SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS

Transkriptio

1 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Suomen Standardisoimisliitto SFS ry on standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. SFS on riippumaton, taloudellista voittoa tavoittelematon yhdistys. SFS Huolehtii siitä, että Suomeen luodaan standardikokoelma, joka vastaa maan tarpeita ja sisältää kansainvälisten ja eurooppalaisten sopimusten edellyttämät kansalliset standardit. Ohjaa ja koordinoi kansallista standardisoimistyötä ja vahvistaa kansalliset SFS-standardit. Hoitaa tiettyjen alojen standardisointia toimialayhteisönä. Edustaa Suomea alansa kansainvälisissä ja eurooppalaisissa järjestöissä tavoitteena Suomen etujen edistäminen. Toimii yhdyselimenä alansa ulkomaisiin standardisoimisjärjestöihin Toimittaa standardien tarvitsijoille kansallisia ja kansainvälisiä standardeja ja niihin liittyviä viranomaismääräyksiä ja muita julkaisuja. Tiedottaa standardisoinnista ja ylläpitää standardisointia koskevia ja standardisointiin liittyviä tietojärjestelmiä. Hoitaa WTO-tiedotuskeskusta standardien osalta. VUOSIKERTOMUS 2014

2 AVAINLUKUJA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS JULKAISUJEN MYYNTITULOT MILJ. EUROA Standardeja vahvistettiin 16 % vähemmän kuin v Pienestä vahvistusmäärästä ja vuoden aikana läpiviedystä vanhentuneiden kansallisten standardien kumoamisprojektista johtuen voimassa olevien SFS-standardien kokonaismäärä laski hieman. Julkaisujen myyntituotot jäivät jälkeen sekä edellisvuodesta että budjetoidusta - yhtenä osatekijänä edellä mainittu alhainen vahvistusmäärä. 1 0 Omarahoitus 14 % Valtionrahoitus 17 % SESKO 10 % RTT 4 % YTL 13 % Muut 10 % MUUT 13 % SFS 18 % Myyntitulot 59 % METSTA 42 % TOIMINNAN RAHOITUS 2014 VUOSITTAIN VAHVISTETTUJEN SFS-STANDARDIEN MÄÄRÄ JULKAISTUJEN STANDARDIEN SIVUMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN ALOITTAIN VOIMASSA OLEVIEN SFS-STANDARDIEN MÄÄRÄ Hanke sähköalan standardien myynnin siirtymisestä SFS:n hoidettavaksi pääsi vauhtiin syksyn aikana, kun sekä SESKOn (sähköalan EN-standardit) että IEC:n kanssa solmittiin tätä koskevat sopimukset. Työ myynti- ja tietojärjestelmien mukauttamiseksi ja sähköalan julkaisujen tekemiseksi sekä myynnin ja markkinoinnin vaatimat toimet käynnistettiin välittömästi. Tavoitteena on, että kaikkia sähköalan julkaisuja voidaan tarjota asiakkaille vuoden 2015 loppuun mennessä. Verkkokaupan ja Online-palvelun uudistamisen määrittelytyö saatiin valmiiksi loppuvuonna 2013 ja projekti käynnistyi toimittajan valinnalla maaliskuussa. Uudet palvelut otetaan käyttöön kesän ja syksyn 2015 aikana. Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin, edelleen rajoittamalla hakijoiden joukko SFS:n toimialayhteisöihin. Yhdeksälle uudelle hankkeelle myönnettiin projektirahoitusta painotuksena aikaisempien vuosien tapaan ajankohtaisille aloille suunnatut seminaarit sekä standardien käyttöä oppilaitoksissa edistävät hankkeet. XML (Extended Markup Language) -julkaisuteknologian käyttöönotto standardisointiyhteisöissä eteni vaihtelevalla vauhdilla. ISO tuottaa kaikki uudet standardit XML-muodossa ja on konvertoinut koko standardikantansa XML-muotoon. CEN tuottaa uudet standardit XML-muodossa, mutta ei ole edennyt olemassa olevan kannan konvertoinnissa, mikä hankaloittaa XML-hankkeiden eteenpäinvientiä. SFS on kehittänyt ja alkuvuodesta 2015 ottanut käyttöön XML-pohjaisen prosessin suomeksi julkaistujen standardien tuotannossa. ISO käynnisti vuoden aikana viisi komiteaa uusille standardisointialueille. Kansainvälisellä tasolla standardisointityö alkoi mm. turvallisuuden, brändin arvioinnin ja eläinten ruokintalaitteiden aloilla. SFS:n toiminta ISOn kansallisena jäsenjärjestönä sai tunnustusta, kun SFS valittiin kolmivuotiskaudeksi ISOn teknisen valiokunnan (TMB) jäseneksi. CENin hallintomallin muutos v vei myös SFS:ltä mahdollisuuden osallistua hallitustyöskentelyyn. Tämä korjaantui, kun SFS syksyn yleiskokouksessa valittiin CENin hallituksen jäseneksi vv CENin jäsenjärjestöjen toimintaa ohjaavan kriteeristön käyttöönotto eteni vertaisarviointivaiheeseen. CENin nimittämä arvioija kävi kriteeristön läpi SFS:n ja kolmen toimialayhteisön kanssa saamastamme palautteesta käy ilmi, että järjestelmämme on pääosin hyvin toimiva. Raportti sisälsi kolme poikkeamaa ja joitakin kehitysehdotuksia poikkeamat korjataan vuoden 2015 aikana ja osa kehitysehdotuksista otetaan harkintaan. EU:n rakennustuoteasetuksessa viitattujen harmonisoitujen tuotestandardien sitovuuden herättämä keskustelu standardien saatavuudesta jatkui. Eduskunnan oikeusasiamiehen esittämä kysymys standardien kielestä ja saatavuudesta on edennyt Euroopan oikeusasiamiehen ja Euroopan komission väliseksi jatkoselvittelyksi eikä tätä kirjoitettaessa vielä ole tietoa mahdollisista jatkotoimista. Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämä valtionavustus standardisointiin laski edellisvuoteen verrattuna 11 %. Syksyn tavoitekeskustelussa sovittiin, että rahoituksen pienennyttyä siirretään WTO/TBTsopimuksen velvoitteet teknisten määräysten osalta pois SFS:n vastuulta Taloudellisesti vuosi 2014 oli kokonaisuutena tarkastellen hyvä. Toiminnan alijäämä oli edellisvuotta suurempi mutta budjetoitua pienempi. Budjetoitua pienempään alijäämään päästiin myyntitulojen pienenemisestä huolimatta toiminnan kulujen toteutuessa alle budjetoidun. Sijoitusomaisuuden tuotto oli hyvä ja riitti sekä kattamaan toiminnan alijäämän että asetetun tavoitteen mukaisesti säilyttämään omaisuuden reaaliarvon HENKILÖSTÖ Pekka Järvinen

3 SISÄLLYS: TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS... 2 STANDARDISOINTI... 4 STANDARDISOINTITYÖ... 6 JULKAISUT JA PALVELUT... 8 TIEDOTUS... 9 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖS TULOSLASKELMA TASE TILINTARKASTUSKERTOMUS ORGANISAATIO JA HALLINTO TIETOJA LIITON KOMITEOIDEN JA SEURANTARYHMIEN TYÖSTÄ LIITON JÄSENET, TOIMIALAYHTEISÖT JA LAUTAKUNNAT STANDARTTISOIMINEN ON NYKYAJAN TUNNUSSANA. KUVIA VUOSIEN VARRELTA SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 3

4 STANDARDISOINTI STANDARDISOINNIN HYÖDYT Standardisointi hyödyttää yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja kuluttajia. Standardisoinnin myönteiset vaikutukset ovat kiistattomia, mutta niiden mittaaminen on vaikeaa. Useat kansainväliset makrotaloudelliset tutkimukset ovat päätyneet merkittäviin kansantaloudellisiin hyötyihin. Julkisen sektorin intressissä ovat kansallista hyvinvointia lisäävät toimet, kuten kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen, terveyttä, turvallisuutta ja ympäristön tilaa edistävät toimenpiteet sekä mahdollisuus hyödyntää standardisointia sääntelyn keventämiseen, tavoitteena mm. eurooppalaiseen lainsäädäntöön liittyvä teknisten vaatimusten yhdenmukaistaminen. Elinkeinoelämälle tärkeää on liiketoiminnan menestyksen turvaaminen myös globaaleilla markkinoilla, missä kansainvälisillä standardeilla on merkittävä rooli ja keskeinen asema teknisen kaupan yhteisenä kielenä. Yksilötasolla standardisointi osaltaan parantaa mm. tuotteiden ja palveluiden laatua, yhteentoimivuutta ja turvallisuutta. SEURANTA JA STANDARDISOINTIIN VAIKUTTAMINEN Standardisoinnin seurantaan on olemassa monia eri tapoja. Usein standardien sisältöön halutaan vaikuttaa tai uusista standardeista tarvitaan ennakkotietoa jo valmistelun aikana, jolloin kannattaa osallistua kansainvälisiin, eurooppalaisiin tai kansallisiin standardisointiryhmiin. Työssä mukana olleet ja sitä seuranneet yritykset ja muut organisaatiot ovat ajallisesti etulyöntiasemassa niihin nähden, jotka odottavat valmiita standardeja ennen kuin reagoivat muuttuviin vaatimuksiin. Standardisointikokoukset toimivat myös hyödyllisinä tietolähteinä, kun alan koti- ja ulkomaiset asiantuntijat tapaavat toisiaan. Vuonna 2014 avattu Lausuntopyyntöpalvelu (lausunto.sfs.fi) helpottaa sekä tiedonsaantia lausunnolla olevista standardiehdotuksista että lausuntojen antamista. ESIMERKKEJÄ UUSISTA STANDARDEISTA Elintarviketiedon siirron helpottamiseksi ja tiedon hyödynnettävyyden parantamiseksi on julkaistu standardi SFS-EN elintarviketiedon rakenteesta ja tiedonsiirtomuodosta. Standardin avulla kaikki elintarvikeketjussa mukana olevat puhuvat samaa kieltä. Se määrittelee vaatimukset elintarviketietojoukkojen rakenteelle ja merkitykselle sekä elintarviketiedon siirtämiselle eri sovellusten välillä. Standardi sisältää XMLmerkintäkieleen perustuvat tietojen koodaussäännöt. Elintarviketietoja tarvitaan esimerkiksi pakkausmerkintöihin, tuotekehitykseen, ruokavaliohoitoon, ravitsemustietoon, kuluttajainformaatioon ja tutkimukseen. Uusi vesijalanjälkistandardi SFS-ISO käsittelee veden käytön vaikutuksia veden laatuun ja määrään. Tuotteen ympäristöarviointiin kehitetty indikaattori on tärkeä Suomen kannalta, koska se kertoo runsaasti vettä käyttävien teollisuusprosessien vaikutuksista, ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Suomessa vettä on runsaasti käytettävissä ja veden laatu on keskimääräisesti parempi kuin monissa muissa maissa. Uusi standardi harmonisoi laskentamenetelmiä. Vesijalanjälki lasketaan koko arvoketjulle, jolloin se on ketjun eri osien yhteenlaskettu vesijalanjälki. Toisin kuin globaaleista vaikutuksista kertova hiilijalanjälki, vesijalanjälki kertoo paikallisista vaikutuksista. Suojavaatteiden yleiset vaatimukset on nyt kirjattu standardiin SFS-EN ISO Se korvaa aiemmin käytetyn standardin SFS-EN 340. Standardi on EU:n henkilönsuojaindirektiiviin liittyvä yhdenmukaistettu standardi. Siinä määritellään suojavaatetuksen ergonomiaa, haitattomuutta, kokomerkintää, vanhenemista, yhteensopivuutta ja merkintää koskevat vaatimukset sekä suojavaatetuksen mukana toimitettavien valmistajan antamien tietojen vaatimukset. Omaisuudenhallintaa käsittelevä SFS-ISO standardisarja auttaa yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita hallinnoimaan omaisuuttaan systemaattisesti ja tehokkaasti. Standardeja oli laatimassa sata asiantuntijaa yli 20 maasta. Mukana on ollut myös suomalaisia asiantuntijoita. Standardeissa on siksi huomioitu myös suomalaiset omaisuudenhallinnan erityispiirteet ja käytännöt. Sarjaan kuuluu kolme standardia. Omaisuudenhallinnan yleiskuvaus, periaatteet ja termit löytyvät standardista SFS-ISO Osa SFS-ISO sisältää vaatimukset, joiden soveltamiseen on ohjeita standardissa SFS-ISO Palo-ovien standardi SFS-EN on valmistunut. Se on EU:n standardisointipyynnön perusteella laadittu rakennustuoteasetukseen liittyvä yhdenmukaistettu standardi. Kun standardi mainitaan EU:n virallisessa lehdessä, ilmoitetaan samalla, mistä lähtien palo-ovet voidaan varustaa CE-merkinnällä sekä myös mistä lähtien CE-merkintä on palo-ovissa pakollinen. CE-merkintä korvaa nykyisin käytössä Suomessa olevan palo-ovien tyyppihyväksynnän. Huoltoasemien teknistä rakennetta koskeva uusittu standardi SFS 3352 sisältää erityyppisten jakeluasemien rakennemallit viimeisimmän parhaan rakentamiskäytännön mukaisesti. Se on tarpeellinen ja perusteellinen ohjeistus kaikille huoltoasemien rakentamisen, perusparantamisen ja valvonnan osapuolille. Standardi määrittää sellaisen hyväksyttävän rakentamistavan, joka täyttää joka suhteessa myös lainsäädännön vaatimukset. Esteettisen kirurgian palveluita koskeva standardi SFS-EN valmistui loppuvuonna. Se sisältää esteettisen kirurgian palveluiden vaatimuksia toiminnan harjoittajille. Standardissa käsitellään mm. etiikkaa, markkinointia, potilaille tarjottavia tietoja, kirurgien pätevyyttä, neuvontaa, tilojen hygieenisyyttä sekä operaation jälkeistä seurantaa. Standardin odotetaan parantavan näiden palvelujen laatua, lisäävän potilaiden tyytyväisyyttä ja turvallisuutta ja vähentävän komplikaatioiden riskiä. Uusitun asuntosprinkleristandardin SFS 5980 mukaisesti toteutetut asuntosprinklerilaitteistot on tarkoitettu henkilöturvallisuuden parantamiseen. Standardia käytettäes- 4 VUOSIKERTOMUS 2014

5 STANDARDISOINTI sä on kuitenkin otettava huomioon, että luvanvaraisissa ja viranomaisvaatimuksiin perustuvissa hankkeissa kyseisen standardin soveltuvuus kohteeseen arvioidaan tapauskohtaisesti ja tarvittaessa hyväksytetään rakennusvalvontaviranomaisella. Standardi soveltuu käytettäväksi kaikenlaisissa asuin- ja majoitustiloissa hoitolaitokset mukaan lukien. Aiempaan versioon verrattuna on selvennetty asuinkäyttöön tarkoitetuissa tiloissa olevien muunlaisten riskien suojaamista. KANSALLINEN STANDARDISOINTIJÄRJESTELMÄ Suomessa on hajautettu järjestelmä, jossa Standardisoimisliitto vastaa standardisoinnista yhteistyössä toimialayhteisöjensä kanssa. Kukin toimialayhteisö vastaa oman alansa standardisoinnista Suomessa ja osallistumisesta eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen standardisointiin. Toimialayhteisön tehtäviin kuuluvat standardisointialoitteiden käsittely, standardiehdotusten valmistelu, sekä lausuntokierrosten ja äänestysten hoitaminen, erityisesti ottaen huomioon sekä eurooppalaisen standardisointiasetuksen vaatimukset että eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen jäsenten toimintaa koskevien kriteerien vaatimukset. SFS:n vastuulla on laajoja toimialojen rajat ylittäviä standardisointialueita, esimerkiksi laatu- ja ympäristöjärjestelmien standardisointi. Pääosa SFS-standardeista perustuu kansainvälisiin tai eurooppalaisiin standardeihin. Toimialayhteisöt päättävät oman toimialansa standardien mahdollisesta kääntämisestä suomen kielelle. SFS:n ja toimialayhteisöjen tavoitteena on kääntää elinkeinoelämän ja viranomaisten tarvitsemat standardit suomen kielelle. Standardisoimisliiton tehtäviin kuuluu standardien vahvistaminen ja julkaiseminen sekä tietojen ylläpito voimassa olevista standardeista. Kansallista standardisointiprosessia hallinnoidaan FINSTA-tietojärjestelmän avulla (SFS, CEN, CENELEC ja ISO). Vuoden 2014 aikana valmisteltiin sähköalan IECstandardien lisäämistä FINSTA-järjestelmään solmimalla tätä koskeva sopimus sekä SESKOn että IEC:n kanssa. Vuoden 2014 standardisoinnin FORUM-vuositapahtuman teemana oli Näkökulmia tulevaisuuden standardeihin. Tilaisuuden järjestäjinä olivat kaikki toimialayhteisöt yhdessä SFS:n kanssa. Ohjelman painopisteinä olivat EU-komission tulevat standardisointipyynnöt, standardisointiohjelma 2015, Horisontti 2020-ohjelma, biotalous sekä käynnistyvä palvelujen standardisointi. FORUM tapahtumaan Finlandiatalolla osallistui 225 henkilöä. OPPILAITOSYHTEISTYÖ - SFSEDU Vuoden 2014 aikana jatkettiin yhteistyötä teknisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa standardisointia ja standardeja koskevan opetuksen edistämiseksi. Oppilaitossivustolle ( tuotettiin uutta opetusmateriaalia opettajien ja opiskelijoiden käyttöön. Lisäksi aloitettiin SFS-kurssikirjojen painaminen koulutuskäyttöön. STANDARDIEN VAHVISTAMINEN JA JULKAISU Vuonna 2014 vahvistettiin SFS-standardia (1 793 vuonna 2013). Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä oli ( vuonna 2013). Vuoden lopussa oli voimassa SFS-standardia ( vuonna 2013). Vuoden 2014 aikana julkaistiin 33 SFS-käsikirjaa (36 vuonna 2013). Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien kappalemäärä Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien kappalemäärä toimialayhteisöittäin vuonna MUUT 18 % RTT 8 % SESKO 8 % METSTA 38 % SFS 12 % YTL 16 % Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä Julkaistujen suomenkielisten SFS-standardien sivumäärä toimialayhteisöittäin vuonna MUUT 13 % RTT 4 % METSTA 42 % SESKO 10 % YTL 13 % SFS 18 % SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 5

6 STANDARDISOINTITYÖ TOIMIALAYHTEISÖJEN STANDARDISOINTITYÖ Kemesta ry vastaa metsäteollisuuden ja kemian eri alojen standardisoinnista. Vuoden 2014 alussa Kemesta ry vastuulle siirtyi myös kumiteollisuuden standardisointitoiminta. Kemesta ry:llä on vastuullaan 23 CENin ja 20 ISO:n teknistä komiteaa sekä 31 ISO:n alakomiteaa, joita hoitaa 15 aktiivista kansallista standardisointikomiteaa ( Uudet standardisointikomiteat perustettiin puu ja puupohjaisten tuotteiden alkuperän, biomassan kestävyyskriteerien (yhteisvastuu Öljy- ja biopolttoainealan kanssa), bioteknologian sekä kumin alueille. Kemesta ry:n vastuulla olevat tekniset komiteat ovat julkaisseet yhteensä standardia, joista 248 standardia vuonna 2014 sekä n. 300 käännettyä SFS standardia ja 9 käsikirjaa. Standardisointialueista aktiivisimpia ovat olleet kumi-, muovi- ja maalialat. Uudet julkaistut ja käännetyt kiinteiden biopolttoaineiden laatuluokitusstandardit (SFS-EN ISO sarja) helpottavat tuotteiden liikkuvuutta kansallisessa ja kansainvälisessä kaupassa. Kemesta ry:llä on näiden standardien valmisteluun laatiman CENin ja ISO:n työryhmän puheenjohtajuus ja sihteeriys. Liikennevirasto vastaa tie-, silta-, pohjarakennusalan sekä muun infrarakentamisen standardisoinnista sisältäen yhdeksän CENin teknistä komiteaa ja kaksi ISOn komitean. CE-merkinnän mahdollistavia yhdenmukaistettuja standardeja on valmiina noin 50. Testi- ja muita viitestandardeja on yli 300. Kantavien rakenteiden suunnittelun osalta Liikennevirasto vastaa standardista Eurokoodi 7 (Geotekninen suunnittelu) ja siltojen suunnittelussa käytettävistä horisontaalistandardeista ja niiden kansallisista liitteistä. Eurokoodien uudistaminen on ollut käynnissä viime vuonna. Liikennevirastolla on kolme standardisoinnin seurantaryhmää: geotekniikka, tien materiaalit ja tien laitteet. Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry on kahdeksanhenkinen yleishyödyllinen standardisointiin keskittynyt yhdistys. METSTA vastaa teknologiateollisuuteen kuuluvien kone- ja metallituoteteollisuuden, metallien jalostuksen, talotekniikan sekä energianhallinnan eurooppalaisesta ja kansainvälisestä sekä kansallisesta standardisoinnista. Vuoden 2014 lopussa vastuualueeseen kuuluvia eurooppalaisia standardeja oli voimassa yli kappaletta, joista yli 60 % liittyy eurooppalaiseen lainsäädäntöön eli direktiiveihin ja asetuksiin. Eurooppalaisen lainsäädännön laajimpia kokonaisuuksia METS- TAlla ovat kone-, painelaite-, rakennustuote- ja ATEX-direktiiveihin liittyvät standardisointiohjelmat. Kansainvälisessä standardisoinnissa laajimpia alueita ovat metallisiin materiaaleihin ja hitsaukseen liittyvä standardisointi. Vuonna 2014 METSTAn standardeista kysytyimpiä olivat teräsrakenteiden CE-merkintään (SFS-EN 1090), tulitöiden paloturvallisuuteen (SFS 5900), hitsauksen laadunhallintaan ja tarkastukseen (SFS-Käsikirja 66 ja SFS-EN 9606) liittyvät standardit sekä oppilaitosten kanssa yhteistyössä laaditut standardikoosteet. Luonnonvarakeskus Luke Mittaus ja standardisointi (Vakola) vastaa traktorien sekä maatalous- ja metsäkoneiden standardisoinnista. Myös elintarvikekuljetuksiin tarkoitettujen ajoneuvojen standardisointi on Vakolan hoidettavana. Vakolalla oli vastuullaan yksi CENin työryhmän sihteeristö ja yksi ISOn alakomitean sihteeristö, jotka molemmat vastaavat metsäkoneiden standardisoinnista. CENissä on valmisteltu mm. puunpilkkomakoneiden ja polttopuuhakkureiden standardeja. ISOssa on keskitytty suurten itsekulkevien metsäkoneiden, mm. metsätraktoreiden ja hakkuukoneiden standardisointiin. Metsäkoneiden standardisointi on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää, koska metsäkoneiden kysyntä tulee kasvamaan mm. kasvavan bioraaka-aineen ja biopolttoaineen kysynnän takia. Uusiutuvalla energialla halutaan korvata yhä suurempi osa fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Muoviteollisuus ry vastaa muovituoteteollisuuden standardisoinnista. Muoviteollisuus ry on muovituotteita valmistavien yritysten elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen etujärjestö, joka on yrityksien ja eri sidosryhmien kanssa aktiivisesti mukana kansallisessa, eurooppalaisessa ja kansainvälisessä standardisointityössä. Vuonna 2014 Muoviteollisuus ry:n standardisointitoiminta keskittyi muoviputkien, lujitemuovi- ja kestomuovisäiliöiden, lattiapinnoitteiden ja kaukolämpöputkien standardisointiin. Muoviteollisuus ry vastaa kahdesta ISO:n teknisestä komiteasta ja kuudesta CENin teknisestä komiteasta, joista yhdessä Muoviteollisuus hoitaa myös komitean sihteeristön. Rakennustuoteteollisuus RTT ry koordinoi rakennussektorin standardisointia osallistumalla CENin rakennussektorin toimintaan ja ylläpitämällä rakennussektorin standardisoinnin seurantaryhmää (RASEK). RTT:n tavoitteena on vaikuttaa suomalaisen rakennusteollisuuden näkökulmasta rakennustuotteiden EU:n sisämarkkinoiden luomiseen ja siihen liittyvään standardisointiin. RTT:llä on vastuullaan 31 CENin teknistä komiteaa, 5 eurokoodialakomiteaa ja 13 ISOn teknistä komiteaa. Näiden standardisointiasioita käsitellään RTT:n 34 seurantaryhmässä. Keskeisenä tehtävänä ovat olleet rakennustuotteiden harmonisoitujen tuotestandardien jatkokehittäminen ja rakennusalan yritysten avustaminen niiden ottaessa käyttöön rakennustuoteasetuksen mukaisia uusia pelisääntöjä (kuten suoritustasoilmoitukset). Asetus astui valmistajia koskien voimaan Tällöin CE-merkinnästä tuli pakollinen noin 80 prosentille rakennustuotteista eli harmonisoitujen tuotestandardien soveltamisalaan kuuluville rakennustuotteille, kun ne saatetaan markkinoille. RTT pitää yllä kaiken olennaisen tiedon rakennuskohteiden rakenteellisen mitoituksen eurokoodeista sisältävää Eurokoodi Helpdesk -sivustoa sekä ajantasaista tietoa rakennustuotteiden CE-merkinnästä, harmonisoiduista tuotestandardeista ja niiden CE-merkinnän siirtymäajoista sisältävää hen Helpdesk -sivustoa. SESKO ry on itsenäinen sähköteknisen standardisoinnin organisaatio Suomessa sekä edustaa Suomea eurooppalaisessa (CENELEC) ja maailmanlaajuisessa (IEC) standardisointijärjestössä. Suomalaiset osallistuivat myös 2014 erittäin aktiivisesti kansainväliseen standardisointiin. Suomi oli P-jäsenenä 128:ssa ja O-jäsenenä 42 IEC-komiteassa. SESKOn vastuualueella oli 18 IECkomitean ja työryhmän sihteeristöä sekä 7 puheenjohtajuutta. SFS vahvisti 425 sähköteknisen alan standardia. Suomeksi julkaistiin 23 standardia. Käsikirjoja julkaistiin kuluneena vuonna yksi, joka käsitteli automaatioalan ohjelmointia ja do- 6 VUOSIKERTOMUS 2014

7 STANDARDISOINTITYÖ kumentointia. Standardeja julkaistiin mm. seuraavilta alueilta; paloilmoitus- ja ilmatelekaapelit, mittauslaitteistot, energiakaapelit, turvavalaistus, johtokanavat, tietoliikenteen yleiskaapelointi, ilmajohdot, kotien ja rakennusten elektroniikkajärjestelmät sekä rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmät, valvonta- ja hälytyskeskukset, ympäristöolosuhdetestaus, kotitalouden sähkölaitteiden turvallisuus, pienjännitekeskukset, sähkö- ja elektroniikkatuotteiden ympäristöasiat, turvavalaistuksen kameravalvontajärjestelmät ja sähköteknisen fysiikan sanasto. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa ympäristöalan tutkimusmenetelmien standardisoinnista Suomessa. Standardeja valmistellaan CENin ja ISOn seitsemässä ympäristökomiteassa veden ja maan laadun analytiikan tarpeisiin sekä lietteen luokitteluun, uudelleenkäyttöön, kierrätykseen, käsittelyyn ja hydrometrisiin mittauksiin. Valmistuneita standardeja oli 47 ja valmisteluprosessissa oli 87 ehdotusta, joiden kansalliseen valmisteluun osallistuivat SYKEn asettamat viisi standardisoinnin seurantaryhmää. Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry vastaa tekstiili-, vaatetus-, jalkine- ja nahka-alojen standardisoinnista mukaan lukien suojavaatteet ja jalkojen suojaimet. TEVASTAn toimialalla on voimassa lähes 900 SFS-standardia, joista suuri osa on eri ominaisuuksien kansainvälisiä testausmenetelmiä, jotka ovat globaalissa liiketoiminnassa elinehto. Lainsäädäntöä tukevien standardien osuus on toimialalla merkittävä, sillä suojavaatteiden ja jalkojen suojainten standardit toteuttavat uuden lähestymistavan direktiiviä henkilönsuojaimista käytäntöön. Näistä yksi tärkeimmistä, SFS-EN 340 korvautui vuonna 2014 valmistuneella kansainvälisellä standardilla SFS-EN ISO Suojavaatetus. Yleiset vaatimukset. Sitä tarvitaan täydentämään tuotestandardeissa olevia erityisvaatimuksia, kuten palopukujen standardia SFS-EN 469, joka uusittiin myös kertomusvuonna. Toimialan tunnetuimmat standardit liittyvät tekstiilien hoito-ohjeisiin. Vuonna 2014 valmistui uusittu SFS-opas 3, joka opastaa valitsemaan eri materiaaleille sopivat hoito-ohjesymbolit. Yhteensä toimialalta valmistui 33 standardia. Viestintävirasto vastaa ja edustaa Suomea telealan eurooppalaisessa standardisointijärjestössä ETSIssä ja maailmanlaajuisessa ITUssa. Standardisointiin liittyvät kansalliset kannat valmisteltiin Viestintäviraston ITU-T/ETSIvastinryhmässä. Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU) järjesti yleiskokouksen Etelä-Korean Busanissa ja kokoukseen osallistui kolmen viikon aikana ennätysmäärä osallistujaa 171:stä ITUn jäsenvaltiosta. Viestintävirasto osallistui konferenssiin ja vastasi pitkälti sen valmistelutyöstä. Kansallisia kannanottoja ITUn asioihin on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriön valmisteluryhmissä sekä Viestintäviraston teknisessä WRC-valmisteluryhmässä. Ministeriö perusti syksyllä yleiskokouksen valmistelutyöryhmän, jonka työhön Viestintävirasto osallistui. Yleinen Teollisuusliitto vastaa ajoneuvojen, terveydenhuollon ja laboratorioalan laitteiden ja tarvikkeiden, logistiikan, urheilu- ja vapaa-ajan välineiden, ruokailuastioiden ja -välineiden ja rakennuslasien standardisoinnista sekä em. aloihin liittyvien palvelujen standardisoinnista. YTL:llä on vastuullaan 51 CENin ja 27 ISOn teknistä komiteaa. YTL:n toimialoilta vahvistettiin 157 SFS-standardia. Merkittävimpiä näistä ovat loppuvuonna ilmestyneet ambulanssistandardin muutos sekä esteettisen kirurgian palveluita koskeva standardi. Lukumääräisesti eniten julkaisuja tuli kiskoliikenteestä, telematiikasta, terveydenhuoltoalalta ja urheilu- ja vapaa-ajan alueelta. Suomenkielisiä standardeja toimitettiin julkaistavaksi 45 kpl. Suomennetut standardit käsittelivät mm. ratatöiden hyväksyntää, kiskoajoneuvojen palotorjuntaa, kiskojen leimu- ja termiittihitsausta, uima-allasvarusteita sekä vammaisten apuvälineitä. Öljy- ja biopolttoaineala ry vastaa öljytuotteiden, öljyteknologian, öljyn ja kaasun käyttölaitteiden, nestekaasusäiliöiden ja pullojen, maakaasuputkistojen, öljy- ja kemikaalisäiliöiden ja niiden varusteiden, vaihtoehtoisten energialähteiden, bitumituotteiden, jakeluasemalaitteiden ja biomassojen kestävyyskriteerien standardisoinnista. Biomassojen kestävyyskriteereiden standardisointia hoidetaan yhdessä Kemesta ry:n kanssa. Öljy- ja biopolttoainealan vastuulla on 28 CENin teknistä komiteaa ja 10 ISOn teknistä komiteaa. Kansainvälisen toiminnan pääpaino on ollut öljytuotteiden sekä biomassojen kestävyyskriteerien standardisoinnissa. Näiden standardien päivittämisessä ja laadinnassa vaikuttaa taustalla uusiutuvien energialähteiden käytön edistämistä koskeva direktiivi (RED, 2009/30/EY) ja polttoaineiden laatudirektiivi (FQD, 2009/30/EY). Öljytuotealan standardien valmistelu liittyy keskeisesti moottoripolttoaineiden bio-osuuksien nostamiseen ja siihen liittyvien standardien päivittämiseen. Standardien valmistelussa katsotaan polttoaineiden teknistä kehitystä eteenpäin koko kuluvalle vuosikymmenelle. Suomalaisen teollisuuden tavoitteena on olla kansainvälisillä markkinoilla edelläkävijä uusiutuvien polttoaineiden valmistajana, käyttäjänä sekä siihen liittyvän teknologian huippuosaajana. SFS:N STANDARDISOINTITYÖ SFS vastaa horisontaalisesta toimialarajat ylittävien aihealueiden standardisoinnista sekä useiden erityisalojen standardisointityöstä. SFS vastaa 74 CENin teknisestä komiteasta ja 89 ISOn teknisestä komiteasta. Standardisoimisliitolla oli kertomusvuonna kahdeksan standardisointikomiteaa ja 29 seurantaryhmää, joista 11 seurantaryhmää oli tietotekniikan alalta. Liiton komiteat ja seurantaryhmät vastaavat mm. laadunhallintaan, ympäristöasioiden hallintaan, riskienhallintaan, finanssialaan, palotekniikkaan, leluihin ja lastenhoitotarvikkeisiin, pakkauksiin, tietoturvatekniikoihin ja tietohuoltoon liittyvästä standardisoinnista. Kaikki liiton komiteat ja seurantaryhmät on lueteltu vuosikertomuksen lopussa. Vuoden 2014 aikana perustettiin työterveyden ja -turvallisuuden johtamista (SR 219), rakennustelineitä (SR 220) ja tulliedustajien pätevyysvaatimuksia (SR 221) koskevat uudet seurantaryhmät. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 7

8 JULKAISUT JA PALVELUT STANDARDIT Standardisoimisliitto myy kansallisia ja eurooppalaisia SFSstandardeja sekä maailmanlaajuisia ISO-standardeja. SFS myy myös standardiehdotuksia, teknisiä raportteja ja teknisiä spesifikaatioita. Lisäksi Standardisoimisliitto välittää asiakkailleen ulkomaisia julkaisuja. Vuonna 2014 SESKO ry ja Standardisoimisliitto allekirjoittivat sopimuksen, jonka myötä Standardisoimisliitto alkaa myydä kaikkia eurooppalaisia sähköalan julkaisuja. Lisäksi IEC (International Electrotechnical Commission) ja Standardisoimisliitto allekirjoittivat jälleenmyyntisopimuksen. Online-palvelun uudistamisen jälkeen asiakkaat voivat hankkia kaikki eurooppalaiset CENissä ja CENELECissä (European Committee for Electrotechnical Standardization) valmistellut sekä ISOssa ja IEC:ssä valmistellut julkaisut SFS:stä. Uusia julkaisuja markkinoidaan pääasiassa suoramarkkinointina sekä ammattilehdissä ja SFS-tiedotus-lehdessä. Tavoitteena on markkinointiviestinnän siirtäminen entistä kattavammin sähköisiin kanaviin kuten SFS:n verkkosivuille, sähköisiin uutiskirjeisiin ja SFSedu-Facebook-sivuille. Lisäksi hyödynnetään Google-mainontaa. SFS-KÄSIKIRJAT Standardisoimisliitto julkaisee SFS-käsikirjoja, jotka ovat yleensä tietyn aihealueen standardikokoelmia. Mukaan liitetään tarvittaessa muuta materiaalia kuten lainsäädäntöä. Vuonna 2014 julkaistiin 33 uutta tai uudistettua SFS-käsikirjaa. Vuonna 2014 lanseerattiin kurssikirja-konsepti: koulutusorganisaatio voi tietyin ehdoin itse valita standardikokoelman, josta painetaan kurssikohtaisesti kirja. Kertomusvuonna tuotettiin neljä kurssikirjaa. VERKKOKAUPPA JA ONLINE-PALVELU UUDISTETAAN SFS-verkkokaupasta voi ladata omalle koneelle ja tilata SFS- ja ISO-julkaisuja. Yhä useammat asiakkaat käyttävät standardeja SFS Online -palvelussa. Tällöin asiakkaan valitsema standardikokoelma on käytettävissä internetissä, ja SFS vastaa kokoelman päivittämisestä. Verkkokaupan ja Online-palvelun uudistamisprojekti on käynnissä. Tavoitteena on toteuttaa palvelu, joka helpottaa asiakkaan tarpeisiin perustuvan standardikokoelman hallintaa ja käyttöä. Uusi palvelu lanseerataan TIETOPALVELUT Tietopalvelu tarjoaa erilaisia seurantapalveluja: SFS-update seuraa, että asiakkaan käytössä olevat standardit ovat ajan tasalla, Uudet SFS-julkaisut kertoo uusista SFS-julkaisuista, CEN InfoPro seuraa CENin jäsenmaissa tekeillä olevia kansallisia standardeja ja Direktiivipalvelu seuraa, mitä EU-lainsäädännössä tapahtuu. Tietopalvelusta asiakkaat voivat selvittää veloituksetta esimerkiksi standardien voimassaoloon liittyviä asioita. Laajat standardiselvitykset toteutetaan maksullisena palveluna. 8 VUOSIKERTOMUS 2014

9 JULKAISUT JA PALVELUT KIRJASTO Standardisoimisliiton kirjasto on julkinen standardisoinnin erikoiskirjasto. Siellä voi tutustua kansallisiin ja kansainvälisiin standardeihin, eri maiden kansallisiin standardeihin sekä alan kirjallisuuteen ja lehtiin. WTO-TIEDOTUSKESKUS WTO-tiedotuskeskuksen toiminta perustuu Maailman kauppajärjestön (WTO) sopimuksiin, jotka koskevat kaupan teknisiä esteitä (TBT-sopimus) sekä terveys- ja kasvinsuojelutoimia (SPS-sopimus). Tiedotuskeskus antoi tietoa WTO-sopimuksen perusteella ilmoitetuista suomalaisista ja ulkomaalaisista teknisistä viranomaismääräyksistä sekä standardeista. Lisäksi se tiedotti asiakirjojen valmistelusta SFS-tiedotus-lehdessä. Kertomusvuonna WTO-notifikaatioita lähetettiin lähes ja kyselyjä tuli runsaat 20. Vuoden 2015 alusta lähtien WTO-tiedostuskeskuksen teknisiä viranomaismääräyksiä koskeva osuus siirtyy työ- ja elinkeinoministeriöön ja SFS:n vastuulle jää TBT-sopimuksen standardeja koskeva osuus. ASIAKASTYYTYVÄISYYS HYVÄLLÄ TASOLLA Standardisoimisliiton asiakastyytyväisyyttä mitattiin loppuvuodesta Kokonaistyytyväisyys oli hyvällä tasolla ja asiakasuskollisuuden osalta tilanne oli erittäin hyvällä tasolla. Tyytyväisyys oli parantunut muun muassa yhteydenpidossa asiakkaisiin, mikä on ollut yksi kehitystoiminnan painospisteitä viime vuosina. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy puhelinhaastatteluna 250 Standardisoimisliiton asiakkaalle. TIEDOTUS Standardisoimisliiton julkaisema asiantuntijalehti SFS-tiedotus ilmestyi vuonna 2014 viisi kertaa. SFS-tiedotuksen levikki oli kappaletta. Lehti käsitteli mm. SFS:n tapahtumia, standardien käyttöä yrityksissä ja SFS:n uutta Lausuntopyyntöpalvelua. Numeron 2/2014 teemana oli teräskokoonpanojen CE-merkintä. SFS-tiedotuksen konsepti päätettiin uusia. Lehden julkaisu perinteisellä konseptilla lopetettiin vuoden 2014 lopussa. Lehden luettelosivujen julkaiseminen siirretään jatkossa painetusta lehdestä SFS:n verkkosivuille. Lehteä kehitetään päättäjille suunnatuksi sidosryhmä- ja asiakaslehdeksi. SFS:n omien verkkosivujen avulla kaikki kiinnostuneet saavat tietoja standardisoinnista sekä SFS:n toiminnasta ja tuotteista. Standardisoinnin sähköisellä yleisuutiskirjeellä SFS News oli vuoden lopussa 871 tilaajaa, IT-standardisoinnin uutiskirjeellä tilaajaa, johtamisen standardien uutiskirjeellä 496 tilaajaa sekä terveydenhuollon ja laboratorioalan standardien uutiskirjeellä 316 tilaajaa. Standardisoinnin tunnettuuden lisäämiseksi lehdille lähetettiin tiedotteita, artikkeleita sekä kuvia ja järjestettiin julkistamistilaisuuksia. Tietopäivillä tehtiin SFS:ää tunnetuksi. Ympäristöasioiden hallintastandardien (ISO 14000) esite päivitettiin. Standardisoinnin vuositapahtuman teema oli Näkökulmia tulevaisuuden standardeihin. SFS:n 90-vuotisjuhlassa Liuskasaaressa 17. kesäkuuta julkistettua SFS:n historiikkia jaettiin laajasti medialle ja sidosryhmille. Helsingin Sanomien tiedesivuilla julkaistiin 18. joulukuuta aukeaman juttu standardeista. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 9

10 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Eurooppalainen standardisoimisjärjestö Sähkö- ja telealan ulkopuolinen standardisointi Vuoden 2014 lopussa 33 jäsentä Julkaisuja vuoden 2014 lopussa Vuoden 2014 aikana uusia julkaisuja aktiivista teknistä komiteaa, joissa työryhmää SFS on CENin jäsen CENin jäseniä ovat EU-maiden sekä Kroatian, Turkin, Norjan, Islannin, Makedonian (FYROM) ja Sveitsin standardisoimisjärjestöt. CENin jäsenyys velvoittaa jäsenmaita vahvistamaan eurooppalaiset standardit kansallisiksi standardeiksi, sekä kumoamaan niiden kanssa ristiriitaiset kansalliset standardit. Eurooppalaisen standardisoinnin painopiste on perinteisessä standardisoinnissa, mutta työ laajenee uusille standardisointialueille, mm. palveluihin. Palveluja koskeva ensimmäinen ohjelmointimandaatti annettiin vuoden 2013 aikana, johon CEN antoi vastauksensa vuoden 2014 lopulla. Vuoden 2014 aikana perustettiin viisi uutta teknistä komiteaa. CEN on vahvistanut jäsenjärjestöjään velvoittavan kriteeristön, jonka tavoitteena on varmistaa standardisointitoiminnan hyvä taso ja tuoda esille eri maissa kehitettyjä hyviä käytäntöjä. Tähän liittyen SFS:lle ja toimialayhteisöille tehtiin ensimmäinen vertaisarviointi syksyllä SFS:lle ja sen toimialayhteisöille annettiin kolme poikkeamahuomautusta kriteeristön vaatimuksiin verrattaessa. Näitä koskevat korjaavat toimenpiteet tehdään vuoden 2015 aikana. Osana avoimuuden toteuttamista CEN toteutti vuonna 2014 standardiehdotusten lausuntopyyntöpalvelua koskevan projektin, johon myös SFS osallistui. Projektin tuloksena Suomessa keväällä 2014 avattiin Lausuntopyyntöpalvelu (lausunto.sfs.fi). CENin strategiassa korostetaan eurooppalaisen standardisoimisjärjestelmän kehittämistä, liiketoimintalähtöisyyttä, rahoituspohjan turvaamista sekä hyvän yhteistyösuhteen ylläpitämistä Euroopan komissioon ja EFTAan. Tavoitteena on myös uusien innovaatioiden sisällyttäminen standardeihin ja eurooppalaisen T & K -yhteisön kytkeminen tiiviimmin standardien laadintaan. Osana strategian toteuttamista myös standardien valmisteluaikoja pyritään lyhentämään ja vuoden 2014 aikana valmisteltiin useita prosessia koskevia sääntömuutoksia, mm. lausuntovaiheen kesto lyhennettiin 5 kuukaudesta 3 kuukauteen. Myös CENin ja CENELECin yhteistyön tiivistäminen on jatkunut edelleen mm. perustamalla yhteisiä CEN-CENELEC-työryhmiä aikaisempien erillisten työryhmien sijaan. SFS osallistui aktiivisesti CENin hallintoon, sekä on ollut aktiivisesti edustettuna suuressa osassa CENin teknisissä komiteoissa ja niiden työryhmissä yhdessä toimialayhteisöjen kanssa. Suomella on kaksi CENin teknisen komitean sihteeristöä: SFS:n vastuulla on komitean CEN/TC 343 Solid recovered fuels sihteeristö ja Muoviteollisuus ry:n vastuulla on komitean CEN/TC 210 GRP tanks and vessels sihteeristö. Lisäksi toimialayhteisöt vastaavat useiden komiteoiden työryhmien sihteeristöistä. Maailmanlaajuinen standardisoimisjärjestö Sähkö- ja telealan ulkopuolinen standardisointi Vuoden 2014 lopussa 165 jäsentä Julkaisuja vuoden 2014 lopussa Vuonna 2014 uusia julkaisuja aktiivista teknistä komiteaa, 521 alakomiteaa ja työryhmää SFS on ISOn jäsen ISO on maailmanlaajuinen järjestö, jolla on yli 160 jäsentä yhtä monessa maassa, mikä heijastuu sen toimintaan monin tavoin. ISO edistää jäsentensä toimintaa mm. tarjoamalla standardien laadintaprosessiin työkaluja, ja parantamalla edellytyksiä uusien digitaalisten tuotteiden kehittämiseen. Merkittävä askel ISOssa on ollut koko standardikannan ja tuotantoprosessin muuntaminen XMLpohjaiseksi. XML-formaatti antaa mahdollisuuden julkaista standardeja erityyppisinä lopputuotteina, paitsi paperilla ja pdf-muodossa, myös luettavaksi mobiililaitteilla (epub) ja luo mahdollisuuden kehittää uudenlaisia tuotteita. ISO on julkaissut suosituimmista standardeista ns. redline -versioita, joihin on merkitty uusitun standardin eroavaisuudet standardin edelliseen painoksen nähden. ISO on kiinnittänyt huomiota paitsi standardien teknisen laadun parantamiseen, myös asiakaslähtöisyyteen, asiakastarpeeseen ja eri sidosryhmien parempaan osallistamiseen. Standardisointiprosessia on tehostettu monin tavoin, tavoitteena standardien valmisteluajan merkittävä lyhentäminen. Prosessiin kuuluvia kommentti- ja lausuntoaikoja on lyhennetty ja osittain poistettu tai annettu mahdollisuus ohittaa ne tietyin edellytyksin. Standardien laadintatyössä käytössä olevien tietojärjestelmien kehittäminen on olennaisesti helpottanut komiteoissa työskentelevien asiantuntijoiden käytännön työtä. Kaikki työssä mukana olevat, myös kansallisten komiteoiden jäsenet, voivat hyödyntää ISOn työdokumenttien kansallista jakelua tukevaa NTC-palvelua (National Technical Committee), joka sisältää tiedot myös CENin osalta. Vastaavasti henkilönhallintajärjestelmä (ISOn ja CENin Global Directory) on Suomessa otettu käyttöön lähes täysimittaisesti koko toimialayhteisökentässä. Uusin ominaisuus on kansallisten seurantaryhmien käyttöön kehitetty äänestyssovellus (National eballoting, NEB), joka saadaan käyttöön asteittain vuoden 2015 aikana. Valtaosa ISOn standardisoinnista käsittelee perinteisiä teknisiä aloja. Uusimpia laajoja standardisointialueita ovat johtamisjärjestelmiin, ilmastonmuutokseen, energiateknologiaan ja muut kestävään kehitykseen liittyvät aihealueet. Vuoden 2014 aikana perustettiin viisi teknistä komiteaa, jotka käsittelevät mm. brändin arviointia, turvallisuutta ja eläinten ruokintalaitteita. SFS osallistui ISOn yleiskokouksen, kehitysmaakomitean, kuluttajakomitean ja vaatimustenmukaisuuden arviointikomitean työhön. Teknisessä työssä suomalaiset ovat osallistuneet SFS:n ja sen toimialayhteisöjen kautta suureen osaan ISOn teknisiä komiteoita ja niiden työryhmiä (283 komiteaan tai alakomiteaan). Vuonna 2014 SFS valittiin ISOn tekniseen valiokuntaan kaudeksi Suomella on kahden ISOn alakomitean sihteeristövastuut: SFS:llä ISO/TC 46/SC 4 Technical interoperability ja Luonnonvarakeskuksella ISO/TC 23/SC 15 Machinery for Forestry. 10 VUOSIKERTOMUS 2014

11 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ STANDARDISOINNIN MAAILMANKARTTA Keskeiset maailmanlaajuiset standardeja laativat organisaatiot ovat ISO, IEC ja ITU. Suomi on mukana kaikkien näiden organisaatioiden toiminnassa. SFS on ISOn jäsen, SESKO IEC:n jäsen ja Viestintävirasto ITUn jäsen. Maailmanlaajuisia standardeja vahvistetaan SFS-standardeiksi tarpeen mukaan. Alueellisia standardisoimisorganisaatioita Euroopassa ovat CEN, CENELEC ja ETSI. Suomi on edustettuna kaikissa näissä organisaatioissa. SFS on CENin jäsen, SESKO CENELECin jäsen ja Viestintävirasto ETSIn kansallinen vastinorganisaatio. Kaikki näiden organisaatioiden eurooppalaiset standardit vahvistetaan Suomessa sellaisenaan SFS-standardeiksi ja niiden kanssa ristiriitaiset standardit kumotaan. Suuri osa eurooppalaisista standardeista on yhdenmukaisia maailmanlaajuisten standardien kanssa. Standardisoimisliitto toimii kansallisena standardisoinnin keskusjärjestönä Suomessa. Se on mukana standardien laadinnassa yhdessä toimialayhteisöjensä kanssa. SESKO ry vastaa SFS:n toimialayhteisönä sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoinnista. Viestintävirasto vastaa SFS:n toimialayhteisönä telealan standardisoinnista. SESKO ja Viestintävirasto hoitavat suoraan yhteydet alansa kansainvälisiin järjestöihin. Ne antavat alansa standardit SFS:lle vahvistettavaksi SFS-standardeiksi. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Voimassa olevien SFS-standardien alkuperä EN ISO/IEC, EN ISO SFS SFS-standardien alkuperä on merkittävästi muuttunut viimeisen 30 vuoden aikana erityisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen standardisoinnin vaikutuksesta. Puhtaasti kansallista standardeista on siirrytty eurooppalaisiin ja kansainvälisiin standardeihin. Puhtaasti kansallisia standardeja laaditaan keskimäärin muutamia kymmeniä vuosittain. Maailmanlaajuinen taso IEC International Electrotechnical Commission ISO International Organization for Standardization ITU International Telecommunication Union Eurooppalainen taso CENELEC European Committee for Electrotechnical Standardization CEN European Committee for Standardization ETSI European Telecommunications Standards Institute Kansallinen taso SESKO Sähkötekninen ala SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS toimialayhteisöineen VIESTINTÄ- VIRASTO Teleala SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 11

12 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS ORGANISAATIO JA HALLINTO Liiton jäsenkunnassa ei tapahtunut muutoksia. Jäsenet kokoontuivat vuoden aikana kahteen sääntömääräiseen liittokokoukseen. Liiton kanssa standardisointityötä hoitavien eri aloja edustavien toimialayhteisöjen määrä pysyi vuoden aikana ennallaan (12 kpl). Hallitus kokoontui vuoden aikana kuudesti. Kokouksissa käytiin erillisteemoina läpi myyntiin ja markkinointiin, julkaisutuotantoon, talouteen, standardien laadintaan sekä henkilöstön kehittämiseen liittyviä asioita. TOIMINTA Vuoden aikana vahvistettiin uutta SFS-standardia, joka on 15,8 % vähemmän kuin vuonna 2013 (1 793 kpl). Standardeja julkaistiin suomeksi käännettynä 265 kpl (257 kpl v. 2013). Sivumäärällä mitattuna tuli koko vuoden käännettynä julkaistujen standardien määräksi sivua, mikä on selvästi yli edellisvuoden ( s. v. 2013). Vuosittain vahvistettujen ja suomeksi julkaistujen standardien määrän kehitys Standardisointia edistävää projektirahoitusta jatkettiin. Kuten edellisenäkin vuonna rahoituksen hakijapiiri rajoitettiin toimialayhteisötehtäviä hoitaviin tahoihin. Vuonna 2014 projektirahoitusta myönnettiin yhdeksälle hankkeelle yhteensä 111 k (103 k v. 2013). Vuosi 2014 oli liiton yhdeksäskymmenes toimintavuosi Suomen Standardisoimislautakunnan perustamisesta v lähtien. Vuotta juhlistettiin julkaisemalla suomalaisen standardisoinnin kehitysvaiheita kuvaava teos Standarttisoiminen on nykyajan tunnussana sekä järjestämällä 90-vuotisjuhlatilaisuus liiton sidosryhmille. Toiminnan rahoitus 2014 MUUT 10 % TALOUS Vuoden 2014 taloudellinen tulos muodostui kokonaisuutena tarkastellen tyydyttäväksi. Toiminnan alijäämä ( k ) oli edellisvuotta suurempi mutta budjetoitua pienempi. Vuoden aikana edelleen vallinneesta epäsuotuisasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta sijoitusomaisuuden tuotto ylitti pitkän aikavälin tuottotavoitteen ja kattoi toiminnan alijäämän. Tilikauden ylijäämäksi muodostui k. Liikevaihto oli k, joka on 7,5 % vähemmän kuin v ja 2,6% alle budjetoidun. Suurimpana syynä budjettialitukseen oli julkaisumyynnin odotettua heikompi kehitys. Toiminnan muut tuotot alenivat 6,9 % (2 110 k vs k v. 2013). Kokonaistuotot olivat k eli 7,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (7 207 k v. 2013). Valtion rahoituksen määrä pieneni edelleen ja oli k (1 500 k v. 2013). Valtion rahoituksen osuus toiminnan kokonaismenoista oli 17,1 % (19,0 % v. 2013) Vahvistettujen standardien määrä laski. Suomeksi käännettyjen standardien määrä sen sijaan kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Voimassa olevien SFS-standardien määrä OMARAHOITUS 14 % VALTION- RAHOITUS 17 % MYYNTITULOT 59 % Valtion rahoitus v kohdistui pääosin kansainväliseen toimintaan, ml. kansainvälisten standardisoimisjärjestöjen jäsenmaksut, sidosryhmien osallistumiseen kansainväliseen standardisointityöhön ja WTO-tiedotuskeskuksen, standardisoinnin tietojärjestelmien sekä tietotekniikan standardisoinnin ylläpitoon. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käydyssä tavoitekeskustelussa todettiin SFS ry:n hoitaneen valtion rahoituksella tuetut toimintonsa asianmukaisesti SFS-standardeja oli vuoden lopussa voimassa kpl ( v ) 12 VUOSIKERTOMUS 2014

13 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Toiminnan kokonaiskulut laskivat 1,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Standardien ja tarvikkeiden hankintamenot laskivat myynnin pienenemisestä ja rakenteesta johtuen 7,6 % k :oon. Henkilöstökulut kasvoivat 2,8 % k :oon. Toiminnan muut kulut laskivat 0,3 %:lla k :oon. Toiminnan muiden kulujen suurimpia eriä olivat kiinteistöyhtiön hoitovastikkeet (830 k, -1,2 %), toimialayhteisöavustukset (450 k, -10,0 %), kansainvälinen toiminta (320 k, +3,6 %), tietohallintokulut (621 k, +43,1 %) sekä konttori- ja hallintokulut (330 k, -18,7 %). Vuoden 2014 toiminnan alijäämä ennen rahoituseriä oli k (680 k v. 2013). Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä k ( k v. 2013). Liiton tilikauden ylijäämäksi rahoituserien jälkeen muodostui k (1 060 k v. 2013). Oman pääoman tuottoprosentiksi muodostui 2,3 % (2,1 % v. 2013). Liiton omavaraisuusaste pysyi hyvänä ja oli 98,1 % (97,7 % v. 2013). HENKILÖSTÖ Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana oli 51 (49 v ja 51 v. 2012). Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma tilikaudella oli k (2 163 v ja k v. 2012). Liiton kannustepalkkiojärjestelmää kehitettiin hallituksen työryhmän suositusten mukaisesti siten, että järjestelmä nyt muodostuu koko henkilöstölle yhteisistä tavoitteista, osastokohtaisista tavoitteista sekä henkilökohtaisista tavoitteista ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Globalisaatio ja sen vaikutus eri alojen arvoketjuihin, kiihtyvä teknologian kehittyminen sekä jo pitkään jatkunut huono taloudellinen kehitys tuovat muutospaineita myös standardisointiin. Nopeasti etenevä toimintaympäristön sähköistyminen vaatii koko standardisointijärjestelmältä panostuksia tuotteiden ja prosessien kehittämiseen. Muutostarpeiden edellyttämät toimet ennakoidaan ja huomioidaan SFS:n strategiassa ja vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Standardien myyntitulojen osuus suomalaisen standardisointijärjestelmän rahoituksesta on merkittävä ja se on esiin toistuvasti nousevista paineista huolimatta turvattava myös jatkossa. SFS:n taloudellinen asema on perustaltaan vahva ja mahdollistaa myös jatkossa panostamisen standardisointiin ja sen edistämiseen. Takana seisomassa vasemmalta Ari Kiviniitty, Pekka Hurskainen, Ilkka Niemelä, Paavo Tammisto ja puheenjohtaja Timo Leppä. Edessä istumassa vasemmalta Antti Joensuu, Helena Vänskä ja Ari Tiukkanen. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 13

14 TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,02 Toiminnan muut tuotot Rahoitus valtiolta , ,00 Standardisointituotot , ,11 Jäsenmaksut , ,00 Muut tuotot , , , ,57 Tuotot yhteensä , ,59 Julkaisujen hankinta Standardit ja tarvikkeet , ,29 Varaston lisäys/vähennys , , , ,12 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,37 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,49 Muut henkilösivukulut , , , ,94 Poistot Poistot Toiminnan muut kulut , ,13 Toiminnan alijäämä , ,60 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Tuotot sijoituksista , ,68 Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä , ,96 Muut tuotot 1 602, ,89 Arvonpalautumiset/-alentumiset sijoituksista , ,09 Kulut Toteutuneet tappiot sijoituksista , ,84 Korkokulut , , , ,38 Toiminnan ylijäämä ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja , ,78 Tilikauden ylijäämä , ,78 14 VUOSIKERTOMUS 2014

15 TA SE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,65 Muut saamiset , , , ,65 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Kotimaiset julkaisut 5 544, ,30 Ulkomaiset julkaisut 3 743, , , ,60 Pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset tytäryrityksiltä , ,04 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,40 Siirtosaamiset , , , ,67 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,15 VASTATTAVAA Oma pääoma Oma pääoma , ,20 Toimintarahasto , ,97 Tilikauden ylijäämä , , , ,95 Vieras pääoma Lyhytaikainen Ostovelat , ,53 Siirtovelat , ,48 Muut lyhytaikaiset velat , , , , , ,15 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset Helsingissä 23. päivänä maaliskuuta 2015 Timo Leppä (puheenjohtaja), Antti Joensuu (varapuheenjohtaja), Ilkka Niemelä (jäsen), Helena Vänskä (jäsen), Ari Tiukkanen (jäsen), Pekka Hurskainen (jäsen), Paavo Tammisto (jäsen), Ari Kiviniitty (jäsen), Pekka Järvinen (toimitusjohtaja) Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 25. päivänä maaliskuuta 2015 KPMG Oy Ab KHT-yhteisö Heidi Vierros KHT, Jukka Rajala KHT SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 15

16 TILINTARKASTUSKERTOMUS SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY:N JÄSENILLE Olemme tilintarkastaneet Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallituksen on huolehdittava siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilin tarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluuu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 25. maaliskuuta 2015 KPMG OY AB Heidi Vierros KHT Jukka Rajala KHT Vuosikertomuksessa on esitetty lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä. Virallinen tilinpäätös on saatavissa Standardisoimisliiton toimistosta (Malminkatu 34, Helsinki) 16 VUOSIKERTOMUS 2014

17 ORGANISAATIO JA HALLINTO TEHTÄVÄT, ORGANISAATIO JA HALLINTO SFS on elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle palveluja tuottava järjestö, jonka tehtävänä on: luoda puitteet standardisointiin osallistumiseksi tiedottaa standardisoinnista ja standardeista olla vaikutuskanava kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin varmistaa standardien saatavuus käyttäjille markkinoida ja myydä standardeja ja niihin liittyviä tuotteita ja palveluita. SFS:n toiminta-ajatus tämän tehtävän hoitamiseksi on: SFS parantaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla yrityksille ja muille sidosryhmille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa kansalliseen ja kansainväliseen standardisointiin. SFS edistää standardien käyttöä. SFS:n visio on: Suomessa on tehokas ja yhdenmukaisesti toimiva standardisointijärjestelmä. Olennaiset tahot osallistuvat standardisointiin ja hyödyntävät standardeja. Suomi on aktiivinen vaikuttaja eurooppalaisessa ja kansainvälisessä standardisoinnissa. SFS toimii merkittävänä teknisen yhteistyön foorumina omilla vastuualueillaan. SFS:n organisaatio : SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS Liiton hallitukseen kuuluivat Toimitusjohtaja Timo Leppä, Kemianteollisuus ry (puheenjohtaja) Strategiajohtaja Antti Joensuu, työ- ja elinkeinoministeriö (varapuheenjohtaja) Vice President R & D Pekka Hurskainen, UPM-Kymmene Oyj Teknologiajohtaja Ari Kiviniitty, Konecranes Oyj Johtaja Paavo Tammisto, ABB Oy Varatoimitusjohtaja Ari Tiukkanen, Metsä Wood Toimitusjohtaja Helena Vänskä, Öljy- ja biopolttoaineala ry Johtaja Ilkka Niemelä, Teknologiateollisuus ry LIITON TOIMISTO Suomalainen standardisointijärjestelmä käsittää kansallisena keskusjärjestönä toimivan Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n sekä sen 12 toimialayhteisöä. Keskusjärjestönä liitto luo puitteet ja toimintaedellytykset standardisoinnille Suomessa. Tärkeitä elementtejä tässä ovat kansainväliseen toimintaan osallistuminen, kansallisen järjestelmän ylläpito ja kehittäminen sekä standardisoinnin tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen. Asiakaspalvelun ja markkinoinnin tehtävänä on varmistaa standardien saatavuus käyttäjille sekä edistää standardien käyttöä. Viestintä ja tiedottaminen ovat tärkeä osa liiton tehtäväkenttää. Ajankohtaisen tiedon jakaminen elinkeinoelämälle ja viranomaisille mahdollistaa, että myös suomalaiset toimijat voivat hyödyntää standardisointia ja hyötyä standardien käytöstä. Liitto toimii myös standardisointityöstä vastaavana toimialayhteisönä useilla horisontaalisilla standardisointialueilla sekä joillakin erikseen päätetyillä alueilla. Tämä ylläpitää liiton omaa standardisointiosaamista sekä osaltaan varmistaa, että kaikki suomalaisille sidosryhmille merkittävät alueet katetaan. Liittokokous Hallitus Toimitusjohtaja Pekka Järvinen HENKILÖSTÖ Edellä kuvattuja toimintoja hoitamassa liiton toimistossa työskenteli vuoden 2014 aikana keskimäärin 51 henkilöä, joista 75 % oli naisia ja 25 % miehiä. Henkilöstön kehittämiseen tähtäävä yhteistyö ulkopuolisen palveluntarjoajan kanssa jatkui. Vuoden aikana järjestettiin kielikoulutusta ja osallistuttiin osastojen tarpeiden mukaisesti erilaisiin kursseihin ja koulutustilaisuuksiin. Standardisointi Tekninen koordinointi, standardisointilautakunta ja standardien laadinta Antti Karppinen, Susanna Vahtila (IT-standardisointi) Hallintopalvelut Tuula Taivi Tietohallinto Petteri Maunu Henkilöstön määrä keskimäärin Julkaisutoimi Susanna Vahtila Tiedotus Jyrki Alanko Markkinointi ja asiakaspalvelu Pirjetta Laine SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 17

18 TIETOJA LIITON KOMITEOIDEN JA SEURANTARYHMIEN TYÖSTÄ SFS-STANDARDISOINNIN TEKNISET KOMITEAT TK 102 MITTAYKSIKKÖKOMITEA Toimiala: ISO/TC 12 Puheenjohtaja: asiantuntija Aimo Pusa, Lahti Precision Oy TK 105 LAADUNHALLINTAKOMITEA Toimiala: ISO/TC 69, ISO/TC 176 Puheenjohtaja: Manager, HSE Services Leena Saulo, Neste Oil Oyj TK 106 ASIAKIRJAVIESTINTÄKOMITEA Toimiala: ISO/TC 154 Puheenjohtaja: Taina Karhu, FCG Oy TK 108 PALOTEKNINEN KOMITEA Toimiala: ISO/TC 21, CEN/TC 70, CEN/TC 72, CEN/TC 191, CEN/TC 192 TK 110 LELUT JA LASTENHOITOTARVIKKEET -KOMITEA Toimiala: CEN/TC 52, CEN/TC 252, ISO/TC 181 Puheenjohtaja: tuoteturvallisuusinsinööri Asta Koivisto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TK 111 PAKKAUSKOMITEA Toimiala: CEN/TC 261, ISO/TC 122 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Roger Bagge, Suomen Pakkausyhdistys ry TK 113 YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTA -KOMITEA Toimiala: ISO/TC 207 Puheenjohtaja: johtava tutkija Tiina Pajula, VTT TK 115 TIETOHUOLTOKOMITEA Toimiala: ISO/TC 46 Puheenjohtaja: kehittämisjohtaja (tietotekniikka) Juha Hakala, Kansalliskirjasto SFS-STANDARDISOINNIN SEURANTARYHMÄT SR 201 VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIIN LIITTYVÄ STANDARDISOINTI Toimiala: CEN/CENELEC/TC 1, ISO/CASCO SR 202 YMPÄRISTÖALAN HORISONTAALI- STANDARDISOINTI Toimiala: CEN/TC 400 Puheenjohtaja: teknillinen johtaja Antti Karppinen, SFS SR 203 MAANPARANNUSAINEET JA KASVUALUSTAT Toimiala: CEN/TC 223 Puheenjohtaja: jaostopäällikkö Liisa Maunuksela, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira SR 204 TUTKIMUS, TUOTEKEHITYS JA STANDARDISOINTI Toimiala: CEN-CENELEC/STAIR, CEN/TC 389, ISO/TC 279 Puheenjohtaja: tekninen johtaja Matti Lanu, VTT Expert Services Oy SR 206 PROJEKTINHALLINTA Toimiala: ISO/TC 258 Puheenjohtaja: kehittämispäällikkö Jouko Vaskimo, Aalto PRO SR 209 ELINTARVIKEANALYTIIKKA Toimiala: CEN/TC 275,CEN/TC 302, CEN/TC 307, CEN/TC 327, CEN/TC 338, ISO/TC 34/SC 9, ISO/TC 34/SC 12 Puheenjohtaja: yksikön johtaja Seija Berg, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira SR 210 STANDARDISOINNIN KULUTTAJANÄKÖ- KULMAA KÄSITTELEVÄ SEURANTARYHMÄ Toimiala: ISO/COPOLCO ja muut kuluttaja-asiat Puheenjohtaja: johtaja Johan Sipinen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto SR 211 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUS Toimiala: CEN/TC 391, ISO/TC 292 Puheenjohtaja: johtaja Pertti Woitsch, TEMET Oy SR 212 OMAISUUDENHALLINTA Toimiala: ISO/PC 251 Puheenjohtaja: Kari Komonen, Promaint 18 VUOSIKERTOMUS 2014

19 TIETOJA LIITON KOMITEOIDEN JA SEURANTARYHMIEN TYÖSTÄ SR 213 RISKIENHALLINTA Toimiala: ISO/TC 262 Puheenjohtaja: toiminnanjohtaja Lassi Väisänen, Suomen Riskienhallintayhdistys ry SR 214 VASTUULLINEN JA JÄLJITETTÄVÄ KAAKAO Toimiala: CEN/TC 415 Puheenjohtaja: elintarvikeasiantuntija Mari Lukkariniemi, Elintarviketeollisuusliitto ry SR 215 ILMANLAATU Toimiala: CEN/TC 264, ISO/TC 146 Puheenjohtaja: johtava tutkija Tuula Pellikka, VTT SR 216 KULTTUURIPERINNÖN VAALIMINEN Toimiala: CEN/TC 346 Puheenjohtaja: erikoistutkija Elisa Heikkilä, Museovirasto SR 217 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN (HRM) Toimiala: ISO/TC 260 Puheenjohtaja: henkilöstöjohtaja Matti Vähäkuopus, HENRY ry SR 218 FINANSSIALA Toimiala: ISO/TC 68, CEN/PC 434 Puheenjohtaja: liiketoiminnan kehityspäällikkö Petri Aalto, OP-Palvelut Oy SR 219 TYÖTERVEYDEN JA -TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Toimiala: ISO/PC 283 Puheenjohtaja: laatupäällikkö Marjo Kaustell, Consti Talotekniikka Oy SR 220 RAKENNUSTELINEET Toimiala: CEN/TC 53 Puheenjohtaja: ylitarkastaja Jan Rosqvist, Etelä-Suomen Aluehallintovirasto SR 221 TULLIEDUSTAJIEN PÄTEVYYSVAATIMUKSET Toimiala: CEN/PC 432 Puheenjohtaja: johtaja Huolintatoiminnot Esko Holopainen, SA-TU Logistics Oy IT-STANDARDISOINNIN SEURANTARYHMÄT SR 301 TERVEYDENHUOLLON TIETOTEKNIIKKA Toimiala: CEN/TC 251, ISO/TC 215 Puheenjohtaja: erityisasiantuntija Teemupekka Virtanen, Sosiaali- ja terveysministeriö SR 302 BIOMETRIIKKA Toimiala: ISO/IEC JTC 1/SC 37 Puheenjohtaja: suunnittelujohtaja Markku Metsämäki, Guiart Oy SR 303 KORTIT JA TUNNISTAMINEN Toimiala: CEN/TC 224, ISO/IEC JTC 1/SC 17 Puheenjohtaja: Technology Fellow Rune Lindholm, Nokia Oyj SR 304 PAIKKATIETO Toimiala: ISO/TC 211, CEN/TC 287 Puheenjohtaja: johtava asiantuntija Jari Reini, Maanmittauslaitos SR 305 OPETUSTEKNOLOGIA Toimiala: ISO/IEC JTC 1/SC 36, CEN/TC 353 Puheenjohtaja: johtaja Antti Mäki, CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy SR 306 DOKUMENTTIFORMAATIT Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 34 Puheenjohtaja: erityisasiantuntija Tommi Karttaavi, Kuntaliitto SR 307 TIETOTURVATEKNIIKAT Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 27 Puheenjohtaja: tietoturvatutkimuksen koordinaattori Reijo Savola, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy SR 308 IT-HALLINTATAVAT Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 40 Puheenjohtaja: erikoistutkija Tomi Dahlberg, Turun yliopisto SR 309 AUTOMAATTINEN TUNNISTUS JA TIEDONKERUU Toimiala: CEN/TC 225, ISO/IEC/JTC 1/SC 31 Puheenjohtaja: toimitusjohtaja Jukka Voutilainen, Voyantic Oy SR 310 VERKKOSOVELLUKSET Toimiala: ISO/IEC/JTC 1/SC 38 Puheenjohtaja: Lead Enterprise Architect Tuomas Nurmela, Tieto Oyj SR 311 RESURSSITEHOKKAAT DATAKESKUKSET ISO/IEC/JTC 1/SC 39 Puheenjohtaja: senior consultant Pekka Järveläinen, Wakaru Oy SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY 19

20 JÄSENET, TOIMIALAYHTEISÖT JA LAUTAKUNNAT LIITON JÄSENET Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen, laajasti toimialaansa edustava yhteisö tai säätiö, jolle standardisoinnilla on merkitystä, sekä Suomen valtio, jota edustavat eri ministeriöt. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry Finanssialan Keskusliitto ry Helsingin yliopisto Kemianteollisuus ry Liikenne- ja viestintäministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Metsäteollisuus ry Muoviteollisuus ry Oikeusministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö PSK Standardisointiyhdistys ry Puolustusministeriö Rakennusteollisuus RT ry TOIMIALAYHTEISÖT Toimialayhteisöt ovat standardisointitoimintaa harjoittavia elimiä, jotka laativat SFS-standardeja Standardisoimisliiton kanssa sovitulla tavalla. Kemesta ry Liikennevirasto Luonnonvarakeskus Luke Mittaus ja standardisointi (Vakola) Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry Muoviteollisuus ry Rakennustuoteteollisuus RTT ry SESKO ry Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Suomen ympäristökeskus Viestintävirasto Yleinen Teollisuusliitto ry Öljy- ja biopolttoaineala ry Rakennustietosäätiö SESKO ry Sisäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Standardisoimisyhdistys TEVASTA ry Suomen Laatuyhdistys ry Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ry Teknologiateollisuus ry Työ- ja elinkeinoministeriö Ulkoasiainministeriö Valtiovarainministeriö Yleinen Teollisuusliitto ry Ympäristöministeriö Öljy- ja biopolttoaineala ry 20 VUOSIKERTOMUS 2014