KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2018) 496 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen täytäntöönpanoa vuoden 2014 puolivälistä vuoden 2017 puoliväliin koskevasta väliarvioinnista {SWD(2018) 353 final} FI FI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO ARVIOINNIN TARKOITUS JA LAAJUUS TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT PÄÄTELMÄT TULEVAT TOIMET

3 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen täytäntöönpanoa vuoden 2014 puolivälistä vuoden 2017 puoliväliin koskevasta väliarvioinnista 1. JOHDANTO 1. Lissabonin sopimuksen 1 mukaisesti Euroopan unioni (EU) käynnisti vuonna 2014 EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen, jäljempänä aloite. Aloitteesta säädetään kolmessa säädöksessä: 3. huhtikuuta 2014 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 375/2014 2, 20. marraskuuta 2014 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1244/ ja 24. lokakuuta 2014 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1398/ Aloitteen tavoitteena on osaltaan edistää pyrkimyksiä vahvistaa unionin valmiutta antaa tarveperusteista humanitaarista apua sekä auttaa vahvistamaan haavoittuvassa asemassa olevien tai katastrofeista kärsimään joutuneiden yhteisöjen valmiuksia ja selviytymiskykyä kolmansissa maissa. Lisäksi aloite antaa eurooppalaisille mahdollisuuden osallistua humanitaariseen toimintaan kolmansissa maissa ja siten osoittaa solidaarisuutta hädänalaisille. 2. Aloitteesta annetaan rahoitusta EU:hun sijoittautuneiden ja EU:n ulkopuolisten organisaatioiden muodostamille konsortioille EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten lähettämiseen kolmansiin maihin ja vapaaehtoisten valmentamiseen kenttätyötä varten (mukaan lukien harjoittelu). Aloitteesta rahoitetaan myös hankkeita, joilla pyritään kehittämään EU:hun sijoittautuneiden ja EU:n ulkopuolisten organisaatioiden valmiuksia noudattaa aloitteeseen osallistumisen sääntöjä ja menettelyjä sekä parantamaan niiden valmiuksien kehittämistä esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan johtamisen alalla. Lisäksi aloite käsittää sääntöjä, menettelyjen ja sertifiointijärjestelmän vahvistamisen, koulutusohjelman, jonka tarkoituksena on valmentaa EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoiset lähetettäviksi kolmansiin maihin, EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen hakuedellytykset täyttävien vapaaehtoisehdokkaiden tietokannan ja aloitetta koskevan verkoston sekä viestintäohjelman. 3. Aloitteen täytäntöönpanoon on varattu euroa 1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2020 välisenä aikana. Aloitteessa saavutetaan jatkuvasti edistystä, mutta talousarvion toteuttamisen sekä koulutettujen ja lähetettyjen vapaaehtoisten määrän suhteen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 214 artiklan 5 kohta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 375/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta ( EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite ) (EUVL L 122, , s. 1). Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1244/2014, annettu 20 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisesta ( EU:n vapaaehtoisapua koskeva aloite ) 3 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 375/2014 täytäntöönpanosäännöistä (EUVL L 334, , s. 52). Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1398/2014, annettu 24 päivänä lokakuuta 2014, vapaaehtoisehdokkaita ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia koskevista säännöistä (EUVL L 373, , s. 8). 2

4 täytäntöönpanossa ollaan merkittävästi jäljessä vuosia koskevan monivuotisen rahoituskehyksen tavoitteista. 4. Tässä kertomuksessa esitetään EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen väliarvioinnin, jäljempänä arviointi, tulokset. Kertomusta täydennetään komission yksiköiden valmisteluasiakirjalla, jossa arvioinnin tulokset esitetään yksityiskohtaisesti. Kertomus perustuu ulkoisessa arvioinnissa kerättyyn näyttöön sekä sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa ja avoimessa julkisessa kuulemisessa saatuun palautteeseen. Kertomuksessa nostetaan myös esiin aloja, joilla aloitetta voitaisiin kehittää. Tässä yhteydessä otetaan huomioon annetut suositukset ja tarve lisätä aloitteen hyödyntämistä. 2. ARVIOINNIN TARKOITUS JA LAAJUUS 5. EU:n vapaaehtoisapua koskevasta aloitteesta annetun asetuksen 27 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaan komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle väliarviointikertomuksen. Väliarvioinnin päätarkoituksena on esittää riippumaton arviointi EU:n vapaaehtoisapua koskevasta aloitteesta annetun asetuksen nojalla rahoitettujen toimien tuloksista ja niiden täytäntöönpanon laadullisista ja määrällisistä tekijöistä, mukaan lukien aloitteen vaikutus humanitaariseen alaan sekä selvitys ohjelman kustannustehokkuudesta, vuonna 2014 perustetun aloitteen kolmen ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana. Tämän vuoksi arvioinnissa tarkastellaan aloitteen täytäntöönpanoa vuoden 2014 puolivälistä vuoden 2017 puoliväliin asti. 6. Ulkoinen arviointi toimitettiin touko- ja marraskuun välisenä aikana vuonna Tiedonhankintavaiheeseen kuului asiakirjojen kattava tarkastelu ja laaja sidosryhmien kuuleminen (arvioinnissa kuultiin mm. komission yksiköitä, jäsenvaltioiden edustajia, lähettäviä ja vastaanottavia järjestöjä, EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia ja muita keskeisiä sidosryhmiä). Tiedonhankinnassa käytettiin erilaisia menetelmiä, kuten verkkokyselyitä sekä puolistrukturoituja puhelin- tai kasvokkaishaastatteluja. Kohdennettuja kyselyitä tehtiin kuusi. 6 Tiedonhankintamatkoja tehtiin kolme: Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueelle, Lähi-itään ja Kaakkois-Aasiaan. 7 Internetissä järjestettiin avoin julkinen kuuleminen, johon saattoi vastata kolmen kuukauden ajan (elokuusta lokakuuhun 2017). Kuulemiseen saatiin yhteensä 30 vastausta. Arviointimenetelmään kuului myös kolme aloitteen puitteissa toteutettuja hankkeita koskevaa tapaustutkimusta (sertifiointi, lähettäminen sekä tekninen apu ja valmiuksien kehittäminen) Lopullinen kertomus on saatavilla verkko-osoitteessa: Kyselyjen kohderyhmät: EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoiset (ehdokkaat ja lähetetyt), EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen lähettävät järjestöt ja niiden kumppanit, EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vastaanottavat järjestöt, EU:n pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosaston (ECHO) kumppanuutta koskevien puitesopimusten kumppanit (jotka eivät vielä ole osallistuneet aloitteeseen), EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen pilottihankkeiden kumppanit (jotka eivät vielä ole osallistuneet aloitteeseen) ja jäsenvaltioiden edustajat (neuvoston humanitaarisen avun ja elintarvikeavun työryhmä [COHAFA], neuvoston pelastuspalvelutyöryhmä [PROCIV] ja humanitaarisen avun komitea [HAC]). Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella kohdemaina olivat Haiti ja Ecuador, Lähi-idässä Jordania ja Libanon sekä Kaakkois-Aasiassa Myanmar/Burma ja Kambodža. 3

5 7. Kyselytutkimuksista ja haastatteluista saatiin hyödyllistä tietoa aloitteen täytäntöönpanosta. Koska arviointia tehtäessä ei ollut vielä saatavilla hankkeiden loppuraportteja ja aloitteen hyödyntäminen on ollut alkuvuosina vähäistä, väliarvioinnin tulokset antavat vain viitteitä aloitteen kokonaisvaikutuksesta paikallisyhteisöihin, sidosryhmien valmiuksien kehittymisestä, taitojen kehittymisestä ja EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen mahdollisesta vaikutuksesta humanitaariseen alaan. 3. TÄRKEIMMÄT HAVAINNOT 8. Ulkoisen arvioijan tekemistä eri sidosryhmien haastatteluista kävi ilmi, että EU:n vapaaehtoisapua koskevasta aloitteesta annetussa asetuksessa määritetyt aloitteen viisi tavoitetta 8 ovat merkityksellisiä aloitteen edunsaajille, lähettäville ja vastaanottaville järjestöille sekä vapaaehtoisille. Paikallisyhteisöjen mielestä erityisen hyödyllisiä ovat toimet, jotka edistävät paikallista vapaaehtoistoimintaa sekä paikallista valmiuksien ja taitojen kehittämistä katastrofivalmiuden parantamiseksi. Aloitteen puitteissa toteutetut eri toimet ovat yleisesti merkityksellisiä aloitteen tavoitteiden kannalta. Kuitenkin vain pieni osa sidosryhmien edustajista (pääasiassa vapaaehtoiset) pitää EU:n humanitaarisen avun periaatteista tiedottamista koskevaa tavoitetta merkityksellisenä. Tämä tarkoittaa, että aiheeseen on kiinnitettävä enemmän huomioita aloitteen viestintätoimissa. Humanitaarisen avun kumppanuutta koskevan puitesopimuksen allekirjoittaneet vakiintuneet kumppanit eivät edelleenkään juuri osoita kiinnostusta aloitetta kohtaan, mikä on ongelmallista, koska aloitteen on tarkoitus palvella nimenomaan humanitaarisen avun alaa. Aloitteeseen osallistuvat lähettävät ja vastaanottavat järjestöt suhtautuvat melko myönteisesti aloitteen kykyyn vastata niiden tarpeisiin, ja vastaanottaviin järjestöihin on onnistuttu lähettämään niiden tarpeiden mukaisia vapaaehtoisia. 9. Aloitteessa ei ole onnistuttu saavuttamaan sille asetettuja viittä tavoitetta, ja vuosia koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä asetetuista tavoitteista ollaan vielä kaukana. Ensimmäisten kolmen vuoden määrärahoja ei käytetty kokonaan, vaikka valmiuksien kehittämistä ja teknistä apua koskevien määrärahojen käyttö lisääntyikin merkittävästi vuonna Vapaaehtoisten määrä on kasvanut mutta on yhä paljon tavoiteltua pienempi. EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisia on lähetetty kolmansissa maissa toteutettaviin humanitaarisiin hankkeisiin yli 200. Vielä ollaan kuitenkin kaukana tavoitteesta, jonka mukaan vapaaehtoisia tulisi olla vuoteen 2020 mennessä. Tämä johtuu ennen kaikkea osallistumisen esteistä, kuten järjestöjen sertifioinnista tai vaatimuksesta, jonka mukaan EU:n rahoitusta hakevien järjestöjen on muodostettava kumppanuuksia muiden järjestöjen kanssa. Tämä on ollut erityisen haasteellista järjestöille, joilla ei ole vakiintuneita verkostoja. Konsortiokumppanien etsiminen ja konsortioiden hallinnointimenettelyt heikentävät vaikuttavuutta. Rekrytointiprosessia voitaisiin tehostaa nopeuttamalla menettelyjä. Aloitteella on toistaiseksi onnistuttu kehittämään vain hieman 8 Asetuksessa (EU) N:o 375/2014 olevan 7 artiklan mukaan EU:n vapaaehtoisapua koskevalla aloitteella on seuraavat tavoitteet: lisätä ja parantaa osaltaan EU:n valmiutta antaa humanitaarista apua, kehittää vapaaehtoisten taitoja, tietoja ja osaamista humanitaarisen avun alalla ja parantaa heidän osallistumisensa ehtoja ja edellytyksiä, kehittää vastaanottavien järjestöjen valmiuksia ja edistää vapaaehtoistoimintaa kolmansissa maissa, tiedottaa EU:n humanitaarisen avun periaatteista, joista on sovittu humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa, sekä lisätä vapaaehtoistoiminnan johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä eri jäsenvaltioissa, jotta voidaan parantaa EU:n kansalaisten mahdollisuuksia osallistua humanitaarisen avun toimiin ja operaatioihin. 4

6 EU:n valmiuksia antaa humanitaarista apua, sillä aloitteen määrärahat ovat pienet ja sen hyödyntäminen on lähtenyt käyntiin hitaasti. Arviointikyselyjen perusteella on jonkin verran näyttöä siitä, että vapaaehtoiset kokevat taitojensa kehittyneen kenttätyön myötä. Aloitteen alkuvuosina vapaaehtoistehtäviä tarjottiin vain vähän, mutta ne paransivat ihmisten mahdollisuuksia edistää humanitaarisen avun antamista. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että aloitteessa asetetut vapaaehtoistoiminnan säännöt olisivat vaikuttaneet myönteisesti EU:n jäsenvaltioiden kansallisiin sääntöihin. Osa järjestöistä pitää konsortioiden muodostamista vaikeana etenkin silloin, jos niillä ei ole vakiintuneita verkostoja. 10. Aloitteen tehokkuuteen merkittävästi vaikuttavia menettelyjä ja vaatimuksia säännellään yksityiskohtaisesti kolmella säädöksellä. Tästä aiheutuu järjestöille jonkin verran hallinnollista rasitusta, mutta toisaalta sääntely varmistaa vapaaehtoisille myönteisen kokemuksen, koska sääntelyllä vahvistetaan avoin rekrytointiprosessi sekä tuetaan vapaaehtoisten oppimista ja kehittymistä kenttätyön aikana. Vapaaehtoistoiminnan johtamisen uudet, Euroopan laajuiset säännöt ja menettelyt voivat olla erityisen raskaita järjestöille, joilla on aloitteen rinnalla myös kansallinen vapaaehtoistoiminnan järjestelmä. Osa järjestöistä pitää prosessia lannistavana, sillä koko menettely ehdotuspyynnöstä valintaprosessiin, vapaaehtoisille tarkoitetuista avoimista tehtävistä ilmoittamiseen, vapaaehtoisten kouluttamiseen ja lähettämiseen voi kestää jopa puolitoista vuotta. Komissio pyrkii jatkuvasti yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan prosesseja lainsäädäntökehyksen sallimissa puitteissa, jotta aloite kiinnostaisi yhä useampia sidosryhmiä. Haku-, valinta- ja raportointimenettelyt ovat erityisen raskaita järjestöille, jotka toimivat pääasiassa EU:n humanitaarisen avun (hätäavun) hankkeissa, joiden avustusten hallinnassa noudatetaan eri menettelyjä. Aloitteessa otettiin käyttöön tehokas seurantajärjestelmä, jota voitaisiin kehittää edelleen niin, että siinä voitaisiin käsitellä määrällisen tiedon lisäksi myös laadullista tietoa ja yksittäisiä, tarpeen mukaan annettavia selvityksiä. Koska hankkeista ei ole vielä saatavilla loppuraportteja tai niihin liittyviä taloudellisia tietoja, kustannustehokkuudesta voidaan antaa vain alustava arvio. Ulkoisessa arvioinnissa todettiin komission toimineen palvelusopimusten osalta kustannustietoisesti. Sopimukset perustuvat koulutettujen ja vakuutettujen vapaaehtoisten lukumäärään. Aloitteen prosesseja on yksinkertaistettava, ja sen toimintatapoja ja myönteisiä vaikutuksia järjestöihin on tehtävä laajemmin tunnetuiksi ja niistä on tiedotettava EU:ssa ja sen ulkopuolella. Lisäksi on vahvistettava aloitteen sekä EU:n humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön tavoitteiden ja rahoituksen välisiä yhteyksiä. 11. Aloitteen johdonmukaisuutta humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja pelastuspalveluasioiden välineiden kanssa olisi parannettava. Aloite perustettiin erillisenä välineenä sen sijaan, että se olisi sisällytetty olemassa olleisiin EU:n humanitaarisen avun välineisiin. Vapaaehtoisia ei saa lähettää alueille, joilla on aseellisia konflikteja, joten osa kolmansista maista, joihin annetaan merkittävä osa humanitaarisesta avusta, jää aloitteen soveltamisalan ulkopuolelle. Humanitaarinen apu määritellään EU:n vapaaehtoisapua koskevasta aloitteesta annetussa asetuksessa laajasti. Tämän vuoksi aloitteen ja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan välillä on mahdollista saavuttaa synergiaetuja, sillä vapaaehtoisia voidaan lähettää monenlaisiin hankkeisiin, myös sellaisiin, joissa nivelletään hätäapua, kunnostustoimia ja kehitysyhteistyötä sekä tuetaan ja kehitetään paikallisyhteisöjen yleistä selviytymiskykyä. Aloite ei virallisesti liity kestävän kehityksen tavoitteisiin, mutta suurin osa siihen osallistuvista vastaanottavista järjestöistä sanoo toimivansa sekä humanitaarisen avun että kehitysyhteistyön alalla. Toteutettujen toimien sisäistä yhtenäisyyttä ei voida 5

7 arvioida kattavasti aloitteen tässä vaiheessa, mutta toimia koskevien suunnitelmien perusteella niiden pitäisi olla keskenään yhdenmukaisia. 12. Aloite tuo EU:n tason lisäarvoa, koska siinä asetetaan yhteiset säännöt kaikkien EU:n jäsenvaltioiden vapaaehtoisten johtamiseen, järjestetään yhteistä koulutusta ja annetaan rahoitusta valmiuksien kehittämiseen ja tekniseen apuun. Aloite mahdollistaa myös eri aloilla (esim. humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö, pelastuspalvelutoiminta ja vapaaehtoistoiminta) toimivien ja erikokoisten järjestöjen yhteistyön. Aloitteeseen voivat osallistua kumppanuutta koskevan puitesopimuksen allekirjoittaneiden kumppanien lisäksi myös kaikki muut EU:hun sijoittautuneet järjestöt, jotka toimivat tai aikovat toimia humanitaarisen avun alalla. Esimerkiksi vain kolme prosenttia humanitaarisen avun kumppanuutta koskevan puitesopimuksen kumppaneista on EU:hun vuonna 2004 tai sen jälkeen liittyneissä jäsenvaltioissa toimivia järjestöjä. 9 Näiden järjestöjen osuus kaikista sertifioiduista järjestöistä on paljon suurempi (20 %). Aloitteeseen on saatu mukaan monenlaisia järjestöjä eri jäsenvaltioista. 4. PÄÄTELMÄT 13. Kun otetaan huomioon ulkoisesta arvioinnista laaditun kertomuksen havainnot sekä komission omat kokemukset ja vuoropuhelu sidosryhmien kanssa aloitteen täytäntöönpanon alkuvuosien aikana, komission yleinen päätelmä on, että aloite tuo lisäarvoa ja että sen tavoitteet ovat sidosryhmille merkityksellisiä. Arvioinnissa nousee kuitenkin esiin useita haasteita, joihin olisi puututtava, jotta aloite olisi vaikuttavampi ja kiinnostaisi järjestöjä ja vapaaehtoisia nykyistä enemmän. Näitä seikkoja käsitellään tämän kertomuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa. Niistä esitetään yhteenveto seuraavissa kappaleissa. 14. Aloitteen toimia säännellään hyvin yksityiskohtaisesti kolmella säädöksellä. Sidosryhmien järjestöpohja on rakentunut hitaahkosti kolmen ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana. Tähän ovat kytköksissä hitaahkot menettelyt ja siirtyminen EU:n rahoittamista valmiuksien kehittämisen ja teknisen avun hankkeista vapaaehtoisten kentälle lähettämistä koskeviin hankkeisiin. Kun riittävä määrä järjestöjä on käynyt läpi sertifioinnin ja saavuttanut teknisen avun ja valmiuksien kehittämistä koskevan tuen avulla vaatimustason, on odotettavissa, että järjestöjen luottamus kasvaa ja että ne kiinnostuvat enemmän vapaaehtoisten lähettämisestä. 15. Järjestöjen osallistumista aloitteeseen on lisättävä yksinkertaistamalla prosesseja ja hallinnollisia menettelyjä. Aloitteeseen osallistuvilta järjestöiltä ja järjestöiltä, jotka eivät siihen toistaiseksi osallistu, saadun palautteen perusteella aloitteen menettelyjä on selvästi tarkistettava. Esimerkiksi lähettävien järjestöjen mukaan sertifiointiprosessi on haastava. Tämän vuoksi olisi harkittava sertifiointiprosessin tarkistamista ja osallistumisesta kiinnostuneille järjestöille annettavan tuen lisäämistä lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Teknisen avun hankkeet, joilla autetaan järjestöjä täyttämään vapaaehtoistoiminnan johtamista sekä vapaaehtoisten suojelua ja turvallisuutta koskevat vaatimukset, olisi yhdistettävä EU:hun sijoittautuneiden järjestöjen sertifiointiprosessiin aiempaa paremmin. 9 Bulgaria, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari ja Viro. 6

8 16. Aloitteesta voitaisiin tehdä kiinnostavampi, jos vapaaehtoisten kentälle lähettämiseen kuluvaa aikaa (ehdotuspyyntöjen julkaisemisesta varsinaiseen lähettämiseen) saataisiin lyhennettyä tämänhetkisestä puolestatoista vuodesta. Tämä voisi lisätä EU:n kansalaisten kenttätyömahdollisuuksia ja vähentää prosessin keskeyttävien määrää. 17. Aloitteesta on saatava kiinnostumaan useampia järjestöjä, jotka toimivat humanitaarisen avun alalla, joka määritellään EU:n vapaaehtoisapua koskevasta aloitteesta annetun asetuksen tapaan laajasti. Vapaaehtoisia lähetetään kentälle esimerkiksi yhteisöjen selviytymiskyvyn parantamista koskeviin toimiin, hätäapua, kunnostustoimia ja kehitysyhteistyötä niveltäviin toimiin sekä erilaisten humanitaariseen apuun liittyvien alojen toimiin (esim. vesihuolto, puhtaanapito ja hygienia, sukupuolten tasa-arvo ja logistiikka) mutta myös elintarviketurvaa, köyhyyden vähentämistä ja talouden kestävyyttä koskeviin kehitysyhteistyöhankkeisiin. Komissio on jo asettanut vuoden 2018 vuosittaisessa työohjelmassaan tavoitteeksi parantaa aloitteen synergiaa komission muiden ohjelmien ja hankkeiden kanssa. 18. Komissio toteaa, että kolmansissa maissa tehtävää vapaaehtoistoimintaa koskevaa toimintatapaa on yhdenmukaistettava EU:n muiden vapaaehtoistoiminnan järjestelmien kanssa. Aloitteessa olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen ja etsittävä mahdollisia synergiaetuja eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen kanssa. Lisäksi olisi pyrittävä siihen, että humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön toimet täydentävät toisiaan mahdollisimman hyvin. 19. Täytäntöönpanon alkuvuosien aikana on keskitetty pääasiassa järjestöjen kehittämiseen. Sidosryhmien odotuksiin voitaisiin vastata paremmin, jos aloitteessa siirryttäisiin asteittain prosessien rahoittamisesta (vapaaehtoistoiminnan johtamisen tukeminen tai järjestöjen valmiuksien kehittäminen) vaikutuskeskeisten humanitaaristen toimien rahoittamiseen. 20. Vaikutusten parempi tunnistaminen tekisi aloitteesta järjestöjen ja vapaaehtoisten kannalta kiinnostavamman ja tehostaisi sen täytäntöönpanoa. Aloitteessa on otettu käyttöön sen toimintalogiikan mukainen seurantakehys. Nykyisin sillä kerätään ainoastaan määrällistä tietoa. Sitä olisi täydennettävä laadullisella tiedolla sellaisten hankkeiden vaikutuksista, jotka liittyvät humanitaariseen alaan, katastrofiriskien hallintaan tai hätäapua, kunnostustoimia ja kehitysyhteistyötä niveltäviin toimiin. Olisi tarkasteltava tulosindikaattorien merkityksellisyyttä ja sitä, saadaanko niillä kerättyä luotettavaa, järkevää ja vertailukelpoista tietoa. Nykyisin käytössä olevien, vapaaehtoisten lähettämistä koskevien tulosindikaattorien lisäksi olisi laadittava tulosindikaattoreita, joilla mitataan edistymistä valmiuksien kehittämisessä ja teknisen avun antamisessa, sillä näihin toimiin kuluu suurin osa aloitteen määrärahoista. Uusien indikaattorien avulla voitaisiin mitata paremmin aloitteen vaikutuksia paikallisyhteisöihin, siihen osallistuviin järjestöihin ja vapaaehtoisiin sekä korostaa EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen hankkeiden ja humanitaarista apua tai katastrofivalmiuksia koskevien hankkeiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi olisi selvitettävä mahdollisuuksia parantaa yhteistyötä humanitaarisen avun paikallistoimistojen ja unionin edustustojen kanssa, myös EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen hankkeiden seurannan osalta. 7

9 5. TULEVAT TOIMET 21. Arvioinnissa analysoidaan ja selvennetään hyödyllisellä tavalla aloitteen täytäntöönpanoa ja siihen liittyviä puutteita sekä nostetaan esiin parannusta kaipaavia aloja. Komissio aikoo ottaa arvioinnissa esitetyt havainnot ja suositukset huomioon etenemällä kahta eri reittiä: yhtäältä harkitsemalla lyhyen ja keskipitkän aikavälin toimia, joita voidaan toteuttaa voimassa olevan lainsäädännön puitteissa, ja toisaalta tarkastelemalla toimia, jotka edellyttävät perustavanlaatuisempia muutoksia EU:n vapaaehtoisapua koskevaa aloitetta sääntelevään lainsäädäntöön. 22. Ensiksi mainittujen toimien osalta arvioinnin tuloksia hyödynnetään välittömästi ohjelman suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa. Komissio on jo laatimassa toimia, joilla on tarkoitus nopeuttaa prosesseja, yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä, parantaa kiinnostuneille järjestöille annettavaa tukea, lisätä rahoitusmahdollisuuksien tunnettuutta ja jakaa tietoa onnistuneista toimista. Näitä toimia on tarkoitus toteuttaa tästä hetkestä nykyisen, vuoteen 2020 ulottuvan täytäntöönpanokauden loppuun asti. Aikeissa on muun muassa helpottaa kumppanuutta koskevaan puitesopimukseen osallistuvien järjestöjen sertifiointia niin, että vältetään hallinnollisten menettelyjen päällekkäisyydet, tehdä sähköisistä sertifiointilomakkeista lyhyempiä, lyhentää prosessin kestoa ehdotuspyyntöjen julkaisemisesta vapaaehtoisten lähettämiseen kentälle ja lisätä toimia, joilla esitellään vapaaehtoistoiminnan vaikutuksia kentällä. Tärkeää on myös lisätä EU:n vapaaehtoisapua koskevan aloitteen vapaaehtoisten käyttöä komission kehitysyhteistyöhankkeissa sekä humanitaariseen apuun ja katastrofiriskien vähentämiseen liittyvissä hankkeissa. 23. Toinen toimien joukko liittyy komission meneillään olevaan työhön, jossa keskitytään EU:n ohjelmien tulevaisuuteen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Tämän väliarvioinnin tuloksista on hyötyä komission laatiessa rahoitusohjelmia koskevaa ehdotusta vuoden 2020 jälkeistä aikaa varten. Komissio aikoo yksinkertaistaa menettelyjä merkittävästi karsimalla elementtejä, jotka hidastavat vapaaehtoisten lähettämistä kentälle ja joista aiheutuu merkittävää hallinnollista rasitusta aloitteeseen osallistuville järjestöille. Komissio pyrkii yhdenmukaistamaan menettelyjä EU:n muiden vapaaehtoistoimintaa koskevien järjestelmien, etenkin Euroopan solidaarisuusjoukkojen, kanssa sekä löytämään synergiaetuja. Komissio pyrkii antamaan selkeämpää tietoa EU:n kansalaisille, jotka haluavat vapaaehtoistoimintaan EU:ssa ja sen ulkopuolella. Suunnitelmissa on koordinoida aiempaa paremmin EU:n tavoitteita hätäavun, kunnostustoimien ja kehitysyhteistyön niveltämisen sekä humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön aloilla, jotta voidaan lisätä sekä humanitaaristen järjestöjen ja kehitysyhteistyöjärjestöjen osallistumista aloitteeseen että mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan. 24. Komissio hyödyntää tähänastisia kokemuksia ja niistä opittuja asioita, ottaa väliarvioinnissa annetut suositukset huomioon ja jatkaa aloitteen täytäntöönpanoa ja kehittämistä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, EU:n toimielinten ja elinten sekä järjestöjen ja kansalaisten kanssa. Toiminnan kehittämistä ohjaa jatkossakin ennen kaikkea sidosryhmien palaute. Tavoitteena on parantaa aloitteen vaikuttavuutta täytäntöönpanon seuraavan, vuoteen 2020 ulottuvan vaiheen aikana ja sen jälkeenkin. 8