia äänensävyjä ja voimakkuuksia käyttäen (vauva nauttii puheen rytmistä) - kartutetaan vanhempien loru- ja lauluvarastoa ja rohkaistaan heitä laulamiseen 2. Soittaminen - tutustutaan erilaisiin soittimiin, tutkitaan niiden muotoja ja kuunnellaan niiden äänenvärejä - tutustutaan soittamiseen vanhemman avustuksella 3. Musiikkiliikunta - rohkaistaan vauvaa omaan liikkumiseen (ryömiminen, konttaaminen, kävelyttäminen) - hahmotetaan omaa kehoa liikkeen avulla; taputetaan, tömistellään ym. vanhemman avustuksella, opetellaan loru- ja sormileikkejä, kehonkaavaa vahvistavia jumppaleikkejä - koetaan rytmin sykettä (tasa- sekä kolmijakoista) vanhemman kehon kautta esim. körötellen, keinuen, tanssien, syliliikuntana ja itse liikkuen - koetaan vastakohtapareja (esim. hidas-nopea, korkea-matala) 4. Kuuntelu - kehitetään kuuntelukykyä ja musiikillista muistia vauvan kanssa laulaen, loruillen sekä vauvalle jutellen - kuunnellaan elävää ja nauhoitettua musiikkia, nautitaan musiikin luomasta tunnelmasta - tunnistetaan jo tuttuja ääniä, lauluja ja musiikkia; reagoidaan niihin eleillä, ilmeillä sekä liikkeillä - rauhoitutaan musiikkia kuunnellen 5. Lisäksi - tuetaan mm. hienomotoriikan ja näköhavaintojen kehitystä: katsellaan kuvia, tutkitaan soitinten, pehmoeläinten, pallojen ym. muotoja ja värejä, seurataan liikettä (esim. aikuinen

16 16 kuljettaa helistintä vauvan näkökentässä), leikitään piiloleikkejä (aikuinen piilossa huivin takana) jne. - vahvistetaan kokonaisvaltaisesti kaikkien aistien kehitystä: kosketus/sively/kutittelu tuntoaisti, värit/kuvat/liikkeiden seuraaminen/piilottelu näköaisti, musiikin kuuntelu/rohkaistaan omien äänien tuottamiseen, kuuloaisti jne. 1-vuotiaat 1. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö - kannustetaan lasta matkimaan yksittäisiä ääniä - rohkaistaan oman äänen käyttämiseen ja tuetaan näin puheen kehitystä - kannustetaan lasta pienten melodioiden laulamiseen - kartutetaan ja kehitetään vanhempien ja lasten yhteistä perus laulu- ja loruvarastoa - käytetään runsaasti leikkiin ja arkirutiineihin liittyviä lauluja sekä rohkaistaan niiden keksimiseen 2. Soittaminen - tutustutaan rytmin perussykkeeseen ensin kehosoitinten, sitten rytmisoitinten kautta - tutustutaan erilaisiin rytmisoittimiin ja niiden sointiväreihin 3. Musiikkiliikunta - tuetaan musiikkiliikunnan kautta lapsen fyysistä kokonaiskehitystä sekä kehitetään rytmitajua - koetaan musiikin rytmiä ja sykettä liikkeen kautta, yksin ja aikuisen kanssa - koetaan erilaisia tanssimuotoja (esim. piiri, rivi, pari, letka) 4. Kuuntelu - ihmisäänen erilaisten vivahteiden kuuleminen (kuiskaus, puhe, laulu, nauru ) - tunnistetaan tuttuja ääniä ja lauluja - saadaan positiivisia elämyksiä elävän ja nauhoitetun musiikin luomien tunnelmien kautta - rauhoitutaan musiikin avulla 5. Lisäksi - koetaan erilaisia tunnetiloja ja asioita elämyksellisesti musiikin kautta 2-vuotiaat 1. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö - kannustetaan lasta monipuoliseen äänenkäyttöön - rohkaistaan lasta laulamaan muutaman sävelen alueella liikkuvia lauluja - kannustetaan lasta laulamaan sekä yhdessä muiden kanssa että myös yksin - pyritään syventämään lapsen päivän aikana kokemia tilanteita laulaen (esim. sauna-, pukemis- ja leipomislaulut) 2. Soittaminen - opetetaan lasta kunnioittamaan soittimia ja käsittelemään niitä oikein - soitetaan sekä kehosoittimia että laatta- ja rytmisoittimia - hahmotetaan soittaessa perussyke - säestetään lauluja ja loruja rytmi- ja laattasoittimilla 3. Musiikkiliikunta - tuetaan musiikkiliikunnan kautta lapsen fyysistä kokonaiskehitystä, motorisia taitoja sekä kehitetään rytmitajua

17 17 - koetaan musiikin rytmiä ja sykettä liikkeen kautta elämyksellisesti (perussyke, tasa- ja kolmijakoinen syke), yksin ja aikuisen kanssa - koetaan musiikin dynaamisia käsitteitä, erilaisia tunnelmia ja tempon vaihteluita liikkeen avulla - rohkaistaan lasta liikkumaan yksin ja ilmaisemaan itseään liikkuen - koetaan erilaisia tanssimuotoja (esim. piiri, rivi, pari, letka) - yhdistetään laulaminen ja liike - opetellaan seuraamaan ja noudattamaan yhteisiä ohjeita 4. Kuuntelu - ihmisäänen erilaisten vivahteiden kuuleminen (kuiskaus, puhe, laulu, nauru ) - tunnistetaan tuttuja ääniä ja lauluja - saadaan positiivisia elämyksiä elävän ja nauhoitetun musiikin luomien tunnelmien kautta - rauhoitutaan musiikin avulla - ohjataan lasta keskittyneeseen kuuntelemiseen: soitinefektitarinat/lorut, kuunnelmat 5. Lisäksi - koetaan erilaisia tunnetiloja ja asioita elämyksellisesti musiikin kautta - yhdistetään musiikkia muihin taidemuotoihin (esim. kuvaamataito, liikunta, tanssi) - tuetaan lapsen halua luovaan leikkiin; maalaamiseen, muovailuun, leipomiseen - kehitetään hahmottamiskykyä MUSIIKKILEIKKIRYHMÄT - Musiikkileikkikoulutunneilla tutustutaan musiikin osatekijöihin: rytmi, tempo, melodia, kesto, sointiväri, harmonia, dynamiikka ja muoto. Opetuksessa lähdetään liikkeelle rytmin kokemisesta kaikkien musiikillisten työtapojen avulla. Opetus toteutuu usein käsiteparien kautta joita ovat mm. hiljainen-voimakas, korkea-matala, hidas-nopea, raskas-kevyt, tasajakoinen-kolmijakoinen, soolo-tutti, nopeutuva-hidastuva, nouseva-laskeva sävelkulku, iloinen-surullinen 3-vuotiaat 1. Rytmin kokeminen - perussykkeen kokeminen esim. kuunnellen, laulaen, loruillen, soittaen ja liikkuen - tasa- ja kolmijakoiseen rytmiin tutustuminen 2. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö - rohkaistaan lasta löytämään oma äänensä helppojen laulujen ja lorujen avulla sekä löytämään oikea lauluasento - koetaan yhdessä ja yksinlaulamisen iloa - kartutetaan laulu- ja loruvarastoa - kannustetaan lasta käyttämään ääntään luovasti ja monipuolisesti (improvisointi ja omat laulut) 3. Soittaminen - löydetään soittamiseen perussyke; koetaan perussyke sekä keho- että rytmisoittimien kautta - tutustutaan erilaisiin soittimiin ja soittotapoihin, jopa vähän erikoisempiin ja innovatiivisiin soittimiin: muovilapiot, riisitikut, ilmapallot, kertakäyttömukit jne.

18 18 - kehitetään lapsen luovuutta antamalla virikkeitä: miten soitat, mihin voi soittaa, minkälaisia ääniä voit löytää, tuottaa jne. - soitetaan yhdessä ja rohkaistaan lasta soittamaan myös yksin - koetaan soittamisen iloa ja kuunnellaan erilaisia sointivärejä 4. Musiikkiliikunta - koetaan perussyke, tasa- ja kolmijakoinen rytmi, sekä hahmotetaan musiikin muotorakenteita musiikkiliikunnan kautta - harjoitellaan helppoja tansseja - rohkaistaan lasta liikkumaan musiikin mukana vapaasti (liikeimprovisaatio) tunnelman ja mielikuvien mukaan - liikutaan ohjeiden mukaan (esim. piirileikit, jonoleikit, rivitanssit) 5. Kuuntelu - ohjataan keskittyneeseen kuuntelemiseen - kuunnellaan erityylistä musiikkia ja eläydytään musiikin kautta erilaisiin tunnelmiin - kehitetään korvan erottelukykyä ja tunnistetaan tuttuja lauluja sekä tuttujen soitinten ääniä 6. Lisäksi - tutustutaan erilaisiin musiikkikulttuureihin - kehitetään musiikillista mielikuvitusta - tutustutaan musiikin käsitepareihin (esim. hidas-nopea, hiljainen-voimakas, korkea-matala) 4-vuotiaat - Syvennetään ja vahvistetaan 3-vuotiaiden tavoitteita 1. Rytmin kokeminen - pyritään löytämään yhteinen perussyke - tutustutaan sanarytmeihin - hahmotetaan ja koetaan tasa- ja kolmijakoista musiikkia - koetaan tempon vaihteluja 2. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö - rohkaistaan lasta käyttämään ääntään monipuolisesti ja kiinnitetään huomiota oikeaan lauluasentoon - pyritään sävelpuhtauteen yksinkertaisten laulujen avulla - lauletaan yhdessä ja yksin - kartutetaan laulu- ja loruvarastoa 3. Soittaminen - käytetään keho-, rytmi- ja laattasoittimia monipuolisesti mm. laulujen ja lorujen säestämiseen - tutustutaan erilaisiin soittimiin - kannustetaan lasta luovaan soittamiseen - soitetaan yhdessä ja yksin 4. Musiikkiliikunta - koetaan liikkuen musiikin perussykettä, muotorakenteita sekä tempon ja dynamiikan vaihteluita - opetellaan piiri- ja laululeikkejä sekä tansseja - kehitetään oman kehon hallintaa luovan ilmaisun avulla 5. Kuuntelu - ohjataan keskittyneeseen kuuntelemiseen - eläydytään musiikin kautta erilaisiin tunnetiloihin ja kuunnellaan erilaista musiikkia - kehitetään korvan erottelukykyä 6. Lisäksi

19 19 - tutustutaan erilaisiin musiikkikulttuureihin - kehitetään musiikillista mielikuvitusta - tutustutaan musiikin käsitepareihin (esim. hidas-nopea, hiljainen-voimakas, korkea-matala) 5-vuotiaat - 4-vuotiaiden tavoitteiden vahvistamisen lisäksi: 1. Rytmin kokeminen - vahvistetaan perussykettä ja harjoitellaan monipuolisesti sanarytmejä - harjoitellaan tasa- ja kolmijakoista rytmiä keho- ja rytmisoittimin - tutustutaan nuottien aika-arvoihin ja niiden symboleihin (taa, ti-ti, taa-aa, tauko) 2. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö - pyritään käyttämään omaa ääntä monipuolisesti ja oikein (hengitys, rentous ja asento) - kehitetään sävelpuhtautta - lauletaan yksin ja yhdessä - opetellaan rytmisesti ja melodisesti monipuolisia lauluja ja loruja - rohkaistaan lasta yksin laulamiseen ja improvisoimiseen - käytetään laulettaessa dynamiikan ja tempon vaihteluita 3. Soittaminen - soitetaan sekä perussykettä että sanarytmejä ja harjoitellaan kaikurytmejä (soolo-tutti) - käytetään monipuolisesti erilaisia soittimia (keho- ja rytmisoittimet, laattasoittimet, tutustutaan 5-kieliseen kanteleeseen) - löydetään oikea soittoasento - rohkaistaan luovaan ja improvisoivaan soittamiseen - harjoitellaan yhteissoittoa - opetellaan helppoja melodioita, säestyksiä ja ostinatoja - I V -sointujen soitto 4. Musiikkiliikunta - koetaan perussykettä, muotorakenteita sekä tempon ja dynamiikan vaihteluita - opetellaan piiri- ja laululeikkejä sekä erilaisia tansseja (esim. kansantanssit) - rohkaistaan lasta liikeimprovisointiin - toteutetaan sanarytmejä myös liikkuen 5. Kuuntelu - ohjataan lasta keskittyneeseen kuuntelemiseen - tutustutaan erilaisiin musiikkityyleihin ja eläydytään musiikin kautta erilaisiin tunnelmiin - tunnistetaan tuttuja lauluja ja melodioita, kehitetään korvan erottelukykyä - erotetaan duuri ja molli - kuunnellaan elävää musiikkia (esim. konsertissa käynti, soitinesittelyt ja soitinkokeilut musiikkileikkikoulutunneilla) - harjoitellaan sisäistä kuulemista tuttujen laulujen ja lorujen avulla - rohkaistaan lasta ilmaisemaan omia mielikuviaan, tunnelmiaan ja mielipiteitään kuullusta musiikista - I V -sointujen tunnistamista kuuntelemalla 6. Lisäksi - harjoitellaan musiikin käsitepareja monipuolisesti (hidas-nopea, hidastuva-nopeutuva, korkea-matala, nouseva-laskeva, voimakas-hiljainen, soolo-tutti) - opetellaan AB- sekä ABA-muotoja monipuolisesti myös musiikkiliikuntaa käyttäen - kehitetään musiikillista mielikuvitusta SOITINRYHMÄT

20 20 6-vuotiaat / 7-vuotiaat jatkoryhmä - Em. tavoitteiden vahvistamisen lisäksi: 1. Rytmin kokeminen - harjoitellaan perussykettä ja sanarytmiä samanaikaisesti - opetellaan tunnistamaan, toistamaan sekä soittamaan erilaisia rytmejä - harjoitellaan rytmin kirjoittamista ja lukemista sekä kirjoitetun rytmin soittamista - opetellaan soittamaan helppoja melodioita nuoteista 2. Laulaminen, loruileminen ja äänenkäyttö - pyritään kehittämään äänenkäyttöä ja laulutaitoa (hengitys, rentous, asento) - harjoitellaan laulamaan puhtaasti ja luonnollisesti - lauletaan yksin ja yhdessä, ilman säestystä ja säestyksen kanssa - rohkaistaan lasta improvisointiin ja imitointiin - kehitetään musiikillista muistia ja mielikuvitusta - harjoitellaan sisäistä laulamista - harjoitellaan asteittain vaikeutuvia kaikumelodioita (soolo-tutti) 3. Soittaminen - opetellaan soittamaan melodioita mm. nokkahuilulla, 5-kielisellä kanteleella, Orfflaattasoittimilla, ukulelella, kitaralla, pianolla, harmonikalla jne. - harjoitellaan soittamaan yksinkertaisia ostinatoja (säestyskuvioita) ja melodioita yksi- tai kaksiäänisesti - soitetaan monipuolisesti keho- ja rytmisoittimia - opetellaan tempoon ja dynamiikkaan liittyviä käsitteitä (esim. piano-forte, cresc.-dim., accel.-rit.) - koetaan yhteismusisoinnin iloa - opitaan säestämään omaa laulua: soiton ja laulun yhdistäminen - I IV V -soinnuilla säestämistä 4. Musiikkiliikunta - koetaan ja harjoitellaan musiikin käsitteitä (rytmi, tempo, dynamiikka ja muotorakenteet) monipuolisesti ja leikinomaisesti musiikkiliikunnan avulla - opetellaan erilaisia tansseja - rohkaistaan liikeimprovisaatioon 5. Kuuntelu - pyritään keskittyneeseen kuuntelemiseen - tutustutaan elämyksellisesti eri aikakausien musiikkiin ja eri maiden musiikkikulttuureihin - harjoitellaan tunnistamaan tuttuja soittimia ja melodioita sekä lauluja melodiasta tai rytmistä - harjoitellaan musiikin käsitteitä kuuntelun kautta: muoto, tempo, dynamiikka, sointiväri, duuri-molli

21 21 - pyritään käymään erilaisissa konserteissa/järjestämään musiikkileikkikoulutunnille eri soitinten soittajia esiintymään, laajentamaan käsitystä erilaisista soittimista, joista voisi valita itselleen mielekkäimmän ja kiinnostavimman jatko-opintoja varten - kuunnellaan tunnettuja teoksia siten, että lapset oppivat tunnistamaan teokset - tutustutaan orkesterisoittimiin - I IV V -sointujen kuuntelemista ja tunnistamista 6. Lisäksi - kehitetään musiikillista mielikuvitusta - kehitetään muoto-, harmonia- ja melodiatajua - harjoitellaan käyttämään erilaisia musiikkikäsitteitä - koetaan musiikin iloa - pyritään kehittämään valmiuksia mahdollisia soitinopintoja varten - opetellaan musiikinteorian alkeita SOITINVALMENNUSOPETUS - Musiikin varhaiskasvatuksen piirissä voidaan antaa eri soittimissa soitinvalmennusopetusta. Opiskelun voivat yleensä aloittaa soittimesta riippuen noin 4-8 -vuotiaat. Kitaransoitossa myös noin vuotiaat lapset. Oppilaat otetaan opetukseen musiikkileikkikoulusta jatkumona, opettajan ammattitaidon ja kokemusten perusteella. Valinta-/pääsykokeita ei pidetä. Koska soitinvalmennusopetus on musiikin varhaiskasvatusosastoon kuuluvaa opetusta, soitinvalmennuksella annetaan valmiudet perusasteen opetukseen siirtymiselle. Valmennusopetusta annetaan korkeintaan neljän lukuvuoden ajan ryhmäopetuksena. - Pienryhmäopetuksen etuja pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Oppilaat oppivat toisiltaan, tottuvat soittamaan toisilleen ja harjaantuvat sosiaaliseen sopeutuvuuteen. Soitinvalmennusopetuksessa hyvin menestynyt lapsi voi opettajan niin puoltaessa jatkaa perustason opetuksessa. Yleistavoite: - Kehittää lapsen valmiuksia perusasteen opintoihin - Herättää lapsen rakkaus musiikkiin ja kiinnostus ko. instrumenttiin - Tarjota myönteisiä kokemuksia musiikin parissa toimimisesta - Harjaannuttaa musiikillista muistia, rytmi-, muoto-, harmonia- ja melodiatajua - Ohjata lasta asteittain tietoiseen, omakohtaiseen kuuntelemiseen ja musisointiin - Instrumentin alkeis- ja perustekniikkaan liittyvien tietojen ja taitojen hallinta - Nuotinlukutaidon alkeiden hallinta - Perustaso ykköseen sisältyvien sävellajien, harjoitusten ja ohjelmiston hallintaa Sisältö: - Instrumentin edellyttämä soittoasento - Alkeis- ja perusopintoihin liittyvien harjoitusten ja sävellysten soittaminen - Instrumenttimusiikin kuunteleminen - Yhteismusisointia yhdessä toisten lasten kanssa jo hyvin varhaisella iällä - Musiikillisen mielikuvituksen vahvistamista esim. improvisaation tai vapaan säestyksen keinoin Työtavat: - Soitinvalmennusopetus on yleensä pienryhmäopetusta. Kussakin ryhmässä on enintään 4 lasta, ja ryhmälle annettavan oppitunnin kesto on 60min. viikossa - Opinnoissaan hyvin edistyneille oppilaille voidaan antaa 30min. yksilöopetusta viikossa - Oppilaiden vanhempien kannustus ja tuki on oleellinen osa soitinvalmennusopetusta. Vanhemmat ovat tarvittaessa mukana oppitunneilla ja seuraavat avointa opetusta, tekevät

22 opetettavista asioista tarvittavat muistiinpanot ja valvovat ja ohjaavat lapsen soittoläksyn harjoittelua kotona. - Opetus annetaan ryhmäopetusmuotoja käyttäen. Tarvittaessa voidaan ryhmäopetusaika jakaa yksilöopetusaikoihin, joiden pituus on ryhmän viikoittaisen oppitunnin pituus jaettuna ryhmän jäsenten määrällä esim. 15min./oppilas. Suoritukset: - Oppilas saa niin halutessaan opettajan suostumuksella suorittaa perustason opetukseen kuuluvat tutkinnot. Oppilasta ei kuitenkaan velvoiteta tekemään edellä mainittuja tasosuorituksia. 22

23 23 6. Yhteisten opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt opintokokonaisuuksittain Tavoitteet Soittaminen ja laulaminen Opetuksen tavoitteena on tutustuttaa oppilas valitsemaansa instrumenttiin, instrumentteihin tai lauluun. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta harjoittelemaan soittamisen, laulamisen ja yhteismusisoinnin perustaitoja. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta musiikin merkitsemistapojen ymmärtämiseen ja lukemiseen. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta omaksumaan hyviä harjoittelutapoja ja harjoittelemaan säännöllisesti. Esittäminen ja ilmaiseminen Opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tilaisuuksia esiintymisen harjoittelemiseen. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta toteuttamaan oma osuutensa osana musiikillista kokonaisuutta. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta musiikilliseen ilmaisuun. Opetuksen tavoitteena on rohkaista oppilasta toteuttamaan omia musiikillisia ideoitaan ja ratkaisujaan. Kuunteleminen ja musiikin hahmottaminen Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta kuuntelemaan musisointiaan ja hahmottamaan musiikkia kuulonvaraisesti. Opetuksen tavoitteena on opastaa oppilasta havainnoimaan myös muiden oppilaiden musisointia ja kannustaa oppilasta kuuntelemaan musiikkia monipuolisesti. Taiteiden välinen osaaminen Opetuksen tavoitteena on tarjota oppilaalle tilaisuuksia toiseen taiteenalaan ja sen ilmaisukeinoihin tutustumiseen. Keskeiset sisällöt Musiikin yhteisten opintojen keskeisenä sisältönä ovat musisoinnin perustaitojen harjoitteleminen ja musiikin hahmotuskyvyn kehittäminen. Opinnoissa tutustutaan erilaisiin musiikin lajeihin ja niiden perusohjelmistoon soittaen, laulaen ja kuunnellen. Opetukseen sisältyy myös tutustumista muiden taiteenalojen ilmaisukeinoihin. Koulutuksen järjestäjä voi tarkentaa opintojen sisältöjä paikallisten opetuksen tavoitteiden ja tarpeiden pohjalta.

24 Soitinopinnot Opetuksen pyrkimyksenä on antaa opiskelijalle valmiudet käyttää valitsemaansa instrumenttia musiikilliseen ilmaisuun. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä ovat, että opiskelija: - kehittää instrumentin soittotekniikkaansa - oppii ja kehittää nuotinluku- ja primavista taitojaan - oppii tulkitsemaan monipuolisesti eri musiikkityylilajeihin kuuluvaa ohjelmistoa - saa solistisia ja yhteismusisoinnillisia valmiuksia - omaksuu musiikillisesti rikasta ja luovaa ilmaisua - oppii improvisointia ja transponointia ja vapautuu nuottikuvaan sidotusta soittamisesta - oppii eri tyylien mukaista artikulointia, rytminkäsittelyä, nyanssointia ja fraseerausta - oppii erityylisiä säestyksiä ja kehittyy myös vapaansäestyksen eri osa-alueilla - saa kehittää esiintymistaitojaan ja oppii välittämään musiikillisia ajatuksiaan yleisölle Solistisen yksilöopetuksen lisäksi soitinvalmennusta ja soitinopetusta voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa tietyissä instrumenteissa esim. harmonikansoitto 3-4 oppilaan pienryhmissä, jolloin yhden kokoontumiskerran kesto on 60min. Näin ollen myös musiikin perusteiden opiskelu olisi mahdollista järjestää pienryhmien väliin siten, että mahdollisimman moni opiskelija pystyisi ottamaan osaa myös musiikin perusteiden opiskeluun. 6.2 Yksinlaulu Yksinlaulun opiskelun päämääränä on kehittää monipuolisesti lauluääntään ja tutustua laajasti laulumusiikin eri aikakausiin, lajeihin ja laulutapoihin. Tavoitteina ja keskeisinä sisältöinä ovat, että opiskelija: - oppii tuntemaan ääntään henkilökohtaisena instrumenttinaan - oppii terveitä äänenkäyttötapoja, oikeanlaista hengitys- ja laulutekniikkaa - oppii kehittämään lauluääntään ja laajentamaan äänialaansa - oppii laulujen tulkintaa ja laulaa eri aikakausien musiikkia eri kielillä - oppii yhteismusisointitaitoja - saa esiintymiskokemuksia ja oppii esiintymistaitoja - pystyy hyödyntämään improvisaation mahdollisuuksia äänenkäytössään - Oppii dynamiikkaan, fraseeraukseen, nyansseihin ja rytminkäsittelyyn, sekä artikulointiin liittyviä lauluteknisiä asioita, joita voi soveltaa kaikessa muussakin musiikin tekemisessä 6.3 Musiikin perusteet Musiikin perusteiden opetuksessa korostetaan teoreettisten asioiden oppimista oman tekemisen, soittamisen ja laulamisen kautta. Yleistavoitteena on nuotinlukutaidon kehittäminen. Sisällöissä keskeisiä osa-alueita ovat rytmi, melodia, intervallit, asteikot, soinnut/harmonia ja musiikkiterminologia. Opetuksen pyrkimyksenä on niin ikään tutustuttaa opiskelijat eri aikojen musiikkiin sekä musiikin lajeihin ja sitä kautta auttaa heitä ymmärtämään yhteiskunnallisia ja taiteellisia ilmiöitä myös laajemmin. Äänitteiden kuuntelun lisäksi on tärkeää saada kokemuksia elävistä konserteista, joissa kaikki osatekijät luovat yhdessä kokonaisvaltaisen kuuntelukokemuksen.