KRIISINHALLINNAN VAIETUT HAASTEET MITEN TOTEUTTAA VAIKUTTAVAA KRIISINHALLINTAA PÄÄTYMÄTTÄ OSAKSI KONFLIKTIA. WISE Report 3/2017
|
|
- Pasi Saarnio
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KRIISINHALLINNAN VAIETUT HAASTEET MITEN TOTEUTTAA VAIKUTTAVAA KRIISINHALLINTAA PÄÄTYMÄTTÄ OSAKSI KONFLIKTIA WISE Report 3/2017
2 2 KRIISINHALLINNAN VAIETUT HAASTEET: MITEN TOTEUTTAA VAIKUTTAVAA KRIISINHALLINTAA PÄÄTYMÄTTÄ OSAKSI KONFLIKTIA Laajan turvallisuuden verkosto WISE ja Kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan osaamiskeskus (Kriisinhallintakeskus CMC Finland ja Puolustusvoimien kansainvälinen keskus FINCENT) järjestivät perinteisen vuosittaisen kokonaisvaltaista kriisinhallintaa käsittelevän seminaarin Kansallismuseon auditoriossa Helsingissä. Seminaariin osallistui yli 100 osanottajaa. Tämän vuoden seminaarissa pohdittiin miten kansainvälistä yhteistyötä ja erityisesti kriisinhallintaa tulee toteuttaa siten, ettei sotkeuduta liikaa konfliktiin ja ajauduta osaksi sitä. Missä tilanteessa kriisinhallintaoperaatio on tehnyt tehtävänsä ja miten alueelta poistutaan. Miten rakennetaan exitstrategia siten, että varmistetaan, että paikalliset pystyvät ottamaan vastuun kansainvälisen yhteisön tukiessa muilla keinoilla kuin kriisinhallinnalla (esim. kehitysyhteistyö). Kontekstina toimi Syyria ja mahdolliset tulevat YK/EU-operaatiot siellä. WISEn puheenjohtaja TARJA KANTOLA totesi avauspuheessaan, että Suomi on ollut aktiivinen kriisinhallintakentällä. YK:n rauhanturvan pääsihteeri oli vierailulla Suomessa ja hän antoi meille kiitettävän arvosanan rauhanturvamaana, mikä perustuu Suomen pitkään rauhanturvaamishistoriaan ja jatkuvaan panostukseen kansainväliseen kriisinhallintaan. Nyt toimintaa on kehitettävä vain eteenpäin, kuten tendenssi myös kehitysyhteistyön puolella on ollut. Kriisinhallintakeskuksen kehittämispäällikkö JYRKI RUOHOMÄKI totesi omassa avauspuheenvuorossaan siviilikriisinhallinnan kehittämisen olleen esillä useissa seminaareissa loppukeväästä. Tässä tilaisuudessa fokukseen on nostettu exit-strategian miettiminen; miten välttää negatiivinen osallisuus konflikteissa ja erityisesti konfliktin osapuoleksi ajautuminen kriisissä. Nyt on aika pienemmille, ketterämmille ja fokusoidummille operaatioille, joissa vaikuttavuuden arviointikin on helpompaa. * * * Tullin pääjohtaja ANTTI HARTIKAINEN kertoi pohjaavansa tässä analyysissaan pitkäaikaiseen siviilikriisinhallintataustaansa pikemminkin kuin sotilaalliseen kokemukseensa. Hän korosti ottavansa puheenvuorossaan kantaa siihen, miten tehdä ketterä operaatio ja poistua operaatiosta myös ketterästi. Miten välttyä tulemasta osaksi konfliktia on politiikkaa ja myös hankalaa hallinnoida. Hartikainen listasi syitä operaatioiden turhan pitkittymisen takana. Näitä ovat mm. taloudelliset haasteet; kansainvälinen läsnäolo tuo alueelle aina rahaa ja tukea. Paikallisten viranomaisten sitouttamiseksi operaatioiden toimeenpanoon kannattaa yleensä liittää kalustotukea paikallisille viranomaisille, näin vaikka menettely sisältää myös omat riskinsä. Turvallisuustilanne määrittelee toimintamahdollisuuksia olennaisesti, minkä esimerkiksi EU:n Libyan missio näytti toteen. Joskus operaatioiden mandaattia jatketaan pelkästään poliittisista syistä. Mitä ratkaisuvaihtoehtoja olisi sitten tarjolla siviilikriisinhallintamissioiden parantamiseksi? Hartikaisen mukaan tulisi pyrkiä joustavuuteen asettamalla pieniä neuvonantajaryhmiä, jotka hoitavat esimerkiksi tiettyä sektoria tietyssä ministeriössä. Näiden sektorien valinnassa on taas mietittävä mihin toiminta fokusoidaan. Konkreettisena esimerkkinä tästä on EUBAM Libyan tapauksessa kouluttajien lainaaminen mm. Rafahiin, Maliin ja Nigeriin. Toisaalta turvallisuustilanteen huonontuessa ja toimintamahdollisuuksien kaventuessa tulisi pystyä panostamaan enemmän toimintaan etänä. Miksi toimijoiden tulisi aina olla operaatioalueella läsnä? Kohdehenkilöstöä voisi myös viedä enemmän ulkomaille koulutettavaksi, vaikka tämä onkin ollut vaikeaa toteuttaa ja koulutuksia pitäisi toteuttaa sekä operaatiota ennen, sen aikana ja sen jälkeen. Tämä olisi ollut esimerkiksi Libyassa hyvä vaihtoehto, kun paikalla toimiminen ei enää ollut mahdollista. Koulutusta
3 3 suunnitellessa tulee vahvasti esille koulutettavien valinta: ketä halutaan tukea ja keitä osapuolista kouluttaa? Näissä valinnoissa piilee riskinsä, mutta näitä riskejä pitäisi myös uskaltaa enemmän ottaa. Etätyötä tukisi myös laajempi teknologian hyödyntäminen, mukaan lukien webinaarien käyttö ja verkkoopetuspaketit. Myös seurantavaiheessa voisi verkon kautta hyödyntää koulutuksen seurantaa ja infran rakentumista. Osaamisen hyödyntämiseen tulisi panostaa voimakkaammin: korkeamman strategisen tason osaajia tulisi hyödyntää paremmin ja rekrytoida heitä nopealla aikataululla siviilikriisinhallintatehtäviin ja nykyistä lyhyemmiksi ajanjaksoiksi. Tällaisia tehtäviä varten olisi hyvä olla olemassa asiantuntijapooli, josta voidaan kartoittaa osaajia kulloiseenkin tarpeeseen. Nopeaa toimintaa varten tulee sopimuspuoli järjestää uudelleen, sillä nykyisen mallin mukainen jopa puolen vuoden rekrytointiaika ei ole mahdollinen, jos henkilö on saatava paikalle esimerkiksi ennaltaehkäisytehtäviin viikon sisällä. Poliittisen/strategisen tason ratkaisut tulisi pitää myös erillään yksittäisen sektorin kehittämisestä. Millä perustein määritellään jonkun tietyn maan hallinnon legitiimiys? Millä perustein kansainvälinen yhteisö tukee joitain tiettyjä hallintoja? Esimerkiksi Libyassa toimi kaksi kilpailevaa hallintoa, joita kansainvälinen yhteisö tuki vaihdellen, mikä vähentää mission toiminnan johdonmukaisuutta. Mission paikallista henkilöstöä tulisi myös hyödyntää nykyistä paremmin. Paikallisia partnereja ei nykyisin juuri kouluteta. Paikallisia virkamiehiä tulisikin kouluttaa ulkomailla heidän omalla sektorillaan, esimerkiksi kouluttamalla kouluttajia (training of trainers), jotka tuovat osaamisensa kouluttajina paikallisten kollegoidensa käyttöön. EU:n ja YK:n yhteinen osaamiskeskus olisi hyödyksi paikallisen henkilöstön kouluttamisen tukemisessa. Lisäksi operaatioihin pitäisi ottaa töihin virkamiehiä virastoista eikä vain vastavalmistuneita, kielitaitoisia, mutta osaamattomia vasta-alkajia. Tällöin olisi viranhaltijoidenkin sitoutuminen missioon parempaa. Missioiden tulisi panostaa aidosti tavoitteelliseen ja tulokselliseen toimintaan. Tavoitteet tulisi määritellä selkeästi ja jos ne eivät toteudu eli tuloksia ei saada aikaan, tulisi näistä toimista vetäytyä. Toiminnoissa tulisi paikalliset osallistaa vahvemmin, tarjoten sekä ns. keppiä että porkkanaa. Olisi esimerkiksi järkevämpää tarjota paikallisille kalustoapua kuin kouluttaa heitä modernin kaluston käyttöön, jota heillä ei ole omasta takaa edes olemassa. Yhteistyötavoite on aina agendalla, mutta se ei koskaan ole riittävän hyvää. EU:n jäsenmailla on omat intressinsä, jolloin EU-tuen fokus hajaantuu. Vastaavasti paikallisten viranomaisten toiminta sirpaloituu EUtuen suuntautumisen mukaisesti. EU:n tukitoimet tulisi suunnitella tarkkaan etukäteen ja asettaa tavoitteet ilman kansallisten intressien vaikutusta. Konfliktinehkäisy on tärkeää, mutta se edellyttää vahvaa tilannekuvaa ja nopeaa toimintaa. Missioissa on siviili-sotilaskomponenttien yhdistäminen yhä harvinaista. Libyan siviilikriisinhallintaoperaatio toimi esimerkiksi ilman minkäänlaista aseellista turvaa. Hartikainen esittikin, että operaation alussa riskialttiissa toimintaympäristössä olisi hyvä olla molemmat komponentit alkuun mukana. Heti mission alussa tulisi myös pohtia kehitysyhteistyön roolia alueella. Rajaturvallisuutta ei nimittäin ole ilman taloudellista kehitystä ja mm. salakuljettajille on tarjottava vaihtoehtoisia toimintamahdollisuuksia. Investointeja ei epävakaiselle alueelle saada houkuteltua. Myös kansainväliset järjestöt ja kansalaisjärjestöt tulisi osallistaa missiotyöhön ja kytkeä näiden toimintaa varhaisessa vaiheessa operaation toimintaan mukaan. Yhteistyön koordinointi asettaa toki kysymyksiä rahoituksesta ja toimijoiden turvallisuuden takaamisesta. Missioiden ongelmana ovat usein mission tavoitteiden asettaminen usein lyhyelle aikavälille, kun ne pitäisi itse asiassa sitoa mandaattiin. Mission toteuttamisen ja toiminnan reunaehdot määrittelevät myös, mitä mission viitekehyksessä pystytään tekemään. Sotilas- vs. siviilioperaation lanseeraamisessa on hurja tehokkuusero. Siviilipuolella EU:n hankintasäännöt ja muut poliittiset ja sopimusehdot toimivat operaation käynnistämisen jarruna, kun taas sotilailla on melko valmis paketti lähetettävänä missioalueelle. Näin
4 myöden on myös sitoutumisen oltava poliittisella tasolla kunnossa. Kun nykyolosuhteissa turvallisuuden varmistaminen on monessa operaatiossa operaation päällikön päätehtävä, voisi teknologiaa hyödyntämällä välttää fyysisen läsnäolon aiheuttaman jatkuvan altistumisen turvallisuusriskeille. Projektipäällikkö MINNA SAARNIVAARA Suomen Lähetysseurasta piti konflikti-/tilanneanalyysin tekemistä suhteessa missioihin kriittisenä. Jos missiosuunnittelussa tai toimeenpanossa otetaan riskejä, kuten Antti Hartikainen puheessaan ehdotti, pitää ennakoida, miten ne voisivat heijastua konfliktidynamiikkaan. Tällä hetkellä Suomen Suomen rahallisesti suurin rauhanhanke on Syyriassa ja sitä luotsaa Suomen Lähetysseura. Kun tarkastellaan Syyrian tilannetta, kansainvälisiä neuvotteluja on käyty Astanassa, Kazakhstanissa. Nämä neuvottelut ovat keskittyneet vahvasti sotilaallisiin kysymyksiin. Venäjä, Iran ja Turkki allekirjoittivat Astanassa toukokuussa 2017 sopimuksen neljän de-eskalaatioalueen perustamisesta Syyriaan. Syyrian hallitus ja kapinalliset eivät allekirjoittaneet sopimusta. Venäjän mukaan Syyrian eteläosan de-eskalaatio alue toimii pilottina malliksi muille alueille. Alueella monitoroi noin 600 Venäjän sotilaspoliisia. Genevessä neuvotellaan YK-vetoisesti poliittisista kysymyksistä Syyrian opposition ja hallinnon välillä. Neuvotteluja vetävä YK:n erityisedustaja Staffan de Mistura on esittänyt että lähitulevaisuudessa teknisistä kysymyksistä tulisi neuvotella enemmän. Tällä hetkellä näyttää siltä, että syyrialaisista toimijoista Syyrian hallinto on voittanut sotilaallisen kamppailun toistaiseksi. De Mistura juuri totesi, että nykytilanne kehottaakin oppositiota keskittymään rauhan voittamiseen, koska selvästikään se ei ole sotaa voittanut. Konfliktialueella toimivilla järjestöillä on alueiden missiosuunnittelulle tarpeellista reaaliaikaista tietoa. Jokaisen konfliktin taustalla vaikuttavat poliittisten syiden lisäksi taloudelliset intressit, jotka on sidottu, jollei rahatalouteen, niin poliittiseen läsnäoloon. Esimerkiksi Syyriassa paikallishallinto on sidottu rahavirtoja valvoviin mekanismeihin. Näin ollen kansainvälistä missiota suunnitellessa tulee selvittää alueen toimintaa laajasti, jottei vahingossakaan päädyttäisi tilanteeseen, jossa Suomi esimerkiksi rahoittaisiterrorismia harjoittavaa organisaatiota. Tämän kaltainen tilanne syntyi mm., kun eräät valtiorahoitteiset toimijat tukivat poliisin toimintaa Syyriassa hankkeilla, joiden tarkoituksena oli vähentää radikalisoitumista. Tehtiin tilannekuva ja päätettiin poliittisesti, että tuetaan oppositiopuolta ja opposition poliisia. Konfliktitilanteessa tämä tarkoitti sitä että valtiohallinnon näkökulmasta legitiimi tarkkailu jäi tästä syrjään ja paikallispoliisit raportoivat paikallishallinnolle. Paikallishallinto taas raportoi uskonnollisten johtajien neuvostolle, jossa oli konservatiivisia salafisteja. Salafisteille lainsäädäntöön ja poliisitoimintaan vaikuttaminen on ideologisesti tärkeää. Poliiseja koulutettiin ja heidän palkkansa maksettiin. Osa poliiseista oli jo koulutuksen aikana salafistisen Nusran jäseniä, osa liittyi koulutuksen jälkeen. 4 Riskien välttämiseksi tulisi konfliktianalyysi tehdä pilkuntarkasti ja syväanalyysi konfliktitilanteesta säännöllisesti. Tätä ei pystytä tekemään yksin esimerkiksi Brysselissä, vaan on huomioitava paikalla toimivat järjestöt sekä löydettävä ja osallistettava kaikki olennaiset toimijat. Lisäksi riskien heijastusvaikutus on pienempi, kun ymmärretään sotatalouden lainalaisuudet jos riskejä päätetään ottaa ja niiden mahdollisesti realisoituessa. Yhteistyö ja toisilta oppiminen ovat luonnollisesti konfliktin ulkopuolisten toimijoiden intresseissä. Hyvä esimerkki jatkuvasta konfliktianalyysista on kvartaaleittain julkaistava Syrianechoes.com -nettijulkaisu. * * * Yleisökeskustelussa pääpuheenvuorojen jälkeen osallistujia kiinnosti mm. milloin alkaa paluumuutto Syyrian sodan ratketessa. Saarnivaara totesi, että sotilaallisen toiminnan ollessa päällä ei voida puhua sodan ratkeamisesta. Ulkopuolinen paine konfliktin ratkaisuun on kuitenkin voimakkaampaa ja sopimuksen edellytykset voivat olla käsillä neuvottelujen edetessä nykytahtia. Tosiasiassa sisällissota muuntuu kuitenkin vain terrorismin vastaiseksi sodaksi, mikä herättää kysymyksen, mihin ihmiset sitten menevät. Syyrian
5 5 lähialueilla oleva paine väestön palautuksiin on myös kasvussa. Hartikainen jatkoi toteamalla, että sotatalous on tosiaan isojen toimijoiden kauppapolitiikkaa. Tästä kielii esimerkiksi myös se, että Libyassa hallinto on sijoittunut itäosan öljykenttien läheisyyteen, ja että kauppasaarron vallitessa on vientikieltoa Libyaan rikottu naapurimaan taholta. Yleisöstä kysyttiin myös, miten Syyriaan voisi perustaa kansainvälisen kriisinhallintaoperaation. Hartikainen totesi EU-operaation perustamisen olevan vaikeaa. Koska hallintoa on vastustettu, ystävät haetaan ihan muualta suunnasta. Myös Saarnivaara vahvisti vain YK-operaation olevan Syyriassa mahdollinen tällä hetkellä. PANEELIKESKUSTELU APUNA VAI OSALLISENA ULKOPUOLISET RAUHAA RAKENTAMASSA Moderaattorina toimi WISEn toiminnanjohtaja ANNE PALM. KALLE LIESINEN, kriisinhallinnan asiantuntija, eversti evp, vertasi puheenvuorossaan Syyrian konfliktia Espanjan sisällissotaan, jota hän piti ensimmäisenä proxy war:ina eli sijaissotana. Hän luetteli alkuun konfliktien yhteneväisyyksiä: nyky-syyriassa on muodollinen hallitusvalta, jota tukee Venäjä, Espanjassa Neuvostoliitto; molemmissa on kirjava joukko sotilaallisia toimijoita keskenään myös tukkanuottasilla sekä useita rinnakkaisia konflikteja käynnissä. Espanjan sisällissodassa hajanaisempi osapuoli hävisi ja siihen suuntaan on päättymässä tilanne myös Syyriassa. Kysymys herääkin ulkopuolisten roolista Syyrian konfliktissa. Espanjassa Kansainliitto ei tehnyt mitään. Koalition kesken oli tehty sekaantumattomuussopimus (non-intervention agreement). Lontoossa syyskuussa 1936 perustettiin puuttumattomuuskomitea (non-intervention committee), joka käynnisti kolme operaatiota: siviilikriisinhallinta-/tarkkailuoperaation merellä asekuljetusten estämiseksi, operaation Portugalin ja Espanjan välisessä satamassa aseiden tuonnin estämiseksi, sekä operaation Ranskan ja Espanjan välisen maarajan valvomiseksi, jottei sotaan puututtaisi ulkopuolelta. Sodan lopussa perustettiin kenraalimajuri Bruno Jalanderin johdolla evakuointikomissio, jonka tehtävänä oli varmistaa, että vierastaistelijat pääsevät maasta pois. Sodassa oli kuolonuhria, sotaan liittyvässä terrorissa taas kuoli kaksinkertainen määrä ja sodan loputtua kuoli vielä ihmistä. Toinen maailmansota vei kansainvälisen yhteisön huomion ja antoi Francolle vapauden toimia. On huomionarvoista, että sisällissodan päättymisestä parlamentaarisen demokratian syntyyn maassa kului 36 vuotta, mikä osaltaan kertoo kuinka kauan tämän kaltainen prosessi vie. Espanjassa kriisin jälkihoito jäi myös väliin, mikä maksoi, kuten mainittua, ainakin tämän ihmisen hengen. Mitä Syyriassa pitäisi nyt siis tehdä? Ensinnäkin kannattaisi suorittaa nk. Ahtisaaren kierros eli käydä neuvotteluja Washingtonissa, Bonnissa ja Moskovassa, jos mahdollista. Proxy-sotaa ei voida ratkoa, jollei ulkopuolisia saada pitämään kätensä erossa Syyriasta. Lisäksi on löydettävä vastuulliset johtajat tai varattava maksuvaraa ja/tai voimaa näiden pakottamiseksi. Rauhanpalauttamisen suunnitelma on lisäksi tehtävä alusta lähtien paikallisten kanssa. Rauhan palauttamiseksi tarvitaan tehokas mediaoperaatio sekä rauhankasvatustoimintaa kansalaisjärjestöjen toteuttamana. Kriisinhoidon kannalta on helpompaa pilkkoa alueita toiminnallisiin osiin; eli tehdä ensin malli ja edetä pala kerrallaan, kuten Venäjä on jo tehnyt Syyriassa. Somaliassa ja Irakissa (Kurdistan) on myös edetty alueittain. Jälleenrakennukseen tarvitaan myös kansainvälistä rahoitusta ja esim. Maailmanpankki sekä Kiina ovatkin edenneet tällä saralla omaehtoisesti. Kehitysyhteistyö on volyymiltaan pientä verrattuna näihin. Kehitysyhteistyötuki tulisikin suunnata kansalaisyhteiskunnan tasolle ja antaa isojen taloudellisten toimijoiden hoitaa talouden kehitys. Rauhaa voidaan rakentaa kehitysyhteistyöllä. Seuraavana suunnitelmassa tulevat vaalit ja turvallisuustilanteen mukainen alueellinen kriisinhallinnan purkaminen. Sitä joustavuutta, mitä Antti Hartikainenkin esityksessään peräänkuulutti, saadaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kautta.
6 6 PIA STJERNVALL, johtava siviilikriisinhallinnan asiantuntija ulkoministeriössä johti EU:n aiemmin siviilikriisinhallintamissio EUPOLia Afganistanissa. Stjernvall oli samaa mieltä edellisten puhujien kanssa intressien kirjosta ja vaikutuksesta konflikteissa. Stjernvallin mukaan Afganistanissa taistelee koko kansainvälinen yhteisö ja mukana vaikuttavat myös organisoitunut rikollisuus ja huumekauppa. Intressien laajakirjoisuus onkin yksi suurimpia kriisinhallinnan vaietuista haasteista. Emme voi kuitenkaan olla puolueettomia, vaan meidän tulee päättää, kenen puolelle asetumme jo ennen operaatioon lähtöä, totesi Stjernvall. Toinen iso haaste kriisinhallinnassa on paikallisen omistajuuden varmistaminen. Tosiasia on kuitenkin, että jos paikalliset eivät saa töitään tehtyä, missio tekee ne heidän puolestaan. Esimerkiksi Afganistanissa jäivät paikallisten konsultaatiotkin vähäisiksi. On myös tunnustettava, että poliisit toimivat eri tavalla eri maissa ja eri kenttäoperaatioissa. On vaikea perustella, että yhden maan malli olisi sopivin kenttäolosuhteisiin. Suomen tasolla on olennaista miettiä kokonaisvaltaisen kriisinhallintakeskuksen perustamista: sitä, miten CMC:stä tehdään parempi. Stjernvall on ollut mukana tässä suunnitteluprosessissa. YK:n rauhanturvajohtaja Lacroix korosti Suomen vierailullaan pari viikkoa aikaisemmin, että poliiseilla tulee olemaan rauhanprosesseissa isompi rooli kuin aiemmin. Sotilaalliset joukot turvaavat toimintaa kriisialueilla ja se antaa taas poliisille rauhallisemmat olosuhteet toimia. Kriisinhallintaoperaatioiden suunnittelu on EU:ssa monimutkaista. Operaatiota perustettaessa käydään läpi monivaiheinen prosessi EU:n sisällä ja päätöksen jälkeen operaation pyörittämisellä on kaikkien tuki. Afganistanin operaatiossa puhuttiin vuoden 2015 joulukuussa exit-strategian suunnittelusta, vuoden 2016 keväällä nousi kuitenkin esille mahdollisuus jatkaa missiota, mutta samanaikainen EUSR-keskustelu sotki Afganistanin suunnitelmat. Mission jatko jäi poliittisen debatin vangiksi. Ilman järkevää suunnitelmaa mission jatkamiseksi päädyttiin asettamaan tilalle pienpoliisimissio, joka joutunee sekin poistumaan. Päätöksenteon velvoitevaiheet pitäisikin määritellä etukäteen. Esimerkiksi Syyriassa tulisi tehdä ennakkosuunnitelma, jossa määriteltäisiin, mikä maa pystyy auttamaan milläkin alueella. TANJA VIIKKI, johtava rauhantyön asiantuntija, Suomen Lähetysseurasta kiinnitti huomiota rauhan ehtoihin. Konfliktin kompleksisuus tulee huomioida suunniteltaessa kokonaisvaltaista kriisinhallintaa. Turvallisuussektorin reformi, kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan vaikuttavuus ja kehitysyhteistyö pitää huomioida ja saada yhdessä palvelemaan kokonaistavoitetta. Mitä Syyrian konfliktin lainalaisuuksiin tulee, on huomionarvoista, että Syyriassa ei kukaan toimija ole neutraali. Meidän tulisi myös ymmärtää, että me toimijana tuomme myös itse riskejä konfliktikontekstiin. Mm. sotatalous ja intressit näyttelevät merkittävää roolia konfliktikentillä ja harmaa talous on niillä myös iso tekijä. Syyriassa on myöskin konfliktisyklejä sisäkkäin konfliktin sisällä. Kontekstin ymmärtäminen onkin ensiarvoisen tärkeää, jotta tiedetään milloin toimia niin, että säilytetään oma joustavuus ja reagointikyky konfliktin muuttuessa. Viikki oli YK:lla Afganistanissa vuonna 2002 työssä ja totesi, että kokonaiskuva maassa on pysynyt niistä ajoista muuttumattomana, vaikka sektoreittain on havaittavissa parannusta. Keskusteluja käytiin myös valtahahmojen kanssa, jotka saattavat olla rikollisessa toiminnassa mukana. Operaatiosuunnittelun on pohjattava konfliktin, sen kontekstin ja sen dynamiikkojen ymmärtämiseen. Vaikka rauhansopimus saataisiin aikaiseksi, ei Syyrian kompleksinen tilanne sen kautta muutu yksinkertaisemmaksi. Suunnittelussa on lisäksi entry-strategian miettiminen yhtä tärkeätä kuin exitstrategian, eli tulisikin pitää selvänä mielessä, kenen tarpeista käsin hanketta lähdetään suunnittelemaan. Lähetysseuran Syyria-hankkeessa pyritään perustamaan rauhan soluja, jotka pystyvät jatkossa vaikuttamaan rauhanprosessiin. Rauhanprosessi tulee pitää inklusiivisena ja siihen tulee kuulua mm. koulutus,
7 7 terveys ja palvelujen järjestämisen suunnittelu. Prosessin perustaksi tulee kartoittaa yhteinen syyrialaisten visio, jota kansainvälinen yhteisö avustaa. Tämän vision pohjalta voitaisiin perustaa kansainvälinen operaatio. Esimerkkinä epäonnistuneesta hankkeesta Viikki kertoi, että ulkomaiset konsultit ovat tuottaneet Afganistanin kansallisen kehitysstrategian, joka on sinänsä hyvä dokumentti. Koska sillä ei kuitenkaan ole paikallista omistajuutta, ei sillä ole myöskään merkitystä. Viikki veti lopuksi vielä yhteen kansainväliselle hankkeelle olennaiset tavoitteet: huolellinen konfliktianalyysin teko, konfliktisensitiivisyys ja paikallinen omistajuus. Viikki korosti vielä, että Lähetysseuran hankkeen kautta on olemassa jo hyvät verkostot, joita voidaan kansainvälisessä hankkeessa hyödyntää. Lisäksi ei pidä unohtaa teknologian tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä ihmisten mielipiteiden keräämiseksi. FINCENtin johtaja, komentaja JUKKA-PEKKA SCHRODERUS otti heti alkuun esille parhaillaan valmisteltavan VIKING 18 -harjoituksen, jossa on lähtökohtana voimakkaasti siviili-sotilasyhteistyö. Kaikkiaan harjoituksessa on mukana runsaat 50 maata ja yli 2500 toimijaa, ml. ruohonjuuritason toimijoita. Pokalandin skenaarioon on otettu mm. Syyrian tilanne tilannekuvaan mukaan ja harjoituksessa voi harjoitella suunnitteluprosessia. Kysymyksessä on Schroderuksen mukaan maailman suurin ja samalla maailman ainoa tämän tyyppinen harjoitus. Mitä operaatioiden haasteisiin tulee, Schroderus painotti, että operaatiolinjat ovat sotilailla selkeästi määritellyt, mutta tilanne häilyy. Ympäristön tilanteen eläessä esimerkiksi joltain alueelta poistetut joukot voivat palata sinne seuraavana päivänä. Siksi onkin tärkeää selvittää, kuka ottaa vastuun sotilaiden poistuttua. Operaatioiden johtamista tulisi myös terävöittää. Sotilaiden on toimittava, vaikka pitäisi tehdä ns. eettisesti hankalia päätöksiä. Mitä exit-strategioihin tulee, sotilaiden osalta operaation loppu on yksinkertainen: sotilaat lähtevät pois, kun käsketään. Dialogin merkitys on myös niin siviili- kuin sotilaspuolella suuri, koska operaation osapuolia tulee yrittää ymmärtää. FINCENTin viime aikojen panos kansainväliseen yhteistyöhön on ollut suurta. FINCENT edusti Egyptissä muutamia päiviä aiemmin maailman siviili-sotilaskokouksessa ja esitteli siellä mm. inhimillistä turvallisuutta ja eettisyyttä pohdiskelevat viimeaikaiset julkaisunsa. Myös merkittäviä kansainvälisiä toimijoita on vieraillut Suomessa, kuten YK:n rauhanturvaamisen johtaja Lacroix ja Integrated Crisis Management -kurssin pääkouluttajana toimiva Syyrian rauhanneuvottelujen vetäjä Milos Strugas. * * * Tilaisuuden loppukeskustelu alkoi yleisökysymyksellä, jossa nostettiin esille Kenian vaalit, jotka kansainvälisen yhteisön mukaan olivat vapaat ja reilut, mutta joiden tuloksen Kenian perustuslakituomioistuin mitätöi. Kysyjä pohti myös vaalien ja ylipäänsä demokratian problemaattisuutta. Tähän vastauksena Liesinen täsmensi esitystään toteamalla voivansa antaa sen verran periksi, että ensin tarvitaan kansakoulu ja vasta sitten vaalit. Liesisen mukaan on olennaista tuoda esiin konfliktien ymmärrys myös historian kautta. Kysymykseen siitä, miten suomalaista kriisinhallintaosaamista voitaisiin hyödyntää esim. hallitusohjelmassa, Stjernvall vastasi, että suomalaisille tärkeä kokonaisvaltainen lähestymistapa on alkanut elää myös muissa EU-jäsenmaissa ja meidän tulisikin lisätä keskustelua siitä, miten me voimme auttaa muita. Kriisinhallintakeskuksen yhteistyö kriisinhallinnan osaamiskeskuksen ja poliisiammattikorkeakoulun kanssa on ollut erinomaista ja Rajavartiolaitos on mahdollisesti lähdössä mukaan yhteistyöhön. Suomen ehdoton vahvuus on joustavuus ja kyky toteuttaa Suomelle annetut tehtävät nopeasti, kuten esimerkiksi lähteä päivässä kriisialueelle. Suomi on satsannut suuresti koulutukseen sekä kotimaan tasolla, että kansainvälisissä yhteyksissä. Schroderuksen mukaan Suomi arvioi mm. NATOn kriisinhallintakoulutusta EU:n, NATO:n ja NORDEFCOn viitekehyksissä.
8 8 Poliisi on yksi yhteiskunnan luotettavimpia instituutioita ja poliiseja tarvitaan myös ulkomailla, Stjernvall jatkoi. Suomalaispoliisit oppivat missioissa myös terrorismista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Suomella on laaja tietämys tasa-arvoisuudesta siviilikriisinhallinnan puolella, mutta se ei ole kaikkialla itsestäänselvyys. Tästä ovat joidenkin maiden gender-neuvonantajat joutuneet yli-innokkuudessaan myös kärsimään. Harkitsevuus ja rauhallisuus ovat toisaalta kenttätyössä todellisia valtteja. Liesisen mukaan tulee huomioida, että kaikilla on omat agendansa. Suomalaisten vahvuus on kyky pohtia, onko oma agenda hyväksyttävä, kuten esimerkiksi demokratia tai naisten asema ovat Suomelle tärkeitä. Terävyyttä on haettu ja lisätty toimintaan erityisesti sotilaspuolella, mutta sillä on ollut hintansa. Suomi on päässyt kouluttamaan mm. NATOa, mutta YK on jäänyt vähän sivuun Suomen kriisinhallintatoiminnoista. Liesinen painotti, että YK:n kirjoilla oli vain 21 suomalaissotilasta silloin, kun Suomi haki YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi. Stjernvall totesi kuitenkin, että viime vuosina suomalaisia poliiseja on lähetetty YK-missioihin.
KRIISINHALLINNAN VAIETUT HAASTEET MITEN TOTEUTTAA VAIKUTTAVAA KRIISINHALLINTAA PÄÄTYMÄTTÄ OSAKSI KONFLIKTIA. WISE Report 3/2017
KRIISINHALLINNAN VAIETUT HAASTEET MITEN TOTEUTTAA VAIKUTTAVAA KRIISINHALLINTAA PÄÄTYMÄTTÄ OSAKSI KONFLIKTIA WISE Report 3/2017 2 3 KRIISINHALLINNAN VAIETUT HAASTEET: MITEN TOTEUTTAA VAIKUTTAVAA KRIISINHALLINTAA
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö
LAUSUNTO Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö 15.11.2016 Puolustusvaliokunta HE 225/2016 vp - Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, tapaturman
Suomalaisen SSR-osaamisen arvioiminen Afganistanin turvallisuussektorin uudistamisessa
Suomalaisen SSR-osaamisen arvioiminen Afganistanin turvallisuussektorin uudistamisessa FT Annika Launiala Matine tutkimusseminaari, 17.11.2011 Toteuttajatahot: Kriisinhallintakeskus (CMC) ja Puolustusvoimien
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko
FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa. Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori
CMC Finland ja sen rooli siviilikriisinhallinnassa Jari Mustonen tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Siviilikriisinhallinta Uhkaavan tai toteutuneen konfliktin, suuronnettomuuden tai luonnonkatastrofin
Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous
Ohjelman aihioita 2018-2021 26.4.2017 Kepan kevätkokous Järjestöjen kyky ja tila toimia Kepa vahvistaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Kansalaisyhteiskunta tarvitsee toimintavapauden ja mahdollisuuden
Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma
Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden keskinäisriippuvuus - Brysselin näkökulma Juha Auvinen Yksikönpäällikkö, Humanitaarisen avun ja pelastuspalvelun pääosasto, EU-komissio Sisäisen turvallisuuden tutkimusseminaari
14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
Nvm Antti Häikiö Päivitys kuulemisen jälkeen; lisätty liite "10 käytäntöä: ulkoinen ympäristö - sisäinen turvallisuus
LAUSUNTO Ministeriön kansainvälisten asioiden yksikkö Siviilikriisinhallinnan vastuualue Nvm Antti Häikiö 6.10.2016 Hallintovaliokunta Päivitys 4.10. kuulemisen jälkeen; lisätty liite "10 käytäntöä: ulkoinen
Venäjän turvallisuuspolitiikka
Venäjän turvallisuuspolitiikka aktiivista puolustusta käsiohjauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori YTT Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto MTS 14.12.2017
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta
Sotilaallinen näkökulma osana globaalia turvallisuutta 1 Lähtökohtia: sotilaallinen globaalissa turvallisuudessa 2 Sodan luonne ja sen muutos 3 Sotilaallinen työkaluna 4 Seurauksia Itämerellä ja Pohjolassa
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 20. marraskuuta 2007 (OR. en) 14621/07 CIVCOM 543 COSDP 866 RELEX 789 JAI 538 COMEM 174 EUJUST-LEX 31 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON YHTEINEN TOIMINTA Euroopan
FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/1. Tarkistus. Harald Vilimsky, Mario Borghezio ENF-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/1 1 Johdanto-osan G kappale G. ottaa huomioon, että globalisaatio on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja Pekingissä tai Washingtonissa tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus elämäämme;
Kriisinhallintakeskuksen asemaa ja tehtäviä tarkastelevan selvitysryhmän selvitys
Ministeri Risikko Siviilikriisinhallintalakityöryhmä Kriisinhallintakeskuksen asemaa ja tehtäviä tarkastelevan selvitysryhmän selvitys Sisäministeriö asetti 14.2.2017 selvitysryhmän arvioimaan Kriisinhallintakeskuksen
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
Hallinnon kuva hallinnosta
Hallinnon kuva hallinnosta terveys Sivu 1 Asukkaiden kuva hallinnosta Pankit Suomen posti HSY HSL terveys Poliisi Sote-maakunta Päivittäistavarakauppa Sivu 2 Vuorovaikutus hallinnon sisällä terveys Vuorovaikutus
LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.12.2016 COM(2016) 960 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Toinen tilannekatsaus: ensimmäiset tulokset
Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle
Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
Kansliapäällikön puheenvuoro
Edessä oli pitkä urakka, mutta päätös oli tehty, ja sehän on aina hyvä juttu. Kansliapäällikön puheenvuoro Haastava tulevaisuus mistä yhteinen suunta? Valtiovarainministeriön ja Tampereen johtamiskorkeakoulun
SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011
SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa. Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy
Liikekumppanuus rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa Jyri Wuorisalo Human Security Finland/Kuopio Innovation Oy 11.6.2013 Kriisi- ja katastrofiliiketoiminta? Luonnonkatastrofit Kuva: Jukka Gröndahl
Ulkoasiainministeriö UTP-KIRJE UM POL-30 Lamminpää Leea(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Ulkoasiainvaliokunta
Ulkoasiainministeriö UTP-KIRJE UM2014-00373 POL-30 Lamminpää Leea(UM) 20.03.2014 JULKINEN VASTAANOTTAJA: Ulkoasiainvaliokunta Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/EU:n siviilikriisinhallintaoperaation
Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä
BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI
BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI Ohjelma Esittelyt ja koulutuksen tavoitteet Miksi yhdistyksesi on olemassa ja mitä se tekee? Tauko Mikä ihmeen missio, visio ja
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö
Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan
OHJELMA. 100-vuotias ulkoministeriö ja kumppanit KRIISINHALLINTA NYT. Yhdessä konflikteja ratkaisemassa ja rauhaa rakentamassa
OHJELMA 100-vuotias ulkoministeriö ja kumppanit KRIISINHALLINTA NYT Yhdessä konflikteja ratkaisemassa ja rauhaa rakentamassa 17.5.2018 klo 9.30 17.30 Teurastamon Kellohalli, Helsinki https://www.facebook.com/events/2457472187811944/
Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti
Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle
MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?
MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o
Politiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa
Politiikkajohdonmukaisuus pakolaisuus ja kehityspolitiikka -evaluoinnissa Kohti arviointia 2.0 -seminaari: Miten kestävän kehityksen agenda 2030 muuttaa arviointia? 14.12.2017 Sanna Pulkkinen, Kehitysevaluoinnin
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa
PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen
Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä
EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto
EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013
10062/19 team/as/mh 1 JAI.1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. kesäkuuta 2019 (OR. en) 10062/19 ENFOPOL 289 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. kesäkuuta 2019 Vastaanottaja: Valtuuskunnat
TOIMINTAKERTOMUS JA TILIRAPORTTI VUODELTA 2007
6.6.2008 TOIMINTAKERTOMUS JA TILIRAPORTTI VUODELTA 2007 KATU 10 VUOTTA KATU täytti 10 vuotta huhtikuussa 2007 ja järjesti juhlavastaanoton toimistollaan 3.4.2008. Vastaanotolle saapui KATUn toiminnassa
Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. ta 2016 (OR. en) 15593/16 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 14. ta 2016 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja ASIM
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
A8-0316/13
18.11.2015 A8-0316/13 13 14 kohta 14. muistuttaa, että internetyhtiöillä ja palveluntarjoajilla on lakisääteinen velvollisuus tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa poistamalla kaikki laiton
Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013
Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt
9635/17 team/pmm/jk 1 DGE 1C
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. toukokuuta 2017 (OR. en) 9635/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 24. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Ed. asiak. nro:
EU-hankkeiden onnistumistarinat esille!
EU-hankkeiden onnistumistarinat esille! EU-näkyvyyden huomioiminen hankkeissa 10.05.2017 Susanne Ekvall Euroopan komission Suomen-edustusto Kansalaisviestinnän päällikkö -Euroopan komission edustustot
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010
YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla
PUBLIC 6134/16 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. helmikuuta 2016 (OR. en) 6134/16 LIMITE PV/CONS 6 RELEX 111
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. helmikuuta 2016 (OR. en) 6134/16 LIMITE PUBLIC PV/CONS 6 RELEX 111 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3447. istunto (ULKOASIAT), Bryssel,15.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
Monitahoinen Mali, Kehys ry:n seminaari 14.5. Kehityksen suuntaviivoja Malissa
Monitahoinen Mali, Kehys ry:n seminaari 14.5 Kehityksen suuntaviivoja Malissa Malin/Sahelin alueen haurauden ja turvattomuuden rakenteelliset tekijät Korkea väestönkasvu, mutta harvaan asuttu Haavoittuvuus
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo
Suomen kehityspolitiikan tila 2018 tarkastelussa sukupuolten tasa arvo KPT:n arvio: kiitokset ja kritiikki Pääviestit seuraavalla hallituskaudelle 1. Kehitysrahoitus ja sen kohdentuminen kuntoon 2. Suomen
EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA
EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa
Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan
TURVALLISUUSPOLIITTINEN AKATEMIA HELSINKI. WISE Report 4/2017
TURVALLISUUSPOLIITTINEN AKATEMIA 26.-27.10.2017 HELSINKI WISE Report 4/2017 2 TURVALLISUUSPOLIITTINEN AKATEMIA 26.-27.10.2017 KONFLIKTINRATKAISUN JA RAUHANRAKENTAMISEN VIITEKEHYKSEN ASETTAMINEN Laajan
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja
IO1.A5 Moduli 3 Maahanmuuttajan kotoutumisteoriaa ja malleja Modulin/osan sisältö Teoreettisia malleja kotoutumisesta maahanmuuttajan uudessa kotimaassa Modulin tavoite on esittää: - kotoutumisen ideat
Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia
Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille
Suomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
7235/19 ADD 1 1 JAI LIMITE FI
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. maaliskuuta 2019 (OR. en) 7235/19 ADD 1 LIMITE PV CONS 11 JAI 251 COMIX 145 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO (Oikeus- ja sisäasiat) 7. ja 8. maaliskuuta
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen
Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,
ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA
ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava
Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa
Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila
Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2017 (OR. en) 7935/17 CULT 34 RELEX 290 DEVGEN 54 COMPET 236 ENFOCUSTOM 92 EDUC 131 COHOM 46 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Ed. asiak. nro: Asia: Neuvoston
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen
Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen Suomen kestävän kehityksen toimikunta 22.4.2014 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 1. Ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat jo vaikuttaneet sekä luontoon
Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela
Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso
Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. aeuroopan parlamentti 2016/0207(COD) kehitysvaliokunnalta. ulkoasiainvaliokunnalle
aeuroopan parlamentti 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2016/0207(COD) 4.4.2017 LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta ulkoasiainvaliokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vakautta
Valtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?
Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen
Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella
Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:
Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto
13/06/2018-10:55 FAQS Kysymyksiä ja vastauksia: Euroopan rauhanrahasto Korkea edustaja Federica Mogherini ehdottaa tänään komission tukemana Euroopan rauhanrahaston (European Peace Facility, EPF) perustamista.
Mikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja
Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän
Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus
Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodista Resurssisota-diskurssi 1990-luvulla kietoutunut sisällissotiin ja Afrikan konflikteihin 2000-luvulla myös terrorismin rahoittamiseen Suurvallat
Tie sotaan on kestopäällysteinen valtatie, mutta tie rauhaan vie erämaan kautta.
Tie sotaan on kestopäällysteinen valtatie, mutta tie rauhaan vie erämaan kautta. Paul Harris 2018 LOF Rauha on mahdollinen 1 Rotary International Convention 1921 Vuoden 1921 RI konventiossa Edinburghissa,
Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää
Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 25.1.2018, Järvenpää Erityisasiantuntija Lauri Holmström Esityksen sisältö Sisäisen turvallisuuden strategia Ennakointi
FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta
11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta
Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö
Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen
PUBLIC 9489/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PV/CONS 27 RELEX 440
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. kesäkuuta 2017 (OR. en) 9489/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 27 RELEX 440 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3540. istunto (ulkoasiat/kehitys),
PAKOLAISIA ENEMMÄN KUIN KOSKAAN. Yläkoulu / lukio. Maailman pakolaiset. Tehtävien lisätiedot opettajalle. Taustaksi:
PAKOLAISIA ENEMMÄN KUIN KOSKAAN Yläkoulu / lukio Maailman pakolaiset Ottakaa selvää: Mitä tarkoittavat käsitteet pakolainen ja turvapaikanhakija? Keitä ovat kiintiöpakolaiset? Kuinka monta kiintiöpakolaista
Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle
Turvallinen tulevaisuus? - Maahanmuuton ja Euroopan pakolaiskriisin tuomat haasteet yhteiskuntarauhalle ja turvallisuudelle 10.2.2016 I Kari Laitinen Mistä kysymys: Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi
YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA
YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 26.03.2018 ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA KOKEMUKSIA ASIAKASSUUNNITELMAN TEOSTA POSITIIVISTA Hyviä kokemuksia, yksilöllinen kohtaaminen tärkeää. Pystyy
ABS:n ajankohtaiskatsaus. Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013
ABS:n ajankohtaiskatsaus Jukka Pellinen Juuso Leivonen 20/8/2013 Missä mennään sidosryhmien kanssa muodostetun kauppatieteiden kansallisen strategian toimeenpanon kanssa? - ABS perustettiin osittain strategian
PUBLIC 16890/14 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto. (OR. en) 16890/14 LIMITE PV/CONS 71 RELEX EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia:
Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. joulukuuta 2014 (OR. en) 16890/14 LIMITE PUBLIC PV/CONS 71 RELEX 1065 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3359. istunto (ULKOASIAT),
OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
Kepan strategia. Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle
Kepan strategia Hallituksen esitys Kepan syyskokoukselle 26..2 Kepan toiminta-ajatus: Kepa kokoaa ja innostaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa toimimaan rohkeasti oikeudenmukaisen maailman puolesta Hyväksytty
11245/16 team/lr/hmu 1 DGC 1
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. heinäkuuta 2016 (OR. en) 11245/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 18. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.
SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS
SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi
PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö
PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 ( )
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2018 (28.11.2017) 1 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa.
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle Päivitetty
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto; Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Päivitetty 8.2.2019 Toiminta-ajatus Edistää Suomen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista kansainvälisessä