Maakuntaja sote-uudistus

Transkriptio

1 Maakuntaja sote-uudistus ETELÄ-KARJALA Mikä on maakuntauudistus? Tutustu Miikkulaisen perheeseen! Mitä sote-uudistus tarkoittaa kansalaiselle?

2 Mikä on maakuntauudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon ja maakuntahallinnon uudistusta toteutetaan jokaisessa Suomen maakunnassa. Etelä-Karjalassa me puhumme tästä kokonaisuudesta lyhyesti maakuntauudistuksena. TEKSTI TIINA SUOMALAINEN KUVA SAMI KONTTO TEKSTI RITVA-LIISA PULKKINEN & AIJA TUIMALA Maakuntauudistuksella yhdistetään niin valtion, kuntien kuin kuntayhtymien palveluja yhteen asukkaiden valitseman maakuntavaltuuston alaisuuteen. Etelä-Karjalalle tämä on suuri mahdollisuus saada asioita omaan päätöksentekoon ja lähemmäs asukkaita. Esimerkiksi työvoimapalvelut, yrityspalvelut ja EU-rahoitettujen hankkeiden rahoitusten myöntäminen ovat valtiolta maakuntaan siirtyviä palveluja. Kunnilta maakunnille siirtyvät pelastustoimen, ympäristöterveydenhuollon ja maaseutuhallinnon sekä maaseutuyrittäjien Hitaasti kohti muutosta Sote- ja maakuntauudistus on niin valtava mullistus, että maallikon on siitä vaikea saada tolkkua. Onneksi on ihmisiä, jotka ovat kartalla. Yksi heistä on Etelä-Karjalan muutosjohtaja Aija Tuimala, jonka tehtävänä on luotsata maakuntaa kohti muutosta. Tuimala tietää, että kansalaiset ovat ymmällään varsinkin, kun suunnitelmat ja aikataulut elävät koko ajan. Voisi lohduttaa sanomalla, että ei kansalaisen tarvitsekaan näin isoa kokonaisuutta hallita. Pyrimme avaamaan asiaa sitä mukaa, kun se selviää valmistelijoillekin. Nyt, kun sote- ja maakuntauudistuksen aikataulu siirtyi, meillä on onneksi vuosi aikaa käydä tätä läpi tarkemmin. Olennaisinta asukkaan kannalta on Tuimalan mukaan nimenomaan sote-palveluihin liittyvä valinnanvapaus. Se koskettaa konkreettisesti jokaista. Myöhemmin valinnanvapaus voi heijastua myös kasvupalveluihin, joihin kuuluvat työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palvelut. lomituspalvelutehtävät. Maakunnan laajuisessa yhteistyössä on jo nyt kuntayhtymässä hoidettu esimerkiksi Eksoten hyvinvointiasemien ja sairaalan palveluja sekä Etelä-Karjalan liiton aluekehittämis-, liikenne- ja kaavoituspalveluja. Maakunta osallistuu voimakkaasti oman alueensa tienpidon sekä liikenteen palvelujen suunnitteluun. Lisäksi maakunta saa vesienhoidon ja luonnonsuojelun tehtäviä. Uudistuksen valmistelu sai Sipilän hallitukselta lisävuoden, joten maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa syksyn 2018 vaalien jälkeen Palvelut ja maakunnan noin yli Lisäaika on tervetullut. Se antaa mahdollisuuden avata sote- ja maakuntauudistusta kansalaisille sekä valmistella muutos kunnolla. Kaikki muu on hallinnollista muutosta, joka ei suoraan kosketa asiakkaita. Iso asia on myös ensi lokakuussa pidettävät maakuntavaalit, joissa asukkaat pääsevät valitsemaan maakuntavaltuuston. Voisi lohduttaa sanomalla, että ei kansalaisen tarvitsekaan näin isoa kokonaisuutta hallita. Valtuustolla on väliä, sillä maakunnille siirtyy paljon tehtäviä, jotka ovat aiemmin kuuluneet valtiolle. Esimerkiksi kaikki yritys- ja työllisyyspalvelut kootaan nyt maakuntaan, jotta toiminta tehostuisi ja olisi paremmin kaikkien saatavilla. Kun sote- ja maakuntauudistuksen aikataulua jouduttiin siirtämään ja valinnanvapaus ammattilaisen henkilöstö siirtyvät maakunnan alaisuuteen Suurin muutos asukkaan näkökulmasta on syksyllä 2017 tarkemmin suunniteltava valinnanvapausmalli. Eksote on hakenut mukaan valtakunnallisiin pilotteihin, joissa kokeillaan sekä henkilökohtaista budjetointia että uudenlaista asiakkaiden valinnanvapausmallia. Muiden palvelujen osalta valmistellaan yhdessä tulevaisuuden palveluja sekä kehitetään asiointia myös sähköisesti. Tavoitteena on tarjota Etelä-Karjalassa palveluja tehokkaasti toimien. Aija Tuimala valmistelemaan uudestaan, moni saattoi miettiä, että tuleeko valmista nytkään. Kunta-ja uudistusministeri Anu Vehviläinen on kuitenkin vakuuttanut, että hallitus on sitoutunut sote- ja maakuntauudistukseen. Tuimala on luottavaisin mielin varsinkin, kun valtion budjettiin tuli lisärahoitusta maakunnille niin, että esimerkiksi rekrytointeja voidaan alkaa tehdä. Etelä-Karjalassa väliaikaishallinto on aloittanut toimintansa projektiryhmänä ja kokoontuu kahden viikoin välein rakentamaan uutta palvelu- ja hallintorakennetta. Lisäaika ei tarkoita sitä, että nyt voidaan siirtää valmisteluja. Työ jatkuu koko ajan, Tuimala korostaa.

3 ETELÄ-KARJALA km 295 km n. 300 km km² Asukkaita (v. 2016) 49,6 % 50,4 % josta vettä n. 22 % Etelä-Karjalan uhkana on väestön ikääntyminen ja vähentyminen. KOKONAISVÄESTÖ VUOTTA % + 16 % Palvelutarpeiden muutos 25 % 15 % 60 % Meitä alle 16-vuotiaita poikia on maakunnan asukkaista alle Meitä yli 65-vuotiaita on jo neljännes koko maakunnan väestöstä! Meitä yli 65-vuotiaita naisia on maakunnan asukkaista melkein Maakunnan vahvuudet Metsäteollisuus Kauppa ja logistiikka Biotalous Venäjäosaaminen alle 16-vuotiaat vuotiaat yli 65-vuotiaat Maakunnan työpaikkojen määrä Maakunnan työttömien määrä 2017 Matkailuja palveluelinkeinot Energia- ja ympäristöalat

4 Miikkulaisen perhe Miikkulaisen perheen matkassa seuraamme maakunta- ja sote-uudistusta Etelä-Karjalassa. Onni, 12 Saiman ja Tepon poika peruskoululainen sairastaa tyypin 1 diabetesta lastenparlamentissa Saima Tuulonen, 48 Nestorin tytär lähihoitaja julkisella puolella kaksi lasta Teppo Tuulonen, 50 Saiman mies fysioterapeutti, yrittäjä Nestori Miikkulainen, 75 isoisä asuu Saimaan saaressa, Suuressa Jänkäsalossa eläkkeellä, lammasfarmari Eksoten päivätoiminnan asiakas leski Veera Tuulonen, 20 Saiman ja Tepon tytär valmistunut merkonomiksi osa-aikatöissä, etsii kokopäivätyötä Tyyni Järvinen, 68 Nestorin naisystävä ja nuoruusvuosien rakastettu vanhusneuvostossa pyrkii maakuntavaltuustoon Kuutti, 3 Matti ja Irina Miikkulaisen poika päiväkotilainen

5 Pulmu Lahtinen, 61 entinen koulun keittäjä, osatyökyvyttömyyseläkkeellä Tyyni Järvisen nuoruudenystävä eronnut, lapseton ajoittain masentunut Irina Miikkulainen, 34 Matin vaimo muuttanut Suomeen Venäjältä humanistin koulutus opiskelee suomea Santeri Miikkulainen, 16 Matti ja Minna Miikkulaisen poika ammattiopistoopiskelija palokuntanuori Matti Miikkulainen, 45 Nestorin poika paperimies eronnut, uudessa avioliitossa 16-vuotias poika edellisestä liitosta, nykyisestä liitosta pieni poika Minna Miikkulainen, 40 Matin ex-vaimo yksinhuoltaja Vesitutkija LUTin Green Techissä Sisu Lampinen, 16 Santerin kaveri liikuntaa harrastanut lukiolainen vammautui mopokolarissa kuntoutuksessa

6 Valtakunnallinen valmisteluaikataulu Maakuntauudistuksen valmisteluun saatiin lisää aikaa viime kesänä. Maakuntavaalit tulevat syksyllä 2018, maakuntahallinto aloittaa ja palvelut siirtyvät maakuntahallintoon Valinnanvapautta koskevan lain luonnos lausunnolle Eduskunta käsittelee sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntöpaketin Etelä-Karjalan maakunta perustetaan valmistelutoimielimen voimin Maakuntavaalit järjestetään Maakuntavaltuusto aloittaa Palvelut maakunnan alaisuuteen 11 12/2017 5/2018 6/ / VALMISTELU OMASSA MAAKUNNASSA JATKUVAA Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä Kunnat Maakunnat Valtio Paikallisen osallistumisen, demokratian ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Yhteistyötä tarvitaan maakunnan ja kuntien kesken erityisesti muun muassa hyvinvoinnissa, työllistämis- ja yrityspalveluissa, kaavoituksessa ja ympäristöasioissa. Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Aluekehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus Työ- ja elinkeinopalvelut Liikennejärjestelmäsuunnittelu, joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu, tienpidon palvelut Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut Vesienhoitoa ja luonnonsuojelua Valtio Oikeusvaltion ylläpito ja kehitys Perusoikeuden turvaaminen ja arviointi Turvallisuustehtävät Valtakunnalliset ja kansainväliset tehtävät Yleinen edunvalvonta Maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Maakuntauudistuksessa uuteen maakuntaorganisaatioon siirtyy tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntien liitoista ja muista kuntayhtymistä sekä kunnista. Lisätietoa tulevista maakunnan tehtävistä: alueuudistus.fi/tehtavat Lisätietoa Etelä-Karjalan maakuntauudistuksesta: ekarjala.fi/maakuntauudistus

7 Mitä sote-uudistus tarkoittaa kansalaiselle? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Suomen hallitus antaa esityksen uudeksi valinnanvapauslaiksi maaliskuussa Tarkoitus on, että uudistus tulee voimaan Kaikki ei kuitenkaan muutu yhdessä yössä vaan sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat vaiheittain. Nykyisin kunnat järjestävät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Soteuudistuksessa vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy 18 uudelle maakunnalle. Etelä-Karjalassa sote-palvelujen järjestäminen siirtyy Eksotesta maakunnalle. Sote-uudistus tehdään, koska väestö ikääntyy ja tarvitsee monenlaisia, nykyistä yksilöllisempiä palveluja yhdenvertaisesti. Uudistuksen tavoitteena on, että jonoja olisi nykyistä vähemmän, palveluihin pääsisi nopeammin ja asukas voisi nykyistä laajemmin valita, hankkiiko hän palvelun julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta vai järjestöltä. TEKSTI SAARA RAUDASOJA Mistä valinnanvapaudessa on kyse? Koska valinnanvapauslakia ei ole vielä säädetty, ei tarkasti tiedetä, miten valinnanvapaus kansalaisen näkökulmasta toteutuu. Oletettavaa kuitenkin on, että päälinjat olisivat tällaiset: Asiakas voisi itse valita haluamansa joko yksityisen tai julkisen sote-keskuksen ja hammashoitolan, jonka asiakkaaksi listautuu. Maakunnan liikelaitos voisi myöntää asiakassetelin, jonka asiakas voi käyttää esimerkiksi kotipalvelun tai kotisairaanhoidon ostamiseen. Asiakkaat, joilla on jatkuva hoidon tai tuen tarve, voisivat saada käyttöönsä henkilökohtaisen budjetin, jonka avulla voi itse valita aiempaa enemmän käyttämiänsä vammaistai vanhusten palveluita. Hätätilanteessa asiakas soittaa numeroon 112 tai menee lähimpään julkiseen päivystykseen, kuten ennenkin. Eksotessa on jo nyt valinnanvapautta Eksotessa sote-uudistuksessa toteutettava sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen samaan organisaatioon on tehty jo vuonna Eksoten alueen asukkaat ovat jo pitkään voineet vapaasti valita millä terveys- tai hyvinvointiasemalla asioivat. Yksittäisen käynninkin voi varata mihin tahansa Eksoten toimipisteeseen. Tuettuun asumiseen Eksote myöntää palveluseteleitä, joilla asiakas voi ostaa palvelun haluamaltaan, Eksoten hyväksymältä palveluntarjoajalta. Omaishoidon palvelusetelillä voi ostaa muun muassa hoitoapua, siivousta ja hierontaa. Vammaispalveluissa on käytössä henkilökohtainen budjetti, mikä tarkoittaa sitä, että asiakas voi budjetin perusteella valita palvelun sisällön ja tuottajan. Myös muualla Suomessa asuvat kansalaiset voivat valita Eksoten erikoissairaanhoidon. Etelä-Karjalan keskussairaalassa on Suomen julkisen terveydenhuollon lyhyin tekonivelleikkausjono, joten leikkaukseen pääsee nopeasti ja laadukkaasti. Tekonivelleikkausinfektioita on keskussairaalassamme vähän, joten ortopedinen yksikkö on valtakunnallisesti vertailtuna hyvällä tasolla, jopa keskimääräistä parempi. Eksote on mukana sote-uudistuksen tekemisessä Eksote on mukana valtakunnallisen sote-uudistuksen tekemisessä erilaisilla kokeiluilla, jotka näkyvät alueen asukkaille parempina tai uusina palveluina. Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvää palvelujen muutos- ja kehittämistyötä tehdään viidessä hallituksen kärkihankkeessa. Eksote on mukana näissä kaikissa: 1) Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Kärkihankkeen tavoitteena on lisätä terveitä elämäntapoja ja vahvistaa mielenterveyttä, torjua yksinäisyyttä, vähentää rakennuksista aiheutuvia terveyshaittoja sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. 2) Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O) I&O-kärkihankkeessa kehitetään iäkkäiden sekä omais- ja perhehoitajien palveluja nykyistä yhdenvertaisemmiksi ja paremmin koordinoiduiksi. 3) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Kärkihankkeen tavoitteena on, että osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. 4) Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Lapsi- ja perhepalvelut uudistetaan vuosina siten, että ne vastaavat nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. 5) Palvelut asiakaslähtöisiksi Hankkeessa kokeillaan erilaisia tapoja toteuttaa sote-palvelut niin, että jokainen voi saada tarvitsemansa palvelut ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi Eksote on hakenut sekä henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämiseen että sotekeskuksen pilotointiin valtion rahoitusta. On se hyvä, että valinnanvapaus lisääntyy.

8