SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu. Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi

Transkriptio

1 SESKON TIETOISKU 2006 Standardit tuotekehityksen apu Toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman Tekninen johtaja Tapani Nurmi

2 Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa (1815) briteillä oli standardoidut tykit ja tykinkuulat teollisen yhteiskunnan eri alojen standardointi sai alkunsa BSI = British Standards Institution

3 Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Onnettomuus Mississippi-joella (1865) höyrylaiva Sultanalla, kun höyrykattila räjähti satojen matkustajien lisäksi 2500 sisällissodasta palaavaa sotavankia ei pelastusveneitä eikä pelastusliivejä alkoi paineastioiden standardointi

4 Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Baltimoren palo (1904) palokuntien letkuliittimien standardointi sai alkunsa 21 palokuntaa sammutustöissä jokaisella erilainen liitin

5 Standardit mistä kaikki sai alkunsa? Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan teoreettinen perusta luotiin 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. 1832: Ensimmäinen sähköalan standardi maailmassa Samuel Morsen sähkölennättimen aakkosjärjestelmä 1879: Sähkövalo Thomas Alva Edisonin hehkulamppu 1881: Kansainvälisen mittajärjestelmän kehittäminen sähköalalle Pariisissa 1906: IEC = International Electrotechnical Commission Lontoossa

6 Standardointiorganisaatiot Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto

7 Mitä standardointi on? Standardointi on vapaaehtoista yhteistyötä, jossa kaikki asianosaiset pyrkivät sopimaan yhteisistä säännöistä toistuvien tehtävien ratkaisemiseksi.

8 Koska standardointityö on vapaaehtoista, ovat standarditkin perusluonteeltaan ei-sitovia suosituksia. Standardien pakollista noudattamista voi vaatia omassa vaikutuspiirissään se, jolla siihen on valta, kuten: tilaaja ostamilleen tuotteille ja palveluille yritysjohto yrityksen valmistamille tuotteille tai tarjoamille palveluille valtion viranomainen valtion viranomainen esimerkiksi maassa myytäville tuotteille voimassa olevan lainsäädännön nojalla

9 Eurooppalaisilla yhtenäistetyillä EN-standardeilla on erityisasema EU:n lainsäädännössä EU:n direktiivit otetaan käyttöön jäsenmaiden kansallisessa lainsäädännössä Uuden menettelyn direktiivien, pienjännitedirektiivin, EMCdirektiivin, ATEX-direktiivin olennaiset turvallisuusvaatimukset pitää täyttää Kun noudatetaan yhtenäistettyä standardia, täytetään ns. uuden menettelyn direktiivien ja niitten perusteella tehdyn kansallisen lainsäädännön vaatimukset yhtenäistetyt standardit on lueteltu EU:n virallisessa lehdessä standardien käyttö ei ole pakollista, olennaiset turvallisuusvaatimukset voidaan täyttää muutenkin, mutta se on hankalampaa

10 Suomessa tietyillä sähköasennusstandardilla on sähköturvallisuuslain nojalla määrätty asema. KTM:n päätös sähkölaitteistojen turvallisuudesta (1993/99) 3 Sähkölaitteistojen katsotaan täyttävän olennaiset turvallisuusvaatimukset, jos ne suunnitellaan, rakennetaan ja korjataan soveltaen standardeja tai julkaisuja, joiden vastaavuus olennaisiin vaatimuksiin on vahvistettu => turvallisuusolettama. Virallisen standardointielimen (SFS/SESKO) vahvistamat tekniset eritelmät, jotka ovat julkisesti saatavilla. Sähköturvallisuusviranomainen (TUKES) vahvistaa olennaisia turvallisuusvaatimuksia vastaavien standardien luettelon (TUKES-ohje S10) ja pitää sitä saatavilla.

11 Standardoinnin tavoitteet tarkoitukseen sopivuus yhteensopivuus vaihdettavuus valikoiman optimointi turvallisuus ympäristönsuojelu tuotteensuunnittelu

12 Mitä hyöty tyä yritykselle on olla mukana standardoinnissa? voi olla vaikuttamassa standardien sisältöön saa tietoa varhaisessa vaiheessa oman alansa hankkeista voi varautua omassa toiminnassaan standardointi on osa tuotekehitystä voi luoda yhteistyöverkkoja voi vaihtaa kokemuksia saa tietoja saman alan toimijoiden hankkeista

13 Miten osallistutaan standardointiin? sähköalan standardointiin voit osallistua SESKOn kautta liittymällä standardointikomiteaan mahdollisuus saada tietoa ja vaikuttaa kansainvälisiin, eurooppalaisiin ja suomalaisiin standardeihin paras tapa vaikuttaa standardiin on osallistua standardin valmisteluun työryhmässä mitä enemmän teet työtä sitä enemmän voit vaikuttaa osallistujilta peritään vuosittain 650 euron maksu, joka on yritykselle tuotekehityskustannusta

14 on sähkö- ja elektroniikka-alan standardointijärjestö SESKOn tehtävät 1) Osallistuminen sähköalan kansainväliseen standardointityöhön 2) Kansainvälisten standardien saattaminen SFS-standardeiksi 3) Sähkö- ja elektroniikka-alan SFS-standardien laatiminen 4) Sähköalan sertifiointityön koordinointi kansallisesti 5) Kansainvälisten standardien välittäminen käyttäjille 6) Tiedottaminen standardisoinnista ja standardeista

15 IEC SESKOn standardoimiskomiteat teknistä tai alakomiteaa - suomalaisia mukana 168:ssa komiteassa CENELEC 74 teknistä tai alakomiteaa SESKO 44 standardoimiskomiteaa 80 seurantaryhmää n. 450 henkilöjäsentä komiteoissa ja seurantaryhmissä

16 Keskeisiä komiteoita SK 2 Sähkökoneet SK 3 Sähkötekniikan dokumentointi SK 17 Kytkinlaitteet, jakokeskukset SK 23A Johtotiet SK 23 Pisto- ja rasiakytkimet, SK 31 Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet SK 34 Valaisimet SK 44 Koneturvallisuuden sähkötekniset näkökohdat SK 56 Luotettavuus SK 61 Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus SK 64 Pienjännitesähköasennukset SK 65 Teollisuusprosessien ohjaus SK 77 Järjestelmien sähköinen yhteensopivuus EMC SK 79 Hälytysjärjestelmät SK 99 Suurjännitesähköasennukset SK 100 Yhteisantennilaitteet SK 106 Altistuminen sähkömagneettisille kentille SK 108 Tietotekniikan ja viihdeelektroniikan laitteiden turvallisuus SK 111 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat SK 215 Tietoliikennelaitteiden sähkötekniset näkökohdat

17 Sähköalan standardisoimiskomiteat 2006 Viimeksi perustettuja komiteoita: SK 111 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat (2004) SK 61 Z Sähkökiukaat ja saunatilojen asennukset (2005)

18 SK 3 Sähkötekniikan dokumentointi ja kuvatunnukset Uudet kansainvälisten standardien mukaiset piirrosmerkit ja dokumentointijärjestelmät SFS-e-käsikirja 510 Sähkökaavioissa käytettävät piirrosmerkit

19 SK 111 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ympäristönäkökohdat Horisontaalikomitea Edustajia: sähkö- ja elektroniikkalaitevalmistajia, teknologiateollisuusliiton edustaja, testauslaitoksen edustaja, sähköturvallisuusviranomainen Toimialue: IEC TC 111, IEC ACEA ja CENELEC TC 111X Ajankohtaisia työkohteita: Materiaalivakuutukset Ympäristömyötäinen tuotesuunnittelu RoHS-aineiden mittausmenetelmät WEEE-merkintä EuP-direktiiviin liittyvä standardisointiohjelma

20 SK 61Z Sähkökiukaat ja saunatilojen asennukset Eriytetty v omaksi asiantuntijaryhmäksi komiteasta SK 61 (Kotitaloussähkölaitteiden turvallisuus). Suomessa merkittävää laitevalmistusta. Tehostetaan suomalaisen teollisuuden vaikutusmahdollisuuksia standardisointiin ja standardien sisältöön. Halutaan olla aktiivisesti vaikuttamassa kiuasstandardin sisältöön ei pelkästään torjumassa muualta tulevia vaatimuksia/rajoituksia. Tarve vaikuttaa standardin sisältöön pitkällä tähtäimellä suomalainen teollisuus halukas ja sitoutunut viemään vaatimuksia tiettyyn suuntaan SESKOn avustuksella. Osallistuu saunatilojen sähköasennusstandardien laadintaan. Avoin keskustelufoorumi komitean jäsenille.

21 SK 78 Jännitetyöt sähkötyöturvallisuus uusi SFS 6002 Sähkötyöturvallisuusstandardi komitean työryhmässä standardin valmistelussa mukana 13 henkilöä eri tahoilta mm. kouluttajia ovat saaneet valmisteluvaiheessa arvokasta tietoa koulutuspalvelujensa kehittämiseen niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä kun on ollut mukana valmistelussa, tietää eikä tarvitse arvailla

22 SK 64 Pienjännitesähköasennukset valmistelee SFS 6000 standardisarjaa IEC ja CENELECin standardien pohjalta valmisteilla on SFS 6000 kokonaisuudistus mahdollisuus ennalta tietää tulevista muutoksista mahdollisuus päästä alkuperäisen tiedon lähteille, jota voi käyttää suunnittelussa, koulutuksessa jne. mahdollisuus vaikuttaa omalle liiketoiminnalle tärkeiden asioiden puolesta

23 SK 31 Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet komitea käsittelee sekä laitteita että asennuksia koskevia vaatimuksia IEC-standardit ovat käytössä kaikkialla maailmassa standardit ovat perusta myös direktiiveille ja sertifioinnille ATEX-laitedirektiivi on voimassa ja olosuhdedirektiivin siirrtymäaika umpeutumassa Räjähdyssuojausasiakirja mennessä

24 SK 79 Hälytysjärjestelmät Standardeja kaikille alan toimijoille: laitevalmistajat, suunnittelijat, urakoitsijat, rakennuttajat, vartiointiliikkeet, jne. Tuotestandardisarjoissa sama perusrakenne: 1. Järjestelmävaatimukset, 2. laitestandardit, 3. soveltamisohjeet.

25 Standardin virallinen määritelmä (SFS-EN kohta 3.2) Konsensukseen perustuva, tunnustetun elimen hyväksymä normatiivinen asiakirja, joka esittää yleistä ja toistuvaa käyttöä varten sääntöjä, ohjeita tai ominaispiirteitä toiminnoille tai niiden tuloksille optimaalisen järjestyksen saavuttamiseksi tietyssä tilanteessa.