Asukaskyselyn keskeiset tulokset

Transkriptio

1 Asukaskyselyn keskeiset tulokset Lape Uusimaa & Etelä-Karjala Muutosagentti, TtT Hanna Tiirinki Muutosagentti, FM, KtM Mona Taipale

2 SISÄLTÖ 1. 1 Tutkimuksen toteuttaminen 2. 2 Nostoja tutkimuksen tuloksista 3. 3 Tutkimuksen johtopäätökset 4. Liitteet: Tutkimuksen tekninen sisältö

3 1 Tutkimuksen toteuttaminen

4 Asiakaskyselyn tarkoitus ja kohderyhmä Kyselyn toteuttaja-tilaajat: Uudenmaan Lape-hanke Etelä-Karjalan Lape-hanke Kyselyn tarkoitus: Kartoittaa alueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen käyttäjien kokemuksia ja kehittämistarpeita Kyselyllä saadaan parempi kuva nykytilanteesta ja kehittämisen kohteista Kysely voidaan toteuttaa haluttaessa uudelleen Lapehankkeen loppukaudella Vahvistetaan asukkaiden osallisuutta ja kuulemista Kyselyn kohderyhmä: Lasten, nuorten ja perheiden palveluita käyttävät tahot Vastaajina huoltajat 4 Muutosagentit Tiirinki & Taipale

5 Asiakaskyselyn toteutus Esimerkki kyselyn mainoksesta: Kysely oli auki Kyselyn sisällön suunnittelun toteuttivat Uudenmaan ja Etelä-Karjalan muutosohjelman projektitiimit yhteistyössä NHG:n kanssa NHG toteutti kyselyn saatekirjeet, teknisen toteutuksen, aineistokeruun sekä kvantitatiivisten tulosten analysoinnin ja esityspohjan Muutosagentit toteuttivat vertailevan analyysin sekä laadullisen analyysin Lape-muutosohjelmat vastasivat kyselyn jakelusta. Kyselyn jakelukanavina hyödynnettiin mm. Sidosryhmäviestintä (suorat postituslistat) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteet (esim. neuvolat, perhekeskukset) Varhaiskavatuksen omat viestintäkanavat perheille (sähköpostit, järjestelmät) Leikkipuistot ja kerhot Wilma-tiedotus (kunnan päätettävä jakelun mahdollisuudet) Lasten, nuorten ja perheiden luontevat asiointi- ja liikkumispaikat ja palvelupisteet (kirjastot, nuorisotilat, harrastetilat, kauppakeskukset) Nuorisovaltuustot Sosiaalinen media (Facebook-ryhmät, Twitter) Kyselyyn saatiin vastauksia: Lape Etelä-Karjala 659 Lape Uusimaa 1851

6 Muutosohjelmien hanketoimijat ja kyselyn toteutusalueet Etelä Karjalan Lapemuutosohjelman hanketoimijat: Eksote, kunnat (Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari), Nicehearts ry, Imatran seudun Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen Piiri ry ja Etelä- Saimaan 4H ry, Saimaan ammattikorkeakoulu Oy sekä alueen evankelisluterilaiset seurakunnat. Uudenmaan Lapemuutosohjelman hanketoimijat: Karkkila, Vihti, Järvenpää, Hyvinkää, Mäntsälä, Pornainen, Nurmijärvi, Lohja, Loviisa, Lapinjärvi, Porvoo, Askola, Inkoo, Tuusula, Siuntio, Sipoo, Raasepori ja Hanko sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan Piiri, Sosiaalitaito Socialkompetens, FSKC sekä Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos Uudenmaan maakunta Etelä-Karjalan maakunta Huom. Uudenmaan Lape-muutosohjelma ei sisällä PKS-seudun kuntia, Kirkkonummen, Myrskylän ja Pukkilan kuntia eikä Keravan kaupunkia, joissa kyselyä ei siis aktiivisesti jaettu.

7 Vastaajan asuinkunta Raasepori 6 % Vastaajan asuinkunta / LAPE UUSIMAA Tuusula 7 % Siuntio 3 % Sipoo 2 % Porvoo 5 % Pornainen 4 % Vihti 5 % Muu kunta 3 % Askola 3 % Hanko 3 % Hyvinkää 3 % Inkoo 1 % Järvenpää 12 % Lohja 7 % Loviisa 5 % Lapinjärvi 1 % Karkkila 0 % Mäntsälä 1 % Nurmijärvi 27 % Askola Hanko Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karkkila Lapinjärvi Lohja Loviisa Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Porvoo Raasepori Sipoo Siuntio Tuusula Vihti Muu kunta N=1851

8 Lapsien lukumäärä perheissä / Uusimaa 50,0 % 45,0 % 40,0 % Huollettavien lukumäärä 44,1 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 25,0 % 19,2 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 3,0 % 4,7 % 3,7 % 0,3 % tai enemmän 8

9 Vastaajien lukumäärä ja osuus lapsiperheistä kunnittain Etelä-Karjalassa 9 Muutosagentti Mona Taipale

10 Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon mm. pieni vastaajamäärä kunnittain, anonymiteetti ja otos Asiakaskyselyn kokonaisvastaajamäärä oli levittämispanostuksiin nähden hyvä Vastauksia tulkittaessa on hyvä huomioida vastauksien vinoutuneisuuteen sekä validiteettiin liittyvät seikat: Kyselyyn vastasivat vain aikuiset Kyselyyn vastattiin anonyymina Kyselyn tulokset eivät perustu satunnaisotantaan eikä vastaajaotos ole edustuksellinen: kyselyyn ovat vastaneet tahot, jotka ovat asioista kiinnostuneita Kyselyyn on voinut vastata useammankin kerran Anonymiteetin vuoksi kyselyn kunta- tai postinumerokohtaisia tuloksia ei analysoida erikseen pienten N- eli vastaajamäärien takia. Tuloksia tulkittaessa on huomioitava kunkin prosentuaalisesti esitettävän osuuden osalta kuinka monta vastaajaa todellisuudessa kunkin vastausvaihtoehdon takana on. Osassa kysymyksistä vastaajamäärät jäävät pieniksi ja tuloksia voidaankin pitää näiltä osin luotettavuudeltaan heikkona. 10 NHG

11 Nostoja kyselyn tuloksista

12 Asukkaiden antamat yleisarvosanat Uudellamaalla

13 Asukkaiden antamat yleisarvosanat Etelä-Karjalassa antamat yleisarvosanat, esimerkkejä Etelä-Karjalasta

14 Neuvolapalvelut ja tuetut perhepalvelut Lähtökohtaisesti Etelä-Karjalan asukkaat antoivat paremmat yleisarvosanat lakisääteisille peruspalveluille Uudenmaan asukkaisiin verrattuna Neuvolapalveluihin oltiin tasaisen tyytyväisiä molemmissa maakunnissa Joka viides vastaajista oli neuvolapalveluihin erittäin tyytyväinen Lähes puolet vastaajista antoivat neuvolalle kiitettävän arvosanan Alle joka kymmenes asiakas arvioi neuvolapalvelut tyydyttäväksi Vain joka sadas välttäväksi Tuettujen perhepalveluiden kuten kotipalvelun ja lastenhoitoavun yleisarvosana asukkailta oli tuloksissa heikko Asteikolla 1-5 huonoimman arvosanan tuetuille perhepalveluille antoi Etelä- Karjalassa 26 % vastaajista ja Uudellamaalla 32 % vastaajista. Huomioitavaa tuettujen perhepalveluiden osalta on se, että niiden saamiseen on tiukat kriteerit tyytymättömyyttä lisäävänä tekijänä voi olla palveluiden heikkona koettu saatavuus 14 Muutosagentit Tiirinki & Taipale

15 Sivistyspalvelut Kuntien sivistyspalvelujen osalta avoimeen varhaiskasvatukseen oltiin maakunnissa selkeästi tyytymättömämpiä kuin varhaiskasvatukseen Esiopetus sai asukkailta hyvät arvosanat 60 % piti esiopetusta erinomaisena tai kiitettävänä Maakuntien vertailussa perusopetuksen tyytyväisyys jakautui lähes samalla jakaumalla Joka toinen kuntalainen antoi perusopetukselle erinomaisen tai kiitettävän arvosanan Perusopetusta piti tyydyttävänä tai heikkona alle joka kymmenes asukas Toisen asteen koulutuksen osalta tulokset osoittivat merkittävämpää tyytymättömyyttä, koska Uudenmaan asukkaista yli 20 % ja vastaavasti Etelä-Karjalan asukkaista 17 % piti toisen asteen koulutusta tyydyttävänä tai heikkona Huomioitavaa: -> perusopetuksen osalta vastaajamäärä oli yli kolminkertainen -> tuloksista ei pysty erottamaan, onko vastattu lukion vai amon osalta 15 Muutosagentit Tiirinki & Taipale

16 Vammaispalvelut Vammaispalvelujen osalta kokemuksissa oli huomattavia eroja maakuntien välillä: Eksoten alueella 46 % vammaispalvelujen käyttäjistä (5 % vastaajista, N 34) piti niitä kiitettävinä tai erinomaisina ja 35 % hyvinä Uudellamaalla tulokset olivat puolta heikommat Uudellamaalla tyytymättömyyttä selittänevät pitkät jonot palveluihin ja palveluiden pirstaleisuus Etelä-Karjalan osalta vastauksissa näkynevät Eksoten pitkäjänteinen kehittämistyö, asiakkaiden osallistaminen palveluiden kehittämiseen sekä henkilökunnan vahva sitoutuminen, joka parhaimmillaan ilmenee hyvinä asiakaskohtaamisina 16

17 Ero- ja sovittelupalvelut, päivystysluonteiset palvelut, ensi- ja turvakotipalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut Puolet Uudenmaan vastaajista oli tyytyväisiä (arvosana hyvä-erinomainen) lasten etuun tai perheoikeuteen liittyviin sosiaalipalveluihin kuten ero- ja sovittelupalveluihin Etelä-Karjalassa tyytyväisiä oli noin 2/3 vastanneista Noin neljäsosa vastanneista piti päivystysluonteisia palveluita kuten sosiaalipäivystystä ja erilaisia chatpalveluja välttävinä -> palvelut vaativat vahvaa kehittämistä 57 % uusimaalaisista ja 30 % eteläkarjalaisista vastaajista oli sitä mieltä, että alueen ensi- ja turvakotipalvelut ovat tyydyttäviä tai välttäviä Etelä-Karjalassa 75 % vastaajista piti mielenterveys- ja päihdepalveluita hyvinä tai erinomaisina. Uudellamaalla vastaavat luvut olivat mielenterveyspalveluissa 48 % ja päihdepalveluissa 40 % Huomioitavaa: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut kuuluvat Eksotessa samaan tulosyksikköön Kaikki palvelut ovat todella pirstaleisesti. Olisi helpompaa esim. erotilanteessa jos yhdestä paikasta löytyisi palveluita. Olisi myös hienoa jos olisi palvelua koko perheelle hajoamassakin olevalle johon myös täysikäinen lapsi voisi osallistua. 17

18 Lastensuojelupalvelut Lastensuojelun palveluissa yleisarvosana jakautui maakuntien välillä tasaisesti Erinomaisena lastensuojelua piti 9 % vastaajista sekä Etelä-Karjalassa että Uudellamaalla Kiitettävän tai hyvän arvosanan antoi Etelä-Karjalassa yli 50 % ja Uudellamaalla 45 % vastaajista Erittäin huonoina lastensuojelun palveluita pitää joka viidennes molemmissa maakunnissa 18 Muutosagentit Tiirinki & Taipale

19 Opiskeluhuollon palvelut Erilaisten huolien herättyä vastaajat kokivat, että tieto kulkee melko sujuvasti eri tahojen välillä Opettajan tai koulu- tai opiskelijaterveydenhoitajan luokse keskustelemaan pääsy koettiin sujuvaksi erilaisten mieltä askarruttavien kysymysten herättyä Kuraattorin saavutettavuus oli hyvällä tasolla joka toisen vastaajan mielestä Psykologin koetussa saavutettavuudessa oli suurin vaihtelu tyytyväisten ja tyytymättömien välillä kuitenkin siten, että enimmäkseen oltiin tyytyväisiä Huomioitavaa: Etelä-Karjalassa kaikki opiskeluhuollon palvelut ovat tällä hetkellä Eksotella (myös kuraattorit ja psykologit) Yksi ihminen, joka ottaa vastuun siitä, että oikeanlainen apu järjestetään ja lapsi / perhe ohjautuu asianmukaisen avun piiriin.. 19 Muutosagentit Tiirinki & Taipale

20 Sähköinen viestintä Lasten ja perheiden sivistyspalveluissa asukkaat ovat tyytyväisiä sähköiseen viestintään Tiedon siirtyminen eri nivelvaiheissa koettiin toimivan huonoiten peruskoulun ja toisen asteen oppilaitokseen siirtymisen välillä Erilaisten huolien herättyä vastaajat kokivat, että sivistyspalveluissa kuuleminen mahdollistuu sujuvasti. Opettajan tai koulu- tai opiskelijaterveydenhoitajan luokse keskustelemaan pääsy koettiin sujuvaksi Myös kuraattorin saavutettavuus oli hyvällä tasolla vähintään joka toisen vastaajan mielestä Psykologin koetussa saavutettavuudessa oli suurin vaihtelu tyytyväisten ja tyytymättömien välillä kuitenkin siten, että enimmäkseen oltiin tyytyväisiä Kodin ja koulun välisen viestinnän kehittämiskanavina mainittiin mm. Facebook, Wilma, Whatsapp, puhelin, sähköposti, Päikky, Helmi Esimerkkigraafi Uudeltamaalta Viime vuonna Helmi esiopetuksessa kanssa asioidessa. Toimi paremmin eskareilla kuin nykyinen Päikky. 20 Muutosagentit Tiirinki & Taipale

21 Lasten oikeuksien toteutuminen edellyttää oikea-aikaisia, asiantuntevia ja monialaisia palveluita sekä aitoa kuulemista Lasten oikeuksien toteutuminen kuvastui vastaajien mukaan lasten ja perheiden palveluissa asiantuntevan palvelun, oikeaaikaisuuden sekä monialaisten palveluiden muodossa Vastauksissa oli kuvattu yleisesti usko lasten oikeuksien toteutumiseen, joskin niiden nähtiin toteutuvan lähinnä lakisääteisten ja minimipalveluiden tuottamisen kautta Lasten oikeuksien toteutumiseksi erilaisen valvonnan ja seurannan mekanismeja pidettiin tärkeinä Usea vastaaja nosti esille lasten ja perheiden kuulemisen palveluiden tuottamisessa Peräänkuulutettiin aitoa lasten kuulemista ja perheiden vaikutusmahdollisuuksia hoidon suunnitteluun. Lasten oikeuksien toteutumiseen liitettiin myös koulukiusaaminen ja sen ehkäisyyn painottuvat toimenpiteet Oikeudet kyllä toteutuu varmasti sillä minimillä, mutta lapsiin panostaminen tulisi olla kunnan suurin intressi ilman että laki ja oikeus pykälää hipoen asioita toteutetaan. Kuuntelemalla lasten mielipiteitä ja toiveita arkisessa toiminnassa, keskustelemalla vanhempien kanssa. Palveluiden suunnittelun tulee lähteä lasten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta, sekä tarpeet huomioiden. Nyt palveluita suunnitellaan yleensä taloudellinen näkökulma edellä. Kunnan työntekijöillä ja erityisesti päättäjillä tulisi olla hyvä ymmärrys lasten oikeuksista ja kuinka niitä voidaan huomioida palveluiden suunnittelussa. Kohti lapsiystävällistä maakuntaa 21 Muutosagentit Tiirinki & Taipale

22 Esiinnousseita tarpeita ja toiveita (muun muassa) Maksuttomat harrastusmahdollisuudet, alakoululaisten iltapäivätoiminta, nuorten harrastusmahdollisuudet Joustavat sote-palvelut iltaisin, öisin ja viikonloppuisin Matalan kynnyksen palvelut lapsille, joilla on käyttäytymiseen liittyviä ongelmia Ennaltaehkäisevät varhaiset palvelut Yhteiskehittäminen eri organisaatioiden välillä Eri palvelusektoreita yhdistävä yhteistyöntekijä Yksi henkilö, joka ottaa vastuun perheiden palveluiden kokonaisuudesta -> uudenlaisen palveluiden muotoilun yhteensovittamisen toive Helposti saavutettavat palvelut Sote-palveluiden välittömässä yhteydessä Arkiympäristöissä -> kouluihin ja päiväkoteihin jalkautuvat palvelut Sähköiset palvelut Ainakin kaikilla pitäisi olla pääsy asiakkaan tietoihin ja tieto pitäisi olla yhdessä ja samassa järjestelmässä. Yhteisöllistä toimintaa yli sukupolvien, ettei pelkästään keskityttäisi lapsiin ja nuoriin vaan yritettäisiin kehittää toimintoja eri ryhmille yhdessä. 22 Muutosagentti Mona Taipale

23 Esimerkkejä siitä, mihin asukkaiden mielestä tulisi lisätä resurssia Lape-palveluissa Palveluihin toivottiin lisäresursseja useaan eri toimintasektoriin, joista mainittiin mm. lääkäri, perhehoitaja, järjestökoordinaattori, lisäresurssia lastensuojeluun, erityisopettaja, resurssia nuorisotyöhön ja omaa palveluohjaajaa perheille. Esitettiin toive myös eri palvelusektoreja yhdistävästä yhteistyöntekijästä Toivottiin nimettyä henkilöä, joka voisi toimia vastuunottajana perheen palveluiden kokonaisuudesta. Toiveesta kuvastuu uudenlaiseen palveluiden muotoilun yhteensovittamisen toive. Koulujen resurssia toivottiin lisättävän ja esitettiin ehdotus mm. pariopettajuudesta. Yhteisötyöntekijä vanhusten ja päiväkotien välille luomaan verkostoja. Yksi ihminen, joka ottaa vastuun siitä, että oikeanlainen apu järjestetään ja lapsi/perhe ohjautuu asianmukaisen avun piiriin. Lisää opettajia kouluihin, jotta saadaan pienempiä opetusryhmiä. Pariopettajuus voisi myös toimia, jotta osa opetusryhmästä voisi jalkautua työskentelemään ja oppimaan luokkatilojen ulkopuolelle. 23

24 Asukkaiden osallistamista vahvistettava kaikissa Lape-palveluissa! Miten asukkaat osallistuvat palveluiden kehittämiseen? 24

25 Johtopäätökset

26 Johtopäätökset 1/2 1. Kaikista tyytyväisimpiä lasten ja perheiden palveluissa Etelä-Karjalan sekä Uudenmaan asukkaat ovat neuvolapalveluihin, esiopetukseen sekä kuntoutuksen terapiapalveluihin kuten fysio-, toiminta- ja puheterapiaan. 2. Eniten tyytymättömyyttä on tuettuihin perhepalveluihin sekä Uudellamaalla vammais- ja kehitysvammapalveluihin 3. Huomioitavaa tyytymättömyyttä on myös (yli joka kolmas vastaaja) lastensuojelun palveluihin, lasten etuun tai perheoikeuteen liittyviin sosiaalipalveluihin, päivystysluonteisiin lasten ja nuorten palveluihin, ensi- tai turvakotipalveluihin, päihdepalveluihin sekä mielenterveyspalveluihin. 26 Muutosagentit Tiirinki & Taipale

27 Johtopäätökset 2/2 4. Avoimen varhaiskasvatuksen palveluita tulee kehittää 5. Palveluiden kehittämisessä tulee keskittyä palveluiden saavutettavuuden parantamiseen. Lisäksi jalkautuvat palvelut sekä sähköinen asiointi on asukkaille tärkeää 6. Kuntiin jäävän hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta huomioitavaa on, että asukkaat toivovat erilaista harrastustoimintaa perinteisten sote-palveluiden rinnalle 7. Palveluiden kehittämisessä tulee rakentaa uudenlaisia yhteistyön muotoja eri ryhmien välille ja muotoilla uusia innovatiivisia palvelumuotoja eri ryhmien yhteiseen käyttöön 27 Hanna Tiirinki & Mona Taipale

28 Esimerkkejä: Miten tulokset asemoituvat Uudenmaan Lape-kehittämistyöhön: Ketterien kokeilujen kautta pureudutaan esimerkiksi monitoimijaisen yhteistyön toimintamallien rakentamiseen (perheoikeudellisten palveluiden kehittäminen) sekä sujuvien siirtymävaiheiden tukeen (Kuusi askelta kouluun, Hope-luokat). Ketterien kokeilujen kautta luodaan myös matalan kynnyksen palveluita, joista esimerkkinä erilaiset digitaaliset sovellukset (koulukuraattori somessa, Ella-kaverisovellus, Paina Apua - nappi) Rakennetaan uudenlaisia varhaiseen tuen ja ennaltaehkäisevään toimintaan tähtääviä vanhemmuuden tuen toimintamalleja (vanhemmuuden tuen malli). On selvää, että asukkaiden toivomat matalan kynnyksen, jalkautuvat ja integroituneet palvelut vaativat pitkäjänteistä ja tavoitteellista kehittämistyötä yhdessä eri toimijoiden kesken. Tuloksia tullaan analysoimaan tarkemmin palvelukohtaisesti ja niitä tullaan hyödyntämään kehittämistyössä mm. työpajoissa sekä ketterien kokeilujen tavoite- ja toimenpidetasolla. 28 Muutosagentti Hanna Tiirinki

29 Miten tulokset asemoituvat Etelä-Karjalan Lape-kehittämistyöhön Esimerkkejä: Nuorisopsykiatrian, opiskeluhuollon ja opetustoimien yhteistyönä kehitetty Taho-auto -kokeilu koulukieltäytyjille Matalan kynnyksen harrastustoiminta kaikissa kouluissa Lappeenrannassa Imatran seudun Pelastaa Lapset ry:n vertaismentorointipilotti 9- luokkalaisille Lappeenrannassa Koulunuorisotyöntekijät kaikissa Lappeenrannan yläkouluissa Etelä-Saimaan 4H ry:n työelämävalmennus yläkoululaisille ja kerhotoimintaa viskareille, Taipalsaari Sähköiset pilotit: ennakoiva analytiikka (Tietoallas), toiminnanohjausjärjestelmä (Case manager) ja epalvelut (esim. Mobsin ja Lapen yhteistyö) 29 Hankepäällikkö Maikki Arola ja Hankekoordinaattori Maarit Lindman

30 KIITOS #lapemuutos #lapeförändring #kärkihanke #spetsprojekt Muutosagentti Hanna 30

31 LIITE: Kyselyn tekninen sisältö 31

32 Vastaajan taustatiedot kerättiin pyytämällä vastaajia ilmoittamaan seuraavat tiedot Asuinkuntansa Postinumeronsa Ikänsä Sukupuolensa Perhetilanteensa Asun vanhempieni luona Asun yksin Asun kumppanin tai puolison kanssa Olen yksinhuoltaja Yhteishuoltajuus Jokin muu, mikä Huolettavien lasten lukumäärä 32

33 Kysely oli jaoteltu seuraaviin osioihin Perhepalveluiden käyttö viimeisen vuoden aikana ja arvosana saadusta palvelusta Perhelähtöisten palveluiden kehittäminen Varhaiskasvatus, koulu ja toisen asteen oppilaitokset lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen Lapsi-, nuori- ja perhelähtöiset toimintatavat 33

34 Perhepalveluiden käyttöä viimeisen vuoden aikana ja saadusta palvelusta annettua arvosanaa koskevan osion kysymykset Palvelu ja sen yleisarvosana Valittiin 19 palvelukategorian joukosta Vastaaja saattoi myös valita muun palvelun ja arvioida sen Yhden käytetyn palvelun kokemuksen arviointi: Kuinka hyvin käytetty palvelu on vastannut sinun tai perheesi tarpeita? Oletko saanut lisätukea, mikäli sinä tai perheesi on sellaista tarvinnut? Saatko ammattilaisilta riittävästi tietoa omien tai perheesi asioiden hoitamisen osalta? 34

35 Perhelähtöisten palveluiden kehittämistä koskevan osion kysymykset Arvioi kuinka hyvin paikkakunnallasi on tarjolla sinun tai perheesi hyvinvointia tukevia palveluita joihin voit hakeutua itse ilman ohjausta tai lähetettä ja tarvittaessa vaikka nimettömänä. Minkälaisiin sinun tai perheesi hyvinvointiin liittyviin lähipalveluihin tai avoimiin palveluihin tulisi mielestäsi erityisesti panostaa tulevaisuudessa? Valitse kolme tärkeintä. 35

36 Varhaiskasvatusta, koulua ja toisen asteen oppilaitoksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena koskevan osion kysymykset Kuinka hyvin sinun tai perheesi kokemuksen mukaan toiminnassa on otettu huomioon vapaa-ajan ja harrastamisen tukeminen? Kuinka tyytyväisiä sinä tai perheesi olette sähköiseen viestintään? Mitä sähköisiä viestintämenetelmiä sinä tai perheesi käytätte varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, koulun ja toisen asteen oppilaitosten kanssa asioidessanne? Minkälaisiin sähköisiin viestintäkanaviin sinä tai perheesi toivoisitte parannusta ja miksi? Miten sujuvasti kokemuksesi mukaan siirtyminen ja tiedonkulku palveluiden välillä sujuu (esim. ovatko ammattilaiset tietoisia asioistasi, saatko riittävästi ohjausta ja neuvontaa)? Kuinka helppoa on kokemuksesi mukaan päästä keskustelemaan huolen herättyä? Oletteko sinä tai perheesi olleet viimeisen vuoden aikana asiakkaana erityis- ja vaativimman tason palveluissa? Erityis- ja vaativan tason palveluilla tarkoitetaan esimerkiksi lastensuojelun, vammaispalveluiden tai erikoissairaanhoidon palveluita. 36

37 Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittämistä koskevan osion kysymykset Kuinka sujuva sinun tai perheesi näkökulmasta polkunne peruspalveluista (esim. neuvolapalvelut tai koulu) erityis- ja vaativan tason palveluihin (esim. lastensuojelu, vammaispalvelut, erikoissairaanhoito) on ollut? Miten sinun tai perheesi kokemuksen mukaan yhteistyö peruspalveluiden ja erityis- ja vaativan tason palveluiden välillä sujuu? Anna ideoita siitä, miten erityis- ja vaativan tason palvelut voisivat tukea sinua tai perhettäsi paremmin siirtymisessä kevyempien peruspalveluiden piiriin (esim. minkälaista ohjausta tai tukea kaipaisit, minkälaisia palvelumuotoja). Kuinka hyvin kokemuksesi mukaan siirtyminen ja tiedonkulku erityis- ja vaativan tason ja peruspalveluiden välillä sujuu (esim. ovatko kohtaamasi ammattilaiset tietoisia tilanteestasi)? Miten peruspalveluiden ja erityis- ja vaativan tason palveluiden tiedonkulkua ja yhteistyötä tulisi mielestäsi kehittää? Kuinka oikea-aikaisesti olet tai olette saaneet kokemuksenne mukaan erityis- ja vaativan tason palveluista apua tarpeeseenne? Kuinka hyvin mielestäsi koko perheen tarpeet kohdataan kokonaisuutena? 37

38 Lapsi-, nuori- ja perhelähtöisiä toimintatapoja koskevan osion kysymykset Kuinka hyvin lasten, nuorten ja perheiden ehdotukset huomioidaan paikkakuntasi palvelusuunnittelussa? Kuinka hyvin mielestäsi lasten ja nuorten sekä perheiden mielipiteiden ja toiveiden kuulemiseksi on keinoja ja vaikutuskanavia? Anna esimerkkejä hyvistä toimintatavoista omalla alueella tai muualla lasten, nuorten ja perheiden näkökulman huomioimisesta. Kuinka hyvin lasten ja nuorten ilmaisemat tarpeet näkyvät toimintana (esim. kaupunki- tai palvelusuunnittelussa) ja osana kunnan toimintakulttuuria? Oletko osallistunut lasten, nuorten ja perheiden palveluiden suunnitteluun? Jos kyllä, miten? Kuinka hyvin sinä tunnet lasten oikeudet? Millä keinoilla mielestäsi lasten oikeudet toteutuvat lasten peruspalveluissa? Minkälaisiä lasten palveluita erityisesti toivoisit olevan tarjolla tai kehitettävän ja miksi? Minkälaisiä nuorten palveluita erityisesti toivoisit olevan tarjolla tai kehitettävän ja miksi? Minkälaisiä perheiden palveluita erityisesti toivoisit olevan tarjolla tai kehitettävän ja miksi? Jos saisit kasvattaa kunnan palveluvalikoimaa tai henkilöstömitoitusta yhdellä palvelulla tai työntekijällä, niin minkälaisesta tehtävästä olisi kyse? Minkälaisia terveisiä tai neuvoja haluaisit antaa henkilöille, jotka suunnittelevat lasten-, nuorten- ja perheiden palveluita paikkakunnallasi? 38

39 Asiakaskysely stm.fi/hankkeet/terveys ja hyvinvointi #lapemuutos #lapeförändring #kärkihanke #spetsprojekt