Hyväksytty liittokokouksessa (6) TOIMINTASUUNNITELMA 2018

Transkriptio

1 1 (6) TOIMINTASUUNNITELMA 2018 Vuosi 2018 on SPJL:lle monella tavoin uudistumisen aikaa. Uusi puheenjohtaja, hallinto ja uudistunut luottamusmiesorganisaatio pääsevät toden teolla vauhtiin. Uusien toimijoiden menestymisen mahdollisuudet turvataan koulutuksella ja hyvällä yhteisellä suunnittelulla, johon sisältyy liittokokouksessa hyväksytyn strategian ja tämän toimintasuunnitelman konkretisoiminen aikataulutetuiksi ja vastuutetuiksi toimenpiteiksi. Liitto vahvistaa toimintaansa erityisesti yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, edunvalvonnassa ja henkilöstön edustajien toiminnan tukemisessa sekä kaikille jäsenille kohdistetussa jäsentoiminnassa. Strategisen viestinnän keinoja ja entistä tarkempaa suunnittelua käytetään tukemaan kaikkia näitä toimintalinjoja. Vuosi 2018 on liiton 95-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuotta hyödynnetään niin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa tärkeiden teemojen esiin nostamiseksi kuin jäsentoiminnassa vahvistamaan kuvaa vaikutusvaltaisesta, mutta samalla helposti lähestyttävästä liitosta. Siksi juhlavuoteen sisällytetään esimerkiksi korkean tason seminaari, mutta juhlavuosi on esillä myös jäsentapahtumissa ja liiton kaikessa viestinnässä. Toimintaympäristö Suomen parantunut taloudellinen tilanne ei heijastu työpaikoille parantuvina resursseina. Säästötoimenpiteitä kohdistetaan edelleen SPJL:n hallinnonaloille. Työn kuormittavuus ja vaativuus kasvavat. Sisäisen turvallisuuden selonteossa kerrotaan poliisin työturvallisuuden heikkenevän. Hallitsemattoman maahanmuuton jälkiseuraukset tuovat lisää työtä kaikille SPJL:n edustamille sektoreille. Työn lisääntyminen ei näy positiivisena palkkakehityksenä, vaan paineet julkisen sektorin säästöihin ovat edelleen kasvussa. Epävarmuus määräaikaisen palvelussuhteen jatkumisesta ja palvelussuhteen ehdoista vaikuttaa väistämättä ilmapiiriin ja jaksamiseen työpaikoilla. Säästötoimenpiteet vaikuttavat edelleen henkilöstömääriin ja sitä kautta organisaatiorakenteisiin, erityisesti oikeusministeriön hallinnonalalla. Hätäkeskuslaitoksessa on paineita vähentää henkilöstön määrää. Ongelmia luovat myös valtionvarainministeriön yksipuoliset ohjeet liukumien rajoittamisesta jäsentemme palkkausjärjestelmiä koskien. Julkisen sektorin vastainen ilmapiiri on lisääntynyt ja samalla maan hallituksen säästötoimet koskettavat eniten julkisen sektorin työntekijöitä. Julkisen sektorin työtä ja palvelussuhteen ehtoja kuvaillaan usein väärin julkisuudessa: väärää viestiä on pyrittävä oikaisemaan ja julkisen sektorin todellista työtä on tuotava esiin. SPJL:n, muiden Akavalaisten liittojen ja SPJL:n paikallistoimijoiden yhteistoiminnalla tulee yleistä ilmapiiriä muokata virkamiesmyönteisempään suuntaan. Poliisitoimi Poliisin henkilöstömäärät ovat laskeneet kaikilla sektoreilla. Julkisuudessa käydään keskustelua poliisitehtävien ulkoistamisesta ja tulevaisuudessa uhkaava poliisipula

2 kiihdyttää keskustelua. Siirrot tulevat näkymään mitä todennäköisimmin vähentyvinä poliisin resursseina. 2 (6) Poliisiammattikorkeakoululle on annettu talousarviossa 400 aloituspaikkaa, mutta pääsyvaatimukset täyttävien hakijoiden liian vähäinen määrä on johtanut kurssien vajaatäyttöön, joka tulee vaikuttamaan negatiivisesti poliisien määrään tulevaisuudessa. SPJL suhtautuu kuitenkin kielteisesti poliisikoulutuksen tason laskemiseen. Jos tarvitaan henkilöstökompensaatiota kasvavalle työmäärälle, on eläkeläispoliisien palkkaaminen määräaikaiseen virkasuhteeseen parempi vaihtoehto kuin tehtävien siirto muille viranomaisille tai yksityiselle sektorille edellyttäen, että työttömät poliisit on sitä ennen työllistetty. SPJL selvittää yhdessä Akavan kanssa toimenpiteet erityisen eläkeiän heikentämisen johdosta käynnistettäviin prosesseihin. SPJL valmistautuu toimimaan myös yksin, jos muita Akavalaisia liittoja ei saada prosessiin mukaan. Liitto valvoo henkilöstöbarometrin esiintuomien ongelmien korjaukseen tähtäävien toimenpideohjelmien toteutumista sekä poliisihallituksen vetämässä poliisin yhteistoimintaelimessä että yhdessä laitosten henkilöstöedustajien kanssa. SPJL:n tulee yhdessä alueorganisaatioiden kanssa seurata korjaavien toimenpiteiden toteuttamista. Työhyvinvointiasioita tulee säännöllisesti ottaa esille esim. poliisin YT-elimessä. Oikeusministeriö Oikeudenhoidon uudistamisohjelman rakenneuudistukset vuosille vaikuttavat huomattavasti jäsenistön työn suorittamiseen, työpaikkoihin ja resursseihin. Toimipisteverkostojen supistaminen ja asioiden keskittäminen ovat luoneet epävarmuutta omasta työpaikasta. Jatkuva epävarmuus ja muutokset ovat vaikuttaneet negatiivisesti henkilöstön jaksamiseen. Henkilöstövähennyksistä huolimatta pyritään säilyttämään toiminnan taso ja laatu. Hallinnonalalla tapahtuvan toimintojen sähköistymisen todellisia reaalisia vaikutuksia on vaikea vielä arvioida. Nyt esitetyt vähennykset eivät välttämättä tule riittämään, vaan joudutaan turvautumaan irtisanomisiin. Täyttölupamenettelystä johtuen vakinaista henkilöstöä ei ole palkattu eläköitymistä vastaavasti. Palkkausjärjestelmän palkitsemattomuus ja joustamattomuus aiheuttavat yhä ongelmia. Työnkuvat ovat muuttuneet aidosti vaativammiksi rakenne- ja organisaatiomuutoksista johtuen, mutta palkitseminen laahaa pitkälti jäljessä. Hätäkeskuslaitos Hätäkeskuslaitoksen toiminta on keskitetty kuuteen hätäkeskukseen. Hätäkeskuslaitoksessa on laajamittaisia ongelmia jaksamisen ja työhyvinvoinnin suhteen, jotka ovat johtaneet sairaspoissaolojen laajamittaiseen kasvuun. Puutteellisen rahoituksen johdosta hätäkeskuslaitoksen hallintoa pyritään keventämään ja henkilöstömäärää vähentämään. Toisaalta jo nyt osassa hätäkeskuksia henkilöstön määrä on riittämätön, koska koulutettua henkilöstöä ei ole saatavissa. Hätäkeskuspäivystäjäkursseja ei ole saatu täyteen, mikä näkyy tulevaisuudessa kasvavana re-

3 surssipulana. Resurssivaje näkyy mm. talousarviolaskelmissa, jossa puheluiden määrä per päivystäjä nousee melkein 10 %:lla nykyisestä. 3 (6) SPJL toimii nykyisten hätäkeskusten puolesta, jotta hätäkeskusten määrää ei vähennettäisi enää nykyisestä. Edunvalvonta SPJL työskentelee riittävien henkilöstöresurssien turvaamiseksi, nykyisten palvelusuhteen ehtojen säilyttämiseksi sekä ostovoiman varmistamiseksi. SPJL on mukana kehitettäessä palkkausjärjestelmiä tai kehittää niitä itsenäisesti. Uusien palkkausjärjestelmien tulee palkita kokemus, koulutus ja vastuu. Sen ei tule olla pelkkä hierarkian kuvaus niin kuin nykyinen järjestelmä, vaan järjestelmän tulee myös luoda mahdollisuus horisontaaliseen palkan kehittymiseen. SPJL myös valvoo järjestelmien oikeudenmukaista noudattamista. SPJL tulee lisäämään vaikuttavuuttaan päättäjiin. Keinoina ovat jatkossakin yhteydenpidot eri ministeriöiden johtaviin virkamiehiin, keskusjärjestöjen vaikuttajiin ja kansanedustajiin. Vaikuttavuutta haetaan yhteistyössä muiden turvallisuusalan toimijoiden, kuten Päällystöliiton ja Upseeriliiton, kanssa. Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikutetaan sekä henkilökohtaisten kontaktien että yleisen mielipiteen kautta. Yleiseen mielipiteeseen vaikutetaan viestinnän keinoin. SPJL turvaa ja valvoo jäsenistön asemaa, palkkausta ja muita etuja organisaatiomuutosten ja toimintojen keskittämisen aikana. SPJL varmistaa, että henkilöstö voi osallistua muutoksen valmisteluun ja toteuttamiseen. SPJL valvoo ja toimii siten, että yhteistoimintalakia noudatetaan kaikilla hallinnonaloilla. Tämä varmistetaan riittävällä henkilöstönedustajien tuella ja koulutuksella. Koulutuksella varmistetaan paikallisten toimijoiden tietotaito paikallisen sopimisen lisääntyessä tulevina vuosina. Jaksamiseen ja ikääntymiseen sekä riittävään resursointiin on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota. On toimittava niin, että työantaja käynnistää riittävät toimenpiteet henkilöstön ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin kaikilla sopimusaloilla. SPJL on edustettuna poliisin työikäohjelmassa. SPJL:n tulee olla aloitteellinen myös muilla hallinnonaloilla ikäohjelmien käynnistämiseksi. SPJL:n toimistolle palkattava juristi perehdytetään työnkuvaansa riittävällä laajuudella. Sopimustoiminta Neuvottelutoiminnan SPJL hoitaa pääsääntöisesti itsenäisesti JUKO:n mandaatilla. Uusi virka- ja työehtosopimus analysoidaan tarkasti ja se avataan jäsenistölle. Jatkuvan neuvottelun periaatetta hyödynnetään epäkohtien korjaamisessa. Vaateita palkkausjärjestelmän kehittämisestä tulee jatkaa, koska nykyinen järjestelmä on organisaatioon ja tehtävänkuviin sopimaton. Jäsenistön palkkausjärjestelmiä pitää kehittää siten, että ne reagoivat nopeammin tehtäväkuvien ja olosuhteiden muutokseen. Oman haasteensa luovat työnantajan VM:n yksipuoliset ohjeet liukumien rajoittamisesta.

4 Uusi yhteistoimintalaki koulutetaan jäsenistön henkilöstöedustajille vuoden 2018 aikana järjestettävillä koulutuspäivillä. Koulutus pyritään järjestämään yhdessä työnantajan kanssa. 4 (6)

5 5 (6) Järjestötoiminta SPJL tuo esille entistä laajemmin esimerkiksi jäsentutkimuksessa esiin nousseita ongelmia. Yhdessä alueorganisaatioiden kanssa otamme esiin korjausta vaativia epäkohtia ja toisaalta järjestämme alueellisia tapahtumia jäsenille. SPJL panostaa jäsenhankintaan Poliisiammattikorkeakoululla osallistumalla aktiivisesti Poliisiammattikorkeakoulun Opiskelijakunnan toimintaan, ja vierailemalla koululla säännöllisesti. Jäsenhankintaa suoritetaan myös hätäkeskuspäivystäjäkursseille. Edunvalvonnalla turvataan opiskelijoiden vähintään nykyisen tasoiset palvelussuhteen ehdot. Yhdistysten ja aluetoimikuntien toimintaa kehitetään toiminnan koordinoinnin, tiedonkulun sekä jäsenhankinnan ja jäsenhuollon tehostamiseksi. SPJL tukee tätä toimintaa panostamalla toimijoiden koulutukseen. Koulutusta järjestetään muun muassa aluetoimikuntien viestintään ja tietosuojadirektiivin toimeenpanemiseen liittyen. Akava / JUKO / Vakava SPJL on keskusjärjestö Akavan jäsenliitto ja neuvottelujärjestö JUKO:on SPJL on järjestäytynyt Vakava ry:n kautta. Vakavassa erityisiä yhteistyökumppaneita ovat turvallisuusjaoksessa Upseeriliitto, Päällystöliitto sekä Ammattiliitto Ava ry:n jäsenliitto Tullivirkamiesliitto. SPJL:n tavoitteena on päästä Akavan hallitukseen varsinaisena jäsenenä sekä saada neuvottelujärjestö JUKO:n Valtionneuvottelukuntaan kaksi edustajaa sekä neuvottelukunnan puheenjohtajan tehtävä. Puheenjohtajuus edellyttää SPJL:ltä sitoutumista koko jukolaisen valtionkentän asioiden edunvalvontaan, mikä sitoo myös resursseja liitolta. SPJL:llä on omat luottamusmiehet, jotka hoitavat jäsentemme asioita. Viestintä Strategisen viestinnän merkitys liiton tavoitteiden saavuttamisessa painottuu vuonna 2018, kun liitto panostaa entistä enemmän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Liiton viestintä muun muassa tukee liiton uutta puheenjohtajaa hänen julkisen roolinsa rakentamisessa ja viestintätehtävissä. Strateginen viestintä on tärkeää myös silloin, kun passiivisia jäseniä sitoutetaan liitoon uudenlaisen jäsentoiminnan kautta ja kun aytoimintaan aktivoidaan uusia toimijoita. Hallitus saa tammikuussa 2018 käsiteltäväkseen liiton viestintästrategian, jossa otetaan huomioon niin aluetoimikuntien kasvava rooli kuin luottamusmiesten ja edunvalvonnan tukeminenkin unohtamatta jäsentoimintaa ja jäseniltä saadun palautteen kana-

6 6 (6) voimista toiminnaksi. Alkuvuodesta hallitus saa hyväksyttäväkseen myös liiton sosiaalisen median strategian. Työvaliokunta käsittelee jokaisessa kokouksessaan viestintäkatsauksen, joka sisältää edellisen kokouksen jälkeen tehdyt viestintätoimet, viestintäsuunnitelma ja katsauksen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja heikkoihin signaaleihin. Viestintäkatsaus annetaan hallitukselle tiedoksi. Liitolle tehdään viestinnän vuosisuunnitelma, jossa arvioidaan suunniteltujen toimenpiteiden merkitys liiton strategian, tavoitteiden ja edunvalvonnan näkökulmasta. Viestinnän toimintasuunnitelma on elävä dokumentti, jota päivitetään jatkuvasti. Aluetoimikuntien viestintävastaavien verkoston toimintatavat vakiinnutetaan koulutuksen, neuvonnan ja verkostoitumisen keinoin. Aluetoimikuntien viestijät näyttelevät keskeistä roolia aluetoimikuntien toiminnan kehittämisessä ja liiton viestinnän tukemisessa. Tämä vaatii aktiivista otetta liiton viestintätiimiltä. Liittokokouksen jälkeen päätetään, millainen tukielin liiton viestinnälle luodaan. On tarkoituksenmukaista yhdistää viestintätoimikunnan ja aluetoimikuntien viestintävastaavien kokoonpanot yhdeksi aktiivien verkostoksi, joka on niin laaja, että myös kokouksiin ja koulutuksiin saadaan aina riittävä osanotto. Vuosi 2018 on juhlavuosi, sillä liitto täyttää 95 vuotta. Tämä tulee näkymään vahvasti liiton viestinnässä, sillä juhlavuotta hyödynnetään niin liiton näkökulmasta tärkeiden asioiden esiin nostamiseksi kuin myös yhteenkuuluvuuden tunteen lisäämiseksi ennen muuta jäsentapahtumissa, joiden onnistumisessa viestinnällä on tärkeä rooli. Viestinnän tärkeimmät kanavat vuonna 2018 ovat: 1) liiton nettisivut, 2) sosiaalisen median kanavista Facebook ja Twitter; viestintä kuitenkin seuraa sosiaalisen median kehitystä ja on valmis reagoimaan ottamalla käyttöön uusia kanavia tai luopumalla nyt käytössä olevista, 3) Poliisi & Oikeus -lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa, 4) uutiskirjeet jäsenille sekä 5) videot. Muita kanavia, kuten mediatiedotteita, käytetään tarpeen mukaan.