SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO Selvitys 1 (4) Pekka Järvinen SFS:n toiminta vuonna 2012

Transkriptio

1 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO Selvitys 1 (4) Pekka Järvinen SFS:n toiminta vuonna 212 Seuraavassa tarkastellaan lyhyesti SFS:n toimintaa vuonna 212 työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n välille solmitun tulossopimuksen sisältämien asioiden osalta. Toiminta tulostavoitteittain 1. Standardisoinnin infrastruktuuri on kansainväliset mitat täyttävä 1.1 Kansainväliseen toimintaan osallistuminen (CEN, ISO) - SFS vastaa Suomen kansainvälisten velvoitteiden täyttymisestä sekä suomalaisten näkökantojen esilletuomisesta Liiton edustajat ovat mukana ISOn ja CENin eri elimissä tuomassa esiin suomalaisia näkemyksiä näiden järjestöjen toimintaa kehitettäessä. Keskeisiä hallinnollisia elimiä ovat CENin osalta yleiskokous CEN/AG, hallitus CEN/CA ja tekninen valiokunta CEN/BT, joiden toimintaan on osallistuttu aktiivisesti. Yksi CEN/BT toimeenpano-ohjelman aiheista on innovaatiot, jota koskevista CEN/BT toimenpidesuosituksista vastaa Antti Karppinen, SFS. Tästä tarkemmin tietoa kohdassa 1.6. ISOn hallinnollisessa toiminnassa osallistutaan yleiskokoukseen ISO/GA ja kehitysmaakomiteaan ISO/DEVCO. Lisäksi Pekka Järvinen toimii ryhmän Information Technology Advisory Group (ITAG) puheenjohtajana. Suomella on hoidossaan kaksi CENin teknisen komitean sihteeristöä, CEN/TC 343 Solid Recovered Fuels (SFS) ja CEN/TC 21 GRP tanks and vessels sihteeristö (Muoviteollisuus ry). Lisäksi vuoden 212 aikana SFS otti vastuulleen alakomitean ISO/TC 46/SC 4 Information and documentation - Technical interoperability sihteeristön. Komiteoiden työ rahoitetaan pääasiassa teollisuuden panostuksella. Lisäksi eri toimialayhteisöillä on lukuisia teknistä työtä toteuttavien ISOn ja CENin työryhmien puheenjohtajuuksia ja sihteeristöjä. 1.2 Keskusjärjestötehtävät - SFS vastaa siitä, että Suomessa on tarpeita vastaava standardikanta - yhteistyö sidosryhmien (jäsenet, toimialayhteisöt, viranomaiset,..) kanssa on tehokasta ja tuloksellista Standardisointilautakunnan kokoonpano toimikaudella on kattava, ja lautakunta pystyy hyvin täyttämään toimintasäännössä sille asetetut tehtävät: kansallisen standardisointitoiminnan koordinoinnin ja kansainväliseen standardisointiin vaikuttamisen. Lautakunta toimii myös CEN/BT:n kansallisena taustaryhmänä. Vuonna 212 seurattiin aktiivisesti eurooppalaisen standardisointiasetuksen valmistelua ja otettiin kantaa yhteistyössä TEMin kanssa siihen liittyviin valmisteluasiakirjoihin. Eurooppalainen asetus hyväksyttiin Euroopan Parlamentissa ja astui voimaan , mikä aiheuttaa koko standardisointijärjestelmälle toimenpiteitä vuoden 213 aikana. Kansallisten vaikutusten arviointi on käynnissä. Vuoden 211 CENin ja CENELECin yleiskokouksissa hyväksyttiin ns. NSB-kriteerit eli yhtenäiset toimintaa koskevat perusvaatimukset kaikille CENin ja CENELECin

2 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO Selvitys 2 (4) Pekka Järvinen jäsenjärjestöille. Vuoden 212 aikana kaikki CENin ja CENELECin kansalliset jäsenjärjestöt olivat velvoitettuja toteuttamaan itsearvioinnin kriteeristöä vastaan. SFS:n ja kaikkien toimialayhteisöjen itsearviointi toteutettiin syksyn aikana. Arvioinnissa ei havaittu poikkeamia, eli keskeiset kriteerit Avoimuus, läpinäkyvyys ja konsensus toteutuvat suomalaisessa järjestelmässä. Arviointien yhteydessä annettiin sekä SFS:lle että toimialayhteisöille toiminnan kehityssuosituksia, erityisesti SFS-oppaita täydentävän oman toimintaohjeiston laatiminen. 1.3 Standardisoinnin tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito - SFS huolehtii siitä, että toiminnan edellyttämät tietojärjestelmät ovat toimivat ja ajanmukaiset SFS käyttää omien kansallisten vastinkomiteoidensa komiteatyöskentelyssä Livelinkpohjaista sovellusta, jonka käyttö ISOssa ja CENissä laajenee ja kehittyy. Molemmissa on käytössä kansallisille komiteoille kehitetty NTC-käyttöliittymä. SFS ja lähes kaikki toimialayhteisöt hyödyntävät sitä omissa komiteoissaan. SFS järjestää toimialayhteisöille jatkuvasti koulutusta järjestelmän käytöstä ja hyödyntämisestä. Kansallisella Finsta-standarditietojärjestelmällä hallinnoidaan kattavasti mm. kaikkia CENin ja ISOn työkohteita koskevat eri vaiheet, ja järjestelmän avulla mm. eurooppalaiset standardiehdotukset ja valmiit EN- ja ISO-standardit jaetaan toimialayhteisöille. Järjestelmää kehitetään jatkuvasti. Vuoden 212 aikana toteutettiin kehitysprojekti, jossa tuotettiin SESKOa koskeva käyttöliittymä. Järjestelmään tuodaan ensivaiheessa CENELEC- standardit ja vuoden 213 aikana myös IEC-standardit. 1.4 SFS edistää tiedottamalla standardisointia ja standardien hyödyntämistä - standardisointia ja sen hyödyntämistä edistävää tiedotusta tehostetaan eri tiedotuskanavia käyttäen SFS:n lehti SFS-tiedotus ilmestyi viisi kertaa vuonna 212. Lehdestä päätettiin ryhtyä julkaisemaan myös sähköistä versiota vuoden 213 alusta. SFS:n tiedotteita ja artikkeleita julkaistiin useissa lehdissä. Sähköisten uutiskirjeitten lähetysjärjestelmä ja ulkoasu uusittiin. SFS:n täysin uusitut www-sivut otettiin käyttöön SFS-käsikirja 1 Standardit ja standardisointi julkaistiin www-sivuilla elearning opetusmateriaalina. Standardisointia tehtiin tunnetuksi Helsingissä Tietoasiantuntijat ry:n Tietopäivillä ja Teknisen viestinnän yhdistyksen kevätpäivillä SFS isännöi CENin ja CENELECin tiedottajien kokousta Helsingissä , jolloin keskusteltiin mm. standardisoinnin menestystarinoiden hyväksikäytöstä tiedotuksessa. 1.5 WTO-tiedotuskeskus ja kirjasto täyttävät kansainväliset vaatimukset ja asiakastarpeet - WTO-tiedotuskeskus toimii tehokkaasti asiakkaiden tarpeen mukaisesti - SFS pitää yllä EU-toimintaan liittyviä luetteloita yhdenmukaistetuista standardeista sekä uuden menettelytavan direktiivien suomalaisista yhteyspisteistä - kirjaston palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita Vuoden 212 joulukuun loppuun mennessä WTO-tiedotuskeskus on jakanut asiakkaille muiden maiden notifikaatioita 2229 kpl. SFS-luettelossa ( olevissa standardeissa on viittaus uuden lähestymistavan direktiiviin, mikäli ko. standardiin tällainen direktiivi liittyy. Tietoa

3 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO Selvitys 3 (4) Pekka Järvinen yhdenmukaistetuista standardeista ja linkki EU:n komission ylläpitämään luetteloon löytyy osoitteesta Direktiivin 98/34 mukaisesti SFS informoi lausuntovaiheessa puhtaasti kansallisista standardisointiprojekteista CENin tekemän vuosiraportin välityksellä EU-komissiolle. SFS ilmoittaa CENille myös kaikki EN-standardien kansalliset implementoinnit. SFS ylläpitää myös standardisointialan kirjastoa, jossa asiakkailla on mahdollisuus tutustua keskeisiin standardikokoelmiin. 1.6 Innovaatio-organisaatioiden tietoisuuden lisääminen standardisoinnista Innovaatio-organisaatioiden tietoisuuden lisääminen standardisoinnista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista on nostettu eurooppalaiseksi poliittiseksi tavoitteeksi. Tämä näkökulma on vahvasti tuotu esille myös komission tiedonannossa KOM(211) 311. Innovaatiot ja standardisointi on nostettu myös CENin Strategian toimeenpano-ohjelmassa yhdeksi painopistealueeksi. CEN ja CENELEC ovat vastanneet haasteeseen mm. perustamalla keskussihteeristöön oman osaston Research and Innovation Unit (RIU). Tätä koskevien toimenpiteiden valmistelu on edennyt toteutusvaiheeseen, keskeisimpänä saavutuksena standardisoinnin ottaminen huomioon yhtenä kriteerinä komission FP7 puiteohjelmassa. Kokemusten perusteella tullaan valmistautumaan vielä laajempaan toimintaan tulevan Horisontti 22 -ohjelman puitteissa. Kansallisesti standardisointiin liittyvistä toimenpiteistä vastaa SFS:n oma seurantaryhmä SR 24, joka valmistelee mm. sekä yhteistyötä TEKESin kanssa että kansallisia lanseeraustoimenpiteitä. 2. Toimialayhteisöjen avustaminen on tehokasta ja tuloksellista Toimialayhteisöavustus on keskeinen avustusinstrumentti sekä standardien sisältöön vaikutettaessa että suomenkielisten käännösten laadinnassa, mikä ratkaisevalla tavalla tukee standardien jalkauttamista elinkeinoelämän ja yhteiskunnan käyttöön. Toimialayhteisöavustusten jakokriteerejä pidetään ajan tasalla yhteistyössä TEM:n kanssa. Avustustenjakokriteerien mahdollinen päivitys vuodelle 214 tulee arvioitavaksi vuoden 213 aikana loppuvuonna 211 valmistuneen valtionavun kohdentamista koskevan arvioinnin johtopäätösten perusteella. Toimialayhteisöjen työn tuloksellisuutta seurataan vuosiraporttien avulla. Kokouskohtaiset matkaraportit ovat myös saatavilla. Toimialayhteisöt ovat omissa vuosiraporteissaan raportoineet yksityiskohtaisesti avustusten käytöstä toimintaansa ja standardisointitulosten saavuttamisesta.

4 SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO Selvitys 4 (4) Pekka Järvinen TEM:n hallinnonalan standardisoimisprojektit hoidetaan hallinnonalan tarpeiden mukaisesti - Huolehditaan seuraavien TEM:n hallinnonalan standardien laadinnasta: - mittayksiköt - akkreditointi-, sertifiointi-, tarkastus- ja testaustoiminnalle asetettavat vaatimukset - lastenhoitotarvikkeet ja lelut sekä kuluttajansuojaan liittyvä standardisointi - tutkimus-, tuotekehitys ja innovaatiotoimintaan liittyvä standardisointi. Vuoden 212 aikana TEM:n projektirahoituksella on rahoitettu SFS:ssä edellisten vuosien tavoin vaatimustenmukaisuuden arviointiin (SFS/SR 21), suureisiin ja mittayksiköihin (Mittayksikkökomitea SFS/TK 12) sekä leluihin ja lastenhoitotarvikkeisiin (Lelut ja lastenhoitotarvikkeet SFS/TK 11) liittyvän standardisoinnin kansallista sihteeristötoimintaa. Projektirahoituksella on rahoitettu myös tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa käsittelevää seurantaryhmää SFS/SR 24, joka toimii mm. yhteistyöryhmän CEN-CENELEC/STAIR kansallisena seurantaryhmänä. 4. Tietotekniikan standardisointi - Tietotekniikan standardisointi hoidetaan ohjausryhmässä annettujen tavoitteiden mukaisesti Seurantaryhmät, jotka toimivat keskeisillä IT-standardisointialueilla, muodostavat tärkeän osan tietotekniikan kansallista seuranta- ja vaikuttamistoimintaa. Ajankohtaisista asioista tiedottava Uutiskirje ilmestyy säännöllisesti. SFS:n IT-standardisointiin liittyvä tiedottaminen tavoitti vuoden 212 loppuun mennessä 12 henkilön asiantuntijaverkoston. Vuonna 212 keskityttiin erityisesti suomen kielelle käännetyistä standardeista tiedottamiseen, sekä seminaaritoimintaan ajankohtaisista aiheista. Uusista aiheista kiinnostusta on herättänyt ns. kestävään tietotekniikkaan liittyvän standardisoinnin alkaminen ISOssa, uusi seurantaryhmä SFS/SR 311 Resurssitehokkaat datakeskukset. 5. Tunnusluvut Standardien tuotanto oli vuonna 212 edellisen vuoden tasolla. Läpimenoaika vuoden lopussa oli 2,6 kuukautta. Standardit on (1 %) implementoitu 6 kk:n määräajan puitteissa. Muut seurattavat tunnusluvut ovat liitteessä 1. Liite 1 Liite 2 Tunnusluvut Standardisoinnin yhteiskunnallinen vaikuttavuus

5 Suomen Standardisoimisliitto SFS TEM-tunnusluvut 12_212 Liite Standardisoinnin infrastruktuuri, koordinointi Standardeja vahvistettu Implementointien laiminlyönnit 22 2 ei tied. ei tied Implementointiprosentti 1 % 1 % 99,4 % 1 % 99,9 % 98,6 % 99,9 % 99,4 % 99, % 99,9 % 1 % 99,8 % 1 % Julkaisujen tuottaminen Sivuja tuotettu Standardien läpimenoaika (kk) 3, 3, 2,7 3,3 3,8 2,9 3, 3,9 3, 3,7 3, 2,7 2,6 Julkaisujen myynti SFS-julkaisujen myyntituotot/v (M ) Tietopalvelu WTO-kyselyjä WTO-notifikaatioiden määrä Markkinointi suoramarkkinointikirjeitä Tiedotus SFS-tiedotuksen vuosikerran sivumäärä Tiedotteiden määrä

6 LIITE STANDARDISOINNIN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Seuraavassa käydään läpi SFS:lle ja standardisoinnille asetettuja vaikuttavuustavoitteita siten kun ne tulossopimuksessa vuodelle 212 asetettiin: 1. STANDARDEJA HYÖDYNNETÄÄN EU:n LAINSÄÄDÄNNÖN JA POLITIIKKOJEN APUVÄLINEINÄ 2. STANDARDISOINTI TUKEE UUSIEN TEKNOLOGIOIDEN JA MARKKINOIDEN KEHITTYMISTÄ JA KAUPALLISTAMISTA OSANA LAAJA-ALAISTA INNOVAATIOPOLITIIKKAA 3. KAUPAN TEKNISET ESTEET MADALTUVAT JA AVOIN KILPAILU MARKKINOILLA LISÄÄNTYY 4.TUOTTEIDEN TERVEELLISYYS, TURVALLISUUS JA EKOLOGISUUS PARANEVAT 5. TUOTTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN YHTEENSOPIVUUS JA VAIHDETTAVUUS PARANEVAT 6. STANDARDISOINTI EDESAUTTAA TALOUDELLISTA KASVUA JA HYVINVOINTIA Standardisointi on pitkäjänteistä ja laaja-alaisesti vaikuttavaa toimintaa, joten yksiselitteisiä mittareita ei aina ole mahdollista löytää. Tässä raportissa esitetään standardisoinnin hyötyjä kokonaisuutena ja selitetään ne mekanismit, joiden kautta vaikuttavuus syntyy. Makrotason tiedon lisäksi nostetaan esiin konkreettisia ja ajankohtaisia esimerkkejä yksittäisistä standardeista ja standardisontialueista PJ, AKA, SV, JA

7 1. STANDARDEJA HYÖDYNNETÄÄN EU:n LAINSÄÄDÄNNÖN JA POLITIIKKOJEN APUVÄLINEINÄ Tunnuslukuna uuden lähestymistavan direktiiveihin liittyvien standardien lukumäärän kehittyminen (mainittu tai tullaan mainitsemaan EU:n virallisessa lehdessä) Uuden lähestymistavan mukaisissa direktiiveissä standardeilla on erityisen merkittävä rooli. Direktiivit sisältävät tuotteita koskevat olennaiset pakolliset vaatimukset. Direktiiveihin liittyvissä harmonisoiduissa standardeissa esitetyt yksityiskohtaiset tekniset ratkaisut täyttävät säädösten vaatimukset. Jos standardeja ei käytetä hyväksi on vaatimustenmukaisuus kyettävä tarvittaessa osoittamaan muulla tavoin Harmonisoitujen standardien lukumäärä vuoden lopussa ETSI CENELEC CEN Uuden lähestymistavan mukaisia direktiivejä on säädetty 22 kpl. Lisäksi kolme direktiivä perustuu uuteen lähestymistapaan, mutta ne eivät vaadi CE-merkintää. Direktiiveistä laaja-alaisimmat ovat pienjännitedirektiivi, konedirektiivi ja rakennustuotedirektiivi. Direktiivejä on työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön hallinonaloilta. SFS on laatinut vastuunjaon mukaisen yhteenvedon direktiiveistä ja niihin liittyvästä standardisoinnista. Uutta lähestymistapaa ollaan laajentamassa uusille alueille kuten esimerkiksi energiaa käyttävien laitteiden ekologiseen suunnitteluun ja pyroteknisiin tuotteisiin. Nämäkin direktiivit tulevat tarvitsemaan tuekseen uusia harmonisoituja standardeja. Julkisen sektorin standardisointiasiain koordinaatioryhmän toiminta käynnistyi vuonna 212. Ryhmän tehtävänä mm. on pyrkiä linjaamaan viranomaisten osallistumista yhdenmukaistettujen standardien valmisteluun tai niiden seurantaan. Mandaattien antaminen ESOille on jatkunut t aktiivisena. i Komission i standardisointia di i ti koskevassa k toiminta- i t suunitelmassa (Action Plan ) arvioidaan vuosina annettavaksi yhteensä noin 3 mandaattia. Rakennustuoteasetukseen liittyen, joka astuu voimaan , on valmiina 412 yhdenmukaistettua standardia.

8 2. STANDARDISOINTI TUKEE UUSIEN TEKNOLOGIOIDEN JA MARKKINOIDEN KEHITTYMISTÄ JA KAUPALLISTAMISTA Tunnuslukuina valittujen standardisointialueiden valmiiden standardien ja työkohteiden lukumäärät Standardisointi uusilla aloilla energia ja rakentaminen Valmiit standardit Työkohteet ISO CEN Seurannassa mukana olevat tekniset komiteat: CEN/TC 89 Thermal performance of buildings and building components CEN/TC 312 Thermal solar systems and components CEN/TC 335 Solid biofuels CEN/TC 343 Solid recovered fuels CEN/TC 35 Sustainability of construction works CEN/TC 371 Energy performance of Building project group CEN/TC 393 Equipment for storage tanks and filling stations CEN/TC 396 Eartworks CEN/BT WG 1Liquid and gaseous alternative fuels CEN/CLC/JWG 1 Energy audit CEN/CLC/JWG 2 Guarantees of origin and enrgy sertificates CEN/CLC/JWG 3 Energy management and related services CEN/CLC/JWG 4 Energy efficiency and savings calculations ISO/TC 59/SCDesign life ISO/TC 59/SCSustainability in building construction ISO/TC 85 Nuclear energy ISO/TC 18 Solar energy ISO/TC 197 Hydrogen energy technologies ISO/TC 23 Technical energy systems ISO/TC 27/WEnvironmental management, Climate change ISO/TC 238 Solid biofuels ISO/PC 242 Energy management ISO/PC 248 Sustainability criteria for bioenergy ISO/PC 252 Natural gas fuelling stations for vehicles ISO/TC 255 Biogas ISO/TC 257 Energy savings ISO/TC 265 Carbon capture and storage (CCS) Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää uusien teknologioiden ja uusien energianlähteiden käyttöönottoa sekä energiatehokkuuden lisäämistä. Kaikilla näillä aloilla standardien käyttö on olennainen keino tavoitteisiin pääsemiseksi. Energia-alan ja energiatehokkuuden standardisointi on nousemassa yhdeksi eurooppalaisen ja kansainvälisen standardisoinnin painopistealueeksi. Energianhallintajärjestelmiä koskeva standardi ISO 51 on vahvistettu myös eurooppalaiseksi standardiksi. Energiatehokkuusdirektiivi hyväksyttiin vuoden 212 aikana. Direktiivin täytäntöönpanoon liittyvä eurooppalainen standardisointi on käynnissä. Ilmastonmuutokseen vaikuttavista kasvihuonepäästöistä merkittävä osa aiheutuu rakennusten lämmittämisestä tai jäähdyttämisestä. Tästä syystä energiatehokkuuden lisääminen on eräs keskeisistä keinoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tätä koskevia standardisointialoitteita tullaan tekemään lähivuosina. Vuoden 212 aikana CEN teki selvityksen ydinvoimateknologiaan liittyvistä standardisointitarpeista. Odotettavissa on laaja ydinenergiaan liittyvien standardien revisiointityö, useiden standardien laajentaminen kattamaan korkean riskin käyttökohteet sekä uusien standardien laadinta aiheista, joissa standardia ei ole ollut aikaisemmin Standardisointi uusilla aloilla nanoteknologia, uudet teknologiat Seurannassa mukana olevat tekniset komiteat: CEN/TC 233 Biotechnology CEN/TC 352 Nanotechnologies CEN/TC 386 Photocatalysis CEN/TC 411 Bio-based products CEN/CLC/TC 5 Space ISO/TC 229 Nanotechnologies ISO/TC 261 Additive manufacturing ISO/TC 266 Biomimetics ISO CEN Valmiit standardit Työkohteet Nanoteknologia vaikuttaa monilla teollisuuden aloilla ja vaikutus on kasvamassa koko ajan. Nanoteknologian odotetaan tuovan paljon positiivista kehitystä mm. terveydenhuoltoon, energian säästöön ja raaka-aineiden käyttöön. Suomessa on kiinnostusta erityisesti nanoteknologian soveltamiseen selluloosateknologiassa. Nanoteknologian standardisointityön alkuvaiheessa on luotu mm. uuden teknologian kehittämisessä tarvittavaa terminologiaa, mittausmenetelmiä sekä ympäristö- ja terveysvaikutusten arviointiin liittyviä standardeja. Bioteknologian standardisointityö käsittelee mm. geenimuunneltuihin tuotteisiin liittyviä asioita. Biotekniikan standardisointi on laajentunut, uusimpina mm. komitea CEN/TC 411 "Bio-based products" ja komitea ISO/TC 266 "Biomimetics". Uusien valmistusteknologioiden kohdalla erityisesti pikavalmistusmenetelmiä koskeva komitea ISO/TC 261 "Additive manufacturing" on herättänyt laajaa kiinnostusta.

9 Standardisointi uusilla aloilla palvelut Valmiit standardit Työkohteet ISO CEN Seurannassa mukana olevat tekniset komiteat: CEN/TC 319 Maintainance CEN/TC 32 Transportation services CEN/TC 328 Standard measuring system for cleaning performance CEN/TC 329 Criteria for describing tourist services in objective tourist information systems CEN/TC 331 Postal services CEN/TC 348 Facility management CEN/TC 385 Shelterd housing - Requirements for services for elderly people provided in a sheltered housing scheme CEN/TC 394 Servides for chiropradctors CEN/TC 395 Engineering consultancy services CEN/TC 43 Aesthic surgery services CEN/TC 44 Services of pest management companies CEN/TC 45 Expertise services CEN/TC 49 Management and quality of services of Beautician Professional Enterprises CEN/TC 412 Indoor sun exposure services CEN/TC 414 Services of osteopaths CEN/TC 417 Maritime and port security services CEN/TC 42 Science Excellence Systems CEN/TF 138 Translation Services CEN/TF 139 Funeral Services CEN/TF 142 Healthcare Services CEN/WG 163 Services CEN/TF 167 Security Services ISO/TC 68 ISO/TC 222 ISO/TC 225 ISO/TC 228 ISO/PC 23 ISO/TC 231 ISO/TC 232 ISO/PC 239 ISO/TC 267 ISO/TC 273 Banking and related financial services Personal financial planning Market research Tourism and related services Psychological assessment Brand valuation Learning services for non-formal education and training Network services billing Facilities management Customer contact centers Komissio antoi vuonna 26 mandaatin M/371 palveluita koskevan työohjelman laatimiseksi. Loppuraportin perusteella vuonna 29 arvioitiin ensivaiheessa perustettavan noin 4 työkohdetta. Vuoden 212 aikana perustettiin viisi uutta palvelualan standardeja laativaa komiteaa. Komissio valmisteli loppuvuodesta 212 ensimmäisen ESOille annettavan mandaatin palveluiden standardisoinnin käynnistämiseksi. Palveluiden standardisoinnin strateginen suunnitteluryhmä CEN/BT/SAGS tulee tekemään vuoden 213 aikana esityksen palveluiden standardisoinnin laajentamisesta annetun mandaatin perusteella. Tämä on kirjattu myös CEN/BT toimintasuunnitelmaan vuosille Palvelusektoria koskeva standardisointi on mandatoinnista riippumatta jo osin käynnissä noin 2 CENin teknisessä komiteassa tai työryhmässä. Palveluita koskevien yksittäisten työkohdealoitteiden määrä kasvaa sekä CENissä että ISOssa Standardisoinnin uudet alueet yhteiskunnan toimivuus Seurannassa mukana olevat tekniset komiteat: CEN/TC 239 Rescue systems CEN/TC 325 Prevention of crime by urban planning and building design CEN/TC 348 Facility management CEN/TC 388 Perimeter Protection CEN/TC 391 Societal and Citizen Security CEN/TC 419 Forensic science services ISO CEN ISO/TMB/WG Social Responsibility ISO/TC 223 Societal security ISO/PC 24 Product recall ISO/PC 241 Road-Traffic Safety Management System ISO/PC 246 Anti-counterfeiting tools ISO/TC 247 Fraud contermeasures and controls Valmiit standardit Työkohtet Teknisen tuote- ja menetelmästandardisoinnin, sekä hallintajärjestelmästandardisoinnin, rinnalle on noussut myös yhteiskunnan toimivuutta ja sosiaalisia näkökohtia koskeva standardisointi, mm. rikollisuuden torjuntaa koskeva standardisointi. Lukumääräisesti työkohteita ei ole vielä paljon, mutta määrä tulee jatkossa kasvamaan. Näistä esimerkkeinä on mm. yhteiskuntavastuun standardisointi sekä erilaisten yhteiskunnan turvallisuuteen ja toimivuuteen liittyvien järjestelmien standardisointi. Yhteiskunnan haavoittuvuus luonnonkatastrofien ja terrorismin uhan yleistyessä luo tarvetta erilaisten hälytysjärjestelmien ja toimintavarmuutta tukevien menettelyiden kansainväliselle yhteentoimivuudelle. Kansainvälisellä tasolla työ on käynnissä komiteassa ISO/TC 223 ja vastaava eurooppalainen työ käynnistyi vuoden 29 aikana perustetussa uudessa komiteassa CEN/TC 391.

10 Standardisointi uusilla alueilla tietotekniikka Seurannassa mukana olevat tekniset komiteat: ISO CEN CEN/TC 224 Machine-readable cards, related device interfaces and operations CEN/TC 225 Bar coding CEN/TC 247 Controls for mechanical building services CEN/TC 251 Health informatics CEN/TC 278 Road transport and traffic telematics CEN/TC 287 Geografic information CEN/TC 294 Communication systems for meters and remote reading of meters CEN/TC 353 Information and Communication technologies for learning education and Training CEN/TC 365 Internet Filtering ISO/JTC 1 Information technology ISO/TC 211 Geographic information/geomatics ISO/TC 215 Health informatics Valmiit standardi Työkohteet Tietotekniikka liittyy lähes kaikkien uusien teknologioiden standardisointihankkeisiin, sekä laitteistojen, järjestelmien että ohjelmistojen yhteensopivuuteen. Tämä näkyy sekä valmiiden standardien että työkohteiden erittäin suurena määränä. Tietotekniikan alan standardit laaditaan pääosin kansainvälisellä tasolla ( ISO/IEC JTC 1 alakomiteoineen ). Tietotekniset ratkaisut toimivat pohjana monille kaupallisille ja yhteiskunnallisesti merkittäville tuotteille. Esimerkkeinä voidaan mainita mm. digitaalinen kartta-aineisto, joka luo pohjan uusille sovelluksille, kuten navigaattorit, monet palvelut, kuten pankki- ja henkilökortit perustuvat standardisoiduille tietoteknisille ratkaisuille, sekä standardisointia edellyttävät terveydenhuollon tietojen välitysjärjestelmät ja laitteistoyhteensopivuus. IT-standardisoinnin uusimmat alueet ovat anturiverkot ja verkkosovellukset, joista jälkimmäinen pitää sisällään pilvipalvelut ja SOA:n (Service Oriented Architecture). Datakeskusten energiatehokkuuden, mobiililaitteiden sovellusten, älykkäiden sähköverkkojen ja digitaalisen sisällön hallinnan ja suojaamisen standardisoinnin aloittamista tutkitaan. Alakomitean SC 39 Sustainability for and by Information Technology, joka aloitti työnsä palvelinkeskusten energiatehokkuuden standardisoinnilla, on herättänyt huomattavaa kiinnostusta Suomessa. Näillä kaikilla on potentiaalisesti laajoja yhteiskuntaa muuttavia ja kehittäviä vaikutuksia erityisesti Suomessa. Suomessa on myös monilla näistä alueista yliopistotutkimusta ja kasvuyrityksiä. CENin ja CENELECin tekniset valiokunnan perustivat vuoden 212 aikana työryhmän CEN-CENELEC BT/WG 6 "ICT Standardization Policy", jonka tehtävänä on toimia vastinryhmänä komission "European Multi-Stakeholder Platform on ICT Standardization" -ryhmälle. Työryhmä kokoontui ensimmäisen kerrran Brysselissä

11 3. KAUPAN TEKNISET ESTEET MADALTUVAT JA AVOIN KILPAILU MARKKINOILLA LISÄÄNTYY Tunnuslukuna SFS- ja ISO-standardien lukumäärän kehittyminen Standardisointi poistaa kaupan teknisiä esteitä ja lisää kilpailua markkinoilla sitä mukaa kun yhä useammat tavarat ja palvelut ovat maailmanlaajuisen tai eurooppalaisen standardisoinnin piirissä. EN- ja ISO-standardikannan kattavuuden laajeneminen tukee vahvasti tätä tavoitetta. Tällöin kansalliset standardit ja muut mahdolliset tuotteille asetettavat vaatimukset yhdenmukaistuvat. Tämä kehitys jatkui edelleen vuoden 212 aikana seuraavilla tuotantoluvuilla: CEN 1148 uutta julkaisua ja ISO 128 uutta julkaisua. Trendinä on myös selvästi nähtävissä, että valmistelu laajenee perinteisestä teknisestä standardisoinnista uusille alueille. Tämä on havaittavissa tarkasteltaessa viime vuosina perustettujen uusien komiteoiden soveltamisaloja ja arvioitaessa komission ja ESOjen toimintasuunnitelmien linjauksia. Kansainvälisessä standardisoinnissa trendi näkyy mm. uusien sidosryhmien osallistumisessa standardisointiin, sekä ISOn entistä voimakkaampana panostuksena edistää myös kehittyvien maiden osallistumista standardisointiin. 4.TUOTTEIDEN TERVEELLISYYS, TURVALLISUUS JA EKOLOGISUUS PARANEVAT Tunnuslukuna SFS- ja ISO-standardien lukumäärän kehittyminen Standardien laadinnassa otetaan entistä enemmän huomioon terveyteen, turvallisuuteen ja ihmisten hyvinvointiin sekä ympäristönsuojeluun liittyviä tekijöitä. Useilla standardisointialueilla nämä ovat työn ensisijaisia tavoitteita. ISO panostaa standardisointityöhön, joka edesauttaa ilmastonmuutoksen torjumista - tärkeinä alueina mm. hiili- ja vesijalanjälkeen ja energiatehokkuuteen liittyvä standardisointi. ISOssa on julkaistu ohje "Sustainability Guide" kaikkien teknisten komiteoiden käyttöön. Eri sidosryhmät (mm. ANEC ja ECOS) ovat CENin hallinnollisissa elimissä perustelleet erityisesti ympäristöasioiden huomioon ottamisen tärkeyttä. 5. TUOTTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN YHTEENSOPIVUUS JA VAIHDETTAVUUS PARANEVAT Tunnuslukuna SFS- ja ISO-standardien lukumäärän kehittyminen Yhteiset rajapinnat, mitoitus, toleranssit ja mittausmenetelmät ovat esimerkkejä mekanismeista, joiden avulla standardisointi edistää yhteensopivuutta ja vaihdettavuutta. Standardikannan edelleen kasvaessa ja yhdenmukaistuessa nämä mekanismit vaikuttavat yhä useampiin tuotteisiin ja palveluihin yhä laajemmalla markkina-alueella. Vuoden 212 aikana tuotteiden ja järjestelmien standardisointi jatkui monissa komiteoissa edelleen laajana ja suurella työkohdemäärällä. Tämä standardisointialue kuuluu sekä CENin että ISOn keskeisiin perustehtäviin - tuotteiden ja järjestelmien standardisointi tukee yhteensopivuutta ja parantaa vaihdettavuutta. 3 SFS ja ISO standardien määrä SFS ISO

12 6. STANDARDISOINTI EDESAUTTAA TALOUDELLISTA KASVUA JA HYVINVOINTIA Mittari: useat kansainväliset standardisoinnin hyötyjä kuvaavat tutkimukset Edellä kuvattujen vaikuttavuustavoitteiden ja niiden taustalla vaikuttavien mekanismien kautta standardisointi tuo mukanaan hyötyjä yhteiskunnalle kokonaisuudessaan, elinkeinoelämälle sekä yksittäisille kansalaisille. Näiden hyötyjen osoittamiseksi ja kvantifioimiseksi on useissa maissa tehty laajoja tutkimuksia. Vaikka tutkimukset on monesti tehty eri menetelmillä ja erilaisia hyödyn mittareita käyttäen, antavat ne kuitenkin pitkälti samansuuntaisia tuloksia standardisoinnin merkittävästä vaikutuksesta taloudelliseen kasvuun ja hyvinvointiin. Alla yhteenvedonomaisesti viimeaikaisia tutkimustuloksia: Maa: Tutkimus: Aikajänne: Vuotuinen GDP- Standaisoinnin kasvu: kontribuutio: Saksa (1) DIN 211, ,3 %,9 % Ranska (2) AFNOR ,4 %,8 % UK (3) DTI, BSI ,5 %,3 % Kanada (4) The Conference Standardisoinnin osuus kasvua selittävänä Board of Canada tekijänä 9%, työn tuottavuutta selittävänä tekijänä 17% Australia (5) Standards Australia ,6 %,8 % (1) The economnic benefits of standardization, DIN 2 The economnic benefits of standardization, an update, DIN 211 (2) The economic impact of standardization, AFNOR 29 (3) The empirical economics of standards, DTI Economics Paper No 12, DTI, 25 (4) Economic value of standardization, The Conference Board of Canada, 27 (5) Centre for International Economics (CIE). 26. Standards and the Economy. Standards Australia