Rovaniemen seurakunta. Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Rovaniemen seurakunta Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2018 Toiminta- ja taloussuunnitelma

2 SISÄLLYSLUETTELO sivu Sisällysluettelo Yleisperustelut 1 2 Henkilöstösuunnitelma Pääluokka Kirkolliset vaalit, kirkkovaltuusto, kirkkoneuvosto, alueneuvostot, työalajohtokunnat, IT-palvelukeskus, taloushallinto, tilintarkastus, työterveyshuolto, yhteistyötoimikunta, työpaikkaruokala, atk- hallinto, kirkonkirjojenpito, kirkkoherranvirasto, muu yleishallinto 7 18 Yleishallinto yhteensä Pääluokka Jumalanpalveluselämä, hautaan siunaaminen, muut kirkolliset toimitukset, aikuistyö, muut seurakuntatilaisuudet, tiedotukset ja viestintä, musiikki, päiväkerhotyö, pyhäkoulutyö, varhaisnuorisotyö, partiotyö, rippikoulutyö, nuorisotyö, erityisnuorisotyö, perhekerhotyö, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, muu lapsi- ja nuorisotyö, koulu- ja oppilaitostyö, diakonia, perheneuvonta, sairaalasielunhoito, Palveleva Puhelin, kehitysvammaistyö, sielunhoito, lähetystyö, kansainvälinen diakonia ja muu toiminta, muu seurakuntatyö Seurakunnallinen työ yhteensä 48 Alueiden työ Pääluokka Hautaustoimi Hautaustoimi yhteensä Pääluokka Kiinteistötoimi Kiinteistötoimi yhteensä 86 Tuloslaskelma, tilitaso Investoinnit 92 Rahoituslaskelma 93 Hautainhoitorahasto 94 96

3 Yleisperustelut talousarviovuodelle 2018 ( /aj) Yleistä Kirkkohallituksen yleiskirjeessä 13/2017 on annettu seurakuntatalouksille ohjeita vuoden 2018 talousarvion laadintaan. Yleiskirjeen suhdannekatsauksen mukaan Suomen talous supistui vuosina Vuonna 2015 kasvua oli 0,2 %, vuonna ,9 % ja vuodelle 2017 ennustetaan lähes kolmen prosentin kasvua. Ennusteet talouden kasvusta ovat kohonneet keväällä annetuista. Vuodeksi 2018 tuotannon kasvu hieman pienenisi ja sen odotetaan olevan lähellä kahta prosenttia. Useiden ekonomistien arvioiden mukaan nyt käynnissä oleva kasvu olisi pysyvä olotila ainakin lähivuosina. Inflaatio on ollut viime vuosina noin yhden prosentin ja sen arvioidaan kohoavan noin 1,5 % prosenttiin, joten kuluttajahintojen nousu tulee olemaan edelleen vähäistä. Palkkasumma kasvoi alkuvuonna 2017 noin kaksi prosenttia, ja vuonna 2018 kasvu voi yltää kolmeen prosenttiin. Vuonna 2017 palkkasummaa kasvattaa yksityisen sektorin voimakas kasvu samalla kun julkisen sektorin palkkasumma alenee. Vuodelle 2018 on odotettavissa palkankorotuksia myös julkiselle sektorille. Kirkollisvero ja jäsenmäärän kehitys Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, kirkollisveroprosentin suurus ja seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä. Veroperusteiden muutokset ovat heikentäneet kirkollisverotilityksiä. Maan hallitus on esittänyt joitakin maltillisia veronkevennyksiä vuodelle Veronkevennysten vaikutus verotuloihin on alle yksi prosentti. Mikäli veroperustemuutosten vaikutus jää vähäiseksi ja seurakuntien jäsenistön määrän muutos pysyy nykyisellä tasolla, ansiotulot kasvavat. On mahdollista, että vuonna 2018 kirkollisveroja tilitettäisiin enemmän kuin kuluvana vuonna. Rovaniemen seurakunnan kirkollisverokehitys Rovaniemen seurakunnalle on vuoden 2016 lokakuuhun mennessä tilitetty kirkollisveroja kaikkiaan euroa ( euroa vastaavana aikana vuonna 2015). Prosentuaalinen lasku on 4,1 %. Koko vuoden 2017 kertymäksi ennustetaan noin 8,6 miljoonaa ja vuoden 2018 kertymäksi 9,1 miljoonaa euroa. Eläkemaksut Seurakuntien työantajan eläkemaksu alenee 1,8 prosenttiyksiköllä 21,8 prosenttiin. Kilpailukykysopimuksen mukaan työantajan eläkemaksu vuodeksi 2019 alenee 0,4 prosenttiyksiköllä ja edelleen 0,4 prosenttiyksiköllä vuodeksi Kirkollisveron perusteella määräytyvää eläkerahastomaksua esitetään korotettavaksi yhdellä prosenttiyksiköllä 5 prosenttiin. Henkilöstökulut Kirkon nykyinen virka- ja työehtosopimus on voimassa saakka ja se toteuttaa työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2016 neuvottelemaa kilpailukykysopimusta eikä palkkoihin ole tullut vuoden 2016 helmikuun jälkeen korotuksia. Julkisen sektorin lomarahoja vähennetään edelleen 30 prosentilla. Vähennys koskee vuosina päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Vuoden 2018 palkkoja budjetoitaessa on otettu huomioon, että lomarahoista jätetään 30 prosenttia maksamatta. Talouden kasvaessa syntyy paine palkankorotuksiin. Neuvotteluratkaisuja uusista sopimuksista on saatu viikon 44 ja alkaneen viikon 45 aikana. Julkiselle sektorille palkkaratkaisuja ei vielä ole mutta elokuussa alkaneessa taloussuunnittelussa on varauduttu yhden prosentin suuruisiin palkankorotuksiin. Työnantajan sairausvakuutus alenee 0.98 prosenttiin nykyisestä 1,08 prosentista ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on palkkasummarajaan ( euroa vuonna 2017) saakka 0,7 ja ylittävästä osasta 2,75 prosenttia (0,8 % ja 3,3 % vuonna 2017). Kirkon keskusrahastomaksu Kirkolliskokous on vahvistanut laskennallisen kirkollisveron perusteella määräytyvän kirkon keskusrahaston perusmaksun. Maksun suuruus alenee 7,5 prosentista 6.5 prosenttiin. Toimintamenojen ja -tuottojen kehitys Kirkkoneuvoston esitys vuoden 2018 talousarvioksi vähentää toimintamenoja 2,3 %:lla 10,441 miljoonasta eurosta 10,202 miljoonaan euroon. Toimintamenojen suurin menoerä on henkilöstökustannukset, jotka pienenevät 6,193 miljoonasta eurosta 6,097 miljoonaan euroon. Palkkausmenoja kasvattaa henkilöstömäärän lisääminen yhdellä (musiikki), mutta eläke- ja sosiaaliturvamaksujen alentamisesta johtuen henkilöstömenot kaiken kaikkiaan alenevat. Toimintatuotot pienenevät 1,593 miljoonasta eurosta 1,558 miljoonaan euroon. 1

4 Vuosikate ja tilikauden tulos Seurakunnan taloudellista kantokykyä parhaiten kuvaava taloudellinen tunnusluku on vuosikate. Talousarvioesityksen mukaan se nousee kuluvan vuoden eurosta euroon. Tilikauden ylijäämä on ( euro vuonna 2017). Investoinnit Vuoden 2018 investoinnit ovat kaikkiaan euroa. Merkittävimmät investointikohteet ovat Viirin hautausmaan konesuojan ja sosiaalitilan rakentaminen sekä IV-hautausmaan kaivurin vaihto. Rahoitus Toimintamenot ja investointimenot katetaan kokonaisuudessaan tulorahoituksella. Rahavarojen lisäykseksi ennakoidaan euroa. Kaavio 1. Käyttötalouden ulkoisten menojen (10,202 milj. ) jakautuminen 2

5 Henkilöstösuunnitelma Yleistä Henkilöstö Rovaniemen seurakunnan palveluksessa oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 139 henkilöä (v.2015/137). Miehiä oli yhteensä 41 (v.2015/40) ja naisia 98 (v.2015/97). Työsuhteessa oli yhteensä 64 (v.2015/62) henkilöä ja virkasuhteessa 75 (v.2015/75) henkilöä. Vakituisessa palvelussuhteessa oli 112 (v.2015/111) henkilöä, näistä miehiä 33 ja naisia 79. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 8 miestä ja 19 naista eli 27 (v.2015/26) henkilöä. Päätoimisessa palvelussuhteessa oli 40 miestä ja 85 naista eli yhteensä 125 henkilöä (v.2015/128), osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli 13 naista ja 1 mies eli yhteensä 14 henkilöä (v.2015/9), sivutoimisessa palvelussuhteessa ei ollut yhtään henkilöä (v.2015/0 henkilöä). Toiminnallisen eli seurakuntatyötä tekevän henkilöstön osuus koko henkilöstön määrästä oli 83 henkilöä (v.2015/78), hallinnossa (sis. myös it-palvelukeskuksen) työskentelevien osuus 21 (v.2015/26) henkilöä, hautaus- ja puistotoimen osuus oli 12 (v.2015/11) henkilöä ja kiinteistötyöntekijöiden osuus 23 (v.2015/22) henkilöä. Työntekijäjakauma prosentteina: Työntekijäjakauma prosentit ovat toiminnallinen 60 % (v.2015/57%) ja tukipalvelut 40 % (v.2015/43%). Henkilöstön keski-ikä vuonna 2016 oli 45,7 vuotta, miesten keski-ikä 45,5 vuotta ja naisten 45,8 vuotta. Vakituisessa palvelussuhteessa olleiden keski-ikä oli 48,7 vuotta, miesten 47,8 vuotta ja naisten 49,5 vuotta. Määräaikaisessa palvelussuhteessa olleiden henkilöiden keski-ikä oli 32,2 vuotta, miesten 35,6 vuotta ja naisten 30,7 vuotta. Rovaniemen seurakunnan henkilöstömenot vuonna 2016 ovat eli 130 seurakunnan jäsentä kohti. Rahapalkkojen osuus edellä mainitusta summasta on ja sivukulut Henkilöstökorvauksien (sairaus-, äitiys-, vanhempainraha- ja tapaturmavakuutuskorvaukset ja kuntoutusraha) määrä on Henkilöstömenot vuonna 2015 olivat 136 seurakunnan jäsentä kohti, koko kirkossa 156 ja vertailuryhmässä 151, vuonna seurakunnan jäsentä kohti, koko kirkossa 155 ja vertailuryhmässä 152, vuonna 2013 olivat 134 seurakunnan jäsentä kohti, koko kirkossa 152 ja vertailuryhmässä 155. Vuonna 2012 henkilöstömenot jäsentä kohti olivat 131, koko kirkossa ja vertailuryhmässä 154. Vertailuryhmä tarkoittaa kirkkohallituksen laatimaa seurakuntaryhmittelyä, joka on tehty väkiluvun mukaan. Rovaniemen seurakunnan kanssa samaan ryhmään kuuluvat 19 suurinta seurakuntaa/seurakuntayhtymää poisluettuna Helsinki. Henkilöstömenot verotuloista olivat kertomusvuonna Rovaniemen seurakunnassa 59,5 %. Vuonna 2015 vastaava luku oli 63,1 %, koko kirkossa 60,7 % ja vertailuryhmässä 60,3 %. Vuonna 2014 vastaava luku oli 66,0 %, koko kirkossa ja vertailuryhmässä 62,0 %. Vuonna 2013 vastaava luku oli 63,7%, koko kirkossa 62,1% ja vertailuryhmässä 62,3%. Vuonna 2012 vastaava luku oli 67,5 %, koko kirkossa 66,5 % ja vertailuryhmässä 66,9 %. Yhden henkilötyövuoden hinta Rovaniemen seurakunnassa kertomusvuonna on , vuonna 2015/38.767, vuonna 2014/37.677, vuonna 2013/37.098, vuonna 2012/ Ehdotuksia työaloittain ja seurakunta-alueittain Papisto Papistossa on -kirkkoherran virka -7 kappalaisen virkaa (1 virka täyttämättä) -4 vakinaista seurakuntapastorin virkaa sekä 1 määräaikainen seurakuntapastori -lapsityön pappi -kehitysvammatyön pappi -perheneuvontakeskuksen johtaja -sielunhoitotyöstä vastaava pappi -2 sairaalasielunhoitajaa -nuorisotyön pappi -oppilaitostyön pappi Papisto on sijoitettuna uudessa hallinto-organisaatiossa siten, että aluekappalaisia on 4, yksi yhteisen seurakuntatyön kappalainen ja kaksi muuta kappalaista, jotka ovat sijoitettuina alueille. Yksi ns. kakkoskappalaisen virka on täyttämättä. Virkaa haki 1 henkilö sen ollessa avoinna kahteen kertaan talvikautena Ehdotus 1: keskikaupungin alueen ns. kakkoskappalaisen virka muutetaan seurakuntapastorin viraksi. Yhteisen seurakuntatyön kappalaisen viranhaltija jää eläkkeelle lähtien. Ehdotus 2: Virka laitetaan avoimesti haettavaksi. Seurakuntapastorit ovat sijoitettuina alueille. Muut papit toimivat työaloilla. Selektiivityössä olevat papit osallistuvat jossain määrin seurakunnan jumalanpalveluselämään. 3

6 Kirkkomusiikki Kirkkomusiikin työalalla työskentelee - johtava kanttori, ns. A-kanttori - 4 B-kanttoria - 2 C-kanttoria, joista toisen viran palkkaus suunnattu nyt musiikkileikkikoulun opettajan palkkaan. Työajaksi on määritelty 83 % täydestä työajasta. Työala on esittänyt, että toinenkin C-kanttorin virka täytetään ja musiikkileikkikoulun opettajan tehtävää varten lisätään budjettiin tarvittavat varat euroa. Päätös 3: työntekijämäärää lisätään yhdellä. Diakonia Diakoniassa on -johtava diakonian viranhaltija -erityisdiakonian viranhaltija -10 diakonian viranhaltijaa -toimistosihteeri Diakoniassa on tiettävästi vuoden 2018 aikana eläköitymässä viranhaltija. Ehdotus 4: Virka laitetaan auki ja täytetään. Nuorisotyö Nuorisotyössä on nuorisotyön papin lisäksi -nuorisosihteeri -10 nuorisotyönohjaaja, joista 2 erityisnuorisotyön ohjaajaa ja yksi partiotyön ohjaaja. Lapsityö Nuorisosihteeri jää eläkkeelle Ehdotus 5: Virka laitetaan auki ja täytetään Lapsityössä on -lapsityön pastori - 2 lapsityönohjaan virkaa - 17 vakituista ja 7 määräaikaista lastenohjaajaa. Yhden vakituisen lastenohjaajan työpanos kohdistuu musiikkileikkikoulutyöhön. Lapsityö hoitaa kerhotoiminnan ja iltapäiväkerhot 8 toimipisteessä. Lastenohjaajien määrä on sidoksissa kerhotoiminnan laajuuteen. Alakorkalon toimipisteen jatkuminen syksyllä 2018 on vielä avoimena. Mikäli toiminta siellä lakkaa vastaavia uusia toimipisteitä iltapäiväkerhotyöhön ei perusteta. Lähetystyö Lähetyksessä on 1 lähetyssihteerin virka. Kirpputorin 2 kesätyöntekijän työaikaa vuonna 2017 lisätty 73 %:sta 83 %:iin. Työala esittää, että kesätyöntekijät olisivat 100 %:n työajalla. Päätös 6: kesätyöntekijöiden työaikaa lisätään. Oppilaitostyö Oppilaitostyössä on yksi seurakuntapastorin virka (oppilaitospastori). Myös toisen seurakuntapastorin työaikaa on suunnattu oppilaitostyöhön Kirkkoherranvirasto Kirkkoherranvirastossa työskentelee -toimistonhoitaja -2,7 toimistosihteeriä, joista yksi on kirkkoherran ja johdon sihteerinä toimiva hallintosihteeri 4

7 Viestintä Viestinnässä työskentelee -tiedotuspäällikkö -toimistosihteeri -tiedottaja/radiotoimittaja -osa-aikainen radiotoimittaja, ostopalveluina Ei muutoksia vuodelle Perheneuvontakeskus Perheneuvontakeskuksessa on - johtajan virka - 1 perheneuvojan virka - osa-aikainen (32 %) toimistosihteerin tehtävä. Perheneuvontakeskuksen johtaja on virkavapaalla ajan Hänelle on palkattu sijainen Perheneuvoja jää eläkkeelle Päätös 7: Viran täyttö on meneillään. Varaudutaan siihen, että uudelle viranhaltijalle hankitaan kirkon sielunhoidon koulutus. Arvio n euroa/3 vuodelle. Sairaalasielunhoito Sairaalasielunhoidossa on -3 sairaalasielunhoitajan tehtävää, joista yksi toimii työnjaollisesti johtavana viranhaltijana. Tällä hetkellä myös sielunhoitotyöstä vastaava. Yksi sairaalasielunhoitajan tehtävä on määräaikainen vuoden 2017 loppuun. Myös vakituisessa virkasuhteessa oleva henkilö jää eläkkeelle talven 2017/2018 aikana. Säästöohjelmaan sisältyi ehdotus, että luovutaan yhdestä sairaalasielunhoitajasta kun psykiatrinen osasto siirtyy keskussairaalan yhteyteen. Päätös 8: Viran täyttö on meneillään, ja määräaikaista virkaa jatketaan kahdella vuodella. Taloustoimisto Taloustoimistossa ja yleishallinnossa työskentelee -hallintojohtaja -talouspäällikkö -2 palkanlaskennan toimistosihteeriä -4 toimistosihteeriä, (1 määräaikainen) Taloustoimistosta on eläköitynyt talouspäällikkö ja yksi toimistosihteeri vuoden 2016 syyskuun alusta lähtien eli vähennystä on kaksi henkilötyövuotta. Taloustoimisto hoitaa myös puhelinvaihteen, postituksen, avainhallinnan ja toimii työnantajatoimistona. Kipan ja seurakuntien välisen työnjaon/palvelusopimuksen johdosta enempiä vähennyksiä ei voida suorittaa. Tietohallinto Talouspäällikön tehtävää on hoidettu taloustoimiston sisäisin järjestelyin ja järjestelyn määräaikaisuus päättyy Päätös 9: Talouspäällikön tehtävä on vakinaistettu lähtien, samoin toimistosihteerin tehtävä on vakinaistettu vuoden 2018 alusta. Tietohallinnossa työskentelee -tietohallintopäällikkö - 2 järjestelmäasiantuntijaa - 1 mikrotukihenkilö (määräaikainen) Tietohallinto hoitaa koko Hiippakunnan pohjoisosan IT-alueen tietojärjestelmäasiat. Työt ovat lisääntyneet viime vuosina ja Rovaniemen IT-alue hoitaa pienimmällä henkilöstöresurssilla tehtävänsä verrattuna mihinkään muuhun IT-alueeseen. IT-johtokunta jatkanut elokuun 2019 loppuun saakka määräaikaisen mikrotukihenkilön tehtävää. Kiinteistötoimi Kiinteistötoimessa on nykyisin: -kiinteistöpäällikkö -huoltoinsinööri -3 rakennus- ja huoltotöitä tekevää erityisammattimiestä kiinteistönhoito- ja kirkonpalvelutehtävissä -työnjohtaja 5

8 -vahtimestari -suntio ja 10 seurakuntamestaria. Norvajärven leirikeskus Yksi seurakuntamestari on jäämässä eläkkeelle vuoden 2018 aikana. Ehdotus 10: Seurakuntamestarien määrä arvioidaan uudelleen ennen mahdollista tehtävän auki laittoa. Perusteena työntekijöiden antama viesti, että heitä on liikaa. Norvajärven leirikeskuksessa työskentelee -leirikeskuksen hoitaja -keittäjä-siivooja -kiinteistötyöntekijä. -lisäksi kesäaikaan leirikeskuksessa on 1-2 kesätyöntekijää. Hauta- ja puistotoimi Leirikeskuksen hoitaja eläköitynee vuoden 2018 loppupuolella. Ehdotus 11: Tehtävä laitetaan auki ja täytetään. Hauta- ja puistotoimessa on -hautaustoimen päällikkö -puistopuutarhuri -hautausmaanhoitaja -2 toimistosihteeriä -2 seurakuntamestaria -4 erityisammattimiestä, joista yhden tehtäviin kuuluu koneiden huoltotyöt - n. 90 kesätyöntekijää. Toinen toimistosihteeri jää eläkkeelle Päätös 12: Tehtävä on laitettu avoimeksi ja täytetty. 6

9 Saarenkylän, Nammankylien ja Yläkemijoen alueneuvosto 1.Tavoitteet: Saarenkylän, Nammankylien ja Yläkemijoen alueen toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Alueneuvoston tehtävät on määritelty tuoreessa johtosäännössä. Seurakunnan tuoreen strategian soveltaminen ja toimeenpano aluetyöhön. 2.Painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit Tuoreen strategian soveltaminen ja toimeenpano aluetyössä. Tutustuminen alueen toimitiloihin. Alueen työntekijöiden tukeminen ja kannustaminen. 3.Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Alueneuvosto kokoontuu n. neljä kertaa vuodessa arvioimaan, kehittämään ja suunnittelemaan alueen toimintaa.tammikuu 2018:alueen yleisen seurakuntatyön vuoden 2017 toiminnan/talouden tarkastaminen. Huhti-/toukokuu 2018: alueeen eri työalojen toiminnan arvioimis-, kehittämis- ja suunnittelukokous. Syyskuu 2018: alueen yleisen seurakuntatyön v. 2019, toiminnan/talouden suunnittelukokous. Joulukuu 2018: alueen eri työalojen toiminnan arvioimis-, kehittämis- ja suunnittelukokous 4.Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Neljä alueneuvoston kokousta. Alueneuvoston, työntekijöiden ja vapaaehtoisten yhteinen joulujuhla. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Tavoitteet: Seurakunnan strategian soveltaminen ja toimeenpano aluetyöhön Kasvatustyön johtokunta Kasvatustyön johtokunta: johtaa ja kehittää johtokunnan toimialaan kuuluvia työaloja. Esittää kirkkoneuvostolle työalojen toimintasuunnitelmat ja talousarvioehdotukset. Huolehtii työalojen yhteyksistä alueneuvostojen toimintaan ja muuhun seurakuntatyöhön. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Johtokunta kokoontuu tarvittaessa, vähintään kaksi kertaa vuodessa. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kasvatustyön johtokunta: johtaa ja kehittää johtokunnan toimialaan kuuluvia työaloja. Esittää kirkkoneuvostolle työalojen toimintasuunnitelmat ja talousarvioehdotukset. Huolehtii työalojen yhteyksistä alueneuvostojen toimintaan ja muuhun seurakuntatyöhön. Palvelutyön johtokunta 2018 Ks. Palvelutyön johtokunnan johtosääntö. Palvelutyön johtokunnan toimialaan kuuluvat työalat: Diakoniatyö ja palveleva puhelin, sairaalasielunhoito ja perheneuvonta Koulutusta palvelutyön johtokunnalle tehtävään liittyen. 1-2 jäsenellä mahdollisuus osallistua johonkin palvelutyön johtokunnan alaisen työalan mahdolliseen neuvottelupäivään/koulutukseen (päätetään tarvittaessa vuoden aikana) 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Palvelutyön johtosäännön mukaiset tehtävät: palvelujohtokunnan kokoukset n. 8 kpl. Tutustutaan (koulutusta) vuoden aikana palvelutyön johtokunnan toimialaan kuuluvaan työhön ja yhteistyöverkostoihin. Rovaniemen rovastikunnan Yhteisvastuukoulutuspäivä Rovaniemellä, seurakuntasali, (?) Palvelujohtokunta kantaa kaksi kertaa kolehdin Rovaniemen kirkossa sekä osallistuu myöhemmin sovittavalla tavalla Yhteisvastuukeräykseen. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Palvelutyön johtokunnan kokouskerrat kpl/vuosi. Palvelutyön johtokunnan käsittelemät asiat kpl / vuosi, eri työalojen asiat kpl/vuosi. Tutustumiskäynnit / yhteistyöneuvottelut kpl/vuosi. Koulutuskerrat/osallistujat niihin. 7

10 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Ks. Palvelutyön johtokunnan johtosääntö. Palvelutyön johtokunnan toimialaan kuuluvat työalat: Diakoniatyö ja palveleva puhelin, sairaalasielunhoito ja perheneuvonta. Järjestetään Katulähetyksen kesäpäivät Rovaniemellä Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2021 Palvelutyön johtokunnan kokouskerrat kpl/vuosi. Palvelutyön johtokunnan käsittelemät asiat kpl/vuosi, > eri työalojen asiat kpl/vuosi. Tutustumiskäynnit/yhteistyöneuvottelut kpl/vuosi. Koulutuskerrat/osallistujat niihin. 4.Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2020 eteenpäin Lapsiasiainvaikutus (LAVA): Palvelutyön johtokunnan toimialaan kuuluvat työalat vaikuttavat eri tavoin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia parantavasti, niin ennaltaehkäisevästi että korjaavasti. Työalat kuvaavat sen omissa toimintasuunnitelmissa. Hauta- ja kiinteistötoimen johtokunta Hauta- ja kiinteistötoimen johtokunta kutsutaan koolle tarpeen mukaan. Hauta- ja kiinteistötoimen johtokunta valvoo seurakunnan uudisrakentamista, rakennusten, puistojen ja hautausmaiden perusparannusta ja kunnossapitoa sekä metsätalouden harjoittamista ja irtaimiston hoitoa. Hauta- ja kiinteistötoimen johtokunta seuraa kiinteistöjen tilaa ja huolehtii rakennuttajan tehtävistä. Hauta- ja kiinteistötoimen johtokunta suorittaa hautaustoimen ohjesäännön sekä hautausmaiden käyttösuunnitelman johtokunnalle määräämät tehtävät. Tammikuussa johtokunta kokoontuu tarkastelemaan toimintakertomuksia ja taloussuunnitelman toteutumista. Elokuussa johtokunta toteuttaa hautausmaakatselmuksen. Syyskuussa johtokunta kokoontuu toiminta- ja talousarvioiden suunnittelua varten. Erillisprojektina vuonna 2018 hauta- ja kiinteistötoimen johtokunnalla tulee olemaan krematoriohankkeeseen liittyvät toimenpiteet. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Hauta- ja kiinteistötoimen johtokunta kutsutaan koolle tarpeen mukaan. Vuosittain on vakituisesti kaksi kokousta, jotka ajoittuvat tammikuulle ja syyskuulle. Tammikuussa johtokunta kokoontuu tarkastelemaan hautaustoimen, hautainhoitorahaston ja hautausmaainvestointien sekä kiinteistötoimen ja investointien toimintakertomuksia sekä taloussuunnitelmien toteutumista vuodelta Syyskuussa hauta- ja kiinteistötoimen johtokunta kokoontuu hautaustoimen, hautainhoitorahaston ja hautausmaainvestointien ja metsätalouden sekä kiinteistötoimen ja investointien toiminta- ja talousarviosuunnittelua varten vuodelle Hauta- ja kiinteistötoimen johtokunta toteuttaa lakisääteisen hautausmaakatselmuksen elokuussa Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Hauta- ja kiinteistötoimen johtokunnan talousarvion ulkoinen toimintakate vuodelle 2018 on 4278 (vuodelle 2017 ulkoisen toimintakatteen talousarvio oli 4046 ). TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Hauta- ja kiinteistötoimen johtokunta kutsutaan koolle tarpeen mukaan. Hauta- ja kiinteistötoimen johtokunta valvoo seurakunnan uudisrakentamista, rakennusten, puistojen ja hautausmaiden perusparannusta ja kunnossapitoa sekä irtaimiston hoitoa. Hauta- ja kiinteistötoimen johtokunta seuraa kiinteistöjen tilaa ja huolehtii rakennuttajan tehtävistä. Hauta- ja kiinteistötoimen johtokunta suorittaa hautaustoimen ohjesäännön sekä hautausmaiden käyttösuunnitelman johtokunnalle määräämät tehtävät. Tammikuussa johtokunta kokoontuu tarkastelemaan toimintakertomuksia ja taloussuunnitelman toteutumista. Elokuussa johtokunta toteuttaa hautausmaakatselmuksen. Syyskuussa johtokunta kokoontuu toiminta- ja talousarvioiden suunnittelua varten. 8

11 IT-palvelukeskus IT-aluekeskuksen tavoitteena on luoda seurakuntien työaloille ja toimistoille mahdollisimman hyvät edellytykset asiakaslähtöiseen, tulokselliseen ja taloudelliseen toimintaan. Tarjota nykyaikaisia sekä tietoturvallisia IT-ratkaisuja. Parantaa eri työalojen toiminnan laatua tukemalla työalan sisäisiä ja ulkoisia toimintaprosesseja ja niiden kehittämistä. Tietosuoja-asetus. Yhteisen konesalin infrastruktuurin kehittäminen. Yhteisten palveluiden kehittäminen muiden IT-alueiden kanssa Sähköinen asianhallinta. Kameravalvonnan laajennus. Sähköiset asiointi palvelut. Innofactor Prime Suomi.fi ja M&V Softwaren Katrina - toiminnanohjausjärjestelmien kehittäminen. Tietohallinnon toiminnanohjausjärjestelmän (helpdesk) kehittäminen sekä prosessien tehostaminen. Laitteiden elinkaaren hallinta. Tutkitaan tablettien ja älypuhelinten käyttö mahdollisuuksia seurakuntatyössä sekä etätyöskentelyssä. Suunnitellaan ja järjestetään tietotekniikka koulutuksia työalojen omiin ohjelmiin sekä seurakuntien perusohjelmistoihin. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti EU:n laajuinen tietosuoja-asetus (GDPR, General Data Protection Regulation) tulee sovellettavaksi alkaen, valmistaudutaan sen tuomiin tehtäviin. Konsultoidaan asiantuntijoita ja käydään tarvittavissa koulutuksissa mm. virtualisointi, palvelimet. Haetaan yhteistyömahdollisuuksia eri tietojärjestelmissä. Kirkkohallitus on kilpailuttanut asian- ja dokumentinhallintajärjestelmät, Triplan Oy voitti kilpailutuksen ja Rovaniemen seurakunta ottaa ohjelman käyttöön vuoden alusta. Esitellään ohjelmaa IT-alueen sisällä. Laajennetaan Lan & Wanin kanssa kameravalvontaa eri kohteisiin. Kartoitetaan muiden seurakuntien kiinnostusta ottaa vastaava kameravalvonta käyttöön. Asiakkaille ja seurakunnille pyritään saamaan käyttöön uusia sähköisiä palveluja. Parannetaan helpdeskin työprosesseja mm. vasteajat lyhemmiksi sekä työjonon lyhentäminen. Selvitetään ITalueen uusittavat laitteet ja tehdään käyttöönottosuunnitelma laitteille. Tietohallinto järjestää tietohallintokoulutuksia IT-alueen työntekijöille mm. Skypen välityksellä. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Yhteistyöseurakuntia on 24 kpl. Työasemia on n. 460 kpl, palvelimia 20 kpl. Toimipisteistä, joissa on tietoliikenne yhteyksiä, on 48 kpl. Työntekijöitä IT-alueella on n. 570 kpl. Tietohallintotoimistossa on 3 vakituista työntekijää ja 1 määräaikainen. Helpdeskin uusiin tiketteihin vastataan 2 pv sisällä. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE IT-aluekeskuksen tavoitteena on luoda seurakuntien työaloille ja toimistoille mahdollisimman hyvät edellytykset asiakaslähtöiseen, tulokselliseen ja taloudelliseen toimintaan. Tarjota nykyaikaisia sekä tietoturvallisia IT-ratkaisuja. Parantaa eri työalojen toiminnan laatua tukemalla työalan sisäisiä ja ulkoisia toimintaprosesseja ja niiden kehittämistä. IT-alueen yhteinen kameravalvontaratkaisu. Tutkitaan tablettien ja älypuhelinten käyttö mahdollisuuksia seurakuntatyössä sekä etätyöskentelyssä. Yhteisen konesalin infrastruktuurin laajentaminen sekä kehittäminen. Laitteiden elinkaaren hallinta. Suunnitellaan ja järjestetään tietotekniikka koulutuksia työalojen omiin ohjelmiin sekä seurakuntien perusohjelmistoihin. 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020 Yhteistyöseurakuntia on 24 kpl. Työasemia on n. 460 kpl, palvelimia 20 kpl. Toimipisteistä, joissa on tietoliikenne yhteyksiä, on 48 kpl. Työntekijöitä IT-alueella on n. 570 kpl. Tietohallintotoimistossa on 3 vakituista työntekijää ja 1 määräaikainen. Helpdeskin uusiin tiketteihin vastataan 2 pv sisällä. Taloustoimisto Rovaniemellä tehtävän seurakuntatyön tukeminen tuottamalla taloudellisesti ja tehokkaasti laadullisesti korkeatasoisia talousja henkilöstöhallinnon palveluja omille toimintayksiköille. Yhteistyö Kirkon Palvelukeskuksen (KiPa) kanssa toimii. Seurakunnan koko henkilökunta osaa käyttää Kipan sovellusohjelmia. Tarjotaan henkilökunnalle tukea Kipan ohjelmien käyttöön heidän omissa työpisteissään. Tehostetaan verkkomaksulaskutusta. Kehitetään taloustoimiston tiimityöskentelyä ja muuta yhteistoimintaa, tukemalla henkilöstön ammattitaidon ylläpitoa ja jaksamista. 9

12 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Taloustoimisto hoitaa yhdessä KiPan kanssa seurakunnan kirjanpidon, palkanlaskennan, matka- ja kululaskut, ostolaskut, reskontrat, maksuliikenteen ja käyttöomaisuuskirjanpidon. Myyntilaskut hoidetaan Prime-ohjelmalla. Taloustoimisto hoitaa henkilöstöhallintoon liittyvät tehtävät. Taloustoimisto huolehtii seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion valmistumisesta. Taloustoimisto huolehtii tilinpäätöksen valmistumisesta. Taloustoimisto hoitaa seurakunnan neuvontapistettä ja puhelinvaihdetta, käsittelee saapuvan ja lähtevän postin, hoitaa avainten luovutus- ja lainauspalvelun sekä informoi ja kouluttaa seurakunnan koko henkilökuntaa KiPan sovellusohjelmien käyttöön. Yhteisvastuukeräyksen rahastonhoito Rovaniemen seurakunnan osalta hoidetaan taloustoimistossa. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Tunnusluku Yks. TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Taloushallinnon nettokulut/seurakuntalainen 11,36 10,91 10,42 10,15 Kipa-maksut/seurakuntalainen 2,41 2,50 2,44 2,18 Talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöresurssit htv TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Taloustoimisto hoitaa hallinto- ja talousasiat kestävää taloudenpitoa ajatellen. Yhteistyö Kirkon Palvelukeskuksen (KiPa) kanssa toimii. Vähentyneen henkilökunnan ja tehtävien sopeuttaminen. 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2019 Taloushallinnon kulut/seurakuntalainen, Kipa-maksut/seurakuntalainen sekä henkilöresurssien määrä. Yhteistyötoimikunta Tehtävänä on antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtänsä ja työ-olosuhteita koskevien päätösten valmisteluun ja seurantaan sekä edistää seurakunnan palvelukykyä. Yhteistyötoimikunta on seurakuntatyönantajan ja henkilöstön välinen yhteistyöelin. Tavoitteena on hyvä, keskusteleva ja avoin työympäristö sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen. Painopisteenä on työhyvinvoinnin kasvattaminen ja työnteon esteiden poistaminen. Uutta tekemässä (UUTE)-hankkeessa paneudutaan etenkin työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Jatketaan henkilökunnan ensiapu- ja turvallisuuskoulutusta. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Yhteistyötoimikunta kokoontuu vuosittain säännöllisesti 4 kertaa. Yhteistyötoimikunta valmistelee asiat 4 kertaa vuodessa pidettävään yhteistoimintakokoukseen. Tarvittaessa yhteistyötoimikunta kokoontuu useamminkin. Järjestetään työntekijöille työyhteisöpäivä/-retki ja joulujuhla. Liikunta- ja virkistystoiminta Tarjotaan työntekijöille mahdollisuus hankkia Liikunta- ja kulttuurisetelit. Ylläpidetään Levin lomahuoneistoa, jota henkilökunnalla ja luottamushenkilöillä mahdollisuus varata käyttöönsä sekä ylläpidetään Konttisen mökkiä. Osallistutaan haastepyöräilyyn ja -talviliikuntaan. Henkilökunnalle ja luottamushenkilöille tarjotaan mahdollisuus kanalintujen metsästykseen seurakunnan maa-alueella sekä kalastukseen Norvajärvellä. Koulutustoiminta Eri henkilökuntaryhmille järjestetään ensiapu- ja turvallisuuskoulutusta. 10

13 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Tehtävänä on antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtänsä ja työolosuhteita koskevien päätösten valmisteluun ja seurantaan sekä edistää seurakunnan palvelukykyä. Yhteistyötoimikunta on seurakuntatyönantajan ja henkilöstön välinen yhteistyöelin. Tavoitteena on hyvä, keskusteleva ja avoin työympäristö ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kirkonkirjojenpito ja kirkkoherranvirasto Seurakuntalaisten palvelu: Jäsenrekisterin ylläpito Kirjuri-järjestelmällä. Virkatodistukset sukuselvitykset ja sukututkimukset. Henkilöiden ja tilojen varaaminen varausohjelmalla. Asiakkaiden neuvonta. Toimintaorganisaation palvelu: Työtehtävien, tilojen ja henkilöiden varaaminen varausohjelmalla. Tilastointi reaaliaikaisesti Katrina-järjestelmällä. Kirjuriin liittyvä opastus Rovaniemen rovastikunnan kirkkoherranviraston työntekijöille. Alueellinen keskusrekisterihanke. Seurakuntavaaleihin liittyvät tehtävät. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Kasteiden, vihkimisten, rippikoulu- ja konfirmaatio merkintöjen tallentamiset Kirjuriin. Kirkkoon liittymis- ja kirkosta eroamistiedot Kirjuriin. Virkatodistusten, sukuselvitysten ja sukututkimusten laatiminen.toimitus- ja tilavarausten sekä tilastoinnin suorittaminen varausohjelmalla. Mediatiedottaminen (kasteet, kuulutetut, hautaan siunatut). Kirkkoherranvirasto avoinna ovat mape kello 8-15, to kello Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Kastettuja 509, vihittyjä 274, omassa seurakunnassa toimitettuja avioliiton esteiden tutkinnat 127, hautaan siunattuja 459, virkatodistuksia noin 200, sukuselvityksiä 3422, joista virkatodistuksia n. 200, sukututkimuksia noin 30, rippikoululaisia ja konfirmoituja 518, varauskalenteriin merkinnät noin kpl, kirkolliset tiedotteet lehdistölle 52 kpl /vuosi. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE , painopisteet Vuoden 2018 mukaiset. KIRKOLLISET VAALIT

14 KIRKKOVALTUUSTO KIRKKONEUVOSTO KESKIKAUPUNGIN ALUENEUVOSTO

15 ALAKEMIJOEN-OUNASVAARAN ALUENEUVOSTO KORKALOVAARAN-OUNASJOEN ALUENEUVOSTO SAAREN-NAMMANKYLIEN-YLÄKEMIJOEN ALUENEUVOSTO

16 JULISTUSTYÖN JOHTOKUNTA KASVATUSTYÖN JOHTOKUNTA PALVELUTYÖN JOHTOKUNTA

17 HAUTA- JA KIINTEISTÖTOIMEN JOHTOKUNTA IT-PALVELUKESKUS TALOUSHALLINTO

18 TILINTARKASTUS TYÖTERVEYSHUOLTO YHTEISTYÖTOIMIKUNTA

19 TYÖPAIKKARUOKALA ATK-HALLINTO KIRKONKIRJOJENPITO

20 KIRKKOHERRANVIRASTO MUU YLEISHALLINTO

21 HALLINTO, PL 1 YHTEENSÄ Jumalanpalveluselämä Jumalanpalvelus koetaan kaikenikäisten voimaannuttavana hiljentymis- ja levähdyspaikkana. Seurakuntalaisten kohtaaminen ja palveleminen rukouksella ja sielunhoidolla. Seurakuntalaisten osallistaminen palvelustehtävillä. Jumalanpalvelusten käytänteiden kehittäminen. Ehtoollisavustajien koulutus. Jumalanpalvelusten koordinaatio. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Messujen sekä muiden jumalanpalvelusten toimittaminen kirkossa, sekä alueiden suunnitelmien mukaisesti kappeleissa, kouluilla ja muualla erikseen sovittavissa paikoissa eri puolilla seurakuntaa. Yhteistyöpyhiä ja seuratilaisuuksia eri järjestöjen ja herätysliikkeiden kanssa kirkossa ja alueiden kappeleissa. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut Pääjumalanpalveluksia 317, osallistujia henkilöä. Muita jumalanpalveluksia 283, osallistujia henkilöä. Ehtoollisia jumalanpalveluksissa 312, osallistujia henkilöä. Pääkirkon messuja 63, osallistujia 11536, ehtoollisella TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Tavoitteet Samat kuin vuonna Painopisteet LAVA-arvio Jumalanpalvelukset, niin kaikille yhteiset kuin erityisryhmille tai eri ikäryhmille suunnatut, osaltaan tukevat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia hengellisesti ja henkisesti. Evankeliumin sanan lupaukset, ehtoollinen, yhteinen hiljentyminen, esirukous, sielunhoito, rukouspalvelu, seurakuntayhteys ja osallistaminen antavat sisäistä hyvinvointia ja aineksia identiteetin rakentumiseksi. Kristillisen identiteetin vahvistaminen ja vahvistuminen antaa luottamusta ja turvallisuutta kohdata moniilmeinen ja rikas mutta samalla haasteellinen elämä yhdessä ja yksin. 19

22 Aikuistyö : Erityisesti aikuisikäisten hengellisiin tarpeisiin vastaaminen. Seurakuntalaisten seurakuntayhteyden vahvistaminen. Kristittynä kasvamisen ja hengellisen elämän uudistumisen edistäminen. Rukouselämän vahvistaminen, syventäminen ja laajentaminen. Seurakuntalaisten valmentaminen palvelutehtäviin seurakunnassa. Yhteistyön voimistaminen erityisesti vapaaehtoistoiminnan ja oppilaitostyön kanssa. 2. Painopisteet ja erillisprojektit: Painopiste 1: Kirkkovaltuustossa joulukuussa 2017 hyväksyttävän seurakunnan uuden strategian mukaisesti Viemme evankeliumin kutsua aktiivisesti uusiin toimintayhteyksiin. Painopiste 2: Strategian mukaisesti: Pyrimme aktiivisesti yhteiseen todistukseen yhdessä kirkkomme herätysliikkeiden ja muiden paikallisten kristillisten seurakuntien kanssa. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Aikuistyö perustuu alueiden ja eri työalojen yhteistoimintaan; työalla rajalliset voimavarat. Edellisvuosien tapaan Hengen Uudistus kirkossamme ry:n (HU) talvipäivät huhtikuu. Syvemmälle Kristukseen: evnkelista Ilkka Puhakan (Mission Europe) seitsemän jakson raamattuopetus kahtena viikonloppuna toukokuussa, ohjelmassa myös laulajavieraita. Herätysliikkeiden ja järjestöjen kirkkopyhät. Rukoustyö: rukouspalvelijoiden rekrytointi, varustaminen ja koulutus. Sanan ja rukouksen illat, sekä Hengellisen huollon päivät. Seurakuntalaisten valmentaminen palvelutehtäviin seurakunnassa, viikonloppukoulutus. Muut erityistapahtumat mm. Naistenpäivät ja miestyö. Yksi retriitti yhteistyössä diakonian ja sairaalasielunhoidon kanssa. Edellisvuosien tapaan jatketaan suosittuja tutustumisretkiä Lapin kirkkoihin. Uskon perusteisiin perehdytystä (Alfa-kurssi tai sitä vastaava koulutus). Työ maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoden parissa osana monikulttuurista työtä. 4. Toiminnan vaikutukset lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin Aikuistyö tukee osaltaan perheiden hyvinvointia tapahtumilla, jossa hengellinen tuki (evankeliumin sanan lupaukset, rukouspalvelu, sielunhoito, yhteys ja osallistaminen) on tärkeä osa aikuisten sisäistä hyvinvointia. Seurannaisvaikutuksina on perheiden parempi jaksaminen ja hyvinvointi. 5. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut 2018 Toimintakate (ulkoinen) euroa. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE ja 2021 eteenpäin 1.Tavoitteet Edetään v tavoitteiden toteutumista seuraten. Tarkennetaan vuosittain tarpeiden mukaan. Aikuistyöllä on keskeinen rooli seurakunnan uuden, 2020-luvulle ulottuvan strategian käytännön jalkauttamisessa koordinoiden alueiden ja eri työalojen yhteistoimintaa. 2.Painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit Täsmennetään strategian jalkauttamisen yhteydessä 3.Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Voimavaroja vahvistetaan strategian tavoitteiden toteutumisen mahdollistamiseksi. 2.Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2020 eteenpäin Täsmennetään strategian jalkauttamisen yhteydessä Muut seurakuntatilaisuudet Seurakuntalaisten hengellisiin tarpeisiin vastaaminen. Kristittynä kasvamisen vahvistaminen sekä hengellisen elämän uudistumisen edistäminen. Viedään evankeliumin kutsua aktiivisesti uusiin toimintayhteyksiin. Kehitetään ja toteutetaan sellaista toimintaa, jolla tavoitetaan aktiivisesta seurakuntayhteydestä vieraantuneita ja sen ulkopuolella eläviä. Evankeliumin viestin vahvistaminen. Seurakunnan jäsenyyden merkityksen vahvistaminen. Yhteistyö vapaaehtoistoiminnan, aikuistyön, musiikkityön ja oppilaitostyön kanssa. 2. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Säännöllinen toiminta: Hartaudet laitoksissa, palvelukodeissa, kodeissa ja muissa erikseen sovittavissa paikoissa. Kinkerit alueittain. Hengellisen huollon päivät. Sanan- ja rukouksen illat. Pelimanniseurat ja virsikirkot ja Virrestä voimaa - hetket. Raamattulentoja. Tapahtumat: Syvemmälle Kristukseen -viikonvaihteet ja (Ilkka Puhakan (Mission Europe) raamattuopetus), Hengen Uudistus talvipäivät Rovaniemellä, huhtikuu, eri herätysliikkeiden ja järjestöjen kirkkopyhät, muut erityistapahtumat: Naistenpäivä / Miestenpäivä. 20

23 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Edellisten tavoitteiden suuntainen toiminta Muuttuvassa ajassa muut tavoitteet ja suunnitelmat tarkastellaan vuosittain LAVA-arvio Sananjulistustilaisuudet aikuisväestön parissa osaltaan tukevat perheiden hyvinvointia tapahtumilla, jossa hengellinen tuki (evankeliumin sanan lupaukset, rukouspalvelu, sielunhoito, seurakuntayhteys ja osallistaminen) on tärkeä osa aikuisten sisäistä hyvinvointia. Seurannaisvaikutuksina on perheiden parempi jaksaminen ja hyvinvointi. Viestintä : Viestinnän kivijalka on evankeliumissa, jota pidämme rohkeasti esillä. Korostamme avoimuutta, totuudellisuutta, ajankohtaisuutta ja dialogisuutta kaikissa kohtaamisissamme ympäröivän yhteisön kanssa. Seurakunnan kokonaisviestinnällä vahvistetaan kirkon jäsenyyden merkitystä, tuetaan hengellistä elämää ja ylläpidetään myönteistä seurakuntakuvaa. Sisäisellä viestinnällä ylläpidetään hyvää työilmapiiriä, työmotivaatiota ja yhteistyötä työyhteisössä. : 1) Ulkoinen viestintä: Lukkari julkaisujärjestelmän, sekä uusien teknologisten mahdollisuuksien (mm. sähköiset infotaulut) yhä monipuolisempi hyödyntäminen. Uuden strategian jalkauttamiseen liittyvä viestintä sekä seurakuntavaalien viestintä. Viestintätiimi mukana Verutumin Kirkko 2020 hankkeen koulutuksessa. 2) Lehtityö: Pääskyn julkaiseminen 8-9 kertaa. 3) Sisäisen viestinnän kehittäminen, viestintäkoulutusta esim. somekoulutusta, Lukkari-järjestelmän koulutus (hajautettu ylläpito) viestintäohjelman jalkauttaminen henkilöstölle. Erillisprojektit: Lähellä Sinua liite päivitetään, työalojen kausitoimintaesitteitä sekä jaettavia flyereita tehdään sekä vuosikertomus tiivistettynä viimeisen kerran. Jouluradiopalvelun hankinta. Hyödynnetään laajaa verkostoa, johon kuuluu myös sidosryhmät ja yhteistyökumppanit. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti: Lehtityössä oma lehtityöryhmä, oma toimitustyö. Painotuotteissa oma sisällöntuotanto ja toimitustyö, radiotoimituksen lomaaikojen tuuraus ostopalveluna. Jouluradio ostopalveluna Toivontuottajilta. Viikoittainen tiedotus viestintätoimiston kautta. Tarjotaan yhä säännöllisemmin ja monipuolisemmin juttuaiheita muulle paikalliselle medialle. Verkkosivujen päivitys jatkuvaa, somessa läsnä yhä monimuotoisemmin henkilöstöä mukaan kannustaen. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Seurakuntalehti 8 +1 kpl Juttuvihjeitä medialle 50 kertaa / vuosi Kokousuutisointeja 15 kertaa / vuosi Viikkoilmoituksia tapahtumista 100 Seurakuntapalsta ilmoituksia 600 /v Seurakunnan menovinkkejä medialle 170 / v Kirkon viikkolehtinen 52 kpl / v Erillisilmoituksia lehdissä 100 / vuosi Radio-ohjelmat: 60 lähetystä, n. 120 tuntia / v www-sivujen päivitystapahtumia 250 / v TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE : Yleistavoite sama kuin : Verkkoviestinnällisten toimintatapojen, menetelmien ja sisältömuotojen koulutus. Radiotyön sisällöllinen kehittäminen. Viestintää tehdään yhä enemmän perustuen mitattuihin tuloksiin. Uuden strategian ohjaamaa viestintää. 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020: Muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin vastataan modernin viestinnän osalta. Pyritään osallistamaan seurakuntalaisia yhä enemmän seurakunnan toimintaan. Haetaan vahvuutta verkostoista. 4.Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2020 eteenpäin: Viestintä pysyy ajan hermoilla ja reagoi nopeasti toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. LAVA: Viestinnällä on moninaisia myönteisiä vaikutuksia lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointiin. Osaltaan viestintä auttaa perheitä, lapsia ja nuoria osallistumaan niihin palveluihin, joita seurakunnassa on tarjolla. Viestinnän kautta tavoitamme perheitä monissa kanavissa ja tavoitteenamme on kohdata ja tukea heitä paitsi seurakuntatapahtumissa, myös verkossa. Lasten ja perheiden asiat ovat seurakunnassamme tärkeitä ja näin myös heidän äänensä on kuuluvilla säännöllisesti seurakunnan eri viestintäkanavissa. 21

24 Musiikki Musiikki on näkyvä ja kuuluva viesti ulospäin, yksi seurakunnan rakentumisen ja yhteyden syntymisen välineistä. Kirkkomusiikkiin osallistuvat seurakuntalaiset muodostavat erään suurimmista vapaaehtoistyöntekijöiden joukosta. Kanttoreille kuorojen ja musiikkiryhmien jäsenet muodostavat instrumentin, joka palvelee siellä, missä seurakunta kokoontuu jumalanpalveluksiin, kirkollisiin toimituksiin ja muihin seurakuntatilaisuuksiin. Voidaan todeta, että yhtään suurempaa seurakuntatilaisuutta ei vietetä ilman musiikkia. Seurakunnassa tarvitaan eri kirkkomusiikin tyyleihin erikoistuneita ryhmiä, jotka voivat panostaa oman lajinsa korkeatasoiseen toteuttamiseen. Kuitenkin myös yhteiselle seurakuntalaululle virsien ja hengellisten laulujen parissa tarjotaan vaihtoehtoja. Muskaritoiminta sekä nuorten ja nuorten aikuisten kuorotoiminta on painopisteenä. Kappelialueilla kuorolaisten ikärakenne aiheuttaa omat haasteensa toiminnalle. Jumalanpalveluselämän tukemisessa kuorojen merkitys on huomattava. Musiikkihartauksilla ja -tilaisuuksilla sekä virsikirkoilla on myös paikkansa kappelialueilla. Jumalanpalvelusmusiikin monipuolista toteutusta jatketaan siten, että paikkakunnan kuoroja, muusikoita ja musiikkioppilaitoksien oppilaita kutsutaan tapahtumiin mukaan palvelemaan seurakunnan tilaisuuksissa. Rovaniemi kasvavana matkailun kaupunkina on merkittävä myös seurakunnalle, seurakunnan on syytä olla aktiivisesti mukana erilaisissa yhteistyöhankkeissa, kuten Rovaniemi-päivillä. Konserttitoiminnalla on oma paikkansa erityisesti pääkirkossa, seurakunnan osallistuminen kustannuksiin on kohtuullinen. Vaikka konsertit eivät kuulukaan seurakunnan perustehtäviin, niiden avulla voidaan tavoittaa seurakuntalaisia laajasti. Videoyhteys lehterille tulisi toteuttaa niin, että lehteriltä tapahtuva musisointi voidaan välittää kuulijoille visuaalisesti. Kappelialueilla säännöllinen viikoittainen sunnuntaikokoontuminen voidaan toteuttaa lisäämällä vapaamuotoisempien srk-tilaisuuksien määrää messujen lomassa. Yhteistyötä koulujen kanssa jatketaan. Musiikkiviikko seurakunnassa tammi-helmikuussa Konsertteja, virsijuhla, lastenmusiikkia, yhteislaulua. Pyritään järjestämään vuosittain Yhteisvastuu-keräyksen startin ympärille. 3. Toimintayksikön/työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v Jumalanpalvelusmusiikkia, kuorojen harjoittamista, toimitusten musiikkia, konsertteja, hartauksia, laulutilaisuuksia, musiikin sovittamista ja henkilökohtaista harjoittamista. Kanttoreiden toimituspalkkiosijaisia tarvitaan edelleen kesäaikana ja muulloinkin. Syksyllä 2017 on startattu Kuoropolku-toiminta. Nuorten ja aikuisten kuoroja ja lauluryhmiä 7, osallistujia 150, lapsikuoroja 4, osallistujia 75, muskariryhmiä 13, osallistujia n.200, yhteensä n. 425 osallistujaa musiikkitoimintaan. Lisäksi bänditoiminta, joka tapahtuu osin nuorisotyön toimesta. Konsertteja ja muita musiikki- tilaisuuksia 50-60, kuulijoita kanttorinviran täyttämisen esitys on tehty kirkkoneuvostolle elokuussa Samassa esityksessä esitetään muskariohjaajan toimen perustamista. Nuorisomusiikin toteutus tulisi vakiinnuttaa yhteistyömuodoksi nuorisotyön ja kirkkomusiikin kesken. 4.Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2019 eteenpäin Sosiaalisen median mahdollisuuksiin kuorotoiminnassa paneudutaan. Tavoitteena on, että kuorolainen oppii mm. stemmat suoraan verkossa, paikan päällä voidaan paneutua varsinaiseen kuorolauluun. Virtuaalikuoro ym. tekniikan avulla voidaan innostaa uusia laulajia mukaan seurakunnan kuoroihin. Päiväkerho-, perhekerho- ja iltapäiväkerhotyö Lapsilla ja perheillä on luonteva yhteys seurakuntaan heidän omissa elämäntilanteissaan. Lapset saavat kristillistä kasvatusta ja perheet saavat tukea kasvatustehtävässä. Päivähoito saa tukea uskontokasvatukseen. Päiväkerho- ja perhekerhotoiminnan tunnettavuuden lisääminen etsimällä sopivia tiedottamisen tapoja. Verkostoituminen kaupungin muiden varhaiskasvatusta ja perhetyötä tekevien tahojen kanssa. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Päiväkerhot 3-6-vuotiaille, 7-9 toimipaikkaa. Kokoontumiskertoja 2-3 viikossa, 3 tuntia kerralla. Perhekerhot, joihin lapset kokoontuvat aikuisten kanssa kerran viikossa 1,5 tunniksi, ryhmää. Iltapäiväkerhotyötä tehdään yhteistyössä kaupungin kanssa. Toimintaa järjestetään koulupäivinä klo Iltapäiväkerhoja on seitsemässä toimipaikassa, joista kaksi on koululla ja viisi seurakunnan tiloissa. Kaikki kerhot toimivat syksystä kevääseen. Kesäkerhot kesäkuussa lähinnä kouluikäisille 6-8 paikassa.lapsiperheille suunnattujen tapahtumien, perhekirkkojen, 4 -vuotissyntymäpäivien ja kouluun lähtevien siunaamistilaisuuksien järjestäminen yhdessä muiden työalojen ja alueen työntekijöiden kanssa. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Vakinaisia lastenohjaaja 18 ja lisäksi määräaikaisia tarpeen mukaan. 22

25 Päiväkerhoissa lapsia noin 150 viikoittain. Perhekerhoissa aikuisia ja lapsia yhteensä noin 300 viikoittain. Leireillä aikuisia ja lapsia yhteensä noin 50 henkilöä/ leiri. Iltapäiväkerhoissa käy yhteensä n. 180 lasta päivittäin. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Lapsilla ja perheillä on luonteva yhteys seurakuntaan heidän omissa elämäntilanteissaan. Lapset saavat kristillistä kasvatusta ja perheet saavat tukea kasvatustehtävässä. Päivähoito saa tukea uskontokasvatukseen. Pyhäkoulu 1.Tavoitteet Lapset ja perheet saavat kristillistä kasvatusta. Seurakuntalaisilla on mahdollisuus osallistua vapaaehtoistyöhön. Päivähoidon ja ala-asteiden henkilökunta saa tukea lasten uskontokasvatuksessa. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Pyhäkoulut kirkossa ja Ounasrinteen kappelilla, perhepyhäkoulu Muurolan kappelilla ja kotipyhäkoulu Länsikankaalla. Pyhäkoulutyön peruskurssi tarvittaessa ja pyhäkoulunohjaajien säännölliset tapaamiset. Donkkis-illat alakoululaisille kuukausittain Muurolan ja Ounasrinteen kappelilla yhdessä alueen nuorisotyön kanssa. Pyhät Meiningit -perhetapahtumat Ounasrinteen kappelilla ja perhekirkot Muurolan kappelilla yhdessä alueen työntekijöiden kanssa. Lasten ja perheiden Vapputapahtuma Ounasrinteen kappelilla. Kouluikäisten lasten kesäleiri yhdessä lähetystyön kanssa. Irti Arjesta -perheleiri yhteistyössä diakoniatyön ja kaupungin sosiaalityön kanssa. Perheiden retkipäivä. Esteetön Pääsiäisvaellus Ounasrinteen kappelilla yhdessä alueen työntekijöiden, kehitysvammaistyön ja vapaaehtoisten kanssa. Pääsiäisvaellus seurakuntakodilla vapaaehtoisten kanssa. Päivähoidon henkilöstölle Arkkikarkelot -blogisivusto ja koulutusta uskontokasvatuksen toteuttamiseen. Lasten hartaudet päiväkodeissa ja materiaalin lainaaminen päiväkodeille ja alakouluille. Lapsiryhmien kirkkoretket.jäsenyys seurakunnan monikulttuurisessa työryhmässä lapsityön edustajana ja tapahtumiin ja osallistuminen 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Kokoontuvia pyhäkouluryhmiä 4, pyhäkoululaisia 100, vapaaehtoisia pyhäkoulunohjaajia 15. Donkkisryhmiä 2, Donkkis-iltojen avustajia 50, Donkkis- illoissa kävijöitä 150. Päivähoitoyksiköitä noin 55. Kouluikäisten leirillä 30 osallistujaa. Pääsiäisvaelluksien roolihenkilöitä ja rakentajia 50, pääsiäisvaelluksiin osallistujia 900. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Lapset ja perheet saavat kristillistä kasvatusta. Seurakuntalaisilla on mahdollisuus osallistua vapaaehtoistyöhön. Päivähoidon ja ala-asteiden henkilökunta saa tukea lasten uskontokasvatuksessa. 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020 Sunnuntaisin kokoontuvia pyhäkouluryhmiä 4 ja pyhäkoululaisia 100 vapaaehtoisia pyhäkoulunohjaajia 15. Donkkis-illoissa kävijöitä 150, Donkkis-iltojen avustajia 50. Pääsiäisvaelluksen roolihenkilöitä ja rakentajia 50, pääsiäisvaelluksiin osallistujia 1000, päivähoitoyksiköitä Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2021 eteenpäin Lapset ja perheet saavat kristillistä kasvatusta. Seurakuntalaisilla on mahdollisuus osallistua vapaaehtoistyöhön. Päivähoidon ja ala-asteiden henkilökunta saa tukea lasten uskontokasvatuksessa. Varhaisnuorisotyö Toimintaa ja turvaa, Jumalaa ja hurmaa Kerhot, tapahtumat, leirit ja koulutyö. Perheiden tukeminen ja perheretket. 23

26 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Varhaisnuorisotyötä toteutetaan uuden aluemallin mukaan. Alueen nuorisotyönohjaajat ovat oman alueensa asiantuntijoita, joilla on paras tieto siitä, millaista varhaisnuorisotyötä alueella tarvitaan. Teemme yhteistyötä sekä talon sisällä että ulkopuolisten toimijoiden(koulut, sosiaalitoimi, nuori kirkko, ) kanssa. Kerhot alueilla Kouluissa jumiksia ja päivänavauksia. Donkkiksia, perhemessuja ja kymppisynttäreitä alueilla. Leirejä Norkulla 6, kesäleirejä 2 ja isä-poikaleiri, osallistuminen hiippakunnalliselle lastenleirille. Perheretkiä 3(Oulun Eden, 2xLevi). Lapsivaikutusten arviointi: Rovaniemen seurakunnan varhaisnuorisotyö antaa lapsille kestäviä elämän rakennuspalikoita. Kokemukset Jumalan rakkaudesta, kuuntelevasta aikuisesta ja yhteisöllisyydestä tukevat lapsen kasvua tasapainoiseksi aikuiseksi. Kaikessa toiminnassa otetaan lapsen etu huomioon. Perhetapahtumat lisäävät perheiden hyvinvointia. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Kerhoja 40 joissa kerholaisia 300, tapahtumia 20 joissa 1000 kävijää, 300 leiriläistä, 130 perheretkeläistä ja 150 käyntiä kouluilla. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Teemme yhdessä hyvää varhaisnuorisotyötä vahvan aluetyön kautta. Kerhot, tapahtumat, leirit ja koulutyö. Perheiden tukeminen ja perheretket. Erityyppisten perheleirien kehittäminen yhteistyössä lapsityön ja muiden tahojen kanssa. 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020 Kerhoja 50 joissa kerholaisia 400, tapahtumia 25 joissa 1500 kävijää, 350 leiriläistä, 130 perheretkeläistä, 150 käyntiä kouluilla. 4.Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2021 eteenpäin Vaikuttavaa varhaisnuorisotyötä muuttuvassa maailmassa. Partio 2018 Lippukuntiemme johtajiston ja heidän koulutuksen tukeminen.toimivien puitteiden luominen Napapiirin Tyttöjen ja Napapiirin Poikien viikkotoiminnalle. Lasten vanhempien aktivointi, vanhempainneuvostoon, kämppäisänniksi jne. Retki- ja leiritoiminnan tukeminen, sekä käytännön toteutus yhdessä lippukuntien johtajiston kanssa. Kristillisyyden ja kristillisten arvojen näkyminen luonnollisena osana partiotoimintaamme Aktiivinen leiri- ja retkeilyvuosi ikäkausittain ja osin yhdessä. Napapiirin Tytöt ry 70 vuotta. 20. Lumiluolavaellus Aakenuksella viikolla 15. Partiokämppien kunnostaminen ja perushuoltaminen talkooperiaatteella jatkuu. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Selkärangan toimivalle partiotyölle muodostavat viikoittain kokoontuvat ikäkausiryhmät. Keskeisenä osana toimintaamme on edelleen vahva retki- ja leiritoiminnanperinne. Vuotuisia kohokohtia ovat myös partiokirkot Yrjönpäivänä sekä itsenäisyyspäivänaattona lupauksenantoineen. Lähivuosina juhlistetaan Lippukuntiemme 70 vuotista taivalta. Napapiirin Tytöt ry on perustettu 1948, ja Napapiirin Pojat ry vuonna Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Viikoittain kokoontuvia ryhmiä tulee toimimaan 22. Napapiirin Pojilla jäseniä n.100 henk. Napapiirin Tytöillä jäseniä n. 220 henk. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Lippukuntien johtajahuolto. Kristillisen kasvun tukeminen, ja sen reipas esille tuonti. Leiri- ja retkitoiminnan tukeminen, ja käytännön toteutus yhdessä lippukuntien kanssa. Rehdin partiokulttuurin ylläpitäminen, ja eteenpäin vieminen. Aikuisjohtajiston toimintaan aktivointi. Napapiirin Pojat ry 70 vuotta. Leiri-, retki- ja vaellustoiminta pitävät edelleen paikkansa partiotyön peruspilareina. Partiokämppiemme perushuoltaminen, sekä leiriympäristön kehittäminen. 24

27 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020 Lippukuntien jäsenmäärä pysynee reilussa sadassa pojassa ja parissa sadassa tytössä. Jäsenmäärä on suoraan verrannollinen tarjolla olevaan vapaaehtoisten johtajien määrään. Toistaiseksi tytöt ovat olleet aktiivisempia sitoutuessaan mm. johtajiston tehtäviin. Tähän osaltaan on syynä se että pojat lähtevät armeijaan parhaassa johtajaiässä ja tämän jälkeen suuntaavat opiskelemaan toisille paikkakunnille. Rippikoulutyö Piispainkokouksen hyväksymä Suuri ihme- rippikoulusuunnitelma otetaan käyttöön. Jokaiselle rippikouluun tulevalle nuorelle taataan hyvä ja turvallinen, vähintään puolen vuoden rippikoulumatka ja 80 tuntia rippikouluopetusta. Nuorten osallisuutta ja kuulluksi tulemista vahvistetaan ja kehitetään rippikoulu- ja isostoiminnassa. LAPSIVAIKUTUKSEN ARVIOINTIA: Rippikoululaiset ovat vuotiaita sekä isosista suurin osa vuotiaita. Yleistavoitteen mukaisessa rippikoulusuunnittelussa; Tunnetaan riittävästi nuoren elämää ja taustaa, jotta voidaan tukea nuorta rippikoulumatkalla. Isot, avustajat ja yököt viimeistään leirijakson valmistelussa mukana. Rippikoululaisilta, isoilta ja muilta avustavilta pyydetään toiveita, kehittämisideoita ja palautetta. Parhaimmillaan rippikoululla on merkittävä vaikutus nuoren elämään ja oman elämän hallintaan -Tämä näkyy mm. innostuksena isos- ja muuhun toimintaan sekä positiivisena palautteena. Rippikoulun aikana tuetaan myös nuoren perhettä mm. järjestämällä vanhempainiltoja, kotikäynneillä ja henkilökohtaisilla yhteyksillä. Rippikoulut edelleen maksuttomia, joten nuoret ovat samanarvoisessa asemassa. Suuri ihme- rippikoulusuunnitelman tutuksi tekeminen ja käyttöön ottaminen. Rippikoulutyön paikallissuunnitelma päivitetään. Nuorten osallisuutta ja kuulluksi tulemista vahvistetaan / koulutuksien ja rippikoulujen rinnakkainen kehittäminen (yhdessä nuoret, työntekijät, työalat). Kehitetään osallistumista seurakunnan toimintoihin sekä diakonia- ja lähetysjaksojen toteuttamista alueittain. Moniammatilliset rippikoulutiimit toimivammiksi. Norvajärven kehittäminen vastaamaan tämän päivän tarpeita (tietotekniikka, ulkoiset toimintapuitteet). Seuraavan ikäluokan (s.2004/rippikouluun 2019) rippikouluilmoittautumisen järjestelyt 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Vuonna 2018 toteutetaan 26 rippikoulua (19 Norvajärvellä, 2 vaellusta, 2+1 päiväkoulua ja 2 pienryhmää). Koulutusta uuden rippikoulusuunnitelman käyttöön ottamiseksi (kevät 2018). Rippikouluvaihtoehdot 2004 syntyneille päätettynä tammikuussa Ilmoittautuminen rippikouluihin touko-heinäkuu 2018, tiedot rippikoululaisilla mennessä. Jälkiilmoittautuminen alkaen ja vaihtotoiveet Uudet nuorten laulukirjat rippikoulukäyttöön. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v rippikoulua ( 23+3 pienryhmää ) ikäluokka n. 610 (seurakuntaan kuuluvia 554 ), n. 530 käy rippikoulun/n. 500 omassa seurakunnassa, käy muualla, 24 rippikoululaista/ryhmä, 20 rippikoululaista/vaellus ja 4-8/pienryhmä. 135 isos-, avustaja- ja yökköpaikkaa rippi- ja koulutusleireille. Tarvittaessa myös isospareja. Itu-koulutus 40 tuntia/alueilla + leiriviikonloppu keväällä / pe-su. Isoskoulutus 40 tuntia/alueilla + leiriviikonloppu kevät ja syksy / pe-su. Avustajakoulutus 40 tuntia/n. 1 x kk + mm. koulutusleireillä avustamiset. Uudet laulukirjat 100 kpl á Henkilöstön koulutusta Suuri ihme- rippikoulusuunnitelmaan liittyen 800. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Uusi rippikoulusuunnitelma kaikilla käytössä ja paikallissuunnitelma päivitetty. Rippikoulutyön johtosäännön päivittäminen (nykyinen v ). Rippikouluikäluokasta 90 % käy rippikoulun. Rippikouluissa työskenteleminen haluttua ja innostavaa koko seurakunnassa. : Uudet rippikouluryhmät (vuoden 2019) pääsevät aloittamaan rippikoulunsa marraskuussa Jokaisella rippikouluryhmällä omat työntekijät ryhmien työskentelyn alkaessa. Seuraava ikäluokka (s.2005) ilmoittautuu mennessä ja tiedot nuorilla mennessä. Rippikouluryhmät max 24 nuorta. Uuden rippikoulusuunnitelmaan liittyvää koulutusta rovastikunnassa ja paikallisesti. 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020 Rippikouluikäluokka v n. 660 nuorta/24-25 ryhmää (á 25/ryhmä) Rippikouluikäluokka v n. 640 nuorta/23-24 ryhmää 4.Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2019 eteenpäin Rippikouluikäluokka v n. 650 nuorta/23-25 ryhmää Rippikouluikäluokka v n. 710 nuorta/25-26 ryhmää Rippikouluikäluokka v n. 735 nuorta/26-28 ryhmää Rippikouluikäluokka v n. 785 nuorta/26-28 ryhmää 25

28 Nuorisotyö Nuori voi luottaa Jumalan rakkauteen ja kokee tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Tarjoamme nuorelle mahdollisuuden löytää oman paikkansa seurakunnassa ja kasvaa oman kutsumuksensa ja lahjojensa mukaisesti. Koulutyö, nuortenillat, musiikkityö, leirit ja retket. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Nuorisotyötä toteutetaan uuden aluemallin mukaan. Alueen nuorisotyönohjaajat ovat oman alueensa asiantuntijoita, joilla on paras tieto siitä, millaista nuorisotyötä alueella tarvitaan. Nuortenillat Aapakirkon kiepissä kerran viikossa, kirkossa kerran kuussa, muualla tarpeen mukaan. Nuortenleirejä Norkulla pääsiäisenä ja syyslomalla, Paaniemen majalla loppiaisena ja kesällä. Nuorten retket Turkuun Maata Näkyvissä-festareille, Ylläkselle laskettelemaan ja Himoksen New Wine-tapahtumaan. Kouluissa jumiksia, päivystyksiä ja päivänavauksia. Gospel-konsertteja 2-4 vuodessa. Bändikämppiä on kaksi, toinen Aapakirkon kiepissä ja toinen seurakuntakeskuksen kellarissa. Kerhonohjaajia koulutetaan 50 uutta vuodessa, noin 25 jatkokoulutetaan vuosittain. Lapsivaikutusten arviointi: Rovaniemen seurakunnan nuorisotyö antaa nuorille kestäviä elämän rakennuspalikoita. Kokemukset Jumalan rakkaudesta, kuuntelevasta aikuisesta ja yhteisöllisyydestä tukevat nuoren kasvua ja kehitystä. Nuoria kuunnellaan ja heidän toiveitaan otetaan huomioon. Nuorten annetaan toimia vapaaehtoisina. Nuorisotyön tiimi tekee kahdesti vuodessa tiimin retken. Teemme yhteistyötä sekä talon sisällä että ulkopuolisten toimijoiden(koulut, sosiaalitoimi, nuori kirkko, )kanssa. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Nuorteniltoja 80, 1600 käyntiä. Leireillä ja retkillä 230 osallistujaa. Käyntejä kouluilla 170. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Teemme yhdessä hyvää nuorisotyötä vahvan aluetyön kautta. Koulutyö, nuortenillat, musiikkityö, leirit ja retket 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020 Nuorteniltoja 120, 3000 käyntiä Leireillä ja retkillä 300 osallistujaa Käyntejä kouluilla Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2021 eteenpäin Vaikuttavaa nuorisotyötä muuttuvassa maailmassa. Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyö on diakonista nuorisotyötä. Tavoitteena on kohdata lapsia, nuoria ja perheitä jotka tarvitsevat erityistä tukea. Erityisnuorisotyö nojautuu kirkon erityisnuorisotyön linjaukseen Läsnäolon nuorisotyö ja Rovaniemen seurakunnan erityisnuorisotyön strategiaan. Erityisnuorisotyössä toimitaan lapsivaikutteisesti. Nuorten kanssa ideoidaan yhdessä tulevaisuutta. Katutaso on ensisijaisesti erityisnuoriso- ja nuorisotyön tila. Neuvottelemme mielellämme muiden työmuotojen kanssa muusta / laajemmasta käytöstä. Yhteistyö: kehitetään yhteistyötä eri toimijoiden (koulut, järjestöt, kaupunki) välillä. Painopisteenä ammattikoulut. Yhteistyötä seurakunnan eri työalojen välillä kehitetään. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Nuorisokahvila Katutasoauki on kahdesti viikossa. Peli-iltamat kerran viikossa. Mainonnalla uusia kävijöitä. Tarvittaessa joustetaan aukioloajoissa. Avustajakoulutusta kehitetään ja ylläpidetään rekrytoiden mukaan uusia vapaaehtoisia. Kausittain järjestetään kaikille Katutason kävijöille suunnattu viikonlopun leiri tai toimintapäivä. Osallistumismaksut mahdollisimman alhaiset, jotta osallistumiskynnys pysyisi matalana. Ylläpidetään seurakunnan bändikämppiä yhdessä musiikkityön ja alueiden nuorisotyönohjaajien kanssa. Bändien jäsenet tavataan kerran kaudessa, bändikämpän soittimia huolletaan tarpeen mukaan. Jatketaan jo olemassa olevia pienryhmiä ja perustetaan tarvittaessa uusia.yhteistyötä koulujen kanssa kehitetään erityisesti 26

29 ammattiopistojen suuntaan. Kouluyhteistyöhön suhtaudutaan myönteisesti ja osallistutaan resurssien mukaan. Moottoripajatoimintaa aloitellaan yhteistyössä muiden kanssa. Keskustelutukea ja apua nuorille heidän elämäntilanteissaan. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Katutasolla kävijöitä n. 20 nuorta/ilta Bändikämpissä yhteensä 15 treenaavaa bändiä Avustajia keskimäärin 2/ilta Aktiivisten avustajien määrä n. 10 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Erityisnuorisotyö nojautuu kirkon erityisnuorisotyön linjaukseen Läsnäolon nuorisotyö. Tavoitteena on kohdata erityistä tukea tarvitsevia perheitä, nuoria ja lapsia diakonisella työotteella. Tavoitteena on myös lisätä vapaaehtoisten vastuunkantajien määrää. Erityisnuorisotyö on muuntautumiskykyinen ja pystyy reagoimaan erilaisiin yhteistyötarpeisiin nopeasti. 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020 Keskimäärin n kävijää Katutasolla. Aktiivisia avustajia/vapaaehtoistyöntekijöitä noin Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2020 eteenpäin Noudatetaan valtakunnallisen erityisnuorisotyön strategian pohjalta luotua omaa paikallisstrategiaa pysyen valmiudessa ja muuntautumiskykyisenä. Katutason toimintaa kehitetään. Uusille lapsilähtöisille projekteille annetaan tilaa, kuten myös vapaaehtoisten vastuunkantajien mahdollisuuksia toimia tuetaan. Muu lapsityö Lapset saavat kristillistä kasvatusta. Perheet saavat tukea lastensa kristilliseen kasvatukseen. Päivähoidon ja alakoulujen henkilöstö saa tukea lasten uskontokasvatukseen. Verkostoituminen kaupungin muiden varhaiskasvatusta ja perhetyötä tekevien tahojen kanssa. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Synnyttäneiden osastolla jaetaan perheille pieni kangaskassi, jossa on lasten rukouskirja ja lapsi- ja perhetyön esite. Kolme vuotta täyttäville lähetetään onnittelukortti ja lapsi- ja perhetyön esite. Neljä vuotta täyttävät lapset kutsutaan syntymäpäiväjuhliin keväisin ja syksyisin alueittain. Lahjana Lasten virsikirja. Kouluun lähtevät lapset kutsutaan alueittain kirkkoon ja kappeleille koulutielle siunattavaksi, Lahjana Lapsen Raamattu.Päiväkoteihin tilataan Pieni on suurin seurakunnan varhaiskasvatuksen lehti. Hengellistä kirjallisuutta päiväkodeille. Hartaudet päiväkodeissa. Päiväkodeille tiedotetaan seurakunnan toiminnasta; lasten tilaisuuksista ja lapsityön koulutuspäivistä. Lasten kirkot arkiaamuisin kirkossa ja kappeleilla laskiaisen, pääsiäisen, kevään, mikkelinpäivän ja joulun tienoolla. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Nelivuotissyntymäpäiviä 11 kertaa, kouluun lähtevien siunaamistilaisuuksia 7 kertaa, lasten kirkkoja n. 30 kertaa. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Lapset saavat kristillistä kasvatusta. Perheet saavat tukea lastensa kristilliseen kasvatukseen. Päivähoidon ja alakoulujen henkilöstö saa tukea lasten uskontokasvatukseen. Verkostoituminen kaupungin muiden varhaiskasvatusta ja perhetyötä tekevien tahojen kanssa. Koulu- ja oppilaitostyö 1.Tavoitteet Palvelu ja kohtaaminen Korkeakoulut: toiminta perustuu yhteistyösopimuksiin osana opiskelijoiden hyvinvointipalveluita. Korkeakouluissa Rovaniemellä on 7500 opiskelijaa ja 500 vaihto-opiskelijaa, ammattioppilaitoksissa ja lukioissa 2500 opiskelijaa, yhteensä yli Seurakunta järjestää opiskelijoille ja nuorille aikuisille suunnattua toimintaa, on läsnä oppilaitosten arjessa ja tukee opiskelijoita heidän elämäntilanteissaan. 2. Painopisteet ja erillisprojektit Kohtaaminen Läsnäolo Osallisuus Säännöllinen läsnäolo kampuksilla viikottain. Opiskelijatapahtumat ja juhlat (avajaiset, tiedotustilanteet opiskelijoille, 27

30 tutoreille, opettajatutoreille, opiskelijabileet). Rukoushetket viikottain. Korkeakoulujen työryhmissä mukanaolo (HYVINKÖ, Terveys, HOT). Sielunhoitokeskustelut. Oppilaitostyön vahvistaminen erityisesti toisen asteen oppilaitoksissa. Kansainvälisyys: Toiminta kaksikielistä (myös engl). Kv. opiskelijoita kutsutaan osallistumaan ja toimimaan. Vahvistetaan valtakunnallisia ja kv. yhteyksiä. Kv. ryhmiä toivotetaan tervetulleiksi. Pyritään toteuttamaan 2018 kotimaassa tai ulkomaille retki, jossa osallistuminen syventävään opetukseen ja seurakunnan toimintaan. Haetaan uusia ideoita ja vaikutteita, yhteyksiä ja innostusta. Osallistuminen New Wine -tapahtumaan kesällä 2018 yhdessä muiden seurakuntalaisten kanssa. Ammatillisuuden kehittäminen ja työntekijöiden hengellisen identiteetin vahvistaminen. Opiskelijoiden ideoiden kuuntelu ja toteutus. Hengellisen kasvun tuki ja rohkaisu vastuuseen. Yhteisölliset kokoontumiset, vastuun jako. Lapsiperheiden huomioon ottaminen. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Päätoiminen oppilaitospastori Heini Kesti, osa-aikainen (20%) Elina Rask-Litendahl sekä työalavastuu osana nuorisotyötä (3 nuorisonohjaajaa;erika Alaluusua, Mari Pääkkölä ja Jenni Rautio).Avajaismessu; opiskelijoiden kutsuminen jumalanpalveluselämään.hengellisyyden tukeminen: kirjallisuus, musiikki, opetus sekä sielunhoitokeskustelut.kokoava toiminta: OMA-illat, pienryhmätoiminta, tapahtumat, leirit ja retket, rukoushetket.tunnettavuus ja viestintä: internet, blogi, julisteet, käyntikortit, tapahtumat, messut.säännöllinen läsnäolo oppilaitosten arjessa. - Henkilökunnan kohtaaminen ja palvelu. Yhteistyö nuoriso-, rukous-, lähetys- ja musiikkityö, keskikaupunki sekä muut kristilliset toimijat. 4. Toiminnan vaikutukset lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin Lapset ja perheet huomioidaan: OMA-illat, leirit. Etsitään ihmisiä kantamaan vastuuta, nuoria mukaan. 5. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut 2018 Työn piirissä yli opiskelijaa ja henkilökuntaa yli Toimintakate (ulkoinen) euroa. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Tavoitteet Seurakunnan uuden strategian mukaisesti kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijoihin ja nuoriin aikuisiin. Strategian jalkauttaminen edellyttää työalan voimavarojen merkittävää vahvistamista. Kohtaaminen ja jalkautuminen ihmisten keskuuteen. Kokemuksia jaetaan ja uusia ideoita kokeillaan. Vastuuseen ja hengellisen kasvun tukeminen. Projektit tukevat tavoitteita. 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Strategian tavoitteiden toteutus edellyttää voimavarojen merkittävää vahvistamista. 4. Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2020 eteenpäin Tavoitteena on hyvin toimiva nuori seurakunta, jossa jokaisella on palvelutehtävä tai vastuualue. Oppilaitostyössä on mahdollista kohdata yhä enemmän opiskelijoita heidän arjessaan. Diakoniatyö Seurakunta toteuttaa Jeesuksen antamaa käskyä rakastaa lähimmäistä. Diakoniatyössä autetaan kokonaisvaltaisesti hädässä olevia ja ehkäistään syrjäytymistä. Apua annetaan erityisesti niille, joiden avun tarve on suurin tai jotka eivät muualta saa riittävää apua. Painopiste on diakonianviranhaltijoiden henkilökohtaisessa kokonaisvaltaisessa asiakastyössä vastaanottotiloissa, kotikäynneillä, laitoksissa ja monimuotoisen diakoniatoiminnan yhteydessä. Diakoniatyössä pyritään erityisesti auttamaan monimuotoisen syrjäytymisen kautta sosiaalisiin, taloudellisiin ja muihin vaikeuksiin joutuneita perheitä ja yksinäisiä. Kuluva vuosi on tuonut suurempaa avustustarvetta kuin olisi odottanut. Suomessa tulottomien määrä on kaksinkertaistunut vuodesta kotitalouteen, maksuhäiriöisten määrä on ennätyslukemissa ( henk./2016). Myös perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle vuoden 2017 alussa on vaikuttanut kasvattavasti avunhakijoiden määrään. Taloudelliseen avustamiseen pyritään saamaan lisävaroja. Vuoden alussa otetaan käyttöön uusi vapaaehtoistyön ohjelma: vapaaehtoistyö.fi. Siihen sisältyy lisäksi varainkeräysohjelma joka perustuu Kirkkopalvelujen rahankeräyslupaan, jolla voidaan kerätä varoja kirkon diakoniatyölle. Syrjäalueiden yksinäisiä pyritään kohtaamaan kotikäyntien ja ryhmätoiminnan kautta. Yhteistyötä Rovaniemen kaupungin Voimaa vanhuuteen-hankkeen kanssa (alk. syksyllä 2017). Vuonna 2015 hyvin verkostoyhteistyönä käynnistynyt saattohoidon tukihenkilötoiminta pyritään vakiinnuttamaan osaksi alueemme huolenpitoa. Tuetaan perheiden hyvän elämän edellytyksiä ja jaksamista henkilökohtaisen työn ja diakonisen perhetyön kautta. Kuntouttavaa työtoimintaa pitkäaikaistyöttömille kehitetään yhdessä kaupungin kanssa. Päihdetyö siihen liittyen huumetyö ovat suuri haaste kaupungillemme. Ounasrinteen kappelissa ja Muurolan kappelissa alkaneita puuroaamutapahtumia juurrutetaan matalan kynnyksen kohtaamispaikoiksi. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Henkilöstöä on 13 henk. Vapaaehtoistoiminnassa n. 460 henk. Diakoniatyöntekijöiden perustyö jakaantuu henkilökohtaiseen työhön (sielunhoito, henkilökohtainen huolto, taloudellinen avustaminen, tuki, ohjaus) kodeissa, laitoksissa ja vastaanotolla sekä ohjaavaan ja organisoivaan työhön mm. ryhmät, erilaiset tilaisuudet, retket, leirit, koulutus ja vapaaehtoisten ohjaus. 28

31 Alueilla olevilla diakoniatyöntekijöillä on oma aluetyövastuu: Keskikaupunki: Marja Posio ja asiakastyössä Sari Koski, Saaren- Nammakylät-Yläkemijoki: Mirva Suni ja Marja-Liisa Ylipulli, Korkalovaara-Ounasjoki: Sirpa Hiilivirta ja Kirsti Vuolo ja Ounasrinne-Alakemijoki: Laila Juntti ja Marja-Leena Kivilompolo. Aluetyöhön sisältyy keskeisesti asiakastyö. Ryhmiä on 21 kpl / 262 henk. Aapakirkossa jatkuu äijien soppakerho yksinäisille miehille. Yhteistyössä diakoniakylä- ja korttelitoimikuntien (20 kpl / 120 henk.) vapaaehtoisten kanssa järjestetään runsaasti diakoniapäiväkahvi- ja iltatilaisuuksia (40 kpl) sekä muuta toimintaa, joihin osallistuu erityisesti varttunut väki. Korkalovaaran diakoniakorttelitoimikunta järjestää vähävaraisille diakonian keittopäivän kerran viikossa. Kesäisin järjestetään nuotiotilaisuuksia ja keväisin yhteisvastuukeräystempauksia. Diakoniatyöntekijät tekevät syntymäpäiväkäyntejä. Diakoniatyöntekijä ohjaa alueellaan yhteisvastuukeräystä. Kaikilla diakoniatyöntekijöillä on erityistyövastuuta ja muuta yhteistä työalan työtä koko seurakunnassa. Erityistyövastuussa diakoniatyöntekijä on yhteydessä omaan erityisryhmäänsä (yhdyshenkilö) ja heidän vertaistukijärjestöihin sekä viranomaisiin tekemällä mahdollisuuksien mukaan erityisryhmästä riippuen henkilökohtaista työtä sekä järjestämällä erilaisia leiri-, retki- ja muita erityistilaisuuksia. Erityistyössä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä, vahvistamaan seurakuntayhteyttä ja ylläpidetään ja kehitetään yhteistyöverkostoa kunnan ja järjestöjen kanssa toimivana kokonaisuutena. Keskeisiä työmuotoja ovat ryhmätyö (9 kpl), teematilaisuudet ja tempaukset (väh. 20 kpl/ henk.), virkistyspäivät ja retket (27 kpl/900 henk.), leirit (6 kpl/ 170 henk.) ja kirkkopyhät (6 kpl). Erityisvastuutyöt: Helmikammarin kohtaamispaikka (8 000 käyntiä, 25 ryhmää, vapaaehtoisia 40 henk.) ja vapaaehtoistoiminta /Arja Rissanen, Kehitysvammaistyö/M. Suni, Kuulo- ja näkövammaistyö/m-l Ylipulli, Lähiö- ja diakoninen perhetyö/m. Rundgren, perheleirityö verkostoyhteistyönä, Lähimmäispalvelu (30 henk.) ja Ruokapankki (1 900 pakettia, osa EU:n elintarviketukea)/s. Koski, Mielenterveystyö/M-L. Kivilompolo, Monikulttuurinen työ (maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat)/m. Posio, Omaishoitajatyö/S. Hiilivirta, Päihde-, kriminaali- ja katulähetystyö /Antti Härö, katulähetysillat kerran viikossa, soppatykkitempaukset Lordin aukiolla, Romani- ja vanhustyö sekä saattohoidon tukihenkilötoiminta (20 henk.) /K. Vuolo, yhteistyössä Sykettä Syksyyn vanhusten suurtapahtuma, Diakoniatoimiston toimistosihteeri Aila Jäntti, Esimiestyö, YV-keräys ja kansainvälinen diakoniatyö Markku Kukkonen. Diakoniatoimiston (srk-keskus, 2 krs) asiakasvastaanottotiloissa otetaan asiakkaita vastaan ajan-varauksella ja päivystyksen kautta. Ruokapankki sijaitsee Rovaniemen kirkon kryptassa. Helmikammari sijaitsee uuden torin laidassa Pohjolankatu 4:ssä. Vapaaehtoistyö.fi-ohjelman kautta ohjautuu vapaaehtoisia myös diakoniatyöhön. Yhteisvastuukeräys on kirkon diakoninen suurkeräys, johon pyritään innostamaan seurakuntalaisia ja kaikkia työaloja. Se toteutetaan lista- ja lipaskeräyksillä sekä erilaisilla tempauksilla. Kansainväliseen diakoniatyöhön Kirkon Ulkomaanavun kautta esitetään euron toimintaavustusta. Rovaniemen rovastikunnassa seurakuntien (6) välistä diakoniayhteistyötä johtaa rovastikunnan diakoniatoimikunta. Yhteistyössä järjestetään mm. Yhteisvastuukoulutuspäivä, diakoniavapaaehtoisille koulutusviikonvaihde sekä kirkkopäiviä eri vammaisryhmille. 4.Toimintayksikön/työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Kirkon diakoniatyön tilastointi A5. *Asiakaskontaktit ( paikka / eri asiakkaat / ikä, ym.) * Ryhmät 75 kpl, 1100 henk. * Leirit, retket, tilaisuudet 82 kpl, henk. * Vapaaehtoiset 500 henk. * Taloudellinen avustaminen (määrä,, myöntämisen perust) * YV-keräys ( / jäsen) * Laadullista mittaamista / palautekysely diakoniatoimiston asiakkaille (mahdollinen opinnäytetyö?) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA , Tavoitteet Ks. vuosi Tulevan SOTE uudistuksen mukaan tuomia haasteita emme vielä tiedä, mutta oletettavaa on että uudistukseen liitetty säästötavoite heijastunee myös palveluihin? Maahanmuuttajien määrän kasvaessa kysytään myös enemmän seurakunnan mukaantuloa heidän kotouttamisessa. Selvitetään uusia keinoja taloudellisten resurssien hankkimiseen diakoniatyön taloudellisessa auttamistyössä. Kansamme vieraantuminen kristinuskosta haastaa laaja-alaisesti seurakuntamme kaikkia työmuotoja sisälähetyksen näkökulmasta. Seurakuntalaisten rohkea kutsuminen seurakuntamme toimintaan ja hengellisten asioiden esillä pitäminen työssä ja toiminnassa on entistä tärkeämpää. Diakoniatyöntekijät kohtaavat paljon hädässä olevia ja etsiviä ihmisiä, ja ovat näin tärkeällä paikalla sielunhoitotyön näkökulmasta. Vammaisten, muihin erityisryhmiin kuuluvien ja heidän omaisten tukemiseen ja sielunhoitoon kiinnitetään huomiota ja autetaan pääsemään muiden tavoin osalliseksi seurakunnan toiminnasta. Päihde-, huume- ja kriminaaliongelmiin edelleen etsitään seurakunnan näkökulmasta uusia työtapoja. Vanhusten määrän voimakas lisääntyminen vaatii työtapojen kehittämistä mm. vapaaehtoistyön muodossa. Vanhusten määrä kasvaa Rovaniemellä runsaasti. Mielenterveysongelmista kärsivien määrä lisääntyy myös, mikä näkyy mm. diakoniatyöntekijöiden henkilökohtaisessa työssä. Elämme jatkuvan muutoksen keskellä alttiina nopeillekin suhdannemuutoksille. Diakoniatyön toimintaperiaatteisiin kuuluu dynaamisuus: Kyky reagoida nopeasti avuntarpeeseen ja hädän etsiminen. Diakoniaseurakunnan ja siihen liittyvän diakoniakasvatuksen kehittäminen on jatkuva haaste. Katulähetyksen valtakunnallisia kesäpäiviä on suunniteltu Rovaniemelle vuodelle LAVA: Diakoniatyössä nähdään lapsivaikutuksen arvioinnin mahdollisuus erityisesti diakoniatyöntekijän henkilökohtaisessa työssä, jossa hän kohtaa kokonaisvaltaisesti perheellisiä ja eronneita avunhakijoita niin kotikäynneillä kuin vastaanotoilla, leirija retkitoiminnassa sekä erityistilaisuuksissa. Erityisesti avustustyön eri muodoilla ehkäistään lapsiperheiden syrjäytymistä mm. avustamalla lasten ja nuorten opiskelu- ja harrastusmaksuissa. Lähiö- ja diakonisessa perhetyössä tehdään verkostoyhteistyötä seurakunnan muiden työalojen (lapsi- ja erityisnuorisotyö) sekä Rovaniemen kaupungin sosiaalitoimen, koulutoimen ja päivähoidon kanssa Irti Arjesta-perheleiritoiminnassa, joka sisältää mm. kesäleirin, retkipäivän ja ryhmätoimintaa. Tämä kirkkoneuvostolle menevä diakoniatyön toimintasuunnitelma ja LAV-selvitys on tiivistyksiä.tarkemmat toiminta- ja taloussuun- 29

32 nitelmat sekä LAVA-selvitys käsitellään palvelujohtokunnassa Talousarvioesitys pysyy annetun kokonaisraamin (ulk.+sis.kate) sisällä (erillinen selvitys). Perheneuvonta Kirkon perheneuvonnan perustehtävänä on sielunhoidon ja terapeuttisen keskustelun avulla tukea ja auttaa parisuhteen ja perheen ongelmissa sekä muissa erilaisissa kriisitilanteissa. Tavoitteena on että, jokainen ihminen, joka ottaa yhteyttä perheneuvontaan jaksaa mahdollisimman hyvin. Perustehtävän toteuttaminen edellyttää perheterapeuttisen ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä jatkuvan koulutuksen ja työnohjauksen avulla. Käydään vuoropuhelua Rovaniemen eri auttamistahojen ja organisaatioiden kanssa. Perheneuvonnan asiakastyössä keskitytään erityisesti parisuhteen kysymyksiin tavoitteena koko perheen hyvinvointi. Perheneuvonnan arvojen mukaisesti jumalatietoisuus voi olla mukana keskusteluissa. Järjestetään Parisuhteen vuosihuoltotapahtuma. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Perheneuvonnan työtekijäkunta on vuoden alusta muuttunut: Tulevana vuonna Sari Arposen sijaisena toimii Seija Uusimaa ja toiseen virkaan saadaan uusi viranhaltija. Vanhemmuuden ja parisuhteen vahvistaminen perheneuvontatyön kautta edistää lasten hyvinvointia. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Perheneuvonnan asiakkaaksi tullaan ajanvarauksen ja alkuhaastattelun kautta. Viikoittain tiimipalaverissa päätetään asiakkaaksi ottamisesta tai muualle ohjaamisesta. Neuvottelut käydään tarpeen mukaan parineuvotteluna, yksilöneuvotteluna tai perhetapaamisina. Väkivaltaparien kanssa työskennellään työparina. Tyypillinen parineuvottelu kestää n. puolitoistatuntia kerrallaan. Tarvittaessa parineuvotteluissa perheneuvojat työskentelevät työparina. Tapaamiskerrat määräytyvät yksilöllisesti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Syksyllä järjestetään Parisuhteen vuosihuolto tapahtuma. Asiakkaille tarjotaan myös muita vaihtoehtoja hoitaa parisuhdetta kuten parisuhdekurssit ja avioparileirit. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Jokainen asiakas, joka ottaa yhteyttä perheneuvontaan, päätyypä hän mihin ratkaisuun hyvänsä parisuhteessaan ja perheelämässään, jaksaa mahdollisimman hyvin. Tavoitteena on, että kriisiasiakkaille järjestetään aika viikon sisällä. Parisuhteen kysymykset ovat esillä paikkakunnan tiedotusvälineissä. Käydään vuoropuhelua luottamusmiesten, seurakunnan muiden työalojen ja kaupungin muiden auttamistahojen kanssa. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Tavoitteet Kirkon perheneuvonnan perustehtävänä on sielunhoidon ja terapeuttisen keskustelun avulla tukea ja auttaa parisuhteen ja perheen ongelmissa sekä elämän kriisitilanteissa Asiakastyö: Yksilö-, pari- ja perheneuvottelut. Parisuhteen vuosihuolto-tapahtuma 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020 Jokainen asiakas, joka ottaa yhteyttä perheneuvontaan, päätyypä hän mihin ratkaisuun hyvänsä parisuhteessaan ja perheelämässään, jaksaa mahdollisimman hyvin. Kriisiasiakkaille pyritään järjestämään aika viikon sisällä. Parisuhteen vuosihuoltotapahtuma. 4.Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2021 eteenpäin Työalalla ollaan hereillä sote-uudistuksen tuomien haasteiden keskellä. Kirkon perheneuvonnalla voi olla entistä enemmän kysyntää säästöjä hakevan uudistuksen myötä. Sairaalasielunhoito Sairaalasielunhoidossa autetaan sairauden, surun ym. kriisien keskellä eläviä potilaita, omaisia ja henkilökunnan jäseniä. Uusien työntekijöiden sisäänajo työalueille on tulevan vuoden kärkihanke. Yhden sairaalateologin työajasta menee paljon sielunhoidon koko ryhmän vastaavana viranhaltijana toimimiseen, kun laajassa tiimissä tapahtuu muitakin työntekijävaihdoksia. Haasteista huolimatta sairaalateologit pyrkivät olemaan näkyvillä omilla vastuualueillaan.sairaalateologit tukevat esimerkiksi lastenosastojen potilaiden vanhempia, sairastuneita vanhempia ja surevia perheitä, joten työskentelyllä on vaikutusta lasten hyvinvointiin. Pääosin vaikutus on välillistä. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Keskustelut ja hartaudet. Erilaisten ryhmien pitäminen (mielenterveysasiakkaat ja surevat). Työnohjaus erikseen sovittaessa (henkilökunnalle). Annettu koulutus oppilaitoksissa (suru, saattohoito ja kriisit). Yhteistyö perheneuvonnan ja kehitysvammaistyön edustajien kanssa. Hiljaisuuden retriitti yhteistyössä muiden työalojen kanssa (aikuis- ja diakoniatyö). 30

33 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Työn luonteesta johtuen tunnuslukujen laskeminen on vaikeaa.työaika jakautuu seuraavasti: 40 % keskustelut potilaiden ja omaisten kanssa, 15 % hengelliset tilaisuudet (hartaudet ja kirkolliset toimitukset), 5 % yhteistyö hoitohenkilöstön ja seurakunnan työntekijöiden kanssa, 5 % annettua koulutusta, työnohjausta, opetusta, 5 % saatua koulutusta, 5 % yhteistyö perheneuvonnan ja Lapin seurakuntien kehitysvammatyön kanssa ja 25 % suunnittelua ja valmistelua. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Tavoitteet Sairaalasielunhoidossa autetaan sairauden, surun ym. kriisien keskellä eläviä potilaita, omaisia ja hoitohenkilöstöä laitoksissa ja avohoidossa. Huomioitava hoitokulttuurin muutos niin psykiatrisella kuin somaattisella puolella. Potilaspaikkoja pyritään laitoksissa vähentämään. Potilaita on entistä enemmän avo/kotihoidossa. Potilasmäärät tuskin vähenevät, vaikka toimintamuodot muuttuvat. Työtä on jatkuvasti kehitettävä kuulostellen toimintaympäristön toiveita. 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020 Työalan tavoitteena on säilyttää kolme sairaalateologia. 4.Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2021 eteenpäin Potilaiden, omaisten ja henkilökunnan tukeminen entisissä ja muuttuneissa toimintaympäristöissä. Laajan tiimin yhteistyötä on tärkeä syventää. Uusien työtekijöiden perehtyminen ja tutuksi tuleminen omilla työalueillaan synnyttää uusia toimintayhteyksiä jalkautuvan työotteen kautta kirkko on edelleen keskellä kylää eli ihmisten keskellä. Palveleva puhelin Kirkon keskusteluapu toimii puhelimessa, netissä, chatissä ja kirjeenä. Palveleva puhelin tarjoaa soittajalle mahdollisuuden purkaa mieltä painavia asioita puhelimitse nimettömänä. Kun elämä tuntuu raskaalta tai huolet liian suurilta, usein riittää, että joku kuuntelee. Vapaaehtoiset päivystäjät ovat tehtävään valittuja koulutettuja vapaaehtoisia ja kirkon työntekijöitä. Päivystäjä tukee soittajaa kuuntelemalla ja keskustelemalla. Keskustelulla autetaan soittajaa löytämään elämäntilanteeseen parhaiten sopivia ratkaisuja. Valtakunnan tasolla puhuttuja puhelunkeskusteluja on ollut kpl v. 2016, nettivastauksia 1265 kpl, chatt-keskusteluja 2117 kpl ja kirjeitä 3 kpl.. Yleisimmät syyt yhteydenottoihin ovat ihmissuhteet ja yksinäisyys. Päivystäjää sitoo vaitiolovelvollisuus. Palvelua tarjotaan: suomeksi su-to kello 18-01, pe ja la kello Vuonna 2017 siirryttiin TeleQ -järjestelmään, joka mahdollistaa päivystämisen selainta apuna käyttäen. Yhteistyö: kirkkohallituksen työalasihteeri, kirkon toiset PP-työalavastaavat, Pohjois-Suomen PP-kollegat. sekä yhteistyö paikkakunnan omien yhteistyötahojen kanssa. Rekrytoidaan uusia päivystäjiä. Yhteistyö Pohjois-Suomen, valtakunnallisen ja kansainvälisen IFOTES-liiton kanssa. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Vapaaehtoisia päivystäjiä on tällä hetkellä 20 henkeä, luvussa 2 seurakunnan työntekijää. Päivystysvuoro n. kerran kuukaudessa, pääsääntöisesti klo Puhelin päivystysviikkoja yht. 18. Palvelevassa Netissä päivystäjiä 6 henkilöä, joista 2 seurakunnan työntekijä. Palvelevan Netin vastausvuoroja 7 kertaa vuodessa 16 päivänä vuodessa. Koulutus- ja purkupalaverit päivystäjille 7-8 kertaa vuodessa. Päivystäjien virkistysmatka lähiympäristöön touko/kesäkuussa. Päivystäjien jouluateria joulukuussa. Kehityskeskustelut uusien myöhemmin mukaan tulleiden päivystäjien kanssa. Rekrytoidaan uusia päivystäjiä kutsuen, Tilkkutäkin ja tiedottamisen kautta. Uusille päivystäjille valintahaastattelu. Uusille päivystäjille peruskurssi syksyllä Valtakunnalliset Kirkonkeskusteluavun neuvottelupäivät Tampereella Kirkon keskusteluavun työntekijäkokous 7.4. Kuopiossa ja Helsingissä. Sielunhoidon symposium ja samalla työntekijöiden neuvottelupäivät Tampereella.. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Vapaaehtoisia päivystäjiä 20, päivystysviikkoja 18 kpl / v, puhelinkeskustelujen määrä n /v, nettipäivystysviikot 7 kert./ v nettipäivystäjät 6, viestejä n TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Päivystäjien motivoiminen ja kouluttaminen, uusien päivystäjien rekrytointi. Päivystysviikkojen nostaminen 18:sta 20 viikkoon/vuosien aikana. Nettipäivystäjien rekrytointi sekä pidetään esillä mahdollisuutta chat- päivystykseen. 31

34 Päivystäjien jaksamisesta ja ammattitaidosta huolehtiminen sekä päivystäjien erityisosaamisen hyödyntäminen koulutuksellisesti purkupalavereissa pieninä alustuksina. Kehitysvammaistyö lapin seurakunnat Tarjotaan yhteistyössä seurakuntien, Kolpeneen kuntayhtymän palvelukeskuksen, kuntien ja kehitysvammaisten tukiyhdistysten sekä tuki ry:n kanssa Lapin alueen kehitysvammaisille ja heidän perheilleen seurakunnallisia palveluja ja tuetaan kehitysvammaistyössä toimivia henkilöitä. 2. Painopisteet ja mahdolliset erillisprojekti Erityisrippikoulujen järjestäminen. Yhteinen rippileiri Kemin Saarenotan leirikeskuksessa. Selkokielisen opetus- ja hartausmateriaalin, sekä kuvakommunikaation kehittäminen. Kirkkopyhien, leirien, virkistyspäivien ja retkien suunnittelu yhdessä diakoniatyöntekijöiden kanssa, ja kehitysvammaisen ja hänen perheensä kohtaaminen vaihtuvissa tilanteissa. Seurakunnissa, palvelukodeissa ja toimintakeskuksissa vieraileminen, sekä hartaushetkien toimittaminen. Kehitysvammaisten parissa työskentelevien henkinen ja hengellinen tukeminen. Saattohoitotyöstä valistaminen. Yhteistyö kehitysvammaistyötä tekevien tahojen kanssa (Esimerkiksi Aika avautuu hanke.) Nuorille ja lapsille suunnatun toiminnan kehittäminen (Elo ry?) 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Hartaudet osastoilla, toimintakeskuksissa, ryhmäkodeissa, sekä palvelukodeissa. Kirkkopyhät ja vuodenaikojen mukaiset kirkkopyhät, kuten adventti- joulu- ja pääsiäiskirkot Kolpeneella ja seurakunnissa. Hautajaiset, muistotilaisuudet ja muistohartaudet. Mahdollinen sururyhmän ohjaaminen. Retket lähiympäristöön. Kerhotoiminta seurakunnissa. Rippikoululeirin, päivärippikoulun, yksityisrippikoulun, Tunturileirin, ja Monivammaisten leirin toteuttaminen. Seurakuntien leireille osallistuminen. Osallistuminen koulutuksiin. Pienimuotoisen avustuksen antaminen kehitysvammaisperheiden virkistykseen. Toimintapäivät Erkkilänkujan ja Kolpeneen väelle. Osallistuminen pääsiäisvaelluksen toteuttamiseen Ounasrinteen kappelilla. Kehitysvammaisten parissa työskentelevien tukeminen. Kerhotoiminnan kehittäminen (Kolpene, Kemijärvi, Ranua). Erityislapsiperheiden perhemessun ja toimintapäivän kokeilu. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Kehitysvammaistyöntoimikunnan ehdotuksen mukaisesti. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Tavoitteet Vuoden 2018 mukaisesti. Perustyötä jatketaan ja sitä pyritään kehittämään ja vastaamaan seurakunnista tuleviin odotuksiin pitäen kiinni seurakunnille laskutetuista, heille kuuluvien palveluiden tuottamisesta. Selkokielisen materiaalin, ja selkeiden kuvien saaminen seurakuntien ja työmuodon käyttöön. Tukiviittomien ja monivammaisten kanssa kommunikaation opiskelu. Uusien vapaaehtoisten avustajien ja ohjaajien saaminen kerhojen ohjaajiksi. 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2019 Vuoden 2017 mallin mukaisesti ja kehitysvammaistyön toimikunnan ehdotuksen mukaisesti. 4.Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2020 eteenpäin Työmuodon edelleen kehittäminen ilmenneiden tarpeiden mukaisesti. Lähetystyö Viesti Jumalan rajoja ylittävästä rakkaudesta läpäisee koko seurakunnan seurakunta-alueilla ja työaloilla tehtävän työn kautta. Lähetystietoisuus niin työntekijöiden kuin seurakuntalaisten keskuudessa laajenee ja innostus lisääntyy. Lähetystyön vapaaehtoisten vastuunkantajien määrä sekä lähetyskannatus kasvavat. Yhteistyö eri työalojen kanssa vahvistuu. Yhteydenpito nimikkolähetteihin ja kohteisiin. Lähetystyö on tullut myös kotiovelle. Jakaranda-kuoron vierailu helmikuussa yhteistyössä musiikki-, lapsi- ja nuorisotyön kanssa. Seurakuntalaisille tarjotaan mahdollisuutta osallistua Turkin retkelle Kansanlähetyksen kautta omakustanteisesti. Vahvistetaan virtuaalisen lähetyspiirin toimintaa Facebookissa. Esirukous lähetystyön puolesta jokaisessa jumalanpalveluksessa. Tuetaan lähetystyön esillä pitämistä seurakunta-alueilla ja eri työaloilla huolehtimalla, että työntekijöillä on saatavilla helposti käytettävää materiaalia sekä lähettivierailujen kautta. Ollaan mukana seurakunnan monikulttuurisessa työssä. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Seurakunta-alueet ovat valinneet omat nimikkokohteet seurakunnan nimikkosopimuksista. Seurakunta-alueilla pidetään esillä nimikkokohdetta jumalanpalvelusten esirukouksissa, rippikouluissa, lasten, nuorten ja aikuisten ryhmissä. Kohteelle kerätään 32

35 vapaaehtoista kannatusta srk-alueen toiminnan kannalta mielekkäällä tavalla. Lähetystyön Basaari palmusunnuntaina Suomen Lähetysseuran Tasaus-keräyksen hyväksi. Urheiluyhteistyö SPR:n vastaanottokeskuksen kanssa. Retket rovastikunnan lähetyspäivään, valtakunnallisille sekä hiippakunnan lähetysjuhlille. Nimikkolähettien vierailut seurakunnassa erityisesti heidän nimikkoalueilla. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Lähetyspiirejä 6. KJL jokaisessa kylässä ja kappelissa. Jaossa 6500 vihkoa. Lähetystapahtumia ja/tai -myyjäisiä eri puolilla seurakuntaa 25 kpl. Rovastikunnan lähetyspäivä helmikuussa Posiolla 15 hlöä. Valtakunnalliset Lähetysjuhlat (SLS), Kuopio, 20 hlöä, joista kolme kokousedustajaa + 2 työntekijää. Syyskauden avajaiset Lehtolan Tertun mökillä 30 hlöä. Hiippakunnan lähetysjuhlat, Utajärvi 25 hlöä. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Lähetystyön asema seurakunta-alueilla on vahvistunut ja vakiintuu osaksi aluetyötä. Lähetystyöntekijöiden vierailut alueiden tilaisuuksissa ja kouluilla vahvistavat seurakuntalaisten ja työntekijöiden halua olla mukana viemässä viestiä Jumalan rajoja ylittävästä rakkaudesta. Yhteistyö Lähetysjärjestöjen kanssa tiivistyy. 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020 Kirkkopäivät ja valtakunnalliset lähetysjuhlat toukokuussa 2019 Jyväskylässä Lähetyksen kirpputori Kirpputori Toivon torin toiminnan tavoitteena on kerätä kummisopimusten mukainen avustus Suomen Lähetysseuran kautta Gandagi Bording Schoolin oppilaille Nepaliin, Nuorten naisten koulutukseen Senegaliin sekä turvakoti Dikonin toimintaan Venäjälle. Kirpputorilla toimitaan kestävän kehityksen mukaisesti, palvellaan rovaniemeläisiä sekä tehdään avustustyötä yhteistyötahojen kanssa tarpeen mukaan. Vapaaehtoisten tukeminen työssä. Kiinnitetään erityistä huomiota uusien vapaaehtoisten rekrytointiin. Kutsutaan nuorisotyön avustajakoulutuslaisia tutustumaan Toivon torin vapaaehtosityöhön. Ylimääräiset lahjoitukset kiertävät paremmin. Yhteistyö seurakunnan eri työalojen kanssa. Jatketaan uuden toimitilan varovaista etsimistä. Nykyinen tila on erinomaisella paikalla ja vuokrakulut ovat kohtuulliset tilan sijaintiin ja kokoon nähden. Tilan haasteena on kaksikerroksisuus, mistä seuraa osalle vapaaehtoisista kulkemishaasteita myymälätilan ja alakerran sosiaalitilojen ja varaston välillä. Varsinkin kesällä ilmanvaihto on heikko ja edellyttää kaikkien ovien ja ikkunoiden aukipitämistä. Selvitetään toimivampaa tilaratkaisua. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Vapaaehtoisten kanssa pidetään kerran kuussa kuukausipalaveri. Heidän muistaminen ruokailulla keväällä ja jouluna sekä mahdollisuus osallistua lähetystyön retkelle Valtakunnallisille lähetysjuhlille tai Oulun hiippakunnan lähetysjuhlille ilmaiseksi. Kesäksi palkataan kaksi kesätyöntekijää n. 84% (32 h/vko/hlö) työajalla. Ylläpidetään yhteyksiä uusien lahjoituskanavien kanssa, jotta myymätön tavara saadaan kiertämään. Kirpputori pidetään keväällä auki yhtenä päivänä YV-keräyksen hyväksi. Seurakunnan työalat voivat hakea työmuodoilleen tarvikkeita, jotka laskutetaan lähetyssihteerin toimesta kerran vuodessa. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Kummisopimusten yhteissumma on Tämän ylittävät myyntivoitot kanavoidaan seurakunnan muihin Lähetysseuran kanssa tehtyihin nimikkosopimuksiin. Vapaaehtoisia 25 hlöä. Kevät- ja jouluateria 2* 25 hlöä=50 hlöä. Retki hiippakunnan tai valtakunnallisille lähetysjuhlille, 6 hlöä. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kaksi kesätyöntekijää 100 % työajalla. Muuttaminen uuteen toimivampaan toimitilaan. Vapaaehtoisten työtaakan keventäminen. Yhteistyö seurakunnan eri työalojen kanssa lisääntyy. 33

36 Vapaaehtoisten jaksamisen tukeminen. Uusien vapaaehtoisten rekrytointi. 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020 Vapaaehtoisten määrä 25. Kansainvälinen diakonia ja muu -toiminta Jatketaan yhteydenpitoa ystävyysseurakuntiin Unkariin (Vezprem ja Ajka) ja Viroon, sekä Venäjän Murmanskin luterilaiseen seurakuntaan. Mahdollisuuksien mukaan yhteistyö ystävyysseurakuntatyössä yhdessä Rovaniemen kaupungin ystävyystoiminnan kanssa. Tuetaan Kirkon Ulkomaanavun kansainvälistä avustustyötä heikoimmassa asemassa olevien puolesta. Jatketaan seurakunnan perinteistä merimieskirkkotoimintaa. Mahdollisuuksien mukaan ystävyysseurakuntatapahtuma Rovaniemellä. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Ystävyysseurakuntatoiminnan toimikunnan nimeäminen. Seurakuntaretki Unkariin Vez premiin. Osallistuminen Murmanskin kirkon vihkiäisjuhlaan pääsiäinen Avustetaan talousarvioon varatulla määrärahalla Murmanskin ev.lut seurakunnan toimintaa. Selvitetään Lapin seurakuntien mahdollisuudet yhteisesti avustaa Murmanskin evl. seurakunnan toimintaa. Merimieskirkkopiiri kokoontuu joka toinen viikko. Piirissä tehdään paketteja merenkulkijoille ja järjestetään myyjäisiä. Merimieskirkkotyölle järjestetään kirkkopyhä, jossa kerätään heille kolehti. Toteutetaan retki Merimieskirkon kesätapahtumaan. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Tavoitteet ja käytäntö Samat kuin 2018 sekä ystävyysseurakunnan vierailu Rovaniemelle. JUMALANPALVELUSELÄMÄ

37 HAUTAANSIUNAAMINEN MUUT KIRKOLLISET TOIMITUKSET AIKUISTYÖ

38 MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET TIEDOTUKSET JA VIESTINTÄ

39 YLEINEN KIRKKOMUSIIKKI KESKIKAUPUNGIN MUSIIKKI ALAKEMIJOEN-OUNASVAARAN MUSIIKKI

40 KORKALOVAARAN-OUNASJOEN MUSIIKKI SAARENKYLÄN-NAMMANKYLIEN-YLÄKEMIJOEN MUSIIKKI KONSERTTITOIMINTA

41 NUORISOMUSIIKKI LASTEN MUSIIKKITOIMINTA PÄIVÄKERHOTYÖ

42 PYHÄKOULUTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ

43 PARTIO RIPPIKOULU

44 NUORISOTYÖ ERITYISNUORISOTYÖ

45 PERHEKERHOTYÖ KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA MUU LAPSI- JA NUORISOTYÖ

46 KOULU- JA OPPILAITOSTYÖ DIAKONIA

47 PERHENEUVONTA SAIRAALASIELUNHOITO PALVELEVA PUHELIN

48 KEHITYSVAMMAISTYÖ, LAPIN SEURAKUNNAT SIELUNHOITO

49 LÄHETYSTYÖ LÄHETYKSEN KIRPPUTORI KANSAINVÄLINEN DIAKONIA JA MUU TOIMINTA

50 MUU SEURAKUNTATYÖ SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA, PL 2 YHTEENSÄ Keskikaupungin aluetyö 1.Tavoitteet Elävä, monipuolinen ja osallistuva jumalanpalveluselämä. Seurakuntalaisten hengellisen elämän tukeminen ja varustaminen eri palvelutehtäviin. Rukoustyön vahvistaminen yhteistyössä aikuistyön kanssa. Vapaaehtoisten mukaan saaminen, perehdyttäminen, kouluttaminen, tukeminen. Yhteistyön vahvistaminen alueen koulujen ja hoitolaitosten kanssa. Ekumeeninen yhteistyö paikallisesti ja New Wine verkoston kanssa. 48

51 2.Painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit Uusien jäsenten aktiivinen mukaan kutsuminen seurakunnan toimintaan. Säännölliset soppatykkitarjoilut kaupungilla yhteistyössä diakoniatyö kanssa. Rukoustyön koordinointi ja koulutus yhteistyössä aikuistyön kanssa. Kirkonmäellä toteutettavat seurakuntatapahtumat yhteistyössä aikuistyön kanssa. Ounasvaara-Alakemijoen aluetyö Ounasvaara-Alakemijoen alueen yhteisen toiminnan tavoitteen on, että se ohjaa kohti Kristusta. Seurakunta on lähellä jokaista alueen asukasta iästä, sukupuolesta, rodusta ja elämäntilanteesta riippumatta, se ja sen työntekijät ovat helposti lähestyttäviä. Alueen toiminta nojaa strategian ajatuksiin usko, toivo ja rakkaus. Alueen väestö on hyvin heterogeenistä: alkuperäinen kaupunki- ja maaseutuväestö, uusien asuinalueiden väestö ja suuri maahan muuttaneiden ja turvapaikan hakijoiden joukko. Tavoitteena on olla lähellä jokaista seurakunnan alueella asuvaa. Säännölliset jumalanpalvelukset toiminnan keskuksena. Pyritään järjestämään yhteistyöpyhiä alueen eri toimijoiden kanssa. Ollaan läsnä ihmisten arjessa ja juhlassa kouluissa, palvelutaloissa, kodeissa jne. Painopisteenä perheille suunnatut tilaisuudet. Nuorten yhteyttä jumalanpalveluselämään kehitetään mm. rippikoulujen ja isoskoulutuksen kautta. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Muurolan ja Ounasvaaran kappeleilla messuja ja sanajumalanpalveluksia säännöllisesti. Perhekirkkoja, pyhäkouluja, perhepyhäkouluja sekä virsi- ja musiikkikirkkoja. Monimuotoisesti virsikirkkoja ja jumalanpalveluksia alueen kouluilla ja kylillä, nuotioiltoja laavuilla ja diakoniailtoja kodeissa. Kinkerit ja YV-tapahtumat kevättalvella. Maahan muuttajien kotouttamistapahtumia ja heidän integroimisensa seurakunnan toimintaan.eläkeläiskerhoja alueen kylillä ja puuroaamuja Muurolan ja Ounasrinteen kappeleilla. Yhteistyö koulujen kanssa: koulukirkot, päivänavaukset ja jumikset. Kouluun lähtevien siunaaminen. Suurin osa Rovaniemen kouluista sijaitsee Ounasvaara-Alakemijoen alueella. Seurakunnan työntekijöiden asiakastapaamiset kodeissa, toimitiloissa ja tilaisuuksissa. Varhaisnuorten- ja nuorten tilaisuuksia, mm. donkkis-illat. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Jumalanpalveluksia molemmissa kappeleissa n. 35, joista osa on messuja, osa perhekirkkoja.kinkereitä 9, lisäksi koulukinkerit. Hartaustilaisuuksia n. 40. Musiikkitilaisuuksia n 10. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Säännöllinen jumalanpalveluselämä seurakuntaelämän keskuksena. Seurakuntalaisten kohtaaminen kodeissa, kouluissa, laitoksissa jne. pidetään vahvana.perheiden tukeminen ja perheyhteyden vahvistaminen. Aluetoiminnan vahvistaminen ja syventäminen Ounavaara-Alakemijoen alueella. Nuorten tukeminen, läsnäolo kouluilla. 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020 Vähintään samat kuin edellä. Korkalovaara-Ounasjoen aluetyö Jatketaan hyvin vakiintunutta toimintaa ja yhteistyötä alueella. Työntekijät ovat helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia. Toimintaa järjestetään seurakuntalaisten tarpeista käsin. Jalkaudutaan kylien tapahtumiin. Tarjotaan vapaaehtoisille sopivia tehtäviä ja tuetaan heitä. Diakoniatyössä kohdataan ihmisiä ja autetaan erityisesti niitä, jotka jäävät muun avun ulkopuolelle. Toteutetaan laadukasta, monipuolista, ison alueen haasteet huomioon ottavaa varhaisnuoriso- ja nuorisotyötä. Koko tiiminä kuuntelemme, kohtaamme ja kutsumme; kodeissa, koulussa, kaduilla ja kappeleilla. Vahvistetaan yhteyttä lapsiperheisiin lapsityön kerhojen ja erilaisten kirkko- ja pihatapahtumien kautta. Sinetässä pidetään vähän harvemmin perhemessuja, mutta niihin vastaavasti panostetaan erityisesti mm. viestinnässä. Tuetaan mm. hartauksilla diakonian keittopäivää Korkalovaaran kappelilla. Tiedotusta lisätään toiminnan yhteydessä. Lisätään some-viestintää alueella. Käytetään alueen työntekijöille tulevia oikeuksia päivittää nettisivuja. Vapaaehtoisten osallistumista jumalanpalveluselämään vahvistetaan edelleen. Yhdessä hiippakunnan työntekijän kanssa tuetaan saamen kieltä puhuvien hengellistä elämää Korkalovaaran kappelilla. Alueneuvosto osallistuu toimintaan entistä enemmän. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Korkalovaarassa messu joka sunnuntai klo 13. Sinetässä messu tai muu vastaava tilaisuus joka toinen sunnuntai klo 11. Noin kerran kuukaudessa sanajumalanpalvelus, messu, hartaus tms. Meltauksessa klo 10 ja Maijasessa klo 13. Jumalanpalvelusten yhteyteen järjestetään kahvihetki. Korkalovaarassa järjestetään noin 4 kertaa vuodessa lapsiperheille suunnattu Pinjapuun alla -tapahtuma, johon kuuluu perhemessu, välipala ja yhdessä puuhailua. Sinetän kappelilla perhekirk- 49

52 ko oheistoimintoineen noin 4-5 kertaa vuodessa. Koulujen kanssa ylläpidetään tiivis yhteistyö mm. päivänavausten, vierailujen, tukarikoulutusten ja jumalanpalvelusten kautta. Ylläpidetään hartauselämää alueen viidessä vanhusten hoivapaikassa. Diakonia: Diakoniatyöntekijöiden henkilökohtainen asiakastyö kotikäynneillä ja vastaanotoilla. Korkalovaaran kappelissa on diakoniatyöllä oma työhuone, vastaanotolla kohdataan 60 % asiakkaista. Ounasjoella keskeistä kotikäyntityö (60 % työajasta). Vanhusten ryhmätoiminta: Eläkeläisten kerhoja Ounasjoella 3 kpl (lisäksi yksi yhteistyökerho Songassa) ja Korkalovaara- Ylikylässä 2 kpl. Diakoniapiirejä Ounasjoella 6 kpl ja Korkalovaarassa 1 kpl. Korkalovaaran kappelissa diakoniakorttelitoimikunnan järjestämä keittopäivä keskiviikkoisin 32 kertaa vuodessa. Papisto ja diakoniatyöntekijät käyvät onnittelemassa syntymäpäiväsankareita ja järjestävät myös yhteisjuhlia. Kinkerit järjestetään myös yhteistyöllä. Diakoniatyöntekijöiden johdolla organisoidaan Yhteisvastuukeräys. Varhaisnuorisotyö: Kerhotoiminnassa on kerhonohjaajaa, jotka pyörittävät n kerhoa. Kerhonohjaajia koulutetaan omalla alueella kurssilla, kerhonohjaajapäivillä ja kuukausitapaamisissa. Tapahtumia ja ikäkausijuhlia: mm. 10-synttärit, Starsillat (12), teemapajoja(4) ja perhepyhiä (14). Nuorisotyö: Rippikouluja alueella pyörii kauden aikana 7-8 ryhmää, myös esirippikoulutoiminta jatkuu. Rippikoulun jälkeen ituja isoskoulutusta järjestetään 4-6 ryhmässä. Nuorille suunnattuja tapahtumia 1-2 vuodessa. Tukihenkilötoiminta/ yksilötyö tarjoaa nuorelle mahdollisuuden saada tukea ja pohtia omia elämänkysymyksiään. Olemme osana moniammatillisia tiimejä, jotka kokoontuvat kouluittain säännöllisesti ajankohtaispalavereihin sekä järjestävät tapahtumia, tilaisuuksia ja pienryhmätoimintaa. Retkille ja leireille kutsutaan eri-ikäisiä lapsia ja nuoria sekä perheitä. LAVA: Alueen toiminnassa pyritään ottamaan monella tavalla huomioon lapsiperheet. Lapsityön kerhoja on useampana päivänä viikossa eri paikoissa. Nuorisotyöllä ja perhemessutoiminnalla tuetaan perheiden kasvatustyötä. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Korkalovaara-Ounasjoen alueella n seurakuntalaista. Aluetiimi: 3 pappia, 2 nuorisotyönohjaajaa, 2 diakoniatyöntekijää, 2 kanttoria, 3 seurakuntamestaria, 5 lastenohjaajaa TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Jatketaan hyvin vakiintunutta toimintaa ja yhteistyötä alueella. Työntekijät ovat helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia. Toimintaa järjestetään seurakuntalaisten tarpeista käsin. Vapaaehtoistyö pyritään vakiinnuttamaan vahvaksi osaksi seurakunnan toimintaa. Perhetapahtumat. Koulutyö. Saamelaistyö. Vapaaehtoisten tukeminen. Saarenkylä-Nammankylät-yläkemijoki aluetyö 1.Tavoitteet: Yhdessä jaksamme paremmin. Kristillisestä uskosta ja identiteetistä kumpuava monipuolinen jumalanpalveluselämä. Yhteisöllisyyden tukeminen kylien ja kappelien läheisyydessä. Yhteyksien luominen ja ylläpitäminen alueen eri yhteisöihin ja laitoksiin. Aito vuorovaikutteinen suhde, vierellä kulkea ja rohkaista ihmisiä arjen eri elämäntilanteiden keskellä. Kristillisen identiteetin kasvu ja seurakuntayhteyteen kuulumisen tukeminen eri ikäisten keskuudessa. Seurakunnan ylläpitämä diakoninen ja vapaaehtoisten tuki, joka kohdistuu vähäosaisiin, syrjäytymisuhan alla eläviin ja apua tarvitseviin. Yhteiskuntarauhan ja turvallisuuden tunteen kasvun tukeminen ihmisten elämässä. Alueella tapahtuvan ulkoisen ja sisäisen toiminnan tiedottamisen kehittäminen. Alueen työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten keskinäinen aito vuorovaikutteinen suhde ja yhteisen työntekemisen kehittäminen ja toteuttaminen. 2.Painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit Monipuolinen ja säännöllinen jumalanpalveluselämä alueen eri kappeleissa ja kyläyhteisöjen keskellä. Yhteistyö alueen kuntasektorien päiväkotien kanssa. Yhteistyö alueen eri alakoulujen ja koulujen kanssa. Alueen rippikoulutyön sinä olet ihme seurakuntaan tutustumisjakson kehittäminen yhdessä eri alueen työalojen kanssa. Sielunhoitotyö alueen eri sairaaloissa ja vanhustentaloissa Alueen sisäisen ja ulkoisen tiedotuksen kehittäminen; koulutuksen kautta kohti monipuolisempaa viestintää. Alueen työntekijöiden jalkautuminen alueen eri kyläyhteisöjen Facebook ryhmiin. Aluepapin ja alueen eri työalojen keskinäisen aluekeskustelun käynnistäminen 3.Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Säännöllinen Jumalanpalveluselämä Auttin -, Viirin -, Jouttikeron kappeleissa ja Aapakirkossa sekä alueen eri kyläyhteisöjen keskellä suurten kirkkopyhien aikana. Yhteistyössä toimitettavat lasten kirkkohetket alueen kuntasektorin päiväkotien kanssa: Adventti/Joulu, Laskiaistiistai, Pääsiäinen, Suvivirren sunnuntai ja Mikkelin päivä. Säännölliset aamunavaukset alueen kouluissa. Yhteistyössä koulun kanssa toimitettavat varhaisnuorten ja nuorten kirkkohetket eri kirkkovuoden aikana: Adventti/joulu, Pääsiäinen ja Suvivirren sunnuntai. Alueen rippikouluryhmien seurakuntaan tutustumisjakson yhtenäistäminen ennen varsinaista leirijaksoa. Alueen tapahtumien monipuolinen tiedottaminen. Aluepapin ja alueen eri työalojen aluekeskustelu syyslukukaudella. 50

53 4.Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Jumalanpalvelukset ja virsikirkot kappeleissa/kyläyhteisöissä 124, Lastenkirkot 28, Perhepyhät/alueen 4-synttäri 8, kinkerit 16 rippikouluryhmiä 5-6, KJL 20, Motoristikirkko, aamunavauksia 1x/kk, Napapiirin yläkoulu 1x/vko. KESKIKAUPUNKI, AIKUISTYÖ KESKIKAUPUNKI, MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET KESKIKAUPUNKI, MUU SEURAKUNTATYÖ

54 KESKIKAUPUNGIN ALUETYÖ YHTEENSÄ ALAKEMIJOEN-OUNASVAARAN JUMALANPALVELUSELÄMÄ ALAKEMIJOEN-OUNASVAARAN AIKUISTYÖ ALAKEMIJOEN-OUNASVAARAN MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET

55 ALAKEMIJOEN OUNASVAARAN MUU SEURAKUNTATYÖ ALAKEMIJOEN-OUNASVAARAN ALUETYÖ YHTEENSÄ KORKALOVAARAN-OUNASJOEN JUMALANPALVELUSELÄMÄ KORKALOVAARAN-OUNASJOEN AIKUISTYÖ

56 KORKALOVAARAN-OUNASJOEN MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET KORKALOVAARAN-OUNASJOEN MUU SEURAKUNTATYÖ KORKALOVAARAN-OUNASJOEN ALUETYÖ YHTEENSÄ 54

57 SAARENKYLÄN-NAMMANKYLIEN-YLÄKEMIJOEN JUMALANPALVELUSELÄMÄ SAARENKYLÄN-NAMMANKYLIEN-YLÄKEMIJOEN MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET SAARENKYLÄN-NAMMANKYLIEN-YLÄKEMIJOEN MUU SEURAKUNTATYÖ

58 SAARENKYLÄN-NAMMANKYLIEN-YLÄKEMIJOEN ALUETYÖ YHTEENSÄ Hautaustoimi Toteuttaa laadullisesti hyvää hautaustoimen palvelua. Hoitaa varsinaisen hautaustoimen tehtävät ammattitaidolla ja sureva omainen huomioon ottaen. Hautausmaiden hoito- ja kunnossapitotehtävien yhdenmukaisuus kaikilla hautausmailla. Huolehtia hautausmaiden kulttuurin ja luonteen säilyttämisestä samalla ajanmukaisiksi kunnostaen. Ympäristötietoisuuden lisääminen niin työntekijöille kuin hautausmailla kävijöille. Toteutetaan hauta- ja kiinteistötoimen johtokunnan hautausmaakatselmuksien kunnostus- ja parannusehdotuksia talousarvion sallimissa raameissa. Hautausmaiden alueita kunnostetaan järjestelmällisesti. Viljavuusanalyysien mukaiset hautausmaiden lannoitukset ja kalkitukset. Uusitaan tarvittavat koneet ja laitteet. Hautavarusteluita uusitaan säännöllisesti. Huolehditaan työturvallisuudesta. Projekti: hautojen hoitamattomuuden kuulutusmenettely. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Hauta- ja kiinteistötoimen johtokunnan hautausmaakatselmuksissa ilmenneitä kunnostustarpeita toteutetaan. Työntekijöiden ammattitaitoa ylläpidetään säännöllisillä työalakokouksilla sekä koulutuksilla. Uusia hauta-alueita ja -rivejä valmistetaan tarpeen mukaan (käytävät, sähköt, vesi, jätteenkeräys, alueen pintaus). Nurmialueita hoidetaan viljavuusanalyysien tulosten mukaisilla kalkituksilla ja lannoituksilla sekä tarvittaessa uusimalla kokonaisia nurmialueita. Käytäviä kunnostetaan tarvittaessa ja ylläpidetään säännöllisillä hoitotoimenpiteillä. Suurin osa työstä tehdään omana työnä 11 ympärivuotisen työntekijän sekä noin 100 kausi- ja kesätyöntekijän voimin kaikilla hautausmailla. Joitain töitä ostetaan ulkopuolisilta, kuten lumitöitä sekä erikoisammattitaitoa vaativia töitä (sähkötyöt). Tuhkausmatkojen tukemista jatketaan :lla. Hautojen hoitamattomuuden kuulutusmenettelyprojektia jatketaan IV hautausmaalla. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Pienkalustoa uusitaan ( v.2017, v.2016, v.2015) edestä. Alueiden kunnostuksiin ja uusimisiin käytetään (v.2017, v.2016, v.2015) ja lisätalousarviona anotaan 6000 kameravalvonnan jatkamiseen IV hautausmaalla sekä III hautausmaan kameravalvonnan vanhan uusimiseen ja jatkamiseen. Hautausmaksua korotetaan arkkuhaudan osalta 30 ja uurnahaudan osalta 20. Tällä korotuksella saadaan tuloilla katettua varsinaisista hautauksista aiheutuneita kuluja 66 % verran ja näin ollen toimintatuottojen määrä on arvion mukaan Koko hautaustoimen osalta arviolta hieman yli 17 % bruttokustannuksista tultaisiin kattamaan hautaukseen liittyvistä maksuista ja hautapaikkoista saatavilla tuloilla. Uusitaan ja hankitaan tarvittavia hautavarusteita. Hautatoimen ulkoisen toimintakatteen arvio on , mikäli lisätalousarvio III ha IV hautausmaiden kameravalvonnan jatkaminen hyväksytään ( v.2017, v.2016, v.2015, v.2014). TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Toteuttaa laadullisesti hyvää hautaustoimen palvelua. Hoitaa varsinaisen hautaustoimen tehtävät ammattitaidolla ja sureva omainen huomioon ottaen. Hautausmaiden hoito- ja kunnossapitotehtävien yhdenmukaisuus kaikilla hautausmailla. Huolehtia hautausmaiden kulttuurin ja luonteen säilyttämisestä samalla ajanmukaisiksi kunnostaen. Ympäristöohjelman uusien tavoitteiden suunnittelu ja toteuttaminen. 56

59 Toteutetaan hauta- ja kiinteistötoimen johtokunnan hautausmaakatselmuksien kunnostus- ja parannusehdotuksia. Hautausmaiden nurmialueita ja käytäviä kunnostetaan järjestelmällisesti hautausmaittain. Toteutetaan puuston harvennuksia hautausmailla. Uusitaan tarvittavat koneet ja laitteet. Uusien hautarivien ja alueiden rakentaminen käyttöön ottoa varten. Projekti: hautojen hoitamattomuuden kuulutusmenettely jatkuu 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020 Pienkalustoa pitäisi uusia vähintään edestä vuositasolla, jotta niiden korjaukset ja kunnossapidot eivät rasittaisi taloutta. Alueiden kunnostuksiin ja rakentamisiin tulisi käyttää vähintään vuositasolla. Hautatoimen ulkoisen toimintakatteen talousarvio tulisi olla noin Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2021 eteenpäin Toteuttaa laadullisesti hyvää hautaustoimen palvelua. Hoitaa varsinaisen hautaustoimen tehtävät ammattitaidolla ja sureva omainen huomioon ottaen. Hautausmaiden hoito- ja kunnossapitotehtävien yhdenmukaisuus kaikilla hautausmailla. Huolehtia hautausmaiden kulttuurin ja luonteen säilyttämisestä samalla ajanmukaisiksi kunnostaen. HAUTA- JA PUISTOTOIMISTO HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT, 1. HAUTAUSMAA

60 HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT, 2. HAUTAUSMAA HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT, 3. HAUTAUSMAA

61 HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT, 4. HAUTAUSMAA HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT, TAVIVAARAN HAUTAUSMAA

62 HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT, LEIPEEN HAUTAUSMAA HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT, PALONIEMEN HAUTAUSMAA HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT, MAIJASEN HAUTAUSMAA

63 HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT, MELTAUKSEN HAUTAUSMAA HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT, SINETÄN HAUTAUSMAA HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT, AUTTIN HAUTAUSMAA

64 HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT, VIIRIN HAUTAUSMAA HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT, JOUTTIKERON HAUTAUSMAA HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT, MISIN HAUTAUSMAA

65 HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT, TUNNSTUKSETON HAUTAUSMAA VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI 3. HAUTAUSMAA VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI, 4. HAUTAUSMAA

66 VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI, TAVIVAARAN HAUTAUSMAA VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI, LEIPEEN HAUTAUSMAA VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI, PALONIEMEN HAUTAUSMAA

67 VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI, MAIJANEN VARINAINEN HAUTAUSTOIMI, MELTAUS VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI, SINETÄN HAUTAUSMAA

68 VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI, AUTTIN HAUTAUSMAA VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI, VIIRIN HAUTAUSMAA VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI, JOUTTIKERON HAUTAUSMAA

69 VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI, MISIN HAUTAUSMAA VARSINAINEN HAUTAUSTOIMI, TUNNUKSETON HAUTAUSMAA HAUTAUSTOIMI, PL 4. YHTEENSÄ 67

70 Kiinteistötoimi Seurakunnan toiminnan avustaminen tarjoamalla kiinteistö- ja suntiopalvelut sekä asianmukaisten ja terveellisten toimitilojen turvaaminen. Tehdään ennalta ehkäisevää huoltoa- ja korjausta resurssien sallimissa puitteissa. Suoritetaan laitteistojen huolto- ja kunnossapito töitä. Seurataan ja kehitetään kiinteistöjen huolto- ja ylläpitoa sekä päivitetään Kiinteistötoimen PTS:aa. Seurataan kiinteistöjen energia ja kulutustietoja. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Käydään keskusteluja tilojen käyttäjien kanssa ja huomioidaan mahdolliset käyttötarvemuutokset tulevissa hankkeissa tai tehdään erillisiä toimitilamuutoksia/korjauksia. Kiinnitetään erityistä huomiota tilojen käyttöön ja käytön tehostamiseen (käyttöaste) ja mietitään mahdollisia toiminnan siirtoja omiin kiinteistöihin työalojen kanssa. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v talousarvio esitys TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Seurakunnan toiminnan avustaminen tarjoamalla kiinteistö- ja suntiopalvelut,sekä asianmukaisten ja terveellisten toimitilojen turvaaminen. Toteuttaa rakennushankkeita investointisuunnitelman mukaisesti, sekä tarvittavia 4- ja 5-pääluokan eli kiinteistöja hautaustoimen pieninvestointeja ja teknistä huoltoa. Kiinteistötoimessa huomioidaan myös ympäristödiplomin vaateet ja tehtäväksi määrätyt hankkeet. Rauhankadun seurakuntakodin ja seurakuntakeskuksen peruskorjaukset ja muutokset ovat investointisuunnitelmissa. Suunnittelun lähtökohtana on, että srk-keskukseen- ja kotiin saadaan tilojen uudelleen suunnittelulla siirrettyä toimintoja nykyisistä vuokratiloista. Muurolan kappelin peruskorjausta on siirretty kiireellisimpien projektien (krematorio) vuoksi. Kiinteistöjen rakennusosien ja tekniikan perusparantamista ja -korjausta toteutetaan kiireellisyyden ja resurssien puitteissa. Kiinnitetään erityistä huomiota tilojen käyttöön ja niiden tehostamiseen (käyttöaste) ja mietitään mahdollisia toiminnan siirtoja omiin kiinteistöihin työalojen kanssa. Kerätään kiinteistötietoja tulevalle suunnitelmakaudelle Siunauskappelit Huolehtia seurakunnan tehtäviin kuuluvan vainajan siunaukseen liittyvistä avustavista palveluista Viirinkankaan ja Tavivaaran kappeleissa. Hoitaa vainajan siunaustilaisuuteen liittyvät tehtävät ammattitaidolla ja sureva omainen huomioon ottaen. Huolehtia siunauskappeleiden kunnosta ja tekniikasta sekä niiden toimivuudesta. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Vainajan siunaukseen liittyvät avustavat palvelut huolehditaan ammattitaidolla ja sureva omainen huomioon ottaen. Huolehditaan rakennuksien kunnosta sekä tekniikan toimivuudesta seuraamalla työskentelyn yhteydessä ja säännöllisillä toimenpiteillä kuten veden ja lämmön kuukausiseurannalla sekä tarkastamalla ja huoltamalla laitteistoja ja rakenteita ajallaan. Tällä hetkellä Viirinkankaan ja Tavivaaran kappelit ovat suhteellisen hyvässä kunnossa, mutta rakennusten huoltojen ja korjausten määrät ja näin ollen kustannukset ovat viime vuosina nousseet. Nämä kustannukset aiheuttavat talousarvioraamin ylitystä siunauskappelien siunaustilaisuuksiin liittyvässä osuudessa sekä vaikuttavat osaltaan entistä pienempää hankintojen ja ostopalvelujen määrää hautaustoimen kokonaistalousarvion sisällä. Uutena palvelun ostona tulee talousarvioon varata urkujen huolto kahden vuoden välein sekä siunaustilaisuuksiin liittyen käyttäjien toiveena tulostimen leasing-kulut molempiin siunauskappeleihin. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Viirinkankaan siunauskappelin siunaustilaisuuksiin liittyvän talousarvion ulkoinen toimintakate vuodelle 2018 on 3284 (2041 v. 2017), jossa on 1284 ylitystä annettuun talousarvio raamiin verrattuna. Tavivaaran siunauskappelin siunaustilaisuuksiin liittyvän talousarvion ulkoinen toimintakate vuodelle 2018 on ( v. 2017), jossa on 395 ylitystä annettuun talousarvio raamiin verrattuna. Syy annettujen raamien ylitykseen on kerrottu kohdassa 3. käytännön toteutuksen kuvaus. 68

71 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Huolehtia seurakunnan tehtäviin kuuluvan vainajan siunaukseen liittyvistä avustavista palveluista Viirinkankaan ja Tavivaaran kappeleissa. Hoitaa vainajan siunaustilaisuuteen liittyvät tehtävät ammattitaidolla ja sureva omainen huomioon ottaen. Huolehtia siunauskappeleiden kunnosta ja tekniikasta sekä niiden toimivuudesta. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Vainajan siunaukseen liittyvät avustavat palvelut huolehditaan ammattitaidolla ja sureva omainen huomioon ottaen. Huolehditaan rakennuksien kunnosta sekä tekniikan toimivuudesta seuraamalla työskentelyn yhteydessä ja säännöllisillä toimenpiteillä kuten veden ja lämmön kuukausiseurannalla sekä tarkastamalla ja huoltamalla laitteistoja ja rakenteita ajallaan. Norvajärven leirikeskus Palvella asiakkaita siten, että leirikeskuksesta lähtee vain levänneitä ja tyytyväisiä asiakkaita. Ulkopuolisten asiakkaiden lisääminen mahdollisuuksien mukaan, jotta toimintatuloilla voitaisiin kattaa toimintamenot. Kiinnitetään huomiota erityisruokavaliota nauttivien vieraiden kasvaneeseen tarpeeseen. Leiripirtin ja Puusaunan korjaus Piha-alueiden siistiminen remontin jäljiltä. Pelialueiden huolto- ja kunnossapitotoimenpiteiden opettelu Ympäristöohjelman toteuttaminen. Kerätään erityisruokavaliota nauttivilta erillisellä lomakkeella tarvittavat tiedot. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Tarjoamalla asiakkaille viihtyisät, siistit ja turvalliset kokous-, majoitus- ja ulkoilutilat. Tarjota hyvää kotiruokaa. Seurakunnan muiden työalojen kanssa pidetään yhteistyö- ja kehittämispalavereita. TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Palvella asiakkaita niin että leirikeskuksesta lähtee vain levänneitä ja tyytyväisiä asiakkaita. Ympäristöohjelman toteuttaminen. Piha-alueiden siistiminen. Pelialuein huolto ja kunnossa pito. Roskakatoksen rakentaminen 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020 Rapalahden luontopolun ja rannan suunnittelu. 4.Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2021 eteenpäin Rapalahden luontopolun ja rannan toteuttaminen. 69

72 KIINTEISTÖHALLINTO ROVANIEMEN KIRKKO

73 4. HAUTAUSMAAN SIUNAUSKAPPELI TAVIVAARAN SIUNAUSKAPPELI

74 AUTTIN KAPPELI JOUTTIKERON KAPPELI

75 KORKALOVAARAN KAPPELI MAIJASEN KAPPELI

76 MELTAUKSEN KAPPELI MUUROLAN KAPPELI

77 OUNASRINTEEN KAPPELI SINETÄN KAPPELI

78 VIIRIN KAPPELI SEURAKUNTAKOTI

79 SEURAKUNTAKESKUS SAARENKYLÄN SEURAKUNTATALO/AAPAKIRKKO

80 SAARENKYLÄN KERHOTALO KORKALOVAARAN SEURAKUNTATALO/HILLAKIRKKO VIIRINKYLÄN UUSI SEURAKUNTATALO

81 MAAKUNTAKATU 16 B 6, MAAKUNTAKATU 16 B 4, KIVIKATU 20 ASUNTO 5-6,

82 SUDENTIE 14 ASUNTO 11, VANAMOKATU 15 B 10, UKKOHERRANTIE 15 A 3 JA B 19 + AP JA AH,

83 MUUROLAN ASUINTALO NORVAJÄRVEN LEIRIKESKUS

84 PAANIEMEN MAJA MUUT MAJAT JA KÄMPÄT METSÄTALOUS

85 MAAN VUOKRAT JA MAATALOUS PERHENEUVONTA/HAUTAINHOITORAHASTO KIVITAIPALEEN KERHOTILA

86 HELMIKAMMARI/KIINT. OY ROILIIKETORI, OP KATUTASO/KIINT. OY RAUMANKULMA NUORISOTOIMISTO/KIINT. OY RAUMANKULMA

87 NIVAVAARAN KERHOTILA/ASEMATIE 1, NISKANPERÄN KERHOTILA/KIIN. OY ROVATALO KELTAKANKAAN KERHOTILA/KIIT. OY KELTAKANGAS

88 VANTUS-KERHOTILA/PIRTTIKOSKENTIE 14, KOSKENKYLÄN KERHOTILA/KIINT. OY ROVATALO KIINTEISTÖTOIMI, PL 5 YHTEENSÄ 86

89 BUDJETTI YHTEENSÄ 87

90 BUDJETTI YHTEENSÄ 88

91 BUDJETTI YHTEENSÄ 89

92 BUDJETTI YHTEENSÄ 90

93 BUDJETTI YHTEENSÄ 91

94 INVESTOINTIOSA 92

95 RAHOITUSLASKELMA 93

96 Hautainhoitorahasto Hautainhoitorahaston palveluiden sekä asiakaspalvelun yhdenmukaisuus kaikilla hautausmailla. Hoitotason laadukkuus. Hautausmaakohtaisten hoito- ja työohjekansioiden pitäminen ajanmukaisena. Työmenetelmien kustannustehokkuus. Saada kilpailutuksessa laadukasta taimimateriaalia Perennahoitojen lisääminen. Hoitotoimenpiteissä huomioidaan ympäristöystävällisyys. Sopimushautojen hoidosta aiheutuvien kustannusten kattaminen sopimuksista perittävillä maksuilla. Ympärivuotisten sekä kausi- ja kesätyöntekijöiden opastus. Hautainhoitojen reklamaatioiden dokumentointi ja ongelmakohtien poistaminen. Hautainhoitorahaston taimiston ylläpitäminen sekä perennahoitojen taimien omatuotanto. Uusien perennahoitokasvien löytäminen tuotantoon. Kynttilänsytytyspalvelun muovijätteen vähentäminen. 3. Käytännön toteutuksen kuvaus lyhyesti Huolehditaan hyvästä ammattitaidosta opastamalla henkilökuntaa, ylläpitämällä hoito- ja työohjekansiota sekä pitämällä säännöllisiä työalakokouksia. Ympäristötietoisuutta lisätään niin henkilökunnan kuin hautausmailla vierailijoiden keskuudessa ilmoituksin hautausmaalla ja artikkeleilla Pääsky-lehdessä. Kynttilän sytytyspalvelusta syntyvää jätteenmäärää pyritään vähentämään täyttökynttilöillä ja esimerkiksi sillä, että kynttilänsytytyspalvelussa voi ostaa vain yhden kynttilän. Viljavuusanalyysien mukaisia lannoitussuosituksia noudatetaan kasvukauden aikaisissa hoidoissa. Kesäkukkien toimittaja kilpailutetaan julkisien hankintojen ohjeilla. Hoitosopimuksiin liittyvät reklamaatiot dokumentoidaan sekä ongelmakohtia pyritään poistamaan. Hoitosopimusten hoitojen kannalta välttämättömät hankinnat toteutetaan. Hoitosopimuksien aiheuttamat kustannukset kohdennetaan hautainhoitorahastolle. 4. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavat tunnusluvut v Hautainhoitosopimuksia on noin 2500 kpl, joista puolet on IV hautausmaalla. Ennustettavissa on palkkojen ja hankintojen hintojen korotuksia, joten hoitomaksuja tulee nostaa noin 1 %:n verran vuodelle 2018, jotta toimintatuotoilla katettaisiin toimintakulut. Vuokratuotot pysyvät v tasolla. Hautainhoitorahastolla on hautaustoimen kanssa noin 45 yhteistä kausi- ja kesätyöntekijää erimittaisissa työsuhteissa (yhteensä 58 työkuukautta), esimerkiksi kausityöntekijöistä kaikilla puutarhureilla on puolet työajasta hautainhoitorahaston tehtäviä. Kausi- ja kesätyöntekijöitä on riittävästi, mikäli hoitosopimusten määrä pysyy samalla tasolla. Palkkakustannuksia nostetaan oletettavan palkankorotuksen verran. Hautainhoitorahasto ostaa vuosittain noin kesäkukkaa, joiden hankintaan varataan Muita kuluja on tarkistettu aiempien vuosien perusteella. Pääoman korkotuottojen oletus on noin Hoitomaksut muut tulot = Toimintatuotot yhteensä Palkat sivukuluineen muut menot = Toimintakulut yhteensä Toimintakate = Toimintatuotot Toimintakulut = Vuosikate = Toimintakate korkotuotot = +273 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Tavoitteena on kustannusten ja hoidoista perittävien maksujen yhdenmukaisuus sekä hoitotason laadukkuus välimatkoista huolimatta. Perennahoitoja pyritään lisäämään niiden ympäristöystävällisyyden ja hoitokustannusten mataluuden vuoksi. Tavoitteena on pitää hautainhoitorahaston hoitojen määrä vähintäänkin samalla tasolla. Pyritään kehittämään haudanhoitoja entistä ympäristöystävällisempään muotoon. Hoitosopimuksista perittävillä maksuilla tulee kattaa vuosittain hoidoista aiheutuneet kustannukset. Vanhojen sopimushautojen hoitotasoa on tarkasteltava aika-ajoin suhteessa hoitoon käytettävissä olevaan pääomaan. Hoitokoulutusta ylläpidetään ja ajanmukaistetaan. Hautainhoitorahaston perennataimiston ylläpitäminen sekä jatketaan lajikevalikoiman testaamista näyteistutuksissa. Kesäkukkien lajikevalikoiman ajanmukaisuus tarkistetaan vuosittain. 3. Toimintayksikön / työalan toimintaa kuvaavia tunnuslukuja v ja 2020 Toimintatuotoilla tulee vuosittain kattaa toimintakulut. 4.Tavoitteet, painopisteet ja mahdolliset erillisprojektit vuodesta 2021 eteenpäin Tavoitteena on ylläpitää hautainhoitorahaston toimintaa ja kannattavuutta kaikilla hautausmaillamme välimatkoista huolimatta. 50 vuoden hoitosopimuksia päättyy vuosittain aina vuoteen 2025 asti. Hoitosopimukset tulee pitää lyhyinä (enintään 10 vuoden mittaisina), koska sopimuksista aiheutuvien kustannusten hallinta suhteessa käytettävissä oleviin varoihin on mahdollista vuositasolla, vaikka kustannukset nousisivatkin. 94

97 HAUTAINHOITORAHASTO 95

98 HAUTAINHOITORAHASTO 96