Akustiikka ja standardisointi

Transkriptio

1 Asiantuntija Kimmo Konkarikoski METSTA Akustiikka ja standardisointi Standardisointiin osallistumiseen ja vaikuttamiseen on omat järjestelmälliset väylänsä, jotka on hyvä tuntea. Standardisointi hyödyttää meitä kaikkia jokapäiväisessä elämässä. Sillä järkeistetään toimintaa, lisätään turvallisuutta ja parannetaan taloudellisuutta. Tässä artikkelissa vastataan seuraaviin kysymyksiin mikä on standardi ja standardisoinnin merkitys yleisesti sekä akustiikan kannalta. Miten standardit liittyvät lainsäädäntöön? Mitä tarkoittaa akustiikan standardisointi maailmalla (ISO), Euroopassa (CEN) ja suomessa (SFS, METSTA, K211)? 70 Standardisointi Mikä on standardi? Ollakseen yleisesti hyväksytty standardin on oltava vapaasti saatavilla ja kirjallisessa muodossa. Se on valmisteltu yhteistyössä ja tavoitteena on aina yhteisymmärrys eri osapuolten kesken. Hyväksymisen voi antaa vain standardisoinnista vastaava elin, esimerkiksi viranomainen tai järjestö. Standardi on kirjallinen julkaisu, joka on kaikkien saatavilla. Standardi on standardisoinnista huolehtivan viranomaisen, järjestön tai muun tunnustetun elimen hyväksymä. Standardit valmistellaan yhteistyössä ja valmistelussa pyritään yhteisymmärrykseen (konsensukseen). Standardi on tarkoitettu yleiseen ja toistuvaan käyttöön. Standardien lisäksi käytössä on paljon muitakin teknisiä määräyksiä ja eritelmiä.

2 Miten standardit liittyvät lainsäädäntöön? Kuvassa 1 on esitetty standardisoinnin maailmankartta miten standardisointivastuut ovat jakautuneet eri osa-alueilla. Kuka standardit laatii? Standardiehdotukset laaditaan asiantuntijoiden muodostamissa työryhmissä, joissa standardin sisältö pitkälti lyödään lukkoon osallistujilla on suuret vaikutusmahdollisuudet. Kansalliset standardisointikomiteat nimeävät edustajansa työryhmiin ja TC/ SC-kokouksiin. Yleensä teollisuus on aktiivisesti mukana laatimassa standardeja joko omiin tarpeisiinsa tai toimeksiannosta lainsäädäntöä tukemaan. Mukana ovat (isot) valmistajat, joskus myös testaus- ja tutkimuslaitokset, viranomaiset, asiakkaat. Miten standardit laaditaan Työryhmien laatimat standardiehdotukset lähetetään julkisille lausuntokierroksille kaikilla mahdollisuus kommentoida. Asiantuntijoista koostuva työryhmä käsittelee lausuntokierrosten kommentit ja muokkaa lopullisen ehdotustekstin. Äänestys lopullisen ehdotustekstin hyväksymisestä (yes/ no) tässä vaiheessa tekniseen sisältöön ei enää voi vaikuttaa. Kuvassa 2 on esitetty standardin laadinnan eri vaiheet ja miten vaikutusmahdollisuudet standardin sisältöön muuttuvat. Lainsäädännössä käytetään paljon standardeja hyväksi, koska näin säädöksiin ei tarvitse kirjoittaa teknisiä yksityiskohtia. Standardeja ei yleensä määrätä pakollisiksi vaan niihin viitataan esimerkkinä säädöksen vaatimukset täyttävästä ratkaisusta. EU käyttää paljon standardeja säädöstensä tukena. Standardien käyttö on harvoin lainsäädännön mukaan pakollista, mutta niitä käytetään hyväksi lainsäädännössä. Euroopan Unionissa teknistä lainsäädäntöä ohjataan direktiiveillä. Ne ovat useimmiten ns. uuden menettelyn direktiivejä, joissa annetaan vain perusvaatimukset ja todetaan, että harmonisoitu eurooppalainen standardi täyttää nämä vaatimukset. Tarkoituksena on yksinkertaistaa lainsäädäntöä siten, että lainsäädännössä annetaan vain olennaiset vaatimukset ja tekniset yksityiskohdat esitetään standardeissa. Eri maat valmistelevat direktiivien pohjalta kansallisen lainsäädäntönsä. Rakennustuotteiden harmonisoitujen tuotestandardien käyttö on ns. de-facto pakollista, koska rakennustuoteasetus ei ole ns. uuden menettelyn lainsäädäntöä. Suomessa voimassaolevien kansallisten lakien ja asetusten säädöstekstit löydät sivustolta METSTA Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry on yleishyödyllinen standardisointiin keskittynyt yhdistys. METSTA on perustettu vuonna 2007 ja tällä hetkellä yhdistyksellä on kaksitoista jäsentä. Ennen METSTAn perustamista standardisointi 71

3 Kuva 2. Standardien laadintaprosessi. kuului osaksi Teknologiateollisuus ry:n toimintaa. METSTA ry vastaa teknologiateollisuuteen kuuluvien kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen, talotekniikan sekä energianhallinnan eurooppalaisesta ja kansainvälisestä sekä kansallisesta standardisoinnista. Eurooppalaisen lainsäädännön laajimpia kokonaisuuksia METSTAlla ovat kone-, painelaite-, - ja ATEX-direktiiveihin sekä rakennustuoteasetukseen liittyvät standardisointiohjelmat. Kansainvälisessä standardisoinnissa laajimpia alueita ovat metallisiin materiaaleihin ja hitsaukseen liittyvä standardisointi. Standardeista yli kolmannes on käännetty suomeksi. Päätehtävät Vaikuttaa kansainväliseen (ISO) ja eurooppalaiseen (CEN) standardisointityöhön ja hoitaa tarvittaessa niiden teknisten elinten sihteeristötehtäviä. Valvoo toimialansa eurooppalaisten (CEN) standardisoimisohjelmien toteuttamista. 72 Huolehtii toimialansa kansallisten (SFS), eurooppalaisten (CEN) ja kansainvälisten standardiehdotusten (ISO) lausuntokäsittelystä. Huolehtii, että toimialan tärkeimmät eurooppalaiset (CEN) ja kansainväliset (ISO) standardit ovat saatavilla suomenkielisinä käännöksinä. Huolehtii toimialansa kansallisen standardisointitarpeen kartoittamisesta, uusien standardien valmistelusta ja olemassa olevien standardien pitämisestä ajan tasalla. Laatii toimialansa kansalliset standardit (SFS). Huolehtii standardisoinnin ja sertifioinnin yleisten periaatteiden noudattami sesta. Harjoittaa neuvonta- ja tiedotustoimintaa. Toimii kiinteässä yhteistyössä Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sekä muiden standardisointiin ja sertifiointiin osallistuvien koti- ja ulkomaisten yhteisöjen kanssa.

4 Akustiikka- standardisointi Akustiikka voidaan jakaa standardisoinnin näkökulmasta seuraavasti: Akustiikka Sisältää akustiikan perusteisiin liittyvät perusstandardit (viritystaajuudet, suositellut taajuudet, audiometristen laitteiden kalibrointi, äänekkyystasojen laskenta, akustiikan suureet ja yksiköt). Meluntorjunta Sisältää kone- ja laitemeluun liittyvät perusstandardit, meluntorjunnan standardit (vaimentimien, seinäkkeiden, koteloiden akustiset vaatimukset), melualtistuksen mittaamisen sekä tuotteiden melunmittausmenetelmien perusstandardit (koneiden, laitteiden ja ajoneuvojen melunmittausmenetelmät). Osa tämän aihealueen standardeista liittyy koneiden suunnitteluvaatimukset esittävään EU:n konedirektiiviin 2006/42/EY (vahvistettu kansalliseksi asetukseksi). Lisäksi tuoteryhmäkohtaisia melunmittausmenetelmiä laaditaan lukuisissa tuotekohtaisissa ISO/IEC- ja CEN/ CENELEC-komiteoissa Rakennusakustiikka Sisältää rakennusten ja rakennusosien ääneneristävyyden mittaamisen, talotekniikan laitteiden melun mittaamisen, rakennusten ääniominaisuuksien arvioinnin ja huoneakustiikan parametrien mittaamisen standardit. Osa tämän aihealueen standardeista liittyy rakennustuotteiden koskevaan EU:n rakennustuoteasetukseen 305/2011/EY Ympäristömelu Sisältää ympäristömelun mittaukseen, mallintamiseen, arviointiin ja meluntorjuntaa liittyvät standardit. Standardit käsittelevät erityisesti: ympäristömelun kuvaamisen ja mittaamisen yleisiä periaatteita liikennemelun mittausta (tie-, raide-, vesi- ja ilmaliikenne) meluesteiden melunvaimennuksen määrittämistä melunvaimennuksen laskentamalleja ampumaratamelun mittausta ja arviointia. Mekaaninen värähtely Sisältää mekaaniseen värähtelyyn ja iskuihin liittyvät perusstandardit, tuotteiden tärinänmittausmenetelmien perusstandardit (koneiden, laitteiden ja rakenteiden aiheuttaman tärinäpäästön tai niistä aiheutuvan tärinäaltistuksen mittaus) sekä värähtelymittauksiin perustuvan kunnonvalvonnan standardit. Osa tämän aihealueen standardeista liittyy koneiden suunnitteluvaatimukset esittävään EU:n konedirektiiviin 2006/42/EY (vahvistettu kansalliseksi asetukseksi). Lisäksi tuotekohtaiset CEN/ TC:t saattavat laatia laiteryhmäkohtaisia tärinänmittausmenetelmiä. Kansainvälinen standardisointi ISO Maailman kattavien standardien tunnus on ISO, IEC tai ITU. ISO standardit kattavat kaiken muun standardisoinnin paitsi sähkö- ja elektroniikka standardit, joiden tunnus on IEC, ja viestintätekniikkaan liittyvän standardisoinnin, joiden tunnus on ITU. Merkittävä määrä ISO standardeista on eurooppalaisia ja siten kansallisia standardeja eli SFS-EN ISO -tunnuksella varustettuja. Osa ISO standardeista on vahvistettu myös suoraan kansallisiksi standardeiksi eli SFS-ISO -standardeiksi ja vastaavasti kaikki sen kanssa ristiriitaiset kansalliset SFS standardit on kumottu. Akustiikkakomiteat ISO TC 43 - Acoustics - ISO/TC 43/WG 1 Threshold of hearing - ISO/TC 43/WG 8 Test methods for the qualification of free-field environments - ISO/TC 43/WG 9 Method for calculating loudness level 73

5 - ISO/TC 43/SC 1 Noise - ISO/TC 43/SC 2 Building acoustics - ISO/TC 43/SC 3 Underwater acoustics - -> Standards Development -> Technical Committees ISOn sivuilta teknisten komiteoiden tiedoista löytyy komiteoiden rakenne, työohjelma (sisältäen julkaistut standardit sekä avoimet työkohteet). Eurooppalainen standardisointi - CEN Euroopan kattavien standardien tunnus on EN ja kaikki eurooppalaisen standardisoimisjärjestön (CEN) jäsenmaat ovat sitoutuneet vahvistamaan EN standardit kansallisiksi standardeiksi sekä samalla kumoamaan ristiriitaiset kansalliset standardit. Suomessa kansallisiksi standardeiksi vahvistettujen eurooppalaisten standardien tunnus on SFS-EN ja sen sisältö on täysin vastaava esimerkiksi Saksassa vahvistetun DIN-EN standardin kanssa. Akustiikkakomiteat CEN TC Acoustic properties of building elements and of buildings - CEN/TC 126/WG 1 Methods for measuring the sound insulation of building elements and the acoustic performances of buildings - CEN/TC 126/WG 2 Prediction of the acoustic performance of buildings from the performance of elements - CEN/TC 126/WG 3 Laboratory test on noise from hydraulic equipment used in water installations - CEN/TC 126/WG 5 Coordination working group - CEN/TC 126/WG 6 Laboratory measurement of the flanking transmission - CEN/TC 126/WG 7 Laboratory measurement of airborne and structure borne sound from building equipment - CEN/TC 126/WG 9 Drywall system of plasterboard with steel studs - CEN/TC 126/WG 10 Acoustic guidance to CEN/TC 33 - CEN/TC 126/WG 11 Test code for suspended ceilings CEN TC Acoustics - -> Members -> Technical bodies CENn sivuilta teknisten komiteoiden tiedoista löytyy komiteoiden rakenne, työohjelma (sisältäen julkaistut standardit sekä avoimet työkohteet). Kansallinen standardisointi - SFS Kansallisten standardien tunnus on SFS. Kansallisten standardien laadinnasta vastaa SFS ja sen 13 toimialayhteisöä (kuva 3.). SFS ja SESKO toimivat keskusjärjestönä koordinointi, kansainväliset jäsenyydet (CEN/ Kuva 3. Standardisoinnista vastaavat toimiala-yhteisöt. 74

6 CENELEC, ISO/IEC), julkaisu ja myynti. Käytännön laadintatyö on delegoitu toimialayhteisöille, joiden vastuulla on kansainvälisen ja eurooppalaisen standardisoinnin seuranta ja osallistuminen sekä kansallisten standardisointikohteiden valinta ja standardien laadinta. Kansallinen standardisointikomitea Kansallisen standardisointikomitean työn tarkoituksena on vaikuttaa eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisointiin painottaen kuitenkin asioita, jotka vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kansallinen standardisointikomitea on Suomen ylin päättävä elin toimialueensa standardisoinnissa. Kansallisen standardisointikomitean kokoonpanoa tarkastellaan tarvittaessa tavoitteena on, että kaikki olennaiset sidosryhmät ovat edustettuina kansallisessa standardisointikomiteassa. Tarvittaessa voidaan standardisointikomitean kokouksiin pyytää kuultavaksi erityisasiantuntijoita. METSTA hoitaa toimialueensa standardisointia SFS:n ja METSTAn väliseen toimialayhteisö-sopimukseen perustuen. METSTA on lisäksi sitoutunut hoitamaan tiettyjen eurooppalaisten ja kansainvälisten komiteoiden ja työryhmien sihteeristöjen ja projektijohtajien tehtäviä. METSTAn kansalliset komiteat: - -> standardisointialueet -> kansalliset komiteat Osallistumisen edut Standardit toimivat entistä useammin tuotteiden markkinoillepääsyyn liittyvinä työkaluina ja referensseinä. Haluatko itse vaikuttaa valmistamasi tuotteen teknisiin standardeihin vai luovutatko standardien laadinnan vapaaehtoisesti kilpailijoillesi? He kyllä tekevät sen mielellään puolestasi. Vain kansalliseen standardisointikomiteaan osallistumalla voit täysipainoisesti ja aktiivisesti seurata, ennakoida, vaikuttaa ja soveltaa standardeja, jotka ovat organisaatiosi ja/tai sen tuotteiden kannalta välttämättömiä tai muuten tärkeitä. Seuraa: nykyään lähes poikkeuksetta standardit laaditaan Suomen ulkopuolella ja vain komiteoiden avulla saat syvällisempää ja tarkempaa tietoa menossa olevista standardisoimiskohteista ja kokonaisista laajoista standardisoimisohjelmista. Sovella: saat tärkeää taustatietoa standardien soveltamista varten ja osaat paremmin tulkita ja soveltaa uusia standardeja; tiedät tiettyjen standardien ja lainsäädännön väliset tärkeät kytkennät. Ennakoi: tiedät jo hyvissä ajoin etukäteen tulevat standardit ja niiden vaatimukset; voit sopeuttaa oman tuotteesi tai toimintasi uusien standardien mukaiseksi ennen kuin tavalliset standardien soveltajat edes tietävät standardin olemassaolosta; voit ennakoida tulevia globaaleja tai eurooppalaisia trendejä ja mahdollisesti kehittää omaa toimintaasi sen mukaisesti. Vaikuta: voit ottaa kantaa valmisteilla oleviin ehdotuksiin kansallisen kannan muodostamiseksi tai osallistut itse aktiivisesti standardien valmisteluun standardisointikomiteoiden työryhmissä. Komiteaportaali METSTAn kansallisten komiteoiden aineistot, kuten lausuntopyyntöihin liittyvät standardiehdotukset CENin ja ISOn teknisten komiteoiden sisäiset ns. N-dokumentit kansallisten kokousten pöytäkirjat ja muut kokousaineistot matkakertomukset eurooppalaisten ja kansainvälisten työryhmien ja teknisten komiteoiden kokouksista ja muut kansallisen komitean standardisointiin liittyvät dokumentit. 75

7 Kuva 4. Komiteaportaali. K211Akustiikka ja värähtely -komitea Komitean toimialue kattaa akustiikan perusstandardit, melunmittausmenetelmien perusstandardit (esim. koneet, laitteet, ajoneuvot, ampumaratamelu, ympäristömelu), rakennusakustiikan, mekaanisen värähtelyn perusstandardit sekä tärinänmittausmenetelmien perusstandardit (esim. koneiden, laitteiden ja rakenteiden aiheuttaman tärinäpäästön tai niistä aiheutuvan tärinäaltistuksen mittaus). Tekniset komiteat: CEN/TC 126 Building Acoustics CEN/TC 211 Acoustics 76 CEN/TC 231 Mechanical Vibration and Shock ISO/TC 43 Acoustics ISO/TC 108 Mechanical Vibration and Shock Hyödyllisiä linkkejä Helppo tapa kommentoida standardiehdotuksia: lausunto.sfs.fi Standardisointiyön opas asiantuntijalle: SFS-käsikirja 1 Standardit ja standardisointi: