Tutkimusselostus Savenvalajan päiväkoti

Transkriptio

1 Tutkimusselostus Savenvalajan päiväkoti Tämä raportti soveltuu päätöksenteon apuvälineeksi rakennusten kunnosta vastaaville tahoille. Raporttia tulee tulkita asiantuntijan avustuksella. Tilakohtaisia havaittuja haittoja ei voida suoraan osoittaa terveysongelmien syyksi, mutta ne voivat olla oireilun ja sairastelun merkittäviä riskitekijöitä. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

2 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 2/30 Tiivistelmä Selvitysprosessi lähti liikkeelle asiakkaan pyynnöstä selvittää työpaikan mahdollisia sisäilmaongelmia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kattavasti päiväkodin sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Rakennusta havainnoitiin ensin aistinvaraisesti sekä sisältä että ulkoa. Lähes koko rakennukseen tehtiin pintakosteuskartoitus, jonka pohjalta tehtiin viiltomittauksia tiloihin 120, 133, 119, 140 ja 132 (kosteus lattiapinnoitteen alta) ja tutkittiin materiaalinäytteet tilojen 139, 141 ja 122 lattiapinnoitteista. Materiaalinäytteet tutkittiin myös tilan 133 ulkoseinän polystyreenistä ja tilan 120 lattian mineraalivillaeristeestä. Pölynäytteet tutkittiin tiloista 121 ja 140. Suurien paine-erojen vuoksi sisätilan ja ulkoilman välillä ilmastointia säädettiin. Tiloihin 140, 132, 122 ja 118 asennettiin dataloggerit mittaamaan sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta, hiilidioksidia ja paine-eroa ulkoilmaan nähden. Vanhemman osan sadevesille ei ole viemäröintiä. Sokkeli on hyvin matala. Alapohjan tuuletusaukot ovat osittain maanpinnan alapuolella ja tilan 116 ulkonurkan kohdalta sadevedet ohjautuvat asfaltoitua maanpintaa pitkin suoraan tuuletusaukkoon. Sokkeli on paikoin sammaloitunut ja useammassa kohdin kasvaa levää. Vanhemman osan alapohjan tuulensuojalevyyn ja tukilautoihin oli tutkittaessa tiivistynyt kosteutta. Em. nurkan kohdalla on valokuvan perusteella mahdollisia kosteusvaurioita. Merkkiainekokeella ja lämpökameralla tutkittiin tilojen 120 ja 118 tiiveyttä. Merkkiainekoe osoitti, ettei ainakaan vanhemman osan tilojen 118 ja rakenteet ole riittävän tiiviit. Kun rakennus on ollut vielä pitkään erittäin alipaineinen, niin mahdollisia altisteita on päässyt helposti kulkeutumaan rakenteista sisäilmaan. Kun ilmavirtaus on tullut pääosin alhaalta, niin erityisesti lapset ovat olleet altistuksen kohteena. Joistakin näytteistä löytyi viitteitä kosteusvauriosta. Vanhemman osan ilmanvaihtolaitteistot ovat tulleet keskimääräisen teknisen käyttöikänsä (10 15 vuotta) päähän. Toimenpidesuositukset vanhemman osan korjaamiseksi: - sadevesiviemäröinti - tuulettuvan alapohjan rakenteiden kunnon tarkempi selvittäminen ja/tai purkaminen - ryömintätilan maanpinnan lämmöneristäminen - seinien, lattian ja yläpohjan höyrynsulkujen uusiminen ja asennus hyvän rakennustavan mukaisesti - höyrynsulkujen uusimisen yhteydessä lämmöneristeiden asennuksen ja kunnon tarkistaminen ja korjaaminen ja/tai uusiminen - ulkoseinien lämmöneristyksen uusiminen ainakin tiloissa (lämpövuotoja ja ajoittain alhainen huonelämpötila) - ilmanvaihtolaitteiston uusiminen Tehtyjen tutkimusten pohjalta ei voi antaa toimenpidesuosituksia laajennusosan korjaamiseksi. Tähänastiset tutkimukset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että myös laajennusosassa tarvitaan korjauksia. Suosituksena on, että laajennusosassa tehdään lisätutkimuksia Ympäristöoppaan 2016 mukaisesti liitteenä olevan tutkimussuunnitelman mukaisesti. Rakenneavaukset, viiltomittaukset ja materiaalinäytteet ovat olleet pistemäisiä otoksia eivätkä kuvaa koko rakennusta. Merkkiainekoe tehtiin kahteen osittain tiivistyskorjattuun hoitotilaan, joten se ei kuvaa koko rakennusta. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

3 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 3/30 Sisällys Sisällys 3 1. Yleistiedot Kohde Tilaaja Muut yhteystiedot Tehtävä Tutkimusajankohta Tutkimuksen tekijät 5 2. Kohteen yleiskuvaus 6 3. Lähtötiedot 7 4. Tutkimusvälineet ja menetelmät Laitteet ja mittarit Laboratorioanalyysit Käyttäjäkysely 8 5. Ulkoalueet Havainnot Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Rakennetekniset tutkimukset Alapohja Rakenne Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Ulkoseinät ja ikkunat Ulkoseinärakenteet Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Yläpohja Rakenteet Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset 25 Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

4 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 4/30 9. Ilmanvaihto Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Sisäympäristömittaukset Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä 29 Liitteet 30 Lähteet 30 Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

5 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 5/30 1. Yleistiedot 1.1 Kohde Savenvalajan päiväkoti Savenvalajankatu Kerava 1.2 Tilaaja Keravan kaupunki Tapio Helenius, toimialajohtaja Kaupunkitekniikan toimiala Puh Muut yhteystiedot Mika Smirnov, kiinteistöpäällikkö Keravan Kaupunkitekniikka liikelaitos Kultasepänkatu Kerava Puh: mika.smirnov@kerava.fi 1.4 Tehtävä Tutkimusten tavoitteena oli selvittää ne sisäilmaan vaikuttavat asiat, jotka aiheuttavat tiloissa oireilua sekä mahdolliset rakenteiden vauriot sekä niidet syyt ja laajuudet. Korjaustoimenpideehdotukset on laadittu tähänastisten tutkimuksien perusteella. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on toimia päätöksenteon tukena, kun tilojen korjauksia suunnitellaan. 1.5 Tutkimusajankohta Kenttätutkimukset toteutettiin , ja välisinä aikoina. 1.6 Tutkimuksen tekijät Inspector Sec Oy: Elina Korpela, sisäilma- ja kuntotutkija Risto Salin, toimitusjohtaja Päivi Nieminen, RI, kuntotutkija Raportointi: Päivi Nieminen, RI, kuntotutkija Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

6 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 6/30 2. Kohteen yleiskuvaus Päiväkoti on rakennettu v ja laajennettu v Vanhemmassa osassa ovat tilat ja laajennusosassa tilat Vanhemmassa osassa on haastattelutietojen mukaan (kiinteistönhoitaja) tehty pintaremontti v Päiväkoti on toiminnassa 24/7 ympäri vuoden. P Kuva 1 a ja b : Sijainti (lähde Google Maps ja Keravan kaupunki) Kuva 2: Pohjapiirros Rakennus on yksikerroksinen, puurunkoinen ja tiili/puuverhottu. Julkisivut ovat tiilen osalta puhtaaksimuuratut ja yläosien puuverhous on rimalaudoitusta. Vesikatteena on profiilipelti. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

7 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 7/30 Vanhemman osan sokkeli on paikalla valettua betonia ja alapohja on puurakenteinen ja tuulettuva. Laajennusosan sokkeli on tehty betonielementeistä ja alapohjana on maanvarainen laatta. Vanhaan osaa rajoittuvassa osassa laajennuksen alapohja on rakennekuvien mukaan maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on puukoolaus. Vanhemmalla puolella on haastattelutietojen mukaan alkuperäinen tulopoistoilmakone. Keittiössä on oma erillispoisto, joka on kokoaikaisesti päällä. Laajennusosassa on oma tulopoistoilmakone lämmön talteenotolla. Päiväkodin työntekijöistä 90 % koki käyttäjäkyselyn mukaan rakennukseen liittyvää oireilua. 3. Lähtötiedot Lähtötietoina saatiin seuraavat dokumentit - ISEC-sisäilmakyselyn raportti Sisäilmakyselyyn 10/2017 liittyvä havaintokartta - Haastattelutulokset Havainnot katselmuskäynnillä Laajennusosan rakennekuvia Vanhemman osan rakennekuvia v Tutkimusvälineet ja menetelmät 4.1 Laitteet ja mittarit Taulukko 1: Käytetyt laitteet ja mittarit Laite/mittari Tyyppi/malli Huom. Tutkimuksen tekijä Paine-eromittari Testo 512 Paine-erojen mittaus, paine-eron avulla voidaan osoittaa mahdollisen epäpuhtauslähteen ja sisäilman välinen painesuhde, mikä auttaa arvioimaan epäpuhtauden kulkeutumista sisäilmaan Sisäilmaloggerit Isec Mittaa 10 min välein paine-eron, lämpötilan, hiilidioksidipitoisuuden ja Pintakosteusosoitin Gann Hydromette Compact B suhteellisen kosteuden Pinnan kosteuserojen kartoitus 1)Elina Korpela Elina Korpela Elina Korpela ja 2)Päivi Nieminen Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

8 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 8/30 Laite/mittari Tyyppi/malli Huom. Tutkimuksen tekijä Kosteusmittari Gann Hydromette BL Compact RH-T flex Kosteusmittaus lattiapinnoitteen alta Lämpökamerakuvaus Flir TG 165 Kameran resoluutio on 80x60 pikseliä ja lämpötila-alue C, kylmien ilmavuotokohtien kartoitukseen, tarkoitettu nopeaan monitorointiin, eikä vastaa lämpökuvausstandardien vaatimuksia Merkkiaineilmaisin 1) Sisäilma- ja kuntotutkija 2) KVKT-opiskelija, RI 3) Kuntotutkija, RA 4) RTA Sensistor XRS vuodonetsin Merkkiaineena vedyn ja typen seos (5/95 %), koe suoritettiin noin 15 Pa alipaineessa Elina Korpela ja Päivi Nieminen 3)Sirkku Laine 4)Olavi Vaittinen 4.2 Laboratorioanalyysit Materiaalinäytteet otettiin tilojen 122, 139 ja 141 lattiapäällysteistä. Työterveyslaitos tutki ne. Pölynäytteet otettiin tiloista 121 ja 140. Kiwalab tutki tilan 121 pölynäytteen Asumisterveysasetuksen ohjeistuksen mukaisella viljelymenetelmällä ja Inspector Sec Oy Laboratorio tilan 140 pölynäytteen sisäisellä menetelmällä. Analyysivastauksissa kuvataan menetelmät tarkemmin. 4.3 Käyttäjäkysely Käyttäjille tehtiin tutkimuksien pohjaksi ISEC-sisäilmakysely. ISEC-sisäilmakyselydatan perusteella pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: - Onko tutkittavassa rakennuksessa ja sen eri osastoissa tavanomaista enemmän oireilua? - Mikäli oireilua on tavanomaista enemmän: milloin oireilu on saanut alkunsa ja nouseeko käyttäjäkyselydatasta alustavia hypoteeseja siitä, miten tavanomaista suurempi oireilu olisi selitettävissä? Onko kohteessa muualta tulleita herkkiä ihmisiä, löytyykö esim. ilmanvaihdosta, siivouksesta, lämpöoloista, paine-eroista, kiinteistönhuollon toiminnasta, työyhteisön stressistä, vesivahingoista, vauriohistoriasta tms. tekijöitä, jotka selittäisivät oireilua? - Onko kohteessa vastaajien mielestä herkistymistä tai pitkäaikaista haittaa aiheuttavia tiloja? Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

9 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 9/30 - Mihin haittatekijöihin tulokset mahdollisesti viittaavat? - Mitä asioita tutkimussuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon tulosten perusteella? Käyttäjäkyselyraportissa ei ole käytetty kvantitatiivisia mittausmenetelmiä. Tiedot on kerätty kysymällä tilankäyttäjien subjektiivista mielipidettä ja muistikuvaa asioihin. Tietojen paikkansapitävyyttä ei ole tarkistettu muista lähteistä. Siten tehtyihin johtopäätöksiin liittyy epävarmuuksia. Raportin johtopäätökset tehtiin pelkästään ISEC Sisäilmakyselyn perusteella. Kyselyssä on n. 140 kysymystä ja se kartoittaa laajasti vastaajan altistumishistoriaa, koettuja oireita ja niiden liittyvyyttä rakennukseen, infektioita sekä sisäilmaan liittyvää lääkkeiden käyttöä. Kyselyssä kartoitetaan myös käyttäjien kokemuksia ilmanvaihdosta, lämpöoloista, valaistuksesta ja muista ympäristötekijöistä. Lisäksi kyselyssä on rakennustekninen osuus, jossa kerätään vastaajan aistinvaraisia havaintoja, tietoja rakennuksen vaurioista sekä tehtyjä korjauksia ja niiden vaikuttavuutta vastaajan oireisiin. Kysely lähetettiin 24 kohteessa työskentelevälle henkilölle. Kyselyyn vastasi 19 henkilöä. Vastausaktiivisuus oli 79 %. Ryhmätason analyysiin hyväksyttiin 16 henkilöä. Kriteerit ryhmätason analyysiin: työskentelee rakennuksessa >7 h/vk, on työskennellyt rakennuksessa vähintään vuoden. Ryhmätason analyysistä ulkopuolelle jääneiden henkilöiden vastaukset on kuitenkin otettu muussa analysoinnissa huomioon. Kyselyyn tuli vastauksia kaikista henkilöstön ammattiryhmistä. Kyselyn voidaan katsoa antavan ryhmätasolla riittävän kattavan kuvan henkilöstön tilanteesta. Vastanneista 90 % koki oireilua työpaikkatiloissa. 5. Ulkoalueet 5.1 Havainnot Tontti on tasainen. Piha-alue on rakennuksen sokkelin viereltä sisäpihan puolelta laatoitettu betonilaatoilla. Vanhemman osan takapuolelta sokkelin reuna-alue on asfaltoitu. Muualla sokkelin vierellä on karkeaa kiveä. Vanhemman osan sisäänkäynnin kohdalle on tehty luiska rakennuksen seinän suuntaisesti. Tuulettuvaan alapohjaan on 8 kpl ritilällä ja verkolla varustettua tuuletusaukkoa, joiden koko on 150x150 mm. Laajennusosan sadevedet on viemäröity. Sisäpiha on rakennuksen reuna-aluetta lukuun ottamatta soraa. Käyttäjien mukaan vesi lammikoituu oleskelu/sisäpihalle. Sokkeli jää matalaksi varsinkin vanhemman osan kohdalla ja tuuletusaukkojen alareunat jäävät maanpinnan alapuolelle. Vanhemman osan sadevesille ei ole viemäröintiä. Vanhan osan tilan 116 kohdalla sadevedet valuvat kahdesta syöksytorvesta asfalttia pitkin suoraan tuuletusaukosta rakennuksen alle. Havaintojen perusteella myös sokkeli tässä nurkassa kasvaa sammalta ja on kovalla kosteusrasituksella. Tuuletusaukosta otetussa kuvassa nurkkaan päin näkyy myös kosteusrasitusta. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

10 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 10/30 Kuva 3: Nurkka ulkoa tilan 116 kohdalta. Tilanne Kuva 4: Tuuletusaukko avattuna Kuva 5: Vanhemman osan takapuolen sokkelin vieri on asfaltoitu. Sisäpihan varastorakennuksessa ei näy sokkelia ollenkaan, vaan puu-ulkoverhous on kiinni maassa. Kuva 6: Sisäpihan varastorakennus. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

11 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 11/ Johtopäätökset Vanhemman osan sadevesiltä puuttuu viemäröinti. Syöksytorvista tuleva vesi ja asfaltoidulla seinustalla sadevesi kastelee sokkelin. Kosteuden aiheuttamaa leväkasvustoa on paikoitellen jopa 70 cm korkeuteen asti. Vanhemman osan sokkeli on myös matala, joten myös tiiliverhous pääsee kastumaan. Rakennepiirustusten mukaan tiiliverhouksen takana on puurakenteet, ja jos tuuletusraossa on laastipurseita, niin myös puurakenteet pääsevät kastumaan. Pihavaraston puurakenteet ovat jatkuvasti kovassa kosteusrasituksessa. Varastossa on rimalaudoitus ja puu kastuu tehokkaasti poikkisahatusta puupinnasta. Kuva 7: Sokkelissa kalkkihärmää. Kuva 8: Leväkasvustoa seinällä. 5.3 Toimenpide-ehdotukset Vanhemman osan sadevedet tulee viemäröidä. Maanpinnan ja asfaltin viettämisestä rakennuksesta poispäin tulee varmistua kaikilta kohdin. Näillä toimenpiteillä saadaan seinärakenteen kosteusrasitusta vähennettyä. Sisä-/oleskelupiha lammikoituu käyttäjien mukaan sateella. Maanpinnan muotoilulla ja salaojituksen lisäämisellä ja/tai parantamisella asiaan saadaan helpotusta. Koska sokkeli on hyvin matala, niin pihan korkeutta ei missään tapauksessa saa korottaa tuomalla lisää maa-aineksia. Lunta ei tule kasata seinänvierustoille. Varaston sokkeli tulee korottaa, jos maata sen ympäriltä ei saada riittävästi poistettua. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

12 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 12/30 6. Rakennetekniset tutkimukset 6.1 Alapohja Rakenne Vanhemman osan rakenne: - lattiapinnoite - lastulevy 22 mm - lattiakannattajat + mineraalivilla 200 mm - tuulensuojalevy 12 mm - kannatinlaudat 22 x ryömintätila ~600 mm - karkea sora - perusmaa Vanhan osan ja laajennuksen välissä: - pintamateriaali - lastulevy 22 mm - koolaus 50 x 95 k400 (alla bitumikaistat) + mineraalivilla 100 mm - teräsbetonilaatta 80 mm - suodatinkangas - polystyreeni (+60) mm*) - salaojituskerros - (sepeli 8 16 mm + radonputkitus k 2000) - suodatinkangas - perusmaa Laajennusosa: - pintamateriaali - teräsbetonilaatta 80 mm - suodatinkangas - polystyreeni (+60) mm*) - salaojituskerros (sepeli 8 16 mm + radonputkitus k 2000) - suodatinkangas - perusmaa *) 3x60 mm 1 m reuna-alueilla Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

13 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 13/30 Vanhemman osan lattiarakenne on todettu rakenneavauksessa 1. Rakenneavauksen paikka näkyy liitteenä 1 olevassa pohjapiirroksessa. Pintaremontin yhteydessä lastulevyt ja pintamateriaalit on rakennekuvien ja haastattelutietojen mukaan uusittu. 6.2 Havainnot ja mittaustulokset Pintakosteuskartoitus tehtiin lattioihin koko rakennuksessa. Kartoituksen perusteella ei löytynyt mitään poikkeavaa. Lattiapinnoitteet eivät olleet kovin tiukasti kiinni. Viiltomittaukset päätettiin tehdä käyttäjäkyselyn perusteella tiloihin, joissa oli eniten havaintoja. Viiltomittauksen paikkaan vaikutti myös se, missä se aiheuttaisi vähiten haittaa käyttäjille. Mittapisteet näkyvät liitteenä 1 olevassa pohjapiirroksessa. Viiltomittauksella voidaan selvittää liimattavan lattiapäällysteen alapintaan ja liimakerrokseen kohdistuva todellinen kosteusrasitus. Taulukko 2: Viiltomittaukset Mittapiste Tila Anturi Rh % o C Abs.kosteus g/m 3 Mittausaika min sisäilma 120 T21 32,3 21,2 5, T21 43,3 20,8 7,8 20 sisäilma 133 T21 25,8 22,3 4, T22 77,8 21,1 14,0 20 sisäilma 119 T23 29,0 21,3 5, T23 50,5 20,9 9,1 20 sisäilma 140 T21 30,9 22,7 6, T21 68,4 21,4 12,6 20 sisäilma 132 T21 35,0 20,4 6, T21 64,0 19,4 11,2 20 Kiwalab analysoi materiaalinäytteet mikrobiviljelyllä Asumisterveysasetuksen ohjeistuksen mukaisesti. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

14 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 14/30 Taulukko 3: Materiaalinäytteiden mikrobitutkimukset Pvm Tila Materiaali Rakennusosa Tulkinta Laajennusosan ulkoseinä tilan 133 kohdalta Polystyreeni Ulkoseinä (rakenneavaus 2) restricti) Mineraalivilla Alapohja (rakenneavaus 1) Heikko viite kosteusvauriosta (aspergillus Viite kosteusvauriosta (penicilliumin runsas kasvu) Tiiliverhous rakenneavauskohdassa 2 alkaa alempaa kuin rakennekuvissa. Polystyreeninäyte on todennäköisesti sokkelihalkaisun yläosasta. Kuva 9 a, b ja c: Rakenneavaus 2 Mineraalivillanäyte on rakenneavauskohdasta 1 alapohjasta tuulensuojalevyn päältä. Kuva 10 a ja b: Rakenneavaus 1 tilan 120 lattiassa. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

15 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 15/30 Kuva 11 a ja b: Tuulettuva alapohja: kuvassa näkyy tuulensuojalevy kannatinlautoineen. Niissä näkyy tiivistynyttä vettä ja tummentumaa. Tilanne Ilmavuotoja tutkittiin tutkimuskäynnillä tiloista 118 ja 120. Merkkiainekoe tehtiin noin 15 Pa alipaineessa. Alipaine saatiin aikaiseksi rakennuksen omalla iv-koneella sulkemalla tuloilma. Koe toteutettiin hoitohuoneissa 118 ja 120. Tilassa 118 merkkiainetta päästettiin ulkoseinän eristetilaan ja tilassa 120 alapohjan eristetilaan noin 2 metrin päähän ulkoseinästä. Merkkiainekokeella saatiin selville, että tilassa 118 merkittävimmät vuotokohdat ovat ikkunakarmin ja seinän liitokset. Merkkiaine levisi vähäisessä määrin myös lattiarakenteeseen. Seinän pystykoolaus (ikkuna-aukon sivussa) vaikutti merkittävästi merkkiaineen leviämiseen eikä sen siirtymistä ympäröiviin rakenteisiin havaittu. Tilassa 120 merkittävimmät vuotokohdat olivat lattian ja seinän liitoksissa. Saman tilan ulkoseinälinjalla vuotoa oli eniten ovelta katsoen ulkoseinän vasemman puoleisessa nurkassa, jossa myös lämpökameralla löytyivät kylmimmät pinnat. Merkkiaine levisi jossain määrin myös lattiarakenteessa käytävän suuntaan. Sitä havaittiin pesualtaan vieressä olevan sähköpistorasian alueella. Vuotoa tapahtui jossain määrin myös tilaan 121 ulkoseinälinjalla. Tilassa 116 ei havaittu vuotoa. Kuva 12: Merkkiainekoe tilassa 120. Rakennepiirustuksien mukaan perustusratkaisuista löytyi yksi mahdollinen riskirakennekohta. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

16 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 16/30 Kuva 13: Betonilaatan reunavahvistus. 6.3 Johtopäätökset Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. Sokkelihalkaisusta ei rakennekuvien mukaan ole ilmayhteyttä sisätiloihin. Merkkiainekokeen perusteella voidaan todeta, että rakenteiden liitoskohdat (lattian ja seinän sekä seinän ja ikkunarakenteen) eivät ole riittävän tiiviit. Tilojen ollessa alipaineiset mahdollisesti rakenteissa olevat altisteet kulkeutuvat sisätiloihin. Ottaen huomioon vanhemman osan rakentamisajankohdan voidaan olettaa, että höyrynsulkumuovien asennus ei vastaa tämän hetken tiiveysvaatimuksia. Lämpimään vuodenaikaan lämpötila ryömintätilassa on ulkoilmaa viileämpi. Sateisena kesänä ja lämpöisenä syksynä ulkoilman kosteuspitoisuus on hyvin korkea ja viileämmässä ryömintätilassa syntyy kyllästystila ja pinnoille kondensoituu kosteutta. Kosteuspitoisuus on yhtä korkea ryömintätilassa ja maassa. Mikrobien kasvulle otolliset olosuhteet (suhteellinen kosteus 80 %) muodostuvat ryömintätilaan kosteina kesinä, eikä niitä voida parantaa esim. tuuletusaukkojen määrää lisäämällä tai maanpintaa peittämällä. Ryömintätilan tuuletuksen on kuitenkin oltava riittävä. Ryömintätilan suhteellista kosteutta voidaan laskea merkittävästi vain koneellisella kuivatuksella tai ryömintätilan lämmityksellä ja niilläkin vain siinä tapauksessa, että kosteuden poistuminen maasta ryömintätilan ilmaan on rajoitettu esim. maan pinnalle laitetun hyvän lämmöneristyksen avulla. Rakennepiirustuksien mukaan ryömintätilan maaperää ei ole kokonaan lämmöneristetty, joten maaperän lämmöneristystä pitäisi lisätä. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

17 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 17/30 Paine-erovaihtelut viittaavat siihen, että rakennus ei ole riittävän tiivis. Vanhemman puolen alapohjan alipaineistamisen aikana saatiin suurimmat alipaineet laajennusosaan. Myös se vahvistaa oletusta vuotavista rakenteista myös laajennusosassa. Kuva 14: Paine-eromittaus tilassa 140. Kuva 15: Paine-eromittaus tilassa132. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

18 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 18/ Toimenpide-ehdotukset Vanhemman osan alapohjan rakenteiden kunto pitää selvittää ja/tai purkaa. Ryömintätilan maanpinta tulee lisälämmöneristää esimerkiksi kevytsoralla. Ulkoseinien ja lattian liitoskohdassa höyrynsulun jatkuvuus ja tiiveys rakenteesta toiseen tulee korjata/uusia hyvän rakennustavan mukaisesti. Koska näytteistä löytyi kosteusvaurioon viittaavaa, niin tutkimuksia ja materiaalinäytteitä pitää tutkia lisää mahdollisen vaurion vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi. Tutkimukset laajennusosassa liitteenä 3 olevan jatkotutkimussuunnitelman mukaisesti. Korjausehdotukset koskien laajennusosaa voidaan antaa vasta lisätutkimuksien jälkeen. 7. Ulkoseinät ja ikkunat Ulkoseinien rakennetta ei ole tutkittu. Tiedot perustuvat rakennepiirustuksiin. Vanhemman osan ikkunat ovat 3-lasiset MEK-ikkunat ja laajennusosan MSE-ikkunat. Kuva 16: 3-lasinen MEK-ikkuna Kuva 17: MSE-ikkuna 7.1 Ulkoseinärakenteet Vanhemman osan ulkoseinärakenne: - ulkoverhous: rimalaudoitus/tiili - koolauslauta 22 mm - tuulensuojalevy 50 mm - puurunko + mineraalivilla 125 mm - höyrynsulkumuovi 0.2 mm - kipsilevy 13 mm - pintamateriaali Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

19 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 19/30 Laajennusosa rimalaudoitus: - ulkoverhouslauta 25 mm - lauta 19 mm - vaakakoolaus 25 mm - vanerilaput 9 mm - tuulensuojalevy 12.5 mm - puurunko + mineraalivilla 200 mm - höyrynsulkumuovi 0.2 mm - koolaus + mineraalivilla 48 mm - kipsilevy 13 mm - pintamateriaali Laajennusosa tiiliverhous: - tiilimuuraus 130 mm - ilmarako 43 mm - Tuulensuojalevy kipsi 9 mm - puurunko + mineraalivilla 200 mm - höyrynsulkumuovi 0.2 mm - koolaus + mineraalivilla 48 mm - kipsilevy 13 mm - pintamateriaali Laajennusosa märkätilojen kohdalla: - tiilimuuraus 130 mm - ilmarako 43 mm - tuulensuojalevy 12.5 mm - puurunko + mineraalivilla 200 mm - koolaus + mineraalivilla 50 mm - vaneri, pinnoittamaton 9 mm - työvara 10 mm - Kahi-harkko, ohutsauma 85 mm - vedeneristys - laatta 7.2 Havainnot ja mittaustulokset Laajennusosan ulkoseissä oli kalkkihärmää. Vanhemman osan ulkoseinissä oli paikoitellen leväkasvustoa, jolle selvää syytä ei löytynyt. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

20 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 20/30 Kuva 18: Kalkkihärmää Kuva 19: Leväkasvustoa Laajennusosan pellitykset olivat asiamukaisesti tehdyt. Kuva 20: Ulkoverhouksen pellitystä laajennusosassa. Tilan 118 ulkoseinään tehtiin merkkiainekoe. Merkkiainekokeella saatiin selville, että tilassa 118 merkittävimmät vuotokohdat ovat ikkunakarmin ja seinän liitokset. Merkkiaine levisi vähäisessä määrin myös lattiarakenteeseen. Seinän pystykoolaus (ikkuna-aukon sivussa) vaikutti merkittävästi merkkiaineen leviämiseen eikä sen siirtymistä ympäröiviin rakenteisiin havaittu. Lämpökamerakartoituksella ilmeni, että kylmiä kohtia oli tilan ulkoseinien rakenneliittymissä. Tilan 122 lämpötila laski ajoittain toimenpiderajan alle. Tila on kulmahuone, jossa myös ikkunat sijaitsevat nurkassa. Lämpökamerakartoituksen perusteella seinien rakenteissa on runsaasti lämpövuotoja. Vanhemman osan ikkunoiden sisäpuolella alaosassa näkyi vaurioita, jotka todennäköisesti olivat ikkunan sisäpintaan tiivistyneen veden aiheuttamaa. Sisäilman sisältämä vesihöyry tiivistyy ikkunan sisäpintaan silloin, kun sen pitoisuus ilmassa on suuri ja ilmanvaihto ei ole riittävällä tasolla. Vauriot olivat vähäisiä. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

21 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 21/30 Kuva 21: Ikkunan vaurioita. Rakennepiirustusten perusteella seinärakenteet ovat hyvin toimivia. Vanhemman osan rimalaudoitusseinän tuuletusraon toimivuutta ei ole tutkittu. 7.3 Johtopäätökset Merkkiainekokeella pystyttiin selvittämään vanhemman osan rakenteiden hataruus. Rakennusaika huomioiden voidaan olettaa, että höyrynsulkumuovit eivät ole nykyisen käsityksen mukaan riittävän hyvin asennettu ja saumoja ei todennäköisesti ole teipattu. Seinärakennetta ei kuitenkaan ole tutkittu avaamalla rakennetta. Myös tiivistykset rakenteiden liittymäkohdissa eivät ole riittävät. Sisätilan paine-eron suhteessa ulkoilmaan ollessa ylipaineinen rakenteiden sisältä kulkeutuu ilmaa sisätiloihin. Jos rakenteissa on altisteita, niin ne kulkeutuvat ilman mukana. Laajennusosan kalkkihärmälle ei löytynyt varmaa selitystä. Uuden tiilimuurauksen kuivuessa tiilen ulkopintaan tulee kalkkihärmää. Laajennus on kuitenkin rakennettu v. 2012, joten härmän olisi pitänyt jo huuhtoutua pois. Tiili- ja betonirakenteiden pinnoilla näkyvä, lähes valkoinen, nukkamainen ja pinnasta hieman ulkoneva härmä on yleensä kalkki- ja suolakiteitä. Tämä ns. kalkkihärmä on viite rakenteen kostumisesta ja rakenteen kuivumisesta härmän suuntaan päin. Ulkoseinän tiilipinnan härmääntyminen voi olla merkki seinärakenteen sisällä olevista kosteusvaurioista. Tehdyn rakenneavauksen perusteella seinärakenteessa on suunnitelmien mukainen ilmarako, jonka kautta kosteuden pitäisi tuulettua. Ilmarako ei kuitenkaan yksin riitä, vaan sen pitää päästä myös tuulettumaan. Alimmassa tiilikerroksessa on joka kolmas pystysauma auki, mutta tiiliseinän yläpään tuulettuvuudesta ei ole tietoa. Vanhemman osan rimalaudoitusseinän tuuletusraon toimivuudesta ei ole tietoa. Jotta se toimisi, niin naulauslaudoitus pitäisi olla tehty niin, että ilma pääsee liikkumaan pystysuunnassa. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 22/30 Kuva 22: Esimerkki hyvän rakennustavan mukaisesta rakenteesta. (RT ). 7.4 Toimenpide-ehdotukset Vanhemman osan seinälevytykset ja höyrynsulut tulee purkaa ja asentaa uudelleen hyvää rakennustapaa noudattaen limittämällä ja teippaamalla höyrynsulut ja tiivistämällä rakenteiden liitoskohdat asianmukaisesti. Höyrynsulun tulee jatkua yhtenäisesti lattiarakenteista yläpohjarakenteisiin. Myös ikkuna- ja ovirakenteiden liittymät seinärakenteeseen tulee tiivistää. Samalla tulee tarkastaa lämmöneristeiden asennus. Erityisesti kylmäksi koetuissa tiloissa 121 ja 122. Laajennusosan seinärakenteita tulee tutkia rakenneavauksin ja materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksin mahdollisen kosteusvaurion vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi. Märkätilojen Kahi-harkkojen kosteuspitoisuus tulee tutkia siltä varalta, onko se pinnoitettu liian kosteana, sillä se on rakennekuvien mukaan kahden tiiviin pinnan (vedeneriste ja vaneri) välissä. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

23 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 23/30 8. Yläpohja Yläpohjarakenteet on tutkittu vain rakennepiirustuksista. Niiden suunnitelmanmukaisuudesta ei ole tietoa. 8.1 Rakenteet Vanhemman osan yläpohjarakenne: - peltikate - vesikattorakenteet - mineraalivilla 250 mm - höyrynsulkumuovi 0.2 mm - koolauslauta 22mm - kipsilevy 13mm - pintamateriaali Laajennusosan yläpohja: - peltikate 0.6 mm - ruodelaudoitus 32 mm - aluskate - tuuletettu ilmatila >100 mm - puhallusvilla 450 mm - höyrynsulkumuovi 0.2 mm - koolaus + mineraalivilla mm - kipsilevy 2x 13 mm - pintamateriaali Laajennusosan yläpohja vinon sisäkaton kohdalta: - peltikate 0.6 mm - ruodelaudoitus 32 mm - aluskate - korokerimat 22 mm - korokepuut 150mm / (tuulet. ilmatila 120 mm) - kattopalkisto + mineraalivilla 400 mm - höyrynsulkumuovi 0.2 mm - ristiin koolaus mm - kipsilevy 2x 13 mm - pintamateriaali Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

24 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 24/ Havainnot ja mittaustulokset Yläpohjaa on tutkittu ainoastaan aistinvaraisesti sisä- ja ulkopinnoilta. Sisäpinnat olivat siistit. Vesikatolla varsinkin vanhemmassa osassa oli roskaa. Laajennusosan käytävän (tila 135) yläikkunoiden alla rintataite on liian matala (suunnitelmien mukaan 225 mm). Kuva 23: Roskaa katolla. Liian matala rintataite. Kuva 24: Yläikkunat käytävätilassa 135. Kuva 25: Rakenne suunnitelmien mukaan yläikkunoiden kohdalta. 8.3 Johtopäätökset Jos kattolappeelle yläikkunarivin alapuolelle kertyy lunta tai tuulen paine painaa sadevettä päin ikkunaseinää, saattaa vettä päästä ikkunoiden alapuolisiin rakenteisiin. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

25 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 25/ Toimenpide-ehdotukset Yläpohjan rakenteet ja erityisesti yläikkunoiden alapuolisia rakenteita tulee tutkia tarkemmin. Rintataitteen tulee ulottua vähintään 300 mm vesikatteen yläpuolelle. Kuva 26: Rintataite tiilikatolla, muotolevy- ja poimulevykatolla (RT ). 9. Ilmanvaihto Käyttäjät kokivat tiloissa viemärin hajua ( % käyttäjistä osastosta riippuen), tunkkaisuutta ( % käyttäjistä osastosta riippuen) ja homeen hajua kahdella osastolla neljästä. Vanhemmalla puolella on haastattelutietojen mukaan alkuperäinen tulopoistoilmakone. Laajennusosassa on tulopoistoilmanvaihtokone lämmön talteenotolla. Keittiössä on huippuimuri, joka on aina päällä. Ilmanvaihdossa on kauko-ohjaus. Laitteistot olivat siistit ja asiallisesti huolletut. 9.1 Havainnot ja mittaustulokset Laajennusosassa mitattiin seuraavanlaiset ilmamäärät: Poisto l/s Tulo l/s Mitattu Suunniteltu Suunnittelussa oli otettu huomioon vanhemman osan ilmanvaihto, mutta säätö oli tehty virheellisesti. Ilmanvaihto säädettiin uudelleen suunnitelmien mukaiseksi. Vanhemman osan ja laajennusosan välissä oleva osastoiva ovi neuvottiin pitämään kiinni, jotta ilmanvaihto pysyy tasapainossa. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

26 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 26/30 Taulukko 4: Mitatut ilmamäärät: Tila Tuloilma dm 3 /s Raja-arvot tulo dm 3 /s *) Poisto dm 3 /s ,4 61,0 47, ,5 62,0 54, ,2 81,0 111, ,1 18,75 13,3 *) Suunnitteluajankohdan mukaiset raja-arvot laskettuna tilan pinta-alan mukaan. Mittauksien mukaan arvot ovat tiloja 121 ja 139 lukuun ottamatta suunnitteluajankohdan raja-arvojen mukaiset. Poistoilmamäärät ovat tilaa 118 lukuun ottamatta pienemmät kuin tuloilmamäärä. Se saa tiloissa aikaan lievän ylipaineen. Ylipaine estää mahdollisten altisteiden kulkeutumisen rakenteista sisäilmaan. Nykyisin voimassa olevien määräyksien mukaan tilassa 121 voisi oleskella yhdeksän henkilöä, tilassa 120 kymmenen henkeä, tilassa 118 neljätoista henkilöä ja tilassa 139 kaksi henkilöä. Ensimmäisellä katselmuskäynnillä todettiin rakennuksessa jopa 20 Pa:n alipaine. Rakennuksen ilmanvaihtoa säädettiin tämän jälkeen. Tutkimuskäynnillä mitattiin paine-ero -1 Pa tiloista 101, 122 sekä 132 ja paine-ero -1,5 Pa tiloista 119 sekä 140. Tilasta 136 mitattiin -0,5 Pa paine-ero. Paine-erot mitattiin ulkovaipan läpi. 9.2 Johtopäätökset Riittämätön ilmanvaihto voi olla yksi syy tunkkaisuuden kokemiseen tiloissa 118, 120 ja 121. Tämä ei kuitenkaan koske tilaa 139, jossa mittauksen mukaan on riittävä ilmanvaihto. 9.3 Toimenpide-ehdotukset Vanhemman osan ilmanvaihto tulee säätää niin, että tuloilman määrä on riittävä ja tasapainottaa niin, että paine-ero alapohjaan nähden on +2 0 Pa. Ilmamäärät tulee mitata laajennusosan tiloista ja ilmakanavien puhtaus tarkistaa liitteenä 3 olevan jatkotutkimussuunnitelman mukaisesti. 10. Sisäympäristömittaukset Perusteellisen siivouksen ja tehdyn otsonoinnin ja uusien ilmanpuhdistimien käyttöönottamisen jälkeen käyttäjät havaitsivat huoneilman parantuneen koko rakennuksessa. Lisäksi käyttäjien rakennukseen liittämä sisäilmaoireilu loppui. Oireet kuitenkin palasivat tammikuun loppuun mennessä kaikkialla rakennuksessa, vaikka rakennus pyrittiin pitämään pääsääntöisesti ylipaineisena. Mittausdatan mukaan rakennus ei kuitenkaan pysy kokoaikaisesti ylipaineisena. Se on merkki siitä, että rakennus ei ole tiivis. Myös voimakas tuuli voi väliaikaisesti aiheuttaa rakennukseen Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

27 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 27/30 alipaineen, jolloin altisteita on voinut päästä uudelleen sisäilmaan. Rakennuksen vanhemmassa osassa on selvästi ilmavuotoja. Hiilidioksidin ja suhteellisen kosteuden runsas määrä on merkki riittämättömästä ilmanvaihdosta. Asumisterveysasetuksen 2015 mukaiset toimenpiderajat lämpötilalle päiväkodissa lämmityskaudella on o C ja hiilidioksidipitoisuudelle 1150 ppm (suunnitteluaikainen maksimiarvo 1200 ppm). Rakennuksen suunnitteluajankohtana tavoitteena on ollut 0-5 Pa:n alipaine. Tätä suurempi paine-ero epätiiviissä rakennuksessa aiheuttaa mahdollisten rakenteissa olevien altisteiden kulkeutumisen sisäilmaan. Rakennukseen asennettiin neljä dataloggeria mittaamaan sisäilman lämpötilaa, paine-eroa ulkoilmaan nähden, hiilidioksidipitoisuutta ja suhteellista kosteutta tiloissa 118, 122, 132 ja 140. Lämpötilat näissä tiloissa pysyivät toimenpiderajoissa lukuun ottamatta tilaa 122, jonka lämpötila alimmillaan laski 17 o C:een ( ). Suhteelliset kosteudet pysyivät Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista (Asumisterveysasetus 2015) asettamissa rajoissa. Hiilidioksidipitoisuus nousi hetkellisesti yli toimenpiderajan tiloissa 122 ja 132. Muuten hiilidioksidipitoisuudet pysyivät toimenpiderajan alapuolella. Mitattujen lämpötilojen tai hiilidioksidipitoisuuksien ei pitäisi vaikuttaa sisäilmasto-olosuhteisiin huonontavasti. Suhteelliseen kosteuteen vaikuttaa vallitseva säätila. Taulukko 5: Loggerien keräämää dataa ajalta Loggeri Tila Paine-ero Pa Lämpötila o C Hiilidioksidi-pitoisuus ppm Suhteellinen kosteus % ID , ,03 22,0 24, ID , ,39 21,2 23, ID , ,11 20,7 26, ID , ,94 22,5 24, Sisäilma- ja kuntotutkija Elina Korpela otti materiaalinäytteet tilojen 122, 139 ja 141 lattiapäällysteistä. Materiaalinäytteet lattiapinnoitteista otettiin, jotta voitiin tutkia, onko liimoissa tai lattiapinnoitteessa tapahtunut kosteuden aiheuttamaa muutosta. Kosteuden vaurioittamista liimoista ja lattiapinnoitteista lähtevät yhdisteet voivat huonontaa sisäilmaa. Taulukko 6: Työterveyslaitos tutki lattiapäällysteiden materiaalinäytteiden VOC-yhdisteet bulk-emissio mikrokammiolla. Näytteistä määriteltiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (TVOC) määrät tolueeniekvivalenttina. Pvm Tila TVOC / µg/m 3 g Tulkinta Jää viitearvon alle Jää viitearvon alle Jää viitearvon alle Tutkimustulos ei aiheuta toimenpiteitä. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

28 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 28/30 Taulukko 7: Kiwalab analysoi pölynäytteen mikrobiviljelyllä Asumisterveysasetuksen ohjeistuksen mukaisesti. Pvm Tila Materiaali Tulkinta Pöly Kohtalainen sieni-itiökasvusto, satunnainen kosteusvaurioon viittaava mikrobi (eurotium) Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu mm. tiloissa vietettävästä ajasta ja ilmanvaihdon toimivuudesta. Koska näytteistä löytyi kosteusvaurioon viittaavaa, niin tutkimuksia jatkaa mahdollisen vaurion vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi. Taulukko 8: Inspector Sec Oy Laboratorio tutki huonepölyn solutoksisuutta sisäisellä menetelmällä. Pvm Tila Näyte Menetelmä Tulos EC50 (µg/ml) Tulkinta (ei ole akkreditoitu) Pöly kaapin päältä Näytteenottoa ei ole akkreditoitu Solutoksisuus, karjun siittiösolujen liikkuvuustesti, sisäinen menetelmä (akkreditoitu) 40 EC50 18 µg/ml Ei viitettä sisäilmahaitasta Pöly kaapin päältä Näytteenottoa ei ole akkreditoitu Suoraviljely, solutoksisuus, karjun siittiösolujen liikkuvuustesti, sisäinen menetelmä (ei akkreditoitu) (MEA: homeet ja hiivat) 31 EC µg/ml Mahdollinen viite mikrobiperäisestä toksisuudesta Pöly kaapin päältä Näytteenottoa ei ole akkreditoitu Suoraviljely, solutoksisuus, karjun siittiösolujen liikkuvuustesti, sisäinen menetelmä (ei akkreditoitu) (TSA: bakteerit) 1 EC50 9 µg/ml Vahva viite mikrobiperäisestä toksisuudesta Sisäilmasta tutkittiin toksiinintuottokykyisten mikrobien itiöiden läsnäoloa laskeutuneessa pölyssä. Tätä varten kerättiin pölyä yläpinnoilta ja viljeltiin laboratoriossa. Saatu kasvusto tutkittiin solutoksikologisesti (liite 9). Näytteissä oli viitteitä mikrobiperäisestä toksisuudesta. Toksiinien esiintymisestä sisäilmassa on hyvin vähän tietoa. Koska vanhemman osan ja laajennusosan välistä palo-ovea pidetään välillä auki ja koska rakennuksessa on havaittu paljon huonepölyä, ei voida varmuudella sanoa, voiko mikrobitoksisuus johtua vanhan puolen altisteiden kulkemisesta uudelle puolelle. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

29 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 29/ Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä Vanhempi rakennuksen osa: - sadevesiviemäröinti - tuulettuvan alapohjan rakenteiden kunnon tarkempi selvittäminen ja/tai purkaminen - ryömintätilan maanpinnan lämmöneristäminen - seinien, lattian ja yläpohjan höyrynsulkujen uusiminen ja asennus hyvän rakennustavan mukaisesti - ulkoseinien lämmöneristyksen uusiminen ainakin tiloissa (lämpövuotoja) - ilmanvaihtolaitteiston uusiminen o keskimääräinen tekninen käyttöikä jatkuvasti toimivilla laitteilla vuotta o paine-ero ulkoilmaan nähden täytyy voida pitää lähellä nollaa (0-2 Pa) - rakennuksen ylipaineistus, kunnes korjaukset on tehty, sillä ilmavuodot rakenteista kuljettavat mukanaan mahdollisia altisteita, jotka aiheuttavat käyttäjille oireita Laajennusosa: - viiltomittauksien tuloksien perusteella lisätutkimuksia kosteusrasituksen alkuperän selvittämiseksi ainakin tilassa 133, mutta myös tiloissa 132 ja 140 sekä materiaalinäytteitä lattiamatosta - lattiarakenteen ja ulkoseinien tiiveystutkimus merkkiainekokeella - käytävätilan 135 tiiliväliseinän kosteusmittaukset - rakenneavaukset lattiaan tilassa 126 ja eteläpäädyssä sekä ulkoseinään - liitteenä olevan tutkimussuunnitelman mukaiset tutkimukset Tampereella Päivi Nieminen RI, kuntotutkija Inspector Sec Oy Puh Sähköposti: paivi.nieminen@isec.fi Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

30 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Savenvalajan päiväkoti , sivu 30/30 Liitteet Liite 1, Tehdyt tutkimukset Liite 2, Olosuhdemittaukset (Inspector Sec Oy) Liite 3, Laajennusosan jatkotutkimussuunnitelma ( ) Liite 4, Ilmamäärämittaukset ( ) Liite 5, VOC-analyysi materiaalinäytteestä (Työterveyslaitos) Liite 6, VOC-analyysi materiaalinäytteestä (Työterveyslaitos) Liite 7, Materiaalinäytteen mikrobianalyysi (Kiwalab) Liite 8, Materiaalinäytteen mikrobianalyysi (Kiwalab) Liite 9, Huonepölyn solutoksisuus (Inspector Sec Oy Laboratorio) Liite 10, Huonepölyn mikrobitoksisuus (Inspector Sec Oy Laboratorio) Liite 11, ISEC-sisäilmakyselyn raportti (Inspector Sec Oy) Lähteet Ympäristöopas 2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 2015 (tekstissä: Asumisterveysasetus 2015) Rakentamismääräyskokoelma D2 vuosilta 1987 ja 2010 Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos, Talonrakennustekniikka, Tutkimusselostus nro TRT/1706/2008 Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie 3, Kello Teknobulevardi 3-5, Vantaa

31 Savenvalajan päiväkoti Rakenneavaukset Lämpökamerakuvaus Kuvat 3, 4,5 11 Kuva 10a Merkkiainekoe Ilmamäärämittaus Dataloggeri Materiaalimikrobinäyte VOC-yhdisteet materiaalista 1 1 ID53 Viiltomittaus 3 ID54 Kuva 6

32 Savenvalajan päiväkoti ID52 Rakenneavaukset Lämpökamerakuvaus 5 Merkkiainekoe Ilmamäärämittaus Dataloggeri 2 2 Kuva 9 Materiaalimikrobinäyte Huonepölyn solutoksisuus Huonepölyn mikrobitoksisuus T M VOC-yhdisteet materiaalista Viiltomittaus 4 ID51 T M

33 Liite 1, sivu 1/16 10 Paine ero ID Painesuhde, Pa Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 7,58 Pa MEDIAANI 0,17 Pa Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 7,03 Pa Kohde Savenvalajan päiväkoti

34 Liite 1, sivu 2/16 CO2 pitoisuus, ID Hiilidioksidipitoisuus, ppm Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 477 ppm MEDIAANI 516 ppm Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 968 ppm Kohde Savenvalajan päiväkoti

35 Liite 1, sivu 3/16 28 Lämpötila, ID Lämpötila, C Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 22 ⁰C MEDIAANI 22,9 ⁰C Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 24,2 ⁰C Kohde Savenvalajan päiväkoti

36 Liite 1, sivu 4/16 50 Suhteellinen kosteus, ID Suhteellinen kosteus, % Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 14 % MEDIAANI 21 % Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 32 % Kohde Savenvalajan päiväkoti

37 Liite 1, sivu 5/16 10 Paine ero ID Painesuhde, Pa Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 6,76 Pa MEDIAANI 0,34 Pa Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 3,39 Pa Kohde Savenvalajan päiväkoti

38 Liite 1, sivu 6/16 CO2 pitoisuus, ID Hiilidioksidipitoisuus, ppm Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 425 ppm MEDIAANI 503 ppm Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 1408 ppm Kohde Savenvalajan päiväkoti

39 Liite 1, sivu 7/16 28 Lämpötila, ID Lämpötila, C Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 21,2 ⁰C MEDIAANI 22,1 ⁰C Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 23,1 ⁰C Kohde Savenvalajan päiväkoti

40 Liite 1, sivu 8/16 50 Suhteellinen kosteus, ID Suhteellinen kosteus, % Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 15 % MEDIAANI 22 % Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 35 % Kohde Savenvalajan päiväkoti

41 Liite 1, sivu 9/16 6 Paine ero ID 53 4 Painesuhde, Pa Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 2,15 Pa MEDIAANI 0,48 Pa Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 5,11 Pa Kohde Savenvalajan päiväkoti

42 Liite 1, sivu 10/16 CO2 pitoisuus, ID Hiilidioksidipitoisuus, ppm Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 413 ppm MEDIAANI 463 ppm Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 1256 ppm Kohde Savenvalajan päiväkoti

43 Liite 1, sivu 11/16 30 Lämpötila, ID Lämpötila, C Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 20,7 ⁰C MEDIAANI 22,2 ⁰C Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 26,1 ⁰C Kohde Savenvalajan päiväkoti

44 Liite 1, sivu 12/16 50 Suhteellinen kosteus, ID Suhteellinen kosteus, % Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 13 % MEDIAANI 20 % Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 32 % Kohde Savenvalajan päiväkoti

45 Liite 1, sivu 13/16 6 Paine ero ID 54 4 Painesuhde, Pa Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 3,07 Pa MEDIAANI 0,14 Pa Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 1,94 Pa Kohde Savenvalajan päiväkoti

46 Liite 1, sivu 14/ CO2 pitoisuus, ID Hiilidioksidipitoisuus, ppm Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 445 ppm MEDIAANI 484 ppm Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 816 ppm Kohde Savenvalajan päiväkoti

47 Liite 1, sivu 15/16 28 Lämpötila, ID Lämpötila, C Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 22,5 ⁰C MEDIAANI 23,3 ⁰C Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 24,6 ⁰C Kohde Savenvalajan päiväkoti

48 Liite 1, sivu 16/16 50 Suhteellinen kosteus, ID Suhteellinen kosteus, % Mittauslaite ISEC Sisäilmaloggeri Mittaus alkoi MIN 14 % MEDIAANI 20 % Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 30 % Kohde Savenvalajan päiväkoti

49 ISEC Tutkimussuunnitelma Savenvalajan päiväkoti, uusi puoli , sivu 1/5 ISEC Tutkimussuunnitelma Savenvalajan päiväkoti, uusi puoli ISEC raportin tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. sähköposti Y-tunnus

50 ISEC Tutkimussuunnitelma Savenvalajan päiväkoti, uusi puoli , sivu 2/5 Sisällys 1. Taustatiedot Suunnitelma... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Tutkimuksen tavoitteet... 3 ISEC raportin tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. sähköposti etunimi.sukunimi@isec.fi, Y-tunnus

51 ISEC Tutkimussuunnitelma Savenvalajan päiväkoti, uusi puoli , sivu 3/5 Tutkimussuunnitelma 1. Taustatiedot Tutkimussuunnitelman pohjalla käytetään aikaisempia tutkimuksia ja kohteen seurantatietoja: Bulk-emissionäyte huoneet 139 ja 141 Työterveyslaitos Pyyhintäpölynäyte huonepölyn solutoksisuus huone 140 Isec Pyyhintäpölynäyte huonepölyn mikrobitoksisuus huone 140 Isec Kosteusmittaukset Isec IV-tutkimus Isec Pienhiukkasmittaus Isec Materiaalinäyte Kiwalab Suunnitelma Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on selvittää päiväkodin sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen pohjalta laaditaan korjaustoimenpidesuositukset. Suunnitelman pohjana käytetään jo tehtyjä tutkimuksia sekä rakennekuvia Suunnitellut toimenpiteet Rakenneavaukset arvioituihin riskikohtiin ja materiaalinäytteet mikrobianalyysiä varten 5-10 kpl. Ilmavuodot lämpökameralla Bulk-emissio 1-2 kpl Tiiveysmittaukset merkkiainekokeella joilla selvitetään ala- ja yläpohjan sekä ulkoseinienliittymien ja läpivientien ilmatiiveys otospohjaisesti % tilasta. Pintakosteusmittaukset. Viiltomittaukset ja porareikämittaukset tarvittaessa. Arvioidaan rakennuksen siivouksen taso. Huonepölyn koostumus pintapölynäytteillä 3-4 kpl. Mineraalivillakuitujen pitoisuus geeliteipillä 2-4 kpl. Hiilidioksidipitoisuus, kosteus- ja lämpötilaolosuhteet seurantamittauksena, loggereita 3-4 kpl. Ilmakanavien puhtaus pyyhintäpölynäytteellä 2 kpl Ilmamäärämittaus Näytteenottokohtia tarvittaessa muutetaan tutkimusten aikana. ISEC raportin tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. sähköposti etunimi.sukunimi@isec.fi, Y-tunnus

52 ISEC Tutkimussuunnitelma Savenvalajan päiväkoti, uusi puoli , sivu 4/5 ISEC raportin tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. sähköposti Y-tunnus

53 ISEC Tutkimussuunnitelma Savenvalajan päiväkoti, uusi puoli , sivu 5/5 ISEC raportin tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. sähköposti Y-tunnus

54 Ilmamäärämittaukset Tulo 1 Tulo 2 Poisto 1 Poisto 2 Poisto 3 Tila ,6 29,8 15,9 16,6 15,3 Tila 120 Tulo 1 Tulo 2 Poisto 1 Poisto 2 Poisto 3 27,3 35,2 17,6 20,8 16,2 Tila 118 Tulo 1 Tulo 2 Tulo 3 Poisto 1 Poisto 2 Poisto 3 Poisto 4 Poisto 5 Poisto 6 25,9 28, ,8 17,8 18,1 19,1 18,9 19,4 Tila 139 Tulo 1 Poisto 1 14,1 13,3

55 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Inspector Sec Oy Elina Korpela Kääpätie Kello VOC-analyysi materiaalinäytteestä Näytteen kerääjät: Elina Korpela Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Susanna Mansikkaviita Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

56 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Savenvalajan päiväkoti, Kerava Mittauskohde: 139, P:4,63g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,11 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT C16-C18-alkyylibentseenit** 1) 22 µg/m³g Styreeni 2 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 2-Etyyli-1-heksanoli 9 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 2 µg/m³g KETONIT Asetofenoni 1 µg/m³g MUUT Alkoholien ja hiilivetyjen seos** 2) 23 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 40 µg/m³g 1) Osittain TVOC-alueen ulkopuolella. 2) Seos sisältää pääasiassa alifaattisia hiilivetyjä sekä alkoholeja. Kiehumispisteväli on noin 185 C-215 C. CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Savenvalajan päiväkoti, Kerava Mittauskohde: 141, P:4,33g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,10 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT C16-C18-alkyylibentseenit** 1) 43 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT C9-alkoholit** 86 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 16 µg/m³g ALDEHYDIT Nonanaali 2 µg/m³g ESTERIT JA LAKTONIT TXIB 2) 3 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 120 µg/m³g 1) Osittain TVOC-alueen ulkopuolella. 2) 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolidi-isobutyraatti Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

57 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Tulosten tarkastelu Näytteet on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Tulokset on annettu yksikössä µg/m³ haihtuneena grammaa kohti materiaalia (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eikä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille: 1) PVC, jossa pehmittimenä DEHP (di-etyyliheksyyliftalaatti) - TVOC 200 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 70 µg/m³g 2) PVC, jossa pehmittimenä DINCH (di-isononyyliheksahydroftalaatti), DINP (diisononyyliftalaatti) tai DIDP (di-isodekyyliftalaatti) - TVOC 500¹ µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m³g - C9-alkoholit 320¹ µg/m³g 3) Tasoitteet ja betoni - TVOC 50 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 40 µg/m³g 4) Linoleum - TVOC 650 µg/m³g - Propaanihappo 100 µg/m³g ¹ viitearvo on suuntaa antava, koska TTL:n seurantanäytteiden perusteella emissiotasot kasvavat ajan funktiona Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

58 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Susanna Mansikkaviita laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

59 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Inspector Sec Oy Elina Korpela Kääpätie KELLO VOC-analyysi materiaalinäytteestä Asiakasviite: Savenvalajan päiväkoti Näytteen kerääjät: Elina Korpela Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Susanna Viitasaari, Kim Kuusisto Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

60 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Savenvalajan päiväkoti, huone 122 Mittauskohde: 1, lattiapäällyste BULK, P:4,60g Analysointipvm.: /KKU Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 1,92 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT C10-C13-alkyylibentseenit** 1) 21 µg/m³g HIILIVETYSEOKSET Hiilivetyseos** 2) 19 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 2-Etyyli-1-heksanoli 8 µg/m³g ALDEHYDIT Nonanaali 2 µg/m³g PIIYHDISTEET Dodekametyylisykloheksasiloksaani** 1 µg/m³g Oktametyylisyklotetrasiloksaani** 4 µg/m³g Dekametyylisyklopentasiloksaani 2 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 40 µg/m³g 1) Eluoituu osittain VOC-alueen ulkopuolella (SVOC-alueella). 2) Seos sisältää lähinnä alifaattisia ja alisyklisiä hiilivetyjä. Seoksen kiehumispisteväli on noin C. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

61 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Tulosten tarkastelu Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Näytteet on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkiin. Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eikä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille: 1) PVC, jossa pehmittimenä DEHP (di-etyyliheksyyliftalaatti) - TVOC 200 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 70 µg/m³g 2) PVC, jossa pehmittimenä DINCH (di-isononyyliheksahydroftalaatti), DINP (diisononyyliftalaatti) tai DIDP (di-isodekyyliftalaatti) - TVOC 500 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m³g - C9-alkoholit 320 µg/m³g 3) Tasoitteet ja betoni - TVOC 50 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 40 µg/m³g 4) Linoleum - TVOC 650 µg/m³g - Propaanihappo 100 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

62 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Kim Kuusisto laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

63 Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK6390/17 Kiwalab, (3) Tilaaja: Isec Oy, Elina Korpela Kohde: Savenvalajan päiväkoti. Työmääräin WO Näytteenottaja: Elina Korpela Näytteenottopäivä: Näytteet vastaanotettu: Analysointi aloitettu: Analyysit Näytteet Materiaalinäyte analysoidaan Asumisterveysasetuksen mukaisen ohjeistuksen viljelymenetelmällä, jossa materiaalia siirretään suoraan kasvualustalle. Näytealustat pidetään +25 C:ssa 7-14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä maljalla. Näytealustat: Homeet Homeet Homeet Bakteerit Rose Bengal -agar (Hagem-agar) 2 % Mallasuuteagar (M2-agar) Dikloran-glyseroli-agar (DG18-agar) Tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG-agar) Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 20 pmy/malja ++ kohtalainen kasvu, pmy/malja +++ runsas kasvu, pmy/malja ++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja Näyte Materiaali Tila Tuloksen tarkastelu 1. Pöly 121 Kohtalainen sieni-itiökasvusto. Satunnaisia indikaattorimikrobeja. Indikaattorimikrobi = kosteusvaurioon viittaava mikrobi Kyseessä ei ole rakennusmateriaali, joten suoraviljelyn tulkintaperiaatteita ei voi soveltaa. Raportin osittainen kopioiminen ilman lupaa on kielletty Kiwalab Inspecta Oy Y-tunnus Myyntimiehenkuja 4, Oulu PL Robert Huberin tie 2, Vantaa Helsinki Puh kiwalab@inspecta.com Kiwalab

64 Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK6390/17 Kiwalab, (3) Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy Hagem-agar 1 Yhteensä + Cladosporium + Mucor + Penicillium + Sieni-itiöt pmy M2-agar Yhteensä + Chrysonilia + Mucor + Sieni-itiöt pmy DG18-agar Yhteensä ++ A. niger + Cladosporium + Eurotium* 2 + Mucor + Penicillium + Bakteerit pmy THG-agar Yhteensä +++ määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, = mikrobin merkitys toistaiseksi avoin Kiwalab Sari Laaninen Asiantuntija Minna Lilja Asiantuntija, FM Raportin osittainen kopioiminen ilman lupaa on kielletty Kiwalab Inspecta Oy Y-tunnus Myyntimiehenkuja 4, Oulu PL Robert Huberin tie 2, Vantaa Helsinki Puh kiwalab@inspecta.com Kiwalab

65 Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK6390/17 Kiwalab, (3) LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi 1. TULOSTEN TULKINTA Rakennusmateriaalin mikrobianalyysin tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi johtua myös materiaalin likaisuudesta, joten ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Suoraviljelymenetelmän runsas sieni-itiöpitoisuus (+++/++++) vastaa Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) tulkintaohjeen sieni-itiöpitoisuutta pmy/g. Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV). Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Tavanomaisia mikrobeja A= Aspergillus Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces) A. restricti, A. ustus, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet 2. KIRJALLISUUS Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN Valvira, Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV, ohje 8/2016. Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN Raportin osittainen kopioiminen ilman lupaa on kielletty Kiwalab Inspecta Oy Y-tunnus Myyntimiehenkuja 4, Oulu PL Robert Huberin tie 2, Vantaa Helsinki Puh kiwalab@inspecta.com Kiwalab

66 Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK6591/18 Kiwalab, (3) Tilaaja: Inspector Sec Oy, Elina Korpela Kohde: Savenvalajankatu, Kerava. Työmääräin WO Näytteenottaja: Elina Korpela Näytteenottopäivä: Näytteet vastaanotettu: Analysointi aloitettu: Analyysit Näytteet Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Asumisterveysasetuksen mukaisen ohjeistuksen viljelymenetelmällä, jossa materiaalia siirretään suoraan kasvualustalle. Näytealustat pidetään +25 C:ssa 7-14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytealustat: Homeet Homeet Homeet Bakteerit Rose Bengal -agar (Hagem-agar) 2 % Mallasuuteagar (M2-agar) Dikloran-glyseroli-agar (DG18-agar) Tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG-agar) Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 20 pmy/malja ++ kohtalainen kasvu, pmy/malja +++ runsas kasvu, pmy/malja ++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta 1 Styroksi Alapohja Ulkoseinä, uusi puoli Heikko viite vauriosta 2 Mineraalivilla Alapohja Alapohja, hoitohuone 120 Viite vauriosta Raportin osittainen kopioiminen ilman lupaa on kielletty Kiwalab Inspecta Oy Y-tunnus Myyntimiehenkuja 4, Oulu PL Robert Huberin tie 2, Vantaa Helsinki Puh kiwalab@inspecta.com Kiwalab

67 Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK6591/18 Kiwalab, (3) Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy Hagem-agar 1 Yhteensä + steriilit sienet + Sieni-itiöt pmy M2-agar Yhteensä + Chrysonilia + Sieni-itiöt pmy DG18-agar Yhteensä + A. restricti* 12 + Cladosporium + Penicillium + steriilit sienet + Bakteerit pmy THG-agar Yhteensä + 2 Yhteensä +++ Penicillium +++ Yhteensä +++ Penicillium +++ Yhteensä +++ Penicillium +++ Yhteensä + määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, = mikrobin merkitys toistaiseksi avoin Kiwalab Minna Lilja Asiantuntija, FM Raportin osittainen kopioiminen ilman lupaa on kielletty Kiwalab Inspecta Oy Y-tunnus Myyntimiehenkuja 4, Oulu PL Robert Huberin tie 2, Vantaa Helsinki Puh kiwalab@inspecta.com Kiwalab

68 Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK6591/18 Kiwalab, (3) LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi 1. TULOSTEN TULKINTA Rakennusmateriaalin mikrobianalyysin tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi johtua myös materiaalin likaisuudesta, joten ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Suoraviljelymenetelmän runsas sieni-itiöpitoisuus (+++/++++) vastaa Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) tulkintaohjeen sieni-itiöpitoisuutta pmy/g. Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV). Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Tavanomaisia mikrobeja A= Aspergillus Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces) A. restricti, A. ustus, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet 2. KIRJALLISUUS Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN Valvira, Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV, ohje 8/2016. Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN Raportin osittainen kopioiminen ilman lupaa on kielletty Kiwalab Inspecta Oy Y-tunnus Myyntimiehenkuja 4, Oulu PL Robert Huberin tie 2, Vantaa Helsinki Puh kiwalab@inspecta.com Kiwalab

69 Inspector Sec Oy Laboratorio T /2 Huonepölyn solutoksisuus, karjun siittiösolujen liikkuvuustesti 1. Taustatiedot Tutkimuskohde Savenvalajan päiväkoti, Savenvalajankatu 1, Kerava Näytteenottaja Elina Korpela / Inspector Sec Oy Näytteenottoaika Näytteet saapuneet laboratorioon Analyysimenetelmä Huonepöly, solutoksisuus, karjun siittiösolujen liikkuvuustesti, sisäinen menetelmä (akkreditoitu) Tutkimus alkoi Tutkimus valmistui Näytteenotto Kohteesta kerättiin pyyhintäpölynäyte taulukon I mukaisesti. Näytteenotto suoritettiin sisäisellä menetelmällä. Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Taulukko I. Näytteenotto Näytteen tunniste Tila Näytteenottokohta P1 140, hoitohuone kaapin päältä 3. Huonepölyn toksisuusmittauksen tulokset Näytteen biologisen haitan suuruus mitataan solutoksikologisella kokeella, joka mittaa tilaan liittyvän sisäilmahaitan todennäköisyyttä. Tuloksena saadaan EC 50-arvo, joka tarkoittaa näytteestä valmistetun uutteen pitoisuutta, joka vaurioittaa puolta altistetuista soluista (3 vrk altistus). Taulukossa II on esitetty tutkitun näytteen tulos käyttämällämme menetelmällä. Taulukossa on esitetty pitoisuusväli, jolle näytteen toksisuus sijoittuu. Suluissa on tuloksen laskennallinen (viitteellinen) arvo. Taulukko II. Pölynäytteeen toksisuusmittauksen tulos Tila Pölyn toksisuus, EC 50 (µg/ml) Tuloksen tulkinta, viite sisäilmahaitasta 140, hoitohuone 18 (40) Ei viitettä sisäilmahaitasta Inspector Sec Oy Laboratorio Inspector Sec Oy c/o OAMK, Kotkantie 1, Oulu Y-tunnus Puh labra@isec.fi Analyysitulokset koskevat vain tässä analysoituja näytteitä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy Laboratorion lupaa on kielletty.

70 Inspector Sec Oy Laboratorio T /2 Tulosten tulkinta: Pölynäytteiden toksisuustulokset jaetaan toksisuuden mukaan neljään luokkaan taulukon III mukaisesti *) Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Taulukko III. Pölyn toksisuusmittaustulosten tulkinta (koulut, päiväkodit, asunnot) Luokka Pölyn toksisuus EC 50 (µg/ml) Tuloksen tulkinta, viite sisäilmahaitasta 1 6 (voimakas toksisuus) Erittäin vahva 2 6,5-12,5 (selvä toksisuus) Vahva (hieman kohonnut toksisuus) Mahdollinen 4 > 18 (ei merkittävää toksisuutta) Ei viitettä sisäilmahaitasta *) Tulosten tulkintaohjeet perustuvat poikkileikkaustutkimukseen: JT Salin, M. Salkinoja-Salonen, PJ. Salin, K. Nelo, T. Holma, P. Ohtonen, H. Syrjälä. Building-related symptoms are linked to the in vitro toxicity of indoor dust and airborne microbial propagules in schools: A cross-sectional study. Environmental Research. Vol , p Liitteet Inspector Sec Oy Tutkimuspalveluiden liitteessä 1 A on kerrottu tarkemmin menetelmästä ja tulosten tulkinnasta. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Liite 1A. Huonepölyn toksisuusmittaus 5. Allekirjoitus Oulussa, Katri Nelo laboratoriopäällikkö Inspector Sec Oy Laboratorio c/o OAMK, Kotkantie 1, Oulu Puh labra@isec.fi Jakelu: Inspector Sec Oy Laboratorion arkisto Inspector Sec Oy Tutkimuspalvelut Inspector Sec Oy Laboratorio Inspector Sec Oy c/o OAMK, Kotkantie 1, Oulu Y-tunnus Puh labra@isec.fi Analyysitulokset koskevat vain tässä analysoituja näytteitä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy Laboratorion lupaa on kielletty.

71 Inspector Sec Oy Tutkimuspalvelut Liite 1 A. Huonepölyn toksisuusmittaus Menetelmällä mitataan tutkimussoluille aiheutunutta biologista haittaa. Menetelmä ei ilmaise aineita, joista haitta aiheutui. Mahdollisia toksisuuden lähteitä ovat erilaiset sisätilojen kemikaalit ja mikrobien aineenvaihduntatuotteet. Pölyn toksisuuden aiheuttajan selvittäminen vaatii lisätutkimusta. Toksisuus ilmoitetaan EC 50 -arvona ja sillä on yhteys ihmisten kokemiin terveydellisiin haittoihin. Voimakas toksisuus aiheuttaa tarpeen terveydensuojelutoimille riippumatta siitä, mistä toksisuus johtuu. 1. Mittausmenetelmä Huonepölyn toksisuusmittaus on solutoksinen menetelmä, joka voi antaa viitteitä tilaan liittyvästä terveydellisestä haitasta. Mittausten tehtävänä on tunnistaa sisätilapölystä aiheutuvia haittoja, joita ei saada selville muilla menetelmillä. Toksisuusmittaus ilmaisee tutkimussoluille aiheutuneen biologisen haitan (toksisuuden) suuruuden, mutta ei haitan aiheuttajaa. Tämän vuoksi sitä kutsutaan vastehakuiseksi menetelmäksi. Pölynäytteestä valmistetaan laboratoriossa uute, jolla altistetaan karjun siittiösoluja. Tämän jälkeen tutkitaan solujen liikkuvuus ja lasketaan toksisuus EC 50 arvona. EC 50 tarkoittaa pitoisuutta, joka vaurioittaa 50 % soluista. Mitä pienempi EC 50 arvo on, sitä toksisemmasta näytteestä on kyse. Ympäristötoksikologiassa EC 50 arvo on arvioitu vertailukelpoisimmaksi tavaksi ilmaista näytteen toksisuus. 2. Toksisuustulosten tulkinta Tutkimussoluille aiheutunut haitta korreloi ihmisten kokemien terveyshaittojen kanssa. Tutkimuksissa 1,2,3 on havaittu, että toksisissa kouluympäristöissä työskentelevät opettajat oireilevat selvästi verrokkeja enemmän. Pölynäytteet on jaettu toksisuuden mukaan neljään luokkaan taulukon I mukaisesti. Tulkintoja sovelletaan kouluihin, päiväkoteihin ja asuntoihin. Taulukko I. Pölyn toksisuuden tulkinta. Luokka Pölyn toksisuus, EC 50 Viite terveydellisestä haitasta 1 6 µg/ml, voimakas toksisuus Erittäin vahva 2 6,5 12,5 µg/ml, selvä toksisuus Vahva µg/ml, hieman kohonnut toksisuus Mahdollinen 4 > 18 µg/ml, ei merkittävää toksisuutta Ei viitettä terveydellisestä sisäilmahaitasta Luokka 1. EC 50 6 μg/ml. Erittäin vahva viite terveydellisestä sisäilmahaitasta. Pölyn voimakkaan toksisuuden yhteydessä esiintyy usein rakennukseen liittyvää oireilua. Koettu haitta on syntynyt jopa viikkojen, mutta yleensä kuukausien tai vuosien kuluessa. Oireet ovat olleet voimakkaitakin ja tilankäyttöön on liittynyt herkistymistä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston saa kopioida vain kokonaan. Inspector Sec Oy, info@isec.fi. Y-tunnus Liite 1 A, versio 3.5. Päivitetty

72 Inspector Sec Oy Tutkimuspalvelut Luokka 2. EC 50 = 6,5 12,5 μg/ml. Vahva viite terveydellisestä sisäilmahaitasta. Oireilun esiintyvyys ryhmätasolla (herkin neljännes tilankäyttäjistä) on kohonnut selvästi. Oireilun syntymiseen on saattanut kulua useita kuukausia tai vuosia. Luokka 3. EC 50 = μg/ml. Mahdollinen viite terveydellisestä sisäilmahaitasta. Oireilun esiintyvyys on ollut vaihtelevaa. Osassa kohteita oireillaan voimakkaasti, toisissa kohteissa ollaan terveitä vuosien tai vuosikymmenten asumisesta huolimatta. Luokka 4. EC 50 > 18 μg/ml. Ei viitettä terveydellisestä sisäilmahaitasta. Pölynäytteen toksisuustulos ei selitä mahdollista rakennukseen liittyvää oireilua. Selittäviä tekijöitä tulee etsiä muilla menetelmillä. 3. Huonepölyn toksisuuden aiheuttajat Huonepölyn toksisuuden aiheuttajia on arvioitu kirjallisuustietojen ja tietokanta-analyysien avulla. Huonepölyn toksisuus johtuu sisäympäristön kemikaaleista, mikrobitoksiineista tai näiden yhteisvaikutuksesta. Huonepölyn toksisuuteen vaikuttavat tilojen aktiivinen käyttö ja vähäinen siivous. Siivous vähentää toksisia yhdisteitä. Rakennusmateriaaleista ovat osoittautuneet toksisiksi esimerkiksi jotkin ftalaatteja sisältävät muovimateriaalit. 4 Eräiden tekstiilien ja niissä käytettyjen fungisidien, optisten kirkasteiden sekä pesu- ja hoitoaineiden 5 käyttö voivat lisätä pölyn toksisuutta. Kolmantena ryhmänä ovat jäämiä jättävät käyttökemikaalit, kuten päivittäiset puhdistusaineet tai rakenteiden desinfioinnissa käytetyt biosidit. 6 Neljäs ryhmä on sähköisten laitteiden ja muun irtaimiston kemikaalit, esimerkiksi palonestoaineet, joita voi olla sisätilapölyissä merkittäviä määriä. 7 Viimeisenä ryhmänä ovat mikrobitoksiinit, joiden vaikutusta pölyn toksisuuteen ei voida sulkea pois ilman tarkempia tutkimuksia. 4. Lisätutkimukset Yhdellä tutkimusmenetelmällä ei yleensä kyetä selvittämään kaikkia sisäilmaongelman syitä, etenkään jos ongelma on pitkälle edennyt. Tällöin tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa tunnistetaan tilankäyttäjien terveydelliset haitat ja pyritään löytämään oireilulle selitys analysoimalla kaikki saatavilla oleva tieto, joka liittyy tiloihin, rakennukseen ja tilankäyttäjiin. Kirjallisuusviitteet 1. Salin JT, Salkinoja-Salonen M, Salin PJ, Nelo K, Holma T, Ohtonen P, Syrjälä H Building-related symptoms are linked to the in vitro toxicity of indoor dust and airborne microbial propagules in schools: A cross-sectional study. Environmental Research. Vol 154, p Salin PJ, Salin JT, Andersson MA, Holma T, Nelo K & Salkinoja-Salonen M. Sisätilanäytteiden toksisuus ja terveyshaittaoireet kouluissa. Sisäilmastoseminaarijulkaisu SIY Raportti 30, s Andersson MA, Boar spermatozoa as a biosensor for detecting toxic substances in indoor dust and aerosols. Toxicology in vitro, Laakso T., Asuntojen rakennusmateriaalien sekä niiden ja sisäilman mikrobien myrkyllisyys karjun siittiötestissä. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisu, ISBN-13: Klemola, Textile toxicity: cytotoxicity and spermatozoa motility inhibition resulting from reactive dyes and dyed fabrics. Väitöskirja, TUKES, Suomenkielinen luettelo biosidivalmisteissa kielletyistä tehoaineista. 7. Robin E. Dodson et. al, After the PBDE Phase-Out: A Broad Suite of Flame Retardants in Repeat House Dust Samples from California. Environ. Sci. Technol., 2012, 46 (24), pp Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston saa kopioida vain kokonaan. Inspector Sec Oy, info@isec.fi. Y-tunnus Liite 1 A, versio 3.5. Päivitetty

73 Inspector Sec Oy Laboratorio T /3 Huonepölyn mikrobitoksisuus, karjun siittiösolujen liikkuvuustesti 1. Taustatiedot Tutkimuskohde Savenvalajan päiväkoti, Savenvalajankatu 1, Kerava Näytteenottaja Elina Korpela / Inspector Sec Oy Näytteenottoaika Näytteet saapuneet laboratorioon Analyysimenetelmä Tutkimus alkoi Tutkimus valmistui Huonepöly, suoraviljely, solutoksisuus, karjun siittiösolujen liikkuvuustesti, sisäinen menetelmä (ei akkreditoitu). 2. Näytteenotto Kohteesta kerättiin pyyhintäpölynäyte taulukon I mukaisesti. Näytteenotto suoritettiin sisäisellä menetelmällä. Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Taulukko I. Näytteenotto Näytteen tunniste Tila Näytteenottokohta P1 140, hoitohuone kaapin päältä Näytteestä tehtiin suoraviljelyt 2 % mallasuute-(mea) ja tryptoni-soija- (TSA) elatusalustoille, jonka jälkeen näytteitä viljeltiin laboratoriossa huoneenlämmössä 4 viikon ajan. 3. Viljelyiden toksisuusmittausten tulokset Näytteen biologisen haitan suuruus mitataan solutoksikologisella kokeella, joka mittaa tilaan liittyvän sisäilmahaitan todennäköisyyttä. Tuloksena saadaan EC 50-arvo, joka tarkoittaa näytteestä valmistetun uutteen pitoisuutta, joka vaurioittaa puolta altistetuista soluista (3 vrk altistus). Taulukossa II on esitetty tutkittujen näytteiden tulokset käyttämällämme menetelmällä. Taulukossa on esitetty pitoisuusväli, jolle näytteen toksisuus sijoittuu. Suluissa on tuloksen laskennallinen (viitteellinen) arvo. Inspector Sec Oy Laboratorio Inspector Sec Oy c/o OAMK, Kotkantie 1, Oulu Y-tunnus Puh labra@isec.fi Analyysitulokset koskevat vain tässä analysoituja näytteitä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy Laboratorion lupaa on kielletty.

74 Inspector Sec Oy Laboratorio T /3 Taulukko II. Viljelynäytteiden toksisuusmittausten tulokset ja tulkinta. Tila Mikrobimassan toksisuus, EC 50 (µg/ml), (MEA: homeet ja hiivat) Mikrobimassan toksisuus EC 50 (µg/ml), (TSA: bakteerit) 140, hoitohuone P1A: (31) mahdollinen viite P1B: 9 (1) vahva viite Huonepölyn suoraviljelyiden toksisuusmittausten tulkinta on esitetty taulukoissa III ja IV. Taulukko III. Pölyn suoraviljely, mikrobimassan toksisuuden tulkinta, MEA-malja **) Mikrobitoksisuus (MEA-malja, homeet ja hiivat), EC 50, µg/ml Mikrobiperäinen toksisuus 16 vahva viite mahdollinen viite 38 ei viitettä Taulukko IV. Pölyn suoraviljely, mikrobimassan toksisuuden tulkinta, TSA-malja. **) Mikrobitoksisuus (TSA-malja, bakteerit), EC 50, µg/ml Mikrobiperäinen toksisuus 9 vahva viite mahdollinen viite 20 ei viitettä **)Viitearvot on saatu Inspector Sec Oy:n asiakastietokannasta jakamalla aineisto kvartiileihin (Inspector Sec Oy Tutkimuspalveluiden aineisto). 4. Liitteet Inspector Sec Oy Tutkimuspalveluiden 1 D on kerrottu tarkemmin menetelmästä ja tulosten tulkinnasta. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Liite 1 D. Huonepölyn suoraviljelyn toksisuusmittaus Inspector Sec Oy Laboratorio Inspector Sec Oy c/o OAMK, Kotkantie 1, Oulu Y-tunnus Puh labra@isec.fi Analyysitulokset koskevat vain tässä analysoituja näytteitä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy Laboratorion lupaa on kielletty.

75 Inspector Sec Oy Laboratorio T /3 5. Allekirjoitus Oulussa, Katri Nelo laboratoriopäällikkö Inspector Sec Oy Laboratorio c/o OAMK, Kotkantie 1, Oulu Puh Jakelu: Inspector Sec Oy Laboratorion arkisto Inspector Sec Oy Tutkimuspalvelut Inspector Sec Oy Laboratorio Inspector Sec Oy c/o OAMK, Kotkantie 1, Oulu Y-tunnus Puh Analyysitulokset koskevat vain tässä analysoituja näytteitä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy Laboratorion lupaa on kielletty.

76 Inspector Sec Oy Tutkimuspalvelut Liite 1 D. Mikrobitoksisuuden mittaaminen huonepölystä Menetelmällä tunnistetaan toksiineja tuottavien mikrobien läsnäolo rakennuksessa. Jos pintapölynäytteen mikrobiviljelmä on poikkeavan toksinen, se voi viitata haitalliseen mikrobilähteeseen. Jos tilasta saadaan poikkeavan toksinen mikrobilöydös, tulee kiinnittää erityistä huomiota mikrobivaurioiden tunnistamiseen ja mikrobiperäisten epäpuhtauksien kulkureitteihin. Epäpuhtauksien päätyminen sisäilmaan tulee estää esimerkiksi toksisten mikrobivaurioiden korjauksilla. 1. Mittausmenetelmä Menetelmän avulla tutkitaan, onko tutkittavan tilan laskeutuneessa pölyssä toksiinintuottajamikrobeja. Mittausmenetelmä voi tunnistaa mikrobiperäisen haitan silloinkin, kun sisäilman kokonaispesäkemäärät ovat vähäisiä. Tutkimusta varten kerätään pintapölynäytteitä. Pölynäytteitä viljellään neljä viikkoa laboratoriossa mallasagar- (MEA) tai tryptoni-soija-agarmaljoilla (TSA). MEA-maljat suosivat sienten kasvua, TSA bakteerien. Mikrobimassasta valmistetaan uute, jolla altistetaan karjun siittiösoluja. Kolmen vuorokauden jälkeen tutkitaan solujen liikkuvuus ja lasketaan toksisuus EC 50 arvona. EC 50 tarkoittaa pitoisuutta, joka vaurioittaa 50 % tutkimussoluista. Mitä pienempi EC 50 arvo on, sitä toksisemmasta näytteestä on kyse. Ympäristötoksikologiassa EC 50 arvo on arvioitu vertailukelpoisimmaksi tavaksi ilmaista näytteen toksisuus. 2. Toksisuustulosten tulkinta Tutkimustuloksia tulkitaan taulukoiden I (MEA) ja II (TSA) mukaisesti. Tulkintoja sovelletaan kouluihin, päiväkoteihin, toimistoihin ja asuntoihin. Taulukko I. Toksisuuden tulkinta MEA-alustalla kasvaville mikrobeille. Kvartiili * Toksisuus, EC 50 Mikrobiperäinen toksisuus 1 16 µg/ml Vahva viite µg/ml Mahdollinen viite µg/ml Ei viitettä 4 53 µg/ml Ei viitettä *Aineiston koko n = 54 kpl. Näytteet on kerätty toimisto-, asunto-, koulu-, sairaala- ja palvelutaloympäristöistä. Tutkimuksissa 1,2,3 on havaittu, että jos tiloista saadaan useita toksisia MEA-näytteitä tunnin laskeuma-ajalla, se ennustaa huonoksi koettuja ympäristöoloja ja kohonneita oire-esiintyvyyksiä. Pintapölyistä mitattavilla toksiinintuottajilla menetelmänkehitys on kehittämisvaiheessa, eikä terveysperusteisia viitearvoja ole toistaiseksi määritetty. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston saa kopioida vain kokonaan. Inspector Sec Oy, info@isec.fi. Y-tunnus Liite 1 D, versio 1.0. Päivitetty

77 Taulukko II. Toksisuuden tulkinta TSA-alustalla kasvaville mikrobeille. Inspector Sec Oy Tutkimuspalvelut Kvartiili * Toksisuus, EC 50 Mikrobiperäinen toksisuus 1 9 µg/ml Vahva viite µg/ml Mahdollinen viite µg/ml Ei viitettä 4 66 µg/ml Ei viitettä *Aineiston koko n = 50 kpl. Näytteet on kerätty toimisto-, asunto-, koulu-, sairaala- ja palvelutaloympäristöistä. Taulukkojen I ja II viitearvot on saatu Inspector Sec Oy:n asiakastietokannasta jakamalla aineisto kvartiileihin. Toksisin kvartiili luokitellaan poikkeavaksi ja sitä pidetään vahvana viitteenä siitä, että tutkitussa tilassa esiintyy toksisia mikrobeja. 3. Mikrobitoksisuuden aiheuttajat ja kasvuolosuhteet Yleisiä kasvualustoja rakennusperäisille mikrobeille ovat puu ja selluloosaa sisältävät materiaalit, kipsilevyt, joskus myös pöly. 4 Toksiinintuottajia suosivat sopivien rakennusmateriaalien 5 lisäksi luultavasti jotkin rakennuksissa käytetyt desinfiointiaineet (kuten PHMG ja booriyhdisteet), rakennusmateriaalien sisältämät kemikaalit ja suljetut rakenteet, joissa hiilidioksidipitoisuus kasvaa korkeaksi Lisätutkimukset Toksisen mikrobilähteen paikantaminen ja rajaaminen vaatii kuntotutkimuksen. Jos tilasta saadaan poikkeavan toksinen mikrobilöydös, tulee kiinnittää erityistä huomiota mikrobivaurioiden tunnistamiseen ja mikrobiperäisten epäpuhtauksien kulkureitteihin. Kirjallisuusviitteet 1. Salin, P., Salin, J., Andersson, M. A., Holma, T., Nelo, K. & Salkinoja-Salonen, M Sisätilanäytteiden toksisuus ja terveyshaittaoireet kouluissa. Sisäilmastoseminaari 2012, SIY Raportti 30, Espoo, s Salo, J Rakennuksen homeiden aineenvaihduntatuotteiden mittaamiseen perustuvan analytiikan kehittäminen. Opinnäytetyö. Aalto-yliopisto. 3. Salin JT, Salkinoja-Salonen M, Salin PJ, Nelo K, Holma T, Ohtonen P, Syrjälä H Building-related symptoms are linked to the in vitro toxicity of indoor dust and airborne microbial propagules in schools: A cross-sectional study. Environmental Research. Vol 154, p Raimo Mikkola, Food and Indoor Air Isolated Bacillus Non-Protein Toxins. Väitöskirja. Helsingin Yliopisto. 5. Nielsen, K. F Mould growth on building materials - Secondary metabolites, mycotoxins and biomarkers. Väitöskirja. Technical University of Denmark BIOCentrum-DTU. Horsholm: By og Byg, Statens Byggeforskningsinstitut. 122 s. 6. Andersson, M. A. ym Rakennusten kemikaalien joukossa on myrkyllisiä, herkistäviä ja haittamikrobeja suosivia yhdisteitä. Teoksessa: Säteri, J. & Backman, H. (toim.) SIY Raportti 32. Sisäilmatieto Oy, Espoo. S Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston saa kopioida vain kokonaan. Inspector Sec Oy, info@isec.fi. Y-tunnus Liite 1 D, versio 1.0. Päivitetty

78 ISEC Sisäilmakyselyn raportti Savenvalajan päiväkoti, Kerava , sivu 1/11 ISEC Sisäilmakyselyn raportti Savenvalajan päiväkoti, Kerava 1. Taustatiedot Tutkimuskohde Savenvalajan päiväkoti Savenvalajankatu Kerava Toimeksiantajan edustaja Mika Smirnov Kiinteistöpäällikkö Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitos Kultasepänkatu Kerava Toimeksisaaja Inspector Sec Oy Kääpätie Kello Raportin laatija Mari Leppilampi Tutkija, FT, TTH-asiantuntija Inspector Sec Oy Esitiedot Rakennuksesta saatiin esitietoina rakennuksen pohjapiirrokset sekä tilankäyttäjien sähköpostiosoitteet Toimeksisaajan tekemät tutkimukset ISEC Sisäilmakysely 10/2017: Kysely lähetettiin 24 kohteessa työskentelevälle henkilölle Kyselyyn vastasi 19 henkilöä Vastausaktiivisuus oli 79 % Ryhmätason analyysiin hyväksyttiin 16 henkilöä. Kriteerit ryhmätason analyysiin: työskentelee rakennuksessa >7 h/vk, on työskennellyt rakennuksessa vähintään vuoden. Ryhmätason analyysistä ulkopuolelle jääneiden henkilöiden vastaukset on kuitenkin otettu muussa analysoinnissa huomioon. Kyselyyn tuli vastauksia kaikista henkilöstön ammattiryhmistä Kyselyn voidaan katsoa antavan ryhmätasolla riittävän kattavan kuvan henkilöstön tilanteesta. ISEC Sisäilmakyselyn tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie Kello Teknobulevardi Vantaa sähköposti etunimi.sukunimi@isec.fi, Y-tunnus

79 ISEC Sisäilmakyselyn raportti Savenvalajan päiväkoti, Kerava , sivu 2/11 2. Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja sisältö Selvitysprosessi lähti liikkeelle asiakkaan pyynnöstä selvittää työpaikan mahdollisia sisäilmaongelmia. Tutkimuksen tavoitteena oli saada selville, onko rakennuksessa viitteitä terveyshaitasta ja toimenpide- /tutkimustarpeita. Tämän käyttäjäkyselyn tarkoituksena oli maksimoida teknisten tutkimusten onnistumismahdollisuudet ja pitää huoli siitä, että tutkimuksissa ja korjauksissa voidaan keskittyä oireilun kannalta olennaisiin asioihin. ISEC sisäilmakyselydatan perusteella pyritään vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Onko tutkittavassa rakennuksessa ja sen eri osastoissa tavanomaista enemmän oireilua? 2) Mikäli oireilua on tavanomaista enemmän: milloin oireilu on saanut alkunsa ja nouseeko käyttäjäkyselydatasta alustavia hypoteeseja siitä, miten tavanomaista suurempi oireilu olisi selitettävissä? Onko kohteessa muualta tulleita herkkiä ihmisiä, löytyykö esim. ilmanvaihdosta, siivouksesta, lämpöoloista, paine-eroista, kiinteistönhuollon toiminnasta, työyhteisön stressistä, vesivahingoista, vauriohistoriasta tms. tekijöitä, jotka selittäisivät oireilua? 3) Onko kohteessa vastaajien mielestä herkistymistä tai pitkäaikaista haittaa aiheuttavia tiloja? 4) Mihin haittatekijöihin tulokset mahdollisesti viittaavat? 5) Mitä asioita tutkimussuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon tulosten perusteella? Yllä oleviin kysymyksiin pyrittiin vastaamaan annettujen resurssien puitteissa tekemällä ISEC Sisäilmakysely koko henkilökunnalle. Selvityksessä pääpaino oli asioilla, joihin voi liittyä terveydellisiä vaikutuksia. Tässä raportissa ei ole käytetty kvantitatiivisia mittausmenetelmiä. Tiedot on kerätty kysymällä tilankäyttäjien subjektiivista mielipidettä ja muistikuvaa asioihin. Tietojen paikkansapitävyyttä ei ole tarkistettu muista lähteistä. Siten tehtyihin johtopäätöksiin liittyy epävarmuuksia ja ne on varmennettava jatkotutkimuksilla. Tämän raportin johtopäätökset tehtiin pelkästään ISEC Sisäilmakyselyn perusteella. Kyselyssä on n. 140 kysymystä ja se kartoittaa laajasti vastaajan altistumishistoriaa, koettuja oireita ja niiden liittyvyyttä rakennukseen, infektioita sekä sisäilmaan liittyvää lääkkeiden käyttöä. Kyselyssä kartoitetaan myös käyttäjien kokemuksia ilmanvaihdosta, lämpöoloista, valaistuksesta ja muista ympäristötekijöistä. Lisäksi kyselyssä on rakennustekninen osuus, jossa kerätään vastaajan aistinvaraisia havaintoja, tietoja rakennuksen vaurioista sekä tehtyjä korjauksia ja niiden vaikuttavuutta vastaajan oireisiin. 3. Kohteessa esiintyvän oireilun vertaaminen ulkoiseen vertailuaineistoon Tässä osiossa esitetyt tiedot perustuvat ISEC Sisäilmakyselystä saatuihin tietoihin. Tässä tutkimuksessa ei ollut käytettävissä työterveyshuollon tilastoja. Tutkittavaa työyhteisöä verrattiin ulkoiseen verrokkiryhmään (opettajat terveissä helsinkiläisissä koulurakennuksissa), joka perusteella voidaan vetää johtopäätöksiä yleisestä oireilun tasosta ja niiden liittymisestä rakennukseen*. Vastanneista 90 % koki oireilua työpaikkatiloissa. Tarkemmat tiedot oireilusta on kuvattu kuvassa 1. ISEC Sisäilmakyselyn tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie Kello Teknobulevardi Vantaa sähköposti etunimi.sukunimi@isec.fi, Y-tunnus

80 ISEC Sisäilmakyselyn raportti Savenvalajan päiväkoti, Kerava , sivu 3/11 Kuva 1. Rakennukseen liitetty oireilu kohteessa. Meritähdissä, Merihevosissa ja Kultakaloissa 100 % ja Koralleista 75 % henkilöistä koki rakennukseen liittyvää oireilua. Kaikista vastaajista 90 % koki oireilua rakennukseen liittyen. Näistä suurin osa ilmoitti oireiden alkaneen nykyisellä työpaikalla. Oireilun tasoa mitattiin käyttämällä kahta oirepohjaista mittaria (taulukko I). Ensimmäinen oirepohjainen mittari oli sisäilmaan sopiva voimakkaiden oirekuvien osuus vastaajien keskuudessa. Sisäilmaan liittyvä voimakas oirekuva tarkoittaa voimakasta elimistön reaktiota rakennukseen liittyen. Näitä oirekuvia esiintyi 19 %:lla kaikista vastaajista. Toisena oirepohjaisena mittarina käytettiin yliesiintyvien oireiden lukumäärää verrokkiryhmään (taulukko I) nähden. Yliesiintyvä oire tarkoittaa sitä, että rakennuksessa koettiin rakennukseen liittyvää oiretta merkittävästi enemmän kuin verrokkiryhmässä. Yliesiintyviä oireita oli 32 kpl enemmän kuin verrokkiryhmässä. Tutkimuskohteen 16 vastaajan terveysperustaiset tulokset on koottu taulukkoon I, jossa niitä verrattiin verrokkiryhmään. Taulukko I. Oireiden terveysperustainen vertailu ja tulkinta Rakennuksen osa N (kpl) YO (kpl) VO (%) Tulkinta* Koko rakennus Keskivoimakas/voimakas haitta N = kriteerit (työskentelee rakennuksessa > 7h/vk, työskennellyt rakennuksessa yli vuoden, ei ole vaihtanut ensisijaista työpistettään viimeisen vuoden aikana) täyttävien vastaajien lukumäärä YO = yliesiintyvien oireiden lukumäärä verrokkiryhmään verrattuna VO = Sisäilmaan sopivat voimakkaat rakennukseen liittyvät oirekuvat * Verrokkiaineistona toimi Helsingin koulututkimus, 4 koulua, 274 opettajaa (Salin PJ, Salin JT, Andersson MA, Holma T, Nelo K & Salkinoja-Salonen M. Sisätilanäytteiden toksisuus ja terveyshaittaoireet kouluissa. Sisäilmastoseminaarijulkaisu SIY Raportti 30, s ). Yllä oleva taulukko kuvaa keskiarvoa. Rakennuksessa voi olla yksittäisiä tiloja, jotka poikkeavat tulkinnasta. ISEC Sisäilmakyselyn tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie Kello Teknobulevardi Vantaa sähköposti etunimi.sukunimi@isec.fi, Y-tunnus

81 ISEC Sisäilmakyselyn raportti Savenvalajan päiväkoti, Kerava , sivu 4/11 Taulukon I kahden oirepohjaisen mittarin perusteella oireilun taso on selvästi kohonnut rakennuksessa. Koettu haitta on keskivoimakkaalla/voimakkaalla tasolla keskimäärin. Ennen kaikkea erityisen puhtaita tiloja tarvitsevat henkilöt saattavat saada voimakkaitakin oireita rakennukseen liittyen. 4. Kokemukset pitkäaikaista haittaa aiheuttavista tiloista Voimakkaat haittaindikaattorit ilmaisevat viitteitä pitkäaikaista haittaa aiheuttavista tiloista. Viitteet ovat kokemusperäisiä eikä niitä ole vahvistettu mittaustuloksilla. Voimakkaasti tai erittäin voimakkaasti sisäilmasta huolestuneita oli 50 % kaikista vastaajista. Huolestuneita henkilöitä oli eniten Merihevosissa ja vähiten Koralleissa. Astmadiagnooseja oli 19 %:lla kaikista vastaajista, eniten Kultakaloissa ja vähiten Meritähdissä. Tyypillisesti astmadiagnoosien määrä suomalaisessa väestössä on 6-9 % tutkimuksesta riippuen, joten astman esiintyvyys oli selvästi keskimääräistä korkeampi. Osastojen välillä oli suuri ero esiintyvyydessä. Rakennuksessa olon helpottamiseksi kaksi henkilöä käytti kortisonia suun kautta vähintään satunnaisesti. Kortisonin käyttöä tähän tarkoitukseen ei pitäisi esiintyä normaaliolosuhteissa lainkaan. Pysyvää tai pitkäaikaista haittaa pelkästään tästä rakennuksesta koki saaneensa kahdeksan (50 %) kaikista vastaajista. Lisäksi kaksi henkilöä koki saaneensa pitkäaikaista tai pysyvää haittaa sekä jostain aiemmasta rakennuksesta että nykyisestä työpaikkarakennuksesta. Sairauslomia oli keskimäärin 7,4 kpl vuodessa. Sairauslomia on tyypillisesti 10 kpl vuodessa kaikki ammattiryhmät mukaan lukien, joten lukumäärä ei ole tavallisuudesta poikkeava. Osastojen väliset erot olivat suuret, paras tilanne oli Koralleissa, huonoin Meritähdissä. Sairauslomista 31 % liitettiin sisäilmasta johtuviksi, mikä on melko paljon, koska sisäilmaan liitetyt sairauslomat ovat normaalisti harvinaisia. Osastojen väliset erot olivat tässäkin suuret, paras tilanne oli Merihevosissa, huonoin Kultakaloissa. Jos mainitut 31 % sairauslomista liittyvät sisäilmaan ja yhden sairauslomapäivän kustannukset ovat , kokonaiskustannukset sisäilmasta johtuvista sairauslomista ovat vuodessa. Ylähengitystieinfektioiden (pois lukien nuhakuume) lukumäärä oli 29, mikä on suhteellisen paljon. Näistä osa voi liittyä sisäilmatekijöihin. Edellä mainittuja voimakkaita haittaindikaattoreita oli keskimääräistä enemmän, joten rakennuksessa on kyselyn perusteella viitteitä pitkäaikaista haittaa aiheuttavista tiloista. Taulukossa II on koostettu yllä mainitut parametrit. Taulukko II. Sisäilmaan liitetyt voimakkaat haittaindikaattorit. Rakennuksen osa N (kpl) H (%) SL (kpl) SLSL (%) K (kpl) PH (%) Astma (%) Koko rakennus , H = voimakkaasti tai erittäin voimakkaasti huolestunut sisäilmaongelmista SL = sairauslomat / 12 kk, mediaani SLSL = sisäilmaongelmiin liitettyjä sairauslomia K = vähintään satunnainen kortisonin käyttö olon helpottamiseksi rakennuksessa PH = vastaaja kokee saaneensa rakennuksesta pitkäaikaista tai pysyvää haittaa Inf = poskiontelo-, keuhkoputkentulehdukset tai keuhkokuume, viimeisten 12 kk aikana ISEC Sisäilmakyselyn tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie Kello Teknobulevardi Vantaa sähköposti etunimi.sukunimi@isec.fi, Y-tunnus Inf (kpl)

82 ISEC Sisäilmakyselyn raportti Savenvalajan päiväkoti, Kerava , sivu 5/11 Tilankäyttäjien kokemukset pitkäaikaista tai pysyvää haittaa aiheuttavista tiloista on listattu taulukkoon III. Tulos on subjektiivinen kokemus ja se pitää varmistaa muilla tutkimuksilla. Taulukko III. Pitkäaikaisten tai pysyvien haittojen (sairastelu tai herkistyminen) koettu liittyminen rakennukseen. Rakennuksen osa Kyllä-vastauksia (kpl) Erikseen mainitut tilat Koko rakennus 8 118,120,121,122, 132, 133, 139, 140, 141, 142, koko rakennus Kaikki tilat, joissa ihmiset kokevat saaneensa pitkäaikaista tai pysyvää haittaa, pitäisi tutkia. Erityisen puhtaita tiloja tarvitsevat henkilöt Kohteessa todettiin verrokkiryhmää enemmän oireilua (taulukko I). Tulos voi selittyä nykyisen rakennuksen mahdollisten ongelmien lisäksi esimerkiksi aikaisemmasta voimakkaasta altistuksesta, jonka seurauksena oireilua esiintyisi myös nykyisessä työpaikassa. Myös synnynnäinen herkkyystaipumus voi selittää tuloksia. Jotta voisimme selvittää onko tutkittavassa kohteessa muualla voimakkaasti altistuneita ihmisiä, tulee ensin tietää 1) erityisen puhtaita tiloja tarvitsevien ihmisten normaali esiintyvyys väestössä, 2) erityisen puhtaita tiloja tarvitsevien ihmisten määrä tutkittavassa kohteessa ja 3) mistä erityisten puhtaita tiloja tarvitsevien ihmisten herkkyys on saanut alkunsa. Vuonna 2014 ympäristöherkkyys lisättiin suomalaiseen ICD-10 -tautiluokitukseen. Kyseisessä järjestelmässä ympäristöherkkyyden määritelmä on seuraava: jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille. Määritelmä ei ole yksiselitteinen eikä luokituksen esiintyvyyttä väestössä vielä ole tiedossa, mutta esimerkiksi monikemikaaliyliherkkyys kuvastaa kokemuksen mukaan kohtalaisen hyvin ympäristöherkkiä ihmisiä. Monikemikaaliyliherkkyydestä kärsiviä ihmisiä on väestössä 1,9-6,3 % tutkimuksesta riippuen (Claudia S. Miller et. al, Multiple Chemical Intolerance and Indoor Air Quality. Indoor Air Quality Handbook, Chapter 27, 2000, s.32). Tämä prosenttiosuus kuvaa karkealla tasolla herkkien normaalia esiintyvyyttä väestössä. ISEC Sisäilmakyselyssä kysyttiin henkilöiden omaa arviota herkkyydestään sisäilmalle. 3 henkilöä (19 %) vastasi oireilevansa usein ja voimakkaasti monille eri asioille ja 2 henkilöä (12 %) vastasi olevansa herkkä huonolle sisäilmalle. Yhteensä siis 5 henkilöä (31 %) oli oman arvionsa mukaan herkkiä tai erittäin herkkiä henkilöitä. Kyselyn perusteella voidaan arvioida, että rakennuksen eri osissa työskentelee useita henkilöitä, jotka tarvitsevat erityisen puhtaita tiloja. Heidän kohdallaan on myös kohonnut todennäköisyys sille, että tavanomaiset korjaustoimenpiteet eivät välttämättä poista tai vähennä merkittävästi koettuja haittoja. He voivat hyötyä merkittävästi esim. ilmanpuhdistimien käytöstä tiloissa, joissa muut eivät saa oireita. Itsensä sisäilmalle herkäksi luokittelevista henkilöistä kaikki kertoivat saaneensa pysyvää tai pitkäaikaista haittaa (sairastuminen tai herkistyminen). Näistä 3 vastaajaa raportoi herkistymisen liittyvän vain nykyiseen rakennukseen ja 2 kertoi herkistyneensä sekä tässä rakennuksessa että muualla. Mikäli saadut tiedot pitävät paikkansa, voidaan siis vetää seuraavat johtopäätökset: ISEC Sisäilmakyselyn tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie Kello Teknobulevardi Vantaa sähköposti etunimi.sukunimi@isec.fi, Y-tunnus

83 ISEC Sisäilmakyselyn raportti Savenvalajan päiväkoti, Kerava , sivu 6/11 kohteessa on viitteitä pitkäaikaista haittaa aiheuttavista olosuhteista kohteessa on tavallista enemmän erityisen puhtaita tiloja tarvitsevia henkilöitä. Tämä pitäisi ottaa huomioon korjauksissa ja muissa toimissa 2 henkilöä kokee herkistyneensä muualla ongelmia ei voida selittää sillä, että kohteessa työskentelisi tavallista enemmän muualla altistuneita ihmisiä. Johtopäätös on tehty vastaajien omien kokemusten perusteella rakennuksessa on syytä tehdä tutkimuksia ja korjaavia toimenpiteitä 5. Tilankäyttäjien aistinvaraiset havainnot Tutkimuksessa kartoitettiin tilankäyttäjien raportoimat aistinvaraiset havainnot. Tilastot on kerätty taulukkoon IV. Havaintojen määrää verrattiin aikaisempiin ulkoiseen verrokkiryhmään ja tulkittiin tulos neliportaisella asteikolla (ei haittaa, lievä haitta, keskivoimakas haitta, voimakas haitta). Havainnot on kohdistettu tilakohtaisesti liitteen 1 havaintokarttaan. Taulukko IV. Tilankäyttäjien tekemät aistinvaraiset havainnot Rakennuksen osa N (kpl) V (%) K (%) H (%) T (%) Merihevoset Meritähdet Korallit Kultakalat Koko rakennus V = viemärin hajua K= kemikaalin hajua H = homeen tai maakellarin hajua T = muita hajuja tai tunkkaisuutta Värikoodit: Taulukon IV perusteella viemärin hajua havaittiin keskimääräistä enemmän. Viemärin haju voi viitata esimerkiksi kuivuviin hajulukkoihin tai viemäriverkon vuotoihin. Voimakkaasti leviävä viemärin haju voi myös olla merkki voimakkaasti alipaineisista tiloista ja ajoittaisesta korvausilman ottamisesta viemäristä. Kemikaalin hajua ei havaittu lainkaan. Kemikaalinhajuhavainnot ovat yleensä harvinaisia ja ne voivat liittyä esimerkiksi käyttökemikaaleihin tai lattiavaurioihin. Homeen/maakellarin hajua havaittiin keskimäärin kohtalaisesti, tosin osastojen väliset erot olivat suuria. Homeenhaju viittaa yleensä rakenteissa tai viemärissä olevaan mikrobikasvuun. ISEC Sisäilmakyselyn tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie Kello Teknobulevardi Vantaa sähköposti etunimi.sukunimi@isec.fi, Y-tunnus

84 ISEC Sisäilmakyselyn raportti Savenvalajan päiväkoti, Kerava , sivu 7/11 Tunkkaisuushavaintoja oli melko paljon, mutta osastojen välillä oli eroja. Tunkkaisuus voi viitata riittämättömään ilmanvaihtoon, pintamateriaaleista tuleviin päästöihin ja/tai kosteusvauriota seuraaviin mikrobi-/materiaalipäästöihin. Vaatteisiin tarttuvasta ominaishajusta raportoi kaksi henkilöä. Vaatteisiin tarttuva ominaishaju on tilastoissa harvinaista ja voi viitata mikrobiongelmaan. 6. Kosteusvauriohistoria Käyttäjien mukaan vesivahinkoja joko ei ole ollut tai he eivät tiedä, onko niitä ollut. 7. Ilmanvaihdon, lämpöolojen ja muiden ympäristöolosuhteiden vaikutukset oireiluun Koettu ilmanvaihto Rakennuksessa oli paljon tunkkaisuushavaintoja. Tunkkaisuushavainnot viittaavat mahdollisiin puutteisiin ilmanvaihdossa. Tunkkaisuushavaintojen perusteella nykyinen ilmanvaihto on mahdollisesti riittämätöntä. Tunkkaisuuden syyt voivat kuitenkin olla myös muualla kuin ilmanvaihdossa. Ikkunatuuletuksen käyttö oli runsasta lähes kaikkialla rakennuksessa. Tämä viittaa puutteelliseen ilmanvaihtoon. Huurtuvista ikkunoista raportoi kaksi henkilöä. Huurtuminen on merkki kosteusrasituksesta, useimmiten joko epätavallisesta kosteuden lähteestä tai riittämättömästä ilmanvaihdosta. Hajujen leviämisestä raportoi 44 % vastaajista. Eniten havaintoja tuli hajujen leviämisestä märkäeteisistä sekä WC- ja pesutiloista käytäviin. Hajujen leviäminen sekä muut ilmanvaihtoon liittyvät asiat voivat viitata voimakkaaseen alipaineeseen, joka voi olla peräisin esimerkiksi erillispoistoista. Voimakas alipaineisuus on riski rakenteista ja/tai viemäreistä tapahtuvalle epäpuhtauksien virralle ja sitä kautta altistumiselle). Lämpöolosuhteet Lämpöolosuhteet vaikuttavat käyttäjätyytyväisyyteen, materiaalipäästöihin ja koettuun tunkkaisuuteen. Ei-optimaalinen lämpötila voi vaikuttaa myös työskentelytehokkuuteen. Kuvassa 2 on esitetty käyttäjien kokemat lämpöolosuhteet kyselyn tekohetkellä. ISEC Sisäilmakyselyn tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie Kello Teknobulevardi Vantaa sähköposti etunimi.sukunimi@isec.fi, Y-tunnus

85 ISEC Sisäilmakyselyn raportti Savenvalajan päiväkoti, Kerava , sivu 8/11 Kuva 2. Käyttäjien raportoimat lämpöolosuhteet. Lämpöolosuhteita kartoittavaan kysymykseen vastaaminen ei ollut pakollista, joten kaikki eivät ole vastanneet näihin kysymyksiin. Rakennuksen lämpötilan koki sopivaksi 31 %, viileäksi 19 %, kylmäksi 19 % ja voimakkaasti vaihtelevaksi 19 % vastaajista. Ennen kaikkea talvella tilat koettiin aivan liian kylmiksi lisälämmityspattereista huolimatta. Eniten näitä havaintoja tuli Merihevosista. Lämpöolosuhteet eivät ole siis kovin hyvällä tasolla ja aiheuttavat vähintään viihtyvyyshaittaa. Pölyisyys Kyselyyn vastaajista tilat koki erittäin pölyisiksi 19 % ja jonkun verran pölyisiksi 44 %. Tulos on suhteellisen korkea. Pölyisyyden tunne viittaa mm. siivouksen tasoon (panostus joko työntekijä- tai resurssien osoitustasolla). Pölyisyyden kokemus on kuitenkin yksilöllistä ja esimerkiksi erityisen puhtaita tiloja tarvitsevat henkilöt kokevat tilat yleensä pölyisemmiksi kuin muut henkilöt. 8. Kiinteistössä tehtyjen parantamistoimien vaikuttavuus Rakennuksessa on tehty kyselyn perusteella jonkin verran parantamistoimia. Varsinaisia korjaustoimenpiteitä ei ole tehty, mutta sisäilmaa tutkitaan ja tiloihin on tuotu ilmanpuhdistimia. Vastaajien mukaan myös muovipussieristeet on vaihdettu muutamiin viemäreihin. Vastausten perusteella parantamistoimilla ei ole ollut riittävää vaikuttavuutta, koska vastaajista osalla silmäoireet olivat pahentuneet. Myös meteli oli lisääntynyt. Toisaalta osalla oireet olivat vähentyneet. 9. Työyhteisön stressitaso Työyhteisön stressitilanne aiheuttaa työntekijöissä epävarmuutta ja näkyy esimerkiksi työilmapiirin heikentymisenä, sairauspoissaolojen lisääntymisenä ja työtehon laskuna. Sisäilmaongelmiin liittyvä työyhteisön stressi voi ilmiönä vaikuttaa hyvin merkittävästi haittojen kokemukseen. Eräs mittari on ISEC Sisäilmakyselyn tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie Kello Teknobulevardi Vantaa sähköposti etunimi.sukunimi@isec.fi, Y-tunnus

86 ISEC Sisäilmakyselyn raportti Savenvalajan päiväkoti, Kerava , sivu 9/11 sisäilmaongelmiin liittyvä huolestuneisuus. Yleensä ongelmat tulevat yleiseen tietoisuuteen, kun huolestuneiden (tavallisimmin oireilevien henkilöiden) määrä kohoaa yli 20 %:n. Kyselyn mukaan erittäin voimakkaasti huolestuneita oli 1 henkilö (6 %) ja voimakkaasti huolestuneita 7 henkilöä (44 %). Sisäilmaongelmat ovat kyselyn mukaan vähintään viikoittainen puheenaihe 69 %:lla vastaajista. Näiden tulosten perusteella voidaan päätellä, että työyhteisön stressi sisäilmaongelmissa on kohonnut ja kohteessa on tiedostettu ongelma koko työyhteisön tasolla. Työyhteisön stressi tulee ottaa huomioon ratkaisuja hakiessa. Ei riitä, että ongelmat havaitaan ja laitetaan teknisesti kuntoon. Paras tapa hoitaa asia on osallistaa tilankäyttäjät ratkaisuprosessiin sekä tiedottaa ihmisille tutkimuksista ja korjauksista kattavasti. Lisäksi tarvitaan seurantaa ja sen tulosten raportointia. 10. Johtopäätökset Tutkittavasta kohteesta tehtiin seuraavat johtopäätökset: 1) Vastanneista 90 % koki oireilua työpaikkatiloissa. Oireilu oli suurinta Merihevosissa, Meritähdissä ja Kultakaloissa (100 %). Vähiten oireilua esiintyi Koralleissa (75 %). 2) Kahden oirepohjaisen mittarin perusteella rakennuksessa esiintyy kaikissa osastoissa selvää kokemusta terveyshaitasta. 3) Useimpia voimakkaita haittaindikaattoreita esiintyy koko rakennuksessa selvästi keskimääräistä enemmän. Rakennuksessa on siis viitteitä useista pitkäaikaista tai pysyvää haittaa aiheuttavista tilojen kokemuksesta. Herkät henkilöt voivat saada oireita muissakin tiloissa. 4) Viemärin hajua havaittiin keskimääräistä selvästi enemmän. Osastosta riippuen havaintojen määrä viittaa voimakkaaseen tai keskivoimakkaaseen haittaan. Viemärin haju voi viitata esimerkiksi kuivuviin hajulukkoihin tai viemäriverkon vuotoihin. 5) Homeen/maakellarin hajun havainnot vaihtelivat osastoittain. Meritähdissä ja Koralleissa ei ollut lainkaan homeen/maakellarin hajua, Merihevosissa jonkun verran (viitteitä lievästä haitasta) ja Kultakaloissa paljon (viitteitä voimakkaasta haitasta). Homeen/maakellarin haju viittaa rakenteissa tai viemärissä olevaan mikrobikasvuun. 6) Tunkkaisuushavaintoja oli melko paljon, mutta osastojen välillä oli eroja. Koralleissa havaintoja oli vain vähän, mutta muissa osastoissa paljon, ja näiden osastojen haitta viittaa vahvaan tai keskivahvaan haittaan. Tunkkaisuus voi viitata joko riittämättömään ilmanvaihtoon tai/ja kosteusvauriota seuraaviin mikrobi-/materiaalipäästöihin. 7) Vaatteisiin tarttuvasta ominaishajusta oli jonkin verran havaintoja. Vaatteisiin tarttuva ominaishaju voi viittaa mikrobiongelmaan. 8) Hajujen leviäminen, tunkkaisuushavainnot ja ikkunatuuletuksen käyttö viittaavat riittämättömään ilmanvaihtoon ja mahdollisesti myös alipaineeseen. Voimakas alipaineisuus on riski rakenteista ja/tai viemäreistä tapahtuvalle epäpuhtauksien virralle ja sitä kautta altistumiselle). 9) Koettu lämpötila on keskimäärin liian alhainen tai voimakkaasti vaihteleva. Lämpöolosuhteissa on täten parannettavaa. 10) Rakennuksessa on tehty kyselyn perusteella jonkin verran parantamistoimia. Vastausten perusteella parantamistoimilla ei ole ollut kuitenkaan riittävää vaikuttavuutta. Lisää parantamistoimia tarvitaan. 11) Työyhteisön stressi sisäilmaongelmissa on selvästi havaittavissa, mikä pitää ottaa huomioon kaikissa jatkotoimenpiteissä. ISEC Sisäilmakyselyn tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie Kello Teknobulevardi Vantaa sähköposti etunimi.sukunimi@isec.fi, Y-tunnus

87 ISEC Sisäilmakyselyn raportti Savenvalajan päiväkoti, Kerava , sivu 10/ ISEC Sisäilmakyselyn perusteella suositellut tutkimukset Saatujen tulosten perusteella kohteessa suositellaan tutkittavaksi seuraavat asiat: jokaisen liitteessä 1 ilmoitetun haittahavainnon esiintymisen syyt ja korjausmahdollisuudet. Pääpaino mikrobi- ja tunkkaisuushavaintojen selvittämisessä (esim. mikrobi- ja VOC-mittaukset). vanhojen vesivaurioiden korjausten riittävyyden arviointi; tarvittaessa kosteusvauriomekanismin selvittäminen ilmanvaihdon dynamiikan tutkimukset kokemus oireilusta sekä pitkäaikaista tai pysyvää haittaa aiheuttavista tiloista (118, 120, 121, 122, 132, 133, 139, 140, 141, 142): mahdollisten syiden tutkiminen 12. Allekirjoitus Oulu, Mari Leppilampi Tutkija, FT, TTH-asiantuntija Inspector Sec Oy Puhelin: Sähköposti: mari.leppilampi@isec.fi LIITTEET: Liite 1: Havaintokartta 10/2017 ISEC Sisäilmakyselyn tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie Kello Teknobulevardi Vantaa sähköposti etunimi.sukunimi@isec.fi, Y-tunnus

88 ISEC Sisäilmakyselyn raportti Savenvalajan päiväkoti, Kerava , sivu 11/11 ISEC Sisäilmakyselyn tulokset koskevat vain tässä käsiteltyjä tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Inspector Sec Oy Kääpätie Kello Teknobulevardi Vantaa sähköposti etunimi.sukunimi@isec.fi, Y-tunnus