Toimintasuunnitelma ja Talousarvio vuodelle 2019

Transkriptio

1 Rovaniemen seurakunta, kirkkoneuvosto , 173 Rovaniemen seurakunta, kirkkovaltuusto Toimintasuunnitelma ja Talousarvio vuodelle 2019 Toiminta- ja taloussuunnitelma

2

3 SISÄLLYSLUETTELO sivu Yleisperustelut 1-3 Henkilöstösuunnitelma Pääluokka Kirkolliset vaalit, kirkkovaltuusto, kirkkoneuvosto, alueneuvostot, työalajohtokunnat, IT-palvelukeskus, taloushallinto, tilintarkastus, työterveyshuolto, yhteistyötoimikunta, työpaikkaruokala, atk- hallinto, kirkonkirjojenpito, kirkkoherranvirasto, muu yleishallinto 9-19 Hallinto yhteensä Pääluokka Jumalanpalveluselämä, hautaan siunaaminen, muut kirkolliset toimitukset, aikuistyö, muut seurakuntatilaisuudet, tiedotukset ja viestintä, musiikki, päiväkerhotyö, pyhäkoulutyö, varhaisnuorisotyö, partiotyö, rippikoulutyö, nuorisotyö, erityisnuorisotyö, perhekerhotyö, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, muu lapsi- ja nuorisotyö, koulu- ja oppilaitostyö, diakonia, perheneuvonta, sairaalasielunhoito, Palveleva Puhelin, kehitysvammaistyö, sielunhoito, lähetystyö, kansainvälinen diakonia ja muu toiminta, muu seurakuntatyö, alueiden työ Talousarvioavustukset 50 Seurakunnallinen työ yhteensä Pääluokka Hautaustoimi Pääluokka Kiinteistötoimi Tiliryhmätasoinen tuloslaskelma 59 Investoinnit 60 Rahoituslaskelma 61 Hautainhoitorahasto 62 64

4 Yleisperustelut talousarviovuodelle 2019 Yleistä /aj Kirkkohallitus on antanut yleiskirjeessään 13/2018 ohjeita talousarvion laadintaan vuodelle Talouden nykytila Talouden kehitys Suomessa on ollut alavireistä vuodesta 2009 alkaen, mutta kansantalouden tuotanto alkoi kasvaa vuonna 2015 ja viimeisen vuoden aikana kasvu on ollut keskimäärin 2,4 prosenttia. Valtiovarainministeriön syyskuisen ennusteen mukaan suhdannehuippu saavutettaisiin tänä vuonna, jolloin bkt kasvaisi kolme prosenttia. Tulevina vuosina kasvu ei olisi enää yhtä suurta. Vuonna 2017 seurakuntien talous kokonaisuutena parani. Tilanne on kuitenkin kaksijakoinen: suurehko joukko seurakuntia on kyennyt parantamaan tilannettaan ja talous on ylijäämäinen, mutta osalla seurakunnista tilanne kehittyy entistäkin huonompaan suuntaan. Kirkollisverotulojen yhteissumma aleni 11 miljoonalla eurolla. Verotulojen kehityksessäkin kahtiajako näkyy mm. siten, että 138 seurakuntataloudella verotuotto kasvoi ja 141:llä väheni. Kirkollisveron tilityksissä saavutettiin korkein määrä vuonna 2009 (v rahanarvossa). Siitä lähtien vuoteen 2017 mennessä kirkollisverojen määrä on laskenut noin 7,5 prosenttia, eli keskimäärin vajaan prosentin vuodessa. Vuoden 2018 kirkollisverotulojen odotetaan hieman kasvavan työllisyyden paranemisesta ja palkankorotuksista johtuen. Valtionrahoituksen määrä pysyi entisellään. Ennusteita vuodelle 2019 Suuri osa talousennusteista on päivitetty syyskuussa. Niiden mukaan kokonaistuotannon kasvuennustetta kuluvalle vuodelle on korotettu ja se on keskimäärin lähes kolmessa prosentissa. Sen sijaan vuoden 2019 ja 2020 kasvuennustuksia on alennettu. Vuonna 2019 talous kasvaisi noin kaksi prosenttia ja vuonna 2020 noin 1,5 prosenttia. Inflaation odotetaan olevan vuonna 2019 noin 1,5 prosenttia. Ennusteiden hajonta on melko suuri; 1,0 2,0 prosenttia. Vuonna 2020 kuluttajahinnat nousisivat vain hieman enemmän 1,6 prosenttia. Inflaatio pysyisi lähivuosina edelleen alhaisella tasolla. Ansioihin odotetaan kasvua. Vuonna 2019 ansiotaso kasvaisi 2,4 prosenttia ja vuonna 2020 kasvu olisi 2,7 prosenttia. Näitä ennusteita on korotettu viime keväästä. Työttömien määrän odotetaan laskevan, eli työttömyysaste olisi 7,3 prosenttia vuonna 2019 ja 7,2 prosenttia vuonna Nämäkin ennusteet ovat muuttuneet parempaan suuntaan. Kirkollisvero ja jäsenmäärän kehitys Kirkollisveron määrään vaikuttavat talouden yleisen kehityksen lisäksi veroperustemuutokset, työllisyystilanne, kirkollisveroprosentin suurus, seurakunnan jäsenten ansiotulojen määrä ja ansiotuloja saa-vien lukumäärä. Valtion talousarvioesityksen mukaan ansiotulojen verotukseen on tulossa joitakin pienehköjä veronkevennyksiä, joiden vaikutus verotuloihin on noin prosentin luokkaa. Keskimäärin vuonna 2019 kirkollisverojen odotetaan kasvavan noin neljä prosenttia. Seurakuntatalouskohtaiset erot ovat tosin erittäin suuria. Osalla seurakuntatalouksista kirkollisveron odotetaan kasvavan jopa yli viisi prosenttia, mutta osalla verokertymä vähenee vuodesta Kirkkohallituksen käyttämien asiantuntijoiden antaman arvion mukaan Rovaniemen seurakunnan kirkollisverokertymä vuonna 2019 olisi peräti 9,621 M. Rovaniemen seurakunnassa laaditun ennusteen mukaan kertymä olisi 9,425 M. Valtionrahoitus Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tuli voimaan vuoden 2016 alussa, ja samalla luovuttiin seurakuntien yhteisövero-osuudesta. Lain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä korvataan valtion talousarviosta maksettavalla 114 miljoonan euron suuruisella rahoituksella. Korvattavia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Hallituksen talousarvioehdotuksessa vuodeksi 2019 evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin on varattu 114 miljoonan euron määräraha. Rahoitus maksetaan Kirkon keskusrahastolle. Rahoituslakiin on kirjattu, että valtion rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Indeksikorotus on kuitenkin toistaiseksi jäädytetty. Keskusrahaston saaman valtionrahoituksen jakotapaan tulee muutos.114 miljoonan euron valtionrahoituksesta 105 miljoonaa euroa (nyt 107 milj.) jaetaan seurakunnille euroa/kunnan asukas -jako-perusteen mukaan, seitsemän miljoonaa euroa (nyt viisi milj.) myönnetään seurakunnille avustuksina kulttuurihistoriallisten rakennusten korjaushankkeisiin ja kaksi miljoonaa euroa käytetään Kirjurin ylläpito- ja kehitystyöhön. 1

5 Maksut kirkon keskushallinnolle Kirkon keskusrahastomaksu Laskennallisen kirkollisveron perusteella määräytyvän Kirkon keskusrahaston perusmaksu aleni vuodeksi 2018 yhdellä prosenttiyksiköllä 6,5 prosenttiin. Tuleville vuosille maksuun ei ole odotettavissa muutosta. Eläkerahastomaksu Kirkollisveron perusteella määräytyvä eläkerahastomaksu korotettiin viiteen prosenttiin vuodeksi Maksuun ei tule muutosta vuodeksi Vuoden 2019 maksun perusteena käytettävä seurakunnan verovuoden 2017 kirkollisvero on vahvistettu lokakuun lopussa. Verotuskustannukset Seurakuntataloudet maksavat verotuskustannuksina Verohallinnosta annetun lain 30 :n perusteella 3,4 prosenttia Verohallinnon toimintamenoista. Valtion vuoden 2019 talousarvioesityksessä Verohallinnon toimintamenot kasvavat noin kahdeksan prosenttia. Palkkakulut Kirkon nykyinen virka- ja työehtosopimus on voimassa saakka. Sopimus sisältää palkkojen 1,0 prosentin suuruisen yleiskorotuksen vuoden 2019 huhtikuussa ja 368 euron suuruisen kertaerän kesäkuussa. Lisäksi sopimus sisältää muita korotuksia eri henkilöstöryhmille. Korotusten kustannusvaikutus on vuositasolla noin 1,8 prosenttia. Julkisen sektorin (valtion, kunnan, kirkon, Kelan, Kevan ja Suomen Pankin) lomarahoja vähennetään 30 prosentilla ensi vuonna. Vähennys koskee vuosina päättyvien lomanmääräytymisvuosien aikana ansaittuihin vuosilomiin liittyviä lomarahoja. Henkilösivukulut Eläkemaksut Seurakuntien työnantajan eläkemaksu vuonna 2019 on 21,4 %. Maksu pysyy muuten nykyisellään, mutta siinä on huomioitu Kilpailukykysopimuksen edellyttämä 0,4 %-yksikön alennus. Kiky-sopimuksen mukaisesti työnantajan eläkemaksu alenee edelleen 0,4 prosenttiyksiköllä vuodeksi Työntekijöiden eläkemaksu vähennetään palkanmaksun yhteydessä. Maksun suuruus riippuu henkilön iästä alle 53-vuotiaiden ja 63 vuotta täyttäneiden työntekijöiden eläkemaksu on 6,75 % ja vuotiaiden 8,25 %. Muut henkilösivukulut Muun muassa Kuntaliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat julkaisseet arvionsa työnantajan sairausvakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksuista. Vuonna 2019 työnantajan sairausvakuutus maksu alenisi 0,74 prosenttiin (0,86 % vuonna 2018) ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu olisi palkkasummarajaan ( euroa vuonna 2018) saakka 0,5 % ja ylittävästä osasta 2,05 prosenttia (0,65 % ja 2,6 % vuonna 2018). Muut työnantajamaksut ovat keskimäärin noin 0,8 prosenttia. Henkilösivukulut olisivat yhteensä noin 26 %. Kirkkoneuvoston työaloille antama talousarvioraami elokuussa 2018 Työaloille annetun elokuisen ohjeen mukaan muita menoja on lisätty, palvelujen ostojen sekä aineiden ja tarvikkeiden osalta 0,5 %. Ohje perustui ajatukselle korottaa hinnastoja keskimäärin n. 1 % sekä 1 %:n inflaatiovaikutukselle. Toimintakulujen ja -tuottojen kehitys Kirkkoneuvoston esitys vuoden 2019 talousarvioksi lisää toimintakuluja 2,6 %:lla 10,202 miljoonasta eurosta 10,474 miljoonaan euroon. Toimintakulujen suurin menoerä on henkilöstökustannukset, jotka nousevat 6,097 miljoonasta eurosta 6,184 miljoonaan euroa. Palkkausmenoja kasvattaa ensi vuodelle virka- ja työehtosopimuksella sovitut palkankorotukset sekä muutamat henkilöstöjärjestelyt. Toimintatuotot kasvavat 1,558 miljoonasta eurosta 1,640 miljoonaan euroon. Toimintatuottojen ja kulujen erotusta kuvaava toimintakate laskee 2,1 %. Lähimmän viiden vuoden aikavälin tavoite on pitää lasku keskimäärin enintään 1,1 %:n suuruisena. 2

6 Vuosikate ja tilikauden ylijäämä Seurakunnan taloudellista kantokykyä parhaiten kuvaava taloudellinen tunnusluku on vuosikate. Talousarvioesityksen mukaan se nousee kuluvan vuoden eurosta euroon. Tilikauden ylijäämä on euroa ( euroa vuonna 2018). Investoinnit Vuoden 2019 investoinnit ovat kaikkiaan euroa. Merkittävin investointikohde on Tavivaaran krematorion rakentaminen. Rahoitus Toimintamenot katetaan kokonaisuudessaan tulorahoituksella. Tavivaaran investointi on ajateltu rahoitettavan euron lainarahalla sekä saadulla euron testamenttilahjoituksella. Rahavarojen lisäykseksi ennakoidaan euroa. 3

7 Henkilöstösuunnitelma luonnos Yleistä Henkilöstö Rovaniemen seurakunnan henkilöstötilinpäätöksessä vuodelta 2017 on kerrottu henkilöstöstä mm. seuraavaa 1. Henkilöstön ja läsnä olevan väestön suhde Rovaniemen seurakunta on työvoimavaltainen palveluorganisaatio, joka saa suurimman osan tuloistaan jäsentensä maksamina kirkollisveroina. Läsnäolevan väestön ja henkilöstömäärän kehitys v Läsnäoleva väestö Henkilöstö Yllä olevassa kuviossa on kuvattu henkilökunnan ja seurakunnan läsnä olevan väestön suhdetta vuosina Vuonna 2013 yksi työntekijä 333 seurakuntalaita kohti, vuonna 2014 yksi työntekijä 332 seurakuntalaista kohti vuonna 2015 yksi työntekijä 350 seurakuntalaista kohti, vuonna 2016 yksi työntekijä 344 seurakuntalaista kohti ja vuoden 2017 lopussa yksi työntekijä 342 seurakuntalaista kohti. Alla olevassa taulukossa on puolestaan kuvattu vakituisen henkilöstön ja läsnä olevan väestön suhdetta. Läsnäolevan väestön ja vakituisen henkilöstömäärän kehitys v Läsnäoleva väestö Vakituinen henkilöstö 4

8 2. Henkilöstön ja palvelussuhteiden määrä ja rakenne Palvelussuhderakenne Yhteensä Työsuhteiset Virkasuhteiset Miehet Naiset Rovaniemen seurakunnan palveluksessa oli vuoden 2017 lopussa yhteensä 138 henkilöä (v.2016/139). Miehiä oli yhteensä 40 (v.2016/41) ja naisia 98 (v.2016/98). Työsuhteessa oli yhteensä 61 (v.2016/64) henkilöä ja virkasuhteessa 77 (v.2016/75) henkilöä. Vakituisessa palvelussuhteessa oli 118 (v.2016/112) henkilöä, näistä miehiä 35 ja naisia 83. Määräaikaisessa palvelussuhteessa oli 5 miestä ja 15 naista eli 20 (v.2016/27) henkilöä. Päätoimisessa palvelussuhteessa oli 38 miestä ja 91 naista eli yhteensä 129 henkilöä (v.2016/125), osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli 7 naista ja 2 miestä eli yhteensä 9 henkilöä (v.2016/14), sivutoimisessa palvelussuhteessa ei ollut yhtään henkilöä (v.2016/0 henkilöä). Toiminnallisen eli seurakuntatyötä tekevän henkilöstön osuus koko henkilöstön määrästä oli 85 henkilöä (v.2016/83), hallinnossa (sis. myös it-palvelukeskuksen) työskentelevien osuus 21 (v.2016/21) henkilöä, hautaus- ja puistotoimen osuus oli 11 (v.2016/12) henkilöä ja kiinteistötyöntekijöiden osuus 21 (v.2016/23) henkilöä. Työntekijäjakauma prosentteina: Työntekijäjakauma prosentit ovat toiminnallinen 62 % (v.2016/60%) ja tukipalvelut 38 % (v.2016/40%). Toiminnallinen eli seurakuntatyötä tekevä henkilöstö on jaettu työntekijäryhmittäin, joita ovat papisto, kanttorit, diakoniatyöntekijät, nuorisotyöntekijät, lapsityöntekijät, viestintä ja muut, sekä it-palvelukeskus on erotettu omaksi ryhmäkseen hallinto-toimistot henkilöstöstä. 3. Henkilöstön ikärakenne 5

9 Henkilökunnan kokonaismäärästä 4 % on alle 25 vuotiaita, 20 % (v.2016/25%) sijoittuu ikäryhmään vuotta, ikäryhmään vuotta 32 % (v.2016/26 %) ja ikäryhmään vuotta sijoittuu 31 % (v.2016/30 %) henkilökunnasta sekä yli 60-vuotiaisiin 13 % (v.2016/13 %). Karkeasti jaoteltuna voidaan todeta, että alle 50 vuotiaita on yli puolet (56 %) ja yli 50 vuotiaita alle puolet (44 %). Henkilöstön keski-ikä Koko henkilökunta v.2013 v.2014 v.2015 v.2016 v.2017 Henkilöstön keski-ikä 44,4 vuotta 46,6 vuotta 46,2 vuotta 45,7 vuotta 47,5 vuotta Naisten keski-ikä 45,7 vuotta 44,0 vuotta 46,5 vuotta 45,8 vuotta 47,6 vuotta Miesten keski-ikä 44,8 vuotta 46,7 vuotta 46,4 vuotta 45,5 vuotta 47,3 vuotta Vakituisessa palvelussuhteessa olevat Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevat Henkilöiden keski-ikä 49,1 vuotta 38,2 vuotta Naisten keski-ikä 49,5 vuotta 37,1 vuotta Miesten keski-ikä 48,1 vuotta 41,4 vuotta Päätöksiä työaloittain ja seurakunta-alueittain vuodelle 2019 Papisto Papistossa on -kirkkoherran virka -6 kappalaisen virkaa -4 vakinaista seurakuntapastorin virkaa sekä 3 määräaikaista seurakuntapastoria -lapsityön pappi -kehitysvammatyön pappi -perheneuvontakeskuksen johtaja -sielunhoitotyöstä vastaava pappi -3 sairaalasielunhoitajaa -nuorisotyön pappi -oppilaitostyön pappi Papisto on sijoitettuna uudessa hallinto-organisaatiossa siten, että aluekappalaisia on 4, yksi yhteisen seurakuntatyön kappalainen ja yksi muu kappalainen, joka on sijoitettuna alueelle. Seurakuntapastorit ovat sijoitettuina alueille. Muut papit toimivat työaloilla. Selektiivityössä olevat papit osallistuvat jossain määrin seurakunnan jumalanpalveluselämään. Avoinna olevat virat oppilaitostyön pastori sekä seurakuntapastori täytetään. Päätös: kehitysvammatyön pastorin paikka laitetaan avoimeksi ja lapsityön pastorin virka täytetään. Kirkkomusiikki Kirkkomusiikin työalalla työskentelee - johtava kanttori, ns. A-kanttori - 4 B-kanttoria - 2 C-kanttoria, - varhaisiän musiikinopettaja. Yhden B-kanttorin ja yhden C-kanttorin virat ovat auki ja virantäyttö on niissä kesken. Päätös: Varhaisiän musiikinopettajan virka laitetaan auki. Diakonia Diakoniassa on -johtava diakonian viranhaltija -erityisdiakonian viranhaltija -10 diakonian viranhaltijaa -toimistosihteeri Diakoniatyössä on tiettävästi vuoden 2019 aikana eläköitymässä 1-2 viranhaltijaa. Päätös: Virka/virat laitetaan auki ja täytetään. 6

10 Nuorisotyö Nuorisotyössä on nuorisotyön papin lisäksi -nuorisosihteeri -10 nuorisotyönohjaaja, joista 2 erityisnuorisotyön ohjaajaa ja yksi partiotyön ohjaaja. Lapsityö Lapsityössä on -lapsityön pastori - 2 lapsityönohjaan virkaa - 17 vakituista ja 7 määräaikaista lastenohjaajaa. Yhden vakituisen lastenohjaajan työpanos kohdistuu musiikkileikkikoulutyöhön. Lapsityö hoitaa kerhotoiminnan ja iltapäiväkerhot 7 toimipisteessä. Lastenohjaajien määrä on sidoksissa kerhotoiminnan laajuuteen. Alakorkalon toimipisteen jatkuminen keväällä 2019 on vielä avoimena. Mikäli toiminta siellä lakkaa vastaavia uusia toimipisteitä iltapäiväkerhotyöhön ei perusteta. Syväsenvaaran koulun mahdollinen lakkauttaminen vaikuttaa työvoimatarpeeseen sillä alueella vähentävästi. Lähetystyö Lähetyksessä on 1 lähetyssihteerin virka. Lisäksi kirpputorilla on 2 kesätyöntekijää Oppilaitostyö Oppilaitostyössä on yksi seurakuntapastorin virka (oppilaitospastori). Myös toisen seurakuntapastorin työaikaa on suunnattu oppilaitostyöhön. Oppilaitostyön seurakuntapastorin virka on avoimena ja täytetään. Kirkkoherranvirasto Kirkkoherranvirastossa työskentelee -toimistonhoitaja -2,7 toimistosihteeriä, joista yksi on kirkkoherran ja johdon sihteerinä toimiva hallintosihteeri Kirkkoherranviraston toimistonhoitaja on tiettävästi eläköitymässä vuoden 2020 alussa. Päätös: Käynnistetään rekrytointi jo keväällä 2019, jotta uusi viranhaltija saa riittävän perehdytyksen. Lisäkustannusvaikutus vuodelle 2019 on Viestintä Viestinnässä työskentelee -viestintäpäällikkö -toimistosihteeri -tiedottaja/radiotoimittaja Viestintäpäällikön virka on avoinna ja täytetään vuoden 2019 alussa. Perheasiain neuvottelukeskus Perheneuvonnassa on - johtajan virka - 1 perheneuvojan virka - osa-aikainen (32 %) toimistosihteerin tehtävä. Sairaalasielunhoito Sairaalasielunhoidossa on -3 sairaalasielunhoitajan virkaa, joista yksi toimii työnjaollisesti johtavana viranhaltijana. Tällä hetkellä yksi sairaalasielunhoitaja toimii myös sielunhoitotyöstä vastaavana. Sielunhoitotyön vastaava valitaan uudelleen vuoden 2019 alusta. Yhden sairaalasielunhoitajan määräaikainen virka päättyy vuoden 2019 lopussa. Päätös: tarkastetaan virkatilanne kesään 2019 mennessä ja tehdään tarvittaessa päätös määräaikaisuuden jatkamisesta. Säästöohjelmaan on sisältynyt ehdotus luopua yhdestä sairaalasielunhoitajan virasta, kun psykiatrinen osasto siirtyy keskussairaalan yhteyteen. 7

11 Taloustoimisto Taloustoimistossa ja yleishallinnossa työskentelee -hallintojohtaja -talouspäällikkö -2 palkanlaskennan toimistosihteeriä -4 toimistosihteeriä Tietohallinto Tietohallinnossa työskentelee -tietohallintopäällikkö - 2 järjestelmäasiantuntijaa - 1 mikrotukihenkilö (määräaikainen) Tietohallinto hoitaa koko Hiippakunnan pohjoisosan IT-alueen tietojärjestelmäasiat. Työt ovat lisääntyneet viime vuosina ja Rovaniemen IT-alue hoitaa pienimmällä henkilöstöresurssilla tehtävänsä verrattuna mihinkään muuhun IT-alueeseen. IT-johtokunta jatkanut elokuun 2019 loppuun saakka määräaikaisen mikrotukihenkilön tehtävää. Käydään tarpeet läpi keväällä 2019 onko mikrotukihenkilön tehtävää jatkettava. Kiinteistötoimi Kiinteistötoimessa on nykyisin: -kiinteistöpäällikkö -huoltoinsinööri -3 rakennus- ja huoltotöitä tekevää erityisammattimiestä kiinteistönhoito- ja kirkonpalvelutehtävissä -työnjohtaja -vahtimestari -suntio ja 7 seurakuntamestaria. Seurakuntamestareiden määrää on vähennetty vuoden 2018 aikana kahdella. Tarpeen mukaan seurakuntamestareiden määrää tarkistetaan. Syväsenvaaran koulun mahdollinen lakkauttaminen vaikuttaa työvoimatarpeeseen sillä alueella vähentävästi. Norvajärven leirikeskus Norvajärven leirikeskuksessa työskentelee -leirikeskuksen hoitaja -keittäjä-siivooja -kiinteistötyöntekijä. -lisäksi kesäaikaan leirikeskuksessa on 2 kesätyöntekijää. Hauta- ja puistotoimi Hauta- ja puistotoimessa on -hautaustoimen päällikkö -puistopuutarhuri -hautausmaanhoitaja -2 toimistosihteeriä -2 seurakuntamestaria -4 erityisammattimiestä, joista yhden tehtäviin kuuluu koneiden huoltotyöt - n. 90 kesätyöntekijää. Päätös: Hauta- ja puistotoimi on esittänyt yhden kokoaikaisen puutarhurin palkkaamista, koska työtehtävät ovat lisääntyneet hautausmäärien kasvamisen myötä. Tarkoitus on helpottaa mm. syntynyttä ylityöpainetta. Yhden kokonaikaisen puutarhurin palkkaaminen vähentää yhden kausipuutarhurin palkkaamisen tarpeen, joten kustannusvaikutus jää n euroon. 8

12 9

13 10

14 11

15 12

16 13

17 14

18 15

19 16

20 17

21 18

22 19

23 20

24 21

25 22

26 23

27 24

28 25

29 26

30 27

31 28

32 29

33 30

34 31

35 32

36 33

37 34

38 35

39 36

40 37

41 38

42 39

43 40

44 41

45 42

46 43

47 44

48 45

49 46

50 47

51 48

52 49

53 50

54 51

55 52

56 53

57 54

58 55

59 56

60 57

61 58

62 59

63 60

64 61

65 62

66 63

67 64