Kivijärven venereitit Hakemussuunnitelma vesilain mukaista lupahakemusta varten
|
|
- Kirsi-Kaisa Salo
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUUMÄEN KUNTA Kivijärven venereitit Hakemussuunnitelma vesilain mukaista lupahakemusta varten FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29656
2 Hakemussuunnitelma Jalkanen Eero Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ SELOSTUS VESIALUEESTA Yleiskuvaus Vedenkorkeudet Jääolot Vedenlaatu Pohjaeläimistö Kalasto Linnusto Muinaismuistot ja vedenalaiset muinaisjäännökset Pohjaolosuhteet NYKYTILA HANKEALUEELLA Yleistä Kaavoitus Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Maa- ja vesialueiden omistussuhteet Vesiliikenne ja uitto Kalastus Rakenteet Kaapelit ja johdot Luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 verkoston alueet Lupapäätökset Ylä-Kivijärven säännöstely Iso-Rapasalon pengertie HANKESUUNNITELMA Yleistä Yleisten paikallisväylien perustaminen Perustettavat väylät Ruoppaus, räjäytykset ja läjitys Työnaikaiset järjestelyt Toteuttamisaikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus HANKKEEN VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN Yleistä Ympäristö ja vedenlaatu... 22
3 Hakemussuunnitelma Jalkanen Eero Vedenkorkeudet ja virtaamat Vesiliikenne Kalasto ja kalastus Virkistyskäyttö Rakenteet ja laitteet sekä johdot ja kaapelit Vesienhoitosuunnitelma Vaikutukset Natura verkoston ja luonnonsuojelualueiden luontoarvoille Muut vaikutukset HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU HANKKEESTA SAATAVA HYÖTY OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET Liitteet Liite 1; Liite 2; Liite 3; Liite 1.1 Yleissuunnitelmaselostus Liite 1.2 Yleiskartta, piirustus -200 Liite 1.3 Yleissuunnitelmakartat, piirustukset Liite Etelä-Karjalan maakuntakaava Liite Ote E-K maakuntakaavasta kaavamerkinnöillä Liite Kivijärven osayleiskaava Liite Ote Kivijärven osayleiskaavasta kaavamerkinnöillä Liite Kivijärven rantaosayleiskaava Liite Ote Kivijärven rantaosayleiskaavasta kaavamerkinnöillä Liite 3.1 Kiinteistöjen omistajatiedot; kiinteistörekisterikartat Liite 3.2 Kiinteistöjen omistajatiedot; yhteystietoluettelo Liite 4; Liite 4.1 Toisen vesistötoimikunnan päätös 16/1959 Liite 4.2 I-S ympäristölupaviraston päätös 11/07/2 Liite 4.3 E-S AVI päätös 95/2012/2 Liite 5; Liite 6; Liite 7; Liite 5 Suostumus läjitysalueen kiinteistön omistajalta Liite 6.1 Kalastuskunnat Liite 6.2 Kartta, Yhteiset vesialueet Liite 7 Luumäen ja Lemin sopimus venereiteistä Hakijan yhteystiedot: Linnalantie 33, TAAVETTI Puh (vaihde) Sähköposti: kunta@luumaki.fi Yhteyshenkilö: Juha Tervonen, ympäristönsuojelusihteeri Puh , juha.tervonen@luumaki.fi
4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 1 (27) Kivijärven venereitit 1 TIIVISTELMÄ Luumäen ja Lemin kuntien alueelle sijoittuvassa Kivijärven venereitit -hankkeessa on tarkoituksena perustaa neljä yleistä paikallisväylää Luumäen ja Lemin alueille ulottuvaan Ylä-Kivijärveen sekä Lemin Lahnajärveen. Perustettavat väylät kuuluvat Liikenneviraston vesiväyläluokituksen mukaisesti väyläluokkaan VL6 (venereitti) eli luokkaan veneilyä palveleva reittitasoinen matalaväylä. Perustettavat yleiset paikallisväylät ovat jo vuosikymmenten ajan toimineet vakiintuneina kulkuväylinä veneilijöiden keskuudessa. Perustettavien yleisten paikallisväylien yhteispituus on noin 57 km. Hankkeessa perustetaan alueelle virallinen vesiväyläverkosto ja siten parannetaan alueen vesiliikenteen turvallisuutta sekä matkailumahdollisuuksia, kun väylät virallistetaan ja ovat siten lisättävissä julkisiin karttoihin. Väylien perustamisella pyritään myös ohjaamaan alueen vesiliikennettä virallisille kulkuväylille paikoitellen kivikkoisellakin järvialueella. Ylä-Kivijärvi on suosittua kalastusaluetta ja lisäksi järven alueella harrastetaan mm. veneilyä ja retkeilyä, joten hankkeella edistetään järven virkistyskäyttömahdollisuuksia. Väylien perustaminen edellyttää vain hyvin pienimuotoisia ruoppaus- ja räjäytystarpeita Ylä-Kivijärven alueella. Virallisilla Liikenneviraston vahvistamilla turvalaitteilla merkittyjen väylien perustamisella ei arvioida olevan vesiympäristön tai muun ympäristön kannalta pysyviä haitallisia vaikutuksia. Hankkeen pienimuotoisten vesirakennustöiden ja vesiliikenteen mahdolliset hyvin lievät meluvaikutukset keskittyvät väylien välittömään läheisyyteen. Pienimuotoiset ruoppaus- ja räjäytystoimenpiteet voivat aiheuttaa luonteeltaan väliaikaista ja ohimenevää, lievää veden samentumista sekä lievää meluhaittaa. hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa tässä hakemussuunnitelmassa esitettyjen väylien perustamiselle. Lisäksi lupaa haetaan hakemussuunnitelmassa esitettyjen väylien perustamiseen liittyvien pienimuotoisten vesirakennustöiden suorittamiselle. Luumäen ja Lemin kunnat ovat sopineet keskinäisellä sopimuksella hakemusmenettelystä ja väyliä sekä turvalaitteita koskevista vastuista. Kuva 1. Lohkare ja epävirallinen viitta Luumäen Jalkosalmen länsipäässä.
5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 2 (27) 2 SELOSTUS VESIALUEESTA 2.1 Yleiskuvaus Hakemussuunnitelman kohteena olevat vesiväylät sijoittuvat Ylä-Kivijärven vesistöön Luumäen ja Lemin kuntien alueelle. Yksi väylistä sijoittuu Lemin edustan Lahnajärvelle. Järvet sijaitsevat Lahti-Kouvola-Lappeenranta Salpausselän pohjoispuolella. Hankealue on kallioisista ja metsäisistä saarista koostuvaa suhteellisen monimuotoista järvialuetta. Vesisyvyys väylien alueella vaihtelee pääasiassa 2-27 metrin välillä. Vesistön pohja on vaihtelevaa ollen paikoitellen hiekkaista ja kivistä sekä matalammilla alueilla myös liejuista ja savista. Useilla vesistön saarilla on nähtävissä jyrkkiä avokallioita. Pinnanmuotojen vaihtelu ja korkeuserot ovat huomattavia miltei koko järven ranta-alueilla. LEMI Lemin kirkonkylä Kuntaraja Taavetti LUUMÄKI Kuva 2. Karttaote hankealueelta. Väylät on esitetty mustalla viivalla. Luumäen ja Lemin kuntaraja on esitetty punaisella viivalla. (Suomen Ympäristökeskus, Karpalo-tietopalvelu, ladattu 3/2017) Ylä-Kivijärvi kuuluu pintavesityypiltään suuriin vähähumuksisiin järviin. Ylä- Kivijärvi saa alkunsa pienistä lammista ja puroista, jotka laskevat suurehkoon ja runsassaariseen Ylä-Kivijärveen. Ylä-Kivijärvestä vesi virtaa Huopaisenvirtaa myöden Ala-Kivijärveen ja siitä edelleen eri järvien kautta Kymijokeen. Vesialueen vesipinta-ala on noin ha. Idässä Saimaasta reitin erottaa kapea kannas.
6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 3 (27) 2.2 Vedenkorkeudet Aiemmin Kivijärvi oli eräs reiteistä, jota pitkin Saimaan vedet virtasivat Kymijokeen. Puutavaran uitoissa väylää käytettiin aikaisemmin yhdistämään Saimaan alue Kymijokeen. Väylän (Väliväylän) käyttö uittoon päättyi 1960-luvun alussa. Nykyisin väliväylä on suosittu melontareitti. Kivijärven pintaa on laskettu kahteen otteeseen: vuonna 1812 yli 90 cm ja 60- luvulla 60 cm. Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Hydrologinen vuosikirja Luumäen Jurvalan asteikolta tehtyjen havaintojen mukaan Ylä-Kivijärven vedenkorkeuden ääri- ja keskiarvot ovat vaihdelleet havaintojaksolla v seuraavasti: HW (ylivesi) = +75,79 m (N 60 ) MHW (keskiylivesi) = +75,46 m (N 60 ) MW (keskivesi) = +75,18 m (N 60 ) MNW (keskialivesi) = +74,98 m (N 60 ) NW (alivesi) = +74,73 m (N 60 ) Ylä-Kivijärvelle ei ole olemassa Liikenneviraston määrittämää virallista NW NAV purjehduskauden alavesi -vertailutasoa. Ylä-Kivijärven tapauksessa purjehduskautena voidaan pitää välistä ajanjaksoa. Kaakkois-Suomen ELY -keskus on määritellyt hankkeeseen liittyen Kivijärven NW NAV vertailutasoksi N ,90 m, joka on samalla väylän haraussyvyyden vertailutaso. Vedenkorkeusvaihtelut hankealueella ovat suhteellisen pieniä ja hitaita. Järven tarkistetun säännöstelyn tavoitevedenkorkeustaulukon mukaan järven vedenpinta on tavallisesti korkeimmillaan loppukeväällä ja alhaisimmallaan alkukeväällä sekä syksyllä. Kuva 3. Ylä-Kivijärven vedenkorkeus (
7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 4 (27) 2.3 Jääolot 2.4 Vedenlaatu Ylä-Kivijärven Jurvalan havaintopaikan tietojen perusteella Kivijärvi on vuosien välillä saanut jääpeitteen ja jäänlähtö on tapahtunut 3.5. Vuosien välillä jääpeite on vastaavasti peittänyt Kivijärven keskimäärin välisenä ajanjaksona. (Suomen Ympäristökeskus, Hydrologinen vuosikirja ) Vedenlaatu hankealueella vaihtelee Suomen Ympäristökeskus SYKE:n julkaiseman pintavesien ekologisen luokituksen (2013) mukaan. Pintaveden ekologinen tila on suuressa osassa Ylä-Kivijärveä erinomainen. Hankealueen pohjoisosassa Kuuksenenselällä pintaveden ekologinen tila on kuitenkin välttävä ja vesialuetta luonnehditaan rehevöityneeksi. Lemin kirkonkylän edustalla sijaitsevan Lahnajärven pintaveden ekologinen tila on tyydyttävä. Tuorein pintavesiluokitus perustuu vuosina tehtyihin mittauksiin. Lahnajärvi Ylä-Kivijärvi Kuva 4. Pintavesien ekologinen tila. (ELY-keskukset, julkaisija Suomen Ympäristökeskus SYKE, päivitetty , ladattu 3/2017) Saimaan vesiensuojeluyhdistyksen vetämässä puhdistusprojektissa Kivijärven pohjoispään vedenlaatua pyritään parantamaan. Hankkeen keskeiset keinot rehevöitymisen pysäyttämisessä ovat uusien laskeutusaltaiden ja kosteikkojen
8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 5 (27) 2.5 Pohjaeläimistö rakentaminen järven suojaksi. Rehevöityneissä vesissä viihtyvän roskakalan poistaminen järvestä on vähentänyt järven sisäistä kuormitusta. Vuonna 2016 käynnissä olleessa projektissa ja hankkeen seurantaryhmässä vaikuttavat myös seudun kolme vesialueiden osakaskuntaa sekä Lappeenrannan ympäristötoimi. Kivijärvellä vuosina tehtyjen pohjaeläinnäytteenottojen (Kaakkois- Suomen ELY-keskus, yhdeksän näytteenottoa) perusteella Kivijärvellä on havaittu yhteensä 71 pohjaeläinlajia. Näytteenotoissa yleisimmät lajit yksilömäärillä mitattuina ovat olleet harvasukasmadot (oligochaeta) ja päivänkorennot (caenis luctuosa ja caenis horaria). Myös surviaissääsket (chironomidae) erottuvat näytteenotoissa paikoitellen muita lajeja runsaampina esiintyminä. Näytteenottopisteet on esitetty kuvassa Kuva Kalasto Kuva 5. Pohjaeläinten näytteenottopaikat. (Suomen Ympäristökeskus, Hertta-tietopalvelu, ladattu 12/2016) Kivijärvellä tavataan ainakin 20 eri kalalajia. Vesialueen tärkein talouskalalaji on muikku, jota saadaan mm. verkoilla ja nuotalla. Muut tärkeät virkistyskalalajit ovat kuha, järvilohi, taimen, siika, hauki ja ahven. Vuonna 2010 Kivijärveen istutettiin 3-vuotiaita järvilohia ja taimenia. Vesialueen kalakantoja on seurattu eri hankkeissa. Kivijärven kalastusalue on toteuttanut kalastorakenteen kunnostushankkeita (Karu-hanke ja Lemin järvien kunnostus-hanke) vuosina Karu-hankkeen tavoitteena on ollut muikkukantojen vahvistaminen hankealueella. Hankkeen toimesta Kivijärven alueelta pyydettiin vähempiarvoista kalaa (mm. särki, salakka, ahven, lahna, kiiski) yhteensä 24 tonnia rysillä ja nuottaamalla. Lemin järvien kunnostushankkeen tavoitteena on saada aikaan kalataloudellisesti tuottava vesialue. Hankejärvinä ovat Lahnajärvi, Kotajärvi, Syntymäinen, Keskinen ja Kivijärvi. Hankkeen toimesta Kivijärvellä pyydettiin vähempiarvoista kalaa 52 tonnia ja Lahnajärvellä 11 tonnia.
9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 6 (27) 2.7 Linnusto Hankkeiden loppuunsaattamisen yhteydessä tehtyjen nuottausten perusteella muikkukanta on vahvistunut huomattavasti etenkin Kivijärvellä. Kivijärven Metelinselällä vedetty vuonna 2008 nuotan koevedon (hoitonuotta/pyyntisyvyys 7 m/ympärysmitta 300 m/vedon pituus 450 m) saalis koostui seuraavista kalalajeista: muikku (79 %), kuore (12 %), ahven (6,3 %), särki (1,6 %) ja lahna (0,9 %). Lisäksi heinäkuussa 2007 samoilta alueita vedetyissä koenuottauksissa (2 kpl) saaliiksi saatiin ensimmäisellä vedolla 500 kiloa ja toisella vedolla kiloa valtaosin muikkua. Myös Lahnajärvellä ja Kotajärvellä on muikkukanta lähtenyt kasvuun. Muut kalataloudelliset virkistysarvot mm. petokalojen (petoahven, kuha, hauki) osuus on kasvanut koko hankealueella. Vuonna 2016 järven pohjoispään vedenlaadun parantamiseen liittyvän hankkeen yhteydessä Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen voimin avorysällä eli paunetilla on nostettu pois vähempiarvoista kalaa (lahnoja, särkiä ja salakoita) 10 tonnia. Kivijärvellä esiintyy myös kolmea eri rapulajia: joki-, kapeasaksi ja täplärapu. Täplärapu on kotiutettu vesialueelle istutuksilla. Täplärapukannat ovat pyyntivahvoja vesialueen eri osissa. Kivijärven alue on linnustollisesti Luumäen merkittävimpiä alueita. Alueella nähdään usein keväisin ja syksyisin runsain määrin mm. arktisia hanhia. Syyskaudella Kivijärven merkitys pohjoisesta tulevien arktisten lajien muuttoväylänä on helppo todeta, kun otollisten sääolosuhteiden vallitessa muuttajien määrät lasketaan jopa tuhansissa. Kivijärvellä seurattavaa linnustoa löytyy jäiden lähdöstä huhtikuun lopulta aina marras-joulukuulle järven jäätymiseen saakka. Alueella esiintyy monipuolinen järvilinnusto. Järvellä pesivät mm. kaakkuri, kuikka, joutsen, sääksi, selkälokki ja kalatiira. Vaeltavia tiaisia on nähty järven etelärantaa seuraillen enimmillään 700 yksilöä päivässä. Järven alueella tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. jääkuikka, tunturikihu ja grönlanninlokki. 2.8 Muinaismuistot ja vedenalaiset muinaisjäännökset Hankkeen ruoppausalueiden läheisyydessä ei tiettävästi sijaitse historiallisesti arvokkaita vedenalaisia muinaismuistoja tai muinaisjäännöksiä. Hankkeella ei ole vaikutusta alla esitettyihin vedenalaisiin muinaisjäännöksiin. Jurvalan taajaman edustalla Jurvalanselän eteläreunassa sijaitsee Museoviraston muinaisjäännösrekisterin kohteet Jurvalanselkä 1 ja Jurvalanselkä 2: - Jurvalanselkä 1 (nro 2628) hylyn löysi uimari 1950-luvulla. Museoviraston vuoden 2014 tarkastuksessa hylky todettiin limisaumaisen puurakenteisen aluksen hylyksi. Museoviraston rekisterin mukaan kohde ei kuitenkaan todennäköisesti ole ollut uponneena yli 100 vuotta eikä ole muinaisjäännös. - Jurvalanselkä 2 (nro ) löytyi vuonna 2014 kun Museovirasto oli tarkastamassa Jurvalanselkä 1 -hylkyä. Tasaperäinen ja limisaumainen veneen hylky on ollut vedessä useita vuosikymmeniä, mutta todennäköisesti vene ei kuitenkaan ole ollut uponneena yli 100 vuotta eikä ole muinaisjäännös.
10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 7 (27) Tervalahti Jalkosalmi Luumäen väylä Jurvalanselkä 2 Jurvalanselkä 1 Kuva 6. Muinaisjäännösrekisterin kohteita Luumäen alueella: Jurvalanselkä 1, Jurvalanselkä 2, Jalkosalmi ja Tervalahti. (Karpalo-paikkatietopalvelu, ladattu 3/2016) Jalkosalmen sillan eteläpuolella rantavedessä on kivikautinen asuinpaikka, muinaisjäännösrekisterin kohde Jalkosalmi (nro ). Kohde on mahdollisesti osin tuhoutunut aiemmin tehtyjen ruoppausten yhteydessä. Lisäksi Jalkosalmen sillan lounaispuolella rantavedessä sijaitsee kohde Tervalahti (nro ). Kohde on kivikautinen asuinpaikka. Hankkeeseen liittyviä pienimuotoisia räjäytystoimenpiteitä tehdään vain Jalkosalmen sillan pohjoispuolella eikä hankkeen toimenpiteiden eikä väylien perustamisen arvioida aiheuttavan haittaa ko. muinaisjäännöksille. Elokuussa 2016 väylien perustamiseen liittyvissä monikeilaluotauksissa havaittiin soutuveneen hylyn osaa muistuttava kohde Kuhasensaaren länsipuolella noin kolmen metrin syvyydessä. Kohteen läheisyydessä ei tulla tekemään ruoppaustoimenpiteitä eikä kohteen läheisyyteen sijoiteta kelluvia turvalaitteita. Moottoriveneen (syväys 0,8 m) potkurivirtausten ei arvioida aiheuttavan haittaa kohteelle. Vastaavankaltaiset veneet liikkuvat alueella nykyisinkin. Lisäksi Ylä-Kivijärven alueella on useita maa-alueelle sijoittuvia muinaisjäännösrekisterissä olevia kohdetta. Hankkeella ei ole vaikutusta em. muinaisjäännöksiin.
11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 8 (27) 2.9 Pohjaolosuhteet Hankealueelta ei ole pohja- tai sedimenttitutkimuksia. Vuoden 2016 maastotutkimusten yhteydessä järven pohjan materiaaleja on havainnoitu silmämääräisesti ja aistinvaraisesti. Pohjan materiaalit vaihtelevat pääosin hiekan ja pehmeiden sedimenttien välillä. Arviot ruoppauskohteiden pohjan materiaaleista on esitetty kunkin ruoppauskohteen yhteydessä. 3 NYKYTILA HANKEALUEELLA 3.1 Yleistä 3.2 Kaavoitus Maakuntakaava Hankealueella ei ole virallisia vesiväyliä. Eniten liikennöidyillä alueilla yksittäisiä kiviä on merkitty kepeillä ja muilla kelluvilla merkeillä yksityisten henkilöiden toimesta. Myös joidenkin kapeikkojen ja salmien kohdalle on sijoitettu epävirallisia viittoja veneilyn helpottamiseksi. Etelä-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan Kaava tuli lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuksen myötä kaavan Kaavassa on mm. Kivijärven alueelle useaan haaraan jakautuva uusi/kehitettävä veneväylä. Hakemuksen kohteena olevat perustettavat yleiset paikallisväylät eivät ole ristiriidassa Etelä-Karjalan maakuntakaavan kanssa eikä hankkeen toteutuminen vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Väylien perustaminen osaltaan edistää kaavan toteutumista. Maakuntakaava ja kaavamääräykset on esitetty myös hakemuksen liitteessä 2.1.
12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 9 (27) Yleiskaava Kuva 7. Ote Etelä-Karjalan maakuntakaavasta. (Etelä-karjan liitto, ladattu 12/2016) Kivijärven osayleiskaava: Hankealueella on voimassa Kivijärven osayleiskaava, jonka Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt Yleiskaavassa on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen venereitti Ylä-Kivijärven vesialueelle Luumäen kunnan alueella. Hakemuksen kohteena olevat perustettavat yleiset paikallisväylät eivät ole ristiriidassa Kivijärven osayleiskaavan kanssa eikä hankkeen toteutuminen vaikeuta kaavan toteuttamista. Vesiväylien perustaminen osaltaan edistää osayleiskaavan toteutumista. Kivijärven osayleiskaava on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 2.2.
13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma Kivijärven venereitit 10 (27) Sijainniltaan ohjeellisen venereitin kaavamerkintä Kuva 8. Ote Kivijärven osayleiskaavan länsiosasta. () Kivijärven rantaosayleiskaava 2015: Lemin puoleisessa osassa Ylä-Kivijärveä on voimassa Kivijärven rantaosayleiskaava Yleiskaavassa on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen venereitti Ylä-Kivijärven ja Lahnajärven vesialueille Lemin kunnan alueella. Hakemuksen kohteena olevat perustettavat yleiset paikallisväylät eivät ole ristiriidassa Kivijärven rantaosayleiskaava 2015:n kanssa eikä hankkeen toteutuminen vaikeuta kaavan toteuttamista. Vesiväylien perustaminen osaltaan edistää osayleiskaavan toteutumista. Kivijärven osayleiskaava on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 2.3.
14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma Kivijärven venereitit 11 (27) Sijainniltaan ohjeellisen venereitin kaavamerkintä Kuva 9. Ote Kivijärven rantaosayleiskaava 2015:sta. (Lemin kunta) Asemakaava Hankealueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. 3.3 Maa- ja vesialueiden omistussuhteet Hakemuksen kohteena olevat väylät sijoittuvat seitsemän kiinteistön alueelle, jotka ovat joko osakas- tai jakokuntien omistuksessa. Kiinteistöjen omistajatiedot on esitetty väylän alueelta ja läheisyydestä noin metrin etäisyydeltä väylän keskilinjasta. Ruoppauskohteiden läheisyydessä kiinteistöjen omistajatiedot on esitetty noin metrin etäisyydellä ruoppauskohteesta. Kartat ja luettelo hankealueen omistussuhteista on esitetty hakemussuunnitelman liitteissä 3.1 (kiinteistörekisterikartat) ja 3.2 (yhteystietoluettelo). Lisäksi osakasja jakokuntien omistamat alueet väylien alueilta on esitetty erikseen liitteessä Vesiliikenne ja uitto Nykyinen liikenne Kivijärvellä on pääosin kesäasukkaiden mökkiliikennettä soutuja perämoottoriveneillä, sekä lisääntyvissä määrin venetrailerilla tuotavia vapaaajankalastajien veneitä. Järvellä on myös joitakin yksittäisiä pieniä purjeveneitä ja jollia. Hankealueella ei harjoiteta kaupallista vesiliikennettä. Veneiden laskuun ja nostoon käytettäviä veneluiskia sijaitsee ainakin Risulahden tanssilavan vieressä, Jurvalanharjulla, Kukasrannassa sekä Lemin Jalkosalmen sillan itäpuolella. Veneilyn lisäksi alueella harrastetaan mm. melontaa. Vesiliikenne käyttää pääosin tässä hakemussuunnitelmassa esitettyjen venereittien mukaisia vesialueita järven alueella liikkumiseen. Papinojan uomassa on voimassa ELY-keskuksen vesiliikenteelle asettama nopeusrajoitus 3 km/h.
15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 12 (27) 3.5 Kalastus 3.6 Rakenteet Puutavaran uitto hankealueella on päättynyt. Ylä-Kivijärveä koskeva Valkealan reitin uittosääntö on kumottu Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 2/Ym II/83 ( ). Kivijärvi on ollut perinteisesti suosittua kalastusaluetta vuosikymmenten ajan. Kalastus painottuu virkistys- ja vapaa-ajankalastukseen sekä kotitarvekäyttöön. Järven alueella toimivat osakaskunnat harjoittavat kalastusta eri muodoissaan esim. nuottaamalla omilla vesialueillaan. Ylä-Kivijärvi ja Lahnajärvi kuuluvat lisäksi Kivijärven kalastusalueeseen, joka on kalatalouden yhteistoimintaelin. Sen toimintaa ohjaa kalastusalueen ohjesääntö sekä kalastusalueen hyväksytty käyttö- ja hoitosuunnitelma. Kalastusalueen jäseniä ovat mm. alueen osakaskunnat. Lisäksi Ylä-Kivijärven ja Lahnajärven alueella on toteutettu hoitokalastusta kohdassa 2.6 esitetyn mukaisesti. Kivijärvellä tavataan ainakin 20 eri kalalajia. Vesialueen tärkein talouskalalaji on muikku, jota saadaan mm. verkoilla ja nuotalla. Muut tärkeät virkistyskalalajit ovat kuha, järvilohi, taimen, siika, hauki ja ahven. Ravustus on myös suosittua ravustuskauden aikana. Kivijärven ja Lahnajärven vesialueilla toimii 11 kalastuskuntaa. Osakas- ja jakokunnat yhteystietoineen on esitetty hakemussuunnitelman liitteissä 6.1 ja 6.2. Hakemussuunnitelman kohteena oleva yleiset paikallisväylät sijoittuvat pääosin vesialueelle, jossa vesisyvyys on 2-20 metriä. Väylien jatkeilla on yhteensä seitsemän siltaa: - Huopaisenvirta (Luumäki): Luumäen väylä alkaa Huopaisenvirran yläpuolelta seututien 378 pohjoispuolella. Huopaisenvirta yhdistää Ylä-Kivijärven Ala-Kivijärveen. Välittömästi sillan vieressä sillan pohjoispuolella sijaitsee säännöstelypato, jossa on aukko veneilyn mahdollistamiseksi. - Jalkosalmen silta (Luumäki): Luumäen väylän eteläisempi haara päättyy Jalkosalmen sillan edustalle. Sillalla kulkee Luumäen Jurvalasta Lemin Kotalahteen kulkeva Saarentie. Svinhufvudin väylä alkaa sillan pohjoispuolelta. - Hartunsalmen silta (Luumäki): Luumäen väylän pohjoisempi haara päättyy Hartunsalmen sillan edustalle. Sillalla kulkee Luumäen Jurvalasta Lemin Kotalahteen kulkeva Saarentie. Svinhufvudin väylä alkaa sillan itäpuolelta. - Rapasalonsalmen silta (Lemi): Svinhufvudin väylän kaksi haaraa ulottuu Kuhasensaaren ja Iso-Rapasalon yhdistävän sillan molemmille puolille.
16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 13 (27) - Lemin Jalkosalmen silta (Lemi): Svinhufvudin väylän itäinen haara päättyy Lemin Jalkosalmen sillan edustalle. Sillalla kulkee Luumäen ja Lemin alueita yhdistävä Uimintie. Kuuksenen väylä alkaa sillan länsipuolelta. - Syväsalmen silta (Lemi): Svinhufvudin väylän läntinen haara päättyy Syväsalmen sillan edustalle. Sillalla kulkee Luumäen ja Lemin alueita yhdistävä Uimintie. Kuuksenen väylä alkaa sillan itäpuolelta. - Uuden Papinojan silta (Lemi): Kuuksenen väylä päättyy Uuden Papinojan sillan edustalle. Sillalla kulkee Kuuksenenselän itärannan ranta-alueita yhdistävä tie. Lemin väylä alkaa sillan itäpuolelta. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee lisäksi yksityisiä virkistyskäytössä olevia sekä Luumäen ja Lemin kuntien hallinnoimia laitureita ja rantarakenteita. 3.7 Kaapelit ja johdot Väylien kanssa risteäviä ilmajohtoja sijaitsee yhteensä kuudessa kohdassa: - Luumäen väylän väylälinjoilla 4, 7 ja Svinhufvudin väylän linjoilla 12 ja 13 (alituskorkeudet ei tiedossa) sekä linjalla 15. Luumäen väylän linjan 17 kanssa risteävän ilmajohdon alituskorkeudesta ilmoittava taulu on havaittavissa maastossa. Muut ilmajohdot tulee tarvittaessa merkitä maastoon verkon omistajien toimesta asianmukaisin alikulkukorkeudesta ilmoittavin tauluin Liikenneviraston ohjeita ja määräyksiä noudattaen. Ilmajohdot omistavien verkkoyhtiöiden ilmoittamat alituskorkeudet on esitetty yleissuunnitelmakartoissa. Lisäksi väylien kanssa risteää järven pohjassa kulkevia kaapeleita ja johtoja useissa kohdissa. Vedenalaisista kaapeleista ja johdoista ilmoittavia tauluja on maastossa muutamissa kohdin.
17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 14 (27) 3.8 Luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 verkoston alueet Kivijärveen perustettavien yleisten paikallisväylien lähialueilla sijaitsee kahdeksan luonnonsuojelualuetta ja yksi Natura verkostoon kuuluva suojelualue. Alueet on esitetty kuvassa Kuva Kuva 10. Luonnonsuojelualueiden sijoittuminen Kivijärveen perustettavien yleisten paikallisväylien läheisyydessä. (Suomen Ympäristökeskus, Karpalo-paikkatietopalvelu, ladattu 12/2016) - 1. Kokonkorpi (YSA205062) on yksityinen luonnonsuojelualue noin kaksi kilometriä Huopaisenvirran itäpuolella. Alueen pinta-ala on noin 18 ha. Alue kuuluu vapaaehtoiseen metsiensuojeluohjelmaan (METSO). Alueen rauhoituspäivämäärä on Ruostekorpi (YSA232849) on yksityinen luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 1,3 ha. Alueen rauhoituspäivämäärä on Pärsäniemi (YSA207350) on yksityinen luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 17 ha. Alueen rauhoituspäivämäärä on Luumäen seurakunnan luontoalue (YSA207055) on yksityinen luonnonsuojelualue, joka jakautuu mm. usean Kivijärven saaren alueelle. Alueiden
18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 15 (27) 3.9 Lupapäätökset yhteispinta-ala on noin 86 ha. Alue kuuluu vapaaehtoiseen metsiensuojeluohjelmaan (METSO). Alueen rauhoituspäivämäärä on Kuikkorannan suojelukosteikko (YSA206023) on yksityinen luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 0,8 ha. Alueen rauhoituspäivämäärä on Parolan lehto (YSA200432) on yksityinen luonnonsuojelualue, jonka pintaala on noin 1,4 ha. Alueen rauhoituspäivämäärä on Entinen (YSA207459) on yksityinen luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 5,5 ha. Alueen rauhoituspäivämäärä on Korvenpellon lehtokorpi (YSA234037) on yksityinen luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 1,7 ha. Alueen rauhoituspäivämäärä on Suuvuori (FI ) on maa-aineslain nojalla suojeltu alue harju- tai kallioalue ja Natura 2000 verkostoon kuuluva alue, jonka pinta-ala on 9 ha. Kohde on Kuhasensaaren länsirannalla sijaitseva pieni rapautumajyrkänteinen viborgiittivuori, joka hallitsee maisemaa järven suunnalta. Jyrkänteessä on nähtävissä monipuolisia rapautumamuotoja ja se on luonnonarvoiltaan hyvin arvokas kallioalue. Alue on erityisesti merkittävä uhanalaisen hietaneilikan kasvupaikkana sekä erittäin rehevän vuorenaluslehtonsa takia. Kivijärven alueella ei ole muita Natura verkoston mukaisia luonnonsuojelualueita Ylä-Kivijärven säännöstely Ylä-Kivijärvi on säännöstelty Ylä-Kivijärven järjestelyä koskevan toisen vesistötoimikunnan antaman päätöksen 16/1959 perusteella. Päätöksen lupaehdossa 3 todetaan seuraavaa: Hakijan toimesta ja kustannuksella on Huopaisen virtaan paalun 28740/1 kohdalle rakennettava vedenjärjestelypato, jonka kynnyskorkeus on [NN +] 73,96 m ja jossa myötävirtaan katsottuna vasemmalla puolella olevan, neuloilla suljettavan aukon vapaa leveys on vähintään 8,5 m ja oikealla puolella olevan, asetinpalkeilla suljettavan uittoon käytettävän aukon leveys 2,7 m. Padon neuloilla suljettavan aukon yli johtavan hoitosillan kannattajien alareunan tulee olla ainakin korkeudella [NN +] 76,15 m. Pato on varustettava uittajan osoituksen mukaan tarkoituksenmukaisilla puomien kiinnikkeillä. Em. päätöksen lupaehdossa 11 todetaan lisäksi seuraavaa: lupaehdossa 3) mainittu vedenjärjestelypato pidettävä kokonaan avattuna maaliskuun 15 päivästä siihen saakka, kunnes kevättulvan ohimentyä vedenkorkeus Ylä-Kivijärvessä on alentunut korkeudelle [NN +] 74,94 m, minkä jälkeen padon leveämpää aukkoa sulkemalla ja avaamalla vedenkorkeus padon yläpuolella on pysytettävä likimäärin korkeudella [NN +] 74,94 m. Mikäli vedenkorkeus mainitun aukon ollessa suljettuna laskeutuisi tämän korkeuden alapuolelle, on uittoon käytettävää aukkoa asetinpalkeilla pohjasta riittävässä määrin suljettava. Padon avaamiset ja sulkemiset on suoritettava uiton toimittamiseen parhaiten soveltuvalla tavalla ja on padon avaamisessa vältettävä haitallisen tulva-aallon muodostumista." Päätös on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 4.1.
19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 16 (27) Ylä-Kivijärven säännöstelyä on tarkistettu Itä-Suomen Ympäristölupaviraston antaman päätöksen (nro 11/07/2, Dnro ISY-2005-Y-8) mukaisesti. Tarkistettu säännöstely on seuraavanlainen: Juoksutusta Ylä-Kivijärvestä hoidetaan lupamääräyksen 3) mukaisella Huopaistenvirran padolla siten, että juoksutus on läpi vuoden vähintään 0,5 m3/s, minkä lisäksi juoksutuksessa on noudatettava seuraavaa ohjetta: Patoa avaamalla ja sulkemalla Ylä-Kivijärven vedenkorkeus on pyrittävä pitämään tämän päätöksen liitteenä olevan kuvaajan mukaisella tavoitekorkeudella, jonka taitepisteet ovat (N60 + m): 1.1./75,20; 1.4./74,95; 5.5./75,30; 15.6./75,30; 10.9./75,05 ja 5.10./75,05. Kevätaikana on juoksutusta vähennettävä tai suurennettava ottaen huomioon lumen vesiarvo ja odotettavissa olevat tulovesimäärät. Ajanjaksolla on vedenkorkeuden nostamista vältettävä. Kuva 11. Ylä-Kivijärven tarkistetun säännöstelyn tavoitevedenkorkeudet. (Itä-Suomen Ympäristölupaviraston päätös nro 11/07/2, Dnro ISY-2005-Y-8, liite) Päätös on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 4.2. Ylä-Kivijärven säännöstelyllä on olennainen merkitys Kivijärven alueelle perustettavien venereittien kulku- ja haraussyvyyteen. Venereittien kulkusyvyys ja haraussyvyys on määritetty voimassa olevan säännöstelyn mukaisten vedenkorkeuksien perusteella Iso-Rapasalon pengertie Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä (päätös nro 95/2012/2, Dnro ESAVI/540/04.09/2010) myöntänyt luvan penkereen ja sillan rakentamiselle Kuhasensaaresta Kivijärven Rapasalonsalmen yli Iso- Rapasalon saareen. Yksi hankkeen väylistä (Svinhufvudin väylä) sijoittuu vuonna 2016 valmistuneen sillan molemmilla puolilla. Päätös on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 4.3.
20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 17 (27) 4 HANKESUUNNITELMA 4.1 Yleistä Hankkeessa perustetaan neljä yleistä paikallisväylää (venereittiä) Ylä-Kivijärven ja Lahnajärven (Lemi) alueille. Hankkeen avulla mahdollistetaan turvallinen veneily vesistöjen alueella sekä kehitetään alueen virkistyskäyttö- ja matkailumahdollisuuksia. Väylien perustamisella pyritään ohjaamaan alueen vesiliikennettä yleisille kulkuväylille ja turvallisille vesialueille. Yleiset paikallisväylät mukailevat pääosin jo nykyisin vesistön alueella eniten käytettyjä vesikulkureittejä. Erityisesti paikallinen mökki- ja virkistyskäyttöön kohdistuva vesiliikenne sekä alueella kalastusta harrastavat hyötyvät hankkeesta muiden alueella veneilevien ja vesistön luontokohteissa vierailevien matkailijoiden ohella. Väylien perustaminen edellyttää pienimuotoisia ruoppaus- ja räjäytystarpeita väyläalueelle sijoittuvien yksittäisten kivien ja matalikoiden osalta. Väyläalueella suoritettavien ruoppausten ja räjäytysten kokonaismassamäärä jää huomattavasti alle vesilain 3 luvun 3 :ssä mainitun 500 m 3 :n rajan. Väylien perustamiseen liittyen on laadittu yleissuunnitelma (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ). Yleissuunnitelma on ollut suunnittelun aikana Liikenneviraston Sisävesiväylät-yksiköllä kommentoitavana, ja yleissuunnitelman laadinnassa on huomioitu saatuja kommentteja. 4.2 Yleisten paikallisväylien perustaminen Kivijärven alueen väylät sijaitsevat Ylä-Kivijärven alueella sekä lyhyen matkaa myös Lemin edustan Lahnajärvellä. Väylät yhdistävät toisiinsa Luumäen ja Lemin kuntien ranta-alueet sekä Jurvalanharjun alueen ja Kotkaniemen. Hakemuksen kohteena olevien väylien omistajaksi tulee niiltä osin, kun ne sijoittuvat Luumäen kunnan alueella. Lemin kunta omistaa väylät niiltä osin, kun ne sijoittuvat Lemin kunnan alueelle. Hankkeen väylät koostuvat neljästä erillisestä väyläosuudesta, jotka erottavat toisistaan maantiesiltojen rajaamat salmipaikat. Siltojen alituskorkeudet ja siltojen edustojen mataluus rajoittavat osaltaan väylien kulkusyvyyttä. Väylät perustetaan ja nimetään omiksi väylikseen. Kaikkia väyliä koskevat samat suunnitteluperusteet. Väylien kulkusyvyys 1 on 0,8 m ja haraussyvyys 2-1,0 m (vertailutaso Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen määrittelemä NW NAV N ,90 m). Väylien kokonaispituus kaikki väylät yhteenlaskettuna on noin 57 km. Merenkulkulaitoksen julkaisuja 9/2006 Veneväylien suunnitteluohje mukaisesti veneilyyn tarkoitetuilla väylillä, joiden kulkusyvyys on 1,0 m varaveden 3 on oltava vähintään 0,2 m. Perustettavien väylien varavesi on 0,2 m, joka vastaa 20 % kulkusyvyydestä. Varavesi on tällöin minimiohjearvon mukainen. 1 Väylän kulkusyvyys tarkoittaa suurinta suunniteltua syväystä, jolla alus voi käyttää väylää. 2 Väylän haraussyvyys eli varmistettu vesisyvyys tarkoittaa vesisyvyyttä, johon saakka väylällä on varmistettu olevan vapaata vettä. Haraussyvyyden suuruus määräytyy väylän kulkusyvyyden ja varaveden summana. Haraussyvyys voi vaihdella väylälle määritetyn varaveden mukaan väyläosuuksittain, vaikka väylän kulkusyvyys pysyisikin samana. Väylän haraussyvyys todetaan väyläpäätöksessä. 3 Väylän varavesi tarkoittaa vapaata vettä, joka väylän kulkusyvyyden mukaista syväyttä käyttävän aluksen kölin alla täytyy aluksen paikallaan ollessa vähintään olla. Varavesi on tarpeellinen aluksen kulussa tapahtuvien vertikaaliliikkeiden kompensoimiseksi sekä aluksen ohjailtavuuden säilyttämiseksi ja pohjakosketuksen välttämiseksi.
21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 18 (27) Kuva 12. Väyläpoikkileikkaus, periaatepiirros (Liikennevirasto: Vesiväyliin liittyviä käsitteitä, Dnro 1342/610/2005, ) Väylien yleiseksi leveydeksi on määritetty 30 m. Väylien kapeimmat kohdat ovat siltojen ja salmipaikkojen edustoilla, joissa osa väylistä kapenee 10 metriin. Väylien väyläalueen mukainen pinta-ala on noin 170 ha. Väyläalueille haetaan pysyvää käyttöoikeutta. Yleisten paikallisväylien perustamisesta ei hakijan näkemyksen mukaan aiheudu sellaista pysyvää haittaa, josta seuraisi korvausvelvoitteita. Väylät kuuluvat Liikenneviraston vesiväyläluokituksen mukaisesti väyläluokkaan VL6 (venereitti) eli luokkaan veneilyä palveleva reittitasoinen matalaväylä. Väylät yhdistyvät toisiinsa varmistamattomien, mutta yleisesti vesiliikenteen jo nykyisin käyttämien vesialueiden kautta. Väylät sijoittuvat kokonaisuudessaan vesisyvyydeltään varmistetuille vesialueille ruoppauskohteita lukuun ottamatta. Hankkeen pienimuotoisten vesirakennustöiden valmistuttua väyläalueelle sijoittuvilla ruoppauskohteilla suoritetaan riittävän vesisyvyyden varmistavat tankoharaukset. Lisäksi Luumäen väylästä Eteissaaren lounaispuolella erkaneva, Taavetin Lomakeskukseen johtava, väyläosuus (linja 30) sijoittuu varmistamattomalle vesialueelle. Myös ko. väyläosuuden vesisyvyys varmistetaan tankoharaamalla tai monikeilaluotauksella ennen väyläesityksen laatimista. Peruskartasta ilmenevien syvyyskäyrien ja -lukemien perusteella vesisyvyys väyläosuudella vaihtelee -3-8 m välillä, joten alueella ei ole odotettavissa ruoppaustarvetta. Hankkeen mukaiselle vesialueelle sijoitetaan 51 kelluvaa turvalaitetta ja 4 kiinteää levykummelia yleissuunnitelman mukaisesti. Turvalaitteet viedään turvalaiterekisteriin (VATU) uusina turvalaitteina. Turvalaitteiden omistajaksi tulee tai Lemin kunta turvalaitteen sijainnista riippuen Luumäen ja Lemin keskinäisen sopimuksen mukaisesti. Tarkemmat väylätekniset tiedot on esitetty yleissuunnitelmapiirustuksissa piir sekä suunnitelmaselostuksessa hakemussuunnitelman liitteissä
22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 19 (27) Perustettavat väylät Luumäen väylä: Luumäen väylä alkaa Huopaisenvirran pohjoispäässä sijaitsevan Ylä-Kivijärven säännöstelypadon edustalta. Väylä kulkee aluksi Niskaveden ja Kaidansalmen kautta Katosselälle, jonka eteläosassa venereitti kääntyy kohti itää. Väylä johtaa eteläistä reittiä Haapasalon eteläpuolitse Vehmainselän ja Kiurunselän kautta Jurvalanselälle päättyen Laukuslahden edustalle. Jurvalanselältä väylästä erkanee väyläosuus pohjoiseen kohti matalaa Luumäen Jalkosalmen siltaa, johon väyläosuus päättyy. Eteissaaren lounaispuolella väylästä erkanee väyläosuus kohti Taavetin Lomakeskuksen ranta-alueita. Väylän pohjoisempi reitti kiertää Haapasalon pohjoispuolitse ja kulkee Pöydänpäänniemen edustalta Hartunsalmen sillalle, johon väyläosuuden toinen haara päättyy. Väylän pituus haaroineen on noin 23 km ja väylän väyläalueen mukainen pinta-ala noin 70 ha. Väylä haaroineen nimetään Luumäen väyläksi. Väylän omistajaksi tulee. Svinhufvudin väylä: Hartunsalmen itäpuolelta alkava Svinhufvudin väylä yhtyy Meteliselällä Kotkaniemen ja Lemin väliseen väyläosuuteen. Kotkanimen ja Lemin yhdistävältä väyläosuudelta erkanee haara kohti Luumäen Jalkosalmea ja sen pohjoispuolista kapeaa väyläjaksoa. Kotkaniemen edustalta Svinhufvudin väylä johtaa pohjoiseen Sarviniemen ohitse ja Kuhasensaaren itäpuolitse matalan Lemin Jalkosalmen sillan edustalle. Ennen Ruominkapiaa väyläjaksolta erkanee haara kohti Rapasalonsalmessa sijaitsevaa Jaakkoinsiltaa. Toinen kohti Lemiä kulkeva haara johtaa Kuhasensaaren länsipuolitse Syväsalmen sillan edustalle. Tältä väyläjaksolta erkanee haara Jaakkoinsiltaa kohti Arkainsaaren luoteispuolella. Väylän pituus haaroineen on noin 29 km ja väylän väyläalueen mukainen pinta-ala noin 85 ha. Tämä väylä haaroineen nimetään Svinhufvudin väyläksi. Väylän omistajaksi tulee Luumäen kunta Luumäen alueella sijaitsevilla väyläosuuksilla ja Lemin kunta omistaa väyläosuudet Lemin alueella. Kuntaraja risteää väylän kanssa väylälinjojen 5 ja 16 risteyskohdassa ja linjan 21 eteläosassa. Kuuksenen väylä: Kuuksenenselällä sijaitseva väylä yhdistää Syväsalmen sillan, Lemin Jalkosalmen sillan ja Uuden Papinojan uoman toisiinsa. Väylän pituus on noin 3,4 km ja väylän väyläalueen mukainen pinta-ala noin 10 ha. Väylän nimeksi tulee Kuuksenen väylä. Väylän omistajaksi tulee Lemin kunta. Lemin väylä: Uuden Papinojan uoman itäpuolelta alkava väylä Lahnajärvellä johtaa Lemin uimarannan edustalle, johon väylä päättyy. Väylän pituus on noin 1,3 km ja väylän väyläalueen mukainen pinta-ala noin 4 ha. Väylä nimetään Lemin väyläksi. Väylän omistajaksi tulee Lemin kunta.
23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 20 (27) Kuuksenen väylä Lemin väylä Svinhufvudin väylä Luumäen väylä Kuva 13. Perustettavien yleisten paikallisväylien sijoittuminen hankealueella. 4.3 Ruoppaus, räjäytykset ja läjitys Hakemussuunnitelmassa esitettyjen väylien perustaminen edellyttää hankealueella pienimuotoisia ruoppaus-, räjäytys- ja läjitystoimenpiteitä. Ruopattavat ja räjäytettävät kohteet on ryhmitelty seitsemään ruoppauskohteeseen. Ruoppauskohteen RK6 luiskien kaltevuus on 1:6. Ruoppauskohteiden pinta-alat ja ruopattavat massat haraustasoon Hs = -1,0 m N ,90 m on esitetty taulukossa 1. Kivien/lohkareiden ruoppausmäärät on arvioitu niin, että kohteet ulottuvat vähintään 0,5 m haraustason yläpuolelle. Taulukko 1. Alustavat ruopattavat pinta-alat ja massat. Maamassat Ruoppauskohde Ruopattava pinta-ala Ruopattavat (maa)massat Kohteen tyyppi Sijainti Ruoppauskohde 1 0,5 m 2 tr 0,5 m 3 ktr Kivi/lohkare Sianniemi, piir Ruoppauskohde 2 0,3 m 2 tr 0,3 m 3 ktr Kivi/lohkare Sianniemi, piir Ruoppauskohde 3 2 m 2 tr 1 m 3 ktr Kivi/lohkare Pöydänpäänniemi, piir Ruoppauskohde 4 1,5 m 2 tr 3 m 3 ktr Kivi/lohkare Luumäen Jalkosalmi, piir Ruoppauskohde 5 3 m 2 tr 1,5 m 3 ktr Kivi/lohkare Rapasalonsalmi, piir Ruoppauskohde m 2 tr 40 m 3 ktr Maamassoja Ruominkapia, piir Ruoppauskohde m 2 tr 5-20 m 3 ktr Yhteensä n m 2 n m 3 ktr Kiviä/lohkareita Syväsalmen sillan itäpuoli, piir. -208
24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 21 (27) Ruoppauskohde 1: Tankoharan kiinniotto; alueelta poistetaan kivi/lohkare haraustason yläpuolelta arviolta 0,5 m 3. Ruoppauskohde 2: Tankoharan kosketus; alueelta poistetaan kivi/lohkare haraustason yläpuolelta arviolta 0,3 m 3. Ruoppauskohde 3: Tankoharan kiinniotto; alueelta poistetaan kivi/lohkare haraustason yläpuolelta arviolta 1 m 3. Ruoppauskohde 4: Kartoitettu pinnan yläpuolinen kivi/lohkare; alueelta poistetaan kivi/lohkare vedenpinnan ja haraustason yläpuolelta arviolta 3 m 3. Kohde sijaitsee väyläalueen ulkopuolella. Ruoppauskohde 5: Tankoharan kiinniotto; alueelta poistetaan kivi/lohkare haraustason yläpuolelta arviolta 1,5 m 3. Ruoppauskohde 6: Alueelta ruopataan pehmeitä maalajeja arvion mukaan noin 40 m 3 ktr (960 m 2 tr). Pohjan materiaali on arviolta hiekkaa ja liejua. Ruopattavan kerroksen paksuus on alle 1 m, joten ruoppaus suoritetaan neliökaivuna. Ruoppauskohde 7: Alueella yksittäisiä haraustason yläpuolelle ulottuvia kiviä, jotka on rajattu tankoharaamalla idän suunnasta. Alueelta poistetaan kivet/lohkareet haraustason yläpuolelta arviolta 5-20 m 3 ktr. Kohde sijaitsee väyläalueen ulkopuolella. Ruopattavat maamassat ruoppauskohteesta RK6 läjitetään maihin hakijan sopimaan paikkaan. Läjitys suoritetaan siten, että ruoppausmassat eivät pääse valumaan takaisin vesialueelle. Alustavan tiedon mukaan ruoppauskohteen RK6 ruoppausmassat läjitetään kiinteistön alueelle sijoittuvalle pellolle noin 300 metrin päähän ko. ruoppauskohteesta. Läjitysalue on esitetty yleissuunnitelmapiirustuksessa -207 ja kiinteistökartassa 226. Lisäksi läjitysalueen kiinteistön omistajan suostumus alueen käyttämiseksi ruoppauksesta syntyvien massojen läjitykseen on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä Työnaikaiset järjestelyt Ruoppaus- ja läjitystyöt suoritetaan Ympäristöministerin suositusten mukaisesti ympäristön kannalta ja massojen laatuun nähden parhaan käytännön mukaisesti (BEP) ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen (BAT). Työnaikaisilla järjestelyillä pyritään vähentämään veden samentumisen voimakkuutta ja kestoa sekä meluhaittoja. Ruopattavat maamassat poistetaan mekaanisesti ruoppaamalla esim. kuokkakauhalla. Ruoppauksia suoritetaan tarvittaessa myös pitkäpuomisella kaivinkoneella jään päältä tai rannalta. Lohkareiden poistoa saatetaan suorittaa mahdollisesti myös vedenalaisia räjäytyksiä hyödyntäen. Läjitysmassojen siirto ruoppausalueelta RK6 läjitysalueelle L1 tapahtuu lähtökohtaisesti proomu- ja/tai kuorma-autokuljetuksena. Kuljetusmatka työkohteelta läjitysalueelle on yhteensä alle kilometri. Hakija ottaa huomioon alueen vesiliikenteen ruoppaustöiden aikana sekä tarvittaessa tiedottaa alueella tehtävistä töistä hyvissä ajoin. Ruopattavilla alueilla mahdollisesti kulkevien kaapelien, johtojen ja putkien sijainnit selvitetään ennen ruoppausten aloittamista. Mahdollisten kaapelien ja johtojen suojauksista sovitaan asianosaisten kanssa.
25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 22 (27) 4.4 Toteuttamisaikataulu Lähtökohtana on, että yleisen paikallisväylän perustaminen ja uusien turvalaitteiden asentaminen saadaan toteutettua heti hankkeen luvan tultua lainvoimaiseksi. Työt aloitetaan 4 vuoden sisällä luvan myöntämisestä ja saatetaan loppuun 8 vuoden sisällä riippuen hankkeeseen saatavasta rahoituksesta ja kunnan päätöksenteosta. 4.5 Osallistuminen ja vuorovaikutus Hankkeen suunnittelutilanteen ja maastotutkimusten etenemisestä on kerrottu mm. paikallisissa sanomalehdissä. Kivijärven venereitin esisuunnitelman laadinnan yhteydessä järjestettiin avoin yleisötilaisuus Luumäellä, jossa hankkeen taustaa ja suunnitteluperusteita esiteltiin. Osallistujat saivat ottaa kantaa venereitin linjaukseen ja suunnittelun lähtökohtiin. Hankkeen toteuttaminen on edellisessä suunnitteluvaiheessa (esisuunnitelma) saanut kannatusta mm. niiden jako- ja osakaskuntien tahoilta, joiden vesialueille väylät sijoittuvat. 5 HANKKEEN VAIKUTUKSET JA HAITTOJEN VÄHENTÄMINEN 5.1 Yleistä Hankkeen vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty muiden väylien ja venereittien rakennushankkeiden sekä muiden väylähankkeiden ja selvitysten yhteydessä saatuja tuloksia ja kokemuksia. Hankkeesta ei aiheudu ennalta arvattavaa vahinkoa eikä pysyviä haitallisia muutoksia nykyisin vallitsevaan hankealueen vesiympäristön tai sen rantaalueiden tilaan. Hankeen ei arvioida aiheuttavan haitallisia vaikutuksia vesistön nykyiselle käytölle. Hanke parantaa nykytilanteeseen verrattuna vesiliikenteen turvallisuutta vesistön alueella. Hanke luo vesistöön vesiväyläverkoston ja yhdistää vesistön eri osa-alueet toisiinsa ja parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Ennalta arvioiden hankkeen väylien määräämisestä yleisiksi paikallisväyliksi tai väylien tavanomaisesta käytöstä ei aiheudu vesilain 10 luvun 9 :ssä tarkoitettua korvattavaa edunmenetystä, jonka sietämistä ei ole pidettävä kohtuullisena. 5.2 Ympäristö ja vedenlaatu Hankkeesta ei aiheudu pysyvää haittaa ympäristölle tai vedenlaadulle. Ruoppaus- ja räjäytysmäärät ovat hyvin pieniä ja rajoittuvat yksittäisille alueille. Ruoppaukset voivat parantaa veden vaihtuvuutta järven alueella. Hankkeessa arviolta vain yhdellä ruoppauskohteella (RK6) tehdään varsinaisesti järven pohjan sedimentteihin kohdistuvaa ruoppaustyötä, joten veden mahdollinen samentuminen on hyvin paikallista ja pienelle alueelle rajoittuvaa. Työn aiheuttama mahdollinen vähäinen samentumishaitta on ohimenevä ja lyhytaikainen. Samentumista aiheuttavien ruoppaustöiden kesto ruoppausalueella on arviolta muutamasta päivästä noin viikkoon. Rakennustyössä liikkeelle lähteneestä kiintoaineksesta valtaosa jää pohjaan kohteen läheisyyteen. Yleisesti ruoppaustöissä veden samentumisen on todettu olevan varsin paikallista ja vesi alkaa yleensä kirkastua pian ruoppaustöiden päätyttyä.
26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 23 (27) Ruoppaus- ja läjitystyöt suoritetaan ympäristöministeriön suositusten mukaisesti ympäristön kannalta ja massojen laatuun nähden parhaan käytännön mukaisesti (BEP) ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen (BAT). 5.3 Vedenkorkeudet ja virtaamat 5.4 Vesiliikenne Hankkeesta ei aiheudu muutoksia vedenkorkeuksiin eivätkä toimenpiteet vaikuta merkittävästi virtauksiin. Hankealueella on erityisesti kesäisin kohtalaisen vilkas pienveneliikenne. Hanke parantaa nykytilanteeseen verrattuna vesiliikenteen turvallisuutta hankealueella. Hanke myös parantaa alueen matkailumahdollisuuksia ja muita virkistyskäyttömahdollisuuksia, kuten alueen asukkaiden ja kalastajien liikkumista. Väylien perustaminen ei lisää merkittävästi alueen vesiliikennettä, mutta kohdentaa liikkumisen pienemmälle alueelle ja todennäköisesti vähentää liikkumista muilla alueilla. Vesiliikennettä ohjataan merkityille reiteille kauemmas rannasta. Pienimuotoisista vesirakennustöistä aiheutuu tilapäistä haittaa vesialueiden käytölle. Työkoneet ja työskentelyalueet merkitään asianmukaisesti, jotta haitat ja riskit vesiliikenteelle ovat mahdollisimman vähäiset. 5.5 Kalasto ja kalastus 5.6 Virkistyskäyttö Hakemussuunnitelman mukaiset väylät sijoittuu pääosin jo nykyisin paljon liikennöidyille vesialueille. Hankkeella ei ole pysyviä vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon. Perustettavien väylien väyläaluetta (väylän leveys 30 m) ei pidetä merkittävänä kalojen esiintymisalueena, eikä alue ole kalataloudellisesti merkittävä. Väylät sijaitsevat pääosin jo vakiintuneilla kulkureiteillä eikä niiden aluetta täten käytetä merkittävästi säännölliseen kalastukseen. Hanke ei lievää mahdollisesti lisääntyvää meluhaittaa lukuun ottamatta huononna vesialueen kalantuottoa ja kalastusoloja nykytilaan verrattuna. Vaikutukset kalastukseen ja kalastoon ovat väliaikaisia ja kohdistuvat ruoppaustöihin liittyvään mahdolliseen veden tilapäiseen samentumiseen, räjäytyksistä aiheutuvaan tilapäiseen meluhaittaan sekä erilaisten työkoneiden mahdollisesti aiheuttamaan lievään meluhaittaan. Veden lievä samentuminen ja melu karkottavat väliaikaisesti kaloja ruoppauskohteen välittömästä läheisyydestä kauemmaksi. Hankkeesta ei aiheudu haittaa vesialueiden virkistyskäytölle. Hankealueella ei sijaitse uimarantoja, joille hankkeesta aiheutuisi haittaa. Hanke edistää vesialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia, kun liikkuminen vesiteitse on virallisten väylien myötä aiempaa turvallisempaa. Väylien turvalaitteet asennetaan sellaisena aikana ja siten, että vesialueelle ja sen käytölle ei aiheudu tarpeetonta haittaa. Ranta-alueiden virkistyskäyttö ja viihtyvyys paranevat, kun vesiliikennettä ohjataan merkityille reiteille kauemmas rannasta. Pienimuotoisten vesirakennustöiden työnaikainen melu aiheuttaa lyhytaikaista ja tilapäistä lievää meluhaittaa ruoppauskohteiden läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen alueilla.
27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 24 (27) 5.7 Rakenteet ja laitteet sekä johdot ja kaapelit Hankkeen vaikutusalueella ei tiettävästi sijaitse sellaisia rantarakenteita tai laitteita, joille aiheutuisi korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Hankkeella ei ole vaikutusta väylien jatkeilla sijaitseviin siltoihin tai niiden rakenteisiin. Väylien kanssa risteää useita vedenalaisia kaapeleita ja johtoja sekä ilmajohtoja. Ilmajohdot tulee tarvittaessa merkitä maastoon verkon omistajien toimesta asianmukaisin alituskorkeudesta ilmoittavin tauluin Liikenneviraston ohjeita ja määräyksiä noudattaen. Hankkeella ei ole vaikutusta vedenalaisiin kaapeleihin tai johtoihin eikä ilmajohtoihin. 5.8 Vesienhoitosuunnitelma Valtioneuvosto on hyväksynyt tehdyllä päätöksellä Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosiksi Vesienhoitosuunnitelma (VHA 3) on valmisteltu vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004, muutos 1263/2014) nojalla. Vesienhoidon ympäristötavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja saavuttaa hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitosuunnitelman perusteella ympäristötavoitteiden saavuttamista voidaan pidentää tietyin ehdoin 6 tai 12 vuodella vuodesta Ekologisen luokituksen mukaan hakemussuunnitelman käsittävän vesialueen pintaveden ekologinen tila on hyvä (2013). Hankkeen ruoppauskohteiden läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat vähintään yli puolen kilometrin etäisyydellä ruoppauskohteista. Hakemussuunnitelmassa esitetyllä yleisten paikallisväylien perustamisella ei ole vaikutusta vedenlaatuun. Hankkeen toimenpiteet eivät ole vesienhoitosuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden vastaisia (vesilain 3 luvun 6 2 momentti). Ottaen huomioon alueen nykyinen vesiliikenne, hankkeen haitallisten vaikutusten rajoittuminen mahdolliseen vesiliikenteen lievään meluun ja mahdolliseen veden väliaikaiseen lievään samentumiseen ruoppauskohteiden läheisyydessä sekä hakemuksen kohteena olevien vesistönosien vakiintuneisuus kulkureitteinä, hakija katsoo, että hakemussuunnitelmassa esitetty yleisten paikallisväylien perustaminen ei vaikeuta Kymijoen-Suomenlahden vesienhoidon vesienhoitosuunnitelman tavoitetilan ylläpitämistä tai saavuttamista. 5.9 Vaikutukset Natura verkoston ja luonnonsuojelualueiden luontoarvoille Hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia Kivijärven alueella sijaitseville luonnonsuojelualueille. Hanke ei heikennä niitä luontoarvoja, jotka ovat suojeluperusteina Suuvuoren Natura-alueelle. Hakemuksen kohteena olevat väylät eivät sijoitu millekään luonnonsuojelualueelle. Hankkeen pienimuotoisten ruoppaus- ja räjäytystoimenpiteiden vaikutukset rajoittuvat verrattain pienille alueille aivan ruoppauskohteiden lähiympäristöön ja ovat luonteeltaan lähinnä lyhytaikaista meluhaittaa. Perustettavat vesiväyläyhteydet sijoittuvat pääosin vakiintuneille kulkuväylille, joita pääasiassa käytetään järvellä liikuttaessa. Hankkeen toimenpiteet eivät ulotu maa-alueille läjitystä lukuun ottamatta.
28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 25 (27) Hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia muille alueen luonnonsuojelualueille. Hankkeen ei arvioida muuttavan luonnonsuojelualueiden luonnetta tai heikentävän alueiden kasvillisuuden, eläimistön tai maiseman nykytilaa Muut vaikutukset Hankkeen toteuttaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä muulle alueidenkäytön järjestämiselle. Hankkeesta ei voida ennakoida aiheutuvan luonnonsuojelulain (1096/1996) vastaisia seurauksia. Hankkeesta ei aiheudu haittaa vedenalaiselle kulttuuriperinnölle eikä hankealueella tiettävästi sijaitse historiallisesti arvokkaita vedenalaisia muinaismuistoja tai muinaisjäännöksiä. 6 HANKKEEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hankkeesta ei ole odotettavissa pysyviä haitallisia vaikutuksia vesiympäristöön ja sen käyttöön. Hakijan näkemyksen mukaan hankkeen vaikutuksille ei ole syytä esittää tarkkailuohjelmaa. Pienimuotoisten ruoppausten ja räjäytysten aikaisia vaikutuksia vesistöön tarkkaillaan silmämääräisesti töiden aikana. Jos työn aikana todetaan ennalta arvaamattomia vaikutuksia vesiympäristön tilaan, kalakantoihin tai kalastukseen, niin ne pyritään tarvittaessa selvittämään vesi- tai kalatalousviranomaisen kanssa erikseen sovittavan ohjelman mukaisesti. 7 HANKKEESTA SAATAVA HYÖTY Hankkeesta saatavat merkittävimmät hyödyt kohdistuvat vesiliikenteen turvallisuuden parantumiseen hankealueella. Perustettavien yleisten paikallisväylien myötä vesiliikennettä ohjataan virallisten kulkuväylien alueille. Hankkeesta hyötyvät monet alueella liikkuvat tahot, kuten alueen asukkaat, veneilijät, matkailijat ja kalastajat sekä alueella yritystoimintaa ja elinkeinoaan harjoittavat. Hankkeen myötä väylille määritetään vesisyvyydeltään varmistetut alueet ja vahvistettu kulkusyvyys. Yleisten paikallisväylien perustamisesta saatavaa hyötyä on verrattu siitä aiheutuviin haittoihin seuraavassa luettelossa esitetyn mukaisesti: Hankkeen hyöty- / haittavertailu: Hyödyt: + Hanke parantaa nykytilanteeseen verrattuna vesiliikenteen turvallisuutta koko hankealueella, kun liikennettä ohjataan virallisille väylille, jotka on merkitty maastoon virallisin turvalaittein. Vesiliikenne pyritään keskittämään väylille. + Väylät voidaan viedä merikarttoihin ja muihin virallisiin karttoihin. Väylille on määritetty kulkusyvyys, haraussyvyys ja väyläalue. + Vesistöön muodostuu vesiväyläverkosto, jolloin vesistön käyttömahdollisuudet monipuolistuvat ja selkeytyvät. + Alueen virkistys-, matkailu- ja retkeilymahdollisuudet paranevat. + Ranta-alueiden viihtyvyys paranee, kun vesiliikenne siirtyy käyttämään reittejä kauempana rannoista.
29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Hakemussuunnitelma 26 (27) Haitat: - Vesiliikenteen aiheuttama melu saattaa hieman lisääntyä. Toisaalta alueella on ollut vesiliikennettä aiemmin, joka on osittain kohdistunut myös nykyisten väylälinjausten ulkopuolisille alueille. 8 OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET - Ruoppaus- ja räjäytyskohteiden läheisyydessä vesi saattaa väliaikaisesti ja lyhytaikaisesti samentua ja ruoppaus- sekä räjäytystöistä saattaa aiheutua luonteeltaan väliaikaista melua. Hakijan eli Luumäen kunnan tarkoituksena on perustaa neljä yleistä paikallisväylää luvussa 4.2 mainittujen vesiväylien mukaisille vesialueille, joten hanke on siten vesilain 10 luvun 2 :n 2 momentin mukaisesti luvanvarainen hanke. Hakijan näkemyksen mukaan hakemuksessa esitetyt vesistön osat on tarpeen pitää avoimina yleistä vesiliikennettä varten. Väylät täyttävät sellaiset vaatimukset, jotka vesistössä harjoitettava liikenne huomioon ottaen yleiselle kulkuväylälle kohtuudella voidaan asettaa. Hanke täyttää siten vesilain 10 luvun 3 :n mukaiset edellytykset. Hankkeesta ei aiheudu muutoksia vallitsevaan vedenkorkeus- ja virtaamatilanteeseen. Hanke ei aiheuta nykytilaan verrattuna pysyviä haitallisia vaikutuksia alueen vesiympäristöön tai sen käyttöön. Hakemuksen mukaiset perustettavat yleiset paikallisväylät sijoittuvat maakuntakaavan ja yleiskaavan alueille. Väylät ovat voimassa olevien maakuntakaavan sekä yleiskaavojen tavoitteiden mukaisia, joten hankkeen suhde maankäyttöön on vesilain 3 luvun 5 mukaisesti otettu huomioon. Hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edun menetystä vesialueen omistajille eikä muillekaan vesiympäristöön liittyvien etujen tai oikeuksien omistajille. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, eikä aiheuta vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteisiin tai vesiluontoon ja sen toimintaan eikä huononna paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja. Hanke ei ole luonnonsuojelulain, jätelain, maankäyttö- ja rakennuslain tai muinaismuistolain vastainen eikä ole ristiriidassa vesienhoito- ja merenhoitosuunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden kanssa (vesilain 1 luvun 2 ). Hanke ei hakijan näkemyksen mukaan aiheuta edunmenetyksiä millekään osapuolelle eikä loukkaa yleistä etua. Hankkeesta saatava hyöty on huomattavasti siitä mahdollisesti koituvaa haittaa suurempi. Hakijan näkemyksen mukaan vesilain 3 luvun 4 :n 1 ja 2 momentin mukaiset luvan myöntämisen yleiset edellytykset ovat siten voimassa. Markku Vähäkäkelä suunnittelupäällikkö, ins. (ylempi AMK) Eero Jalkanen suunnitteluinsinööri, ins. (AMK)
Kivijärven venereitit
LUUMÄEN KUNTA Kivijärven venereitit Yleissuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.3.2017 P29656 Yleissuunnitelma Jalkanen Eero 31.3.2017 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 NYKYTILANNE HANKEALUEELLA...
LisätiedotHAKEMUS. Ympäristölupa 716
07.08.2017 07.08.2017 2(11) Sisällysluettelo 1. Hakija...3 1.1. Yrityksen perustiedot...3 1.2. Yrityksen yhteystiedot...3 1.3. Yhteyshenkilöt...4 2. Tiivistelmä...4 2.1. Hakijan laatima kuvaus...4 3. Taustatiedot...4
LisätiedotLuumäen, Svinhufvudin, Kuuksenen ja Lemin väylien määrääminen yleisiksi paikallisväyliksi sekä niihin liittyvät ruoppaukset, Lemi ja Luumäki
PÄÄTÖS Nro 89/2019 Dnro ESAVI/7809/2017 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2019 ASIA Luumäen, Svinhufvudin, Kuuksenen ja Lemin väylien määrääminen yleisiksi paikallisväyliksi sekä niihin liittyvät
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2013 1 (5) 276 Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin liikuntaviraston hakemuksesta HEL 2012-014235 T 11 01 01 Viite: Dnro ESAVI/165/04.09/2012
LisätiedotVUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN
VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,
Lisätiedot1 VÄYLÄ... 3 2 VÄYLÄN LINJAUS JA VÄYLÄLINJA... 3 3 VÄYLÄN SIJAINTI... 4 4 VÄYLÄN KULKUSYVYYS... 4 5 VARAVESI... 4 6 VÄYLÄN HARAUSSYVYYS...
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 VÄYLÄ... 3 2 VÄYLÄN LINJAUS JA VÄYLÄLINJA... 3 3 VÄYLÄN SIJAINTI... 4 4 VÄYLÄN KULKUSYVYYS... 4 5 VARAVESI... 4 6 VÄYLÄN HARAUSSYVYYS... 5 7 VÄYLÄALUE... 5
LisätiedotYmpäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015
Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) Dnro 1280/090/ VESILAIN MUKAINEN LUOKITTELU... 3
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) Sisällysluettelo 1 VESILAIN MUKAINEN LUOKITTELU... 3 2 LIIKENNEVIRASTON VESIVÄYLÄLUOKITUS... 3 2.1 Perusluokitus... 3 2.2 Tekniset määrittelyt (täydennysosio perusluokitukseen)...
LisätiedotKimolan vesiväylähanke
Kimolan vesiväylähanke 1 Hankkeen kuvaus Kimolan vesiväylähanke on elinkeinojen kehittämishanke, jossa laaditaan suunnitelmat kanavan muuttamiseksi veneille ja aluksille soveltuvaksi sulkukanavaksi. Kimolan
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 HAKIJA Savon Voima Verkko Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kallaveteen välille Säyneensalo
LisätiedotVesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
LisätiedotBosundin venevalkaman edustan merialueen ruoppaaminen, Espoo
Etelä-Suomi Päätös Nro 162/2013/2 Dnro ESAVI/42/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 16.8.2013 ASIA HAKIJA Bosundin venevalkaman edustan merialueen ruoppaaminen, Espoo Bosundin venekerho ry HAKEMUKSEN
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 124/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 124/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-62 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2005 ASIA HAKIJA Merikarvia Kasalan kalasataman väylän määrääminen yleiseksi paikallisväyläksi,
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013
LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotEvijärven ruoppausalueet Evijärven kunnostushanke
Evijärven ruoppausalueet Evijärven kunnostushanke Evijärvi on jaettu viiteen eri vesiosakaskuntaan: Kirkonkylän, Lahdenkylän, Inankylän, Särkikylän ja Jokelankylän osakaskunnat (Kuva 1). Ruoppaukset toteutetaan
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotHankkeen mitoituksessa käytettävä purjehduskauden alivedenkorkeus (NW nav ) on NN +75,10 metriä.
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 26/2014/2 Dnro ISAVI/62/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 3.4.2014 ASIA Vuohisaaren syväväylän vesialueen määrääminen kauppamerenkulun vesiliikenteen käyttöön yleiseksi paikallisväyläksi,
LisätiedotASIA Kajajärven rannan ruoppaaminen kiinteistöjen ja edustalla yhteisellä vesialueella , Eura
Etelä-Suomi Päätös Nro 58/2012/2 Dnro ESAVI/229/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 15.3.2012 ASIA Kajajärven rannan ruoppaaminen kiinteistöjen 50-406-2-776 ja 50-406-2-777 edustalla yhteisellä vesialueella
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 72/10/2 Dnro ISAVI/132/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 72/10/2 Dnro ISAVI/132/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.7.2010 HAKIJA Pohjois-Karjalan Sähkö Oy ASIA Keskijänniteilmajohdon rakentaminen Humalasaaren
LisätiedotRannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN
LisätiedotEhdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö
Ehdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö Vaasan kaupungin tekninen toimi Kuntatekniikka Antti Ruokonen 0.8.018 Sisällys 1. Johdanto. Hankkeen kuvaus. Vesistön ekologinen tila.
LisätiedotYleisen paikallisväylän määrääminen Unnukan - Kallaveden välille (Hartikansalon venereitti), Leppävirta.
PÄÄTÖS Nro 96/07/1 Dnro ISY-2007-Y-54 Annettu julkipanon jälkeen 27.8.2007 HAKIJA Leppävirran kunta ASIA Yleisen paikallisväylän määrääminen Unnukan - Kallaveden välille (Hartikansalon venereitti), Leppävirta.
LisätiedotOulun sataman tuloväylän syventäminen
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OULUN SATAMA Oulun sataman tuloväylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2015 4701-P25804 YVA-ohjelma Jonsson Jyrki 15.1.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Tehdyt tutkimukset...
LisätiedotPäätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011
Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse
LisätiedotSisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) 31.10.2011 Dnro 4955/1021/2011 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ...
LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 VÄYLÄN KULKUSYVYYDEN TULKINTA KÄYTÄNNÖSSÄ... 3 3 VARAVEDEN MÄÄRÄ JA VARAVESITARPEEN ARVIOINTI... 4 4 VESISYVYYDEN VERTAILUTASO... 5 5 VÄYLÄN
LisätiedotKaapelin rakentaminen Kivijärven Saarensalmeen ja töidenaloittamislupa, Kinnula.
PÄÄTÖS Nro 27/09/1 Dnro ISY-2009-Y-84 Annettu julkipanon jälkeen 4.5.2009 HAKIJA Vattenfall Verkko Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kivijärven Saarensalmeen ja töidenaloittamislupa, Kinnula. HAKEMUS Hakija
LisätiedotKCF PALTAMO JÄRVEEN ASENNETTAVIEN PUTKILINJOJEN ESISUUNNITELMA
Pöyry Finland Oy PL 52 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 21818 www.poyry.fi Päivä 23.3.2019 Viite 101010295 Sivu 1 (5) Yhteyshlö
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotKUULUTUS Esitys Mussalon D-laiturin rakentamisen ja ruoppaamisen kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi
KUULUTUS VARELY/2146/5723/2018 5.7.2018 Esitys Mussalon D-laiturin rakentamisen ja ruoppaamisen kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi Asia Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle
LisätiedotKivijärven kalastusalue Hietakallionkatu 2, 53850 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI. Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke
HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Lemin järvien kunnostus - hanke Hankkeen numero: 21075 Toteuttaja yhteystietoineen: Kivijärven kalastusalue, Aarno Parkkola, Tapiolankatu 1, 54710 Lemi 1. Tausta Hankealueen
LisätiedotIso Maisaaren yhteysalusväylän määräämistä julkiseksi kulkuväyläksi
Etelä-Suomi Päätös Nro 121/2012/2 Dnro ESAVI/180/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2012 ASIA Iso Maisaaren yhteysalusväylän määrääminen julkiseksi kulkuväyläksi, Naantali LUVAN HAKIJA Liikennevirasto
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA
HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.
LisätiedotLotjasaaren venesatamaan johtavan väylän määrääminen yleiseksi paikallisväyläksi,
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 79/2012/2 Dnro ISAVI/88/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2012 HAKIJA Mikkelin kaupunki ASIA Lotjasaaren venesatamaan johtavan väylän määrääminen yleiseksi paikallisväyläksi,
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotTäydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä.
Täydennyksen liite 1.1 Utön osayleiskaava on kokonaisuudessaan täydennyksen liitteenä. Ote Korppoon eteläisen saariston osayleiskaavan osista 4 ja 5 (Paraisen kunta). Punaisella hankealueen likimääräinen
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Saimaan Jaaninveden Varmavirtaan sekä töidenaloittamislupa,
LisätiedotPyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotPyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu
Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Yleisötilaisuus 25.2.2016, Pyhäjoki 2016-02-26 Page 1 Lähtökohdat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut tulvasuojelutoimenpiteitä Pyhäjoen
LisätiedotRUOPPAUS, MASSOJEN LÄJITTÄMINEN JA VESIJÄTÖN LUNASTUS ALAKYLÄN YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNTA VUOSIKOKOUS
RUOPPAUS, MASSOJEN LÄJITTÄMINEN JA VESIJÄTÖN LUNASTUS 20.4.2018 ALAKYLÄN YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNTA VUOSIKOKOUS RUOPPAUKSESTA HUOMIOITAVA KIINTEISTÖN EDUSTALLA EI OLE LUNASTAMATONTA VESIJÄTTÖÄ KIINTEISTÖN
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotHEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.
HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo
LisätiedotKYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS
Kouvolan kaupunki Yhdyskuntatekniset palvelut OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KYMIJOEN ULKOILUREITTI YLEISSUUNNITELMAN TARKENNUS Pvm. 18.7.2018 Täyd. Diaari 1857/10.02.01/2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotOma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
LisätiedotJUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.
JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus 14.5.2018 Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa. Kaavan vireilletulo: Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta.. 2018
LisätiedotNÄÄSINSALMEN ALITUS VESIJOHDOLLA
Päivämäärä 20.6.2017 ÄHTÄRIN ENERGIA JA VESI OY NÄÄSINSALMEN ALITUS VESIJOHDOLLA ÄHTÄRIN ENERGIA JA VESI OY NÄÄSINSALMEN ALITUS VESIJOHDOLLA Tarkastus 20.6.2017 Päivämäärä 20.6.2017 Laatija Tarkastaja
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 56/2008/2 Dnro LSY 2008 Y 45. Köörtilän venereitin määrääminen yleiseksi paikallisväyläksi, Merikarvia
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 56/2008/2 Dnro LSY 2008 Y 45 Annettu julkipanon Jälkeen 15.10.2008 ASIA HAKIJA Köörtilän venereitin määrääminen yleiseksi paikallisväyläksi, Merikarvia
LisätiedotKuutsalon pohjoispuolella sijaitsevan väylän määrääminen julkiseksi kulkuväyläksi, Vesilain 10 luvun 2 :n 1 momentti ja 1 luvun 7 :n 1 momentti
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 252/2012/2 Dnro ESAVI/106/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 20.11.2012 ASIA Kuutsalon pohjoispuolella sijaitsevan väylän määrääminen julkiseksi kulkuväyläksi, Kotka HAKIJA Liikennevirasto
LisätiedotRanta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.
SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 15/2009/1 Dnro LSY-2009-Y-30 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 15/2009/1 Dnro LSY-2009-Y-30 Annettu julkipanon jälkeen 2.4.2009 ASIA HAKIJAT Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 2/2009/1 muuttaminen
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset
Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Päiväys 13.5.2015 LUUMÄKI /TAAVETTI LINNALANTIE- UKKO-PEKANKAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osia Linnalantiestä ja Marttilantiestä
LisätiedotEsitys Juupajärven kunnostuksen (Seinäjoki) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi
Kuulutus 1 (1) 8.10.2018 2783/5723/2018 Esitys Juupajärven kunnostuksen (Seinäjoki) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi Asia Siltala-Juupakylä kyläyhdistys ry on 2.10.2018 toimittanut Varsinais-Suomen
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, ehdotusvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA-ASEMA- KAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (8) S. Paananen, T. Järvinen Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 1 1.1 Kaavaprosessin
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 19/2013/2 Dnro ISAVI/11/04.09/2013
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 19/2013/2 Dnro ISAVI/11/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 13.3.2013 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Padon poistaminen ja ruoppaus Nurmijärven Kurkilahdessa Kohtiluodon ja mantereen välisellä
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Tenetin virran alitse, Sotkamo Naapurinvaaran vesiosuuskunta Huuskonniementie
LisätiedotKaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 59/2014/2 Dnro ISAVI/21/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2014 ASIA Kaapeleiden rakentaminen Pyhäkosken ja Pyhäkosken kanavan ali, Mäntyharju HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy HAKEMUS
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 105/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 221. Vuosaari Kalkkiranta veneväylän linjauksen muuttaminen, Helsinki ja Sipoo
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 105/2007/3 Dnro LSY 2006 Y 221 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Vuosaari Kalkkiranta veneväylän linjauksen muuttaminen, Helsinki
LisätiedotUudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset
Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotKauriansalmen vierasvenesatamahankkeeseen kuuluvat ponttonilaiturin rakentaminen ja Kuolimon vesialueen ruoppaaminen, Suomenniemi.
PÄÄTÖS Nro 83/07/2 Dnro ISY-2007-Y-34 Annettu julkipanon jälkeen 25.7.2007 HAKIJA Suomenniemen kunta ASIA Kauriansalmen vierasvenesatamahankkeeseen kuuluvat ponttonilaiturin rakentaminen ja Kuolimon vesialueen
Lisätiedot(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 3/2013/2 Dnro ESAVI/111/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.1.2013 ASIA Rautilakeskuksen rannan kunnostaminen ja vesialueen ruoppaaminen, Vehmaa HAKIJAT Asunto Oy Vehmaan Rautilan
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 42/10/2 Dnro ISAVI/38/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 42/10/2 Dnro ISAVI/38/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotPäätös Nro 54/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/30/04.09/2011
Päätös Nro 54/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.7.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Yhdyskaapelin rakentaminen Päijänteen vesialueelle ja töiden aloittaminen, Jyväskylä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,
LisätiedotKALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 4114 KUOPION KAUPUNKI SAVON SELLU OY KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 12.5.2011 PÄIVITETTY 7.2.2012 JUKKA HARTIKAINEN KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN
LisätiedotVesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 221 Asianro 5403/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-419-3-104-M606 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus
LisätiedotMerenkulkulaitoksen kulkuväylien perustamiskäytäntö
Merenkulkulaitoksen julkaisuja 9/2007 Merenkulkulaitoksen kulkuväylien perustamiskäytäntö Helsinki 2007 ISBN 978-951-49-2132-2 ISSN 1456-7814 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 1.9.2007 Tekijät
LisätiedotErityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 19/2004/3 Dnro LSY-2003-Y-46
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 19/2004/3 Dnro LSY-2003-Y-46 Annettu julkipanon jälkeen 14.6.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Veneväylän ruoppaaminen merelle hakijan omistamalta kiinteistöltä
LisätiedotKiinteistön Grundstrand RN:o 1:18 vesialueen ja sen edustalla olevan yhteisen vesialueen RN:o 876:1 ruoppaaminen, Kemiönsaari
Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 241/2013/2 Dnro ESAVI/97/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 7.11.2013 ASIA Kiinteistön Grundstrand RN:o 1:18 vesialueen ja sen edustalla olevan yhteisen vesialueen RN:o 876:1
LisätiedotVesilaki 19.5.1961/264
Vesilaki 19.5.1961/264 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä Vesialueet ja vedet Käytön yleiset rajoitukset 12 Joessa on syvimmällä kohdalla valtaväylä veden vapaata juoksua,
LisätiedotMerenkulkulaitos 8/
8,5 Merenkulkulaitoksen TIEDOTUSLEHTI Merenkulkulaitos 8/12.7.2005 VAYLIEN KULKUSYVYYSKÄYTÄNTÖ Väylien syvyys ilmoitetaan Suomessa kulkusyvyytenä. Merenkulkulaitos vahvistaa kullekin väylälle tietyn kulkusyvyyden,
LisätiedotRakennetun kaapelin pysyttämistä Hiidensalmessa Pyhäjärvellä koskeva hakemusasia, Iitti.
PÄÄTÖS Nro 75/06/1 Dnro ISY-2006-Y-38 Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2006 HAKIJA Iitin Sähkö Oy ASIA Rakennetun kaapelin pysyttämistä Hiidensalmessa Pyhäjärvellä koskeva hakemusasia, Iitti. HAKEMUS Hakija
LisätiedotPäätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010
Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotKiesimäjoen rannan kaivu ja pengerlaiturin rakentaminen Unnukan Joensuunlahdella, Leppävirta
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 54/2014/2 Dnro ISAVI/20/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 18.8.2014 ASIA HAKIJA Kiesimäjoen rannan kaivu ja pengerlaiturin rakentaminen Unnukan Joensuunlahdella, Leppävirta Jaakko
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Puhoksen makasiinilaiturin uusiminen ja valmistelulupa, Kitee Kiteen kaupunki HAKEMUS Kiteen kaupunki
LisätiedotVesialueen ruoppaaminen hakijoiden omistaman määräalan edustalla, Mikkeli.
PÄÄTÖS Nro 7/05/2 Dnro ISY-2004-Y-183 Annettu julkipanon jälkeen 31.1.2005 HAKIJAT Ulla Tukiainen Marko Tukiainen ASIA Vesialueen ruoppaaminen hakijoiden omistaman määräalan edustalla, Mikkeli. HAKEMUS
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 39/2013/2 Dnro ISAVI/73/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 39/2013/2 Dnro ISAVI/73/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2013 ASIA Rantautumispaikan rakentaminen Juurusveden Hiekkaniemeen siihen kuuluvine ruoppauksineen ja yleisen paikallisväylän
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotHöyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta-asemakaavojen kumoaminen
PIHTIPUTAAN KUNTA Höyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta- Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.4.2019 P37114 Kaavaselostus 1 (17) Timo Leskinen 1.4.2019 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotVATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30
VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU Kyläilta Vatjusjärven koululla 9.12.2009 klo 18.30 Kyläilta 9.12.2009 Suunnittelutyön tarkoitus Suunnittelutilanne Tehdyt maastotyöt Järvien nykytila Laaditut
Lisätiedot