SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO Selvitys 1 (4) Pekka Järvinen SFS:n toiminta vuonna 2011

Transkriptio

1 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO Selvitys 1 (4) Pekka Järvinen SFS:n toiminta vuonna 2011 Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti SFS:n toimintaa vuonna 2011 työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n välillä solmitun tulossopimuksen sisältämien asioiden osalta. Toiminta tulostavoitteittain 1. Standardisoinnin infrastruktuuri on kansainväliset mitat täyttävä 1.1 Kansainväliseen toimintaan osallistuminen (CEN, ISO) - SFS vastaa Suomen kansainvälisten velvoitteiden täyttymisestä sekä suomalaisten näkökantojen esilletuomisesta Liiton edustajat ovat mukana ISOn ja CENin eri elimissä tuomassa esiin suomalaisia näkemyksiä näiden järjestöjen toimintaa kehitettäessä. Keskeisiä hallinnollisia elimiä ovat CENin osalta yleiskokous CEN/AG, hallitus CEN/CA ja tekninen valiokunta CEN/BT, joiden toimintaan on osallistuttu aktiivisesti. SFS on aktiivisesti osallistunut CEN/BT - toimeenpano-ohjelman valmisteluun, johon sisältyvästä Innovaatiot ja standardisointi -osuudesta vastaa Antti Karppinen, SFS. Suunnittelusta vastaa osin myös yhteistyöryhmä CEN-CENELEC/STAIR, josta tarkemmin kohdassa 1.6. ISOn Strategiaan toteuttamiseen liittyvää IT-asioiden hallintaa tehostaakseen ISO Council on perustanut ryhmän Information Technology Advisory Group (ITAG), jonka puheenjohtajana toimii Pekka Järvinen. SFS haki vuoden 2011 aikana jäsenyyttä ISOn teknisestä työstä päättävään valiokuntaan ISO/TMB, mutta ei tullut valituksi. Suomella oli hoidossaan kaksi CENin teknisen komitean sihteeristöä, CEN/TC 343 Solid Recovered Fuels (SFS) ja CEN/TC 210 GRP tanks and vessels sihteeristö (Muoviteollisuus ry), sekä kolme ISOn alakomitean sihteeristöä. Lisäksi vuoden 2011 lopussa SFS sai vastuulleen alakomitean ISO/TC 46/SC 4 Information and Documentation - Technical interoperability sihteeristön ja puheenjohtajuuden. Komiteoiden työ rahoitetaan pääasiassa teollisuuden panostuksella. Lisäksi eri toimialayhteisöillä on lukuisia teknistä työtä toteuttavien ISOn ja CENin työryhmien puheenjohtajuuksia ja sihteeristöjä. 1.2 Keskusjärjestötehtävät - SFS vastaa siitä, että Suomessa on tarpeita vastaava standardikanta - yhteistyö sidosryhmien (jäsenet, toimialayhteisöt, viranomaiset,..) kanssa on tehokasta ja tuloksellista Standardisointilautakunnan kokoonpano toimikaudella on kattava, ja lautakunta pystyy hyvin täyttämään toimintasäännössä sille asetetut tehtävät: kansallisen standardisointitoiminnan koordinoinnin ja kansainväliseen standardisointiin vaikuttamisen. Lautakunta toimi myös CEN/BT:n kansallisena taustaryhmänä. Vuoden 2011 aikana on seurattu komission standardisointipaketin valmistelua ja otettu kantaa siihen liittyviin valmisteluasiakirjoihin. Komission standardisointipaketti, tiedonanto KOM(2011) 311 ja siihen liittyvä asetusluonnos, annettiin , mikä aiheutti koko standardisointijärjestelmälle toimenpiteitä vuoden 2011 aikana ja edelleen vuoden 2012 aikana. Lisäksi osin standardisointipakettiin liittyen vuoden 2011 CENin ja CENELECin yleiskokouksissa hyväksyttiin ns. NSB-kriteerit eli yhtenäiset toimintaa koskevat perusvaatimukset kaikille CENin ja CENELECin jäsenjärjestöille. Asian käsittely aloitettiin

2 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO Selvitys 2 (4) Pekka Järvinen SFS:n ja toimialayhteisöjen yhteisessä Pajapäivässä SFS on julkaissut NSBkriteerit SFS-oppaana 12 ja valmistellut NSB-kriteerien kansallista soveltamista koskevan ohjeiston, joka julkaistaan keväällä 2012 SFS-oppaana 13. Hajautetun kansallisen järjestelmän vuositapahtuma FORUM 2011 pidettiin ja sen teemana oli Rakentamismääräyksistä standardeihin valmistaudu ajoissa. Keskeisenä tavoitteena oli käsitellä uuden rakennustuoteasetuksen vaatimuksia ja vaikutuksia sen astuessa voimaan Vuoden aikana järjestettiin alueellinen pienoisforum tapahtuma Tampereella yhteistyössä Tampereen kauppakamarin kanssa. 1.3 Standardisoinnin tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito - SFS huolehtii siitä, että toiminnan edellyttämät tietojärjestelmät ovat toimivat ja ajanmukaiset SFS käyttää omien kansallisten vastinkomiteoidensa komiteatyöskentelyssä Livelinkpohjaista sovellusta, jonka käyttö ISOssa ja CENissä laajenee ja kehittyy. Molemmissa on käytössä kansallisille komiteoille kehitetty NMC-käyttöliittymä (National Mirror Committees). SFS hyödyntää sitä omissa komiteoissaan, ja alustan käyttöä edistetään myös toimialayhteisöjen kansallisessa komiteatyössä. SFS:ssä järjestettiin toimialayhteisöille NMC-koulutuspäivä. Kansallisella Finsta-standarditietojärjestelmällä hallinnoidaan kattavasti mm. kaikkia CENin ja ISOn työkohteita koskevat eri vaiheet, ja järjestelmän avulla mm. eurooppalaiset standardiehdotukset ja valmiit EN- ja ISO-standardit jaetaan toimialayhteisöille. Järjestelmää kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2011 aikana käynnistettiin kehitysprojekti, jonka tavoitteena on tuottaa SESKOa koskeva käyttöliittymä ja tuoda järjestelmään myös CENELEC- ja IEC-standardit. 1.4 Tiedottamalla SFS edistää standardisointia ja standardien hyödyntämistä - standardisointia ja sen hyödyntämistä edistävää tiedotusta tehostetaan eri tiedotuskanavia käyttäen SFS:n oma lehti SFS-tiedotus ilmestyi viisi kertaa vuonna Sähköisiä uutiskirjeitä julkaistiin 8. SFS:n nettisivuilla julkaistiin 75 uutista. Tiedon tehokkaassa levittämisessä SFS:n omat kanavat eivät riitä. Medialle lähetettiin 23 lehdistötiedotetta. SFS:n nettisivut ja uutiskirjeet olivat entistä useammin uutisten tiedonlähteenä. Kauppalehdessä julkaistiin kahdeksansivuinen liite standardien hyödyistä. Erityisesti pk-yritysten ja opiskelijoitten käyttöön julkaistiin useita esitteitä painettuna ja SFS:n www-sivuilla. SFS-käsikirja 1 Standardit ja standardisointi päivitettiin. Wikipediaa käytettiin hyväksi tiedotuskanavana. Standardisointia tehtiin tunnetuksi ICSTI-konferenssin yhteydessä pidetyillä Tietoasiantuntijat ry:n Tietopäivillä Helsingissä. SFS:n tiedotusmateriaalia jaettiin myös useissa omissa ja muiden järjestämissä tilaisuuksissa. 1.5 WTO-tiedotuskeskus ja kirjasto täyttävät kansainväliset vaatimukset ja asiakastarpeet - WTO-tiedotuskeskus toimii tehokkaasti asiakkaiden tarpeen mukaisesti - SFS pitää yllä EU-toimintaan liittyviä luetteloita yhdenmukaistetuista standardeista sekä uuden menettelytavan direktiivien suomalaisista yhteyspisteistä

3 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO Selvitys 3 (4) Pekka Järvinen kirjaston palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita Vuoden 2011 loppuun mennessä WTO-tiedotuskeskus on jakanut asiakkaille muiden maiden notifikaatioita 2229 kpl. SFS ylläpitää luetteloa New Approach -direktiiveihin liittyvistä kansallisista harmonisoiduista standardeista. Direktiivin 98/34 mukaisesti SFS informoi lausuntovaiheessa puhtaasti kansallisista standardisointiprojekteista CENin tekemän vuosiraportin välityksellä EU-komissiolle. SFS ilmoittaa CENille myös kaikki EN-standardien kansalliset implementoinnit. SFS ylläpitää myös standardisointialan kirjastoa, jossa asiakkailla on mahdollisuus tutustua keskeisiin standardikokoelmiin. 1.6 Innovaatio-organisaatioiden tietoisuuden lisääminen standardisoinnista Innovaatio-organisaatioiden tietoisuuden lisääminen standardisoinnista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista on nostettu eurooppalaiseksi poliittiseksi tavoitteeksi. Tämä näkökulma on vahvasti tuotu esille myös sekä komission tiedonannossa KOM(2011) 311 että standardisointiasetuksen valmistelussa. Innovaatiot ja standardisointi on nostettu myös CENin Strategian toimeenpano-ohjelmassa yhdeksi painopistealueeksi. Tätä tavoitetta koskevia toimenpiteitä valmistelee osaltaan strateginen työryhmä CEN CENELEC/STAIR, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena oli luoda ns. Integroitu lähestymistapa, jolla standardisointijärjestöjen ja T&K&I organisaatioiden yhteistyötä lisätään ja edistetään standardisointinäkökulman huomioonottamista hankkeita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Integroitu lähestymistapa on jo lanseerausvaiheessa. TEM:n kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka (TEM julkaisu 47/2010) käsittelee myös standardisoinnin hyödyntämistä osana kansallista innovaatiostrategiaa. Tähän liittyen SFS järjesti seminaarin Innovaatiot ja standardisointi, jonka yhtenä tavoitteena oli avata keskustelua julkisten rahoittajien, mm. TEKES, suhtautumisesta standardisointiin tutkimushankkeissa. Tavoitteena on myös edistää kansallisesti T&K&I toiminnan lähentämistä standardisointiin CENin ja CENELECin Integroidun lähestymistavan mukaisesti. Keskeisenä näkökulmana ovat vielä mahdollisuudet viimeiseen FP7-hakuun liittyen, sekä valmistelu tulevaan Horisontti ohjelmaan liittyen. Lisäksi alkuvuoden 2011 aikana on käyty keskusteluja standardisoinnin merkityksestä useiden SHOK-organisaatioiden kanssa. 2. Toimialayhteisöjen avustaminen on tehokasta ja tuloksellista Toimialayhteisöavustus on keskeinen avustusinstrumentti sekä standardien sisältöön vaikutettaessa että suomenkielisten käännösten laadinnassa, mikä ratkaisevalla tavalla tukee standardien jalkauttamista elinkeinoelämän ja yhteiskunnan käyttöön. Toimialayhteisöavustusten jakokriteerejä pidetään ajan tasalla yhteistyössä TEM:n kanssa. Avustustenjakokriteerien mahdollinen päivitys tulee arvioitavaksi vuonna 2012, jolloin otetaan huomioon valtionavun kohdentamista koskevan arvioinnin suositukset. Toimialayhteisöjen työn tuloksellisuutta seurataan vuosiraporttien avulla. Kokouskohtaiset matkaraportit ovat myös saatavilla. Toimialayhteisöt ovat omissa vuosiraporteissaan raportoineet yksityiskohtaisesti avustusten käytöstä toimintaansa ja standardisointitulosten

4 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO Selvitys 4 (4) Pekka Järvinen saavuttamisesta. Vaikuttavuutta koskevaa raportointivelvollisuutta korostettiin avustustenjako-ohjeessa myös vuodelle TEM:n hallinnonalan standardisoimisprojektit hoidetaan hallinnonalan tarpeiden mukaisesti - Huolehditaan seuraavien TEM:n hallinnonalan standardien laadinnasta: - mittayksiköt - akkreditointi-, sertifiointi-, tarkastus- ja testaustoiminnalle asetettavat vaatimukset - lastenhoitotarvikkeet ja lelut sekä kuluttajansuojaan liittyvä standardisointi - tutkimus-, tuotekehitys ja innovaatiotoimintaan liittyvä standardisointi. Vuoden 2011 aikana TEM:n projektirahoituksella on rahoitettu SFS:ssä edellisten vuosien tavoin vaatimustenmukaisuuden arviointiin, suureisiin ja mittayksiköihin (Mittayksikkökomitea TK 102) sekä leluihin ja lastenhoitotarvikkeisiin (Lelut ja lastenhoitotarvikkeet -komitea TK 110) liittyvän standardisoinnin kansallista sihteeristötoimintaa. Projektirahoituksella on rahoitettu myös tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa käsittelevää seurantaryhmää SR 204, joka toimii mm. yhteistyöryhmän CEN-CENELEC/STAIR kansallisena seurantaryhmänä. 4. Tietotekniikan standardisointi - Tietotekniikan standardisointi hoidetaan ohjausryhmässä annettujen tavoitteiden mukaisesti Seurantaryhmät, jotka toimivat keskeisillä IT-standardisointialueilla, muodostavat tärkeän osan tietotekniikan kansallista seuranta- ja vaikuttamistoimintaa. Tavoitteena on nostaa suomalaisten asiantuntijoiden määrää myös kansainvälisissä IT-alan standardisointikokouksissa. Vuoden 2011 lopussa ISO/IEC/JTC1 perusti uuden alakomitean SC 39 Sustainability for and by Information Technology, joka on herättänyt Suomessa kiinnostusta. Kesäkuussa 2012 järjestetään ensimmäinen kokous, jonka jälkeen arvioidaan kansallisen seurantaryhmän tarve. Vuonna 2011 järjestettiin Suomessa kolme kansainvälistä IT-standardisointikokousta, joista keväällä Kuopiossa järjestetty terveydenhuollon tietotekniikan kokousviikko oli mittava osanottajamäärältään (200) ja panostukseltaan. Ajankohtaisista asioista tiedottava Uutiskirje ilmestyy säännöllisesti. SFS:n ITstandardisointiin liittyvä tiedottaminen tavoitti vuoden 2011 loppuun mennessä 1000 henkilön asiantuntijaverkoston. SFS:n www-sivujen uusimisen yhteydessä ITstandardisoinnin sivuston sisältö suunniteltiin uudelleen käyttäen hyväksi uuden alustan mahdollisuuksia. 5. Tunnusluvut Suomeksi käännettyjen standardien tuotanto oli vuonna 2011 kahta edellistä vuotta % pienempi. Läpimenoaika vuonna 2011 oli keskimäärin 2,7 kuukautta. Standardit on (99,8 %) implementoitu 6 kk:n määräajan puitteissa. Muut seurattavat tunnusluvut ovat liitteessä 1. Liite 1 Liite 2 Tunnusluvut Standardisoinnin yhteiskunnallinen vaikuttavuus

5 Suomen Standardisoimisliitto SFS TEM-tunnusluvut 12_2011 Liite Standardisoinnin infrastruktuuri, koordinointi Standardeja vahvistettu Implementointien laiminlyönnit 22 2 ei tied. ei tied Implementointiprosentti 100 % 100 % 99,4 % 100 % 99,9 % 98,6 % 99,9 % 99,4 % 99,0 % 99,9 % 100 % 99,8 % Julkaisujen tuottaminen Sivuja tuotettu Standardien läpimenoaika (kk) 3,0 3,0 2,7 3,3 3,8 2,9 3,0 3,9 3,0 3,7 3,0 2,7 Julkaisujen myynti SFS-julkaisujen myyntituotot/v (M ) Tietopalvelu WTO-kyselyjä WTO-notifikaatioiden määrä Markkinointi suoramarkkinointikirjeitä Tiedotus SFS-tiedotuksen vuosikerran sivumäärä Tiedotteiden määrä

6

7

8

9

10

11