Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden palauttamiseksi kokoaikaiseksi Nurmijärvellä

Transkriptio

1 Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Valtuusto Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden palauttamiseksi kokoaikaiseksi Nurmijärvellä 881/05.10/2017 SIVIS 7 SDP:n valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen kokoaikaisen sub jek tii visen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi Nurmijärvellä (liite 14). Perusteluissa mainitaan mm. että kokoaikaisen oikeuden var haiskas va tuk seen tulee koskea kaikkia lapsia riippumatta lapsen vanhem man työmarkkina-asemasta tai perhevapaiden käytöstä. Varhais kas va tus oi keu den rajaaminen asettaa erilaisessa sosiaalisessa ti lan tees sa olevien perheiden lapset eriarvoiseen asemaan, mikä kas vat taa kustannuksia lapsen elämän myöhäisemmässä vai heessa.tarve säännölliseen kasvua ja kehitystä tukevaan var hais kas vatuk seen korostuu etenkin perheissä, joissa on työttömyyttä, uu pumus ta tai päihde- ja mielenterveysongelmia. Lapsen mahdollisuus säi lyt tää tutut sosiaaliset suhteet päiväkotiryhmässä saattaa vai keutua. Varhaiskasvatuslakia koskeva lainsäädäntö uudistettiin vuosien 2015 ja 2016 aikana kahdessa vaiheessa. Vuoden 2016 la ki muu tokset koskivat subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamista ja aikuis ten ja lasten välisen suhdeluvun nostamista yli 3-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmissä. Nurmijärven kunnanvaltuusto päätti varhaiskasvatuslain uudistusta kos ke vas sa kokouksessaan pykälässä 16 ottaa käyttöön 20 viikkotunnin subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuslaki: Varhaiskasvatuslain ensimmäisessä pykälässä säädetään lapsen oikeu des ta varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatusta ei enää nähdä pel käs tään työvoimapoliittisena palveluna vaan yhä enemmän ko rostuu pedagoginen näkökulma ja lapsen oikeus oppimiseen. Varhaiskasvatuslain 11 pykälässä säädetään varhaiskasvatuksen jär jes tä mi ses tä. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoito on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edel lyt tää. Lain 11 a pykälässä säädetään, että kunnan on huolehdittava sii tä, että lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitetun op pi vel vol li suu den alkamista saa varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa.

2 Varhaiskasvatusta on kuitenkin edellisestä poiketen järjestettävä koko ai kai ses ti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät ko ko ai kai ses ti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjinä tai ovat omassa työs sä päätoimisesti. Lapsella on lisäksi oikeus edellä esitettyä 11 a py kä län säädöstä laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laa juu dessa kuin se on tarpeen lapsen huoltajan osa-aikaisen taikka vä li ai kaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osal lis tu misen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn takia. Varhaiskasvatusta on järjestettävä kokoaikaisesti myös silloin jos se on lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taik ka muutoin lapsen edun mukaista. Tutkimustietoa varhaiskasvatuksen vaikutuksista: Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille julkai sun mukaan suomalaisten lasten osallistuminen var hais kas va tukseen on selkeästi alhaisempaa kuin muiden EU jäsenmaiden ja muiden Pohjoismaiden lasten osallistuminen ja jää selvästi eu roop pa laisen keskiarvon alapuolelle. Lasten varhaisvuosiin sijoittaminen ja var hais kas va tus jär jes tel män kehittäminen nähdään yhä useammin kaik kein tehokkaammaksi investoinniksi tulevaisuuteen. Pe rus aja tukse na ajattelutavassa on se, että varhaisvuosien aikana lapsille muodos tuu ns.. inhimillistä pääomaa, joka muuntuu myös yh teis kun nan inhimilliseksi pääomaksi, koska se auttaa lasta hänen myö hem mil lä opinpoluillaan ja työelämässä. Useiden tutkimusten mukaan var haiskas va tuk sel la on havaittu olevan positiivisia yhteyksiä lasten so si aalis ten taitojen ja sosio-emotionaalisen kehityksen kanssa. Lap sis ta tulee tutkimusten mukaan myös itsenäisempiä, mu kau tu vam pia, hyvät yhteistyötaidot omaavampia, positiivisemmin op pi mi seen suuntautuvia ja keskittymiskykyisempiä osallistuessaan ryh mä muotoi seen varhaiskasvatukseen (Varhaiskasvatuksen tiekartta vuo sil le , Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30). Valtioneuvostolle tehdyssä selvitystyössä varhaiskasvatuksen lainsää dän nön muutosten vaikutuksista paneudutaan myös sub jek tii visen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen vaikutuksiin. Subjektiivisen oi keu den rajaaminen tuotti haasteita mm. toiminnan järjestämiseen ei kä odotettuja taloudellisia säästöjä pystytty mittaamaan. Jär jes telmäs tä ei ole saatu myöskään joustavaa, niin, että se vastaisi kaikkien perheiden tarpeisiin. Julkaisussa haastateltiin myös niiden lasten vanhempia, joiden lapset olivat rajatussa varhaiskasvatuksessa. Vanhemmat suhtautuivat ra jat tuun varhaiskasvatukseen hyvin kriittisesti. He kokivat, että varhais kas va tus oi keu den rajaaminen heikentää lasten tasa-arvoisuutta suh tees sa muihin lapsiin ja vähentää lasten vertaissuhteiden py sy-

3 vyyt tä. He kokivat myös lasten hyvinvoinnin hei ken ty neen ja olivat huo lis saan, miten hoitopäivän keskeyttäminen vai kut taa lasten kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen (Selvitys var hais kas va tuk sen lainsää dän nön muutosten vaikutuksista, Valtioneuvoston sel vi tys- ja tutki mus toi min nan julkaisusarja 78/2017). Nurmijärven tilanne: Nurmijärven kunnan varhaiskasvatuksessa oli sijoitettuna 112 lasta, joista 54 myönnettiin laajennettu varhaiskasvatusoikeus lap sen kehityksestä johtuvista syistä ja 15 lasta, joille myönnettiin laa jen net tu oikeus varhaiskasvatukseen perheen tilanteesta joh tu vista syistä. 43 lasta oli subjektiivisella 20 tunnin oikeudella var hais kasva tuk ses sa. Nurmijärven varhaiskasvatuksessa jokainen perhe/lapsi tulee varhais kas va tuk seen palveluohjauksen kautta.tämä tarkoittaa sitä, että per heen kanssa keskustellaan heidän (perheen ei tarvitse kir jal li ses ti selvittää) varhaiskasvatustarpeestaan ja yritetään yhdessä löytää sel lai nen varhaiskasvatuksen toimintamuoto, joka parhaiten sopii per heen kulloiseenkin tilanteeseen. Kun uutta varhaiskasvatuslakia laa dit tiin, hallituksen esitykseen sisältyi ajatus, ettei 20 tunnin sub jektii vi sen varhaiskasvatuksen tule lisätä byrokratiaa. Nurmijärvellä perhe on saanut lapselleen pidennetyn oikeuden var hais kas va tuk seen palveluohjauskeskustelun tuloksena, mikäli on sitä tarvinnut. Va li tuksia ei ole tullut. Lapsille ja perheille tehdyn kyselyn tuloksia: Varhaiskasvatuksessa 20 viikkotuntia oleville tai sitä laajemman oikeu den saaneille lapsille tehtiin kysely, jossa kartoitettiin lasten mie lipi tei tä päiväkotipäivästä. Lapsilta kysyttiin, mikä päiväkodissa on kivaa, onko lapsi saanut päiväkodissa kavereita, haluaisiko lapsi olla päi vä ko dis sa pitempään ja vastaavasti miksi ei haluaisi olla päi vä kodis sa pitempään. Lasten vanhemmilta kysyttiin, onko lasten päi vä koti päi vä heidän tarpeisiinsa riittävä ja kuinka pitkä päiväkotipäivä olisi hei dän tarpeisiinsa sopiva. Kysely lähetettiin niille lapsille ja perheille, joilla on oikeus 20 viik kotun nin varhaiskasvatukseen (sisältäen myös ne perheet, jotka ovat 20 viikkotunnin sijasta saaneet halutessaan sitä laajemman var haiskas va tus oi keu den), yhteensä 67 kappaletta. Näistä palautui 35 kappa let ta eli vastausprosentti oli 52. Kysely tehtiin päiväkodissa muun toi min nan lomassa. Kyselyyn vastanneista lapsista 23 oli 20 viikkotunnin ja 11 sitä laajem man varhaiskasvatusoikeuden piirissä. Osalla lapsista kielitaito ei ollut tarpeeksi riittävää ymmärtämään kysymyksiä, joten osa ky sy-

4 myk sis tä jäi vaille vastausta. Päiväkodissa on 17 lapsen mielestä aina mahdottoman kivaa. Useim mi ten on kivaa 14 lapsen mukaan ja vain joskus on kivaa kahdel la lapsella. Kahdella lapsella ei ole ollut koskaan kivaa. Kun kysyttiin, miksi päiväkodissa on kivaa, painottuivat vastauksissa ka ve rit, leikkiminen ja päiväkodin toiminta. Vastaavasti ne lapset, joilla on vain joskus ollut kivaa tai ei lainkaan ki vaa vastasivat, että jos ei ole kavereita, tulee heti äitiä ikävä tai jos jo ku kiusaa, on kamalaa. Yksi lapsi totesi, että "kotona just laitettu au to mat to, olis kivampaa olla siellä". Vastaajista 28 oli saanut päiväkodissa kavereita, mutta yksi ei ollut saa nut lainkaan kaveria ja kaksi on vain joskus saanut kaverin. Lapsista 12 ilmoitti haluavansa olla päiväkodissa pitempään. Syitä oli vat: " että ehtisin leikkiä enemmän" " joskus haluaisin nähdä, mitä täällä on välipalaksi" " joskus olisi kiva nukkua täällä päiväunet" " haluan olla täällä paljon" " että rohkaistun olemaan toisten lasten kanssa" " täällä on hauskoja leikkikavereita" " koska täällä on kaikki kaverit" " tykkään täällä kaikesta" Kyselyn vastauksissa painottuivat selkeästi kaverit, leikki ja toiminta. Lapsista 17 ilmoitti haluvansa olla enemmän kotona: " en halua olla satukammarissa satuja kuuntelemassa" " kun ei ole kavereita, tulee aina äitiä ikävä" " koska äiti on ihana" " koska meillä on joulukuusi" " koska en halua mennä nukkariin" " siksi, kun päiväuniaika on niin pitkä" " siks, koska haluaisin olla kotona" " siks, koska aamupiiri on niin pitkä" Kolme lasta vastasi kysymykseen hyvin diplomaattisesti " joskus haluai sin olla enemmän päiväkodissa joskus enemmän kotona" ja toinen haluaa olla kotona " saman verran kuin nyt". Seitsemällä lap sella oli vaikeus ymmärtää kysymystä. Lasten haastattelu on vaikeaa, koska lapsi vastaa yleensä juuri sen het ki sen tunnetilansa mukaan. Jos on äitiä ikävä ja kysytään ko dis ta,

5 ikävä lisääntyy ja lapsi vastaa: " äiti tulee hakemaan" ja alkaa it keä ikäväänsä. Kyselyn tulos näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että varhaiskasvatus vah vis taa lasten kaverisuhteita ja opettaa lapsia toimimaan omassa vii te ryh mäs sään, oman ikäistensä kanssa ja vahvistaa näin lapsen so si aa li sia taitoja. Vanhemmilta kysyttiin, onko heidän lapsensa päiväkotipäivän pituus per heen kannalta riittävä ja jos ei ole, kuinka pitkä päiväkotipäivän pi täi si olla. Kyselyyn vastanneista vanhemmista 22 piti nykyistä 20 viikkotunnin var hais kas va tus ta perheelleen sopivana. Pientä ristiriitaisuutta vastauk sis sa oli siltä osin, että seuraavassa kysymyksessä he kuitenkin toi vat esiin tarpeen pidemmästä päiväkotipäivästä. Kymmenen vanhem paa vastasi, ettei päivän pituus ole riittävä. Kahdeksan van hempaa ei esittänyt uutta pidempää aikaa hoitopäivälle ja näin voisi olettaa, että he olivat täysin tyytyväisiä nykyiseen var hais kas va tus oi keuteen sa. Muutamalle perheelle olisi riittänyt 3 tunnin päivittäinen hoito ai ka. Riittävä päiväkotipäivän pituus vanhempien mielestä liikkui 5-8 tunnin haarukassa päivittäin. Syitä olivat: " meidän perhettä helpottaisi, jos toinen vanhempi voisi hakea töiden jälkeen lapsen kotiin" " 25 tuntia viikossa olisi parempi, saisi suunniteltua päivät paremmin" " 20 tuntia rajoittaa liikaa, joustoa pitäisi olla" " lapsen leikit jäävät usein kesken" " lapsi ei saa riittävästi leikkiä kavereidensa kanssa" Varhaiskasvatusoikeuden laajentamisen vaikutukset: Nykyisen 20 viikkotunnin subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laa jen ta mi nen ei ole kustannusneutraali tilanteen mu kaan kunnassa oli 25 yli 3-vuotiasta lasta ja 12 alle 3-vuotiasta lasta, jot ka käyttivät varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Mikäli kaikki 20 tun tia viikossa varhaiskasvatusta käyttävät lapset siirtyvät käyt tä mään kokoaikaista päivähoitoa, tarvitaan lisää 19 hoitopaikkaa ja kol me kasvattajaa. Neljän tunnin kasvattajathan heillä on jo ollut tä hän kin saakka. Vuositasolla kustannukset ovat tällöin noin eu roa, kun hoitopaikan hinta on noin euroa vuodessa, mikä si säl tää kaikki menot. Subjektiivisen varhaiskasvatuksen ( 20 viikkotuntia) lapset on si joi tet-

6 tu eri päiväkoteihin ympäri kuntaa. Alkuperäinen valtuustolle esi tet ty suunnitelma lasten sijoittamisesta omiin ryhmiinsä ei käy tän nös sä onnistunut, koska perheiden tilanteet muuttuvat nopeasti. Mi kä li perhe haluaa siirtää lapsensa kokoaikaiseksi saattaa riskinä olla joissa kin päiväkodeissa, että lapsi joudutaan siirtämään toiseen ryhmään sen vuoksi, että lasten ja kasvattajien lain mukaiset suh de lu vut toteutuisivat. Nurmijärven uusi asiakasmaksuohjeistus antaa perheille mah dol lisuu den valita eri tuntiportaiden mukaan keskimäärin enintään 14 viik ko tun nis ta keskimäärin 35 viikkotuntiin tai sen yli menevän varhais kas va tuk sen. Aikaperusteinen laskutus antaa perheille mah dol lisuu den suunnitella varhaiskasvatustarpeensa joustavasti elä män tilan teen sa mukaan, vaikka 20 viikkotunnin varhaiskasvatus laa jennet tai siin kin kokoaikaiseksi. Lapsen päiväkotipäivän pituus on silloinkin perheen valinta. Johtopäätös: Nurmijärven kunnan sivistystoimi haluaa olla lapsiystävällinen ja esittää, että rajatusta varhaiskasvatusoikeudesta ( 20 viikkotuntia) luo vutaan ja sen jälkeen perheet saavat valita lapsilleen sellaisen hoi topäi vän pituuden, joka parhaiten palvelee heidän elä män ti lan neettaan. Varhaiskasvatus nähdään panostuksena tulevaisuuteen - tätä ajatusta tukevat lähes kaikki viime aikoina ilmestyneet kan sainvä li set tutkimukset ryhmämuotoisen varhaiskasvatuksen vai ku tuk sista lapsen nykyiseen ja myöhempään elämään. Niin kuin nurmijärveläinen lapsi totesi, haluan olla päiväkodissa pidempään " että rohkaistun olemaan toisten lasten kanssa". Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Arvio kustannusten noususta vuositasolla noin euroa. Yritysvaikutusten arviointi: Esitys: Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Nurmijärven kunnan varhaiskasvatus luopuu 20 tuntiin viikossa rajatusta subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta alkaen. Lisätietoja: Varhaiskasvatuspäällikkö Leena Laine,

7 Asian käsittely: Keskustelun kuluessa Jalava Raekannaksen kannattamana esitti, että Nurmijärven kunnan varhaiskasvatus ei luovu 20 tuntiin viikossa rajatusta subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta alkaen. Koska oli tehty päätösesityksestä poikkeava kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi seuraavan nimenhuutoäänestyksen: Esittelijän esitys = jaa Jalavan esitys = ei Äänestyksen tulos: Jaa 6 ääntä: Heinonen, Kakko, Keturi, Linna, Oksa ja Kalliokoski Ei 5 ääntä: Jalava, Martelius, Raekannas, Lindfors ja Vilkman. Päätös: KH 49 Sivistyslautakunta hyväksyi äänin 6-5 esittelijän esityksen. Päätökseen kuuluu liite 14. Naapurikunnissa subjektiivisen oikeuden rajaaminen (20 h/vko) on voi mas sa Mäntsälässä, Järvenpäässä, Hyvinkäällä, Vihdissä, ja Kera val la sekä Sipoossa ei ole otettu lainkaan käyttöön. Kirk ko num mi on jo luopunut ja Tuusula luopuu alkaen. Kunnalla on tällä hetkellä optimaalinen päivähoitopaikkojen ti lan ne, vain muutamia paikkoja on vapaana koko kunnassa. Haasteena kunnal le on kokoaikaisen hoitopaikan saaminen lapsille samasta pai kasta kuin nyt ovat 20 tunnin paikalla. Arvio kustannusten noususta vuositasolla on noin euroa. Lisäk si on tarkoituksenmukaista saada hieman enemmän kokemuksia sub jek tii vi sen oikeuden rajaamisesta ennen mahdollista luo pu mispää tös tä. Esitys: Kunnanhallitus esittää sivistyslautakunnan päätöksestä poiketen valtuus tol le, ettei Nurmijärven kunta luovu subjektiivisen var hais kas vatus oi keu den rajaamisesta 20 tuntiin viikossa, vaan asiaan palataan vuo den päästä, kun kunta on saanut enemmän kokemuksia asias ta. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, ettei aloite anna aihetta edellä tode tun lisäksi muihin toimenpiteisiin ja että se aloitteena todetaan loppuun käsitellyksi. Asian käsittely: Esittelijän muutosesitys: Asia jätetään pöydälle ja tuodaan kä sit telyyn syksyllä talousarvion yhteydessä. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti jatkaa asian käsittelyä.

8 Peltonen Pispalan kannattamana esitti, että kunnanhallitus esittää val tuus tol le varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden pa laut ta mista kokoaikaiseksi Nurmijärvellä alkaen. Handolin Rädyn kannattamana esitti, että valtuustolle esitetään, ettei kun ta luovu subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaamisesta 20 tuntiin viikossa, vaan asiaan palataan vuoden päästä, kun kunta on saanut enemmän kokemuksia asiasta. Koska oli tehty kaksi kannatettua muutosesitystä, puheenjohtaja mää rä si suoritettavaksi seuraavan nimenhuutoäänestyksen: Handolinin esitys=jaa Peltosen esitys=ei. Äänestyksen tulos: jaa 8 ääntä: Handolin, Hägg, Räty, Salonen, Sivula, Tapiolinna, Vaula mo, Mäkelä ei 3 ääntä: Latva, Peltonen, Pispala. Päätös: Kunnanhallitus oli äänin 8 3 hyväksynyt Handolinin esityksen. Tämän mukaisesti kunnanhallitus esittää sivistyslautakunnan päätök ses tä poiketen valtuustolle, ettei Nurmijärven kunta luovu sub jektii vi sen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta 20 tuntiin viikossa, vaan asiaan palataan vuoden päästä, kun kunta on saanut enemmän kokemuksia asiasta. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, ettei aloite anna aihetta edellä tode tun lisäksi muihin toimenpiteisiin ja että se aloitteena todetaan loppuun käsitellyksi. Pispala jätti päätökseen eriävän mielipiteen. KV 19 Asian käsittely: Keskustelun aikana Heinonen esitti vihreiden ryhmän puolesta, että Nur mi jär ven kunta luopuu varhaiskasvatuksen subjektiivisen oi keuden rajaamisesta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi tehdyn muutosesityksen, ja koska valtuusto ei ollut yksimielinen muutosesityksen hy väk sy mises tä, niin puheenjohtaja teki äänestysesityksen, jonka valtuusto hyväk syi: jaa = kunnanhallituksen esitys ei = Heinosen esitys (vihreiden ryhmä)

9 Äänestyksen tulos: jaa 28 valtuutettua ei 22 valtuutettua 1 vaiti (liite nro 6). Valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen. Päätös: Valtuusto päätti äänestyksen tuloksena, että Nurmijärven kunta ei luo vu subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta 20 tuntiin vii kos sa, vaan asiaan palataan vuoden päästä, kun kunta on saanut enem män kokemusta asiasta. Aloite ei anna aihetta edellä todetun lisäksi muihin toimenpiteisiin ja et tä se aloitteena todetaan loppuun käsitellyksi. Päätökseen kuuluu liite nro 6.