LAPE-muutosohjelma Asiakaskyselyn keskeiset tulokset

Transkriptio

1 LAPE-muutosohjelma Asiakaskyselyn keskeiset tulokset Lape Etelä-Karjala ja Lape Uusimaa Muutosagentti, FM, KTM Mona Taipale Muutosagentti, TtT Hanna Tiirinki

2 LAPE-muutosohjelma Yksi hallituksen 26 kärkihankkeesta Muutos kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita sekä lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria Tavoitteena * lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja voimavarojen vahvistaminen * perheiden osallistuminen omien palveluidensa suunnitteluun * vanhemmuuden tuen ja matalan kynnyksen palveluiden vahvistaminen * sopiva tuki oikeaan aikaan * kustannussäästöt (korjaavien palveluiden ja laitoshoidon tarpeen väheneminen) Rahoitus yhteensä 40 miljoonaa euroa, Etelä-Karjalan osuus 1,1 miljoonaa euroa Mukana valtio, kunnat, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat, ev. lut seurakunnat Yhteistyössä STM, OKM, Kuntaliitto, Opetushallitus, THL, Kirkkohallitus, järjestöjä 2

3 LAPE-muutosohjelman tavoitteet 3

4 LAPE-muutosohjelman osa-alueet 4

5 Etelä-Karjalan LAPE-toimijat Eksote Etelä-Karjalan kunnat - kasvatus- ja opetustoimi ja nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimi Nicehearts ry Imatran seudun Pelastakaa Lapset ry MLL Kymen Piiri ry Etelä-Saimaan 4H ry Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Etelä-Karjalan ev. lut seurakunnat Lisäksi n. 20 järjestöä ja yksityistä toimijaa ilman rahoitusosuutta 5

6 Asiakaskyselyn tarkoitus ja kohderyhmä Kyselyn toteuttaja-tilaajat: Etelä-Karjalan Lape Uudenmaan Lape Kyselyn tarkoitus: Kartoittaa alueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen käyttäjien kokemuksia ja kehittämistarpeita Saada parempi kuva nykytilanteesta ja kehittämiskohteista Kysely voidaan toteuttaa haluttaessa uudelleen Lapehankkeen loppukaudella Vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja kuulemista Kyselyn kohderyhmä: Lasten, nuorten ja perheiden palveluita käyttävät tahot Vastaajina huoltajat 6

7 Asiakaskyselyn toteutus Kysely oli auki Etelä-Karjalan ja Uudenmaan Lape-tiimit suunnittelivat kyselyn yhteistyössä NHG:n kanssa NHG toteutti kyselyn saatekirjeet, teknisen toteutuksen, aineiston keruun sekä kvantitatiivisten tulosten analysoinnin ja esityspohjan Muutosagentit laativat vertailevan ja laadullisen analyysin Kyselyn jakelukanavina hyödynnettiin mm. Sidosryhmäviestintä (suorat postituslistat) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteet (esim. neuvolat) Varhaiskasvatuksen omat viestintäkanavat Leikkipuistot ja kerhot Wilma-järjestelmä Lasten, nuorten ja perheiden asiointi- ja liikkumispaikat (kirjastot, nuorisotilat, harrastetilat, kauppakeskukset) Nuorisovaltuustot Sosiaalinen media (Facebook, Twitter) Kyselyyn saatiin vastauksia: Lape Etelä-Karjala 659 Lape Uusimaa 1851 (HUOM! Pääkaupunkiseutu ei ollut mukana)

8 Tulosten tulkinnassa huomioon otettavaa Kokonaisvastaajamäärä oli levittämispanostuksiin nähden hyvä Vastauksia tulkittaessa on hyvä huomioida vastauksien vinoutuneisuuteen sekä validiteettiin liittyvät seikat: Kyselyyn vastasivat vain aikuiset Kyselyyn vastattiin anonyymina Kyselyn tulokset eivät perustu satunnaisotantaan eikä vastaajaotos ole edustuksellinen: kyselyyn ovat vastaneet tahot, jotka ovat asioista kiinnostuneita Kyselyyn on voinut vastata useammankin kerran Anonymiteetin vuoksi kyselyn kunta- tai postinumerokohtaisia tuloksia ei analysoida erikseen pienten N- eli vastaajamäärien takia Tuloksia tulkittaessa on huomioitava kunkin prosentuaalisesti esitettävän osuuden osalta kuinka monta vastaajaa todellisuudessa kunkin vastausvaihtoehdon takana on. Osassa kysymyksistä vastaajamäärät jäävät pieniksi ja tuloksia voidaankin pitää näiltä osin luotettavuudeltaan heikkona. 8 NHG

9 Vastaajien määrä ja osuus lapsiperheistä Etelä-Karjalassa 9

10 Asiakkaiden antamat yleisarvosana Etelä-Karjalassa * Vastaajamäärät per kysymys / aihealue vaihtelevat merkittävästi 10

11 Neuvolapalvelut ja tuetut perhepalvelut Neuvolapalveluihin ollaan hyvin tyytyväisiä Lähtökohtaisesti Etelä-Karjalan asukkaat antoivat paremmat yleisarvosanat lakisääteisille peruspalveluille Uudenmaan asukkaisiin verrattuna Neuvolapalveluihin oltiin tasaisen tyytyväisiä molemmissa maakunnissa Joka viides vastaajista oli neuvolapalveluihin erittäin tyytyväinen Lähes puolet vastaajista antoivat neuvolalle kiitettävän arvosanan Alle joka kymmenes asiakas arvioi neuvolapalvelut tyydyttäväksi Vain joka sadas vältettäväksi Tuettujen perhepalveluiden (esim. kotipalvelu ja lastenhoitoapu) yleisarvosana asukkailta oli tuloksissa heikko Huonoimman arvosanan tuetuille perhepalveluille antoi Etelä-Karjalassa 26 % vastaajista ja Uudellamaalla 32 % vastaajista Huomioitavaa tuettujen perhepalveluiden osalta on se, että niiden saamiseen on tiukat kriteerit tyytymättömyyttä lisäävänä tekijänä voi olla palveluiden heikkona koettu saatavuus 11

12 Lastensuojelu Lastensuojelun arvioissa paljon vaihtelua Lastensuojelun palveluissa yleisarvosana jakautui maakuntien välillä tasaisesti Erinomaisena lastensuojelua piti 9 % vastaajista molemmissa maakunnissa Kiitettävän tai hyvän arvosanan antoi Etelä-Karjalassa yli 50 % ja Uudellamaalla 45 % vastaajista (N 53) Erittäin huonoina lastensuojelun palveluita pitää joka viidennes molemmissa maakunnissa * Vastaajamäärä lastensuojelukysymyksessä jäi pieneksi, joten tulosta voi pitää vain viitteellisenä 12

13 Vammaispalvelut Etelä-Karjalassa perheet ovat tyytyväisiä vammaispalveluihin Perheiden vammaispalvelukokemuksissa oli huomattavia eroja maakuntien välillä: Eksoten alueella 46 % vammaispalvelujen käyttäjistä (N 34) piti niitä kiitettävinä tai erinomaisina ja 35 % hyvinä. Uudellamaalla tulokset olivat puolta heikommat eli tyytymättömiä asiakkaita oli puolet enemmän. Uudenmaan vammaispalveluissa tyytymättömyyttä selittänevät pitkät jonot palveluihin sekä palveluiden pirstaleisuus Eksotessa vammaispalveluita on kehitetty pitkäjänteisesti mm. osallistamalla asiakkaita palveluiden kehittämiseen. Asiakaskokemuksissa voi näkyä myös henkilökunnan vahva sitoutuminen, joka parhaimmillaan ilmenee hyvinä asiakaskohtaamisina. 13

14 Ero- ja sovittelupalvelut, päivystysluonteiset palvelut ja ensi- ja turvakotipalvelut Puolet Uudenmaan ja 2/3 Etelä-Karjalan vastaajista piti lasten etuun tai perheoikeuteen liittyviä sosiaalipalveluita (esim. ero- ja sovittelupalvelut) hyvinä tai erinomaisina Noin neljäsosa vastanneista piti päivystysluonteisia palveluita kuten sosiaalipäivystystä ja erilaisia chat-palveluja välttävinä. 57 % uusimaalaisista vastaajista oli sitä mieltä, että alueen ensi- ja turvakotipalvelut ovat tyydyttäviä tai välttäviä. Etelä-Karjalassa tätä mieltä oli 30 % vastaajista. Etelä-Karjalassa N = 20. Kaikki palvelut ovat todella pirstaleisesti. Olisi helpompaa esim. erotilanteessa jos yhdestä paikasta löytyisi palveluita. Olisi myös hienoa jos olisi palvelua koko perheelle hajoamassakin olevalle johon myös täysi-ikäinen lapsi voisi osallistua. 14

15 Mielenterveys- ja päihdepalvelut Etelä-Karjalassa on tarjolla apua matalalla kynnyksellä Etelä-Karjalassa 75 % vastaajista piti mielenterveys- ja päihdepalveluita hyvinä tai erinomaisina. Uudellamaalla vastaavat luvut olivat mielenterveyspalveluissa 48 % ja päihdepalveluissa 40 %. Mielenterveyspalvelut * Vastaajamäärät per kysymys / aihealue vaihtelevat merkittävästi 15

16 Opiskeluhuollon palvelut Opiskeluhuolto on saavutettavaa Huolen herättyä vastaajat kokivat, että tieto kulkee melko sujuvasti eri tahojen välillä Opettajan tai koulu- tai opiskelijaterveydenhoitajan luokse keskustelemaan pääsy koettiin sujuvaksi Kuraattorin saavutettavuus oli joka toisen vastaajan mielestä hyvällä tasolla Psykologin koetussa saavutettavuudessa oli suurin vaihtelu tyytyväisten ja tyytymättömien välillä kuitenkin siten, että enimmäkseen oltiin tyytyväisiä Graafissa eteläkarjalaisten kokemus tiedon siirtymisestä kunnan ja Eksoten palveluiden välillä Yksi ihminen, joka ottaa vastuun siitä, että oikeanlainen apu järjestetään ja lapsi / perhe ohjautuu asianmukaisen avun piiriin.. * Vastaajamäärät per kysymys / aihealue vaihtelevat merkittävästi 16

17 Kuntien sivistyspalvelut Sivistyspalvelut koetaan toimivina 60 % vastaajista piti esiopetusta erinomaisena tai kiitettävänä 50 % vastaajista piti perusopetusta erinomaisena tai kiitettävän, alle 10 % tyydyttävänä tai heikkona Molemmissa maakunnissa avoimeen varhaiskasvatukseen oltiin tyytymättömämpiä kuin varhaiskasvatukseen Uudenmaan asukkaista 23 % ja Etelä-Karjalan asukkaista 17 % piti toisen asteen koulutusta tyydyttävänä tai heikkona. On huomioitava, että tuloksista ei pysty erottamaan, onko vastattu lukio- vai ammatillisen koulutuksen osalta * Vastaajamäärät per kysymys / aihealue vaihtelevat merkittävästi 17

18 Harrastustoiminta, vapaa-aika, vertais- ja vapaaehtoispalvelut Etelä-Karjalassa on hyvä harrastaa * Vastaajamäärät per kysymys / aihealue vaihtelevat merkittävästi 18

19 Esiinnousseita tarpeita ja toiveita (muun muassa) Maksuttomat harrastusmahdollisuudet, alakoululaisten iltapäivätoiminta, nuorten harrastusmahdollisuudet Joustavat sote-palvelut iltaisin, öisin ja viikonloppuisin Matalan kynnyksen palvelut lapsille, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia Ennaltaehkäisevät varhaiset palvelut Yhteiskehittäminen eri organisaatioiden välillä Eri palvelusektoreita yhdistävä yhteistyöntekijä Yksi henkilö, joka ottaa vastuun perheiden palveluiden kokonaisuudesta -> uudenlaisen palveluiden muotoilun yhteensovittamisen toive Helposti saavutettavat palvelut Sote-palveluiden välittömässä yhteydessä Arkiympäristöissä -> kouluihin ja päiväkoteihin jalkautuvat palvelut Sähköiset palvelut Ainakin kaikilla pitäisi olla pääsy asiakkaan tietoihin ja tieto pitäisi olla yhdessä ja samassa järjestelmässä. Yhteisöllistä toimintaa yli sukupolvien, ettei pelkästään keskityttäisi lapsiin ja nuoriin vaan yritettäisiin kehittää toimintoja eri ryhmille yhdessä. 19

20 Havaintoja 1. Lasten ja perheiden palveluista Etelä-Karjalan ja Uudenmaan asukkaat ovat tyytyväisimpiä neuvolapalveluihin, esiopetukseen ja kuntoutuksen terapiapalveluihin (mm. fysio-, toiminta- ja puheterapia) 2. Eniten tyytymättömyyttä on tuettuihin perhepalveluihin 3. Huomioitavaa tyytymättömyyttä on myös lastensuojelun palveluihin, lasten etuun tai perheoikeuteen liittyviin sosiaalipalveluihin, päivystysluonteisiin lasten ja nuorten palveluihin sekä ensi- tai turvakotipalveluihin 4. Sivistystoimen puolella tyytymättömyyttä on avoimen varhaiskasvatuksen palveluihin 5. Palveluiden kehittämisessä tulee keskittyä palveluiden saavutettavuuden parantamiseen, jalkautuvien palveluiden ja sähköisen asioinnin kehittämiseen 6. Kuntiin jäävän hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta huomioitavaa on, että asukkaat toivovat erilaista harrastustoimintaa perinteisten sote-palveluiden rinnalle 7. Palveluiden kehittämisessä tulee rakentaa uudenlaisia yhteistyö- ja palvelumuotoja eri organisaatioiden välille 20 Muutosagentit Hanna Tiirinki & Mona Taipale

21 Etelä-Karjalan Lape vastaa kyselyn tuloksiin Toimintakulttuurin muutos Työskentely monitoimijaisissa LAPE-työryhmissä muuttaa kulttuuria Lapsiystävällisen hallinnon toimintamallin kehittäminen * Unicefin lapsiystävällinen maakunta pilotti * Lapsivaikutusten arviointi koulutukset ja työpajat Verkostojohtaminen ja muutosvalmennus * Verkostojohtamisen työpajakokonaisuus lasten ja nuorten hyvinvointityötä maakunnassa johtaville * Verkostodialoginen koulutus perhepalveluiden palveluesimiehille * Tulevien ammattilaisten muutosvalmennus (Saimia) 21

22 Etelä-Karjalan Lape vastaa kyselyn tuloksiin Varhaiskasvatus- ja kouluyhteistyö Sote, varhaiskasvatus- ja koulu Nuorisopsykiatrian, opiskeluhuollon ja opetuspuolen yhteistyönä kehitetty Taho-auto -kokeilu käynnistynyt tällä viikolla, ensimmäiset pilottialueet Savitaipale ja Joutseno Nicehearts ry:n tyttötyöpilotti Taavetin, Sammonlahden ja Kimpisen kouluilla Matalan kynnyksen harrastustoiminta kaikissa kouluissa Lappeenrannassa Imatran seudun Pelastaa Lapset ry:n mentorointipilotti 9-luokkalaisille alkamassa, pilottialueena Lappeenranta Koulunuorisotyöntekijät kaikissa Lappeenrannan yläkouluissa Kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämispilotit Sammonlahden, Skinnarilan, Lauritsalan ja Voisalmen kouluissa Etelä-Saimaan 4H ry:n työelämävalmennus yläkoululaisille ja kerhotoimintaa viskareille, Taipalsaari Sähköiset pilotit: ennakoiva analytiikka (Tietoallas), toiminnanohjausjärjestelmä (Case manager) ja epalvelut (esim. Mobsin ja Lapen yhteistyö) Yhteisöllinen opiskeluhuolto/ prosessimallinnusten selkeyttäminen (kolmiportainen tuki, koulun käymättömyys, Lasten ja nuorten psykososiaalinen polku) Esiopetuksen opiskeluhuollon yksilökohtainen ja yhteisöllinen mallinnus käynnissä kansallisesti PedaSens- ja nepsy-koulutukset varhaiskasvattajille ja opetushenkilöstölle, ratkes-verkkokoulutukset kuntien, Eksoten ja 3. sektorin Lape-toimijoille 22

23 Perhekeskus Etelä-Karjalan Lape vastaa kyselyn tuloksiin Perhekeskus ja erityis- ja vaativan tason palvelut Kehitteillä matalan kynnyksen perhekeskusverkosto maakuntaan (virtuaalinen ja verkostoiva perhekeskus sekä mahdollisesti joitakin kohtaamispaikkoja maakunnassa) Vanhemmuuden tuki, eroauttaminen, matala kynnys Näyttöön perustuvien menetelmien koulutus ja käyttöönotto (Kasvun tuki) Erityis- ja vaativan tason palvelut Monitoimijaisen arviointimallin kehittäminen Perus- ja erityistason palvelujen integrointi -> toimivat konsultaatiokäytännöt Lastensuojelun avohuollon kehittäminen ns. systeemisen mallin koulutus ja pilotointi Lastensuojelun laitoshoitoon kehitetty uusi malli, jota pilotoidaan parhaillaan Sijaishuollon valvonnan ja ohjauksen mallin kehittäminen OT-keskussuunnitteluun osallistuminen -> kokemusasiantuntijat vahvasti mukana! 23

24 Alueellinen yhteistyö piloteissa Virtuaalinen perhekeskus Perhekeskusten kohtaamispaikat/ fyysiset perhekeskukset Taho-auto 4H Unicefin lapsiystävällinen maakunta -pilotti LTH-pilotti, tietoa 3-4 kk ja 4 v ikäisistä lapsista Oppimaa Oy MLL perhekeskustyö Toiminnanohjaus-pilotti? Lastensuojelun laitoshoidon malli Systeeminen lastensuojelu Koulunuorisotyöntekijät yläkouluilla Nicehearts tyttötyö pilotti Tietoallas-pilotti PeLa 9 lk mentorointi -pilotti Matalan kynnyksen harrastustoiminta Kodin ja koulun välisen yhteistyön pilotit 24

25 Kiitos! #lapemuutos #lapeförändring #kärkihanke FB Etelä-Karjalan LAPE-muutosagentti 25