Kunnossapidon työnsuunnittelu SSAB:lla

Transkriptio

1

2 Kunnossapidon työnsuunnittelu SSAB:lla Rikasta Pohjoista, Käynnissäpidon ja kaivannaisteollisuuden pohjoinen foorumi, Kemi, Jarmo Valtokari

3 Sisältö 1. SSAB lyhyesti 2. Raahe 3. Työnsuunnittelun periaatteet ja tavoitteet 4. Resurssien ja kuormituksen hallinta 5. Onnistumisen seuranta 6. Yhteenveto ja kokemukset

4 SSAB on maailmanlaajuisesti toimiva teräsyhtiö ja johtava erikoislujien terästen ja niihin liittyvien palveluiden toimittaja.

5 SSAB lyhyesti 66 MILJARDIN KRUUNUN liikevaihto vuonna 2017 Teräksenvalmistusta jo vuodesta työntekijää 50 maassa Vuosittainen terästuotantokapasiteetti: 8,8 MILJOONAA TONNIA LIIKETOIMINTAMME: SSAB Special Steels, SSAB Europe, SSAB Americas, Tibnor, Ruukki Construction

6 Laaja terästuotanto Pohjoismaissa Luulaja, Ruotsi Perustettu: 1941 Terästuotanto SSAB Europe Työntekijöitä: Borlänge, Ruotsi Perustettu: 1878 Nauhatuotteet SSAB Europe Työntekijöitä: Raahe, Suomi Perustettu: 1960 Terästuotanto, kvarttolevyt ja nauhatuotteet SSAB Europe Työntekijöitä: Oxelösund, Ruotsi Perustettu: 1913 Terästuotanto, kvarttolevyt SSAB Special Steels Työntekijöitä: Hämeenlinna, Suomi Perustettu: 1972 Nauhatuotteet ja putket SSAB Europe Työntekijöitä: 900

7 SSAB Raahen tehdas turvallisuus tehokkuus toimitustäsmällisyys ympäristö jatkuva parantaminen 7

8 Mitä siihen tarvitsemme? Mihin pyrimme? SSAB Raahe, Kunnossapitostrategia Kunnossapidon painopisteet Asiakastarpeen täyttäminen Tuotannon vakaus ja laaduntuottokyky Resurssi ja kustannustehokkuus Suunnitelmallisuus Tuotanto-omaisuuden hallinta Aktiivinen ja välittävä turvallisuuskulttuuri sekä henkilöstön hyvinvointi Jarmo Valtokari

9 SSAB Raahen tehdas, Kunnossapitostrategia Suunnitelmallisuus Käynninaikainen tuotantolaitteiden havainnointi sekä laadukas ennakkohuolto ja tarkastustoiminta luovat edellytykset suunnitelmalliselle kunnossapidolle. Työt suunnitellaan laitteiden kuntoon perustuen, resursoidaan ja aikataulutetaan yhtenäisellä toimintamallilla hyödyntäen koko tehtaan resursseja töiden tekemisessä. Laitteiden kriittisyys ohjaa päivittäistä kunnossapitotoimintaa, töiden priorisointia sekä kunnossapidon kehitystä. Hyödynnetään tehokkaasti uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia. Mitä kunnossapidon suunnitelmallisuus tarkoittaa? Miten sitä mitataan? Jarmo Valtokari

10 Kunnossapidon organisaatio SSAB Raahe Kunnossapito Toimisto Sähköpäällikkö Tuotannon kunnossapito Rautatuotanto Tuotannon kunnossapito Terästuotanto Tuotannon kunnossapito Nauha + LKT Tuotannon kunnossapito Levy + EKT Vuorokunnossapito Suunniteltu kunnossapito Varaosien ja -laitteiden kunnostus Työnsuunnittelu ja kunnossapidon kehitys Käynnissäpito Työnsuunnittelu

11 2. Työn suunnittelu mitä? milloin? kuka? varaosat ja materiaalit ulkopuolisen työvoiman hallinta vaihto-osat työohjeet työluvat dokumentit kustannusarvio hyväksymiskierto Operaattoreiden tarkastusreitit 3. Seisokkisuunnittelu suunnitelmien laadinta töiden toteutus suunnitelmien ylläpito Kunnossapitoprosessit SSAB Raahe Suunniteltu kunnossapito Ehkäisevä kup - EH-reitit - jaksotetut huollot - kunnonvalvonta Kuntoon perustuva suunniteltu korjaus Kiirekorjaukset Kriittisyysanalyysi Ennakkohuoltosuunnitelmat Työn suunnittelu - aikataulutus - resursointi - työkalut - varaosat - ohjeet Projektit ja tekninen suunnittelu - modernisoinnit - parantava kunnossapito Jatkuva parantaminen ja kunnossapidon kehitys 1. Ennakkohuoltosuunnitelmat suunnitelmien laadinta töiden toteutus suunnitelmien ylläpito 7. Tiedonsiirto toisiin järjestelmiin budjetointi laskutus materiaalinhallinta palkanlaskenta raportointityökalut Vikailmoitukset Korjaava kunnossapito Siirretyt häiriökorjaukset Työnjohto Raportointi ja kirjaukset 6. kunnossapidon historiatiedot tiedon analysointi ja raportointi KPI:t benchmarking 4. Vikailmoitukset automaattiset vikailmoitukset (MES) manuaaliset vikailmoitukset (käyttö- ja kunnossapitohenkilöstö) Välittömät häiriökorjaukset Ulkopuolinen työvoima Jarmo Valtokari Työn suoritus - korjaustyöt - eh-työt 5. Työn raportointi mitä on tehty? missä? kuka on tehnyt? käytetyt materiaalit ja varaosat vaihdetut osat työn kesto (tuntien syöttö) häiriöajat vikatyyppi

12 Kunnossapitotyön tilaus-, suunnittelu- ja toteutusprosessi

13 Työmääräimen elinkaari tietojärjestelmässä Vikatyö Työtilaus Tila Kuvaus Omistaja 1. TILATTU Oletustila työn perustamisen jälkeen. Työn priorisointi. Odottaa vastaanottajan kuittausta. 2. VASTAANOTETTU Työn kustannusarvio on hyväksytty, työ on vastaanotettu suorittajan tai suunnittelijan työjonoon ja priorisoitu. Suunnittelua ei ole vielä aloitettu. Työnjohtaja/Suunnittelija Työnjohtaja/Suunnittelija 3. SUUNNITTELUSSA Työn suunnittelu on aloitettu. Suunnittelija/Työnjohtaja 4. TOTEUTETTAVISSA Työn on suunniteltu, aikataulutettu, toteutusvalmis ja siirretty suorittajan työjonoon. Odottaa suunniteltua toteutusaikaa. Työnjohtaja/Asentaja (5. TULOSTETTU) Työmääräin on tulostettu mutta työtä ei ole vielä aloitettu. Asentaja/Työnjohtaja 6. SUORITUKSESSA Työ on suorituksessa. Asentaja/Työnjohtaja (7. KESKEYTETTY) Työ on keskeytetty väliaikaisesti ja työ jatkuu myöhemmin. Asentaja/Työnjohtaja 8. TEHTY Työ on kuitattu valmiiksi ja raportoitu. Asentaja/Työnjohtaja 9. VALMIS, HYVÄKSYTTY Työlle on kirjattu kaikki käytetty materiaali ja tunnit. Työn kustannukset ja dokumentointi on hyväksytty. Työnjohtaja/Tarkastaja (10. HISTORIA) Työ on siirretty laitehistoriaan. Työnjohtaja/Suunnittelija (11. PERUTTU) Työ on peruttu. Asentaja/Työnjohtaja Jarmo Valtokari

14 Työnsuunnittelun periaatteet ja tavoitteet Työnsuunnittelun roolin ja vastuun merkittävä kasvattaminen sekä kunnossapidon painopisteen määrätietoinen siirtäminen suunnitelmalliseen toimintaan. Työkaluajan kasvattaminen, ulkopuolisen työvoiman vähentäminen, ylitöiden vähentäminen, tuotannon käyntivarmuuden parantaminen sekä työturvallisuuden ja työtyytyväisyyden lisääminen. Työnsuunnittelu keskittyy ainoastaan tuleviin töihin ja tapahtumiin. Koko työvaranto hallitaan kunnossapidon tietojärjestelmässä. Työnsuunnittelijat ovat omassa tiimissään jolloin mahdollistetaan tuleviin töihin keskittyminen, työn tasalaatuisuus sekä systemaattinen kehitys. Tavoitteena on että yksi työnsuunnittelija pystyy suunnittelemaan kunnossapitäjän työt. Yhteensä 17 työnsuunnittelijaa mekaanisessa kunnossapidossa ja kuusi sähkökunnossapidossa suunnittelee 530 työntekijän työt. Hyvin tehdyllä työnsuunnittelulla vaikutetaan koko tehtaan kunnossapitoresurssien käytettävyyteen, ulkopuolisen työvoiman tarpeeseen, tuotannon käyntivarmuuteen, turvallisuuteen, kustannustehokkuuteen sekä työtyytyväisyyteen.

15

16 Resurssien hallinta Jokainen henkilö kuuluu kuormitusryhmään. Henkilöiden työajoista muodostuu kuormitusryhmän saatavuus, ennuste. Suunnitellut kunnossapitotyöt karkeakuormitetaan kuormitusryhmän saatavuutta vastaan. Suunnitellut seisokit on jaoteltu järkevästi toisiinsa nähden. Liikkuvalla kenttäkunnossapidolla on oma henkilöstön kuormitus- ja resursointikalenteri. Viikottaisessa kuormituspalaverissa käydään resurssien käyttösuunnitelma läpi, priorisoidaan työlista ja jaetaan keskitetyn kunnossapidon resurssit. Priorisoinnin ja resurssien jaon jälkeen resursoimattomat kriittiset työt tilataan ulkopuoliselta yhteistyökumppanilta.

17 Resurssien kuormituksen suunnittelu ja hallinta 1. Laadukas työtilaus suunnitteluun. 2. Työn kriittisyyden arviointi ja priorisointi. 3. Työtilauksen tilojen oikea käyttö. 4. Työnsuunnittelija arvioi henkilöresursseja vaativille töille henkilö- ja tuntimäärän 5. Työnsuunnittelija suunnittelee kaikille töille aloitus- ja lopetuspaivämäärän 6. Työnsuunnittelija kuormittaa oman alueensa kuormitusryhmät suunnitelluilla töillä viikkotasolla vähintään 80% vapaita tunteja vastaan vähintään 1 viikko eteenpäin huomioiden kuormitusryhmän jättämän. 7. Työnjohtaja osoittaa omille resursseilleen päiväkohtaiset työt ennakkoon suunnitellusta viikkokohtaisesta työvarannosta huomioiden tarvittavat pätevyydet ja osaamisen sekä kiireelliset vikatyöt ja äkilliset poissaolot. 8. Viikkosuunnitelmasta voi ja pitää poiketa häiriökorjausten vuoksi.

18

19 Onnistumisen seuranta: mittarit ja raportointi

20 Työnsuunnittelun avainmittareita Tuntiennustetarkkuus Kuormitusryhmien kuormitus Mittaa kuinka hyvin valmiiksi kuitattujen töiden suunniteltu tuntimääräarvio vastaa toteutuneita tunteja. Kuvaa yksittäisten töiden suunnittelun laatua. Tavoite ±50% Kustannusennustetarkkuus Mittaa toiminnoittain kuinka paljon resursseja on varattu suunnitelluille töille tuleville viikoille. Sisältää ennakkohuoltotöistä tulevan kuorman. Tekemättä jääneet työt aiheuttavat jättämää, joka on huomioitava kuormitettaessa tulevia viikkoja. Tavoite 80% Tämä on ainoa tulevaisuuteen katsova mittari! Mittaa kuinka hyvin valmiiksi kuitattujen töiden arvioidut kustannukset vastaavat toteutuneita kustannuksia. Kuvaa yksittäisten töiden suunnittelun laatua. Tavoite ±20%

21 Työnsuunnittelun avainmittareita Suunniteltujen tuntien osuus Ennakkohuoltotöiden suoritustaso Mittaa toiminnoittain kuinka suuri osuus kunnossapidon suoritetuista tunneista on kirjattu suunnitelluille töille. Suunnitellut työt sisältävät ennakkohuoltotyöt sekä suunnitellut työtilaukset. Mittari kertoo kunnossapitotyön tilaussuunnittelu-toimitusketjun suunnitelmallisuuden. Tavoite 70% Mittaa toiminnoittain kuinka suuri osuus vastuualueen ennakkohuoltotöistä on suoritettu aikataulun mukaisesti. Tavoite 90% Kokonaisvaltainen mittari joka kattaa työn tilaamisen, suunnittelun ja toteutuksen suunnitelmallisuuden!

22 Kokemuksia työnsuunnittelun toimintamallista Strategisiin valintoihin ja sovittuihin toimintatapoihin tulee sitoutua ylintä johtoa myöten. Resurssien määrä prosessin eri vaiheissa (työnsuunnittelu, työnjohtaja, työnvalvoja, työntekijä) tulee olla tasapainossa. Kunnossapitotyöprosessissa roolijako työnsuunnittelijan ja työnjohtajan välillä tulee tehdä erittäin selväksi. Töiden priorisointi on oltava kaikille selkeä ja sitä tulee noudattaa orjallisesti. Yhteisen tietojärjestelmän käytön tulee olla aukotonta. Työnsuunnittelijoiden täytyy olla kunnossapidon ammattilaisia ja tarvittavissa määrin tietoisia linjan päivittäisestä tilanteesta Liikkuvan joustoresurssin ja ulkopuolisen resurssin tehokas käytettävyys ja osaaminen täytyy varmistaa. Korjaavan kunnossapidon resurssien riittävyys täytyy olla riittävä varsinkin alkuvaiheessa kun siirrytään reagoivasta ennakoivaan toimintamalliin. Tavoitteiden seuraamiseksi tulee olla järkevät mittarit ja raportoinnit. Asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen.

23 Yhteenveto Työnsuunnittelu on keskeisimpiä menestystekijöitä maailmanluokan kunnossapidossa. Kunnossapitotyöt hallitaan yhteisessä tietojärjestelmässä. Työnsuunnittelun perimmäinen tavoite on parantaa kunnossapitotöiden läpimenoaikaa ja lisätä työkaluaikaa vähentämällä hukkaa yksittäisen työn suorittamisen aikana sekä peräkkäisten töiden välillä. Työnsuunnittelijan tulee voida keskittyä tulevaisuudessa tapahtuvien töiden suunnitteluun. Töiden toimiva priorisointi on välttämätön edellytys suunnitelmalliselle kunnossapidolle.

24 Kiitos! Kysymyksiä? Kommentteja? Jarmo Valtokari Development Manager, Head of Work Planning and Maintenance Development EFNSM Certified European Expert in Maintenance Management ISO Cat III Certified Vibration Analyst D M jarmo.valtokari@ssab.com SSAB Rautaruukintie 155 P.O. Box 93 FI Raahe, Finland

25