Yliopiston päärakennus, Hallituksen huone (3040), Unioninkatu 34, 3. kerros

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1(16) HELSINGIN YLIOPISTON HALLITUS Hallituksen kokous 7/2017 Aika: klo Paikka: Yliopiston päärakennus, Hallituksen huone (3040), Unioninkatu 34, 3. kerros Jäsen: Muuta Husu-Kallio, Jaana, kansliapäällikkö, puheenjohtaja x Honkapohja, Seppo, johtokunnan vpj, varapuheenjohtaja x Kekkonen, Jukka, professori x Kontula, Kimmo, professori x Kronman, Gunvor, toimitusjohtaja x Leskelä, Markku, professori x Nuortimo, Jussi, VTM, teol. yo. x Ollila, Jorma, hallituksen puheenjohtaja x Pajunen, Jussi, ylipormestari x Pentikäinen, Antti, Executive Director x etänä, poistui 14 jälkeen Rauhala, Kirsi, kampuksen kehittämispäällikkö x Riitakorpi, Johanna, fil. yo., maat. ja metsät. yo. x Rönnholm, Ragna, tutkimuskoordinaattori x Muut osallistujat: Nimi: Muuta Yhteystiedot: (s-posti etunimi.sukunimi@helsink.fi ellei toisin mainittu) Jukka Kola, rehtori Sari Lindblom, vararehtori Jouko Väänänen, vararehtori Pertti Panula, vararehtori Esa Hämäläinen, hallintojohtaja Kirsti Lehmusto, viestintäjohtaja Marjo Berglund, kvestori Laura Karppinen, lakimies Jussi Karvinen, suunnittelujohtaja Hannele Markkanen, asiantuntija Minna Frimodig, hallituksen sihteeri HELSINGIN YLIOPISTO PL 3 (Fabianinkatu 33) Helsingin yliopisto, Puhelinvaihde

2 PÖYTÄKIRJAT 2(16) HY:n hallitus Esityslista 1 Kokouksen päätösvaltaisuus Kokouksen pöytäkirjantarkastajat Esityslistan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirja Tarkastusvaliokunnan raportointi Rehtorin ajankohtaiskatsaus Yliopiston johtosäännön, tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön sekä Helsingin yliopiston hankintoihin, sijoittamiseen ja tutkimukseen liittyvien sopimusten hyväksymisestä annetun hallituksen päätöksen uudistaminen (HY, HYR) Tila- ja kiinteistökeskuksen johtosäännön kumoaminen (HY) UniSportin johtosäännön hyväksyminen (HY) Svenska verksamhetsnämndenin johtosäännön muuttaminen (HY) Svenska verksamhetsnämndenin asettaminen kaudelle (HY) Helsinki Graduate School of Economics yksikön perustaminen (HY) Helsingin yliopiston toimeenpanosuunnitelma 2018 (HY) Helsingin yliopiston ja sen konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet (HY, HYR) Hallitustyöskentelyn arviointi Muut asiat Kokouksen päättäminen... 16

3 PÖYTÄKIRJAT 3(16) HY:n hallitus Liitteet Tarkastusvaliokunnan käsittelemät asiat 2017 LUOTTAMUKSELLINEN Rehtorin päätökset ajalta Ehdotus muutoksiksi johtosääntöön sekä kooste annetusta palautteesta Ehdotus muutoksiksi tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön sekä kooste annetusta palautteesta Ehdotus muutoksiksi hallituksen päätökseen Helsingin yliopiston hankintoihin, sijoittamiseen ja tutkimukseen liittyvien sopimusten hyväksymisestä Luettelo lausuntokierroksella esitetyistä merkittävistä muutosehdotuksista hallitukselle tiedoksi Johtosääntöuudistuksen esittelymuistio Jukka Kekkosen kannanotto ja lausuma Seppo Honkapohjan ja Gunvor Kronmanin lausuma Esitys UniSportin uudeksi johtosäännöksi Esitys Svenska verksamhetsnämndenin muutetuksi johtosäännöksi Allekirjoittamaton sopimus Helsinki Graduate School of Economics yksikön perustamisesta, luonnos LUOTTAMUKSELLINEN Helsingin yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelma 2018 (luonnos 0.6) Esittelijän muutokset toimeenpanosuunnitelman 2018 (liite 13) luonnokseen HY:n ja sen konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet HY:n hallituksen käsittelemät asiat LUOTTAMUKSELLINEN Hallituksen ja rehtoraatin hallitustyöskentelyn arviointi kaudelta HiLIFEn arviointiraportti

4 PÖYTÄKIRJAT 4(16) HY:n hallitus Kokouksen päätösvaltaisuus Puheenjohtaja avasi kokouksen kello 9.05 ja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi. Esityslista 2 Kokouksen pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Johanna Riitakorpi ja Kimmo Kontula. Esityslista Päätös Esityksen mukaan. 3 Esityslistan hyväksyminen Päätösehdotus Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Esityslista Päätös Esityksen mukaan. 4 Edellisen kokouksen pöytäkirja Merkitään tiedoksi hallituksen kokouksen (6/2017) pöytäkirja. Esityslista 5 Tarkastusvaliokunnan raportointi Esityslista Listaus tarkastusvaliokunnassa vuonna 2017 käsitellyistä asioista on liitteenä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Honkapohja esitteli käsiteltyjä asioita. Päätösehdotus Merkitään tiedoksi. Päätös Esityksen mukaan. Liitteet Tarkastusvaliokunnan käsittelemät asiat 2017 LUOTTAMUKSELLINEN 6 Rehtorin ajankohtaiskatsaus Esityslista Yliopiston henkilökunta valitsi vaaleissaan yliopistoyhteisöä edustavat hallituksen jäsenet, jotka ovat Pirjo Hiidenmaa (tietokirjallisuuden ja -kirjoittamisen tutkimuksen professori, keskustakampus/humanistinen tiedekunta), Elisa Hyytiäinen (palvelukoordinaattori, keskustakampus/yliopistopalvelut, Jukka Kekkonen (oikeushistorian ja roomalaisen oikeuden professori, keskustakampus/oikeustieteellinen tiedekunta), Kalle Saksela (virologian professori, Meilahden kampus/lääketieteellinen tiedekunta) ja Thomas Wallgren (filosofian yliopistonlehtori, keskustakampus/humanistinen tiedekunta).

5 PÖYTÄKIRJAT 5(16) HY:n hallitus aloittavan yliopiston johtoryhmän kampusedustajiksi tulevat dekaanit Paula Eerola (matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta), Risto Renkonen (lääketieteellinen tiedekunta), Hanna Snellman (humanistinen tiedekunta) ja Antti Sukura (eläinlääketieteellinen tiedekunta). HY sai OKM:n opettajankoulutuksen kärkihankehaussa yhteensä 2,3M kahdelle hankkeelle, jotka olivat Kestävän tutkimusperustaisen opettajankoulutuksen ja uutta luovan opettajien osaamisen rakentaminen sekä Yhteisölliset tutkimusperustaiset oppimisympäristöt opettajankoulutuksessa LUMA-ekosysteemissä. Hankkeiden rahoituskausi on OKM:n korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihankehakuun HY jätti 8 hanke-esitystä, joiden yhteisssumma on 7M. Lisäksi HY haki yhteensä 1,6 milj. euroa viiden erikoistumiskoulutuksen (apteekki- ja sairaalafarmasia farmaseuteille, apteekki- ja sairaalafarmasia proviisoreille, biotalous, kliininen mielenterveyspsykologia ja socialt arbete) toteuttamiseen. HY esitti Suomen Akatemian päättyneeseen Profi4 -hakuun kolmea hanketta, joihin haettiin yhteensä 18M. Hankkeet ovat Matter & Materials, Inequality, Wellbeing and Security sekä One Health and Welfare. Lippulaiva hakuun (DL 9.11.) esitettiin neljää hanketta, joihin haettiin yhteensä 47,7M, joista HY:n osuus on n. 30,1M. Lippulaivahankkeista kaksi on HY:n koordinoimia (INAR, CANCER) ja kahdessa HY on mukana (FCAI ja BRAINHEALTH). Suomen Akatemian päätökset saadaan loppukeväästä OKM:n Varastokirjasto -työryhmä on päättänyt työskentelynsä Esitys Hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Varastokirjaston toiminnan siirtämisestä Kansalliskirjastolle ja Varastokirjaston lakkauttamisesta sekä laeiksi yliopistolain 70 :n ja yleisistä kirjastoista annetun lain 11 :n muuttamisesta luovutetaan ministerille lähiaikoina. Jos VN päättää lausuntokierroksen jälkeen esityksen eduskunnan käsittelyyn, voidaan laki hyväksyä vielä kevät istuntokaudella ja toteuttaa liittäminen vuoden 2019 alusta lukien. Suomen yliopistot UNIFI ry:n puheenjohtajaksi vuosille on valittu rehtori Jukka Mönkkönen Itä- Suomen yliopistosta. UNIFIn hallituksen jäseniksi valittiin rehtori Jari Kuusisto (Vaasan yliopisto), rehtori Liisa Laakso (Tampereen yliopisto), rehtori Ilkka Niemelä (Aalto-yliopisto) ja rehtori Karen Spens (Svenska handelshögskolan Hanken). UNIFI -yliopistojen yhteisen Helsinki Challenge -ideakilpailun voitto jakautui pidetyssä finaalissa kahden tutkijatiimin kesken: icombine ja Heatstock, jotka molemmat saavat euroa ratkaisunsa toteuttamiseen. Yliopistoon on perustettu lääketieteellisen ja valtiotieteellisen yhteinen SoTe-maisteriohjelma (sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen maisteriohjelma), joka aloittaa Yliopiston ensimmäiset työelämäprofessorit (Professor of Practice) on nimitetty. OTT Timo Kaisanlahti (tilinpäätösoikeus), OTT Tuomas Lehtinen (asianajajaoikeus), FT Petri Peltonen (taloudellinen geologia) sekä PhD Pekka Sauri (organisaatioviestintä) on kutsuttu tehtäviinsä 3 5 vuoden määräajaksi. Suomen Akatemian toimikuntarakenteen uudistamisesta menossa lausuntopyyntökierros (DL ). OKM on julkistanut Visio2030 työn tuloksen: "Ehdotus Suomelle: Suomi100+" Sivistysvaliokunta tutustui yliopiston LUMA -toimintaan Kumpulassa Kampusten johtajakokouksista pidetty kolme; Viikin kampuksen johtajakokous 8.11., Kumpulan kampuksen johtajakokous ja keskustakampuksen johtajakokous Tulossa vielä Meilahden kampuksen johtajakokous Rehtorin kampuskierrokset marras-joulukuussa Rehtori osallistui LERU hallituksen ja yliopistojen rehtorin kokoukseen Lundissa, LERU sidosryhmätapaamiseen Innovation and Entrepreneurship sekä LERU

6 PÖYTÄKIRJAT 6(16) HY:n hallitus Launch eventiin Brysselissä. Jälkimmäisessä aiheena The economic impact of LERU universities across Europe. Yliopisto osallistui Lapsi mukaan töihin -päivään Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Kuopiossa Rehtori osallistui His Royal Highness The Duke of Cambridge and the British Ambassador Sarah Price -tapaamiseen, keskustelun aiheena: Scientific, Educational and Cultural links between the UK and Finland. HY on mukana Slushin päätapahtumassa neljättä kertaa. Isolla yliopiston osastolla Helsinki Innovation Services (HIS) esittelee 13 Helsingin yliopiston tutkimukseen perustuvaa innovaatiota eri tieteenaloilta. Yliopiston Slush -sidosryhmätapaaminen Yliopiston itsenäisyyspäiväkahvit Aalto yliopiston ja HY:n rehtoritapaaminen Otaniemessä. Tarton yliopiston johtoryhmän vierailu HY:ssa Yliopistoyhteistö voi kommentoida asti Sue Scottin raportin pohjalta ehdotettuja toimenpiteitä Flammassa ( Ilmoitusasioita: liitteenä rehtorin päätökset ajalta Rehtorin päätökset ovat luettavissa Riihessä: Liitteet Rehtorin päätökset ajalta

7 PÖYTÄKIRJAT 7(16) HY:n hallitus Yliopiston johtosäännön, tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön sekä Helsingin yliopiston hankintoihin, sijoittamiseen ja tutkimukseen liittyvien sopimusten hyväksymisestä annetun hallituksen päätöksen uudistaminen (HY, HYR) Esittelijä Laura Karppinen Esityslista Esittely Yliopiston hallitus päätti kokouksessaan tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön tehtävistä välttämättömistä, organisaatio- ja koulutusuudistuksista aiheutuvista muutoksista. Rehtori asetti (HY/609/ /2017) johtosääntöuudistuksen jatkotyöryhmän saattamaan johtosääntöuudistuksen valmiiksi siten, että uusi johtosääntö ja tarpeen mukaan uudistetut erityisalojen johtosäännöt sekä työryhmän harkinnan mukaan muut hallituksen päätöksillä annettava ohjeistukset tulevat voimaan Työryhmän tuli hyödyntää johtosääntöuudistuksen kevätlukukaudella 2017 toimineen kuulemistyöryhmän valmistelua ottamalla kuulemistyöryhmän yhteenvedossa esitetty asiajaottelu työskentelynsä pohjaksi ja ottamalla huomioon yhteenvedossa esitetyt näkemykset. Työryhmä on syyslukukauden 2017 aikana valmistellut uudistusta 7 kokouksessa, tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön osalta kiinteässä yhteistyössä opintoasiainneuvosto ONE:n kanssa. Johtosääntöön sekä tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön ehdotetuista muutoksista on pyydetty lausunnot yliopistoyhteisön eri toimijoilta. Ehdotuksia on myös voinut kommentoida Flammassa tai lähettämällä kommentteja valmistelijalle. Annetut lausunnot ovat Flammassa sivulla Työryhmä on perehtynyt lausuntoihin ja käyttänyt niitä aineistona muokatessaan lopullisen esityksen hallitukselle. Asiakohdassa oli kutsuttuna asiantuntijana asiantuntija Hannele Markkanen. Päätösehdotus Hyväksytään johtosäännöt ja päätös esityksen mukaisesti siten, että muutokset tulevat voimaan Päätös Hyväksytään johtosäännöt ja päätös esityksen mukaisesti seuraavin muutoksin: - 24 : Virke Dekaaniksi ei voida valita henkilöä, joka on toiminut dekaanin tehtävässä kaksi edellistä kautta. muutetaan muotoon Dekaaniksi ei voida valita henkilöä, joka on toiminut dekaanin tehtävässä edellisinä peräkkäisinä kausina yhteensä vähintään 10 vuoden ajan : Virke Johtaja valmistelee laitoksen tavoiteohjelman muutetaan muotoon Johtaja valmistelee laitoksen toimeenpanosuunnitelman - 52 : Virke Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvon myöntämisen tiedekunnan tai tieteenalan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi, se hankkii lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei muutetaan muotoon Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvon myöntämisen tiedekunnan tai tieteenalan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi, se arvioi hakijan tieteellistä pätevyyttä kahden asiantuntijalausunnon perusteella, jollei Muutetut johtosäännöt ja tehty päätös tulevat voimaan Liitteet Ehdotus muutoksiksi johtosääntöön sekä kooste annetusta palautteesta Ehdotus muutoksiksi tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön sekä kooste annetusta palautteesta Ehdotus muutoksiksi hallituksen päätökseen Helsingin yliopiston hankintoihin, sijoittamiseen ja tutkimukseen liittyvien sopimusten hyväksymisestä Luettelo lausuntokierroksella esitetyistä merkittävistä muutosehdotuksista hallitukselle tiedoksi Johtosääntöuudistuksen esittelymuistio Jukka Kekkosen kannanotto ja lausuma Seppo Honkapohjan ja Gunvor Kronmanin lausuma

8 PÖYTÄKIRJAT 8(16) HY:n hallitus Tila- ja kiinteistökeskuksen johtosäännön kumoaminen (HY) Esittelijä Laura Karppinen Esityslista Esittely Yliopiston hallitus päätti kokouksessaan tila- ja kiinteistökeskuksen tuottamien palvelujen yhtiöittämisestä. Kiinteistö- ja toimitilajohtamisen palvelut siirtyvät yliopistopalveluihin omaksi toimialakseen. Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut oy ja uusi toimiala aloittavat toimintansa Päätösehdotus Kumotaan tila- ja kiinteistökeskuksen johtosääntö päättyväksi Päätös Esityksen mukaan.

9 PÖYTÄKIRJAT 9(16) HY:n hallitus UniSportin johtosäännön hyväksyminen (HY) Esittelijä Laura Karppinen Esityslista Esittely Helsingin yliopistolla ja Aalto-yliopistolla on yliopistolain 27 :n mukainen yhteinen UniSport-yksikkö, jonka perustamissopimuksen yliopistot ovat allekirjoittaneet Svenska Handelshögskolan on liittymässä UniSport-yksikön toimintaan yhdessä alkuperäisten perustajien Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa, joten UniSportin johtosääntö on uusittava vastaamaan kolmen yliopiston yhteisen yksikön mallia. UniSportin johtokunta on käsitellyt ehdotusta uudeksi johtosäännöksi kokouksessaan Päätösehdotus Kumotaan UniSportin johtosääntö päättymään ja hyväksytään UniSportin uusi johtosääntö liitteen mukaisesti. Päätös Esityksen mukaan. Liitteet Esitys UniSportin uudeksi johtosäännöksi

10 PÖYTÄKIRJAT 10(16) HY:n hallitus Svenska verksamhetsnämndenin johtosäännön muuttaminen (HY) Esittelijä Laura Karppinen Esityslista Esittely Svenska verksamhetsnämnden on kokouksessaan päättänyt ehdottaa, että sen johtosääntöön 5 :ään lisätään 2 momentti, joka kuuluu De personer som i fakulteternas dekanat har ansvar för tvåspråkighetsfrågorna har rätt att närvara vid och ska därför kallas till nämndens möten. Svenska ärenden on lisäksi ilmoittanut seuraavista teknisistä muutostarpeista: - Yrkeshögskolan Arcadan virallisen nimen korjaaminen ajanmukaiseksi 3 ja 4 :ään - Käsitteen institutioner vaihtaminen käsitteeksi utbildningsprogram 4 :n 1 momentin 2 kohtaan - utbildningsprogrammen lisääminen 4 :n 1 momentin 3 kohdan luetteloon niistä tahoista, joille Svenska verksamhetsnämnden antaa lausuntoja - 4 :n 2 momentin viittaussäännöksen korjaaminen ajanmukaiseksi Päätösehdotus Hyväksytään Svenska verksamhetsnämndenin johtosäännön muutos ehdotuksen mukaisesti. Päätös Esityksen mukaan. Liitteet Esitys Svenska verksamhetsnämndenin muutetuksi johtosäännöksi

11 PÖYTÄKIRJAT 11(16) HY:n hallitus Svenska verksamhetsnämndenin asettaminen kaudelle (HY) Esittelijä Esittely Laura Karppinen Esityslista Svenska verksamhetsnämnden on yliopistolain 74 :n 2 momentissa ja Helsingin yliopiston johtosäännön 49 :n 2 momentissa mainittu lautakunta yliopiston ruotsinkielisen opetuksen kehittämistä ja yhteensovittamista varten. Lautakunnan puheenjohtajana toimii rehtori tai vararehtori. Lautakunnan muut jäsenet asettaa hallitus tiedekuntien ehdotuksesta. Lautakuntaan voidaan kutsua myös yliopiston ulkopuolisia jäseniä. Lautakunnan toimikausi on neljä vuotta, kuitenkin niin, että opiskelijaedustajat valitaan kahden vuoden toimikaudeksi. Tiedekuntia ja Svenska social- och kommunalhögskolania on pyydetty ehdottamaan lautakuntaan yhtä jäsentä ja varajäsentä sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaa kahta opiskelijajäsentä ja varajäsentä. Opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvien jäsenten ja varajäsenten tulee ensisijaisesti olla henkilöitä, joiden työsuhde on tarkoitettu ruotsinkielistä opetusta varten. Yrkeshögskolan Arcadaa sekä Svenska handelshögskolania on kumpaakin pyydetty ilmoittamaan yksi jäsen ja varajäsen. Tiedekuntien, Svenska social- och kommunalhögskolanin ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ehdotukset sekä Yrkeshögskolan Arcadan ja Svenska handelshögskolanin ilmoitukset: Jäsen Varajäsen John Sumelius, professori Bo Dahlin, professori Helena Åström, yliopistonlehtori Liselotte Sundström, professori Yvonne Holm, professori Tapani Viitala, yliopistotutkija Derek Fewster, yliopistonlehtori Hanna Lehti-Eklund, professori Johan Bärlund, professori Päivi Leino-Sandberg, professori Kai Nordlund, professori Susanne Wiedmer, yliopistonlehtori Caj Haglund, professori Tom Pettersson, kliininen opettaja Ilse Julkunen, professori Marjaana Seppänen, professori Mirjam Kalland, rehtori Henrika Zilliacus-Tikkanen, vararehtori Johan Bastubacka, yliopistonlehtori Aura Nortomaa, yliopisto-opettaja Anna Valros, professori Olli Peltoniemi, professori Kasvatustieteellinen tiedekunta ei ole antanut ehdotustaan (jäsen ja varajäsen) Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ei ole antanut ehdotustaan (kaksi jäsentä ja varajäsentä) Henrik Wolff, rektor och vd Annika Stadius, studiechef Linda Gerkman, studiechef Helena Strandell, planeringschef Päätösehdotus Nimetään Svenska verksamhetsnämndeniin tiedekuntien ja Svenska social- och kommunalhögskolanin ehdotusten sekä Yrkeshögskolan Arcadan ja Svenska handelshögskolanin ilmoitusten mukaisesti toimikaudeksi yllämainitut jäsenet sekä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan nimeämä jäsen professori Gunilla Holm ja varajäsen tutkimusjohtaja Erika Löfström. Nimetään Svenska verksamhetsnämndeniin toimikaudeksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan nimeämät kaksi jäsentä ja varajäsentä. Päätös Esityksen mukaan.

12 PÖYTÄKIRJAT 12(16) HY:n hallitus Helsinki Graduate School of Economics yksikön perustaminen (HY) Esittelijä Jussi Karvinen Esityslista Esittely Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Hanken valmistelevat yhteistä Helsinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE) -yksikköä, jonka tarkoitus on erityisesti lahjoitusvarojen avulla laajentaa taloustieteen osaamisen kärkeä Suomessa. Tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen on tarkoitus kattaa kaikki keskeiset taloustieteen alat. Näin pystytään lisäämään maisterin- ja tohtorintutkintojen määrää ja vastaamaan yhteiskunnan osaajatarpeeseen. Helsinki Graduate School of Economicsin perustamissopimus korvaa solmitun sopimuksen Helsinki Center of Economic Research -tutkimuslaitoksesta. Helsinki Graduate School of Economics yksikön perustamisen myötä kumotaan Helsinki Center of Economic Research -tutkimuskeskuksen työjärjestys ( ). Asian käsittelyssä paikalla myös yliopiston lakimies Laura Karppinen. Seppo Honkapohja poistui asian käsittelyn ajaksi. Päätösehdotus Valtuutetaan rehtori allekirjoittamaan Helsingin yliopiston puolesta sopimus yhteisen yksikön Helsinki Graduate School of Economics perustamisesta. Kumotaan Helsinki Center of Economic Research -tutkimuskeskuksen työjärjestys päättymään Päätös Esityksen mukaan. Liitteet Allekirjoittamaton sopimus Helsinki Graduate School of Economics yksikön perustamisesta, luonnos LUOTTAMUKSELLINEN

13 PÖYTÄKIRJAT 13(16) HY:n hallitus Helsingin yliopiston toimeenpanosuunnitelma 2018 (HY) Esittelijä Jussi Karvinen Esityslista Esittely Helsingin yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelma on vuosittain hyväksyttävä yliopistolain 14 mukainen yliopiston hallituksen päättämä asiakirja. Siinä sovitetaan yhteen yliopiston toiminta ja talous seuraavalle kalenterivuodelle sekä annetaan strategiaa ja tarkentavat suuntaviivat seuraaville vuosille. Helsingin yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelma 2018 on valmisteltu yliopiston strategian , hallituksen linjaamien vuonna 2018 toiminnassa painotettavien asioiden, OKM-sopimuksen ja yksiköiden toimeenpanosuunnitelmien perusteella. Helsingin yliopisto -konsernin talousarvion hyväksymisen yhteydessä vahvistetaan Helsingin yliopiston rahastojen ja rahastojen konsernin talousarvio. Toimeenpanosuunnitelman toteutumista seurataan toimittamalla hallitukselle raportit toiminnan ja talouden keskeisistä tunnusluvuista. Liitteenä on yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelma 2018 luonnos 0.6. Sen liite 2 Helsingin yliopiston ja yliopistokonsernin Investointisuunnitelma ja rahoitussuunnitelmat ei ole julkinen. Tiedekuntien ja erillisten laitosten toimeenpanosuunnitelmien luonnokset ovat luettavissa Flammassa Paikalla asian käsittelyssä myös kvestori Marjo Berglund. Päätösehdotus Hyväksytään Helsingin yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelma 2018 liitteen mukaisesti. Päätös Hyväksytään Helsingin yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelma 2018 pöydälle jaetuin muutoksin (liite 14). Liitteet Helsingin yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelma 2018 (luonnos 0.6) Esittelijän muutokset toimeenpanosuunnitelman 2018 (liite 13) luonnokseen

14 PÖYTÄKIRJAT 14(16) HY:n hallitus Helsingin yliopiston ja sen konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet (HY, HYR) Esittelijä Jussi Karvinen Esityslista Esittely Hallituksen tarkastusvaliokunnalle esitellyssä sisäisen tarkastuksen tilannekatsauksessa esitettiin vuonna 2009 hyväksyttyjen sisäisen valvonnan periaatteiden päivittämistä. Tarkastusvaliokunta on käsitellyt periaatteita kokouksessaan ja todennut ne valmiiksi hallituksen hyväksyttäväksi. Päätösehdotus Hyväksytään Helsingin yliopiston ja sen konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet liitteen mukaisesti. Päätös Esityksen mukaan. Liitteet HY:n ja sen konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet

15 PÖYTÄKIRJAT 15(16) HY:n hallitus Hallitustyöskentelyn arviointi Esityslista Arvioidaan hallituksen toimintaa vastaavilla aihealueilla kuin aiempina kertoina (käsiteltävät aiheet, aineistot, kokouksen kulku, hallituksen muu toiminta, palaute rehtorille ja muulle johdolle, palaute esittelijöille ja valmistelijoille). Käsittely perustuu hallituksen jäsenille ja rehtoraatille lähetetyn sähköisen kyselyn vastausten perusteella tehtyyn raporttiluonnokseen. Päätösehdotus Vahvistetaan hallitustyöskentelyn arviointi kaudesta Päätös Esityksen mukaan. Liitteet HY:n hallituksen käsittelemät asiat LUOTTAMUKSELLINEN Hallituksen ja rehtoraatin hallitustyöskentelyn arviointi kaudelta

16 PÖYTÄKIRJAT 16(16) HY:n hallitus Muut asiat Tiedoksi: HiLIFEn käynnistyminen ja alkuvaiheen arviointiraportti Esityslista Tiedoksi: Valtio pääomittaa yliopistoja 150 miljoonan euron vastinrahalla. Liitteet HiLIFEn arviointiraportti 17 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello Esityslista Pöytäkirjan vakuudeksi Jaana Husu-Kallio Jukka Kola Minna Frimodig hallituksen puheenjohtaja rehtori hallituksen sihteeri Pöytäkirjantarkastajat Johanna Riitakorpi Kimmo Kontula

17 Asian nimi Linkki Luontiaika Tehtäväluokka Rehtorin päätös toimitilojen vuokraamisesta HUS:n omistamasta rakennuksesta Linkki Rehtorin päätökset Apulaisprofessorin tehtävän täyttäminen alalle algoritminen datatiede humanistis-yhteiskuntatieteellisiä aloja varten Linkki Rehtorin päätökset Maaperä- ja ympäristötieteen apulaisprofessorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Transnationaalisen eurooppaoikeuden professorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Oppiminen koulun digitaalisissa ympäristöissä (Digital learning at schools) apulaisprofessorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Oppiminen digitaalisissa työelämän ympäristöissä apulaisprofessorin (tenure track) tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Oppimisen analytiikka ja big data apulaisprofessorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Julkisoikeuden apulaisprofessorin (Tenure track) tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Kestävyystieteen instituutin (HELSUS) johtajan nimittäminen Linkki Rehtorin päätökset Ilmakehätieteen keskuksen (INAR) johtajan nimittäminen Linkki Rehtorin päätökset Kasvatustieteen professorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Kasvatustieteen professorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Kaupallistamistoimikunnan täydentäminen/supplementing the Commercialisation Advisory Board Linkki Rehtorin päätökset Mitokondriolääketieteen apulaisprofessorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Kulutuksen ja moraalin historian osa-aikaisen professorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Mikkelin yliopistokeskuksen neuvottelukunta Linkki Rehtorin päätökset Työelämäprofessori Matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan Linkki Rehtorin päätökset Tilinpäätösoikeuden työelämäprofessori oikeustieteelliseen tiedekuntaan Linkki Rehtorin päätökset Asianajajaoikeuden työelämäprofessori oikeustieteelliseen tiedekuntaan Linkki Rehtorin päätökset Työelämäprofessori Valtiotieteelliseen tiedekuntaan Linkki Rehtorin päätökset Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen maisteriohjelman perustaminen Linkki Rehtorin päätökset Linjaukset opintojen ohjauksesta ja opintojen etenemisen seuraamisesta Helsingin yliopistossa Linkki Rehtorin päätökset Terveys ja hyvinvointi (ehealth and wellbeing) professorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Apulaisprofessorin / professorin tehtävien avaaminen Profi3 rahoituksella Linkki Rehtorin päätökset Kriminologian apulaisprofessorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Venäjän big data metodologian apulaisprofessorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Teoreettisen Helsingin yliopiston filosofian osuustoiminnan apulaisprofessorin tutkimuksen tehtävän ja täyttäminen opetuksen neuvottelukunnan nimeäminen vuosille 2018 Linkki Rehtorin päätökset 2020 Linkki Rehtorin päätökset Asunto Oy Pietarinkatu 12 huoneiston C 60 osakkeiden myynti (Korvaa HY/861/ /2017) Linkki Rehtorin päätökset Kriminologian apulaisprofessorin tehtävän täyttäminen Linkki Rehtorin päätökset Tutkimuksen arviointi Linkki Rehtorin päätökset Asunto-osakeyhtiö Merikannontie 3 huoneiston E 82 osakkeiden myynti Linkki Rehtorin päätökset Laboratoriopalvelut Linkki Rehtorin päätökset

18 Muutos rehtorin päätökseen HY/219/ /2017 ( ): Helsingin yliopiston alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja koskevat opiskelijavalintojen yleiset linjaukset Linkki Rehtorin päätökset Asunto Oy Pietarinkatu 12 huoneiston C 60 osakkeiden myynti Linkki Rehtorin päätökset As Oy Kuusitie 2 huoneiston B 82 osakkeiden myynti Linkki Rehtorin päätökset Helsingin yliopiston alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja koskevat opiskelijavalintojen yleiset linjaukset: muutos rehtorin päätöksiin HY/746/ /2017 ja HY/219/ /2017 Linkki Rehtorin päätökset

19 I I Rehtorin pidttis +l,l lbot I ao, ca, a b,co Linjaukset opintojen ohjauksesta ja opintojen etenemisen seurannasta Helsingin yliopistossa Helsingin yliopistossa opintoasiainneuvoston johdolla kdynnissii olevan koulutusuudistuksen (lso Pyord) yhteydessii on valmisteltu yliopiston koulutusrakenteen uudistamista. Uudistuksen valmisteluvaiheessa todettiin, ettd opintojen ohjausta ja opintojen etenemisen seurantaa koskevat linjaukset valmistellaan koulutusohjelmien perustamisen jdlkeen. Opintojen ohjausta ja opintojen etenemisen seurantaa koskevien linjausten tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva yliopiston opintojen ohjauksen ja opintojen etenemisen seurannasta. Linjaukset tukevat opetus- ja tutkimushenkilokuntaa, opiskelijoita, tohtorikoulutettavia sekii Yliopistopalveluita opintojen ohjauksen ja opintojen etenemisen seurannan toteuttamisessa. Linjaukset ovat myos perusta opintojen ohjauksessa ja opintojen etenemisen seurannassa tarvittavien tietojdrjestelmien, sovellusten ja prosessien valmistelulle. Lisdksi tydnjako opetus- ja tutkimushenkil6kunnan ja Yliopistopalveluiden vdlil16 tullaan rakentamaan yhteistoiminnassa ndiden linjausten pohjalta. Opintojen ohjausta ja opintojen etenemisen seurantaa koskevien linjausten valmistelu kdynnistyi syksylla 2016 ja linjausten valmisteluun liittyi laaja kommentointivaihe kevddlld Opintoasiainneuvosto on kdsitellyt asiaa kokouksissaan , ja O Tohtorikoul utuksen johtoryhmd on kiisitel lyt linjauksia kokouksissaan ja Lisdksi opetuksen ja opetuksen tuen yhteistyoryhmii keskusteli linjauksista Pddtdn opintojen ohjauksen ja opintojen etenemisen seurannan linjauksista oheisen liitteen mukaisesti. Linjaukset tulevat voimaan Linjausten edellyttdmien palveluiden, tietojdrjestelmien, sovellusten, prosessien ja eri toimijoiden tyonjaon valmistelu kdynnistyy vdlittomiisti tdlld pditdkselld. Linjaukset korvaavat jatko-opiskelijoiden rekisteriseurannan ja alempaa ja ylempdd korkeakoulututkintoa koskevan Etappi-seurannan sekd opintojen ohjausta ja opintojen etenemistd koskevat jatkotutkintolinjaukset (konsistori ). Liite: Linjaukset opintojen ohjauksesta ja opintojen etenemisen seurannasta Helsingin yliopistossa 'U4"- Rehtori Jukka Kola Asiantuntija PdiviAronen

20 LIITE rehtorin pidttikseen +) f arrf cc cc,tn.rtf ActT Kdsitelty opintoasiainneuvostossa Valmistelija: PiiviAronen, puh LINJAUKSET OPINTOJEN OHJAUKSESTA JA OPINTOJEN ETENEMISEN SEURANNASTA HELSINGIN YLIOPISTOSSA LINJAUSTEN TAVOITTEET a tukea opetus- ja tutkimushenkilokuntaa, opiskelijoita ja tohtorikoulutettavia sekii Yliopistopalvelu ita opintojen ohjauksen ja opi ntojen etenem isen seu ran nan toteuttamisessa a a a a tukea opintojen etenemistii, opiskeluprosessin sujuvuufta sekd edistdd opiskelijakeskeistd oppim ista varmistaa, ettd Helsingin yliopistossa tutkintoa suorittaville on tarjolla riittdvdstija oikea-aikaisesti ohjausta ja tukea lisdtd ohjauksen ja tuen saatavuuteen liiftyvdd yhdenvertaisuutta eri koulutusohjelmissa lisdtd opetus- ja tutkimushenkilokunnan antaman ohjaustyon arvostusta ja niikyvyyttii selkiyttdd ty6njakoa ja kehitt66 yhteisty6td opetus- ja tutkimushenkil6kunnan ja Yliopistopalveluiden vdlill6 a mddritellii ohjauksen ja opintojen etenemisen seurannan kdytdnnot, joiden perusteella voidaan suunnitella nditi toimintoja tukevat tietojdrjestelmiit ja sovellukset YLEISET LINJAUKSET 1. Linjaukset koskevat kaikkia alempaan ja ylempddn korkeakoulututkintoon sekd tohtorin tutkintoon johtavia koulutuksia. Linjaukset otetaan kiiytt6on uuden koulutusrakenteen mukaisissa koulutusohjelmissa koulutusuudistuksen siirtymdvaiheen aikana, joka ptiiittyy Ohjauksella tarkoitetaan tiissd opiskelijan taitohtorikoulutettavan oppimisprosessin, muutoksen, harjaantumisen ja asiantuntijaksi kasvun tukemista. Ohjauksen kokonaisuus muodostuu tiedotuksesta, neuvonnasta, ohjauksesta ja erityisohjauksesta. 3. Opetus- ja tutkimushenkilokunta antaa opetukseen ja tutkimukseen liittyvdd ohjausta, joka vaatii opintojen ja tieteenalojen sisiltoon liittyvdd harkintaa, kuten henkil6kohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) liittyvd ohjausta ja opinndytet6iden ohjausta. Yliopistopalvelut vastaavat oman asiantuntemusalueensa tiedotuksesta, neuvonnasta ja erityisohjauksesta, kuten esimerkiksi opiskelija- ja tutkijavaihtoon, harjoitteluun liittyvdstd neuvonnasta, uraohjauksesta ja opintopsykologien antamasta konsultaatiosta ja ohjauksesta. 1

21 LIITE rehtorin pddt<ikseen Kisitelty opintoasiainneuvostossa Valmistelija: PiiviAronen, puh Ohjausta ja neuvontaa annetaan kotimaiskielisissd ja monikielisissii koulutusohjelmissa opiskelijan iiidinkielen mukaan suomeksitai ruotsiksi, tai opiskelijan suostumuksen perusteella englannin kielellii tai muulla kielelld. Kun opiskelijan didinkieli on muu kuin suomitai ruotsi, ohjausta ja neuvontaa annetaan englannin kielelld, tai opiskelijan suostumuksen mukaan muulla kielelld. Englanninkielisessii maisteriohjelmassa ja tohtoriohjelmassa ohjaus voidaan antaa myos vain englannin kielelld. 5. Helsingin yliopistossa tutkintoa suorittavalla on oikeus saada oppimista ja asiantuntijaksi kasvamista tukevaa ohjausta osana opiskelu- tai tutkimusprosessia ja tarpeen mukaan erillisend palveluna. Opiskelija ja tohtorikoulutettava vastaavat omista opinnoistaan, ja tohtorikoulutettava vastaa lisdksi omasta tutkimustyostddn. 6. Ohjausta ja neuvontaa voidaan jdrjestdd ohjaajan johdolla ryhmiissti, seminaarissa, ohjaajan organisoimassa opiskelijoiden taitohtorikoulutettavien vertaisryhmdssii tai erikseen sovittavana ohjaajan ja opiskelijan, tai ohjaajan ja tohtorikoulutettavan vdlisend yksilotapaamisena. Ohjausta ja neuvontaa voidaan a ntaa I isdksi tietoj6rjestel md pohjaisesti. 7. Henkilokohtainen opintosuunnitelma on koko opiskeluajan kattava prosessi, joka tukee opintojen etenemistii ja asiantuntijuuden kehittymisti. Henkilokohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) avulla edistetddn opintojen suunnittelua ja opiskeluprosessin hallintaa. Henkilokohtainen opintosuunnitelma kuuluu kaikkiin tutkintoihin. Henkil6kohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) laatimista ja opintojen etenemisen seurantaa tuetaan ohjauksella ja neuvonnalla. Henkil6kohtaisen opintosuunnitelman laatimista ja kdsittelyd varten on tarjolla tietojdrjestelmd. Myos opintojen etenemisen seurantaa tuetaan tietojd rjeste I mii pohj a isesti. 8. Ohjausvastuut sisdllytetddn selkedksi ja konkreettiseksi osaksi opetus- ja tutkimushenkilokunnan tyosuunnitelmia. Yliopistopalvelut tarjoavat opetus- ja tutkimushenkilokunnan ohjausty6hdn tukea, koulutusta ja materiaalia. llt PERIAATTEET ALEMMAN JA YLEMMAN KORKEAKOULUTUTKINNON OPISKELIJOIDEN OHJAUKSEN JA OPINTOJEN ETENEMISEN TUKEMISEKSI 9. Koulutusohjelman johtoryhmd vastaa opiskelijoiden ohjauksen organisoinnista. Ohjaajat sopivat esi m iestensd kanssa ohja uksen sisdl lyttd m isestd ty6su u n n itelm ii n. 10. Koulutusohjelman johtoryhmd vastaa siitd, ettd jokaiselle opiskelijalle nimetddn ohjaava opettaja tai opettajaryhmii, joka vastaa opiskelijan henkilokohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) liittyvdstd ohjauksesta. Mikili ohjauksesta vastaa opettajaryhmd, ohjausvastuut mddritelldin ja niistd tiedotetaan opiskelijoille. Opintojen alkuvaiheessa ohjaava opettaja tai opettajaryhmi huolehtii erityisestiopiskelijoiden integroitumisesta koulutusohjelmaan ja sen opiskelu- ja tiedeyhteisoon. Yliopistopalvelut tuottavat ohjaavalle opettajalle tai opettajaryhmtille ohjattavien opintojen etenemistiedot lukuvuosittain. Koulutusohjelman johtoryhmi piiiittdd, miten opintojen etenemistietojen kiisittely opiskelijoiden kanssa vuosittain jdrjestetddn. 2

22 LUTE rehtorin pdfrtrikseen Kdsitelty opintoasiainneuvostossa Valmistelija: PiiiviAronen, puh Koulutusohjelman johtoryhmd vastaa siitd, ettd jokaiselle opiskelijalle nimetddn opinniiytetyon ohjauksesta vastaava pddohjaaja sekd mahdollisesti muita ohjaajia. 12. Koulutusohjelman johtoryhmd kdsittelee vuosittain opiskelijoiden opintojen etenemistd koskevat seurantatiedot. Johtoryhmd pidttdd toimenpiteisti, joilla tuetaan opinnoissaan viivdstymisuhan alla olevia, tavoiteaikataulussa etenevi6 ja nopeasti eteneviii opiskelijoita. Yliopistopalvelut tuottavat opintojen etenemistd koskevat seurantatiedot johtoryhmdn kdsittelyd varten. IV PERIAATTEET TOHTORIKOULUTETTAVIEN OHJAUKSEN JA OPINTOJEN ETEN EMISEN TUKEMISEKSI 13. Tohtoriohjelman johtoryhmd vastaa tohtorikoulutettavien ohjauksen organisoinnista. Ohjaajat sopivat esimiestensd kanssa ohjauksen sisdllyttdmisestfl tydsuunnitelmiin. 14. Tohtorikoulutettavien alkuvaiheen ohjaukseen ja neuvontaan kiinnitetiitin erityisti huomiota Tohtoriohjelma vastaa siitii, ettii uudet tohtorikoulutettavat perehdytetddn tohtorin tutkinnon ja siihen kuuluvien opintojen sekd viiitoskirjatutkimuksen tavoitteisiin, tohtoriohjelman ohjaus- ja seurantakdytdntoihin, tutkimusympdrist66n ja siihen miten tulee toimia mahdollisissa ongelmatilanteissa. 15. Jokaiselle tohtorikoulutettavalle nimetddn vditoskirjatutkimuksen ohjauksesta vastaava pidohjaaja sekii mahdollisesti muita ohjaajia. Tutkinnonsuoritusoikeuden myontdvii tiedekunta n i meiiii ohjaajat tohtoriohjel ma n esityksestd. 16. Kaikille tohtorikoulutettaville nimetiiiin vastuuhenkilti, joka on tutkinnon myontdvdssd tiedekunnassa tyosuhteessa toimiva professori tai dosenttija tuntee Helsingin yliopiston tohtorikoulutuksen ja tohtorin tutkintoa koskevat ohjeet. Vastuuhenkiloksi voidaan nimetd pddohjaaja, mik6li hdn tdyttid mainitut kriteerit. Vastuuhenki16 nimetdin samassa yhteydessi kuin ohjaajat. 17. Vastuuhenki16 -vastaa yhdessii tohtoriohjelman johtoryhmiin kanssa tohtorikoulutettavan ohjausjdrjestelyjen jatkuvuudesta -vastaa siitd, ettd tohtorikoulutettava on tietoinen tohtorin tutkinnolle asetetuista vaatimuksista sekii vditoskirjan esitarkastus- ja vd itosprosessista -hyviiksyy tohtorin tutkintoon kuuluvat opintokokonaisuudet, ellei tohtoriohjelman opetussuu n n itel massa ole n i metty tdhdn m u uta vastu u henkil6ii 18. Tohtorikoulutettava ja ohjaajat laativat ohjausprosessin alussa ohjaussopimuksen, joka mdiirittelee ohjaajan ja tohtorikoulutettavan velvollisuudet, vastuut ja oikeudet sekd ohjaajien viilisen ty6njaon samoin kuin vditostutkimuksen aikataulun ja tohtorikoulutettavan ja ohjaajien vdlisen yhteydenpidon. Ohjaussopimuksen tarkoitus on auttaa ohjaajaa ja tohtorikoulutettavaa keskustelemaan ja sopimaan ohjauksen periaatteista ja kiiytdnnoistd niin, ettd kaikkien osapuolten tehtiivdt, roolit ja odotukset selkiytyvdt. Ohjaussopimusta piiivitetiidn tarvittaessa. 19. Tohtorikoulutettava ja pddohjaaja, mahdollisesti nimetyn vastuuhenkilon tuella, laativat ensimmdisen opiskeluvuoden kuluessa tohtorikoulutettavan henkilrikohtaisen opintosuunnitelman (HOPS), joka sisdltdd muun muassa vditoskirjatyon tavoitteet sekd vditoskirjan ja tutkintoon kuuluvien opintojen suunnitellun aikataulun. 3

23 LIITE rehtorin p5ittikseen Kiisitelty opintoasiai n ne uvostossa Valmistelija: PdiviAronen, puh Tohtoriohjelman johtoryhmd nimedd kullekin tohtorikoulutettavalle vditoskirjatyon ja opintojen etenemisen tueksi seurantaryhmin. Seurantaryhmiissii on viihintiidn yksi dosenttitasoinen asiantuntija ja muita jdsenid. Tohtorikoulutettavalle nimetty vastuuhenkilo voi olla seurantaryhmdn jdsen, mikdli htin ei ole vditoskirjatutkimuksen ohjaaja. Ryhmddn voi kuulua myos Helsingin yliopiston ulkopuolisia jdsenid. Seurantaryhmd tulee koota ensimmdisen lukukauden aikana tohtoriohjelman johtoryh mdn miiiirittelemdlld tava lla. 21. Seurantaryhmdn tehtdvdnd on -antaa palautetta tutkimustydn ja opintojen edistymisestii -tukea tohtorikoulutettavan valmistumista tavoiteajassa ja seurata, etteiviit muut tehtiiviit estii vditoskirjatyon etenem istd tavoiteajassa -tehdi suosituksia ty6n jatkamisesta tai keskeyttiimisestii ja ohjaussuhteisiin tehtdvistd muutoksista -tu kea tohtorikou lutettavaa urasu un n ittelussa, sekii -tukea tohtorin tutkinnon laadukasta etenemistd tarjoamalla asiantuntemusta vditoskirjan aihepiiristd 22. Seurantaryhmd kokoontuu viihintddn kerran vuodessa tohtoriohjelman tarkemmin miidrittelemiil16 tavalla. Seurantaryhmii tutustuu tohtorikoulutettavan tutkimussuunnitelmaan ja henkilokohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) ja keskustelee tohtorikoulutettavan kanssa tutkimustyon ja opintojen edistymisestii, etenemisen aikataulusta ja sitd mahdollisesti hidastavista tekijoistd sekd tohtorikoulutettavan urasuunnitelmista tutkinnon suorittamisen j6lkeen. 23. Ohjaajat ja tohtorikoulutettava yhdessd seurantaryhmdn kanssa arvioivat vuosittain viiitoskirjan etenemisen vaiheen. Arvio kirjataan opiskelijatietojdrjestelmiiiin ja arviossa kdytetddn kolmiportaista asteikkoa seuraavasti: I vaihe: Vditoskirjatyo on alkuvaiheessa (tyostd on tehty 1-49o/o') ll vaihe: Vditdskirjatyo on noin puolivdlissi (ty6std on tehty 50-74o/o) lll vaihe: Vditoskirja on loppuvaiheessa ja vditos on tulossa 12 kk kuluessa (tyostd tehty %) 24. Ohjaaja voi osallistua seurantaryhmiin tapaamiseen, mutta seurantaryhmd keskustelee tohtorikoulutettavan kanssa myos ilman ohjaajaa ja tarvittaessa saattaa mahdolliset ohjaussuhteeseen liittyvdt ongelmat tohtoriohjelman johtoryhmdn tietoon. Ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi kehitetddn selkeii hallinnollinen prosessi, jossa huomioidaan tohtorikoulutettavan asema yliopiston opiskelijana ja mahdollisesti tyontekljdnd. Seurantaryhmdi voidaan tarvittaessa konsultoida ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. 25. Tohtoriohjelman johtoryhmd kdsittelee vuosittain ohjelmassa opiskelevien opintojen ja tutkimustyon etenemisen tilanteen ja piiiitttiii toimenpiteisti, joilla tuetaan tohtorikoulutettavien etenemistii tavoiteaikataulussa. Etenemisen arvioinnissa kdytetdin seuraavia tietoja: pddohjaajan antama arvio tohtori kou lutettava n opintojen ja tutkimusty6n etenemisestd, opiskelijatietojdrjestelm66n kirjatut opintosuoritukset, tohtorikoulutettavan ilmoitukset pdii- ja sivutoimisuudesta sekd tohtorikoulutettavan antamat selvitykset. Yliopistopalvelut tuottavat opintojen etenemistiedot johtoryhmdn kdsittelyd varten. 4

24 REHTORIN PÄÄTÖS 1 (2) HY/877/ / Tutkimuksen arviointi Helsingin yliopiston tutkimus arvioidaan syksyyn 2019 mennessä. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa kokonaisnäkemys yliopistossa tehtävän tutkimuksen laadusta ja vaikuttavuudesta, tunnistaa nousevat ja vahvat tutkimusalueet sekä tukea tutkimuksen uusiutumista. Tavoitteena on hyödyntää arvioinnin tuloksia seuraavan strategiakauden valmistelussa. Tutkimuksen arviointi on kirjattu Helsingin yliopiston strategian toimenpidesuunnitelmaan vuodelle Arviointi toteutetaan vuosina Aineiston keruu ja itsearviointi ajoittuvat keväälle 2018 ja ulkoinen arviointi toteutetaan talvella Arviointiraportin alustavat tulokset ovat käytettävissä kevään 2019 kuluessa ja raportti ilmestyy syksyllä Arvioinnin ohjausryhmä Arvioinnin suunnittelua ja seurantaa varten asetetaan ohjausryhmä, jonka tehtävänä on laatia arviointisuunnitelma sekä seurata arvioinnin toteutusta. Arviointisuunnitelmassa esitetään arviointimenetelmä ja toteutuksen yksilöity aikataulu. Ohjausryhmä voi esittää suosituksensa arviointitulosten hyödyntämisestä. Ohjausryhmä päättää erikseen arviointikysymyksistä, arviointia varten kerättävistä aineistoista ja niiden käytöstä, arvioinnin asiantuntijapaneeleista sekä kriteereistä joilla arvioitavat yksiköt muodostetaan ja kohdennetaan arviointipaneeleihin. Ohjausryhmän laatima arviointisuunnitelma esitetään rehtorille hyväksyttäväksi helmikuussa Tämän jälkeen ohjausryhmä kokoontuu tarvittaessa. Projektiryhmä Arvioinnin ohjeistusta ja yhteydenpitoa tiedekuntiin ja muihin yksiköihin voidaan suunnitella projektiryhmässä, jonka ohjausryhmä voi asettaa tarpeen mukaan myöhemmin. Arvioinnin koordinointi ja hallinto Arviointia koordinoi tutkimuspalveluissa arvioinnin projektipäällikkö ja projektipäällikön johdolla toimiva sihteeristö. Projektipäällikkö raportoi tutkimusasioista vastaavalle vararehtorille. Päätös Käynnistetään tutkimuksen arviointi sekä nimetään ohjausryhmän jäsenet. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii tutkimusasioista vastaava vararehtori ja sen jäseninä professori Jaakko Kaprio, professori Pauli Kettunen, professori Atte Korhola, professori Jouko Lindstedt, professori Anne Pitkäranta, professori Marja-Liisa Riekkola sekä yliopiston tutkimuspalveluiden kehitysjohtaja. Ohjausryhmän toimikausi päättyy Tutkimuspalvelut, PL 3 (Fabianinkatu 33), Helsingin yliopisto Puhelin , Research Services, P.O. Box 3 (Fabianinkatu 33), FI University of Helsinki Telephone ,

25 2 (2) Helsingissä Rehtori Jukka Kola Hallintojohtaja Esa Hämäläinen

26 Tämä dokumentti on sähköisesti allekirjoitettu Lista allekirjoittajista Allekirjoittaja Todennus

27 Johtosääntöuudistuksen jatkotyöryhmä /lk Johtosääntöuudistus, päättyneellä kierroksella annettu lausuntopalaute sininen väri: konkreettinen muutosehdotus oranssi väri: huomautus, toive, kysymys Huomautus: Tutkimuksen vapauden turvaaminen ja edistäminen on yliopiston aktiivinen tehtävä. Tälle on erityistä tarvetta muuttuvissa yhteiskunnallisissa oloissa, joissa vapaa keskustelu ja perusteltujen näkemysten tai kritiikin esittäminen ilman asiatonta tai uhkaavaa kohtelua eivät ole enää itsestäänselvyyksiä. Samoin poliittiset paineet, yhteiskunnalliset intressit ja yliopiston moninaiset vastuut voivat edellyttää aktiivisia toimia tieteenalojen ja vapaan tutkimuksen ja tutkimusyhteistyön sekä yliopiston tutkijoiden tutkimusvapauden turvaamiseksi. 2. Eri henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden tasapuolinen edustus päätöksenteossa sekä henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden osallistumisen tosiasiallinen edistäminen tulisi olla perustava lähtökohta johtosäännössä. (VALTtdkn) Nykyinen johtosääntö 1. luku Yleisiä määräyksiä 1 Johtosäännön tavoitteet ja soveltaminen Tämän johtosäännön tarkoituksena on luoda edellytyksiä valmistelun ja päätöksenteon avoimuudelle, vuorovaikutteiselle johtamiselle ja korkeatasoiselle hallinnolle yliopiston toimielimissä siten, että yliopisto pystyy hoitamaan tehtävänsä hyvin ja tuloksellisesti. Johtosääntöä on sovellettava niin, että näiden tavoitteiden toteuttamiseksi edistetään tasa-arvoa ja yliopiston yhteisöllisyyttä, henkilöstön ja opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia ja motivaatiota sekä yhdenvertaisuutta päätöksenteossa samalla kun vahvistetaan tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä. Työryhmän johtosääntöehdotus, muutokset nykyiseen merkattu vihreällä 1. luku Yleisiä määräyksiä 1 Johtosäännön tavoitteet ja soveltaminen Tämän johtosäännön tarkoituksena on luoda edellytyksiä valmistelun ja päätöksenteon avoimuudelle, vuorovaikutteiselle johtamiselle ja korkeatasoiselle hallinnolle yliopiston toimielimissä siten, että yliopisto pystyy hoitamaan tehtävänsä hyvin ja tuloksellisesti. Johtosääntöä on sovellettava niin, että näiden tavoitteiden toteuttamiseksi edistetään tasa-arvoa ja yliopiston yhteisöllisyyttä, henkilöstön ja opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia ja motivaatiota sekä yhdenvertaisuutta päätöksenteossa samalla kun vahvistetaan tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä.

28 -tarkoitetaanko talousarvion perusteilla budjettia vai talousarvion linjauksia (keskustakampuksen dekaanit) -määritelmiin pitäisi lisätä toimintayksikön toiminnan perusteet (keskustakampuksen dekaanit) -epäselvää, voiko koulutusohjelma olla toimintayksikkö (MM-tdkn, kollegio) -olisiko selvempi, jos yksikkö ja toimintayksikkö käsitteinä vaihtaisivat paikkaa (YPA) -muutos kohta 5: Käyttövaltuudella toimintayksikön oikeutta käyttää tehtäviensä hoitamiseen varoja, joista on sovittu taloudellisesti itsenäisen yksikön johtajan kanssa (YPA) -miten varmistetaan, ettei johtosäännössä jää epäselväksi, miten koulutusohjelmat suhtautuvat tiedekuntien toimintayksiköihin ja ettei koulutusohjelma ole toimintayksikkö (ONE) Lisäys: -1 mom: Yliopiston perustehtävät ovat vapaa tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Helsingin yliopisto painottaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja tutkijankoulutusta, vapaan tutkimuksen edellytysten puolustamista ja tieteellisen sivistyksen edistämistä. -5 mom: Yliopiston hallinto ja sen kehittäminen perustuu tutkimustietoon. Yliopisto arvioi toimintaansa säännöllisin väliajoin. (VALT-tdkn) 2 Yliopiston perustehtävät ja niiden hoitaminen Yliopiston perustehtävät ovat vapaa tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Helsingin yliopisto painottaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja tutkijankoulutusta edistäen samalla tieteellistä sivistystä. Yliopiston opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja sen järjestämisessä hyödynnetään opetusta koskevaa tutkimustietoa. Tutkimuksen ja opetuksen yhteyden turvaamiseksi opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvat sekä tutkivat että 1 a Määritelmät Tässä johtosäännössä tarkoitetaan 1) yksiköllä yliopiston toimintarakenteeseen kuuluvia erillisiä, johtosäännön 4 :n 1 momentissa ja 4 momentissa määriteltyjä osia, 2) toimintayksiköllä tiedekuntien, erillisten laitosten, yhteisten laitosten, lakisääteisten laitosten ja palveluyksiköiden sisäiseen rakenteeseen kuuluvia yksiköitä, 3) palveluyksiköllä yliopiston palveluja tuottavaa yksikköä, 4) tiedekunnan toiminnallisilla päämäärillä, toiminnan tavoitteilla, henkilöstörakenteen kehittämisen painopisteillä ja talousarvion perusteilla kyseisiä asioita koskevia tiedekunnan päätöksiä riippumatta päätökset sisältävien asiakirjojen nimityksistä 2 Yliopiston perustehtävät ja niiden hoitaminen Yliopiston perustehtävät ovat vapaa tutkimus ja siihen perustuva ylin opetus. Helsingin yliopisto painottaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja tutkijankoulutusta edistäen samalla tieteellistä sivistystä. Yliopiston opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja sen järjestämisessä hyödynnetään opetusta koskevaa tutkimustietoa. Tutkimuksen ja opetuksen yhteyden turvaamiseksi opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluvat sekä tutkivat että

29 opettavat. Opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on opiskelijalähtöinen, syvällinen oppiminen, joka luo pohjan elinikäiselle uuden oppimiselle. Yliopisto toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa oman riippumattomuutensa säilyttäen. Perustehtäviä hoitaessaan yliopisto toimii yhteistyössä erityisesti muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yliopiston johtaminen, hallinto ja talous järjestetään niin, että ne luovat parhaat mahdolliset edellytykset yliopiston perustehtävien hoitamiselle sekä tukevat yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä. Yliopisto arvioi toimintaansa säännöllisin väliajoin. opettavat. Opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on opiskelijalähtöinen, syvällinen oppiminen, joka luo pohjan elinikäiselle uuden oppimiselle. Yliopisto toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa oman riippumattomuutensa säilyttäen. Perustehtäviä hoitaessaan yliopisto toimii yhteistyössä erityisesti muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Yliopiston johtaminen, hallinto ja talous järjestetään niin, että ne luovat parhaat mahdolliset edellytykset yliopiston perustehtävien hoitamiselle sekä tukevat yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä. Yliopisto arvioi toimintaansa säännöllisin väliajoin. 3 Yliopiston itsehallinto ja oikeudellinen asema Helsingin yliopisto on julkisoikeudellisena laitoksena toimiva itsenäinen oikeushenkilö. Yliopisto hoitaa itsehallintonsa rajoissa sille yliopistolaissa määritellyt tehtävät ja itselleen ottamansa tehtävät. Yliopisto huolehtii ja vastaa itsenäisesti omasta hallinnostaan, taloudestaan ja henkilöstöstään. 3 Yliopiston itsehallinto ja oikeudellinen asema Helsingin yliopisto on julkisoikeudellisena laitoksena toimiva itsenäinen oikeushenkilö. Yliopisto hoitaa itsehallintonsa rajoissa sille yliopistolaissa määritellyt tehtävät ja itselleen ottamansa tehtävät. Yliopisto huolehtii ja vastaa itsenäisesti omasta hallinnostaan, taloudestaan ja henkilöstöstään. 2. luku Yliopiston yksikkörakenne 2. luku Yliopiston yksikkörakenne 4 Tiedekunnat, laitokset ja muut yksiköt 2. luku Yliopiston yksikkörakenne 4 Yliopiston toimintarakenne

30 -Lisäys 5 mom: Valtakunnallista tehtävää hoitaa myös HIP, joka on yliopistolain tarkoittama yhteinen yksikkö (HIP) -muutos 1 mom: Hallitus päättää tutkijakoulujen määrästä ja tieteenaloittaisesta työnjaosta (VALTtdkn) -muutos 3 mom: Tiedekunnassa voi tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisesti olla tiedekunnan tehtävien hoitamiseksi toimintayksiköitä. (YPA) -tiedekunnan ei pitäisi voida lakkauttaa omalla päätöksellään viranomaistehtäviä hoitavia toimintayksiköitä kuten Verifin tai seismologian instituutti (kollegio) -tutkijakoulukohtaa voisi selventää siltä osin, ettei hallitus voi päättää, ettei tutkijakouluja ole (tohtorikoulutusjoryn sihteeri) Yliopistossa on hallituksen päätöksen mukaisesti tiedekuntia, tiedekuntaan kuuluvia laitoksia ja erillisiä laitoksia, tiedekuntiin kuulumattomia erillisiä laitoksia sekä muiden yliopistojen ja laitosten kanssa yhteisiä laitoksia ja rehtorin päättämiä hallinto- ja palveluyksiköitä. Lisäksi yliopistossa on tutkijakouluja hallituksen päättämällä tavalla. Tiedekuntia ovat teologinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta, matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta, farmasian tiedekunta, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, kasvatustieteellinen tiedekunta, valtiotieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta sekä eläinlääketieteellinen tiedekunta. Tiedekunta tai sen laitos voi jakaantua osastoihin, laboratorioihin tai oppiaineisiin siten kuin tiedekuntaneuvosto päättää. Tiedekuntaneuvosto voi siirtää tämän päätösvaltansa laitosneuvostolle. Kasvatustieteelliseen tiedekuntaan kuuluvat Helsingin normaalilyseo ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu toimivat yliopistolain tarkoittamina harjoittelukouluina. Helsingin yliopistoon kuuluvat valtakunnallisia tehtäviä hoitavat Kansalliskirjasto ja Luonnontieteellinen keskusmuseo, joiden toiminnasta säädetään yliopistolaissa ja määrätään tarkemmin niitä koskevissa johtosäännöissä. Yliopistossa on hallituksen päätöksen mukaisesti tiedekuntia, rehtorin alaisia erillisiä laitoksia, tiedekuntien alaisia erillisiä laitoksia, sekä muiden yliopistojen ja yhteisöjen tai säätiöiden kanssa yhteisiä laitoksia. Lisäksi yliopistossa on lailla erikseen säädettyjä laitoksia ja rehtorin päätöksen mukaisesti palveluyksiköitä sekä tiedekuntien yhteisiä toimintayksiköitä. Hallitus päättää yksiköiden taloudellisesta itsenäisyydestä. Yliopistossa on tutkijakouluja hallituksen päättämällä tavalla. Tiedekuntia ovat teologinen tiedekunta, oikeustieteellinen tiedekunta, lääketieteellinen tiedekunta, humanistinen tiedekunta, matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta, farmasian tiedekunta, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, kasvatustieteellinen tiedekunta, valtiotieteellinen tiedekunta, maatalous-metsätieteellinen tiedekunta sekä eläinlääketieteellinen tiedekunta. Tiedekunnassa voi tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisesti olla tiedekunnan tehtävien hoitamiseksi osastoja tai muita toimintayksiköitä. Tiedekuntaneuvosto päättää näiden toimintayksiköiden toiminnan perusteista. Tiedekuntien yhteisten toimintayksiköiden toiminnan perusteista päättää rehtori. Kasvatustieteelliseen tiedekuntaan kuuluvat Helsingin normaalilyseo ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu toimivat yliopistolain tarkoittamina harjoittelukouluina.

31 Yliopistoon kuuluu yliopistolain mukaisesti erillisenä yksikkönä Svenska social- och kommunalhögskolan, josta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella ja määrätään yksikön hyväksymässä johtosäännössä. Helsingin yliopistoon kuuluvat valtakunnallisia tehtäviä hoitavat Kansalliskirjasto ja Luonnontieteellinen keskusmuseo, joiden toiminnasta säädetään yliopistolaissa ja määrätään tarkemmin niitä koskevissa johtosäännöissä. Yliopistoon kuuluu yliopistolain mukaisesti erillisenä yksikkönä Svenska social- och kommunalhögskolan, josta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella ja määrätään yksikön hyväksymässä johtosäännössä. Helsingin yliopistoon kuuluvat valtakunnallisia tehtäviä hoitavat Kansalliskirjasto ja Luonnontieteellinen keskusmuseo, joiden toiminnasta säädetään yliopistolaissa ja määrätään tarkemmin niitä koskevissa johtosäännöissä. Yliopistoon kuuluu yliopistolain mukaisesti erillisenä yksikkönä Svenska social- och kommunalhögskolan, josta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella ja määrätään yksikön hyväksymässä johtosäännössä. Koulutusohjelmista määrätään tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä. -tiedekuntaneuvoston toimivallan siirrosta ei mainittu tdk-neuvostopykälässä 8 (keskustakampuksen dekaanit, YPA) -3 momentissa pitäisi olla selvyyden vuoksi tiedekuntaneuvosto, ei tiedekunta (voi tarkoittaa sekä neuvostoa että dekaania) (keskustakampuksen dekaanit, YPA) -koulutusohjelman ja toimintayksikön välinen työnjako jää epäselväksi, huolehtia opetuksen hoitamisesta vrt. TOJS 9 koulutusohjelman johtoryhmä valmistelee opetuksen ja opetus- ja tilaresurssien käytön (FA-tdkn, kollegio) -muutos: Toimintayksikön johtajan nimeää tiedekuntaneuvosto dekaanin esityksestä toimintayksikköä kuultuaan (VALT-tdkn) -miten varmistetaan, ettei johtosäännössä jää epäselväksi, miten koulutusohjelmat suhtautuvat 4 a Tiedekunnan toimintayksikkö Tiedekunnan toimintayksikön tehtävänä on huolehtia tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaisesti opetuksen, tutkimuksen ja tiedekunnan muiden toimintojen hoitamisesta dekaanin päättämän käyttövaltuuden rajoissa. Toimintayksikön päätösvaltaan kuuluvat sen tehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista koskevat asiat tiedekunnan strategisten päämäärien, toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa siten kuin tiedekuntaneuvosto päättää. Tiedekuntaneuvosto voi lisäksi siirtää toimintayksikön päätettäviksi asioita johtosäännön nojalla ja sen määrittelemissä rajoissa.

32 tiedekuntien toimintayksiköihin ja ettei koulutusohjelma ole toimintayksikkö (ONE) Toimintayksikön päätösvaltaa käyttää toimintayksikön johtaja siten kuin tiedekuntaneuvosto on toimintayksiköiden toiminnan perusteissa määrännyt. Toimintayksikön johtajan nimeää dekaani tiedekuntaneuvostoa ja toimintayksikköä kuultuaan. -Mitä palveluja yksiköt tuottavat yhteiskunnalle (MM-tdkn, kollegio) -lisäys 2 mom: Yliopiston palveluyksiköt tuottavat palveluja yliopistoyhteisölle ja yhteiskunnalle, ja hallintohenkilöstö osallistuu yksikkönsä edustuksellisten toimielinten toimintaan niin, että yliopisto voi menestyksekkäästi hoitaa perustehtäviään. (VALT-tdkn) -palveluyksikkö-käsite ei ole selkein mahdollinen, ymmärretään viittaavaksi vain YPA:an (HYHY) -muutos 3 mom: Rehtori päättää palveluyksiköiden tehtävistä ja rakenteesta. (YPA) 5 Yliopiston hallinnon hoitaminen Yliopiston johto ja eri yksiköiden johtajat toimivat yhteistyössä yliopiston tehtävien ja strategian toteuttamisessa. Yliopiston keskushallinnossa ja yksiköissä työskentelevä hallintohenkilöstö hoitaa kokonaisuutena yliopiston hallintoa siten, että yliopisto voi menestyksekkäästi hoitaa tehtäviään. Hallintoyksiköiden sisäisestä rakenteesta, tehtävistä ja yhteistyöstä voidaan määrätä tarkemmin työjärjestyksessä. 5 Yliopiston palvelujen hoitaminen Yliopiston johto, muut johtotehtävissä toimivat ja henkilöstö toimivat yhteistyössä yliopiston tehtävien ja strategian toteuttamisessa. Yliopiston palveluyksiköt tuottavat palveluja yliopistoyhteisölle ja yhteiskunnalle niin, että yliopisto voi menestyksekkäästi hoitaa perustehtäviään. Rehtori päättää palveluyksiköiden tehtävistä, rakenteesta ja yhteistyöstä. -muutos 2 mom: Yliopiston professorit valitsevat keskuudestaan 16 jäsentä. Yliopiston muu opetus- ja tutkimushenkilöstö valitsee keskuudestaan 16 jäsentä. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta valitsee 16 opiskelijoiden edustajaa. (HYY, HYHY, HYL, Kannunvalajat) -muutos 2 mom: Yliopiston professorit valitsevat yliopistokollegioon keskuudestaan 18 jäsentä. Yliopiston muu opetus-ja tutkimushenkilöstö ja muu henkilöstö valitsee keskuudestaan luku Monijäseniset toimielimet ja muut yhteistyöelimet 6 Yliopistokollegio Yliopistokollegioon kuuluu 50 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Yliopiston professorit valitsevat yliopistokollegioon keskuudestaan 20 jäsentä. Yliopiston muu opetus- 3. luku Monijäseniset toimielimet ja muut yhteistyöelimet 6 Yliopistokollegio Yliopistokollegioon kuuluu 50 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Yliopiston professorit valitsevat yliopistokollegioon keskuudestaan 20 jäsentä. Yliopiston muu opetus-

33 jäsentä. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta valitsee 16 opiskelijoiden edustajaa. (VALT-tdkn) -muutos 2 mom: professorit 16, muu henkilöstö 17, opiskelijat 17 (HYT, HYLO) -muutos 2 mom: vähintään xx muun opetus- ja tutkimushenkilöstön ja muun henkilöstön jäsenestä valitaan muusta kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön ryhmästä (HYHY) -lisäys 5 mom: Sen lisäksi, mitä yliopistolaissa on annettu yliopistokollegion tehtäväksi, yliopistokollegio 1) käsittelee yliopiston johtosäännön ja siihen tehtävät muutokset. 2) voi tehdä hallitukselle aloitteita koko yliopistoa koskevien merkittävien asioiden käsittelemiseksi. 3) linjaa yliopiston sijoitustoiminnan periaatteet, esimerkiksi sijoitustoiminnan eettiset periaatteet 4) tekee hallitukselle esityksen rehtorin valinnasta. (VALT-tdkn) -muutos 4 mom: Yliopistokollegio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. (HYHY) -lisäys 5 mom: Yliopistokollegio hyväksyy yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (HYL, HYLO) -muutos: tavoiteohjelma > toimeenpanosuunnitelma (YPA) ja tutkimushenkilöstö ja muu henkilöstö valitsee keskuudestaan 15 jäsentä. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta valitsee 15 opiskelijoiden edustajaa. Varajäsenet valitaan samassa yhteydessä kuin varsinaiset jäsenet. Yliopistokollegion toimikausi on neljä vuotta, kuitenkin niin, että opiskelijaedustajat valitaan kahden vuoden toimikaudeksi. Yliopistokollegio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Yliopistokollegion kutsuu koolle kollegion puheenjohtaja tai rehtori. Yliopistokollegion on kokoonnuttava myös, jos vähintään 15 kollegion jäsentä sitä pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Yliopistokollegio hoitaa sille yliopistolain mukaan kuuluvat tehtävät, valitsee kanslerin ja kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan merkittävistä koko yliopistoa koskevista asioista. 7 Hallitus Hallitus on yliopiston ylin päättävä toimielin, jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja jäsenten valinnasta sekä mahdollisesta tehtävästään vapauttamisesta säädetään yliopistolaissa. Hallitus hyväksyy yliopiston tavoiteohjelman ja ja tutkimushenkilöstö ja muu henkilöstö valitsee keskuudestaan 15 jäsentä. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta valitsee 15 opiskelijoiden edustajaa. Varajäsenet valitaan samassa yhteydessä kuin varsinaiset jäsenet. Yliopistokollegion toimikausi on neljä vuotta, kuitenkin niin, että opiskelijaedustajat valitaan kahden vuoden toimikaudeksi. Yliopistokollegio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Yliopistokollegion kutsuu koolle kollegion puheenjohtaja tai rehtori. Yliopistokollegion on kokoonnuttava myös, jos vähintään 15 kollegion jäsentä sitä pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Yliopistokollegio hoitaa sille yliopistolain mukaan kuuluvat tehtävät, valitsee kanslerin ja kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan merkittävistä koko yliopistoa koskevista asioista. 7 Hallitus Hallitus on yliopiston ylin päättävä toimielin, jonka tehtävistä, kokoonpanosta ja jäsenten valinnasta sekä mahdollisesta tehtävästään vapauttamisesta säädetään yliopistolaissa. Hallitus hyväksyy yliopiston

34 budjetin yhteydessä rahoitussuunnitelman, investointisuunnitelman, omavaraisuustavoitteen ja pitkäaikaisten lainojen nostovaltuudet. Hallitus hyväksyy yliopiston sijoitustoiminnan periaatteet ja perusallokaation. toimeenpanosuunnitelman ja budjetin yhteydessä rahoitussuunnitelman, investointisuunnitelman, omavaraisuustavoitteen ja pitkäaikaisten lainojen nostovaltuudet. Hallitus hyväksyy yliopiston sijoitustoiminnan periaatteet ja perusallokaation. Vaihtoehdot 1 a, 2 a: Kannatus: HYY, Mat-lun dekaani, BY-tdkn, EL-tdkn + osastot, FA-tdkn, HUtdkn, KA-tdkn, LÄ-tdkn, MM-tdkn, OIK-tdkn, TEOL-tdkn, VALT-tdkn, HYVÄT, HYHY, HYT, Professoriliitto, Dosenttiyhdistys, HYL, HYLO, Kannunvalajat, kollegio Vaihtoehto 5 a: Kannatus: HYY, Mat-lun dekaani, BY-tdkn, EL-tdkn + osastot, FA-tdkn, HU-tdkn, KAtdkn, LÄ-tdkn, MM-tdkn, OIK-tdkn, TEOL-tdkn, VALT-tdkn, HYVÄT, HYHY, HYT, Professoriliitto, HYL, HYLO, Kannunvalajat, kollegio Vaihtoehto 5 b: Kannatus: Mat-lun dekaani, Dosenttiyhdistys Tiedekuntaneuvostossa on dekaanin lisäksi 9-18 jäsentä ja varajäsentä, siten kuin rehtori tiedekuntaa kuultuaan päättää. (HYY) -Muutos: vaihtoehto 2 a: päättää vuosittain tiedekunnan toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista ja henkilöstörakenteen kehittämisen painopisteistä ottaen huomioon yliopiston strategian linjaukset (keskustakampuksen dekaanit) -Epäselvää, mitä tarkoittaa talousarvion 8 Tiedekuntaneuvosto Tiedekuntaneuvosto on tiedekunnan monijäseninen hallintoelin, jonka puheenjohtajana toimii dekaani. Varapuheenjohtajan tiedekuntaneuvosto valitsee keskuudestaan. Tiedekuntaneuvosto kehittää dekaanin johdolla tiedekunnan toimintaa kokonaisuutena yliopiston toiminnan ja talouden tavoitteiden sekä yliopiston strategian ja tiedekunnan tavoiteohjelman mukaisesti. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on erityisesti, sen lisäksi, mitä tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä ja muissa johtosäännöissä määrätään: 1) vastata tutkimuksen ja opetuksen laadun hallinnasta; 2) käsitellä tiedekunnan tavoiteohjelma sekä siihen sisältyvä henkilöstösuunnitelma ja tiedekunnan budjetti; 3) tehdä hallitukselle esitys laitoksen muodostamisesta ja lakkauttamisesta sekä päättää laitosneuvoston jäsenten määrästä; 4) päättää tohtoriohjelman perustamisesta ja lakkauttamisesta tutkijakoulun lausunnon 8 Tiedekuntaneuvosto Tiedekuntaneuvosto on tiedekunnan monijäseninen hallintoelin, jonka puheenjohtajana toimii dekaani. Varapuheenjohtajan tiedekuntaneuvosto valitsee keskuudestaan. Tiedekuntaneuvosto kehittää dekaanin johdolla tiedekunnan toimintaa kokonaisuutena yliopiston toiminnan ja talouden tavoitteiden sekä yliopiston strategian ja tiedekunnan tavoitteiden mukaisesti. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on erityisesti: 1) osallistua tiedekunnan toiminnallisten päämäärien valmisteluun ja päättää niistä yliopiston strategian puitteissa; 2) päättää vuosittain tiedekunnan toimeenpanosuunnitelmasta, toiminnan tavoitteista, henkilöstörakenteen kehittämisen painopisteistä ja talousarvion perusteista sekä seurata niiden toteutumista tiedekunnan toiminnalliset päämäärät huomioon ottaen; 3) vastata tutkimuksen ja opetuksen laadun hallinnasta; 4) päättää tiedekunnan toimintayksiköistä ja niiden toiminnan perusteista;

35 perusteista suhteessa 4 :n kohtaan hallitus päättää yksiköiden taloudellisesta itsenäisyydestä (keskustakampuksen dekaanit) -Muutos vaihtoehto 2 a: päättää talousarvion perusteista > hyväksyy talousarvion (KA-tdkn) -lisäys, kohta 11: 11) vahvistaa dekaanin esityksestä koulutusohjelmien johtajat. (VALTtdkn) -Muutos kohta 1: strategiset päämäärät > tiedekunnan toiminnan keskeiset tavoitteet (YPA) -kohtien 1 ja 2 sanamuotojen suhde 21 :ään Rehtori hyväksyy tiedekuntien, erillisten laitosten ja hallinto- ja palveluyksiköiden tavoiteohjelmat ja budjetit sekä päättää toiminnanohjausprosessista. on epäselvä (YPA) saatuaan; 5) edistää tiedekunnassa työskentelevien ja opiskelevien yhteistyötä ja tiedonkulkua. 6) ratkaista tiedekunnan kannalta laajakantoiset tai periaatteellisesti tärkeät, dekaanin toimivaltaan kuuluvat asiat, jotka dekaani on saattanut tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi. Tiedekuntaneuvoston toimikausi on neljä vuotta, kuitenkin niin, että opiskelijajäsenet valitaan kahden vuoden toimikaudeksi. Tiedekuntaneuvostossa on dekaanin lisäksi 10 tai 18 jäsentä ja varajäsentä, siten kuin rehtori tiedekuntaa kuultuaan päättää. Näiden lisäksi jäseniksi voidaan kutsua neuvoston koko toimikaudeksi yliopistoon tai tiedekuntaan kuulumattomia henkilöitä siten kuin rehtori tiedekuntaneuvoston esityksestä päättää. Valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon kuuluu edellä mainittujen jäsenten lisäksi Svenska social- och kommunalhögskolanin edustaja, jolla on puhe- ja äänivalta tiedekuntaneuvoston käsitellessä tätä yksikköä koskevia asioita. Muissa asioissa edustajalla on puhevalta. Myös yksikön rehtorilla on oikeus olla läsnä tiedekuntaneuvoston kokouksissa ja käyttää puhevaltaa. 5) valita dekaani 24 :ssä määrätyllä tavalla; 6) osallistua varadekaanien valintaan 26 :ssä määrätyllä tavalla; 7) seurata tiedekunnan ilmapiiriä ja toimintaedellytyksiä, edistää työhyvinvointia sekä tiedekunnassa työskentelevien ja opiskelevien yhteistyötä ja tiedonkulkua; 8) käsitellä ja päättää muut asiat, jotka dekaani esittää tiedekuntaneuvoston käsiteltäviksi 9) hoitaa ne tehtävät, jotka sille tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä ja muissa johtosäännöissä määrätään. Tiedekuntaneuvoston toimikausi on neljä vuotta, kuitenkin niin, että opiskelijajäsenet valitaan kahden vuoden toimikaudeksi. Tiedekuntaneuvostossa on dekaanin lisäksi 10 tai 18 jäsentä ja varajäsentä, siten kuin rehtori tiedekuntaa kuultuaan päättää. Näiden lisäksi jäseniksi voidaan kutsua neuvoston koko toimikaudeksi yliopistoon tai tiedekuntaan kuulumattomia henkilöitä siten kuin rehtori tiedekuntaneuvoston esityksestä päättää. Valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoon kuuluu edellä mainittujen jäsenten lisäksi Svenska social- och kommunalhögskolanin edustaja, jolla on puhe- ja äänivalta tiedekuntaneuvoston käsitellessä tätä yksikköä koskevia asioita. Muissa asioissa edustajalla on puhevalta. Myös yksikön rehtorilla on oikeus olla läsnä tiedekuntaneuvoston kokouksissa ja käyttää puhevaltaa.

36 Tiedekuntaneuvosto voi siirtää tiedekunnan toimintayksikön päätettäväksi asioita johtosäännön nojalla ja sen määrittelemissä rajoissa. 9 Laitosneuvosto Laitosneuvosto on laitoksen monijäseninen hallintoelin, jonka puheenjohtajana toimii laitoksen johtaja. Varapuheenjohtajan laitosneuvosto valitsee keskuudestaan. 9 Laitosneuvosto KUMOTAAN Laitosneuvosto kehittää laitoksen johtajan johdolla laitoksen toimintaa kokonaisuutena yliopiston toiminnan ja talouden tavoitteiden sekä yliopiston strategian, tiedekunnan tavoiteohjelman ja laitoksen toimintasuunnitelman mukaisesti. Laitosneuvoston tehtävänä on erityisesti, sen lisäksi, mitä tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä ja muissa johtosäännöissä määrätään: 1) kehittää laitoksen tutkimusta ja opetusta sekä osaltaan vastata niiden laadun hallinnasta; 2) käsitellä laitoksen toimintasuunnitelma sekä siihen sisältyvä henkilöstösuunnitelma ja laitoksen budjetti; 3) edistää laitoksessa työskentelevien ja opiskelevien yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä 4) ratkaista laitoksen kannalta laajakantoiset tai periaatteellisesti tärkeät, laitoksen johtajan toimivaltaan kuuluvat asiat, jotka laitoksen johtaja on saattanut

37 Muutos: Rehtori päättää erillisen laitoksen toimintayksiköiden tehtävistä, rakenteesta ja yhteistyöstä sille antamassaan työjärjestyksessä. (HiLIFE) -Mikä on erillisen laitoksen tavoiteohjelman ja budjetin suhde tiedekuntaneuvoston päättämiin/käsittelemiin strategisiin päämääriin, toiminnan tavoitteisiin, henkilöstörakenteen kehittämisen painopisteisiin, talousarvion perusteisiin (HIP) -muutos: tavoiteohjelma > toimeenpanosuunnitelma (YPA) -tiedekuntaneuvoston tai dekaanin tulisi päättää tiedekunnan alaisen erillisen laitoksen työjärjestyksestä (EL-tdkn dekaani) laitosneuvoston käsiteltäväksi. Laitosneuvoston toimikausi on neljä vuotta, kuitenkin niin, että opiskelijajäsenet valitaan kahden vuoden toimikaudeksi. Laitosneuvostossa on laitoksen johtajan lisäksi 9, 12 tai 15 jäsentä ja varajäsentä sen mukaan kuin tiedekuntaneuvosto päättää. Näiden lisäksi jäseniksi voidaan kutsua neuvoston koko toimikaudeksi laitokseen kuulumattomia henkilöitä siten kuin dekaani laitosneuvoston esityksestä päättää. 10 Erillisten laitosten ja yhteisten laitosten hallinto Erillisellä laitoksella on johtokunta, jonka toimikausi on neljä vuotta. Rehtori asettaa johtokunnan ja määrää johtokunnan puheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunnassa on ainakin yksi laitoksen henkilöstön keskuudestaan valitsema jäsen. Jos laitoksen tehtäviin kuuluu tutkintokoulutukseen osallistuminen, on johtokunnassa myös opiskelijoiden edustus. Johtokunta kehittää puheenjohtajansa johdolla ja yhteistyössä laitoksen johtajan kanssa laitoksen toimintaa kokonaisuutena yliopiston toiminnan ja talouden tavoitteiden sekä yliopiston strategian ja laitoksen tavoiteohjelman mukaisesti. 10 Erillisten laitosten ja yhteisten laitosten hallinto Erillisellä laitoksella on johtokunta, jonka toimikausi on neljä vuotta. Rehtori asettaa johtokunnan ja määrää johtokunnan puheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunnassa on ainakin yksi laitoksen henkilöstön keskuudestaan valitsema jäsen. Jos laitoksen tehtäviin kuuluu tutkintokoulutukseen osallistuminen, on johtokunnassa myös opiskelijoiden edustus. Johtokunta kehittää puheenjohtajansa johdolla ja yhteistyössä laitoksen johtajan kanssa laitoksen toimintaa kokonaisuutena yliopiston toiminnan ja talouden tavoitteiden sekä yliopiston strategian ja laitoksen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti.

38 Johtokunnan tehtävänä on erityisesti: 1) käsitellä laitoksen tavoiteohjelma ja siihen sisältyvä henkilöstösuunnitelma ja budjetti; 2) ratkaista ne asiat, jotka johtaja on niiden tärkeyden tai laajakantoisuuden vuoksi saattanut johtokunnan käsiteltäväksi. Erillisen laitoksen toiminnasta määrätään tarkemmin laitosta koskevassa johtosäännössä tai rehtorin antamassa työjärjestyksessä. Muiden yliopistojen ja laitosten kanssa yhteisten laitosten hallinnosta ja muusta toiminnasta määrätään erikseen johtosäännöllä tai rehtorin antamalla työjärjestyksellä tai sovitaan muutoin yhteistyökumppaneiden kanssa. Muuten yhteisten laitosten hallintoon noudatetaan soveltuvin osin, mitä edellä tässä pykälässä määrätään. Johtokunnan tehtävänä on erityisesti: 3) käsitellä laitoksen tavoiteohjelma ja siihen sisältyvä henkilöstösuunnitelma ja budjetti; 4) ratkaista ne asiat, jotka johtaja on niiden tärkeyden tai laajakantoisuuden vuoksi saattanut johtokunnan käsiteltäväksi. Erillisen laitoksen toiminnasta määrätään tarkemmin laitosta koskevassa johtosäännössä tai rehtorin antamassa työjärjestyksessä. Muiden yliopistojen ja laitosten kanssa yhteisten laitosten hallinnosta ja muusta toiminnasta määrätään erikseen johtosäännöllä tai rehtorin antamalla työjärjestyksellä tai sovitaan muutoin yhteistyökumppaneiden kanssa. Muuten yhteisten laitosten hallintoon noudatetaan soveltuvin osin, mitä edellä tässä pykälässä määrätään. 11 Harjoittelukoulujen neuvottelukunta Helsingin normaalilyseolla ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoululla on yliopistolaissa mainittuna yhteisenä toimielimenä neuvottelukunta. Rehtori asettaa neuvottelukunnan ja määrää neuvottelukunnan puheenjohtajan. Neuvottelukunta ohjaa ja kehittää harjoittelukoulujen toimintaa. Sen kokoonpanosta ja muista tehtävistä määrätään harjoittelukoulujen työjärjestyksessä. 11 Harjoittelukoulujen neuvottelukunta Helsingin normaalilyseolla ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoululla on yliopistolaissa mainittuna yhteisenä toimielimenä neuvottelukunta. Rehtori asettaa neuvottelukunnan ja määrää neuvottelukunnan puheenjohtajan. Neuvottelukunta ohjaa ja kehittää harjoittelukoulujen toimintaa. Sen kokoonpanosta ja muista tehtävistä määrätään harjoittelukoulujen työjärjestyksessä.

39 12 Kansainvälinen strateginen neuvottelukunta Yliopistolla on hallituksen asettama kansainvälinen strateginen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tukea hallitusta ja rehtoria tutkimukseen liittyvissä strategisissa ja tutkimuspoliittisissa sekä yliopiston profiloitumiseen ja tieteenalojen tutkimuksen tason arviointiin liittyvissä asioissa. 12 Kansainvälinen strateginen neuvottelukunta Yliopistolla on hallituksen asettama kansainvälinen strateginen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on tukea hallitusta ja rehtoria tutkimukseen liittyvissä strategisissa ja tutkimuspoliittisissa sekä yliopiston profiloitumiseen ja tieteenalojen tutkimuksen tason arviointiin liittyvissä asioissa. Muutos: Yliopiston professorin tehtävään otetut muodostavat suuren konsistorin, joka keskustelee tarvittaessa ajankohtaisista yliopiston toimintaa koskevista kysymyksistä, edistää yliopiston autonomiaa ja eri tieteenalojen yhteistoimintaa sekä ylläpitää akateemisia perinteitä yliopistossa. Konsistori voi tehdä aloitteita yliopiston toimielimille ajankohtaisista yliopistoa koskevista asioista. Suuren konsistorin puheenjohtajana toimii rehtori. (VALT-tdkn) -muutos: 3 momentin viimeinen lause Yksikön toimintayksikön yhteisistä tilaisuuksista päätetään toimintayksiköiden toiminnan perusteissa. poistettava (MM-tdkn) -lisäys: Kaikissa yksiköissä, toimintayksiköissä ja palveluyksiköissä tulee olla yksikön johtajan ja yksikön koko henkilöstön yhteisöllisyyttä ja asioiden valmistelun avoimuutta tukeva valmisteluryhmä, jonka jäsenten tulee hyvin monipuolisesti edustaa kaikkia yksikön henkilöryhmiä. Ryhmän jäsenistä päättää yksikön esimies kuultuaan yksikön yleiskokousta. (HYT; HYL kannattaa vastaavaa, ei tarkkaa muotoilua) 13 Suuri konsistori Yliopiston professorin tehtävään otetut muodostavat suuren konsistorin, joka keskustelee tarvittaessa ajankohtaisista yliopiston toimintaa koskevista kysymyksistä, edistää yliopiston autonomiaa ja eri tieteenalojen yhteistoimintaa sekä ylläpitää akateemisia perinteitä yliopistossa. Suuren konsistorin puheenjohtajana toimii rehtori. 14 Yksikkökokous Jokaisessa yliopiston yksikössä järjestetään vähintään kerran lukukaudessa koko henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen kokous, jonka yksikön johtaja kutsuu koolle. Kokouksessa käsitellään yhteisiä kehittämishankkeita, suunnitellaan toimintaa ja tiedotetaan yliopistossa meneillään olevista ajankohtaisista asioista. 13 Suuri konsistori Yliopiston professorin tehtävään otetut muodostavat suuren konsistorin, joka keskustelee tarvittaessa ajankohtaisista yliopiston toimintaa koskevista kysymyksistä, edistää yliopiston autonomiaa ja eri tieteenalojen yhteistoimintaa sekä ylläpitää akateemisia perinteitä yliopistossa. Suuren konsistorin puheenjohtajana toimii rehtori. 14 Yliopiston yksiköiden toiminnan perusteet Yliopiston yksikön toiminnassa toteutetaan valmistelun ja päätöksenteon avoimuutta sekä vuorovaikutteista johtamista ja turvataan edellytykset korkeatasoiselle toiminnalle. Yksikkö edistää toiminnassaan tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä, yliopistoyhteisön jäsenten vaikuttamismahdollisuuksia ja motivaatiota, yhdenvertaisuutta päätöksenteossa sekä tutkimuksen ja opetuksen yhteyttä.

40 -lisäys: Jokaisessa yksikössä on oltava henkilöstön kuulemiseen, viestintään ja päätösasioiden valmisteluun soveltuva yhteistyöryhmä, jossa yksikön henkilöstö on monipuolisesti edustettuna (HYLO) -lisäys 2 mom: Yksikössä järjestetään tarpeen mukaan ja vähintään kerran lukukaudessa koko henkilöstön, dosenttien ja opiskelijoiden yhteinen tilaisuus, jonka järjestämisestä yksikön johtaja vastaa. (Dosenttiyhdistys) -muutos 2 mom: yksikössä tai yksikön harkinnan mukaan sen toimintayksiköissä järjestetään kerran lukukaudessa koko henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen tilaisuus (YPA) Yksikössä järjestetään tarpeen mukaan ja vähintään kerran lukukaudessa koko henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen tilaisuus, jonka järjestämisestä yksikön johtaja vastaa. Tilaisuudessa käsitellään toiminnan kehittämistä, suunnitellaan yksikön toimintaa ja tiedotetaan yliopistossa meneillään olevista ajankohtaisista asioista. Yksikön toimintayksikön yhteisistä tilaisuuksista päätetään toimintayksiköiden toiminnan perusteissa. 4. luku Hallintoelinten toiminta 15 Jäsenet ja virkavastuu Ketään ei voida valita tai määrätä hallintoelimen jäseneksi vastoin tahtoaan. Hallintoelimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä. Jos hallintoelimen jäsenet valitaan vaalimenettelyllä, otetaan tasa-arvon vaatimukset mahdollisuuksien mukaan huomioon jo ehdokasasettelussa. Vaalin tulos on kuitenkin aina sitova. Hallintoelimen jäsenen rikosoikeudellisesta virkavastuusta säädetään rikoslaissa. 4. luku Hallintoelinten toiminta 15 Jäsenet ja virkavastuu Ketään ei voida valita tai määrätä hallintoelimen jäseneksi vastoin tahtoaan. Hallintoelimessä tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä. Jos hallintoelimen jäsenet valitaan vaalimenettelyllä, otetaan tasa-arvon vaatimukset mahdollisuuksien mukaan huomioon jo ehdokasasettelussa. Vaalin tulos on kuitenkin aina sitova. Hallintoelimen jäsenen rikosoikeudellisesta virkavastuusta säädetään rikoslaissa.

41 -kansainvälistymiskehityksen vuoksi englannin kielen asema tulisi nostaa yhdenvertaiseksi suomen ja ruotsin kanssa (HYVÄT) -muutos 2 mom: Hallintoelimen jäsenellä on oikeus hallintoelimen kokouksissa käyttää suomen, ruotsin tai englannin kieltä (HYT) 16 Kokoontuminen ja kokouskieli Hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kutsuu hallintoelimen koolle myös, jos vähintään kolmannes hallintoelimen jäsenistä pyytää sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi kiireellisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Hallintoelimen jäsenellä on oikeus hallintoelimen kokouksissa käyttää suomen tai ruotsin kieltä. Kokouksissa voidaan käyttää myös muuta kieltä ja pöytäkirja laatia tällä kielellä, jos vieraan kielen käyttäminen on tarkoituksenmukaista. 16 Kokoontuminen ja kokouskieli Hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kutsuu hallintoelimen koolle myös, jos vähintään kolmannes hallintoelimen jäsenistä pyytää sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi läsnä olevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi kiireellisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Hallintoelimen jäsenellä on oikeus hallintoelimen kokouksissa käyttää suomen tai ruotsin kieltä. Kokouksissa voidaan käyttää myös muuta kieltä ja pöytäkirja laatia tällä kielellä, jos vieraan kielen käyttäminen on tarkoituksenmukaista. 17 Päätösvaltaisuus Hallintoelin on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä, ellei erikseen toisin määrätä. Opintosuoritusta arvosteltaessa hallintoelin on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään neljä muuta jäsentä, joilla on samantasoinen opintosuoritus. Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, dekaani määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä. 17 Päätösvaltaisuus Hallintoelin on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä, ellei erikseen toisin määrätä. Opintosuoritusta arvosteltaessa hallintoelin on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään neljä muuta jäsentä, joilla on samantasoinen opintosuoritus. Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, dekaani määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä.

42 18 Esittelymenettely Kansleri, rehtori, vararehtorit, hallintojohtaja, toimialajohtaja, dekaani, laitoksen johtaja ja erillisen laitoksen johtaja sekä erillisen laitoksen johtokunnan puheenjohtaja tekevät päätöksensä esittelystä. Jos on kysymys päättäjän toimivaltaan kuuluvan tilauksen tai sopimuksen hyväksymisestä, lausunnon antamisesta tai muusta vastaavasta tilanteesta, ei esittelymenettely ole tarpeen. Esittelymenettelyä käytetään myös hallituksen ja oikeusturvalautakunnan sekä tiedekuntaneuvoston, laitosneuvoston ja erillisen laitoksen johtokunnan päätöksenteossa. Jos asia on käsittelyssä sitä varten, että hallintoelintä kuullaan tai asiasta halutaan muutoin keskustella, ei esittelymenettelyä käytetä. Esittelymenettelyä ei noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa. Esittelijän tehtävistä ja velvollisuuksista sekä esittelymenettelystä antaa rehtori tarkempia määräyksiä ja ohjeita. 18 Esittelymenettely Kansleri, rehtori, vararehtorit, hallintojohtaja, toimialajohtaja, dekaani, erillisen laitoksen johtaja sekä erillisen laitoksen johtokunnan puheenjohtaja tekevät päätöksensä esittelystä. Jos on kysymys päättäjän toimivaltaan kuuluvan tilauksen tai sopimuksen hyväksymisestä, lausunnon antamisesta tai muusta vastaavasta tilanteesta, ei esittelymenettely ole tarpeen. Esittelymenettelyä käytetään myös hallituksen ja oikeusturvalautakunnan sekä tiedekuntaneuvoston ja erillisen laitoksen johtokunnan päätöksenteossa. Jos asia on käsittelyssä sitä varten, että hallintoelintä kuullaan tai asiasta halutaan muutoin keskustella, ei esittelymenettelyä käytetä. Esittelymenettelyä ei noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa. Esittelijän tehtävistä ja velvollisuuksista sekä esittelymenettelystä antaa rehtori tarkempia määräyksiä ja ohjeita. 19 Päätösten täytäntöönpano Rehtori vastaa hallituksen päätösten täytäntöönpanosta. Asian esittelijä sekä henkilö, jonka toimialaan päätös kuuluu, huolehtivat ja vastaavat lisäksi omalta osaltaan hallintoelimen päätösten täytäntöönpanosta. 19 Päätösten täytäntöönpano Rehtori vastaa hallituksen päätösten täytäntöönpanosta. Asian esittelijä sekä henkilö, jonka toimialaan päätös kuuluu, huolehtivat ja vastaavat lisäksi omalta osaltaan hallintoelimen päätösten täytäntöönpanosta.

43 5. luku Kansleri 5. luku Kansleri 20 Kanslerin toimikausi ja tehtävät Yliopistokollegio valitsee kanslerin enintään viiden vuoden määräajaksi. Kanslerin kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä säädetään yliopistolaissa. Kansleri hoitaa laissa määrättyjä tehtäviään riippumattomana yliopiston muusta hallinnosta ja toimielimistä. Sen lisäksi mitä yliopistolaissa on säädetty kanslerin tehtävistä, kansleri myöntää professorin arvonimen ja dosentin arvon. Kansleri johtaa hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen selvittämistä. Kansleri myöntää luvan promootioiden järjestämiseen. Kanslerin ollessa estynyt tai kanslerin tehtävän ollessa avoinna kanslerin tehtäviä hoitaa rehtori. 20 Kanslerin toimikausi ja tehtävät Yliopistokollegio valitsee kanslerin enintään viiden vuoden määräajaksi. Kanslerin kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä säädetään yliopistolaissa. Kansleri hoitaa laissa määrättyjä tehtäviään riippumattomana yliopiston muusta hallinnosta ja toimielimistä. Sen lisäksi mitä yliopistolaissa on säädetty kanslerin tehtävistä, kansleri myöntää professorin arvonimen ja dosentin arvon. Kansleri johtaa hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen selvittämistä. Kansleri myöntää luvan promootioiden järjestämiseen. Kanslerin ollessa estynyt tai kanslerin tehtävän ollessa avoinna kanslerin tehtäviä hoitaa rehtori. Koulutusohjelmien johtoryhmät myös tähän lukuun (LÄ-tdkn) -3 mom terminologian (tavoiteohjelma, budjetti) pitäisi olla yhdenmukainen 8 :n käsitteiden kanssa (keskustakampuksen dekaanit) -lisäys: Rehtoriksi ei voida valita henkilöä, joka on jo toiminut kyseisessä tehtävässä kaksi kautta (BY-tdkn, Professoriliitto) 6. luku Johtaminen ja vastuu 21 Rehtori Hallitus valitsee rehtorin yliopistokollegiota kuultuaan enintään viiden vuoden määräajaksi. Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja vastaa 6. luku Johtaminen ja vastuu 21 Rehtori Hallitus valitsee rehtorin yliopistokollegiota kuultuaan enintään viiden vuoden määräajaksi. Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja vastaa

44 -muutos 1 mom: Hallitus valitsee rehtorin yliopistokollegion esityksestä enintään viiden vuoden määräajaksi. (VALT-tdkn) -muutos: tavoiteohjelma > toimeenpanosuunnitelma (YPA) yliopiston tehtävien tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta. Rehtorin kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä ja vastuusta säädetään yliopistolaissa. Rehtori hyväksyy tiedekuntien, erillisten laitosten ja hallinto- ja palveluyksiköiden tavoiteohjelmat ja budjetit sekä päättää toiminnanohjausprosessista. Rehtori tekee päätökset yliopiston pankkitilien avaamisesta ja lopettamisesta sekä tilien käyttäjistä. Rehtori edustaa yliopistoa sekä tehtäviinsä yliopistolain mukaan kuuluvissa asioissa että muissa yliopistoa koskevissa asioissa. Rehtori päättää myös siitä, kuka hänen lisäkseen on oikeutettu kirjoittamaan yliopiston toiminimen. Rehtorin sijaisen määrää hallitus. yliopiston tehtävien tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta. Rehtorin kelpoisuusvaatimuksista sekä tehtävistä ja vastuusta säädetään yliopistolaissa. Rehtori hyväksyy tiedekuntien, erillisten laitosten ja hallinto- ja palveluyksiköiden toimeenpanosuunnitelmat ja budjetit sekä päättää toiminnanohjausprosessista. Rehtori tekee päätökset yliopiston pankkitilien avaamisesta ja lopettamisesta sekä tilien käyttäjistä. Rehtori edustaa yliopistoa sekä tehtäviinsä yliopistolain mukaan kuuluvissa asioissa että muissa yliopistoa koskevissa asioissa. Rehtori päättää myös siitä, kuka hänen lisäkseen on oikeutettu kirjoittamaan yliopiston toiminimen. Rehtorin sijaisen määrää hallitus. 22 Vararehtori Hallitus päättää vararehtorien lukumäärästä ja vastuualueista sekä valitsee vararehtorit rehtorin esityksestä enintään viiden vuoden määräajaksi. Vararehtorien tarkemmasta työnjaosta päättää rehtori. Vararehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on vararehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. 22 Vararehtori Hallitus päättää vararehtorien lukumäärästä ja vastuualueista sekä valitsee vararehtorit rehtorin esityksestä enintään viiden vuoden määräajaksi. Vararehtorien tarkemmasta työnjaosta päättää rehtori. Vararehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on vararehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito.

45 Yhden vararehtorin tulee yliopistolain mukaan olla ruotsinkielistä opetusta antavaan professorin tehtävään otettu, jollei tällaiseen tehtävään otettu ole yliopiston rehtorina. Yhden vararehtorin tulee yliopistolain mukaan olla ruotsinkielistä opetusta antavaan professorin tehtävään otettu, jollei tällaiseen tehtävään otettu ole yliopiston rehtorina. -lisäys 4 mom: Hallintojohtajalla sekä opetuksen ja tutkimuksen alan toimialajohtajilla tulee olla tohtorin tutkinto ja hyvä korkeakoulumaailman tuntemus. (VALT-tdkn) 23 Hallintojohtaja ja toimialajohtaja Hallintojohtaja johtaa yliopiston yleistä hallintoa rehtorin tukena ja vastaa yliopiston hallinnon tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta, seuraa yliopistoa koskevia asioita ja tekee aloitteita yliopiston hallinnon kehittämiseksi sekä hoitaa muut rehtorin hänelle osoittamat tehtävät. Hallintojohtaja toimii myös yliopiston hallituksen pääsihteerinä. Toimialajohtaja ohjaa ja kehittää toimialansa vastuulle kuuluvia asioita koko yliopiston tasolla ja vastaa asioiden käytännön ohjeistuksesta. Lisäksi toimialajohtaja vastaa oman toimialansa tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta toiminnasta. Hallintojohtajalle ja toimialajohtajalle kuuluu kokonaisvastuu johtamansa yksikön henkilöstöasioista ja taloudesta sekä omaisuudesta. 23 Hallintojohtaja ja toimialajohtaja Hallintojohtaja johtaa yliopiston yleistä hallintoa rehtorin tukena ja vastaa yliopiston hallinnon tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta, seuraa yliopistoa koskevia asioita ja tekee aloitteita yliopiston hallinnon kehittämiseksi sekä hoitaa muut rehtorin hänelle osoittamat tehtävät. Hallintojohtaja toimii myös yliopiston hallituksen pääsihteerinä. Toimialajohtaja ohjaa ja kehittää toimialansa vastuulle kuuluvia asioita koko yliopiston tasolla ja vastaa asioiden käytännön ohjeistuksesta. Lisäksi toimialajohtaja vastaa oman toimialansa tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta toiminnasta. Hallintojohtajalle ja toimialajohtajalle kuuluu kokonaisvastuu johtamansa yksikön henkilöstöasioista ja taloudesta sekä omaisuudesta. Vaihtoehto a: Kannatus: HYY, BY-tdkn, FA-tdkn, HU-tdkn, KA-tdkn, LÄ-tdkn, MM-tdkn, OIK-tdkn, TEOL-tdkn, VALT-tdkn, HYVÄT, HYHY, HYT, Professoriliitto, HYL, HYLO, Kannunvalajat, kollegio 24 Dekaanin valinta ja kelpoisuusvaatimukset Hallitus ottaa dekaanin rehtorin esityksestä enintään viiden vuoden määräajaksi. 24 Dekaanin valinta ja kelpoisuusvaatimukset Dekaanin tehtävä ilmoitetaan haettavaksi. Tiedekuntaneuvosto ottaa dekaanin enintään viiden

46 Vaihtoehto b: Kannatus: Mat-lun dekaani, Dosenttiyhdistys Vaihtoehto valmisteluryhmään nimeämisestä, kannatus -a) Rehtori: FA-tdkn, LÄ-tdkn, HYHY, HYL, HYLO -b) Tiedekuntaneuvosto: HYY, BY-tdkn, EL-tdk KHPO-osasto, MM-tdkn, TEOL-tdkn, VALT-tdkn, Kannunvalajat Muutos: Hallitus vahvistaa dekaanin valinnan tiedekuntaneuvoston esityksen mukaisesti, ellei erityisistä syistä muuta johdu (keskustakampuksen dekaanit) Lisäys: Dekaaniksi ei voida valita henkilöä, joka on jo toiminut kyseisessä tehtävässä kaksi kautta (BY-tdkn, Professoriliitto) Muutos: Hallitus voi rehtorin esityksestä vapauttaa dekaanin tehtävästään (BY-tdkn) Muutos: Tiedekuntaneuvosto valitsee dekaanin suoraan vaaleilla. Valintaa varten tiedekuntaneuvosto voi kutsua 1 2 lisäjäsentä, joilla on kokemusta akateemisesta johtamisesta (EL-tdkn) Muutos: Tiedekuntaneuvosto voi perustellusta syystä vapauttaa dekaanin tehtävästään (VALTtdkn) Rehtori asettaa dekaanin rekrytointia hoitamaan valmisteluryhmän. Tiedekuntaneuvoston professoreita, henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat ryhmät valitsevat valmisteluryhmään kukin yhden jäsenen. Rehtori nimeää ryhmään 1 2 jäsentä. Valmisteluryhmä haastattelee parhaaksi arvioimansa hakijat ja hoitaa muut hakijoiden ansioiden arviointiin liittyvät toimenpiteet. Rehtori voi antaa rekrytointiin liittyviä tarkempia menettelyohjeita. Valmisteluryhmä kuulee tiedekuntaneuvostoa ennen kuin se jättää esityksensä rehtorille. Hallitus voi rehtorin esityksestä vapauttaa dekaanin tehtävästään. Dekaaniksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on dekaanin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Dekaanilla tulee olla yliopistomaailman tuntemusta sekä kokemusta tiedekunnan piiriin kuuluvan tieteenalan johtamisesta. vuoden määräajaksi. Dekaaniksi ei voida valita henkilöä, joka on toiminut dekaanin tehtävässä kaksi edellistä kautta. Tiedekuntaneuvosto asettaa dekaanin valintaa valmistelemaan valmisteluryhmän. Tiedekuntaneuvoston professoreita, henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat ryhmät valitsevat valmisteluryhmään kukin yhden jäsenen. Rehtori nimeää ryhmään lisäksi 1 2 jäsentä, joilla on kokemusta akateemisesta johtamisesta. Valmisteluryhmä haastattelee parhaiksi arvioimansa hakijat ja hoitaa muut hakijoiden ansioiden arviointiin liittyvät toimenpiteet. Tiedekuntaneuvosto voi antaa valinnan valmisteluun liittyviä tarkempia menettelyohjeita. Valmisteluryhmä tekee tiedekuntaneuvostolle esityksen dekaanin tehtävään valittavasta hakijasta. Rehtori voi perustellusta syystä vapauttaa dekaanin tehtävästään. Dekaaniksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on dekaanin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Dekaanilla tulee olla yliopistomaailman tuntemusta sekä kokemusta tiedekunnan piiriin kuuluvan tieteenalan johtamisesta.

47 Vaihtoehto 3 a) Kannatus: HYY, BY-tdkn, EL-tdkn + osastot, FA-tdkn, KA-tdkn, LÄ-tdkn, MM-tdkn, OIK-tdkn, TEOL-tdkn, VALT-tdkn, HYVÄT, HYHY, HYT, Professoriliitto, HYL, HYLO, kollegio Muutos 1 mom: Dekaanille kuuluu vastuu tiedekunnan henkilöstöasioista ja taloudesta sekä tiedekunnan hallinnassa olevasta omaisuudesta. (keskustakampuksen dekaanit, EL-tdkn dekaani) 25 Dekaanin tehtävät Dekaani johtaa tiedekunnan toimintaa ja vastaa tiedekunnan tehtävien tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta. Dekaanille kuuluu kokonaisvastuu tiedekunnan henkilöstöasioista ja taloudesta sekä omaisuudesta. Dekaani vastaa tiedekunnan yleisestä toiminnasta sekä päättää tiedekunnan sisäisistä asioista, ellei asia säädöksen tai määräyksen mukaan kuulu jonkun muun toimivaltaan tai ellei dekaani ole siirtänyt asiaa varadekaanin päätettäväksi ja vastuulle. Dekaani valmistelee tiedekunnan tavoiteohjelman ja hyväksyy laitoksen toimintasuunnitelman ja budjetin. Jos dekaani on esteellinen tai estynyt, toimii sijaisena dekaanin määräämä varadekaani. 25 Dekaanin tehtävät Dekaani johtaa tiedekunnan toimintaa ja vastaa tiedekunnan ja tiedekunnan vastuulla olevien tehtävien tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta. Dekaanille kuuluu vastuu tiedekuntaneuvoston päätösten valmistelusta ja toteuttamisesta, tiedekunnan henkilöstöasioista ja taloudesta sekä tiedekunnan hallinnassa olevasta omaisuudesta. Dekaani vastaa tiedekunnan yleisestä toiminnasta sekä päättää tiedekunnan sisäisistä asioista, ellei asia säädöksen tai määräyksen mukaan kuulu jonkun muun toimivaltaan tai ellei dekaani ole siirtänyt asiaa varadekaanin päätettäväksi ja vastuulle. Dekaanin tehtävänä on erityisesti: 1) huolehtia tiedekunnan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä 2) ohjata ja valvoa tiedekunnan toimintaa niin, että tiedekunta pystyy hoitamaan tehtävänsä hyvin ja tuloksellisesti; 3) valmistella tiedekunnan toimeenpanosuunnitelma, toiminnalliset päämäärät, tiedekunnan tavoitteet, henkilöstörakenteen kehittämisen painopisteet ja talousarvion perusteet tiedekuntaneuvoston päätettäväksi; 4) laatia talousarvion perusteiden pohjalta tiedekunnan budjetti;

48 5) johtaa tiedekuntaneuvoston työskentelyä niin, että sen tehtävät tulevat hoidetuksi tehokkaasti, suunnitelmallisesti ja tarkoituksenmukaisesti; 6) päättää tiedekunnan henkilöstön ottamisesta siltä osin kuin rehtori on siirtänyt päätösvallan dekaanille; 7) huolehtia siitä, että 14 :ssä määritellyt perusteet toteutuvat tiedekunnan toiminnassa. Dekaani voi siirtää tehtäviään varadekaanille tai varadekaaneille. Jos dekaani on esteellinen tai estynyt, sijaisena toimii dekaanin määräämä varadekaani. -lisäys 2 mom: Yksi varadekaaneista vastaa erityisesti opetuksesta ja koulutusohjelmista (HYY) -muutos 2 mom: Varadekaanien lukumäärästä, tehtävistä, valinnasta ja varadekaanin toimimisesta dekaanin sijaisena päättää tiedekuntaneuvosto dekaanin esityksestä. (VALT-tdkn) -lisäys 2 mom: Yksi varadekaaneista tulee nimittää opetusvaradekaaniksi, jonka vastuulla on erityisesti yhteydenpito tiedekunnan vastuulla oleviin koulutusohjelmiin (HYL) -muutos 4 mom: Varadekaani vastaa tehtäväpiiriinsä kuuluvista asioista. Lisäksi varadekaani tukee dekaania tiedekunnan kehittämisessä, yliopiston strategian toimeenpanossa ja tiedekuntaan kuuluvien yksiköiden yhteistyön edistämisessä dekaanin määräämällä tehtäväalueella sekä hoitaa muut 26 Varadekaani Tiedekunnassa voi olla yksi tai useampi varadekaani. Varadekaanien lukumäärästä, tehtävistä, valinnasta ja varadekaanin toimimisesta dekaanin sijaisena päättää dekaani tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Varadekaaniksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on varadekaanin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Varadekaanilla tulee olla kokemusta tiedekunnan piiriin kuuluvan tieteenalan johtamisesta. Varadekaani tukee dekaania tiedekunnan kehittämisessä, yliopiston strategian toimeenpanossa ja tiedekuntaan kuuluvien 26 Varadekaani Tiedekunnassa on yksi tai useampi varadekaani. Varadekaanien lukumäärästä, tehtävistä, valinnasta ja varadekaanin toimimisesta dekaanin sijaisena päättää dekaani tiedekuntaneuvostoa kuultuaan. Varadekaaniksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on varadekaanin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Varadekaanilla tulee olla kokemusta tiedekunnan piiriin kuuluvan tieteenalan johtamisesta. Varadekaani tukee dekaania tiedekunnan kehittämisessä, yliopiston strategian toimeenpanossa ja tiedekuntaan kuuluvien

49 dekaanin hänelle osoittamat tehtävät. (VALTtdkn) yksiköiden yhteistyön edistämisessä dekaanin määräämällä tehtäväalueella sekä hoitaa muut dekaanin hänelle osoittamat tehtävät. 27 Laitoksen johtajan valinta ja kelpoisuusvaatimukset yksiköiden yhteistyön edistämisessä dekaanin määräämällä tehtäväalueella sekä hoitaa muut dekaanin hänelle osoittamat tehtävät. 27 Laitoksen johtajan valinta ja kelpoisuusvaatimukset Rehtori ottaa laitoksen johtajan dekaanin esityksestä enintään viiden vuoden määräajaksi. Dekaani asettaa laitoksen johtajan rekrytointia hoitamaan valmisteluryhmän. Laitosneuvoston professoreita, henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat ryhmät valitsevat valmisteluryhmään kukin yhden jäsenen. Dekaani nimeää ryhmään 1-2 jäsentä. KUMOTAAN Valmisteluryhmä haastattelee parhaaksi arvioimansa hakijat ja hoitaa muut hakijoiden ansioiden arviointiin liittyvät toimenpiteet. Dekaani voi antaa rekrytointiin liittyviä tarkempia menettelyohjeita. Valmisteluryhmä kuulee laitosneuvostoa ennen kuin se jättää esityksensä dekaanille. Rehtori voi dekaanin esityksestä vapauttaa laitoksen johtajan tehtävästään. Laitoksen johtajaksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on laitoksen johtajan tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Laitoksen johtajalla tulee olla yliopistomaailman tuntemusta sekä kokemusta laitoksen piiriin kuuluvan tieteenalan johtamisesta.

50 28 Laitoksen johtajan tehtävät Laitoksen johtaja johtaa laitoksen toimintaa ja vastaa laitoksen tehtävien tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta. Laitoksen johtajalle kuuluu kokonaisvastuu laitoksen henkilöstöasioista ja taloudesta sekä omaisuudesta. 28 Laitoksen johtajan tehtävät KUMOTAAN Laitoksen johtaja vastaa laitoksen yleisestä toiminnasta sekä päättää laitoksen sisäisistä asioista, ellei asia säädöksen tai määräyksen mukaan kuulu jonkun muun toimivaltaan tai ellei laitoksen johtaja ole siirtänyt asiaa laitoksen varajohtajan päätettäväksi ja vastuulle. Laitoksen johtaja valmistelee laitoksen toimintasuunnitelman ja budjetin. Jos laitoksen johtaja on esteellinen tai estynyt, toimii sijaisena laitoksen johtajan määräämä varajohtaja. 29 Laitoksen varajohtaja Laitoksella voi olla yksi tai useampi varajohtaja. 29 Laitoksen varajohtaja KUMOTAAN Varajohtajien lukumäärästä, tehtävistä, valinnasta ja varajohtajan toimimisesta laitoksen johtajan sijaisena päättää laitoksen johtaja laitosneuvostoa kuultuaan. Laitoksen varajohtajaksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on varajohtajan tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä

51 Erillislaitoksista puhuttaessa vaikuttaa tarkoitetun vain rehtorin alaisia erillisiä toimintayksiköitä, mutta kuitenkin johtosääntö tunnistaa myös yksiköiden alaisia erillislaitoksia (esim. Aleksanteri-instituutti). (VALT-tdkn) osoitettu hyvä johtamistaito. Laitoksen varajohtajalla tulee olla kokemusta laitoksen piiriin kuuluvan tieteenalan johtamisesta. Laitoksen varajohtaja tukee laitoksen johtajaa laitoksen kehittämisessä ja yliopiston strategian toimeenpanossa laitoksen johtajan määräämällä tehtäväalueella sekä hoitaa muut laitoksen johtajan hänelle osoittamat tehtävät. 30 Erillisen laitoksen ja yhteisen laitoksen johtaja Rehtori ottaa erillisen laitoksen ja yhteisen laitoksen johtajan. Johtaja johtaa laitoksen toimintaa ja vastaa laitoksen tehtävien tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta. Johtajalle kuuluu kokonaisvastuu laitoksen henkilöstöasioista ja taloudesta sekä omaisuudesta. Johtaja vastaa laitoksen yleisestä toiminnasta sekä päättää laitoksen sisäisistä asioista, ellei asia kuulu jonkun muun toimivaltaan tai ellei johtaja ole siirtänyt asiaa nimeämänsä varajohtajan päätettäväksi ja vastuulle. Johtaja valmistelee laitoksen tavoiteohjelman ja budjetin sekä vastaa johtokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä johtokunnan päätösten toimeenpanosta. 30 Erillisen laitoksen ja yhteisen laitoksen johtaja Rehtori ottaa erillisen laitoksen ja yhteisen laitoksen johtajan. Johtaja johtaa laitoksen toimintaa ja vastaa laitoksen tehtävien tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta. Johtajalle kuuluu kokonaisvastuu laitoksen henkilöstöasioista ja taloudesta sekä omaisuudesta. Johtaja vastaa laitoksen yleisestä toiminnasta sekä päättää laitoksen sisäisistä asioista, ellei asia kuulu jonkun muun toimivaltaan tai ellei johtaja ole siirtänyt asiaa nimeämänsä varajohtajan päätettäväksi ja vastuulle. Johtaja valmistelee laitoksen tavoiteohjelman ja budjetin sekä vastaa johtokunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä johtokunnan päätösten toimeenpanosta. 31 Harjoittelukoulujen johtava 31 Harjoittelukoulujen johtava

52 rehtori Helsingin normaalilyseolla ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoululla on yhteinen johtava rehtori, joka vastaa yliopistolain mukaisesti harjoittelukoulujen toiminnasta. Johtava rehtori vastaa harjoittelukoulujen muodostaman yksikön tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta toiminnasta. Hänelle kuuluu kokonaisvastuu yksikön henkilöstöasioista ja taloudesta sekä omaisuudesta. rehtori Helsingin normaalilyseolla ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoululla on yhteinen johtava rehtori, joka vastaa yliopistolain mukaisesti harjoittelukoulujen toiminnasta. Johtava rehtori vastaa harjoittelukoulujen muodostaman yksikön tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta toiminnasta. Hänelle kuuluu kokonaisvastuu yksikön henkilöstöasioista ja taloudesta sekä omaisuudesta. 7. luku Kelpoisuusvaatimukset 7. luku Kelpoisuusvaatimukset Lisäys: Yliopistoasetuksessa säädetyn opetuskielen, suomen tai ruotsin kielen taidon voi osoittaa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa valtionhallinnon asetuksessa (481/2003) säädetyillä tavoilla: joko suorittamalla valtion kielitutkinnon arvosanalla erinomainen, suorittamalla yleisen kielitutkinnon kaikki osakokeet taitotasolla 6 tai osoittamalla asetuksen 15 :n mukaisesti kielitaitonsa opintojen yhteydessä suorittamalla kypsyysnäytteen koulusivistyskielellään. Kielitaidon voi myös osoittaa suomalaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa suoritetulla kokeella, jonka perusteella hakijalla on katsottu olevan riittävä kielitaito asianomaisen yliopiston tai korkeakoulun vastaavaan opetustehtävään. Kielitaidon voi lisäksi osoittaa muulla vastaavalla tavalla. (SvN) 32 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopiston tehtävään valittavalta edellytetään sellaista koulutusta, kokemusta ja kielitaitoa kuin kyseisen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Nämä edellytykset määritellään kunkin tehtävän osalta ennen kuin tehtävää ryhdytään täyttämään. Yliopistoasetuksessa säädetyn kielitaidon ja tehtävän edellyttämän muun kielitaidon hallinta tulee varmistaa hakuasiakirjojen ja mahdollisesti annettavan opetusnäytteen perusteella ennen kuin tehdään päätös henkilön ottamisesta työsuhteeseen. Jos opetus- ja tutkimustehtävää hakee ulkomaalainen tai Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen tai joka ei ole saanut 32 Yleiset kelpoisuusvaatimukset Yliopiston tehtävään valittavalta edellytetään sellaista koulutusta, kokemusta ja kielitaitoa kuin kyseisen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Nämä edellytykset määritellään kunkin tehtävän osalta ennen kuin tehtävää ryhdytään täyttämään. Yliopistoasetuksessa säädetyn kielitaidon ja tehtävän edellyttämän muun kielitaidon hallinta tulee varmistaa hakuasiakirjojen ja mahdollisesti annettavan opetusnäytteen perusteella ennen kuin tehdään päätös henkilön ottamisesta työsuhteeseen. Jos opetus- ja tutkimustehtävää hakee ulkomaalainen tai Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen tai joka ei ole saanut

53 koulusivistystään suomen tai ruotsin kielellä, voidaan hänelle myöntää ilman erillistä hakemusta erivapaus yliopistoasetuksessa säädetyn suomen ja ruotsin kielen taidon hallitsemisesta. Erivapauden myöntää se toimielin tai henkilö, joka tehtävään ottaa. Täytettäessä professorin tehtävää erivapauden myöntää dekaani tai erillisessä laitoksessa sen johtokunnan puheenjohtaja. Opetus- ja tutkimustehtävään valittavalta ulkomaalaiselta tai Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen, voidaan tarvittaessa edellyttää suomen tai ruotsin kielen kohtuullista oppimista tietyn ajan kuluessa. Tästä edellytyksestä mainitaan hakuilmoituksessa. Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäviin vaadittavista tutkinnoista ja muista ansioista määrätään erikseen tässä johtosäännössä. koulusivistystään suomen tai ruotsin kielellä, voidaan hänelle myöntää ilman erillistä hakemusta erivapaus yliopistoasetuksessa säädetyn suomen ja ruotsin kielen taidon hallitsemisesta. Erivapauden myöntää se toimielin tai henkilö, joka tehtävään ottaa. Täytettäessä professorin tehtävää erivapauden myöntää dekaani tai erillisessä laitoksessa sen johtokunnan puheenjohtaja. Opetus- ja tutkimustehtävään valittavalta ulkomaalaiselta tai Suomen kansalaiselta, joka ei ole syntyperäinen, voidaan tarvittaessa edellyttää suomen tai ruotsin kielen kohtuullista oppimista tietyn ajan kuluessa. Tästä edellytyksestä mainitaan hakuilmoituksessa. Opetus- ja tutkimushenkilöstön tehtäviin vaadittavista tutkinnoista ja muista ansioista määrätään erikseen tässä johtosäännössä. 33 Erityiset kelpoisuusvaatimukset Jos tehtävään kuuluu jonkun yksikön tai toimialan johtaminen, siihen valittavalta henkilöltä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, perehtyneisyyttä tehtäväalaan ja tehtävän edellyttämää johtamiskokemusta. Erillisen tutkimuslaitoksen johtajalta ja tiedekuntaan kuuluvan tutkimusyksikön johtajalta vaaditaan kuitenkin tohtorin tutkinto. Lisäksi tässä tehtävässä tarvitaan taitoa toimia akateemisena johtajana. 33 Erityiset kelpoisuusvaatimukset Jos tehtävään kuuluu jonkun yksikön tai toimialan johtaminen, siihen valittavalta henkilöltä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, perehtyneisyyttä tehtäväalaan ja tehtävän edellyttämää johtamiskokemusta. Erillisen tutkimuslaitoksen johtajalta ja tiedekuntaan kuuluvan tutkimusyksikön johtajalta vaaditaan kuitenkin tohtorin tutkinto. Lisäksi tässä tehtävässä tarvitaan taitoa toimia akateemisena johtajana. 34 Professori 34 Professori

54 Professorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa, korkeatasoista tieteellistä pätevyyttä, kokemusta tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, kykyä antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä, sekä näyttöjä edustamansa tutkimusalan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi professorin tehtävässä tarvitaan taitoa toimia akateemisena johtajana. Hakijan ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tieteelliset julkaisut ja muut tutkimustulokset, joilla on tieteellistä arvoa, opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte sekä osallistuminen tohtorikoulutukseen. Lisäksi otetaan huomioon hakijan aktiivisuus tiedeyhteisön toiminnassa, menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa, ulkomainen tieteellinen työskentely ja kansainväliset luottamustehtävät sekä johtamis- ja vuorovaikutustaidot. Professorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa, korkeatasoista tieteellistä pätevyyttä, kokemusta tieteellisen tutkimuksen johtamisesta, kykyä antaa korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä, sekä näyttöjä edustamansa tutkimusalan kansainvälisestä yhteistyöstä. Lisäksi professorin tehtävässä tarvitaan taitoa toimia akateemisena johtajana. Hakijan ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tieteelliset julkaisut ja muut tutkimustulokset, joilla on tieteellistä arvoa, opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte sekä osallistuminen tohtorikoulutukseen. Lisäksi otetaan huomioon hakijan aktiivisuus tiedeyhteisön toiminnassa, menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa, ulkomainen tieteellinen työskentely ja kansainväliset luottamustehtävät sekä johtamis- ja vuorovaikutustaidot. -muutos 1 mom: Työelämäprofessoriksi voidaan ottaa tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on huomattavien tieteellisten ansioiden lisäksi yliopistomaailman ulkopuolisessa työelämässä saavutettuja erityisen merkittäviä ansioita ja kokemusta, joista on hyötyä yliopiston toiminnalle. (VALT-tdkn) 35 Työelämäprofessori (Professor of practice) Työelämäprofessoriksi voidaan ottaa tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on yliopistomaailman ulkopuolisessa työelämässä saavutettuja erityisen merkittäviä ansioita ja kokemusta, joista on hyötyä yliopiston toiminnalle. Tehtävä täytetään kutsusta ja se on aina 35 Työelämäprofessori (Professor of practice) Työelämäprofessoriksi voidaan ottaa tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on yliopistomaailman ulkopuolisessa työelämässä saavutettuja erityisen merkittäviä ansioita ja kokemusta, joista on hyötyä yliopiston toiminnalle. Tehtävä täytetään kutsusta ja se on aina

55 määräaikainen. määräaikainen. 36 Tutkimusjohtaja ja yliintendentti Tutkimusjohtajan ja yli-intendentin tehtävään valittavalta edellytetään vastaavia ansioita kuin professorin tehtävään, kuitenkin niin, että ansioita arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon tieteellinen työ ja tuloksellinen toiminta tutkimusryhmän johtamisessa sekä menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa ja näytöt kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä. 36 Tutkimusjohtaja ja yliintendentti Tutkimusjohtajan ja yli-intendentin tehtävään valittavalta edellytetään vastaavia ansioita kuin professorin tehtävään, kuitenkin niin, että ansioita arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon tieteellinen työ ja tuloksellinen toiminta tutkimusryhmän johtamisessa sekä menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa ja näytöt kansainvälisestä tutkimusyhteistyöstä. 37 Apulaisprofessori Vakinaistamispolku (tenure track) -järjestelmään kuuluvaan apulaisprofessorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa. Lisäksi edellytetään julkaisuilla ja muutoin osoitettua kykyä ja motivoitumista tieteelliselle uralle. Hakijan ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tutkimustyön ja opetusansioiden lisäksi menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa sekä ulkomainen tieteellinen työskentely ja muu kansainvälinen kokemus. 37 Apulaisprofessori Vakinaistamispolku (tenure track) -järjestelmään kuuluvaan apulaisprofessorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa. Lisäksi edellytetään julkaisuilla ja muutoin osoitettua kykyä ja motivoitumista tieteelliselle uralle. Hakijan ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tutkimustyön ja opetusansioiden lisäksi menestyminen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkimisessa sekä ulkomainen tieteellinen työskentely ja muu kansainvälinen kokemus. 38 Yliopistonlehtori ja kliininen opettaja 38 Yliopistonlehtori ja kliininen opettaja

56 Yliopistonlehtorin ja kliinisen opettajan tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa tohtorin tutkintoa ja kykyä antaa laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä. Kliinisen opettajan tehtävään voidaan kuitenkin ottaa soveltuvan lisensiaatin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Yliopistonlehtorin ja kliinisen opettajan tehtäviin hakeneiden henkilöiden ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tieteelliset julkaisut ja muut tutkimustulokset, joilla on tieteellistä arvoa, opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte. Jos yliopistonlehtorin tai kliinisen opettajan tehtävä on määritelty opetuspainotteiseksi, annetaan valinnassa erityistä painoa opetuskokemukselle, pedagogiselle koulutukselle, taidolle tuottaa oppimateriaalia, muille opetustoimessa saavutetuille ansioille ja tarvittaessa opetusnäytteelle. Jos yliopistonlehtorin tai kliinisen opettajan tehtävä on määritelty tutkimuspainotteiseksi, annetaan valinnassa erityistä painoa tieteellisille julkaisuille ja muille tutkimustuloksille, joilla on tieteellistä arvoa sekä muulle aktiivisuudelle tutkimustyössä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Yliopistonlehtorin ja kliinisen opettajan tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa tohtorin tutkintoa ja kykyä antaa laadukasta tutkimukseen perustuvaa opetusta ja ohjata opinnäytteitä. Kliinisen opettajan tehtävään voidaan kuitenkin ottaa soveltuvan lisensiaatin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on erittäin hyvin perehtynyt tehtäväalaan. Yliopistonlehtorin ja kliinisen opettajan tehtäviin hakeneiden henkilöiden ansioita arvioitaessa otetaan huomioon tieteelliset julkaisut ja muut tutkimustulokset, joilla on tieteellistä arvoa, opetuskokemus ja pedagoginen koulutus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja tarvittaessa opetusnäyte. Jos yliopistonlehtorin tai kliinisen opettajan tehtävä on määritelty opetuspainotteiseksi, annetaan valinnassa erityistä painoa opetuskokemukselle, pedagogiselle koulutukselle, taidolle tuottaa oppimateriaalia, muille opetustoimessa saavutetuille ansioille ja tarvittaessa opetusnäytteelle. Jos yliopistonlehtorin tai kliinisen opettajan tehtävä on määritelty tutkimuspainotteiseksi, annetaan valinnassa erityistä painoa tieteellisille julkaisuille ja muille tutkimustuloksille, joilla on tieteellistä arvoa sekä muulle aktiivisuudelle tutkimustyössä sekä kotimaassa että kansainvälisesti. 39 Yliopistotutkija, vanhempi tutkija, tutkimuskoordinaattori ja intendentti 39 Yliopistotutkija, vanhempi tutkija, tutkimuskoordinaattori ja intendentti

57 Yliopistotutkijan, vanhemman tutkijan, tutkimuskoordinaattorin ja intendentin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja näyttöjä tieteellisestä tutkimustyöstä sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa. Yliopistotutkijan, vanhemman tutkijan ja intendentin tehtävä edellyttää kykyä johtaa tutkimusryhmää ja hankkia täydentävää tutkimusrahoitusta. Tutkimuskoordinaattorin tehtävässä tarvitaan erityisesti kykyä hallinnoida tutkimusprojekteja ja niiden taloutta. Näitä tehtäviä täytettäessä arvostetaan ulkomaista tieteellistä työskentelyä ja näyttöjä kansainvälisestä yhteistyöstä. 40 Tutkijatohtori Tutkijatohtorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa. Yliopistotutkijan, vanhemman tutkijan, tutkimuskoordinaattorin ja intendentin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja näyttöjä tieteellisestä tutkimustyöstä sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa. Yliopistotutkijan, vanhemman tutkijan ja intendentin tehtävä edellyttää kykyä johtaa tutkimusryhmää ja hankkia täydentävää tutkimusrahoitusta. Tutkimuskoordinaattorin tehtävässä tarvitaan erityisesti kykyä hallinnoida tutkimusprojekteja ja niiden taloutta. Näitä tehtäviä täytettäessä arvostetaan ulkomaista tieteellistä työskentelyä ja näyttöjä kansainvälisestä yhteistyöstä. 40 Tutkijatohtori Tutkijatohtorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja kykyä itsenäiseen tieteelliseen työhön sekä tehtävässä tarvittavaa opetustaitoa. 41 Yliopisto-opettaja Yliopisto-opettajan tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja kokemusta opetustyöstä. Erityisesti arvostetaan pedagogista koulutusta, taitoa tuottaa oppimateriaalia ja antaa opetusta monipuolisesti. 41 Yliopisto-opettaja Yliopisto-opettajan tehtävään valittavalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja kokemusta opetustyöstä. Erityisesti arvostetaan pedagogista koulutusta, taitoa tuottaa oppimateriaalia ja antaa opetusta monipuolisesti. -nimike muutettava esim. nuoremmaksi tutkijaksi (VALT-tdkn) 42 Tohtorikoulutettava 42 Tohtorikoulutettava

58 -nimike muutettava väitöskirjatutkijaksi ja käsite jatko-opinnot tohtoriopinnoiksi (HYVÄT) -nimike muutettava väitöskirjatutkijaksi (HYT, HYL, HYLO) -muutos 1 mom: Tohtorikoulutettavan tehtävään valittavalta edellytetään, että hänellä on tohtorin tutkinnon suoritusoikeus Helsingin yliopistossa (rehtorin päätöksen mukaisesti, Tohtorikoulutusjory, tohtorikoulutusjoryn sihteeri) -tiedekunnassa vahvistettua jatkoopiskelujärjestelmää ei enää ole, vaan tohtoriohjelmien valintaperusteet (tohtorikoulutusjoryn sihteeri) Tohtorikoulutettavan tehtävään valittavalta edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa ja hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa. Lisäksi edellytetään tutkinnon suorittamisen yhteydessä ja muutoin osoitettua kykyä ja motivoitumista jatkoopintoihin ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen opinto- ja tutkimussuunnitelman mukaisesti. Tohtorikoulutettavaksi voidaan ottaa myös perustutkinto-opintojen ohella jatko-opintoja suorittava opiskelija, jos tämä perustuu tiedekunnassa vahvistettuun jatkoopiskelujärjestelmään. 43 Harjoittelukoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Tohtorikoulutettavan tehtävään valittavalta edellytetään, että hänellä on ylempi korkeakoulututkinto ja tohtorin tutkinnon suoritusoikeus Helsingin yliopistossa tai että hän saa tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden Helsingin yliopistoon työsuhteen alkuun sijoittuvan koeajan kuluessa. Lisäksi edellytetään hyväksyttyä tutkimussuunnitelmaa, tutkinnon suorittamisen yhteydessä ja muutoin osoitettua kykyä ja motivoitumista jatko-opintoihin ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen opinto- ja tutkimussuunnitelman mukaisesti. Poikkeustapauksessa tohtorikoulutettavaksi voidaan ottaa myös alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opintojen ohella jatkoopintoja suorittava opiskelija, jos tämä perustuu tiedekunnan tohtoriohjelmien valintaperusteisiin. 43 Harjoittelukoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset Harjoittelukoulujen johtavan rehtorin, perusopetuksen ja lukion rehtorin sekä apulaisrehtorin, lehtorin ja päätoimisen tuntiopettajan tulee täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksessa (986/1998) säädetyt kelpoisuusehdot. Harjoittelukoulujen johtavan rehtorin, perusopetuksen ja lukion rehtorin sekä apulaisrehtorin, lehtorin ja päätoimisen tuntiopettajan tulee täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusasetuksessa (986/1998) säädetyt kelpoisuusehdot. Muut tehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta tärkeät edellytykset määritellään kunkin tehtävän osalta ennen kuin tehtävää ryhdytään täyttämään. Muut tehtävän menestyksellisen hoitamisen kannalta tärkeät edellytykset määritellään kunkin tehtävän osalta ennen kuin tehtävää ryhdytään täyttämään.

59 8. luku Henkilöstön ottaminen yliopiston tehtäviin ja määräaikaisen vapautuksen myöntäminen tehtävästä 44 Päätöksenteko henkilöstön ottamisessa ja vapautuksen myöntämisessä Päätettäessä henkilöstön ottamisesta yleisenä päätöksenteon perusteena on henkilön kelpoisuus. Kelpoisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös hakijan kyky hoitaa tehtävää menestyksellisesti. Hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti ja sukupuolten välinen tasa-arvo huomioon ottaen. Yliopistolain mukaan henkilöstön ottaa rehtori, joka voi päätöksellään siirtää tämän tehtävän yliopiston muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtori ottaa myös suoraan alaisuudessaan toimivan johtavan henkilöstön lukuun ottamatta vararehtoreita, dekaaneja ja hallintojohtajaa, joiden ottamisesta rehtori tekee esityksen hallitukselle. Määräaikaisen vapautuksen tehtävästä myöntää rehtori tai sama toimielin tai henkilö, jolle rehtori on siirtänyt tehtävään ottamista koskevan päätöksenteon. Professorille vapautuksen myöntää kuitenkin dekaani ja erillisessä laitoksessa sen johtokunnan puheenjohtaja. 8. luku Henkilöstön ottaminen yliopiston tehtäviin ja määräaikaisen vapautuksen myöntäminen tehtävästä 44 Päätöksenteko henkilöstön ottamisessa ja vapautuksen myöntämisessä Päätettäessä henkilöstön ottamisesta yleisenä päätöksenteon perusteena on henkilön kelpoisuus. Kelpoisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös hakijan kyky hoitaa tehtävää menestyksellisesti. Hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti ja sukupuolten välinen tasa-arvo huomioon ottaen. Yliopistolain mukaan henkilöstön ottaa rehtori, joka voi päätöksellään siirtää tämän tehtävän yliopiston muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtori ottaa myös suoraan alaisuudessaan toimivan johtavan henkilöstön lukuun ottamatta vararehtoreita ja hallintojohtajaa, joiden ottamisesta rehtori tekee esityksen hallitukselle. Määräaikaisen vapautuksen tehtävästä myöntää rehtori tai sama toimielin tai henkilö, jolle rehtori on siirtänyt tehtävään ottamista koskevan päätöksenteon. 45 Henkilöstön ottamisessa sovellettava menettely Jokaisen tehtävän täyttämisen tarpeellisuus 45 Henkilöstön ottamisessa sovellettava menettely Jokaisen tehtävän täyttämisen tarpeellisuus

60 harkitaan tiedekunnassa, laitoksessa tai muussa yksikössä ottaen huomioon yksikön henkilöstösuunnitelma ja yksikön henkilöstötarve kokonaisuutena sekä käytettävissä olevat resurssit. Opetus- ja tutkimushenkilöstön uralla etenemisessä voidaan soveltaa erikseen vahvistettavien periaatteiden mukaisesti neliportaiseen malliin perustuvaa vakinaistamispolku (tenure track) -järjestelmää. harkitaan tiedekunnassa, erillisessä laitoksessa tai muussa yksikössä ottaen huomioon yksikön henkilöstösuunnitelma ja yksikön henkilöstötarve kokonaisuutena sekä käytettävissä olevat resurssit. Opetus- ja tutkimushenkilöstön uralla etenemisessä voidaan soveltaa erikseen vahvistettavien periaatteiden mukaisesti neliportaiseen malliin perustuvaa vakinaistamispolku (tenure track) -järjestelmää. 46 Professorin tehtävän haettavaksi julistaminen Yliopistolain mukaan professorin tehtävä tulee asettaa julkiseen hakuun valittaessa henkilö toistaiseksi voimassa olevaan työsopimussuhteeseen. Professorin hakumenettelyssä käytetään kansainvälistä hakua, ellei ole erityisiä perusteita poiketa tästä. 46 Professorin tehtävän haettavaksi julistaminen Yliopistolain mukaan professorin tehtävä tulee asettaa julkiseen hakuun valittaessa henkilö toistaiseksi voimassa olevaan työsopimussuhteeseen. Professorin hakumenettelyssä käytetään kansainvälistä hakua, ellei ole erityisiä perusteita poiketa tästä. 47 Kutsuminen professorin tehtävään Yliopistolain mukaan professorin tehtävä voidaan täyttää kutsusta haettavaksi julistamatta silloin, kun tehtävään voidaan kutsua ansioitunut henkilö tai tehtävään valitaan määräajaksi. Tehtävään voidaan valita kutsusta vain henkilö, joka kiistatta täyttää kelpoisuusvaatimukset. 47 Kutsuminen professorin tehtävään Yliopistolain mukaan professorin tehtävä voidaan täyttää kutsusta haettavaksi julistamatta silloin, kun tehtävään voidaan kutsua ansioitunut henkilö tai tehtävään valitaan määräajaksi. Tehtävään voidaan valita kutsusta vain henkilö, joka kiistatta täyttää kelpoisuusvaatimukset.

61 48 Professorin ja apulaisprofessorin ala ja valintamenettely Rehtori antaa tarkemmat ohjeet siitä, miten professorin ja apulaisprofessorin alasta päätetään ja valintamenettely hoidetaan. 48 Professorin ja apulaisprofessorin ala ja valintamenettely Rehtori antaa tarkemmat ohjeet siitä, miten professorin ja apulaisprofessorin alasta päätetään ja valintamenettely hoidetaan. 9. luku Ruotsinkielinen opetus 9. luku Ruotsinkielinen opetus 49 Ruotsin kielen aseman turvaaminen Helsingin yliopisto on kaksikielinen. Dekaanin tai hänen määräämänsä varadekaanin tehtäviin kuuluu huolehtia kaksikielisyyden ylläpidosta tiedekunnassa. Yliopistolain mainitun ruotsinkielisen opetuksen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta vastaavan lautakunnan (svenska verksamhetsnämnden) puheenjohtajana toimii rehtori tai vararehtori. Lautakunnan muut jäsenet määrää hallitus. Lautakuntaan voidaan kutsua myös yliopiston ulkopuolisia jäseniä. Lautakunnan asettamisesta ja tehtävistä määrätään sitä koskevassa johtosäännössä. Ennen kuin tiedekunta muuttaa ruotsinkielistä opetusta varten olevaa tehtävää tai lakkauttaa tällaisen tehtävän, pyydetään asiasta 2 momentissa mainitun lautakunnan lausunto. 49 Ruotsin kielen aseman turvaaminen Helsingin yliopisto on kaksikielinen. Dekaanin tai hänen määräämänsä varadekaanin tehtäviin kuuluu huolehtia kaksikielisyyden ylläpidosta tiedekunnassa. Yliopistolain mainitun ruotsinkielisen opetuksen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta vastaavan lautakunnan (svenska verksamhetsnämnden) puheenjohtajana toimii rehtori tai vararehtori. Lautakunnan muut jäsenet määrää hallitus. Lautakuntaan voidaan kutsua myös yliopiston ulkopuolisia jäseniä. Lautakunnan asettamisesta ja tehtävistä määrätään sitä koskevassa johtosäännössä. Ennen kuin tiedekunta muuttaa ruotsinkielistä opetusta varten olevaa tehtävää tai lakkauttaa tällaisen tehtävän, pyydetään asiasta 2 momentissa mainitun lautakunnan lausunto.

62 Lisäys: Näiden professuurien opetusalojen tulee olla yleisiä sisältäen perustavanlaatuista ja laajapohjaista opetusta. (SvN) Professorin tehtävät tulisi voida täyttää vakinaistamispolkujärjestelmän mukaisesti (keskustakampuksen dekaanit. LÄ-tdkn) 50 Ruotsinkieliset professorit Yliopistolaissa tarkoitettuja professorin tehtäviä ruotsinkielistä opetusta varten on tiedekunnissa vähintään seuraavasti: 1) oikeustieteellinen kolme; 2) lääketieteellinen kahdeksan; 3) humanistinen neljä; 4) matemaattis-luonnontieteellinen neljä; 5) bio- ja ympäristötieteellinen kaksi; 6) kasvatustieteellinen yksi; 7) valtiotieteellinen kolme; 8) maatalous-metsätieteellinen kaksi; sekä 9) eläinlääketieteellinen yksi. 50 Ruotsinkieliset professorit Yliopistolaissa tarkoitettuja professorin tehtäviä ruotsinkielistä opetusta varten on tiedekunnissa vähintään seuraavasti: 1) oikeustieteellinen kolme; 2) lääketieteellinen kahdeksan; 3) humanistinen neljä; 4) matemaattis-luonnontieteellinen neljä; 5) bio- ja ympäristötieteellinen kaksi; 6) kasvatustieteellinen yksi; 7) valtiotieteellinen kolme; 8) maatalous-metsätieteellinen kaksi; sekä 9) eläinlääketieteellinen yksi. Ruotsinkielisen professorin tehtävän opetusala tulee määritellä siten, että se parhaiten toteuttaa yliopiston vastuun ruotsin kieltä taitavien henkilöiden kouluttamisesta. 51 Opetuskieli ruotsinkielisessä tehtävässä Milloin yliopiston opettajan tehtävä on tarkoitettu yksinomaan tai osaksi ruotsinkielistä opetusta varten, dekaani tai laitoksen johtaja voi oikeuttaa opettajan antamaan enintään puolet opetuksestaan muulla opetus- ja tutkintokielellä. 51 Opetuskieli ruotsinkielisessä tehtävässä Milloin yliopiston opettajan tehtävä on tarkoitettu yksinomaan tai osaksi ruotsinkielistä opetusta varten, dekaani voi oikeuttaa opettajan antamaan enintään puolet opetuksestaan muulla opetus- ja tutkintokielellä. 10. luku Erinäisiä säännöksiä 10. luku Erinäisiä säännöksiä

63 -dosenttihakemusten käsittelyn menettelyä voisi keventää (VALT-tdkn) 52 Dosentit Kansleri voi tiedekuntaneuvoston esityksestä myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvon myöntämisen tiedekunnan tai tieteenalan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi, se hankkii lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekuntaneuvosto päättää saatuaan lausunnot ja selvityksen hakijan opetustaidosta, tekeekö se kanslerille esityksen dosentin arvon myöntämisestä. Dosentti voi osallistua edustamansa oppiaineen opetuksen antamiseen, opiskelijoiden ohjaukseen ja opinnäytteiden tarkastamiseen sekä muuhun yliopistolliseen toimintaan kulloinkin erikseen sovittavalla tavalla. 52 Dosentit Kansleri voi tiedekuntaneuvoston esityksestä myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito. Jos tiedekuntaneuvosto katsoo dosentin arvon myöntämisen tiedekunnan tai tieteenalan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi, se hankkii lausunnon hakijan tieteellisestä pätevyydestä kahdelta asiantuntijalta, jollei se erityisestä syystä katso lausuntoa tarpeettomaksi. Tiedekuntaneuvosto päättää saatuaan lausunnot ja selvityksen hakijan opetustaidosta, tekeekö se kanslerille esityksen dosentin arvon myöntämisestä. Dosentti voi osallistua edustamansa tieteenalan opetuksen antamiseen, opiskelijoiden ohjaukseen ja opinnäytteiden tarkastamiseen sekä muuhun yliopistolliseen toimintaan kulloinkin erikseen sovittavalla tavalla. 53 Professorin arvonimen myöntäminen Kansleri voi rehtorin, dekaanin tai erillisen laitoksen johtokunnan puheenjohtajan perustellusta esityksestä myöntää yliopiston palveluksessa olevalle henkilölle oikeuden käyttää professorin arvonimeä. 53 Professorin arvonimen myöntäminen Kansleri voi rehtorin, dekaanin tai erillisen laitoksen johtokunnan puheenjohtajan perustellusta esityksestä myöntää yliopiston palveluksessa olevalle henkilölle oikeuden käyttää professorin arvonimeä.

64 54 Osakunnat Yliopiston kullakin osakunnalla on inspehtori, jonka tulee olla yliopiston professori. Inspehtorin tehtävänä on tukea ja valvoa osakunnan toimintaa sekä olla yhdyssiteenä yliopiston ja osakunnan välillä. Osakunnan toimintaa johtaa kuraattori. Kuraattorin tehtävistä määrätään tarkemmin osakunnan säännöissä. Opiskelija voi kuulua vain yhteen osakuntaan. Jäsenen ottamisesta ja erottamisesta osakunnasta päättää osakunta. Osakunnan muuta kuin hallintoasiaa koskevaan päätökseen tyytymätön asianosainen voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen osakuntien inspehtorien kokoukselle (inspehtorikollegio). jonka puheenjohtajana toimii pisimpään inspehtorina toiminut professori. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Inspehtorikollegion päätöksen vahvistaa rehtori. 54 Osakunnat Yliopiston kullakin osakunnalla on inspehtori, jonka tulee olla yliopiston professori. Inspehtorin tehtävänä on tukea ja valvoa osakunnan toimintaa sekä olla yhdyssiteenä yliopiston ja osakunnan välillä. Osakunnan toimintaa johtaa kuraattori. Kuraattorin tehtävistä määrätään tarkemmin osakunnan säännöissä. Opiskelija voi kuulua vain yhteen osakuntaan. Jäsenen ottamisesta ja erottamisesta osakunnasta päättää osakunta. Osakunnan muuta kuin hallintoasiaa koskevaan päätökseen tyytymätön asianosainen voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen osakuntien inspehtorien kokoukselle (inspehtorikollegio). jonka puheenjohtajana toimii pisimpään inspehtorina toiminut professori. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Inspehtorikollegion päätöksen vahvistaa rehtori. 55 Muita keskeisiä johtosääntöjä Vaaleista, valinnoista ja hallintoelinten täydentämisestä määrätään vaalijohtosäännössä. Opetuksesta, opinnoista ja opiskelijavalinnasta määrätään tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä. 56 Voimaantulo Tämä johtosääntö tulee voimaan Ennen 55 Muita keskeisiä johtosääntöjä Vaaleista, valinnoista ja hallintoelinten täydentämisestä määrätään vaalijohtosäännössä. Opetuksesta, opinnoista ja opiskelijavalinnasta määrätään tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä. 56 Voimaantulo Tähän johtosääntöön hyväksytyt

65 johtosäännön voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. muutokset tulevat voimaan Ennen johtosäännön muutosten voimaantuloa voidaan ryhtyä niiden täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Johtosäännön 24 :n 1 momentissa tarkoitettuihin kahteen edelliseen toimikauteen lasketaan tai myöhemmin alkavat toimikaudet.

66 Johtosääntöuudistuksen jatkotyöryhmä /lk Tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöä koskeva lausuntopalaute sininen väri: konkreettinen muutosehdotus oranssi väri: huomautus, toive, kysymys Nykyinen tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö Työryhmän tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöehdotus, muutokset nykyiseen merkattu vihreällä 1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Yliopiston opetuksen lähtökohtia Yliopiston opetus ja opiskelu perustuvat tutkimukseen. Opetuksen tavoitteiden, opiskelun sisältöjen sekä oppimis- ja arviointimenetelmien tulee edistää tieteellisen ajattelutavan ymmärtämistä, omaksumista ja soveltamista. Yliopistolla on opetusfilosofia, jota käytetään opetuksen kehittämisessä ja jota jatkuvasti yhteisesti tarkastellaan, arvioidaan ja kehitetään. Rehtori päättää yliopiston opetusfilosofian perusteista ja yliopiston opetuksen ja opintojen eettisistä periaatteista. Rehtori päättää myös koulutuksen arviointien toteuttamisesta ja opetuksen ja koulutuksen kehittämistä varten kerättävästä palautteesta. Tutkintojen rakenne, opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen sekä opintojen ohjaus tulee järjestää siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolain mukaisessa tavoiteajassa. Opinnot tulee voida suorittaa tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä. 1 Yliopiston opetuksen lähtökohtia Yliopiston opetus ja opiskelu perustuvat tutkimukseen. Opetuksen tavoitteiden, opiskelun sisältöjen sekä oppimis- ja arviointimenetelmien tulee edistää tieteellisen ajattelutavan ymmärtämistä, omaksumista ja soveltamista. Yliopistolla on opetusfilosofia, jota käytetään opetuksen kehittämisessä ja jota jatkuvasti yhteisesti tarkastellaan, arvioidaan ja kehitetään. Rehtori päättää yliopiston opetusfilosofian perusteista ja yliopiston opetuksen ja opintojen eettisistä periaatteista. Rehtori päättää myös koulutuksen arviointien toteuttamisesta ja opetuksen ja koulutuksen kehittämistä varten kerättävästä palautteesta. Tutkintojen rakenne, opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen sekä opintojen ohjaus tulee järjestää siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolain mukaisessa tavoiteajassa. Opinnot tulee voida suorittaa tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä.

67 2 Johtosäännön soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Helsingin yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin erikoistumisopintoihin, erillisiin opintoihin sekä avoimena yliopisto-opetuksena ja täydennyskoulutuksena järjestettäviin opintoihin. Johtosääntöä sovelletaan myös opiskelijoita koskevaan oikeusturvamenettelyyn ja yliopiston oikeusturvalautakuntaan sekä soveltuvin osin valintakokeisiin. Tätä johtosääntöä noudatetaan tiedekunnissa ja soveltuvin osin opetusta antavissa erillisissä laitoksissa. Rehtori ja tiedekunta voivat antaa tätä johtosääntöä tarkentavia määräyksiä. Tämä johtosääntö on yliopistolain 41 :ssä tarkoitettu yliopiston tutkintosääntö. 2 Johtosäännön soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Helsingin yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin opintoihin sekä soveltuvin osin erikoistumisopintoihin, erillisiin opintoihin sekä avoimena yliopisto-opetuksena ja täydennyskoulutuksena järjestettäviin opintoihin. Johtosääntöä sovelletaan myös opiskelijoita koskevaan oikeusturvamenettelyyn ja yliopiston oikeusturvalautakuntaan sekä soveltuvin osin valintakokeisiin. Tätä johtosääntöä noudatetaan tiedekunnissa ja soveltuvin osin opetusta antavissa erillisissä laitoksissa. Rehtori ja tiedekunta voivat antaa tätä johtosääntöä tarkentavia määräyksiä. Tämä johtosääntö on yliopistolain 41 :ssä tarkoitettu yliopiston tutkintosääntö. 3 Määritelmät Tässä johtosäännössä tarkoitetaan 1) koulutusohjelman opetussuunnitelmalla kokonaisuutta, joka sisältää mm. koulutusohjelmassa suoritettavien tutkintojen nimet, osaamistavoitteet, rakenteet ja sisällöt sekä opetusmuodot ja osaamisen arviointimenetelmät. 2) opintosuunnalla koulutusohjelmassa olevaa opintopolkua, johon opiskelijat voivat jakautua joko heti opintojen alussa tai myöhemmin opintojen aikana. 3) opetusohjelmalla lukuvuoden tai pidemmän ajanjakson aikana toteutettavaa opetusta. 4) opintosuorituksella kuulustelua, harjoitustyötä, esseetä, oppimispäiväkirjaa, näyttökoetta ja muuta opetussuunnitelmassa määrättyä suoritustapaa 3 Määritelmät Tässä johtosäännössä tarkoitetaan 6) koulutusohjelman opetussuunnitelmalla kokonaisuutta, joka sisältää mm. koulutusohjelmassa suoritettavien tutkintojen nimet, osaamistavoitteet, rakenteet ja sisällöt sekä opetusmuodot ja osaamisen arviointimenetelmät. 7) opintosuunnalla koulutusohjelmassa olevaa opintopolkua, johon opiskelijat voivat jakautua joko heti opintojen alussa tai myöhemmin opintojen aikana. 8) opetusohjelmalla lukuvuoden tai pidemmän ajanjakson aikana toteutettavaa opetusta. 9) opintosuorituksella kuulustelua, harjoitustyötä, esseetä, oppimispäiväkirjaa, näyttökoetta ja muuta opetussuunnitelmassa määrättyä suoritustapaa

68 sekä näiden yhdistelmää. Opintosuorituksella tarkoitetaan lisäksi väitöstutkimusta, lisensiaatintutkimusta, ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon tutkielmaa sekä hyväksiluettua opintosuoritusta ja muuta opetussuunnitelman edellyttämää osaamisen osoittamista. 5) tutkinnonsuoritusoikeudella yliopistolain mukaista opiskeluoikeutta. sekä näiden yhdistelmää. Opintosuorituksella tarkoitetaan lisäksi väitöstutkimusta, lisensiaatintutkimusta, ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon tutkielmaa sekä hyväksiluettua opintosuoritusta ja muuta opetussuunnitelman edellyttämää osaamisen osoittamista. 10) tutkinnonsuoritusoikeudella yliopistolain mukaista opiskeluoikeutta. -lisäys 3 mom: Koulutusohjelma vastaa yhteistyössä mukana olevien tiedekuntien kanssa ohjelman opetuksen ja ohjauksen koordinoinnista, laadusta ja kehittämisestä. (Tohtorikoulutusjory) -tutkijakouluilla oltava ensisijainen rooli tohtoriohjelmien laadunvarmistuksessa rehtorin päätöksen 141/2013 mukaisesti (Tohtorikoulutusjory) 4 Vastuut koulutuksen laadunhallinnassa Yliopisto vastaa koulutuksen kokonaislaadusta ja sen resursseista. Tiedekunta vastaa myöntämiensä tutkintojen laadusta ja sovittujen tulosten saavuttamisesta sekä koulutukseen saamiensa resurssien kohdentamisesta ja priorisoinnista. Koulutusta järjestävät erilliset laitokset vastaavat kukin antamansa koulutuksen laadusta. Koulutusohjelma vastaa yhteistyössä mukana olevien tiedekuntien kanssa ohjelman opetuksen koordinoinnista, laadusta ja kehittämisestä. Opettaja vastaa opetustilanteen laadusta ja osaamisen arvioinnista. Opiskelija vastaa oppimisesta ja opintojensa etenemisestä. 4 Vastuut koulutuksen laadunhallinnassa Yliopisto vastaa koulutuksen kokonaislaadusta ja sen resursseista. Tiedekunta vastaa myöntämiensä tutkintojen laadusta ja sovittujen tulosten saavuttamisesta sekä koulutukseen saamiensa resurssien kohdentamisesta ja priorisoinnista. Koulutusta järjestävät erilliset laitokset vastaavat kukin antamansa koulutuksen laadusta. Tutkijakoulu vastaa yhteistyössä alojensa tohtoriohjelmien ja niissä mukana olevien tiedekuntien kanssa alojensa tohtoriohjelmien kokonaisuuden koordinoinnista, ohjauksesta, tuesta ja laadun kehittämisestä. Alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutusohjelma vastaa yhteistyössä mukana olevien tiedekuntien kanssa ohjelman opetuksen ja ohjauksen koordinoinnista, laadusta ja kehittämisestä. Opettaja vastaa opetustilanteen laadusta ja osaamisen arvioinnista. Opiskelija vastaa oppimisesta ja opintojensa etenemisestä. 5 Opettajien akatemia 5 Opettajien akatemia

69 Yliopistossa on Opettajien akatemia, jonka tehtävänä on vahvistaa opetuksen arvostusta ja asemaa yliopistoyhteisössä. Rehtori päättää akatemian rakenteesta, tehtävistä ja jäsenten valinnasta. Yliopistossa on Opettajien akatemia, jonka tehtävänä on vahvistaa opetuksen arvostusta ja asemaa yliopistoyhteisössä. Rehtori päättää akatemian rakenteesta, tehtävistä ja jäsenten valinnasta. -muutos: Opetustaitotoimikunta antaa lausunnon hakijoiden opetustaidosta täytettäessä professorin tehtävää tai muuta opetus- ja tutkimustehtävää ja tutkittaessa edellytyksiä dosentin arvon myöntämiselle. (sana tarvittaessa poistettu) (OpeAKA & HYPE) 6 Opetustaitotoimikunta Tiedekunnassa on yksi tai useampi dekaanin asettama opetustaitotoimikunta, jonka tehtävänä on edistää tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilöstön opetustaidon kehittämistä. Opetustaitotoimikunta antaa tarvittaessa lausunnon hakijoiden opetustaidosta täytettäessä professorin tehtävää tai muuta opetus- ja tutkimustehtävää ja tutkittaessa edellytyksiä dosentin arvon myöntämiselle. Toimikunnassa on professoreiden, muun opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden edustus. 6 Opetustaitotoimikunta Tiedekunnassa on yksi tai useampi dekaanin asettama opetustaitotoimikunta, jonka tehtävänä on edistää tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilöstön opetustaidon kehittämistä. Opetustaitotoimikunta antaa tarvittaessa lausunnon hakijoiden opetustaidosta täytettäessä professorin tehtävää tai muuta opetus- ja tutkimustehtävää ja tutkittaessa edellytyksiä dosentin arvon myöntämiselle. Toimikunnassa on professoreiden, muun opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden edustus. 7 Päätösvallan siirtäminen Tiedekuntaneuvosto voi siirtää dekaanin päätettäväksi tässä johtosäännössä päätösvaltaansa kuuluvaksi määrätyn asian. Päätösvaltaa ei kuitenkaan voida siirtää seuraavissa asioissa: 1) erikoistumiskoulutuksen järjestäminen ja valintaperusteet 2) valintaperusteet ja esitys uusien opiskelijoiden määrästä 3) koulutusohjelman, tiedekunnan ja yliopiston vaihtamisen periaatteet, 4) opetussuunnitelma, 5) väitöslupa ja väitöstutkimuksen arvostelu, 6) opiskelijavalinnoista tehtyjen oikaisuvaatimusten käsittelyjärjestys. 7 Päätösvallan siirtäminen Tiedekuntaneuvosto voi siirtää dekaanin päätettäväksi tässä johtosäännössä päätösvaltaansa kuuluvaksi määrätyn asian. Päätösvaltaa ei kuitenkaan voida siirtää seuraavissa asioissa: 7) erikoistumiskoulutuksen järjestäminen ja valintaperusteet 8) valintaperusteet ja esitys uusien opiskelijoiden määrästä 9) koulutusohjelman, tiedekunnan ja yliopiston vaihtamisen periaatteet, 10) opetussuunnitelma, 11) väitöslupa ja väitöstutkimuksen arvostelu, 12) opiskelijavalinnoista tehtyjen oikaisuvaatimusten käsittelyjärjestys. -Tutkijakoulujen johtajista tai johtoryhmistä ei ole mainintaa johtosäännössä, niitä koskee 2 TUTKINTO- JA 2 TUTKINTO- JA

70 vain rehtorin päätös 141/2013 ja lisäksi tutkijakoulun johtajaan on sovellettu koulutusohjelman johtajaa koskevaa rehtorin päätöstä 102/2016 (tohtorikoulutusjory) -tohtorikoulutuksen tutkijakoulurakenne pitäisi ottaa huomioon johtosäännössä kautta linjan (tohtorikoulutusjory) ERIKOISTUMISKOULUTUS 8 Yliopiston koulutusvastuut Hallitus päättää tiedekuntia kuultuaan ministeriölle tehtävistä koulutusvastuita koskevista muutosesityksistä ja antaa ministeriölle lausunnon muiden tekemistä koulutusvastuuta koskevista muutosesityksistä. Rehtori päättää yliopistolle asetuksilla säädetyn koulutusvastuun jakautumisesta tiedekunnille. ERIKOISTUMISKOULUTUS 8 Yliopiston koulutusvastuut Hallitus päättää tiedekuntia kuultuaan ministeriölle tehtävistä koulutusvastuita koskevista muutosesityksistä ja antaa ministeriölle lausunnon muiden tekemistä koulutusvastuuta koskevista muutosesityksistä. Rehtori päättää yliopistolle asetuksilla säädetyn koulutusvastuun jakautumisesta tiedekunnille. -jollain tavalla varmistettava, ettei useamman tiedekunnan koulutusohjelmissa yksi tdk pysty esim. tehtäviä lakkauttamalla käytännössä lopettamaan ohjelman toimintaa (Professoriliitto) 9 Koulutusohjelman perustaminen ja lakkauttaminen Yliopiston koulutus tapahtuu koulutusohjelmissa, joiden perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää rehtori. Jokaiselle koulutusohjelmalle nimetään vastuutiedekunta. Jos koulutusohjelma tai sen opintosuunta lakkautetaan, vastuutiedekunnan tulee järjestää siihen tutkinnonsuoritusoikeuden saaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekuntaneuvosto päättää siirtymäkauden järjestelyistä, joiden tulee olla kohtuulliset opiskelijoille. 9 Koulutusohjelman perustaminen ja lakkauttaminen Yliopiston koulutus tapahtuu koulutusohjelmissa, joiden perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää rehtori. Jokaiselle koulutusohjelmalle nimetään vastuutiedekunta. Jos koulutusohjelma tai sen opintosuunta lakkautetaan, vastuutiedekunnan tulee järjestää siihen tutkinnonsuoritusoikeuden saaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekuntaneuvosto päättää siirtymäkauden järjestelyistä, joiden tulee olla kohtuulliset opiskelijoille. - johtoryhmä valmistelee opetuksen ja opetus- ja tilaresurssien käytön jää epäselväksi, tarkistettava sanamuotoa (FA- 9 a Koulutusohjelman johtoryhmä

71 tdkn) -muutos 1 mom: Koulutusohjelman vastuutiedekunnan dekaani asettaa koulutusohjelmalle johtoryhmän, johon kuuluu ohjelman johtajan lisäksi 2 jäsentä opiskelijoista ja enintään 6 jäsentä opetus- ja tutkimushenkilöstöstä (FA-tdkn) -muutos 1 mom: Koulutusohjelman vastuutiedekunnan dekaani asettaa koulutusohjelmalle johtoryhmän, johon kuuluu ohjelman johtajan lisäksi enintään 8 jäsentä ja kaksi opiskelijavarajäsentä. Jäsenistä on enintään 6 opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja 2 opiskelijoita, joilla voi olla varajäsenet. (VALT-tdkn) -muutos 1 mom: Koulutusohjelman vastuutiedekunnan dekaani asettaa koulutusohjelmalle johtoryhmän, johon kuuluu ohjelman johtajan lisäksi enintään 8 jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenistä on enintään 6 opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja 2 opiskelijoita. (Kannunvalajat) -lisäys 1 mom: Dekaanin on kuultava tiedekuntaneuvostoa ennen johtoryhmän asettamista (HYL) Koulutusohjelman vastuutiedekunnan dekaani asettaa koulutusohjelmalle johtoryhmän, johon kuuluu ohjelman johtajan lisäksi enintään 8 jäsentä. Jäsenistä on enintään 6 opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja 2 opiskelijoita. Opiskelijoilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Koulutusohjelman johtoryhmän toimikausi on neljä vuotta. Opiskelijoiden edustajien toimikausi on kaksi vuotta. Koulutusohjelman johtoryhmä tekee esityksen koulutusohjelman 3-vuotiseksi opetussuunnitelmaksi ja päättää vuosittaisen opetusohjelman. Se valmistelee esitykset ohjelmaan otettavien opiskelijoiden enimmäismäärästä ja valintaperusteista. Lisäksi johtoryhmä huolehtii ruotsinkielisen opetuksen organisoinnista ohjelmassa. Johtoryhmän tulee huolehtia koulutusohjelmaan kuuluvien tahojen riittävästä kuulemisesta osana toimintaansa. 9 b Koulutusohjelman johtaja Koulutusohjelman vastuutiedekunnan dekaani nimeää koulutusohjelmalle johtajan, jonka toimikausi on 4 vuotta. Koulutusohjelman johtajalla tulee olla tohtorin tutkinto.

72 Johtaja vastaa koulutusohjelman toiminnasta koulutusohjelman vastuutiedekunnalle. Johtaja vastaa koulutusohjelman johtamisesta ja sen tavoitteiden toteutumisesta ja sen laadusta. Johtaja vastaa koulutusohjelman opetussuunnitelmatyöstä ja sen opetuksen pedagogisesta ja sisällöllisestä suunnittelusta sekä yhteistyöstä koulutusohjelmassa mukana olevien yksiköiden ja muiden koulutusohjelmien kanssa. Koulutusohjelmalla voi olla varajohtaja. Johtajan ja varajohtajan työnjaosta päättää koulutusohjelman johtoryhmä. 10 Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnassa järjestettävästä erikoistumiskoulutuksesta. 10 Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnassa järjestettävästä erikoistumiskoulutuksesta. 11 Yhteistutkinto-ohjelmat Kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa järjestettävistä yhteistutkinto-ohjelmista sovitaan erillisissä yliopistojen välisissä sopimuksissa. Sopimuksen allekirjoittavat rehtori ja dekaani. Rehtori päättää yhteistutkinto-ohjelmia koskevista yleisistä määräyksistä. 11 Yhteistutkinto-ohjelmat Kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa järjestettävistä yhteistutkinto-ohjelmista sovitaan erillisissä yliopistojen välisissä sopimuksissa. Sopimuksen allekirjoittavat rehtori ja dekaani. Rehtori päättää yhteistutkinto-ohjelmia koskevista yleisistä määräyksistä. Tutkinnonsuoritusoikeudet ja muut opintooikeudet sekä opinto-oikeudet erikoistumiskoulutuksiin Tutkinnonsuoritusoikeudet ja muut opintooikeudet sekä opinto-oikeudet erikoistumiskoulutuksiin 12 Valintaperusteet alempaan ja ylempään 12 Valintaperusteet alempaan ja ylempään

73 korkeakoulututkintoon sekä tohtorin ja muuhun jatkotutkintoon johtaviin opintoihin Rehtori päättää yliopiston opiskelija- ja jatkoopiskelijavalintojen yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnan uusien opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden valintaperusteista ja tekee hallitukselle esityksen uusien opiskelijoiden määrästä. korkeakoulututkintoon sekä tohtorin ja muuhun jatkotutkintoon johtaviin opintoihin Rehtori päättää yliopiston opiskelija- ja jatkoopiskelijavalintojen yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnan uusien opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden valintaperusteista ja tekee hallitukselle esityksen uusien opiskelijoiden määrästä. 13 Valintaperusteet erikoistumiskoulutukseen ja opiskelijoiden valinta Tiedekuntaneuvosto päättää perusteista, joilla opiskelijat valitaan suorittamaan erikoistumiskoulutusta. Se tai sen asettama toimielin valitsee opiskelijat erikoistumiskoulutukseen. 13 Valintaperusteet erikoistumiskoulutukseen ja opiskelijoiden valinta Tiedekuntaneuvosto päättää perusteista, joilla opiskelijat valitaan suorittamaan erikoistumiskoulutusta. Se tai sen asettama toimielin valitsee opiskelijat erikoistumiskoulutukseen. 14 Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntäminen Tiedekuntaneuvosto tai sen asettama toimielin myöntää oikeuden suorittaa tutkinto yliopistossa. Svenska social och kommunalhögskolan yksikössä tutkinnon suorittaneella on oikeus jatkaa opintoja yliopistossa valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten. 14 Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntäminen Tiedekuntaneuvosto tai tiedekuntaneuvoston päätöksen mukaan dekaani tai tiedekuntaneuvoston asettama toimielin myöntää oikeuden suorittaa tutkinto yliopistossa. Svenska social och kommunalhögskolan yksikössä tutkinnon suorittaneella on oikeus jatkaa opintoja yliopistossa valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten. 15 Koulutusohjelman vaihtaminen Tiedekuntaneuvosto päättää periaatteista, joiden perusteella toisen koulutusohjelman, tiedekunnan tai yliopiston opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekunnan vastuulla olevaan koulutusohjelmaan (siirtovalinta). Siirtovalinta koskee vain kandiohjelmia. 15 Koulutusohjelman vaihtaminen Tiedekuntaneuvosto päättää periaatteista, joiden perusteella toisen koulutusohjelman, tiedekunnan tai yliopiston opiskelija voi siirtyä suorittamaan tutkintoa tiedekunnan vastuulla olevaan koulutusohjelmaan (siirtovalinta). Siirtovalinta koskee vain kandiohjelmia.

74 16 Opettajan pedagogiset opinnot Kasvatustieteellinen tiedekunta järjestää aineenopettajiksi opiskeleville opettajan kelpoisuuden tuottavat pedagogiset opinnot, päättää näiden opiskelijoiden valinnan perusteista ja myöntää opintooikeudet. Rehtori päättää opiskelupaikkojen jakautumisesta tiedekunnille ja koulutusohjelmille. 16 Opettajan pedagogiset opinnot Kasvatustieteellinen tiedekunta järjestää aineenopettajiksi opiskeleville opettajan kelpoisuuden tuottavat pedagogiset opinnot, päättää näiden opiskelijoiden valinnan perusteista ja myöntää opintooikeudet. Rehtori päättää opiskelupaikkojen jakautumisesta tiedekunnille ja koulutusohjelmille. 17 Muut opinto-oikeudet Opiskelija voi oman koulutusohjelmansa opetussuunnitelman mukaisesti suorittaa toiseen koulutusohjelmaan kuuluvia tai koulutusohjelmiin kuulumattomia opintoja. Hakumenettelyistä ja myöntämisperusteista päättää koulutusohjelman vastuutiedekunnan tiedekuntaneuvosto tai muu opetuksen järjestäjä. Muiden kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen opiskelijat voivat suorittaa opintoja yliopistossa siten kuin erillisissä korkeakoulujen välisissä sopimuksissa sovitaan. 17 Muut opinto-oikeudet Opiskelija voi oman koulutusohjelmansa opetussuunnitelman mukaisesti suorittaa toiseen koulutusohjelmaan kuuluvia tai koulutusohjelmiin kuulumattomia opintoja. Hakumenettelyistä ja myöntämisperusteista päättää koulutusohjelman vastuutiedekunnan tiedekuntaneuvosto tai muu opetuksen järjestäjä. Muiden kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen opiskelijat voivat suorittaa opintoja yliopistossa siten kuin erillisissä korkeakoulujen välisissä sopimuksissa sovitaan. 18 Tutkinnonsuoritusoikeuden rajaaminen Rehtori päättää tarkemmista määräyksistä, jotka koskevat yliopistolain :n mukaista tutkinnonsuoritusoikeuden rajaamista ja lisäajan myöntämistä. 18 Tutkinnonsuoritusoikeuden rajaaminen Rehtori päättää tarkemmista määräyksistä, jotka koskevat yliopistolain :n mukaista tutkinnonsuoritusoikeuden rajaamista ja lisäajan myöntämistä. 19 Tutkinnonsuoritusoikeuden päättyminen ja tutkinnonsuoritusoikeudesta luopuminen Tutkinnonsuoritusoikeus päättyy, kun tutkinto, jonka suorittamiseksi oikeus on myönnetty, on suoritettu. 19 Tutkinnonsuoritusoikeuden päättyminen ja tutkinnonsuoritusoikeudesta luopuminen Tutkinnonsuoritusoikeus päättyy, kun tutkinto, jonka suorittamiseksi oikeus on myönnetty, on suoritettu.

75 Opiskelija voi luopua tutkinnonsuoritusoikeudesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti yliopistolle. Tällöin tutkinnonsuoritusoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituspäivänä. Tutkinnonsuoritusoikeuden voi tällöin saada uudelleen vain osallistumalla opiskelijavalintaan. Opiskelija voi luopua tutkinnonsuoritusoikeudesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti yliopistolle. Tällöin tutkinnonsuoritusoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituspäivänä. Tutkinnonsuoritusoikeuden voi tällöin saada uudelleen vain osallistumalla opiskelijavalintaan. 20 Tutkinnonsuoritusoikeuden menettäminen Opiskelija, joka on yliopistolain 43 :n mukaisesti menettänyt tutkinnonsuoritusoikeutensa, voi hakea tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus voidaan tehdä osallistumatta opiskelijavalintaan. Päätöksen tutkinnonsuoritusoikeuden menettämisestä ja palauttamisesta tekee dekaani. 20 Tutkinnonsuoritusoikeuden menettäminen Opiskelija, joka on yliopistolain 43 :n mukaisesti menettänyt tutkinnonsuoritusoikeutensa, voi hakea tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Hakemus voidaan tehdä osallistumatta opiskelijavalintaan. Päätöksen tutkinnonsuoritusoikeuden menettämisestä ja palauttamisesta tekee dekaani. 3 YLIOPISTON MUU OPETUS JA KOULUTUS 3 YLIOPISTON MUU OPETUS JA KOULUTUS 21 Avoin yliopisto-opetus Avoimen yliopiston johtokunta päättää avoimen yliopiston opintojen hakumenettelystä, opintojen suoritusoikeuksien myöntämisperiaatteista ja siitä, kuka suoritusoikeudet myöntää. Rehtori päättää avoimen yliopiston opinnoista perittävistä maksuista 21 Avoin yliopisto-opetus Avoimen yliopiston johtokunta päättää avoimen yliopiston opintojen hakumenettelystä, opintojen suoritusoikeuksien myöntämisperiaatteista ja siitä, kuka suoritusoikeudet myöntää. Rehtori päättää avoimen yliopiston opinnoista perittävistä maksuista -voisiko dekaanilla olla delegointioikeus koulutusohjelmien johtajille esim. erillisten tai sivuaineopintojen suorittamista koskevista 22 Erilliset opinnot Dekaani voi myöntää erillisten opintojen 22 Erilliset opinnot Dekaani voi myöntää erillisten opintojen

76 päätöksistä (YPA-hlöstö) > jos tällaista toivotaan, oikea sijoituspaikka on 7 suorittamisoikeuden henkilölle, jolla ei ole tutkinnonsuoritusoikeutta yliopistossa. Suorittamisoikeus myönnetään määräajaksi. Yliopiston yhteisistä erillisten opintojen valintaperiaatteista päättää rehtori ja tarkemmista valintaperiaatteista tiedekuntaneuvosto. Rehtori päättää erillisistä opinnoista perittävistä maksuista. suorittamisoikeuden henkilölle, jolla ei ole tutkinnonsuoritusoikeutta yliopistossa. Suorittamisoikeus myönnetään määräajaksi. Yliopiston yhteisistä erillisten opintojen valintaperiaatteista päättää rehtori ja tarkemmista valintaperiaatteista tiedekuntaneuvosto. Rehtori päättää erillisistä opinnoista perittävistä maksuista. 4 OPETUS JA OPINNOT 4 OPETUS JA OPINNOT 23 Opiskelijan ilmoittautuminen Rehtori päättää opiskelijaksi hyväksytyn ilmoittautumisesta yliopistoon ja lukuvuosittain tehtävästä läsnä- ja poissaoloilmoittautumisesta. 23 Opiskelijan ilmoittautuminen Rehtori päättää opiskelijaksi hyväksytyn ilmoittautumisesta yliopistoon ja lukuvuosittain tehtävästä läsnä- ja poissaoloilmoittautumisesta. Opetuksen suunnittelu ja järjestäminen Opetuksen suunnittelu ja järjestäminen 24 Tutkintoihin ja erikoistumiskoulutuksiin kuuluvat opinnot Rehtori päättää yliopistossa suoritettavien alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen sekä jatkotutkintojen rakenteita ja sisältöjä koskevista yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto antaa tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja koskevat tarkemmat määräykset sekä päättää koulutusten sisällöistä. Tiedekuntaneuvosto päättää erikoistumiskoulutusten sekä erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin koulutuksen rakenteesta, sisällöistä, opinnoista ja tarvittaessa 24 Tutkintoihin ja erikoistumiskoulutuksiin kuuluvat opinnot Rehtori päättää yliopistossa suoritettavien alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen sekä jatkotutkintojen rakenteita ja sisältöjä koskevista yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto antaa tutkintoja ja niihin sisältyviä opintoja koskevat tarkemmat määräykset sekä päättää koulutusten sisällöistä. Tiedekuntaneuvosto päättää erikoistumiskoulutusten sekä erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin koulutuksen rakenteesta, sisällöistä, opinnoista ja tarvittaessa

77 arvosteluasteikoista. arvosteluasteikoista. 25 Aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen tutkintoihin ja erikoistumiskoulutuksiin Rehtori päättää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta yliopistossa. 25 Aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukeminen tutkintoihin ja erikoistumiskoulutuksiin Rehtori päättää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta yliopistossa. -ammatilliselle jatkokoulutustoimikunnalle pitää antaa samat oikeudet ja vastuut kuin koulutusohjelman johtoryhmälle > tiedekuntaneuvosto päättää opetussuunnitelmasta, ammatillinen jatkokoulutustoimikunta päättää opetusohjelmaan liittyvistä asioista (LÄ-tdkn) 26 Opetuksen suunnittelu Jokaista koulutusohjelmaa varten laaditaan opetussuunnitelma. Opetussuunnitelmista päättää koulutusohjelman johtoryhmän esityksestä vastuutiedekunnan tiedekuntaneuvosto. Rehtori antaa tarkemmat määräykset koulutusohjelman opetussuunnitelmasta ja sen sisällöstä. Opetusta suunniteltaessa noudatetaan yliopiston opetusfilosofiaa ja yliopiston opetuksen ja opintojen eettisiä periaatteita. Lukuvuoden opetusohjelmasta päättää koulutusohjelman johtoryhmä edeltävän lukuvuoden toukokuun loppuun mennessä. Kielikeskus ja Avoin yliopisto päättävät omasta opetusohjelmastaan. Yliopiston lukuvuosi jakautuu opetusperiodeihin, joiden lukumäärästä, alkamisesta ja päättymisestä päättää rehtori. 26 Opetuksen suunnittelu Jokaista koulutusohjelmaa varten laaditaan opetussuunnitelma. Opetussuunnitelmista päättää koulutusohjelman johtoryhmän esityksestä vastuutiedekunnan tiedekuntaneuvosto. Rehtori antaa tarkemmat määräykset koulutusohjelman opetussuunnitelmasta ja sen sisällöstä. Opetusta suunniteltaessa noudatetaan yliopiston opetusfilosofiaa ja yliopiston opetuksen ja opintojen eettisiä periaatteita. Lukuvuoden opetusohjelmasta päättää koulutusohjelman johtoryhmä edeltävän lukuvuoden toukokuun loppuun mennessä. Kielikeskus ja Avoin yliopisto päättävät omasta opetusohjelmastaan. Erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin koulutuksen opetusohjelmasta päättää ammatillinen jatkokoulutustoimikunta tiedekunnan päättämälle ajanjaksolle. Yliopiston lukuvuosi jakautuu opetusperiodeihin, joiden lukumäärästä, alkamisesta ja päättymisestä päättää rehtori. 27 Opetukseen osallistuminen Annettava opetus voidaan määritellä opetussuunnitelmassa pakolliseksi, valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi. Rehtori päättää pakolliseksi määrätyn 27 Opetukseen osallistuminen Annettava opetus voidaan määritellä opetussuunnitelmassa pakolliseksi, valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi. Rehtori päättää pakolliseksi määrätyn

78 opetuksen tarkemmista periaatteista. opetuksen tarkemmista periaatteista. Opetuksen suunnittelu ja järjestäminen Opetuksen suunnittelu ja järjestäminen 28 Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijan ohjaus Opiskelijan tulee saada ohjausta sekä opintojen kuluessa että opinnäytetyön laadinnassa. Rehtori päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet. Koulutusohjelman opetussuunnitelman tulee sisältää ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta ja sen hyväksymistä ja päivittämistä koskevista käytännöistä. 28 Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijan ohjaus Opiskelijan tulee saada ohjausta sekä opintojen kuluessa että opinnäytetyön laadinnassa. Rehtori päättää opintojen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet. Koulutusohjelman opetussuunnitelman tulee sisältää ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisesta ja sen hyväksymistä ja päivittämistä koskevista käytännöistä. 29 Jatko-opiskelijan ohjaus Jatko-opiskelijan tulee saada ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen liittyviin opintoihin. Jatko-opiskelijalle nimetään pääohjaaja ja mahdollisesti muita ohjaajia sekä seurantaryhmä. Rehtori päättää tutkimustyön ja jatko-opintojen ohjauksen yleisistä periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet, määräykset ohjaajien ja seurantaryhmän valinnasta ja tehtävistä sekä ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja ohjaussuunnitelman laatimisesta. 29 Jatko-opiskelijan ohjaus Jatko-opiskelijan tulee saada ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen liittyviin opintoihin. Jatko-opiskelijalle nimetään pääohjaaja ja mahdollisesti muita ohjaajia sekä seurantaryhmä. Rehtori päättää tutkimustyön ja jatko-opintojen ohjauksen yleisistä periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet, määräykset ohjaajien ja seurantaryhmän valinnasta ja tehtävistä sekä ohjeet henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja ohjaussuunnitelman laatimisesta. 30 Opintojen vanhentuminen Tutkintoihin ei voi käyttää kymmenen vuotta vanhempia opintokokonaisuuksia tai muita opintoja. Rehtori antaa tarkemmat määräykset opintojen vanhentumisesta. 30 Opintojen vanhentuminen Tutkintoihin ei voi käyttää kymmenen vuotta vanhempia opintokokonaisuuksia tai muita opintoja. Rehtori antaa tarkemmat määräykset opintojen vanhentumisesta.

79 Opetuksen ja opiskelun kieli Opetuksen ja opiskelun kieli 31 Opetus- ja tutkintokieli Yliopistolain mukaisesti yliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Rehtori päättää kriteereistä, joiden perusteella koulutusohjelma on vieras-, moni- tai kaksikielinen. Rehtori päättää koulutusohjelman perustamisen yhteydessä koulutusohjelman tutkintokielestä. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa päätetään opintojakson ja opintokokonaisuuden opetuskielestä. 31 Opetus- ja tutkintokieli Yliopistolain mukaisesti yliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Svenska social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Rehtori päättää kriteereistä, joiden perusteella koulutusohjelma on vieras-, moni- tai kaksikielinen. Rehtori päättää koulutusohjelman perustamisen yhteydessä koulutusohjelman tutkintokielestä. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa päätetään opintojakson ja opintokokonaisuuden opetuskielestä. 32 Opintosuorituksen kieli Opiskelijalla on oikeus käyttää opintosuorituksissa suomen tai ruotsin kieltä sekä saada kirjallisten kuulustelujen tehtävät ja opintoihin sisältyvät muut tehtävät ilmoittamallaan kielellä, suomeksi tai ruotsiksi, ellei kuulusteltavan aineen laatu tai opetuksen luonne edellytä muuta. Rehtori päättää opintojen suorituskieleen liittyvistä periaatteista koulutusohjelmissa. 32 Opintosuorituksen kieli Opiskelijalla on oikeus käyttää opintosuorituksissa suomen tai ruotsin kieltä sekä saada kirjallisten kuulustelujen tehtävät ja opintoihin sisältyvät muut tehtävät ilmoittamallaan kielellä, suomeksi tai ruotsiksi, ellei kuulusteltavan aineen laatu tai opetuksen luonne edellytä muuta. Rehtori päättää opintojen suorituskieleen liittyvistä periaatteista koulutusohjelmissa. 33 Väitöstilaisuuden kieli Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka kielestä väitöstilaisuuden kustos määrää etukäteen kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla joko suomi tai ruotsi, tai se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. 33 Väitöstilaisuuden kieli Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka kielestä väitöstilaisuuden kustos määrää etukäteen kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla joko suomi tai ruotsi, tai se kieli, jolla väitöskirja on laadittu.

80 Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan. Opintojen etenemisen seuranta Opintojen etenemisen seuranta 34 Opintojen etenemisen seuranta Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa sekä tohtorin tutkintoa suorittavan opiskelijan opintojen etenemistä seurataan etukäteen päätetyissä opintojen vaiheissa. Rehtori päättää seurannan toteuttamisen yleisistä periaatteista. Tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaatin tutkintoa suorittavan opintojen etenemisen seurannasta. 34 Opintojen etenemisen seuranta Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa sekä tohtorin tutkintoa suorittavan opiskelijan opintojen etenemistä seurataan etukäteen päätetyissä opintojen vaiheissa. Rehtori päättää seurannan toteuttamisen yleisistä periaatteista. Tiedekuntaneuvosto päättää lisensiaatin tutkintoa suorittavan opintojen etenemisen seurannasta. 5 OSAAMISEN ARVIOINTI JA ARVOSTELUASTEIKOT 5 OSAAMISEN ARVIOINTI JA ARVOSTELUASTEIKOT 35 Osaamisen arviointi Osaamista arvioidaan opetussuunnitelmassa määrättävillä tavoilla. Opiskelijoille annetaan palautetta osaamisen kehittymisestä opintojen aikana. Koulutusohjelma ja muu opetusta antava yksikkö järjestävät kuulusteluja tai muita osaamisen arviointimenettelyjä riittävästi siten, että tutkinto on suoritettavissa tavoiteajassa. Kuulusteluun ja vastaavaan muuhun arviointimenettelyyn tulee liittyä uusimismahdollisuus, jollei jokin erityinen syy sitä estä. Rehtori voi rajoittaa uusintakuulustelujen tai muiden 35 Osaamisen arviointi Osaamista arvioidaan opetussuunnitelmassa määrättävillä tavoilla. Opiskelijoille annetaan palautetta osaamisen kehittymisestä opintojen aikana. Koulutusohjelma ja muu opetusta antava yksikkö järjestävät kuulusteluja tai muita osaamisen arviointimenettelyjä riittävästi siten, että tutkinto on suoritettavissa tavoiteajassa. Kuulusteluun ja vastaavaan muuhun arviointimenettelyyn tulee liittyä uusimismahdollisuus, jollei jokin erityinen syy sitä estä. Rehtori voi rajoittaa uusintakuulustelujen tai muiden

81 arviointimenettelyjen uusintakertojen määrää. Osallistumiskertoja kuulusteluihin, jotka ovat annettavasta opetuksesta riippumattomia, ei saa rajoittaa. Rehtori voi kuitenkin rajoittaa hyväksytyn kuulustelun ja muun opintosuorituksen uusintakertoja. Rehtori päättää kuulustelujen ja muiden osaamisen arviointitilanteiden järjestämiseen liittyvistä tarkemmista määräyksistä. arviointimenettelyjen uusintakertojen määrää. Osallistumiskertoja kuulusteluihin, jotka ovat annettavasta opetuksesta riippumattomia, ei saa rajoittaa. Rehtori voi kuitenkin rajoittaa hyväksytyn kuulustelun ja muun opintosuorituksen uusintakertoja. Rehtori päättää kuulustelujen ja muiden osaamisen arviointitilanteiden järjestämiseen liittyvistä tarkemmista määräyksistä. 36 Opintosuoritus Opintosuorituksen laajuus lukuun ottamatta väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta ilmaistaan opintopisteinä. Opintosuoritus arvostellaan, ja arvosana, opintopistemäärä, suorituskieli sekä hyväksyjä merkitään opintosuoritusrekisteriin. Tiedekuntaneuvoston päätöksellä myös osasuorituksia arvosanoineen, mahdollisine opintopisteineen ja suorituskielineen voidaan merkitä opintosuoritusrekisteriin. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut kuulustelut ja vastaavat opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Muut opintosuoritukset säilytetään yliopiston arkistojohtosäännössä ja arkistonmuodostussuunnitelmassa määritellyn ajan. 36 Opintosuoritus Opintosuorituksen laajuus lukuun ottamatta väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta ilmaistaan opintopisteinä. Opintosuoritus arvostellaan, ja arvosana, opintopistemäärä, suorituskieli sekä hyväksyjä merkitään opintosuoritusrekisteriin. Tiedekuntaneuvoston päätöksellä myös osasuorituksia arvosanoineen, mahdollisine opintopisteineen ja suorituskielineen voidaan merkitä opintosuoritusrekisteriin. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut kuulustelut ja vastaavat opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Muut opintosuoritukset säilytetään yliopiston arkistojohtosäännössä ja arkistonmuodostussuunnitelmassa määritellyn ajan. Lisäys: Väitöstutkimuksen ja lisensiaatintutkimuksen arvostelussa voidaan tiedekuntaneuvoston päätöksellä käyttää myös arvostelussa arvosanoja hyväksytty ja hylätty. Tällöin erityisen ansioituneet väitöskirjat/lisensiaatintyöt huomioidaan ja palkitaan kerran vuodessa. (LÄ-tdkn) 37 Opintosuoritusten arvostelussa käytettävät asteikot ja arvosanat Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että määrättyjen opintosuoritusten arvostelussa voidaan 37 Opintosuoritusten arvostelussa käytettävät asteikot ja arvosanat Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty. Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että määrättyjen opintosuoritusten arvostelussa voidaan

82 käyttää arvosanoja hyväksytty - hylätty. Rehtori päättää opintokokonaisuuksien kokonaisarvosanan määräytymisestä. Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvostellaan arvosanoilla hyvä taito, tyydyttävä taito ja hylätty. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5. Tätä asteikkoa käytetään arvosteltaessa alkavien koulutusohjelmien tutkielmia, joiden laajuus on 30/20 op. Aiempien tutkintovaatimusten mukaisia tutkielmia, joiden laajuus on 40/20 op, arvosteltaessa käytetään aiemmin käytössä ollutta asteikkoa. Väitöstutkimuksen ja lisensiaatintutkimuksen arvostelussa käytetään arvosanoja kiittäen hyväksytty, hyväksytty ja hylätty. käyttää arvosanoja hyväksytty - hylätty. Rehtori päättää opintokokonaisuuksien kokonaisarvosanan määräytymisestä. Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvostellaan arvosanoilla hyvä taito, tyydyttävä taito ja hylätty. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5. Tätä asteikkoa käytetään arvosteltaessa alkavien koulutusohjelmien tutkielmia, joiden laajuus on 30/20 op. Aiempien tutkintovaatimusten mukaisia tutkielmia, joiden laajuus on 40/20 op, arvosteltaessa käytetään aiemmin käytössä ollutta asteikkoa. Väitöstutkimuksen ja lisensiaatintutkimuksen arvostelussa käytetään arvosanoja kiittäen hyväksytty, hyväksytty ja hylätty. -muutos: Opintosuorituksen arvostelijalla tulee olla sen vastaanottamiseen tarvittava asiantuntemus ja kielitaito. (SvN) 38 Opintosuorituksen arvostelu Opintosuorituksen arvostelijalla tulee olla sen vastaanottamiseen tarvittava asiantuntemus. Arvostelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa säädetään. Kuulustelussa saman henkilön tulee arvostella kaikki tiettyyn tehtävään annetut vastaukset, ellei muunlainen menettely ole kuulustelun laatuun nähden perusteltu. Kuulusteluissa, joiden arvostelu edellyttää poikkeuksellisen paljon harkintaa, tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää vähintään kahta arvostelijaa. Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, tulee hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen opintopistemäärältään laajin suoritus tai jos opintopistemäärät ovat samoja, 38 Opintosuorituksen arvostelu Opintosuorituksen arvostelijalla tulee olla sen vastaanottamiseen tarvittava asiantuntemus. Arvostelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa säädetään. Kuulustelussa saman henkilön tulee arvostella kaikki tiettyyn tehtävään annetut vastaukset, ellei muunlainen menettely ole kuulustelun laatuun nähden perusteltu. Kuulusteluissa, joiden arvostelu edellyttää poikkeuksellisen paljon harkintaa, tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää vähintään kahta arvostelijaa. Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintopistemääriä, tulee hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen opintopistemäärältään laajin suoritus tai jos opintopistemäärät ovat samoja,

83 arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta halua. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi uusin suoritus. arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta halua. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi uusin suoritus. Lisäys: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallisen kuulustelun tulokset ilmoitetaan kuuden (6) viikon kuluttua kuulustelupäivämäärästä. Helsingin yliopiston opiskelijoiden tulos tallennetaan tällöin opiskelijarekisteriin. (LÄ-tdkn) -kohta tulosten julkistamisesta epäselvä, kaivataan yksityiskohtaisempaa ohjeistusta (MM-tdkn) -käsite kuulustelu muutettava esim. opintojakson loppuarvioinniksi (HYL) 39 Kuulustelun tulosten julkistaminen Kuulustelun tulokset on julkistettava hyvissä ajoin ennen seuraavaa saman kuulustelun suoritustilaisuutta tai siihen ilmoittautumista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua kuulustelusta. Valintakokeiden sekä kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana järjestettävien kuulustelujen tulokset voidaan kuitenkin julkistaa kuukautta pidemmän ajan kuluttua. Tulokset julkistetaan ainakin yliopiston sisäisillä sähköisillä sivuilla ja tarvittaessa asianomaisen laitoksen tai kuulustelun järjestäneen muun yksikön ilmoitustaululla. Tulosten tulee olla nähtävillä vähintään kolme viikkoa. Julkistettavissa tuloksissa ilmoitetaan arvostelu opiskelijanumeroittain sekä arvosanajakauma. Kuulustelija varmentaa kuulustelun tuloksen. Jos kuulustelun arvostelijoita on ollut useita, on ilmoitettava kaikkien arvostelijoiden nimet sekä se, minkä kysymyksen vastauksen arvostelusta kukin heistä vastaa. 40 Arvosteluperusteiden julkistaminen Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Viimeistään tulosten julkistamisen yhteydessä on 39 Kuulustelun tulosten julkistaminen Kuulustelun tulokset on julkistettava hyvissä ajoin ennen seuraavaa saman kuulustelun suoritustilaisuutta tai siihen ilmoittautumista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua kuulustelusta. Valintakokeiden sekä kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana järjestettävien kuulustelujen tulokset voidaan kuitenkin julkistaa kuukautta pidemmän ajan kuluttua. Tulokset julkistetaan ainakin yliopiston sisäisillä sähköisillä sivuilla ja tarvittaessa kuulustelun järjestäneen yksikön ilmoitustaululla. Tulosten tulee olla nähtävillä vähintään kolme viikkoa. Julkistettavissa tuloksissa ilmoitetaan arvostelu opiskelijanumeroittain sekä arvosanajakauma. Kuulustelija varmentaa kuulustelun tuloksen. Jos kuulustelun arvostelijoita on ollut useita, on ilmoitettava kaikkien arvostelijoiden nimet sekä se, minkä kysymyksen vastauksen arvostelusta kukin heistä vastaa. Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallisen kuulustelun tulokset ilmoitetaan kuuden (6) viikon kuluttua kuulustelusta. 40 Arvosteluperusteiden julkistaminen Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Viimeistään tulosten julkistamisen yhteydessä on

84 ilmoitettava, missä kuulusteluvastaukset säilytetään sekä milloin ja missä opiskelija voi nähdä oman tarkastetun opintosuorituksensa. Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös vastauksistaan. Kuulustelukohtaiset arvosteluperusteet julkistetaan viimeistään kuulustelun tulosten julkistamisen yhteydessä. Milloin yksityiskohtaisten arvosteluperusteiden laatiminen ja julkistaminen ei kuulustelun laadun tai osallistujien määrän vuoksi ole tarkoituksenmukaista, on kuulustelun tulosten julkistamisen yhteydessä ilmoitettava, millä tavoin opiskelija voi saada tietoonsa ne ja niiden soveltamisen omalla kohdallaan. Kuulusteluvastauksista ja niihin liittyvistä arvosteluhuomautuksista ei saa antaa tietoa sivullisille eikä niitä saa julkistaa ilman asianomaisen opiskelijan lupaa. Kuulusteluvastauksia ei saa ilman opiskelijan lupaa käyttää opetus- ja tutkimustarkoituksiin siten, että opiskelijan tunnistaminen on mahdollista. ilmoitettava, missä kuulusteluvastaukset säilytetään sekä milloin ja missä opiskelija voi nähdä oman tarkastetun opintosuorituksensa. Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös vastauksistaan. Kuulustelukohtaiset arvosteluperusteet julkistetaan viimeistään kuulustelun tulosten julkistamisen yhteydessä. Milloin yksityiskohtaisten arvosteluperusteiden laatiminen ja julkistaminen ei kuulustelun laadun tai osallistujien määrän vuoksi ole tarkoituksenmukaista, on kuulustelun tulosten julkistamisen yhteydessä ilmoitettava, millä tavoin opiskelija voi saada tietoonsa ne ja niiden soveltamisen omalla kohdallaan. Kuulusteluvastauksista ja niihin liittyvistä arvosteluhuomautuksista ei saa antaa tietoa sivullisille eikä niitä saa julkistaa ilman asianomaisen opiskelijan lupaa. Kuulusteluvastauksia ei saa ilman opiskelijan lupaa käyttää opetus- ja tutkimustarkoituksiin siten, että opiskelijan tunnistaminen on mahdollista. 41 Tutkielman tarkastaminen ja arvostelu Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan tutkielman tarkastaa kaksi tarkastajaa, siten kuin tiedekuntaneuvosto tarkemmin määrää. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy tutkielman ja arvostelee sen, ellei se ole siirtänyt päätösvaltaa laitosneuvostolle. Tiedekuntaneuvosto määrää tarkemmin tutkielman arvostelumenettelystä. 41 Tutkielman tarkastaminen ja arvostelu Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan tutkielman tarkastaa kaksi tarkastajaa, siten kuin tiedekuntaneuvosto tarkemmin määrää. Tiedekuntaneuvosto hyväksyy tutkielman ja arvostelee sen, ellei se ole siirtänyt päätösvaltaa dekaanin nimeämälle arvostelulautakunnalle tai koulutusohjelman johtoryhmälle. Tiedekuntaneuvosto määrää tarkemmin tutkielman arvostelumenettelystä. 42 Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu 42 Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu

85 Tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee olla tohtoreita. Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arvostelulausunto. Tutkimuksen arvostelee tiedekuntaneuvosto, ellei se ole siirtänyt päätösvaltaa laitosneuvostolle. Ennen tutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan lausunnosta. Tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee olla tohtoreita. Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arvostelulausunto. Tutkimuksen arvostelee tiedekuntaneuvosto. Ennen tutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan lausunnosta. 43 Tutkielman ja lisensiaatintutkimuksen arvostelun raukeaminen Opiskelija voi ennen ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielman tai lisensiaatintutkimuksen arvostelua pyytää kirjallisesti, että arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa. 43 Tutkielman ja lisensiaatintutkimuksen arvostelun raukeaminen Opiskelija voi ennen ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielman tai lisensiaatintutkimuksen arvostelua pyytää kirjallisesti, että arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa. -muutos: Väitöstutkimuksen ohjaaja eikä sen seurantaryhmän jäsen voi toimia esitarkastajana; Väitöstutkimuksen ohjaaja eikä sen seurantaryhmän jäsen voi toimia vastaväittäjänä (BY-tdkn) 44 Väitöstutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksissa vähintään tohtoreita. Väitöstutkimuksen ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöstutkimuksen tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan lausunnosta, ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joiden tulee olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksissa vähintään tohtoreita. Pääsääntöisesti ainakin yhden vastaväittäjän 44 Väitöstutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksissa vähintään tohtoreita. Väitöstutkimuksen ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Väitöstutkimuksen tekijälle on varattava tilaisuus esittää huomautuksensa esitarkastajien valinnasta. Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan lausunnosta, ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joiden tulee olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot tai poikkeustapauksissa vähintään tohtoreita. Pääsääntöisesti ainakin yhden vastaväittäjän

86 tulee olla Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Väitöstutkimuksen ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Väitöstutkimuksen tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstutkimukselle arvosanalautakunnan, joka tekee arvosanaehdotuksen. Väitöskirjan hyväksyy ja arvostelee tiedekuntaneuvosto, ellei se ole siirtänyt päätösvaltaa laitokselle. Ennen väitöstutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta ja muista mahdollisista arvosteluun liittyvistä asiakirjoista. Rehtori antaa tarkemmat määräykset väitöstutkimuksen tarkastamisesta ja arvostelusta. tulee olla Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Väitöstutkimuksen ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä. Väitöstutkimuksen tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstutkimukselle arvosanalautakunnan, joka tekee arvosanaehdotuksen. Väitöskirjan hyväksyy ja arvostelee tiedekuntaneuvosto. Ennen väitöstutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta ja muista mahdollisista arvosteluun liittyvistä asiakirjoista. Rehtori antaa tarkemmat määräykset väitöstutkimuksen tarkastamisesta ja arvostelusta. 6 PLAGIOINTI JA VILPPI OPINNOISSA 6 PLAGIOINTI JA VILPPI OPINNOISSA 45 Menettely plagiointi- ja muissa vilppitapauksissa Rehtori antaa ohjeet menettelystä plagiointi- ja vilppitapauksissa. Mikäli vilppiepäily koskee lisensiaatintutkimusta tai väitöstutkimusta tai hyväksyttyä ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielmaa, noudatetaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamia menettelyohjeita hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen käsittelemisestä. 45 Menettely plagiointi- ja muissa vilppitapauksissa Rehtori antaa ohjeet menettelystä plagiointi- ja vilppitapauksissa. Mikäli vilppiepäily koskee lisensiaatintutkimusta tai väitöstutkimusta tai hyväksyttyä ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielmaa, noudatetaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan antamia menettelyohjeita hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen käsittelemisestä. Kuulustelun häiritseminen ja kuulusteluvilppi Kuulustelun häiritseminen ja kuulusteluvilppi

87 46 Kuulusteluvilppi Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava toimii vilpillisesti, hän keskeyttää asianomaisen opiskelijan kuulustelun. Kuulusteluvilppiä ja häirintää koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin muilla tavoilla suoritettavissa opintojaksoissa. 46 Kuulusteluvilppi Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava toimii vilpillisesti, hän keskeyttää asianomaisen opiskelijan kuulustelun. Kuulusteluvilppiä ja häirintää koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin osin muilla tavoilla suoritettavissa opintojaksoissa. 47 Häiritseminen Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava aiheuttaa häiriötä kuulustelutilaisuudessa tai vastaavassa osaamisen arviointitilanteessa, hänen on huomautettava siitä asianomaiselle sekä tarpeen mukaan ryhdyttävä muihin vaadittaviin toimenpiteisiin häiriön jatkumisen estämiseksi. Jos häiritseminen näistä toimenpiteistä huolimatta jatkuu, valvoja saa keskeyttää häiriötä aiheuttavan opiskelijan kuulustelun. Jos häiritseminen on aiheuttanut kohtuutonta häiriötä muille kuulustelussa oleville opiskelijoille, on kuulusteluun varattua aikaa pidennettävä häiriön kestoa vastaavalla ajalla. 47 Häiritseminen Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava aiheuttaa häiriötä kuulustelutilaisuudessa tai vastaavassa osaamisen arviointitilanteessa, hänen on huomautettava siitä asianomaiselle sekä tarpeen mukaan ryhdyttävä muihin vaadittaviin toimenpiteisiin häiriön jatkumisen estämiseksi. Jos häiritseminen näistä toimenpiteistä huolimatta jatkuu, valvoja saa keskeyttää häiriötä aiheuttavan opiskelijan kuulustelun. Jos häiritseminen on aiheuttanut kohtuutonta häiriötä muille kuulustelussa oleville opiskelijoille, on kuulusteluun varattua aikaa pidennettävä häiriön kestoa vastaavalla ajalla. 48 Kuulusteluvilpistä ja häiritsemisestä epäillyn oikeus selityksen antamiseen Opiskelijalle, jota epäillään kuulusteluvilpistä tai kuulustelun häiritsemisestä, on annettava tilaisuus selityksen antamiseen. Kun opiskelijan kuulustelu keskeytetään vilpin tai häiritsemisen johdosta, valvoja merkitsee vastauspapereihin tai muuhun vastaavaan suoritusaineistoon keskeytyksen syyn, sekä sen, kiistääkö vai myöntääkö opiskelija vilpin tai häiritsemisen. 48 Kuulusteluvilpistä ja häiritsemisestä epäillyn oikeus selityksen antamiseen Opiskelijalle, jota epäillään kuulusteluvilpistä tai kuulustelun häiritsemisestä, on annettava tilaisuus selityksen antamiseen. Kun opiskelijan kuulustelu keskeytetään vilpin tai häiritsemisen johdosta, valvoja merkitsee vastauspapereihin tai muuhun vastaavaan suoritusaineistoon keskeytyksen syyn, sekä sen, kiistääkö vai myöntääkö opiskelija vilpin tai häiritsemisen. 49 Seuraamukset 49 Seuraamukset

88 Vilpillisesti toimineen opiskelijan opintosuoritus hylätään. Ennen hylkäämistä opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Tapauksesta on ilmoitettava tiedekunnan dekaanille. Opiskelija, joka on tyytymätön vilpin perusteella tapahtuneeseen opintosuorituksen hylkäämiseen, voi saattaa asian kirjallisesti tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tällaisen asian käsittelyssä noudatetaan muutoin soveltuvin osin opintosuoritusten arvostelun oikaisua koskevia määräyksiä. Kun opiskelijan vilpillinen menettely on näytetty toteen, tiedekunnan dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 :n mukaista kurinpitomenettelyä varten. Vilpillisesti toimineen opiskelijan opintosuoritus hylätään. Ennen hylkäämistä opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Tapauksesta on ilmoitettava tiedekunnan dekaanille. Opiskelija, joka on tyytymätön vilpin perusteella tapahtuneeseen opintosuorituksen hylkäämiseen, voi saattaa asian kirjallisesti tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tällaisen asian käsittelyssä noudatetaan muutoin soveltuvin osin opintosuoritusten arvostelun oikaisua koskevia määräyksiä. Kun opiskelijan vilpillinen menettely on näytetty toteen, tiedekunnan dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 :n mukaista kurinpitomenettelyä varten. 7 TODISTUKSET, OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI JA OPINTOSUORITUSOTE 7 TODISTUKSET, OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI JA OPINTOSUORITUSOTE 50 Tutkinnoista annettavat todistukset Tiedekunta antaa suoritetuista tutkinnoista tutkintotodistuksen liitteineen. Rehtori päättää tutkintotodistusten sisällöstä ja ulkoasusta. Vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa tutkinnon suorittaneelle annetaan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintotodistuksen lisäksi englanninkielinen tutkintotodistus. Tällaisen tutkinnon suorittaneelle annetaan myös suomen- tai ruotsinkielisen 50 Tutkinnoista annettavat todistukset Tiedekunta antaa suoritetuista tutkinnoista tutkintotodistuksen liitteineen. Rehtori päättää tutkintotodistusten sisällöstä ja ulkoasusta. Vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa tutkinnon suorittaneelle annetaan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintotodistuksen lisäksi englanninkielinen tutkintotodistus. Tällaisen tutkinnon suorittaneelle annetaan myös suomen- tai ruotsinkielisen

89 tutkintonimikkeen lisäksi englanninkielinen tutkintonimike. Tohtorin tutkinnon suorittaneelle, jonka väitöskirja on englanninkielinen ja jonka väitöstilaisuus on pidetty englanniksi, annetaan pyynnöstä suomen- tai ruotsinkielisen tutkintotodistuksen lisäksi englanninkielinen tutkintotodistus. Samoin menetellään silloin, kun väitöskirja ja väitöstilaisuus ovat muulla vieraalla kielellä. Rehtori päättää yhteistutkinto-ohjelmien tutkintotodistuksia koskevista periaatteista. tutkintonimikkeen lisäksi englanninkielinen tutkintonimike. Tohtorin tutkinnon suorittaneelle, jonka väitöskirja on englanninkielinen ja jonka väitöstilaisuus on pidetty englanniksi, annetaan pyynnöstä suomen- tai ruotsinkielisen tutkintotodistuksen lisäksi englanninkielinen tutkintotodistus. Samoin menetellään silloin, kun väitöskirja ja väitöstilaisuus ovat muulla vieraalla kielellä. Rehtori päättää yhteistutkinto-ohjelmien tutkintotodistuksia koskevista periaatteista. 51 Opintosuoritusten rekisteröinti Opintosuorituksen arvostelijan on viipymättä rekisteröitävä vastaanottamansa ja arvostelemansa opintosuoritukset tai toimitettava varmentamansa opintosuoritustiedot rekisteröintiä varten. Opintosuoritus on tallennettava opintosuoritusrekisteriin välittömästi tulosten julkistamisen jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta, ellei erityisestä syystä muuta johdu. Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään kuulustelun päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. 51 Opintosuoritusten rekisteröinti Opintosuorituksen arvostelijan on viipymättä rekisteröitävä vastaanottamansa ja arvostelemansa opintosuoritukset tai toimitettava varmentamansa opintosuoritustiedot rekisteröintiä varten. Opintosuoritus on tallennettava opintosuoritusrekisteriin välittömästi tulosten julkistamisen jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta, ellei erityisestä syystä muuta johdu. Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään kuulustelun päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. 52 Opintosuoritusote Opiskelijalla, jolla on oikeus suorittaa tutkinto yliopistossa ja joka on ilmoittautunut läsnä olevaksi, on oikeus saada maksutta yksi virallinen opintosuoritusote lukukaudessa. 52 Opintosuoritusote Opiskelijalla, jolla on oikeus suorittaa tutkinto yliopistossa ja joka on ilmoittautunut läsnä olevaksi, on oikeus saada maksutta yksi virallinen opintosuoritusote lukukaudessa.

90 8 OIKAISUMENETTELYT JA OIKEUSTURVALAUTAKUNTA 53 Valintapäätöksen oikaisumenettely Opiskelijaksi hakenut henkilö saa vaatia oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen tiedekuntaneuvostolta tai sen määräämältä toimielimeltä 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta siten kuin hallintolaissa säädetään. 54 Tutkinnonsuoritusoikeuden menettämistä koskeva oikaisumenettely Opiskelija saa vaatia tiedekunnalta kirjallisesti oikaisua tutkinnonsuoritusoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 8 OIKAISUMENETTELYT JA OIKEUSTURVALAUTAKUNTA 53 Valintapäätöksen oikaisumenettely Opiskelijaksi hakenut henkilö saa vaatia oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen tiedekuntaneuvostolta tai sen määräämältä toimielimeltä 14 päivän kuluessa valinnan tulosten julkistamisesta siten kuin hallintolaissa säädetään. 54 Tutkinnonsuoritusoikeuden menettämistä koskeva oikaisumenettely Opiskelija saa vaatia tiedekunnalta kirjallisesti oikaisua tutkinnonsuoritusoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 55 Opintosuorituksen arvostelua ja aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemista koskeva oikaisumenettely Opiskelija, joka on tyytymätön muun opintosuorituksen kuin väitöstutkimuksen tai lisensiaatintutkimuksen tai syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielmansa arvosteluun, voi vaatia siihen oikaisua. Oikaisua on vaadittava suullisesti tai kirjallisesti arvostelusta vastaavalta opettajalta tai, milloin tiedekunta- tai laitosneuvosto on arvostellut opintosuorituksen, kirjallisesti tiedekunta- tai laitosneuvostolta. Aika, jonka kuluessa oikaisua saa vaatia, on 14 päivää siitä päivästä, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opintosuoritusten ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukemista koskevaan päätökseen vaaditaan oikaisua samaa menettelyä noudattaen. 55 Opintosuorituksen arvostelua ja aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukemista koskeva oikaisumenettely Opiskelija, joka on tyytymätön muun opintosuorituksen kuin väitöstutkimuksen tai lisensiaatintutkimuksen tai syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielmansa arvosteluun, voi vaatia siihen oikaisua. Oikaisua on vaadittava suullisesti tai kirjallisesti arvostelusta vastaavalta opettajalta. Aika, jonka kuluessa oikaisua saa vaatia, on 14 päivää siitä päivästä, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opintosuoritusten ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukemista koskevaan päätökseen vaaditaan oikaisua samaa menettelyä noudattaen.

91 Oikaisupyyntöön on annettava perusteltu päätös kohtuullisessa ajassa. Opettajan on annettava päätöksensä kirjallisesti, mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen. Tiedekunta- ja laitosneuvoston päätös on aina annettava kirjallisena. Opiskelija saa vaatia oikaisua tähän päätökseen oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Oikaisupyyntöön on annettava perusteltu päätös kohtuullisessa ajassa. Opettajan on annettava päätöksensä kirjallisesti, mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen. Opiskelija saa vaatia oikaisua tähän päätökseen oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. 56 Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman, lisensiaatintutkimuksen ja väitöstutkimuksen arvostelua koskeva oikaisumenettely Opiskelija, joka on tyytymätön syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman, lisensiaatintutkimuksen tai väitöstutkimuksen arvosteluun, saa vaatia siihen oikaisua kirjallisesti oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunta voi palauttaa arvostelun tiedekunta- tai laitosneuvostolle, mikäli tiedekuntaneuvosto on siirtänyt arvostelun laitosneuvoston tehtäväksi, uudelleen käsiteltäväksi. 57 Oikeusturvalautakunnan kokoonpano Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten yliopistossa on oikeusturvalautakunta, jonka rehtori asettaa. Lautakunnan toimikausi on neljä vuotta kuitenkin siten, että opiskelijoita edustavat jäsenet valitaan kahden vuoden toimikaudeksi. Oikeusturvalautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee olla yliopistoyhteisöön kuuluvia henkilöitä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla professoreita. Muista 56 Syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman, lisensiaatintutkimuksen ja väitöstutkimuksen arvostelua koskeva oikaisumenettely Opiskelija, joka on tyytymätön syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman, lisensiaatintutkimuksen tai väitöstutkimuksen arvosteluun, saa vaatia siihen oikaisua kirjallisesti oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunta voi palauttaa arvostelun uudelleen käsiteltäväksi. 57 Oikeusturvalautakunnan kokoonpano Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten yliopistossa on oikeusturvalautakunta, jonka rehtori asettaa. Lautakunnan toimikausi on neljä vuotta kuitenkin siten, että opiskelijoita edustavat jäsenet valitaan kahden vuoden toimikaudeksi. Oikeusturvalautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee olla yliopistoyhteisöön kuuluvia henkilöitä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla professoreita. Muista

92 jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla professori, vähintään yhden muu opetus- tai tutkimushenkilöstöön kuuluva kuin professori ja vähintään kahden opiskelijoita. Oikeusturvalautakunnan käsitellessä väitöstutkimuksen tai lisensiaatintutkimuksen arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, joilla kummallakin on henkilökohtainen varajäsen. Lisäjäsenen ja hänen varajäsenensä on oltava professori tai dosentti. Oikeusturvalautakunnan esittelijän tulee olla oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittanut. jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla professori, vähintään yhden muu opetus- tai tutkimushenkilöstöön kuuluva kuin professori ja vähintään kahden opiskelijoita. Oikeusturvalautakunnan käsitellessä väitöstutkimuksen tai lisensiaatintutkimuksen arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, joilla kummallakin on henkilökohtainen varajäsen. Lisäjäsenen ja hänen varajäsenensä on oltava professori tai dosentti. Oikeusturvalautakunnan esittelijän tulee olla oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon suorittanut. 58 Oikeusturvalautakunnan tehtävät Oikeusturvalautakunnan tehtävänä on 1) käsitellä 55 ja 56 :n nojalla tehdyt oikaisupyynnöt, 2) seurata 54 :n nojalla tehtyjen oikaisupyyntöjen ratkaisuja tiedekunnissa opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi, 3) tehdä aloitteita opiskelijoiden oikeusturvan kehittämiseksi, 4) antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä, sekä 5) käsitellä muita sellaisia opiskelijoiden oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä, joiden käsittely ei yliopistolain tai johtosäännön nojalla ole yliopiston muiden hallintoelinten tehtävä. 58 Oikeusturvalautakunnan tehtävät Oikeusturvalautakunnan tehtävänä on 1) käsitellä 55 ja 56 :n nojalla tehdyt oikaisupyynnöt, 2) seurata 54 :n nojalla tehtyjen oikaisupyyntöjen ratkaisuja tiedekunnissa opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi, 3) tehdä aloitteita opiskelijoiden oikeusturvan kehittämiseksi, 4) antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä, sekä 5) käsitellä muita sellaisia opiskelijoiden oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä, joiden käsittely ei yliopistolain tai johtosäännön nojalla ole yliopiston muiden hallintoelinten tehtävä. 59 Oikeusturvalautakunnan päätösvaltaisuus ja päätöksenteko Oikeusturvalautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai mikäli vähintään kolmannes lautakunnan jäsenistä niin vaatii. Lautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on 59 Oikeusturvalautakunnan päätösvaltaisuus ja päätöksenteko Oikeusturvalautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai mikäli vähintään kolmannes lautakunnan jäsenistä niin vaatii. Lautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on

93 läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä tai varajäsentä. Käsiteltäessä väitöstutkimuksen tai lisensiaatintutkimuksen arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä lautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä puheenjohtajan lisäksi vähintään neljä jäsentä tai lisäjäsentä tai heidän varajäsentään, jotka ovat professoreita tai dosentteja. Oikeusturvalautakunnan on, ennen kuin se ratkaisee oikaisupyynnön, varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvostelun suorittaneelle tai hyväksi lukemista koskevan päätöksen tehneelle opettajalle tai tiedekunta- tai laitosneuvostolle. Ennen päätöksentekoa lautakunta voi hankkia myös muiden asiaa tuntevien henkilöiden lausunnon asiassa. Oikaisupyynnön tekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi kaikesta asiassa kertyneestä aineistosta siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikeusturvalautakunta tekee päätöksensä esittelystä. läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä tai varajäsentä. Käsiteltäessä väitöstutkimuksen tai lisensiaatintutkimuksen arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöä lautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä puheenjohtajan lisäksi vähintään neljä jäsentä tai lisäjäsentä tai heidän varajäsentään, jotka ovat professoreita tai dosentteja. Oikeusturvalautakunnan on, ennen kuin se ratkaisee oikaisupyynnön, varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvostelun suorittaneelle tai hyväksi lukemista koskevan päätöksen tehneelle. Ennen päätöksentekoa lautakunta voi hankkia myös muiden asiaa tuntevien henkilöiden lausunnon asiassa. Oikaisupyynnön tekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi kaikesta asiassa kertyneestä aineistosta siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikeusturvalautakunta tekee päätöksensä esittelystä. 60 Oikeusturvalautakunnan päätökset Oikeusturvalautakunta antaa päätöksensä kirjallisesti. Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja mihin päättelyyn ratkaisu perustuu. Mikäli lautakunta katsoo opiskelijan tekemän oikaisupyynnön aiheelliseksi, tulee arvostelusta vastaavan opettajan lautakunnan niin vaatiessa arvostella kaikkien kyseiseen kuulusteluun osallistuneiden opiskelijoiden opintosuoritukset uudestaan. 60 Oikeusturvalautakunnan päätökset Oikeusturvalautakunta antaa päätöksensä kirjallisesti. Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja mihin päättelyyn ratkaisu perustuu. Mikäli lautakunta katsoo opiskelijan tekemän oikaisupyynnön aiheelliseksi, tulee arvostelusta vastaavan opettajan lautakunnan niin vaatiessa arvostella kaikkien kyseiseen kuulusteluun osallistuneiden opiskelijoiden opintosuoritukset uudestaan. 9 VOIMAANTULO 9 VOIMAANTULO

94 Tämä johtosääntö tulee voimaan Väitöstutkimuksen esitarkastus- ja arvostelumenettelyssä noudatetaan aiemman johtosäännön :iä siihen asti kunnes rehtori tekee asiasta päätöksen. Väitöstutkimuksen ja lisensiaatintutkimuksen arvostelussa sovelletaan tämän johtosäännön 37 :n 5 momentin mukaista arvosteluasteikkoa alkaen. Tähän johtosääntöön hyväksytyt muutokset tulevat voimaan Ennen johtosäännön muutosten voimaantuloa voidaan ryhtyä niiden täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

95 Helsingin yliopiston hankintoihin, sijoittamiseen ja tutkimukseen liittyvien sopimusten hyväksyminen LUONNOS 1(2) /lk Helsingin yliopiston hankintoihin, sijoittamiseen ja tutkimukseen liittyvien sopimusten hyväksyminen LUONNOS Helsingin yliopiston hallituksen päätös Helsingin yliopiston hankinnoista (tavarat, palvelut, urakat ja vuokrasopimukset) tekevät hankintapäätöksen seuraavat tahot seuraavien euromääräisten hankintarajojen mukaisesti, ellei rehtori ole erikseen päättänyt keskitetystä hankinnasta. Hankintarajat tarkoittavat hankinnan arvoa ilman arvonlisäveroa. Toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen perustuvan hankinnan arvo lasketaan neljän vuoden aikana tapahtuvan korvauksen mukaan: - Helsingin yliopiston hallitus, yli euron hankinnat - Helsingin yliopiston rehtori, euron hankinnat - Johtosäännön mukaisen talousvastuullisen yksikön johtaja tai hänen määräämänsä, alle euron hankinnat Hankintapäätöksen tekijä tai hänen määräämänsä allekirjoittaa hankintapäätöksen mukaisen hankintasopimuksen. 2. Hallituksen puheenjohtaja tai hänen määräämänsä hyväksyy kanslerin ja rehtorin matkalaskut ja edustusmenot. 3. Tutkimushankkeet, joiden omarahoitusosuus on alle euroa, sekä näihin hankkeisiin liittyvät sopimukset, hyväksyy ja allekirjoittaa johtosäännön mukaisen talousvastuullisen yksikön johtaja tai hänen määräämänsä sekä tutkimushankkeesta vastaava tutkija. Sopimukset, joissa on mukana useita johtosäännön mukaisia talousvastuullisia yksiköitä, hyväksyy ja allekirjoittaa tutkimusasioista vastaava vararehtori tai hänen määräämänsä sekä tutkimushankkeesta vastaava tutkija. 4. Suuret tutkimushankkeet, joiden omarahoitusosuus on vähintään euroa tai joiden omarahoitukseen talousvastuullisen yksikön oma budjetti ei riitä, sekä näihin hankkeisiin liittyvät sopimukset, hyväksyy ja allekirjoittaa rehtori tai tutkimusasioista vastaava vararehtori tai heidän määräämänsä sekä tutkimushankkeesta vastaava tutkija. 5. Kvestori ja/tai rahoitusjohtaja tekevät arvopaperisijoituksia koskevat käytännön päätökset varainhoitosopimusten ja sijoitustoiminnan periaatteiden puitteissa. Varainhoitosopimukset hyväksyy kvestori tai hänen määräämänsä. Helsingin yliopiston hallitus päättää sijoitustoiminnan periaatteista. 6. Keksintöihin tai tutkimustulosten kaupallistamiseen liittyvät salassapitosopimukset sekä tutkimustulosten, keksintöjen ja immateriaalioikeuksien luovutussopimukset mukaan lukien

96 2(2) lisenssisopimukset hyväksyy ja allekirjoittaa tutkimuspalvelujen kehitysjohtaja tai hänen määräämänsä. 7. Edelleen päätetään, että hankintojen aktivointiraja käyttöomaisuudessa on euroa. 8. Tämä päätös tulee voimaan ja korvaa aiemman Helsingin yliopiston hankintoihin, sijoittamiseen ja tutkimukseen liittyvien sopimusten hyväksyminen päätöksen.

97 Johtosääntöuudistuksen jatkotyöryhmä 1(2) Muistio /lk Johtosääntöuudistuksen lausuntokierroksella ilmenneitä muutosehdotuksia hallitukselle tiedoksi Johtosääntöuudistuksen lausuntokierroksen palautteessa ehdotettiin useita sellaisia merkittäviä muutoksia, joita ei ollut sisältynyt lausuntokierrokselle lähetettyihin johtosääntöehdotuksiin. Työryhmä ei katsonut voivansa ottaa kantaa ehdotettujen muutosten sisällyttämiseen johtosääntöihin, koska yliopistoyhteisö ei ollut voinut keskustella ehdotuksista eikä niitä ollut mahdollista lausuntokierroksen jälkeen riittävästi valmistella työryhmälle annetussa aikataulussa. Työryhmä tuo nämä muutosehdotukset hallituksen tietoon ja harkittavaksi, antavatko ehdotukset aihetta jatkovalmisteluun. Johtosääntöön liittyviä muutosehdotuksia 6 Yliopistokollegio -kollegion kokoonpano: esitetty toive jäsenestä (HYY, HYHY, HYL, Kannunvalajat), jäsenestä (VALT-tdkn), jäsenestä (HYT; HYLO), keskiryhmän paikkojen kiintiöimisestä muun opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä muun henkilöstön kesken (HYHY) -kollegion tehtävät: esitetty toive, että lakisääteisten tehtäviensä lisäksi yliopistokollegio 8 Tiedekuntaneuvosto 1) käsittelee yliopiston johtosäännön ja siihen tehtävät muutokset. 2) voi tehdä hallitukselle aloitteita koko yliopistoa koskevien merkittävien asioiden käsittelemiseksi. 3) linjaa yliopiston sijoitustoiminnan periaatteet, esimerkiksi sijoitustoiminnan eettiset periaatteet 4) tekee hallitukselle esityksen rehtorin valinnasta. (VALT-tdkn) hyväksyy yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (HYL, HYLO) -tasakolmikannan mahdollistaminen tiedekuntaneuvostojen kokoonpanossa säätämällä kokoonpanoksi 9 18 jäsentä (HYY) -tiedekuntaneuvostojen kokoonpanoksi 18 ( ) tai 12 ( ) (HYL, HYLO) 42 Tohtorikoulutettava -tohtorikoulutettavan nimikkeen muuttaminen (VALT-tdkn, HYVÄT, HYT, HYL, HYLO) 50 -mahdollisuus täyttää ruotsinkielisten professorien tehtävät vakinaistamispolkujärjestelmässä siten, että vakinaistamispolulla oleva lasketaan ruotsinkieliseksi professoriksi jo ennen professoriksi nimittämistä (Keskustakampuksen dekaanit) Vaalijohtosääntöön liittyviä muutosehdotuksia

98 Johtosääntöuudistuksen jatkotyöryhmä 2(2) Muistio /lk 6 Yliopistokollegion valinta -kollegio valittava suoralla vaalilla (HYT, HYLO) 7 Yliopistoyhteisöä edustavien hallituksen jäsenten valinta -jako hallituksessa muun opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä muun henkilöstön sisällä poistettava (HYT, HYL, HYLO) 8 Tiedekuntaneuvostojen valinta -jako muun opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä muun henkilöstön sisällä tiedekuntaneuvostoissa poistettava (HYT, HYL, HYLO) -tiedekuntaneuvostojen kokoonpanoksi 18 ( ) tai 12 ( ) (HYL, HYLO) 9 Yliopiston henkilöstön vaalioikeus -työ- ja apurahakausia tarkasteltava yhtenä kokonaisuutena, ei erikseen; työstävapautetuille vaalioikeudet (HYT) 10 Vaalioikeutetun ryhmän määräytyminen ja vaalikelpoisuus -vaalioikeutetun henkilön ryhmä määräytyy vaalivuoden syyskuun 15. päivän työtehtävän mukaan tai henkilön ollessa työstä vapautettuna sen tehtävän mukaan, jota hän viimeksi on hoitanut (HYL)

99 1(7) Muistio /lk Yliopiston johtosääntöjen uudistaminen Johtosääntöuudistuksen kokonaisuus Helsingin yliopiston johtosäännöt uudistettiin edellisen kerran kokonaisuutena kevätlukukaudella Seuraavien vuosien muutokset yliopiston organisaatiossa ja koulutuksessa, tutkintokoulutuksen siirtäminen koulutusohjelmiin, päätös tiedekuntien laitoksettomaan rakenteeseen siirtymisestä ja yliopiston hallinnon järjestäminen yliopistopalveluihin edellyttivät johtosääntöjen muuttamista. Helsingin yliopiston hallitus linjasi kokouksessaan , että yliopiston johtosäännöt uudistetaan kahdessa vaiheessa. Kevään 2017 aikana tehdään uudistukset, jotka ovat välttämättömiä liittyen uusien koulutusohjelmien käynnistymiseen elokuussa 2017 sekä vaalijohtosäännön osalta jo toteutettuihin ja 2018 alussa voimaan tuleviin organisaatiomuutoksiin. Laajempi uudistus toteutetaan vuoden 2017 aikana siten, että se tulee voimaan 2018 alusta. Ensimmäinen vaihe kevätlukukaudella 2017 Rehtori asetti valmistelutyöryhmän valmistelemaan kevätlukukauden 2017 aikana johtosääntöihin tehtävät välttämättömät muutokset. Rehtori asetti myös kuulemistyöryhmän, jonka tehtävänä oli uudistuksen valmistelu kuulemalla tiedekuntaneuvostoja ja ryhmän harkinnan mukaan muita tahoja. Kuulemistyöryhmän raportit kuulemisista olivat myös valmistelutyöryhmän käytettävissä. Helsingin yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan välttämättömät muutokset tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön sekä vaalijohtosääntöön. Keskusteluasiana käsiteltiin kevätlukukaudella 2017 toimineen johtosääntöuudistuksen kuulemistyöryhmän työn tuloksia: koostetta kuulemisissa esitetyistä näkemyksistä sekä yhteenvetoa jatkotyöskentelyn avuksi. Uudistuksen jatkovalmistelu syyslukukaudella 2017 Rehtori asetti jatkotyöryhmän, jonka tehtävänä on uudistuksen saattaminen valmiiksi siten, että hallitus voi kokouksessaan hyväksyä yliopiston uuden johtosäännön ja tarpeen mukaan uudistetut erityisalojen johtosäännöt tulemaan voimaan Työryhmä voi harkintansa mukaan käsitellä myös johtosääntöjen uudistamiseen liittyviä muutoksia muuhun hallituksen päätöksillä annettavaan ohjeistukseen. Jatkotyöryhmä hyödyntää kuulemistyöryhmän valmistelua ottamalla kuulemistyöryhmän yhteenvedossa esitetyn asiajaottelun työskentelynsä pohjaksi ja ottamalla huomioon yhteenvedossa esitetyt näkemykset. Jatkotyöryhmän puheenjohtajana toimii professori Olli Mäenpää ja sihteerinä lakimies Laura Karppinen. Työryhmän jäseninä ovat vararehtori Jouko Väänänen, Professoriliiton Helsingin yliopiston osaston puheenjohtaja, professori Edward Haeggström, yliopistonlehtori, JUKO:n pääluottamusmies Seppo Sainio, palvelukoordinaattori, HYHY:n pääluottamusmies ja puheenjohtaja Elisa Hyytiäinen, kehittämispäällikkö Leo Pyymäki, dekaani Hanna Snellman, palvelupäällikkö Päivi Pakkanen, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustaja oik. yo Lauri Linna ja hallintojohtaja Esa Hämäläinen. Työryhmä kokoontui syyslukukauden 2017 aikana viisi kertaa valmistelemaan lausuntokierrokselle lähetettävää esitystä. Ryhmä keskittyi työssään kuulemistyöryhmän yhteenvedon asiajaotteluun: -tiedekuntien sisäinen toimintarakenne (alarakenne), erityisesti laitoksettomuuden kannalta -tiedekuntaneuvostojen ja tiedekunnan johdon tehtävät -tiedekunnat ja koulutusohjelmat -toimi- ja hallintoelinten valtasuhteet

100 2(7) Työryhmä pitäytyi selkeyden vuoksi edellisen uudistuksen ratkaisuun, jossa koulutusta ja opetusta koskevat asiat on kauttaaltaan sijoitettu tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntöön. Tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön muutosten osalta työryhmän työskentely perustui olennaisesti opetus- ja opiskelijapalvelujen, tiedekuntien sekä opintoasiainneuvoston yhteistyössä tekemään valmisteluun. Työryhmä keskusteli eri toimijoiden esittämistä huolista sen suhteen, miten koulutusohjelmat löytävät paikkansa yliopiston rakenteessa. Työryhmän käsityksen mukaan ratkaisu löytyy tältä osin parhaiten toiminnanohjausprosessista, jota on syytä kehittää koulutusohjelmien huomioonottamisen osalta. Lausuntokierroksella annetut lausunnot ja kommentit Määräajan kuluessa lausuntoja saapui kaikkiaan runsaat 30 kpl. Lausunnonantajista yliopistokollegio ja yliopistopalvelujen yhteistyöryhmän henkilöstöedustajat toimittivat kollegion jäseniltä ja yliopistopalvelujen työntekijöiltä kerättyjä kommentteja. Lisäksi saatiin jonkin verran yksittäisten henkilöiden sähköpostitse toimittamia kommentteja. Lausuntopalautekoosteisiin on otettu lausunnoista sekä esitetyt konkreettiset muutosehdotukset että konkreettiset kysymykset, toiveet tai kommentit. Siltä osin kuin kommentteja ovat esittäneet yksittäiset henkilöt, kommentteja on sisällytetty koosteisiin relevanssin perusteella tai milloin saman kommentin ovat esittäneet monet. Työryhmä oli lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen, jossa muutamista keskeisistä kohdista oli annettu kaksi vaihtoehtoa, työryhmän enemmistön ja työryhmän vähemmistön kannattamat vaihtoehdot. Nämä keskeiset säännökset 8, 24, 25 ja 44 koskevat tiedekuntaneuvoston ja dekaanin välistä tehtävien- ja vastuunjakoa sekä dekaanin valintaa. Näistä kohdista palaute oli hyvin yhdensuuntaisesti työryhmän enemmistön kannan mukainen: tehtäviä ja vastuita toivottiin muutettavaksi niin, että tiedekuntaneuvoston rooli painottuu aiempaa enemmän päätöksentekoon ja dekaanin rooli valmisteluun ja toimeenpanoon. Dekaanin valinnan haluttiin myös siirtyvän tiedekuntaneuvostolle. Työryhmä päätyi linjaamaan nämä kohdat palautteen perusteella alkuperäisen esityksensä enemmistön näkemyksen mukaiseksi. Lisäksi tehtiin sellaisia selventäviä tai teknisluontoisia muutoksia ja lisäyksiä, joiden tarve vaikutti ilmeiseltä. Monessa lausunnossa oli esitetty toivomuksia merkittävistä uudistuksista, joita ei ollut sisältynyt lausuntokierrokselle lähetettyyn ehdotukseen. Työryhmä ei pääosin katsonut voivansa sisällyttää ehdotukseensa sellaisia sisällöllisesti olennaisia muutoksia, joihin yliopistoyhteisö ei ollut voinut ottaa kantaa. Työryhmä sisällytti nämä muutosehdotukset erilliseen luetteloon hallituksen tiedoksi mahdolliseen jatkovalmisteluun ryhtymistä varten. Yksityiskohtaiset perustelut, johtosääntö Laitosten lakkaamiseen liittyvät tekniset muutokset Johtosäännöstä esitetään kumottaviksi laitosta ja sen johtoa koskevat 9 sekä Lisäksi laitosta, laitosneuvostoa tai laitoksen johtajaa koskeviin kohtiin on tehty tarvittavat muutokset 4, 18, 45, 51 ja 52 :iin. Sisällölliset muutokset 1 a Pykälä on uusi. Siihen on sisällytetty yksikkörakenteen muutokseen liittyviä, uutta yksikkörakennetta selkeyttäviä määritelmiä. Toimintayksikön käsitteeseen kuvaamaan sisäiseen rakenteeseen kuuluvia taloudellisesti epäitsenäisiä yksiköitä on päädytty ETU-työryhmän loppuraportin ja hallituksen erillisiä yksiköitä ja

101 3(7) toimintayksiköitä koskevan, tehdyn päätöksen mukaisesti. Tiedekunnassa päätettävistä asioista on ehdotuksessa määrätty itse päätösten nimillä, ei mahdollisesti aika ajoin muuttuvien päätösasiakirjojen nimillä, jotta johtosääntöä ei tarvitse toiminnanohjausprosessin mahdollisten muodollisten muutosten takia korjata. Määritelmä näistä päätöksistä on otettu asiaa selventämään. 4 4 :n 1 ja 4 momenttia on muokattu laitoksettomaan yksikkörakenteeseen sopivaksi. Toimintarakennetyöryhmän loppuraportissa todettiin, että Päätöksen tiedekuntien sisäisestä organisaatiorakenteesta tekee tiedekuntaneuvosto Tiedekunnat ovat monessa suhteessa erilaisia, minkä vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista määrittää sitä, miten osastot muodostetaan tai minkä kokoisia ne ovat. Hallituksen toimintarakennepäätöksessä päätettiin toimintarakenteen muutoksen yhteydessä, että uudistetaan tiedekuntien sisäistä rakennetta edistämään hyvää esimiestyötä ja tasa-arvoista johtamista. Johtosääntöehdotuksessa tiedekuntien sisäinen rakenne on aikaisempien toimintarakennepäätösten mukaisesti jätetty tiedekuntien päätöksenteon varaan. Myös kevään 2017 kuulemisissa kannatettiin pääosin mahdollisimman väljää sääntelyä. Ehdotus on myös linjassa erillislaitosten asemaa selvittäneen ETU-työryhmän esityksen (loppuraportin) ja sen pohjalta tehdyn hallituksen päätöksen kanssa. Tiedekuntien toimintayksiköistä on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi ottaa 4 :ään perusasiat, jotta on selvä, miten ja mitä niistä päätetään. Sisäisistä rakenteista käytetään tiedekuntien päätöksissä monenlaisia nimityksiä, kuten linja. Pykälä jättää päätösvallan alarakenteiden nimistä tiedekunnille, mutta osasto on otettu mukaan esimerkinomaisesti vakiintuneisuutensa takia. Toimintayksiköiden toiminnan perusteilla tarkoitetaan tiedekuntaneuvoston päätöstä toimintayksikön rakenteesta, tehtävistä ja päätöksenteosta. Päätös voi olla työjärjestystyyppisesti tai muulla tavalla rakennettu tiedekunnan tarpeiden mukaisesti. Tutkijakouluja koskeva kohta korjattu selventävästi aiemman johtosäännön mukaiseksi. Viittaus koulutusohjelmiin on lisätty osoittamaan, etteivät ne ole yliopiston yksiköitä, koska asiaa oli palautteen perusteella pidetty epäselvänä. 4 a Pykälä on uusi. Työryhmä on käynyt läpi tiedekuntien jo tekemät päätökset sisäisestä toimintarakenteesta ja on niiden perusteella laatinut määräykset toimintayksiköiden toiminnan ja päätöksenteon rajoista. Tarkoituksena on, että toimintayksiköiden päätöksentekojärjestelmä on selkeä, jottei ylätason päätöksentekojärjestelmän alle kehity epävirallista, läpinäkymätöntä järjestelmää. Päätöksenteko eroaa laitosten päätöksenteosta, koska vastaava hallintomalli useammalle eri yksikölle jaettuna menisi suoraan vastoin toimintarakenneuudistuksen tarkoitusta. Kohtaan on otettu periaatteellinen kanta, että tiedekuntaneuvosto voi siirtää tehtäviään toimintayksikölle. Tällaisesta siirtämisestä määrätään johtosäännössä. Toistaiseksi tehtävien siirtoon ei ole ilmennyt sellaista konkreettista tarvetta, että johtosääntöihin olisi otettu siitä määräyksiä. Muiden johtosäännössä mainittujen yksiköiden toimintayksiköistä ei ole johtosäännössä erikseen määrätty. Tällaisten yksiköiden toimintayksiköistä tai muusta sisäisestä rakenteesta päättää tarvittaessa hallitus tai se, jonka tehtäväksi asiasta päättäminen on annettu. 5 Pykälä on uusittu vastaamaan nykyistä organisaatiota. Palveluyksiköillä tarkoitetaan kaikkia palveluja tuottavia yksiköitä.

102 4(7) Kohtaan sisällytettiin palvelujen tuottaminen paitsi yliopistolle myös yhteiskunnalle. Yhteiskunnalle tuotettavia palveluja ovat muun muassa sellaiset lakisääteiset palvelut kuin Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitäminen sekä palvelut tiedotusvälineille ja yliopistoon hakeville. 6 Työryhmä katsoi lausuntokierroksella esitettyjen kollegion kokoonpanoa ja tehtäviä koskevien muutosehdotusten vaativan laajan keskustelun ja valmistelun, mikäli ne haluttaisiin toteuttaa. Nämä ehdotukset on sisällytetty hallitukselle annettavaan luetteloon. Sen sijaan toisen varapuheenjohtajan valintamahdollisuuden lisäämistä pidettiin mahdollisena, ja näin kollegion kaikilla ryhmillä on edustus puheenjohtajistossa. 8, 25 Kevään 2017 kuulemisissa toivottiin yleisesti tiedekuntaneuvostoille tehtävien painottumista entistä vahvemmin strategisiin asioihin ja toiminnan keskeisiin linjauksiin, sekä keskustelu-, kuulemis- että päätösasioina. Samoin toivottiin, että tiedekuntaneuvostolla olisi aiempaa vahvempi rooli myös asioiden valmistelussa. Työryhmä päätyi saadun palautteen pohjalta esittämään, että tiedekuntaneuvoston päätösvaltaa suhteessa dekaaniin kasvatetaan keskeisissä asiakohdissa. Vastaavasti dekaanin valmisteleva ja täytäntöönpaneva rooli korostuu. Kohdassa 2 mainittu talousarvion perusteet tarkoittaa tiedekunnan taloudenhoidon pääpiirteistä ja suuntaviivoista päättämistä. Kyse on toiminnan painotuksista päättämisestä. Varsinaisen budjetin (talousarvion) laatiminen on osoitettu 25 :ssä dekaanin tehtäväksi. Budjetti laaditaan talousarvion perusteita soveltaen. Viime kädessä vastuu budjetista on sen laativalla dekaanilla ja sen hyväksyvällä rehtorilla. 24 Työryhmä päätyi saadun laajan palautteen perusteella esittämään hallitukselle sitä vaihtoehtoa, jota työryhmän enemmistö alun perin oli kannattanut: dekaanin valitsee tiedekuntaneuvosto. Tätä valintatapaa perusteltiin muun muassa lähidemokratialla ja ehdokkaiden aidolla seuloutumisella alhaalta ylöspäin. Valintamenettelyyn on sisällytetty nykyisin voimassa olevasta valinnasta toimiviksi osoittautuneita elementtejä kuten valmisteluryhmä. Tiedekuntaneuvosto ei ehdotuksen mukaan järjestä dekaaninvaalia vaan tekee päätöksen dekaanin ottamisesta. Rehtorin roolin valmisteluryhmän asiantuntijoiden nimeämisessä katsottiin tasapainottavan valintaa suhteessa siihen, että se olisi kokonaan tiedekuntaneuvoston käsissä. Dekaanin vapauttaminen tehtävästä on työryhmän arvion mukaan perusteltua määritellä rehtorin tehtäväksi. Vapautusta harkittaessa kyse olisi oletettavasti erittäin vakavasta ja tulehtuneesta tilanteesta, jossa on tiedekunnan edun mukaista, että asiasta päättää ulkopuolinen. Dekaanin toimikaudet päätettiin palautteen johdosta rajoittaa enintään kahteen peräkkäiseen. Voimaanpanosäännöksen mukaan peräkkäisiin toimikausiin lasketaan tai myöhemmin alkavat toimikaudet. Rehtorin osalta oli myös toivottu vastaavaa rajoitusta. Koska rehtori ei ole työsuhteessa yliopistoon, vaan yliopistolain mukainen yliopiston toimielin, hänen toimikausiaan katsottiin voitavan rajata vain lailla. 26 Työryhmä esittää, että tiedekunnalla on oltava vähintään yksi varadekaani. Nykyisen johtosäännön mukaan varadekaanin tai varadekaanien valitseminen on vapaaehtoista, mutta käytännössä kaikissa tiedekunnissa on jo vuosia ollut varadekaaneja. Käytännössä varadekaaneille on yleensä määritelty vastuuta etenkin opetus- ja tutkimusasioista. Lausunnoissa oli toivottu johtosääntöön määräystä opetusasioista vastaavasta varadekaanista. Johtosäännössä ei työryhmän arvion mukaan ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista määritellä

103 5(7) yksityiskohtaisesti dekaanin ja varadekaanien välistä tehtävänjakoa, vaan se on parhaiten arvioitavissa kunkin tiedekunnan tarpeiden mukaisesti. Työryhmän arvion mukaan olisi hyvin perusteltua, että yksi varadekaaneista vastaa opetusasioista. 32 Työryhmä ei ottanut johtosääntöön Svenska verksamhetsnämndenin esittämää lisäystä kielitaidon osoittamisesta. Työryhmä pitää henkilökunnan riittävää kielitaitoa erittäin tärkeänä, mutta nykyisenkin 32 :n määräysten kielitaidon määrittelemisestä ja osoittamisesta katsottiin mahdollistavan sellaisen henkilökunnan rekrytoimisen, jolla on kuhunkin tehtävään riittävä kielitaito. 42 Tohtorikoulutettavan kelpoisuusvaatimukset on muutettu vastaamaan yliopiston rekrytointilinjauksia tohtorikoulutettavien ja tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta hakevien ottamisesta työsuhteeseen Helsingin yliopistossa. 44 Kohta rehtorin ja hallituksen toimivallasta henkilöstön ottamisessa on korjattu 24 :ää vastaavaksi. Pykälästä on poistettu viimeinen lause Professorille [määräaikaisen työstä]vapautuksen myöntää kuitenkin dekaani ja erillisessä laitoksessa sen johtokunnan puheenjohtaja. Professorien osalta ei katsota tarvittavan muista työntekijäryhmistä poikkeavaa menettelyä. Dekaanin voi olla vaikea tehdä päätöksiä siten, että yksikön etu tulee riittävän vahvasti otetuksi huomioon erityisesti useiden vuosien työstävapautuksissa, jotka ovat hankalia sekä yksikölle, sijaisille että opiskelijoille. Henkilöstön tasapuolisen kohtelun näkökulmasta rehtorilla on koko yliopiston käytänteet tiedossaan päätöksiä tehdessään. Ehdotus on myös johdonmukainen siihen nähden, että rehtori ottaa professorit. 50 Ruotsinkielisten professorin tehtävien alan määrittelystä on otettu 50 :n 2 momenttiin yliopiston koulutusvastuun toteuttamista tukeva määräys. 52 Oppiaine on muutettu tieteenalaksi, koska oppiaineilla ei enää ole virallista asemaa tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännössä. Yksityiskohtaiset perustelut, tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö Laitosten lakkaamiseen liittyvät tekniset muutokset Johtosääntöön on tehty tarvittavat muutokset laitosta ja laitoksen johtoa koskeviin kohtiin 39 :n 2 momenttiin, 42 :n 2 momenttiin, 44 :n 5 momenttiin, 55 :n 1 ja 2 momenttiin, 56 :ään ja 59 :n 2 momenttiin. Sisällölliset muutokset Tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännöstä poistettiin jo kesällä 2017 maininnat oppiaineesta ja oppiainevastaavasta. Osassa tiedekuntia oppiainevastaavilla on edelleen tärkeä rooli, ja tiedekunnat voivat halutessaan edelleen omalla päätöksellään nimittää oppiainevastaavia. 4 Koulutusta koskeviin vastuisiin on otettu mukaan maininta tutkijakoulujen vastuista rehtorin päätöksen 141/2013 mukaisesti. Koulutusta koskeviin vastuisiin on palautteen perusteella lisätty vastuu ohjauksesta.

104 6(7) 6 Palautteessa oli toivottu sanan tarvittaessa poistamista. Opintoasiainneuvostossa on käsitelty matriisi opetustaidon arvioimisesta ja menettelyjen yhtenäistäminen sekä alakohtaiset soveltamisohjeet ovat tekeillä. Työryhmä arvioi, että palautteessa tavoiteltuun päämäärään voidaan päästä tarkemmalla ohjeistuksella. 9 a Palautekierroksen perusteella poistettiin koulutusohjelman johtoryhmän tehtävistä tarpeettomana valmistelee opetuksen ja opetus- ja tilaresurssien käytön, koska nämä tehtävät sisältyvät opetusohjelmasta päättämiseen. Opiskelijajärjestöjen toivomuksesta johtoryhmään kuuluville opiskelijoille ehdotetaan nimettäväksi henkilökohtaiset varajäsenet. 14 Nykyinen soveltamiskäytäntö ei täysin vastaa 1 momentin sanamuotoa, joten sitä on muokattu käytännön mukaiseksi. 26 Pykälään on otettu lääketieteellisen ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan toivoma muutos, joka koskee vain kyseisten tiedekuntien koulutuksia. 38 Työryhmän näkemyksen mukaan jo henkilöstöä rekrytoitaessa on huolehdittava sen riittävästä kielitaidosta, joten asiasta ei tarvita erillistä kirjausta. On selvä, että opintosuorituksia arvosteltaessa on varmistuttava tarvittaessa joustavin järjestelyin siitä, ettei opiskelijoiden oikeusturva vaarannu arvostelijan puutteellisen kielitaidon takia. 39 Pykälään on otettu lääketieteellisen tiedekunnan toivoma muutos, joka koskee vain sen koulutuksia. Yksityiskohtaiset perustelut, Helsingin yliopiston hankintoihin, sijoittamiseen ja tutkimukseen liittyvien sopimusten hyväksyminen päätös Yliopistossa säädetään johtosäännössä yleisesti yksikön johtajan toimivallasta. Joistakin taloudellisista asioista on säädetty erikseen hallituksen päätöksessä Helsingin yliopiston hankintoihin, sijoittamiseen ja tutkimukseen liittyvien sopimusten hyväksymisestä. Johtosääntöluonnoksen mukaan yliopiston yksikköjä ovat sekä talousvastuulliset yksiköt kuten tiedekunnat että muut kuin talousvastuulliset yksiköt kuten tiedekuntien toimintayksiköt. Siksi myös hallituksen päätöstä hankintoihin, tutkimukseen ja sijoittamiseen liittyvien sopimuksien hyväksymisestä on päivitettävä, sillä nykyään päätöksessä käytetään käsitettä johtosäännön mukaisen yksikön johtaja. Päätösluonnoksesta on pyydetty kommentteja hallintopalvelujohtaja Antti Savolaiselta, kvestori Marjo Berglundilta, tutkimuspalvelujen kehitysjohtaja Ritva Dammertilta, tutkimuspalvelujen lakipalvelujen päällikkö Niina Elolta ja kampusten kehittämispäälliköiltä. Luonnoksen mukainen päätös tarkoittaisi, että dekaani tai taloudellisesti itsenäisen erillislaitoksen johtaja voisi delegoida toimintayksikön johtajalle päätösvaltaa hankinta- ja tutkimussopimusten osalta, yleisellä päätöksellä tai yksittäistapauksissa. Päätös on linjassa sen kanssa, että tiedekunnille muuten on annettu varsin vapaat kädet päättää alarakenteesta ja että tiedekunnilla on huomattavat erot koossa ja rahoituksen määrässä. Näin myös vältytään sekaannukselta siinä, että hankinta- ja tutkimussopimuksia koskisivat eri säännöt.

105 Toinen mahdollisuus olisi hankinta- tai tutkimussopimuksien tai molempien hyväksymisen delegoiminen suoraan hallituksen päätöksellä toimintayksiköiden johtajille. Tämä vaihtoehto kuitenkin sitoisi tiedekuntien kädet alarakenteen keskeisessä osassa. Toimintayksiköillä ei myöskään ole hankintasopimusten tekoon samaa tarvetta kuin laitoksilla oli, koska suuri osa laitosten ennen kustannettavina olleista hankinnoista maksetaan nyt keskitetysti. 7(7)

106

107 Lausuma liitettäväksi HY:n hallituksen kokouksen 7/2017 pöytäkirjaan kohtaan 7, joka koskee yliopiston johtosäännön ym. uudistamista. Hallituksen hyväksymässä johtosäännön 8 määritellyt tiedekuntaneuvoston ja dekaanin päätösvalta ja vastuusuhteet ovat ongelmalliset. Tiedekuntaneuvosto valitsee dekaanin (8 ). Johtosäännön 8 mukaan tiedekuntaneuvosto päättää talousarvion perusteista ja seuraa niiden toteutumista mutta ei kanna kokonaisvastuuta taloudesta. Sen sijaan dekaani laatii tiedekunnan budjetin talousarvion perusteiden pohjalta ja kantaa vastuun tiedekunnan taloudesta (ks. 25 ). Näin ollen tiedekuntaneuvosto päättää talousarvion perusteista mutta ei kanna vastuuta tiedekunnan taloudesta. Sen kantaa dekaani. Tämä asetelma voi pahimmillaan johtaa vakaviin ristiriitatilanteisiin. Näin voi käydä erityisesti silloin, kun yliopisto tai tiedekunta ajautuu vaikeana taloudelliseen tilanteeseen. Seppo Honkapohja ja Gunvor Kronman

108 UniSportin johtosääntö 1 Tehtävät UniSport on yliopistolain 27 :n mukainen Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Svenska handelshögskolanin yhteinen yksikkö. UniSportin tehtävänä on: 1. tarjota monipuolisia liikuntapalveluja Aalto-yliopiston, Svenska handelshögskolanin ja Helsingin yliopiston perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille, yliopistojen yhdessä määrittelemille henkilöstöryhmille sekä ulkopuolisille asiakkaille; 2. edistää yliopistoyhteisöissä liikuntamyönteistä ilmapiiriä; sekä 3. edistää yliopistojen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä opiskelija- ja henkilöstörekrytoinnissa. 2 Johtokunta UniSportilla on johtokunta, johon kuuluu 10 jäsentä. Johtokunnan jäsenistä nimeää: 1) Svenska handelshögskolan yhden jäsenen joka kuuluu yliopiston henkilöstöön, Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto kumpikin kaksi jäsentä, jotka kuuluvat näiden yliopistojen henkilöstöön (toisen jäsenen tulee olla liiketalouden, strategisen johtamisen tai UniSportin toimialan asiantuntija); 2) UniSportin johtaja yhden yliopistojen ulkopuolisen jäsenen; 3) Unisportin henkilöstö keskuudestaan yhden jäsenen; ja 4) kaikkien yliopistojen ylioppilaskunnat kukin yhden opiskelijajäsenen, jolla on opiskelijaliikunnan asiantuntemusta. Johtokunnan toimikausi on neljä vuotta kuitenkin siten, että opiskelijoita edustavat jäsenet valitaan kahden vuoden toimikaudeksi. Helsingin yliopiston rehtori valitsee johtokunnan puheenjohtajan Aalto-yliopistoa ja Svenska handelshögskolania kuultuaan. Johtokunta valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan. 3 Johtokunnan tehtävät Johtokunnan tehtävänä on erityisesti: 1) kehittää puheenjohtajansa johdolla ja yhteistyössä UniSportin johtajan kanssa UniSportin toimintaa kokonaisuutena yliopistojen toiminnan ja talouden tavoitteiden sekä yliopistojen strategioiden ja laitoksen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti; 2) käsitellä UniSportin toimeenpanosuunnitelma ja siihen sisältyvä henkilöstösuunnitelma ja budjetti; 3) hyväksyä UniSportin hinnoitteluperiaatteet; 4) hyväksyä UniSportin toimintakertomus sekä 5) nimetä UniSportin varajohtaja toimikautensa ajaksi. 1

109 4 Johtokunnan kokoontuminen ja päätösvaltaisuus Johtokunta kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää. Johtokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä, kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Johtokunta ratkaisee asiat esittelystä. 5 Johtaja UniSportilla on johtaja. Johtajan ottaa Helsingin yliopiston rehtori johtokunnan esityksestä Aalto-yliopistoa ja Svenska handelshögskolania kuultuaan. Johtajan tehtävänä on erityisesti: 1) johtaa, kehittää ja valvoa UniSportin toimintaa; 2) vastata UniSportin tehtävien tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta johtokunnan hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti ja toimia suoraan johtajan alaisuudessa työskentelevän henkilöstön esimiehenä; 3) valmistella ja esitellä johtokunnassa käsiteltäviä asioita sekä huolehtia päätösten täytäntöönpanosta; 4) vastata UniSportin sopimuksiin liittyvien asioiden hoitamisesta, sekä 5) hoitaa muut johtokunnan määräämät tehtävät. Johtaja voi siirtää laajakantoisen ja periaatteellisesti tärkeän asian johtokunnan käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. 6 Organisaatio UniSportin henkilöstö on palvelussuhteessa Helsingin yliopistoon. Henkilöstö- ja taloushallinnossa noudatetaan Helsingin yliopiston ohjeita, määräyksiä ja menettelytapoja. 7 Voimaantulo Johtosääntö tulee voimaan ja se korvaa aiemman Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston hyväksymän johtosäännön. Ennen johtosäännön voimaan tuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanoon liittyviin toimenpiteisiin. 2

110 INSTRUKTION FÖR SVENSKA VERKSAMHETSNÄMNDEN VID HELSINGFORS UNIVERSITET 1 Helsingfors universitet är tvåspråkigt. Undervisnings- och examensspråken vid universitetet är finska och svenska. För att utveckla och samordna den svenskspråkiga undervisningen och övrig svenskspråkig verksamhet vid universitetet finns Svenska verksamhetsnämnden, som är den nämnd som avses i 74 2 mom. i universitetslagen. 2 Svenska verksamhetsnämnden består av en ordförande och sexton andra medlemmar, vilka var och en har en personlig suppleant. Rektor eller en prorektor är ordförande för nämnden. Nämnden utser inom sig en medlem till vice ordförande. 3 Av Svenska verksamhetsnämndens medlemmar utses fjorton medlemmar och deras personliga suppleanter av styrelsen. Svenska handelshögskolan och Yrkeshögskolan Arcada utser var sin medlem jämte personlig suppleant till Svenska verksamhetsnämnden. Av de fjorton medlemmar som styrelsen utser ska tolv medlemmar och deras personliga suppleanter utses på förslag av fakulteterna och Svenska social- och kommunalhögskolan. Två medlemmar och deras personliga suppleanter ska vara studerande och utses av styrelsen på förslag av studentkåren. Vid valet av medlemmarna i nämnden och deras suppleanter ska eftersträvas att medlemmarna företräder olika kategorier av undervisnings- och forskningspersonal. I första hand ska medlemmarna utses bland personer vars anställning är avsedd för undervisning på svenska. Mandattiden för de medlemmar som är studenter är två år, medan mandattiden för de övriga medlemmarna är fyra år. 4 Svenska verksamhetsnämnden 1) verkar som samordnande organ för den svenskspråkiga undervisningen och forskningen samt för annan svenskspråkig verksamhet inom universitetet, 2) behandlar svenska utbildningsfrågor, särskilt sådana som berör flera fakulteter eller utbildningsprogram vid universitetet, 3) avger utlåtanden till universitetets allmänna förvaltningsorgan, till fakulteterna, till de fristående institutionerna och till utbildningsprogrammen i frågor som gäller svenskspråkig

111 undervisning och annan verksamhet, 4) tar initiativ till planering och utveckling av den svenskspråkiga verksamheten vid universitetet, 5) främjar samverkan mellan allianshögskolorna Helsingfors universitet, Svenska handelshögskolan och Yrkeshögskolan Arcada, och 6) behandlar sådana frågor som gäller samordningen av den svenskspråkiga högskoleutbildningen i Finland. Innan en fakultet gör ändringar i eller drar in en anställning som är avsedd för undervisningen på svenska, ska nämnden ombes ge ett utlåtande i ärendet i enlighet med 49 i universitetets instruktion. 5 Svenska verksamhetsnämnden ska sammanträda till minst två möten varje läsår. Nämnden sammanträder på kallelse av ordföranden eller vice ordföranden. Nämnden är beslutför då ordföranden eller vice ordföranden och minst hälften av de övriga medlemmarna eller deras suppleanter är närvarande. De personer som i fakulteternas dekanat har ansvar för tvåspråkighetsfrågorna har rätt att närvara vid och ska därför kallas till nämndens möten. 6 Denna instruktion träder i kraft den 1 januari 2018.

112 2 Helsingin yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelma on vuosittain hyväksyttävä yliopistolain 14 mukainen yliopiston hallituksen päättämä asiakirja. Siinä sovitetaan yhteen yliopiston toiminta ja talous seuraavalle kalenterivuodelle sekä annetaan strategiaa tarkentavat suuntaviivat. Suunnitelmassa esitetään kootusti yliopiston strategian toteuttamiseksi yhteisesti sovitut tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Hyväksyessään toimeenpanosuunnitelman hallitus samalla päättää toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion (Yliopistolaki 14 ) ja Helsingin yliopiston konsernin suunnitelman (liite 3, ei julkinen). Hallitus on kokouksessaan hyväksynyt toimeenpanosuunnitelmassa esitettävät 1) alempaan, 2) alempaan ja ylempään sekä 3) ylempään korkeakoulututkintoon otettavien enimmäismäärän sekä arvion tohtorin tutkintoa suorittamaan otettavien lukumäärästä (Yliopistolaki 36 ). Helsingin yliopiston toimeenpanosuunnitelman 2018 luonnosta on käsitelty kokouksessa pääluottamusmiesten kanssa ja kommentoitavana Flamma-uutisena.

113 LUONNOS 0.6/ 5.12./JKa LUOTTAMUKSELLINEN Hyväksytty hallituksessa xx HY/175/ /2016 Helsingin yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelma 2018 Vuonna 2018 Helsingin yliopiston toiminnassa painotetaan erityisesti: Oppimisen laatua ja työelämärelevanssia Kansainvälisyyttä ja kansainvälistä tutkimusyhteisöä Yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa Digitalisaation hyödyntämistä Yliopiston roolia ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa

114 3 Sisällys 1. Strateginen kehys Toimintaympäristö Missio ja arvot Profiilit ja strategiset tutkimusalueet Laadunhallinta ja toiminnanohjaus Riskien arviointi ja hallinta Valtakunnalliset tehtävät, kansainväliset ja yliopistolliset erityisvastuut Strategian toimeenpano Oppimisen laatu ja työelämärelevanssi Kansainvälisyys ja kansainvälinen tutkimusyhteisö Yhteisöllisyys ja tasa-arvo Digitalisaation hyödyntäminen Yliopiston rooli ja vaikuttavuus Resurssit Henkilöstösuunnitelma Toimitilaohjelma mukaiset toimenpiteet vuonna Budjetti Seuranta ja raportointi Liitteet 1. Riskien arviointi ja hallinta 2. Helsingin yliopiston ja yliopisto konsernin investointisuunnitelma ja rahoitussuunnitelmat (ei julkinen)

115 4 1. Strateginen kehys 1.1 Toimintaympäristö Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle -vision mukaan korkeakoulutuksen kannalta keskeisiä muutosvoimia ovat talouden globalisaatio ja sen myötä korostunut kilpailu osaajista, työn murros sekä uuden teknologian kehitys. Myös kestävä kehitys ja globaali vastuu korostuvat. Uutta tutkimusta syntyy erityisesti tieteenalojen rajapinnoilta ja tieteenalojen välisistä uudenlaisista yhdistelmistä. Avoimuus tutkimuksen ja koulutuksen toimintatapana nousee merkittäväksi tavaksi edistää yliopistojen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Visiotyö hahmottelee selkeitä, kansainvälisesti vetovoimaisia osaamiskeskittymiä. Yliopistojen, kaupunkien, yrityksien ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö on välttämätöntä. Sillä voidaan saada aikaan vaikuttavia tuloksia oman alueen kehittämiseksi ja vaikuttaa kansalliseen keskusteluun. Helsingin yliopiston talous on mittavien muutosten jälkeen tasapainossa. Valtionrahoituksen kuitenkin arvioidaan laskevan edelleen tulevina vuosina. Jotta yliopisto saavuttaisi strategiset tavoitteensa, sen täytyy työskennellä aktiivisesti täydentävän rahoituksen hankkimiseksi kotimaasta ja ulkomailta. Opiskelu- ja työyhteisönä yliopistolla on useita kehittämistarpeita. Opiskelijoille ohjauksen saatavuuden ongelmat ovat opintojen sujuvuutta ja opiskeluhyvinvointia haittaava tekijä. Henkilöstö kokee hallinnollisen työmäärän kasvaneen ja vaikutusmahdollisuuksien vähentyneen. Asian korjaamiseksi yliopisto ryhtyy tarmokkaisiin toimenpiteisiin. Helsingin yliopiston toimintaa linjaavat päätökset ja sopimukset Helsingin yliopiston hallitus hyväksyi strategian kaudelle Yliopisto neuvotteli strategian perusteella opetus ja kulttuuriministeriön kanssa kautta koskevan sopimuksen, joka sisältää mm. korkeakoululaitoksen yhteiset sekä erityisesti Helsingin yliopistoa koskevat tavoitteet ja rahoituksen. Sopimuksen välitarkastelu on keväällä 2018, jolloin yliopisto neuvottelee ministeriön kanssa erityisesti vuosien 2019 ja 2020 strategisesta rahoituksesta. Hallitus linjasi erityisesti vuonna 2018 painotettavat asiat kokouksessaan Hallituksen linjauksen perusteella on laadittu yksiköiden toimeenpanosuunnitelmat. Niissä esitetään konkreettiset toimenpiteet, vastuut ja resurssit strategian tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategiakartta on esitetty sisäkannessa. Strategia, sen vuosittaiset toimeenpanosuunnitelmat sekä Helsingin yliopiston toimintaa linjaavat periaatteelliset asiakirjat ovat luettavissa yliopiston www-sivuilla. 1.2 Missio ja arvot Missio auttaa yliopistoa määrittelemään tehtävänsä yhteiskunnassa: Korkealaatuinen tutkimus ja koulutus sekä aktiivinen yhteiskunnallinen vuorovaikutus muuttavat maailmaa paremmaksi. Arvot ohjaavat yliopiston toimintaa ja jokaista yliopistolaista. Yliopiston arvojen määritelmä on esitetty Flammassa.

116 5 KUVIO 1: Helsingin yliopiston arvot 1.3 Profiilit ja strategiset tutkimusalueet Visionsa mukaisesti Helsingin yliopisto toimii aktiivisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta. Yliopisto profiloituu monitieteiseksi yhteiskuntavastuuta kantavaksi kansainväliseksi tutkimusyliopistoksi. Yliopisto on tunnistanut neljä suurta haastetta: digitalisaatio, ikääntyminen ja hyvinvointi, globalisaatio ja kestäväkehitys (Digital World, Ageing and Wellbeing, Globalization ja Sustainability), Näihin perustuen hallitus nimesi yliopiston kolme strategista tutkimusaluetta: Life Science, Human Mind in Changing World ja Matter and Materials, jotka jakaantuvat temaattisiin alueisiin, joita on tarkennettu mm. Suomen Akatemian yliopistojen profiloitumista tukevan (PROFI) määrärahahaun yhteydessä. Strategisten tutkimusalueidensa avulla yliopisto vahvistaa ja profiloi tutkimustaan. Tätä tuetaan mm. PROFIrahoituksella, jota haettaessa yliopiston akateeminen yhteisö tarkentaa tutkimuksen temaattisia kokonaisuuksia, fokusoi tutkimusta sekä sopii niin sisäisestä kuin ulkoisesta yhteistyöstä ja työnjaosta muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Valintoja tehtäessä edellytetään poisvalintoja sekä korkeaa ambitiotasoa. Yliopiston 1. PROFI-haku kohdistui Life Science alueelle (HiLIFE ja sitä tukevaan tietojenkäsittelytieteeseen ja fysiikkaan sekä tilastotieteeseen), 2. Human Mind in Changing World -alueelle ja 3. kaikille kolmelle strategiselle tutkimusalueelle mukaan lukien Matter and Materials (HELSUS, INAR ja HIDATA). Myös 4. haku kohdistuu kyseisille kolmelle strategiselle tutkimusalueelle (Inequality, wellbeing and security, One Health and Welfare, ja Matter and Materials) Suomen Akatemian Lippulaivaohjelman 1. haussa yliopisto koordinoi ilmakehätieteen ja syöpätutkimuksen hakemuksia. Lisäksi yliopisto on mukana tekoäly ja neurotutkimus -hakemuksissa. Lippulaivaohjelman 2. haku järjestetään vuonna Laadunhallinta ja toiminnanohjaus Yliopiston toiminnanohjaus ja laatujärjestelmä tukevat yliopiston toiminnoille asetettujen yliopisto- ja yksikkökohtaisten tavoitteiden saavuttamista. Laadunhallinnan kehittämistehtävät perustuvat Helsingin yliopiston hallituksen nimeämiin strategisiin kehittämiskohteisiin vuodelle Lisäksi kehittämistehtäviä ohjaa Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen auditoinnissa ( ) saatu palaute ja arviointiryhmän esittämät kehityskohdat. Yksi keskeisistä laadunhallinnan tehtävistä 2018 on yliopiston laatujärjestelmän päivittäminen vastaamaan yliopiston viime vuosien toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Tähän liittyy muun muassa laadunhallinnan vastuiden määrittely ja toimintaa ohjaavan dokumentaation päivittäminen. Toinen keskeinen tehtävä on uusien koulutusohjelmien laadunhallinnan kehittäminen. Koulutusohjelmien laadunhallinnan menettelyissä hyödynnetään kansallisia ja kansainvälisiä laadunvarmistuksen periaatteita ja suosituksia. Laadunhallinnan tukea kohdistetaan

117 6 vuonna 2018 yliopiston laatukulttuurin kehittämiseen, laatuverkoston toiminnan vakiinnuttamiseen, laatukoulutuksiin, toiminnan jatkuvaan parantamiseen lean-menetelmän avulla. Yliopiston tutkimuksen arviointi toteutetaan vuosina Tavoitteena on tuottaa tietoa tutkimustoiminnan kehittämiseksi ja tutkimuksen uusiutumiseksi mm. nousevia ja vahvoja tutkimusalueita tunnistamalla. Tulevina vuosina arvioidaan myös Yliopistopalvelujen toiminta ja koulutusohjelmauudistus. Yliopiston laatujärjestelmän auditointi on voimassa vuoteen 2021, jolloin auditointi on uudistettava. 1.5 Riskien arviointi ja hallinta Helsingin yliopiston sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet on päivitetty Riskianalyysi perustuu keväällä 2017 suoritettuun ja vuosittain päivitettävään yliopistotason riskianalyysiin. Riskianalyysissa merkittävimpien riskien joukkoon on noussut talouden lisäksi strategisena riskinä yliopiston yhteisöllisyyden heikkeneminen, yhteiskuntasuhteiden ja yliopiston aseman heikkeneminen. Lisäksi tietoturvaan ja tietojärjestelmiin liittyvät riskit ovat vahvasti esillä. Helsingin yliopiston merkittävimmät riskit ja niiden riskienhallintakeinot on kuvattu liitteessä 1. Vuonna 2018 yliopisto ottaa käyttöön uuden, strukturoidun riskienhallintamallin, jossa vahvistetaan kykyä vastuuttaa ja viedä tehokkaasti käytäntöön kullekin riskille määritetyt riskienhallintakeinot. Yhtenäinen riskienhallintamalli ja sen tukena käytettävä riskirekisteri tukevat yliopiston johtamista. 1.6 Valtakunnalliset tehtävät, kansainväliset ja yliopistolliset erityisvastuut Helsingin yliopistolla on lainsäädännöllä tai valtiosopimuksilla määrättyjä vastuita sekä aloja tai oppiaineita, joilla se on ainoa koulutuspaikka Suomessa. Tällaisia ovat mm. eläinlääketiede ja ruotsinkielinen lääkärikoulutus. Lisäksi yliopisto on sitoutunut sopimuksilla hoitamaan useita yhteiskunnallisesti merkittäviä tehtäviä, kuten Kemiallisen aseen kieltosopimuksen viranomaistehtävä. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa osaa yliopiston erityisvastuista valtakunnallisina tehtävinä: Svenska sosialoch kommunalhögskolan, harvinaiset kielet ja kulttuurit sekä KOTUS, yliopistokeskukset (Mikkelin ja Lahti), Aleksanteri-instituutti, Fysiikan tutkimuslaitos (HIP), Luonnontieteellinen keskusmuseo, Eläinsairaala, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjasto, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti ja Kuluttajatutkimuskeskus. Vuonna 2018 yliopiston valtakunnallisten tehtävien rahoitus on 46,5 M. Ministeriön rahoitus ei kata tehtävien kaikkia kustannuksia. 2. Strategian toimeenpano Yliopiston vuoden 2018 toimintaa on suunniteltu tiedekunnissa ja muissa sen yksiköissä ottamalla huomioon hallituksen linjaamat erityisesti huomioon otettavat asiat: oppimisen laatu ja työelämärelevanssi, kansainvälisyys ja kansainvälinen tutkimusyhteisö, yhteisöllisyys ja tasa-arvo, digitalisaation hyödyntäminen sekä yliopiston roolia ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Asiat ovat jatkoa vuoden 2017 erityisesti huomioon otettaville asioille. 2.1 Oppimisen laatu ja työelämärelevanssi Yliopiston tutkintoon johtava koulutus organisoidaan syyslukukaudesta 2017 alkaen koulutusohjelmina. Ennen aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa tutkintonsa vanhojen vaatimusten mukaisesti asti. Opetuksen ja oppimisen laatu on varmistettava sekä uusien opiskelijoiden että siirtymävaiheen aikana vanhojen vaatimusten mukaisesti opiskelevien kohdalla. Koulutusohjelmia tuetaan opetuksen laadun ja opintojen etenemisen seurannassa tuottamalla tarvittavaa tietoa ja raportteja.

118 7 Koulutusohjelmien opetuksessa rakennetaan tiiviimmät linkit työelämään sekä otetaan käyttöön opiskelua ja työelämää yhdistäviä opetusmenetelmiä. Opiskelemaan hyväksytylle myönnetään edelleen pääsääntöisesti Yliopistolain mukaisesti samalla kertaa kaksi tutkinnon suoritusoikeutta (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto). Uudet kandidaatin tutkinnot ovat useamman tieteenalan yhteisiä tutkintoja, jotka tarjoavat opiskelijalle mahdollisuuden opiskelualan tarkentamiseen opintojen edetessä. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelija voi valita useamman eri maisterivaihtoehdon väliltä. Yliopistossa toteutetaan kaikkia koulutusohjelmia koskevat opiskelijavalintojen uudistukset valtakunnallisen yhteistyöhankkeen suuntaisesti. Vuonna 2018 valmistellaan ja tehdään päätökset, miten uudistuneet opiskelijavalinnat toteutetaan vuodesta 2019 alkaen. Tutkintotavoitteet ja uusien opiskelijoiden enimmäismäärät Ylempien korkeakoulututkintojen koulutusaloittaiset tavoitteet on sovittu OKM:n kanssa kaudelle Alempien korkeakoulututkintojen ja tohtorin tutkintojen osalta sovittua yliopistotason tavoitetta ei ole eritelty alakohtaisesti. TAULUKKO 1: Alempien korkeakoulututkintojen tutkintotavoitteet tiedekunnittain 2018 Tiedekunta Tavoite 2018 Teologinen 180 Oikeustieteellinen 270 Lääketieteellinen -logopedia ja psykologia - 80 Humanistinen 570 Matemaattis-luonnontieteellinen 400 Bio- ja ympäristötieteellinen 155 Farmasian 150 Kasvatustieteellinen 442 Valtiotieteellinen SSKH Maatalous-metsätieteellinen 264 Eläinlääketieteellinen 64 Helsingin yliopisto yhteensä TAULUKKO 2a: Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut alakohtaiset tutkintotavoitteet ylemmille korkeakoulututkinnoille Ala (ISCED-luokituksen mukaan) OKM:n kanssa sovitut alakohtaiset tutkintotavoitteet ylemmille korkeakoulututkinnoille Kasvatusalat 330 Terveys- ja hyvinvointialat 55 Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat 670 Yhteiskuntatieteet ja palvelualat 405 Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet 270 Luonnontieteet 498 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat 100 Maatalous- ja metsätieteelliset alat 302 Hammaslääketiede 45 Lääketiede 145 Helsingin yliopisto yhteensä 2820

119 8 TAULUKKO 2b: Ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteet tiedekunnittain 2018 Tiedekunta Ylempien korkeakoulututkintojen tutkintotavoitteet 2018 aloittain (ISCED-luokituksen mukaan) Teologinen 160 (Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat) Oikeustieteellinen 270 (Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet) Lääketieteellinen 145 (Lääketiede) 45 (Hammaslääketiede) 8 (Luonnontieteet) 55 Psykologia (Yhteiskuntatieteet ja palvelualat) 25 Logopedia (Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat) Humanistinen 485 (Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat) Matemaattis-luonnontieteellinen 340 (Luonnontieteet) 100 (Tietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat) Bio- ja ympäristötieteellinen 142 (Luonnontieteet) Farmasian 55 (Terveys- ja hyvinvointialat) Kasvatustieteellinen 330 (Kasvatusalat) Valtiotieteellinen 350 (Yhteiskuntatieteet ja palvelualat) Maatalous-metsätieteellinen 240 (Maatalous- ja metsätieteelliset alat) 8 (Luonnontieteet) Eläinlääketieteellinen 62 (Maatalous- ja metsätieteelliset alat) Helsingin yliopisto yhteensä 2820 Uusien opiskelijoiden enimmäismäärät alemmille ja ylemmille korkeakoulututkinnoille esitetään taulukossa 3 ISCEDluokituksen mukaisiin koulutusaloihin jaoteltuina (ISCED = International Standard Classification of Education, Unescon kehittämä kansainvälinen koulutusluokitus) ja taulukossa 4 tohtorin tutkinnoille. Helsingin yliopisto lisäsi vuonna 2016 lastentarhanopettajakoulutukseen otettavien määrää OKM:n kanssa sovitusti 20 aloituspaikalla. Yliopisto suunnittelee myös vähentävänsä oikeusnotaarin tutkintoon otettavien opiskelijoiden määrää vuodesta 2018 alkaen. Lääketieteellinen tiedekunta ottaa noin 450 henkilöä suorittamaan erikoislääkäri- tai erikoishammaslääkärikoulutusta. Tutkintoon johtavan koulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle on perustettu uusi koulutusmuoto, erikoistumiskoulutus. Useiden aikaisemmin lisensiaatin tutkintoon sisältyneiden erikoistumiskoulutusten sijaan perustetaan maksullisia erikoistumiskoulutuksia, joita ovat esimerkiksi erikoissosiaalityöntekijän ja erikoispsykologin koulutukset sekä farmasian erikoistumiskoulutukset. Koulutuksiin otettavien määrä vaihtelee alasta riippuen muutamasta muutamiin kymmeniin opiskelijoihin vuosittain.

120 9 TAULUKKO 3: Uusien opiskelijoiden enimmäismäärät alemmille ja ylemmille korkeakoulututkinnoille ISCED-luokituksen mukaisesti vuonna ) ISCED-luokitus Uusien opiskelijoiden enimmäismäärä alempaan tutkintoon Uusien opiskelijoiden enimmäismäärä ylempään tutkintoon Kasvatusalat / 55 Terveys- ja hyvinvointialat / 15 Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat / 278 Yhteiskuntatieteet ja palvelualat / 251 Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet / 60 Luonnontieteet / 345 Tietojenkäsittely ja tieto-liikenne sekä tekniikan alat / 75 Maatalous- ja metsätieteelliset alat / 85 Hammaslääketiede - 50 / 0 Lääketiede / 0 Yhteensä / ) Hallituksen päätökset ja Taulukossa maisteriohjelmiin otettavien opiskelijoiden määrä on esitetty kandiohjelmista maisteriohjelmiin jatkavat / opiskelijavalinnan kautta maisteriohjelmiin valittavat. TAULUKKO 4: Vuonna 2018 alkavaan tohtorin tutkintoon johtavaan koulutukseen otettavien uusien opiskelijoiden enimmäismäärä 1) ja tohtorin tutkintojen tavoitteet 2018 Tiedekunta Sisäänotto 2018 Tutkintotavoite 2018 Teologinen Oikeustieteellinen Lääketieteellinen, sis. lääketiede, hammaslääketiede, psykologia ja logopedia Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Bio- ja ympäristötieteellinen Farmasian Kasvatustieteellinen Valtiotieteellinen (yhteiskuntatieteellinen ala) Maatalous-metsätieteellinen Eläinlääketieteellinen Helsingin yliopisto yhteensä ) Hallitus päätti uusien tohtorin tutkinto-opiskelijoiden kokonaismäärän. Uusien opiskelijoiden enimmäismäärät vuosiksi päätetään vuonna Tavoite: vuoden 2018 loppuun mennessä on luotu systemaattinen tapa 1) seurata opetuksen ja oppimisen laatua koulutusohjelmissa ja 2) kytketty seuranta kannustavalla tavalla koulutusohjelmien opetuksen kehittämiseen. Toteutusvastuu: vararehtori Sari Lindblom, opetusvaradekaanit, opetus- ja opiskelijapalvelujen kehitysjohtaja 2.2 Kansainvälisyys ja kansainvälinen tutkimusyhteisö Kansainvälisesti kilpailukykyinen, kokonaisvaltainen kansainvälisen henkilöstön rekrytointi ja integrointipalvelumalli Kansainvälinen kilpailu parhaista tutkijoista ja opettajista edellyttää yliopistolta kokonaisvaltaista lähestymistapaa rekrytointiin. Saavuttaakseen tavoitteensa kansainvälisen opetus- ja tutkimushenkilöstön määrän lisäämisestä ja samalla pyrkien mahdollisimman korkeatasoisen akateemisen henkilöstön palkkaamiseen luodaan palvelumalli, joka huomioi koko rekrytoinnin elinkaaren hakijaviestinnästä rekrytointiin, asettumiseen sekä suomalaiseen yhteiskuntaan ja yliopistoyhteisöön integrointiin. Yliopistopalvelut valmistelevat yhdessä akateemisten yksikköjen kanssa kansainvälisesti kilpailukykyisen palvelumallin keväällä Koko yliopiston kattavat palvelut ja kannustimet

121 10 otetaan vaiheittain käyttöön loppuvuoden aikana. Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään myös yliopiston ulkopuolisia palveluntarjoajia. Ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaisvaltaiset tarpeet (ml. puolisot) huomioivissa rekrytoinneissa hyödynnetään tehokkaasti professoreiden urapolkumallia ja täydentävän tutkimusrahoituksen mahdollisuuksia. Kilpailukyvyn lisääminen kansainvälisessä tutkimusrahoituksessa Yliopiston koordinoimien, laajapohjaisten yhteistutkimushankkeiden saaminen yliopistolle on keskeinen keino pyrkiä strategiseen tavoitteeseen tutkimusrahoituksen määrän lisäämiseksi. Tämä edellyttää nykyistä kokonaisvaltaisempaa projektikoordinaation, tutkimusrahoituksen ja yritysyhteistyön palvelukokonaisuutta. Yliopistopalvelut ja akateemiset yksiköt luovat yhdessä palvelumallin, joka rohkaisee suurten hankehakemusten valmisteluun. Malliin sisällytetään tukipalveluiden lisäksi selkeä viestintä yliopistossa käytössä olevista kannustimista. Uusi palvelumalli otetaan käyttöön vuoden 2018 aikana ja siitä viestitään tehokkaasti tutkijoille. Tavoitteena on merkittävien koordinoitujen hankkeiden määrään lisääminen vuodesta 2019 alkaen. Kansainvälisen opiskelijarekrytoinnin kehittäminen Voidakseen vastata lukuvuosimaksujen käyttöönoton ja maisteriohjelmatarjonnan uudistamisen aiheuttamaan hakija- ja valittujen opiskelijoiden määrän pienenemiseen yliopisto jatkaa loppuvuodesta 2016 ja 2017 jatkettua aktiivista opiskelijarekrytointia ja markkinointia vuoden 2018 aikana. Avainasemassa ovat laajapohjainen digitaalinen markkinointi ja sosiaalisen median hyödyntäminen, yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa, ohjelmien työelämärelevanssin ja liikkuvuusmahdollisuuksien korostaminen, rekrytointiasiamiesten käyttäminen sekä yliopiston apurahaohjelman jatkokehittäminen. Toimenpiteet valmistellaan ja toteutetaan Yliopistopalveluiden ja maisteriohjelmien yhteistyönä. Rekrytoinnin tulokset voidaan todeta alkuvuodesta 2019 hakuprosessin päätyttyä. Tavoite: Vuoden 2018 kehitys mahdollistaa strategian määrällisten kansainvälistymistavoitteiden saavuttamisen 2020 mennessä. Toteutusvastuu: vararehtori Jouko Väänänen, henkilöstöjohtaja, tutkimuspalvelujen kehitysjohtaja, opetus- ja opiskelijapalvelujen kehitysjohtaja 2.3 Yhteisöllisyys ja tasa-arvo Helsingin yliopisto tilasi professori Sue Scott lta 400 palautteeseen perustuneen viimeaikaisten muutosten ulkoisen arvioinnin keväällä 2017 ja toteutti työhyvinvointikyselyn lokakuussa Kyselyyn saatiin vastaajalta avovastausta. Selvitysten tuloksia analysoidaan edelleen. Sue Scott n arvioinnin pohjalta käynnistettävien toimenpiteiden toteutus on jo aloitettu. Työhyvinvointikyselyn tulokset käsitellään yhteisessä osallistavassa keskustelussa henkilöstön kanssa ja samalla sovitaan kehittämiskohteisiin liittyvistä vastuista ja jatkotyöskentelystä. Opiskelijoiden opintoja ja hyvinvointia tuetaan HowULearn -järjestelmällä, jossa opiskelijat saavat järjestelmästä yksilöllisen palautteen heidän hyvinvointinsa tukemiseksi. Lisäksi järjestelmästä saadun tiedon perusteella tehdään koulutusohjelmatasoinen suunnitelma opiskelijoiden hyvinvoinnin kehittämiseksi. Tiedekunnat, erilliset laitokset sekä YPA ja sen toimialat laativat helmikuun loppuun mennessä yhdessä sovittujen tavoitteiden toteuttamiseksi työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman, Yliopistopalvelut kehittävät palveluitaan akateemista henkilöstöä kuullen. Yliopisto sitoutuu edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä ehkäisemään syrjintää kaikessa toiminnassaan. Yliopistolla vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa yhteisiin tavoitteisiin liittyvän dialogin, yhteisöllisen viestinnän ja osallistavan toiminnan kautta. Hyvinvoinnin vahvistumista tuetaan hyödyntämällä syksyllä 2017 toteutettujen työhyvinvointikyselyn ja viimeaikaisten muutosten ulkoisen arvioinnin tuloksia. Tuki rakennetaan kolmen keskeisen teeman ympärille: sisäisen viestinnän parantaminen, päätöksenteon avoimuus ja vaikeiden asioiden esille ottaminen.

122 11 Yliopistolla edistetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan kirjattuja painopistealueita ja niiden mukaisia tavoitteita sekä valittuja konkreettisia toimenpiteitä. Tavoite: vuonna 2019 toteutettava työhyvinvointikysely osoittaa yliopistolaisten, ml. opiskelijoiden, kokevan yhteisöllisyyden tunteen vahvistuneen ja huomioivat sekä tiedostavat aiempaa paremmin tasa-arvoasioihin liittyvät kysymykset arjen toiminnassa. Toteutusvastuu: vararehtori Pertti Panula, henkilöstöjohtaja, kaikkien yksiköiden johtajat 2.4 Digitalisaation hyödyntäminen Digitaalista kehittämistä tukemaan laaditaan digitiekartta vuosille ja visio vuodesta Opetuksen toteutuksen digiloikka-projektia ja opintohallinnon tietojärjestelmän Sisun käyttöönottoa jatketaan. Sisujärjestelmä integroidaan muihin opetuksen- ja opintojen palveluihin sekä opetuksensuunnittelu- ja tilavarausjärjestelmään siten, että ne tarjoavat yhden luukun käyttökokemuksen. Opiskelijan opintojen etenemisen seurantajärjestelmä nykyaikaistetaan. Graduprosessien hallinnointiin kehitetään työkalu. Massakurssien digitaaliseen itsearviointiin perustuvaa arviontimallia kehitetään tutkimusperustaisesti. Ubikampus on kokonaisuus uusia kehittyviä digitaalisia palveluita, joilla tuetaan opetusta, tutkimusta ja arkea kampuksella. Ubikampuksella opiskelijat ja opettajat hyödyntävät digitaalisia avoimia rajapintoja uusien sovellusten ja palveluiden kehittämiseen. Yliopisto edistää avoitan tieteellistä julkaisemista (OA), jotta tutkimus olisi avoimesti käytettävissä heti julkaisemisen jälkeen. Selkiytetään rinnakkaistallennuksen prosessia siten, että tutkija pääsee OA -velvoitteen toteuttamisesta mahdollisimman vähällä vaivalla. Kehitetään OA-oppimateriaaleja (MOOC:it, ResearchGuide). Lisätään tutkijakouluille tarjottavaa OA-opetusta ja opetuksen tukea. Yliopistossa tuotetut aineistot ovat käytettävissä avoimen tieteen ThinkOpen- portaalin kautta. Yliopiston MILDRED-hankkeen ja sen jatkoprojektien tuloksena tarjotaan yliopistojen tutkimusryhmille infrastruktuuripalveluna tallennustilaa ja neuvontaa suurienkin avoimen datan aineistojen tallennukseen, käsittelyyn, jakamiseen sekä julkaisemiseen. Helsinki Centre for Data Science - HIDATA tarjoaa alustan kansalliselle ja kansainväliselle yhteistyölle sekä rajapinnan teollisuuteen. Tavoitteena on mahdollistaa laajamittaisten yliopistojen ja yritysten tutkimusdata-aineistojen vastaanottaminen ja hyödyntäminen tutkimuksessa. HELDIGin keskeinen tavoite on yliopiston digiloikan tukeminen uusien infrastruktuurien avulla. Työtä tehdään sekä Suomessa että osana kansainvälistä verkostoa. Tavoitteena on johtajuus digitaalisissa ihmistieteissä mm. CLARIN ja DARIAH -infrastruktuurien avulla. Myös DARIAH (Digital Research Infrastructure for Arts and Humanities) - infrastruktuuri pyritään saamaan mukaan Suomen Akatemian seuraavalle tiekartalle. Yliopiston Flamma-intranetin uudistaminen aloitetaan ja sen hakuominaisuuksia parannetaan. Julkisten web-sivujen uudistusta jatketaan, jotta ulkopuolisille yliopistosta välittyvä kuva on laadukas ja aineistot ovat helposti löydettävissä. Hyödynnetään digimarkkinoinnin ja hakukoneoptimoinnin mahdollisuuksia. Virtuaalityöpöytä (VDI) tekniikan käyttöä laajennetaan. Tällöin yliopistolaisen tiedostot, ohjelmistot ja työpöytä ovat tarjolla paikasta tai koneesta riippumatta pilvipalveluna. Tavoite: vuoden 2018 loppuun mennessä yliopiston sisäiset ja ulkoiset www-sivut on uudistettu ja hakukone on otettu käyttöön. Henkilöstön digiosaaminen on varmistettu ICT-ajokortin toteutuksella ja virtuaalityöpöytäkonseptia on laajennettu. Keskitetty tutkimusdatan tallennuspalvelu tutkijoille ja tutkimusryhmille on otettu käyttöön ja siihen liittyviä neuvontapalveluita jatkokehitetty.

123 12 Opintojen etenemisen seurantajärjestelmä on uudelleen ohjelmoitu ja auditoitu ja graduprosessin hallintatyökalu on valmis käyttöönottoon yliopistossa. Ubikampus pilotti on toteutettu. Toteutusvastuu: vararehtori Jouko Väänänen, tietohallintojohtaja, tutkimuspalveluiden kehitysjohtaja, opetus- ja opiskelijapalvelujen kehitysjohtaja, viestintäjohtaja, ylikirjastonhoitaja (HULIB), 2.5 Yliopiston rooli ja vaikuttavuus Poliittiset ja yhteiskunnalliset vaatimukset yliopistoja kohtaan kasvavat. Yliopistoilta toivotaan ja vaaditaan entistä vahvemmin vaikuttavuutta ja ratkaisuehdotuksia. Vuorovaikutus ja dialogi yliopistojen ja yhteiskunnan eri toimijoiden niin julkisen ja kolmannen sektorin kuin elinkeinoelämän kesken on välttämätöntä. Yliopistolaisilla on paljon annettavaa, mutta myös opittavaa sidosryhmiltämme. Yliopisto vahvistaa rooliaan globaalina vaikuttajana sekä viestimällä entistä selkeämmin kohderyhmilleen että luomalla monipuoliseen vaikuttavuuteen kannustavaa kulttuuria yliopistolle. Yhteistyötä yhteiskunnallisten vaikuttajien ja yritysten kanssa tehostetaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Yliopistolaisia rohkaistaan tuomaan tutkimuksensa tulokset yhteiskunnan hyödyksi ja osallistumaan julkiseen keskusteluun. Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Hanken valmistelevat yhteistä Helsinki Graduate School of Economics (Helsinki GSE) -yksikköä. Sen tarkoitus on erityisesti lahjoitusvarojen avulla laajentaa taloustieteen osaamisen kärkeä Suomessa. Tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen on tarkoitus kattaa kaikki keskeiset taloustieteen alat. Näin pystytään lisäämään maisterin- ja tohtorintutkintojen määrää ja vastaamaan yhteiskunnan osaajatarpeeseen. Yliopistopalvelut keskittyvät tukemaan yliopiston johdon ja tutkijoiden kumppanuusyhteistyön toteutusta, kehittämään ja luomaan uusia tutkijan oman tutkimuksen ja sen hyödyntäjiä yhdistäviä palveluja sekä uusia yhteyksiä ja verkostoja. Yhteistyö kattaa tutkimuksen lisäksi mm. opetus- ja opiskelijayhteistyön, täydennyskoulutuspalvelut ja hyödyntämispalvelut. Lisäksi edistetään kannustimien ja meritoitumistapojen rakentamista sidosryhmätyön, vaikuttavuuden kuin laajemman yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen osalta. Vaikuttajaviestintää ja päättäjäyhteistyötä kehitetään yliopisto- ja tiedekuntatasolla koulutuksin, esimerkiksi tukemalla tutkijoiden valmiuksia tutkimusviestintä- ja vaikuttamiskoulutuksella. Varainhankintakampanjaa sekä alumni- ja kumppanuustyötä jatketaan ja ulotetaan kansainvälisille kohderyhmille. Tiedekunnat osallistuvat kannustimien ja meritoitumisen kokeiluihin sekä tukevat tiedekuntatason vertaisverkostoitumista tutkijoiden kesken. Tiedekunnat laativat vuoden aikana 2018 sidosryhmäyhteistyön suunnitelman, jossa on tunnistettu tavoitteet ja toivotut kumppanit. Tavoite: Vuoden 2018 loppuun mennessä yliopisto viestii sekä kotimaassa että kansainvälisesti tehokkaasti vaikuttavasta tutkimuksestaan päättäjille, yrityksille ja muille sidosryhmille, sekä on syventänyt vuorovaikutustaan sidosryhmien kanssa. Yliopistolla on sidosryhmäyhteistyön suunnitelma. Toteutusvastuu: dekaani Hanna Snellman, tutkimuspalvelujen toimialan kehitysjohtaja, viestintäjohtaja 3. Resurssit 3.1 Henkilöstösuunnitelma Tiedekunnissa, laitoksissa ja muissa yksiköissä laaditaan useita vuosia kattava henkilöstösuunnitelma, jonka toteuttamista seurataan vuosittain. Henkilöstösuunnitelmassa otetaan huomioon eläkkeelle jäämisen vaikutukset ja suunnitellaan auki tulevien tehtävien kohdentaminen tai mahdollisuus jättää tehtävä täyttämättä. Henkilöstösuunnitelma on pohjana rekrytoinneille. Suunnitelma ottaa huomioon opetuksen tarpeet ja tutkimustoiminnan painoalueet.

124 13 Opetus- ja tutkimushenkilöstön uusien tehtävien täytössä käytetään pääsääntöisesti avointa kansainvälistä rekrytointia. Tavoitteena on saada yliopistoon sekä pysyvästi että määräajaksi korkeatasoisia kansainvälisiä tutkijoita ja opettajia, joiden avulla laajennetaan ja kehitetään yhteistyötä laadukkaiden ulkomaisten yliopistojen kanssa. Asiantuntija- ja tukihenkilöstössä vapautuvien tehtävien osalta selvitetään mahdollisuudet yliopiston sisäisiin järjestelyihin ja toisaalta uuden osaamisen tarpeet. Sisäisissä järjestelyissä vaihtoehtoja ovat tehtävien uudelleen järjestelyt, yksiköiden yhteistyön lisääminen tai sisäiset rekrytoinnit. Näin yliopisto tarjoaa omassa tehtävässä ja uralla kehittymistä sekä varmistaa henkilöstökustannusten pysyminen budjetissa. Kun tarvetta on uudelle osaamiselle, haetaan henkilöä ulkoisella, mahdollisuuksien mukaan kansainvälisellä, rekrytoinnilla. Uusiin tehtäviin tarvitaan rekrytointilupa. Siirtyminen laitoksettomiin tiedekuntiin ja koulutusohjelmien laadukas toteuttaminen tarvitsevat hyviä johtajia ja esimiehiä. Keväällä jokainen opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva laatii esimiehensä kanssa työsuunnitelman seuraavalle lukuvuodelle. Edellytys koulutusohjelmien onnistumiselle on johtajien, esimiesten ja työntekijöiden yhteistyö työsuunnittelussa. Kokonaistyöaikaa ja periodiopetusta hyödynnetään siten, että vakituiseen opetus- ja tutkimushenkilöstöön kuuluva saa vuorollaan mahdollisuuden opetuksesta vapaaseen 6 kuukauden jaksoon vähintään joka viides vuosi. Lisäksi akateemisille johtajille laitosjohtajiin saakka varataan työsuunnitelmassa 6 kuukauden - 1 vuoden pituinen tutkimusvapaa johtamistehtävän päättymisen jälkeen. Muu henkilöstö noudattaa kiinteää työaikaa, johon liukumamahdollisuus tuo työaikajouston työntekijän yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. 3.2 Toimitilaohjelma mukaiset toimenpiteet vuonna 2018 Toimitilojen ja kiinteistöjen kehittämisen keskeiset tavoitteet vuodelle 2018 Otetaan entistä paremmin toimitilat yliopiston strategian toteuttamisen välineeksi; tilojen, infrastruktuurien ja niihin liittyvien palvelujen tulee tukea tehokkaasti yliopiston toimintaa; panostus erityisesti digiloikan edellyttämiin muutoksiin toimitiloissa; Jatketaan yliopiston käytössä olevan tilamäärän vähentämistä tilankäyttöä tehostamalla noin htm2 vuoteen 2015 verrattuna, jolloin tilamäärä oli htm 2 ; Yliopiston toimitila- ja kampusvision 2040 laatiminen; asetetaan tavoitteet kampusten ja toimitilojen määrälle ja sijainnille pitkällä aikavälillä; Otetaan energiatehokkuus ja muut ympäristönäkökohdat toimitilasuunnittelun lähtökohdaksi; Varmistetaan vuokratasojen vakaus. Panostetaan tyhjenevien tilojen tehokkaaseen myyntiin ja vuokraukseen Jatketaan konsernin kiinteistöomaisuuden järjestelyjä sekä Varmistetaan uusien palveluyhtiöiden toiminnan käynnistyminen joustavasti. Tilamäärän ja tilakustannusten kehitys Yliopiston muutosohjelmaan mukainen tilamäärän vähennys, htm 2, edellyttää uudenlaista tilankäyttöä, kuten avoimia monitilatoimistoja, jaettuja työpisteitä sekä opetus- ja laboratoriotilan entistä laajempaa yhteiskäyttöä. Tilan vähentäminen merkitsee muuttoja suurelle osalle yliopiston henkilökuntaa. Yliopistoyksiköt ovat jo vähentäneet tilojaan. Yliopistotasolla säästöä saadaan kuitenkin vasta, kun vapautuvat tilat on vuokrattu ulos tai yliopistokonserni on myynyt kiinteistöjään. Yliopistolla on vuoden 2018 alussa yliopiston perustoiminnan käytössä noin htm 2 toimitiloja. Yliopiston käytössä oleva tilamäärä on vähentynyt vuosien 2016 ja 2017 aikana yhteensä noin htm 2. Yliopistoyksiköiden maksamat tilakustannukset (vuokra-, ylläpito-, käyttökustannukset ja käyttäjäpalvelut) ovat vuonna 2018 yhteensä noin 113 M, kuten vuonna 2016 ja Liitteessä 2 on laskelma peruskorjausinvestointien ja irtisanottujen tilojen aiheuttamista nettovuokran muutoksista

125 14 Investointisuunnitelma ja rakennushankkeiden päätöksenteko Yliopistokonsernin kiinteistöinvestoinnit esitetään yliopiston investointisuunnitelmassa. Siinä esitetään yliopiston toimintojen kannalta keskeiset toimitilahankkeet, joihin yliopisto sitoutuu vuokralaisena, ja yliopistokonsernin kiinteistöinvestoinnit, joihin yliopisto sitoutuu omistajana. Investointisuunnitelmassa esitetään rakennushankkeiden pääsisältö, aikataulu ja investointikustannukset. Investointisuunnitelmassa esitetään hyväksyttäväksi konsernin rakennusinvestoinneille seuraavan vuoden kokonaissumma ja sitä vastaava rahoitussuunnitelma. Yliopiston hallitus hyväksyy investointisuunnitelman vuosittain budjetin käsittelyn yhteydessä. 3.3 Budjetti Budjetti on valmisteltu OKM:n rahoituslaskelman, Helsingin yliopiston rahastojen tuen, arvopaperisalkusta maksettavan tuoton ja täydentävästä rahoituksesta kerättävän rehtorin yleiskustannusosuuden perusteilla. Yksiköt tulevat käyttämään vuosien aikana kertyneitä ylijäämiä. TAULUKKO 6: Helsingin yliopiston sisäinen budjetti 2018 BUDJETTI 2018 (1 000 ) Perusrahoitus Täydentävä rahoitus Rahoitus yhteensä Kulut Yli-/ alijäämä Teologinen Oikeustieteellinen Lääketieteellinen Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Farmasia Bio- ja ympäristötieteellinen Kasvatustieteellinen Valtiotieteellinen Social och kommunalhögskolan Maatalous-metsätieteellinen Eläinlääketieteellinen Tiedekunnat ja SSKH HiLIFE - Helsinki Institute of Life Science Tutkijakollegium Luonnontieteellinen keskusmuseo sis.yliopistomuseon 0 Avoin yliopisto Kielikeskus Kansalliskirjasto Helsingin yliopiston kirjasto Tietotekniikkakeskus UniSport Erilliset laitokset Yliopistopalvelut Erittelemättömät kulut sis.yhteisiä kuluja sis.yhteisiä toimitiloja sis.yleiskustannushyvityksiä Uudet tutkijakoulut Keskitetyt toiminnot YHTEENSÄ

126 15 TAULUKKO 7: Helsingin yliopistokonsernin budjetti 2018 VARSINAINEN TOIMINTA Yokonserni Budj Yokonserni Budj Yokonserni Yokonserni Budj Tot Yliopisto Yliopisto Yliopisto Yliopisto Budj. Budj. Budj. Tot Tuotot Avustustuotot Muut tuotot Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Vähemmistön osuus Kulut Tuotto-/Kulujäämä VARAINHANKINTA Tuotot Keräystuotot Saadut lahjoitukset ja testamentit Muut tuotot 0 Liiketoiminnan tuotot Tuotot Kulut keräyskulut -1-1 Liiketoiminnan kulut Vähemmistön osuus -36 Kulut Tuotto-/Kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot Korko- ja muut tuotot Myyntivoitot Sijoitusten arvonpalautukset 463 Liiketoiminnan tuotot Muut tuotot 75 Osuus osakk.yr.tuloksesta Tuotot Kulut Korko- ja muut kulut Poistot Muut omaisuuden hoitokulut Myyntitappiot Poistot sijoituksista Liiketoiminnan kulut Kulut Tuotto-/ Kulujäämä Yleisavustukset Yliopistol. muk. valtionrahoitus Investointiavustukset

127 16 Siirto hankintamenon väh Muut yleisavustukset Omakatt. rahast. muutos TILIKAUDEN TULOS Sidottujen rahastojen muutos Tuloverot TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Seuranta ja raportointi Yliopiston toimeenpanosuunnitelman toteutuksesta, seurannasta ja raportoinnista vastaa yliopiston rehtori; dekaani ja erillisen laitoksen johtaja vastaavat oman yksikkönsä toimeenpanosuunnitelmasta. Toteutumista arvioidaan yliopiston, tiedekunnan ja erillisen laitoksen vuosi-, osavuosi ja kuukausikohtaisella seurannalla. Dekaani ja johtaja raportoivat toiminnan toteutumisesta rehtorille. Dekaani ja johtaja keskustelevat tavoitteiden saavuttamisesta yksikkönsä toimijoiden kanssa. Yliopiston tavoitteiden toteutumista seurataan yliopiston strategisilla indikaattoreilla. Indikaattoritiedot valmistuvat siten, että kuluvan vuoden tiedot ovat kokonaisuudessaan käytettävissä seuraavan vuoden keväällä. TAULUKKO 8: Tavoitteet yliopiston strategian toteutumisen seurannalle Luova, kansainvälinen oppimisen ja huippututkimuksen ympäristö Ranking-tulokset (keskiarvo: Shanghai, THE, QS, Taiwan) Toteuma Ennuste 2020 Tavoite 50 Sanghai Korkealaatuiset ja kansainväliset julkaisut ) 3043 Open Access julkaisut Ulkomaalaisten osuus opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuosista (%) 21,1 21,6 22,3 24,0 24,0 30,0 Vaihdossa suoritetut opintopisteet HY:n omat Vaihdossa suoritetut opintopisteet vaihto-opiskelijat meillä Vaihdossa suoritetut opintopisteet, yhteensä Mainetutkimus (sidosryhmätutkimus, tehdään 3 vuoden välein) 2) Opiskelija keskiöön Toteuma 2017 Ennuste Opiskelijapalautteeseen (kandipalaute) vastanneiden osuus kohderyhmästä (%) op suorittaneet opiskelijat, lukumäärä op suorittaneet opiskelijat, osuus/läsnäolevat Kv-maisteriopiskelijoiden osuus opiskelijoista (%) 8,7 8,6 8,3 7,6 7,4 7,4 20 Kv-tohtoriopiskelijoiden osuus opiskelijoista (%) 16,6 17,4 19,0 18,8 20,4 20,4 35 Tavoite Suoritetut tohtorintutkinnot ) Uusiutumisen mahdollistavat voimavarat Toteuma Ennuste Tavoite Työhyvinvointikyselyn palaute 3,36 3,47 3,33 3,33 3,7 Kilpailtu kansainvälinen tutkimusrahoitus (M ) 24,1 25,4 27,9 28,8 22,7 1) 50 M Varainhankinnan tulokset (M ) (vuosikertymä) 0,9 2,6 16,2 11,6 16,4 18,1 Varainhankinnan tulokset (M ) (kumulatiivinen 2013 alkaen) 0,9 3,6 19,7 31,3 47,7 49,4 100 M 3) 1) tilanne , tavoite laskettu viimeisimpään kokonaiseen vuoteen (2015) nähden. 2) Indeksi 0-100, 0-56 heikko, kohtalainen, hyvä, 70- erinomainen 3) Kokonaissumma

128 Liitteet 1. Riskien arviointi ja hallinta 2. Helsingin yliopiston ja yliopisto konsernin investointisuunnitelma ja rahoitussuunnitelmat (ei julkinen) Investointisuunnitelma ja päätettäväksi tulevat investoinnit 2018 Rahoitussuunnitelmat 17

129 18 Liite 1: Riskien arviointi ja hallinta Merkittävimmät riskit vuonna 2018 Riskianalyysi perustuu syksyllä 2017 päivitettyyn yliopistotason riskianalyysiin. Riskianalyysissa merkittävimpien riskien joukkoon on noussut talouden lisäksi strategisena riskinä yliopiston yhteisöllisyyden heikkeneminen, yhteiskuntasuhteiden ja yliopiston aseman heikkeneminen. Lisäksi tietoturvaan ja tietojärjestelmiin liittyvät riskit ovat vahvasti esillä. Riskit on luokiteltu strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin, ulkoisiin ja lainmukaisuuteen liittyviin riskeihin. Riskeille on määritetty vaikuttavuus ja todennäköisyys asteikolla 1-9. Riskin merkittävyys on laskettu näiden lukujen tulon neliöjuurena. Seuraaviin taulukkoihin on koottu yliopiston 10 merkittävintä riskiä. Riskilaji ja riski Strateginen 1. Yhteisöllisyys Ulkoinen 2. Perus- rahoitus Riskikuvaus Yliopiston yhteisöllisyyteen vaikuttavat edelleen irtisanomiset ja rakennemuutokset. Suomen hallitus tekee uusia merkittäviä leikkauksia yliopiston rahoitukseen, millä on merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi yliopiston toimintaedellytyksiin sekä toiminnan laajuuteen ja organisointiin. Riskin merkittävyys 1-9 Riskinhallintakeino ja vastuut ,0 Määritellään selkeät vastuut ja roolit työtehtävissä. Johtamisessa painotetaan vuorovaikutuksen lisäämistä johdon ja henkilöstön välillä. Tiivistetään yhteistyötä akateemisen yhteisön ja yliopistopalveluiden välillä. Vastuu: yliopiston ja tiedekuntien johtoryhmät, henkilöstöjohtaja Strategian toimenpiteet no 31, 32, 36 7,6 Riskin toteutuessa luovutaan lakkauttamalla toimintoja, jotka eivät ole yliopiston perustehtävän ja tutkimuksen vahvuusalueiden mukaisia. Kehitetään täydentävän rahoituksen hankintakeinoja ja tukipalveluita. Vastuu: rehtori, suunnittelujohtaja, tutkimuspalveluiden kehitysjohtaja Strategian toimenpiteet no 1, 27, 29 ja 37

130 19 Strateginen 3. Yhteiskuntasuhteet Ulkoinen 4. Suhdannevaihtelut, talous ja poliittinen ilmapiiri Operatiivinen 5. Talouden hallinta, seuraaminen ja suunnittelu tiedekunta- ja yksikkötasolla Operatiivinen 6. Strateginen rekrytointi Opetuksen, tutkimuksen ja tieteellisen tiedon merkitys yhteiskunnassa vähenee. Riski voi realisoitua esimerkiksi 1. Helsingin yliopiston aseman heikkenemisenä yhteiskunnassa, 2. yliopistokoulutuksen ja tutkijan uran houkuttelevuuden heikentymisenä. Suhdannevaihtelun tai poliittisen ilmapiirin muutoksiin ja niiden taloudellisiin vaikutuksiin ei ole varauduttu. Riittävää toimintasuunnitelmaa ei ole tehty ja eri skenaarioita ei ole mallinnettu erilaisiin tilanteisiin. Ei ole valmistauduttu seuraavaan mahdolliseen kriisitilanteeseen. Yksiköt eivät hyödynnä tai osaa hyödyntää taloudellisia tietoja johtamisen tukena. Helsingin yliopisto ei onnistu houkuttelemaan ja rekrytoimaan kotimaasta sekä ulkomailta alojen parhaita osaajia Helsingin yliopiston heikon brändin, tutkimuksen ja opetuksen tason, rekrytointiprosessin hitauden tai palkkausjärjestelmän vuoksi. 7,6 Viestitään yliopiston yhteiskunnalle merkittävistä tutkimustuloksista tehokkaasti. Kerrotaan myös siitä, että yliopisto kouluttaa yhteiskunnalle asiantuntijoita laajasti. Vaikutetaan aktiivisesti julkisen sektorin päättäjiin ja sidosryhmiin. Viestitään ulospäin siitä, miten tutkijanuran eri vaiheissa pääsee työskentelemään kansainvälisessä toimintaympäristössä yliopiston huippututkijoiden kanssa. Priorisoidaan ja profiloidutaan selkeämmin omille vahvuusalueille yliopiston tieteenaloilla ja toiminnassa. Vastuu: vararehtori Jouko Väänänen, tutkimuspalveluiden kehitysjohtaja, viestintäjohtaja Strategian toimenpiteet no 1, 6, 15, ja 27 7,3 Laaditaan systemaattisesti skenaarioita toimintaympäristön muutoksista. Mallinnetaan erilaisia talouteen liittyviä kriisitilannevaihtoehtoja ja laaditaan niistä varautumissuunnitelmat. Vastuu: kvestori, tutkimuspalveluiden kehitysjohtaja ja suunnittelujohtaja Strategian toimenpiteet no 1, 9, 19 ja 37 6,9 Talous ja HR työstävät yhteistä SAP budjetointi- ja ennustetyökalua. Koulutetaan johtajat ja talouden vastuuhenkilöt talousraporttien ja ennusteiden käyttöön. Vastuu: kvestori, talous- ja henkilöstötietojärjestelmäpäällikkö, talouspäällikkö Strategian toimenpide 29 6,5 Uudistetaan rekrytointiprosessia LEANmenetelmillä. Rakennetaan houkuttelevat starttipaketit huippututkijoiden rekrytoinnin tueksi. Viestitään yliopiston merkittävistä tutkimustuloksista tehokkaasti kansainvälisissä tutkimusverkostoissa. Vastuu: tutkimuspalveluiden kehitysjohtaja, henkilöstöpalveluiden toimialajohtaja, kvestori. Strategian toimenpiteet no 2 ja 29

131 20 Riskilaji ja riski Operatiivinen 7. Tekninen ja hallinnollinen tietoturva Operatiivinen 8. Ulkopuolinen tutkimusrahoitus Riskikuvaus Helsingin yliopiston tietoturvaosaamisessa ja tietoturvakäytännöissä on puutteita, jotka voivat mahdollistaa esimerkiksi yliopiston verkkoon murtautumisen ilman, että murtautumista havaitaan, tai pääsyn arkaluonteisiin tai luottamuksellisiin tietoihin mm. lukitsemattomien päätteiden tai paperimateriaalin säilytys- ja tuhoamiskäytäntöjen kautta. Helsingin yliopisto ei onnistu keräämään riittävästi ulkopuolista tutkimusrahoitusta. Kansainvälistä tutkimusrahoitusta ei haeta aktiivisesti, eikä kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia hyödynnetä riittävällä tasolla (esimerkiksi kansainväliset säätiöt). Riskin merkittävyys asteikolla 1-9 Riskinhallintakeino ja vastuut ,2 Lokienhallinnan kehittäminen vastaamaan tietosuoja-asetuksen vaatimuksia ja tukemaan tietoturvapoikkeamien selvittämistä. Vastuu: teknologiapäällikkö, tietoturvapäällikkö Vuonna 2016 aloitettujen tietoturvaskannausten laajentaminen edelleen. Vastuu: tietoturvapäällikkö Henkilöstön laaja tietoturvakoulutus: henkilötietoja käsittelevien koulutus, tietojärjestelmien omistajien koulutus. Vastuu: tietoturvapäällikkö Tietojen luokittelun ja asiakirjojen käsittelyohjeiden päivittäminen ja kouluttaminen. Vastuu: asiakirjahallintopäällikkö, tietoturvapäällikkö Strategian toimenpide no 29 6,2 Kehitetään täydentävän rahoituksen hankintakeinoja ja tukipalveluita. Vastuu: tutkimuspalveluiden kehitysjohtaja Strategian toimenpide no 37

132 21 Riskilaji ja riski Operatiivinen 9. Tietojärjestelmien hyödyntäminen ja yhteensopivuus Operatiivinen 10. Opiskelijaja tutkijaaineksen laatu Riskikuvaus Tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään tai kriittistä tietoa suodattuu tiedonsiirron yhteydessä pois. Tietojärjestelmät eivät tue Helsingin yliopiston johtamista. Päätöksiä tehdään väärään tietoon nojautuen, eikä raportointi ole luotettavaa. Uuden teknologian mahdollistamia kontrollimenetelmiä esimerkiksi talousjärjestelmissä ei hyödynnetä väärinkäytösten estämiseksi ja havaitsemiseksi. Lahjakkaiden opiskelijoiden ja tutkijoiden kiinnostus yliopistoa ja tiettyjä opintolinjoja kohtaan vähenee. Yliopisto ei hyödynnä riittävällä tasolla esimerkiksi tenure track -mallia tai tue riittävällä tasolla kansainvälisten tutkijoiden sopeutumista verrattuna kilpailijoihin. Riski voi realisoitua esimerkiksi opiskelija-aineksen tai tutkimuksen laadun heikentymisenä. Riskin merkittävyys asteikolla 1-9 Riskinhallintakeino ja vastuut ,14 Varmistetaan tietosiirtojen onnistuminen. Vastuu: Tietohallintojohtaja. Varmistetaan ja kehitetään tietojärjestelmien rajapintoja ja integraatioita. Vastuu: järjestelmän omistajat ja tietohallintojohtaja. Talousjärjestelmissä hyödynnetään erilaisia kontrollimenetelmiä systemaattisemmin. Vastuu: kvestori Strategian toimenpide no 29 6,06 Viestitään yliopiston yhteiskunnalle merkittävistä tutkimustuloksista tehokkaasti ja varmistetaan, että yliopistoon rekrytoidaan jatkossakin lahjakkaita tutkijoita. Kerrotaan myös siitä, että yliopisto kouluttaa yhteiskunnalle asiantuntijoita laajasti. Viestitään ulospäin siitä, miten opiskelija opiskelun eri vaiheissa pääsee työskentelemään kansainvälisessä toimintaympäristössä yliopiston huippututkijoiden kanssa. Vastuu: viestintäjohtaja, tutkimuspalveluiden kehitysjohtaja Strategian toimenpide no 27

133 MUISTIO 1 (1) /JKa Hallitus : Muutoksia Helsingin yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman 2018 luonnokseen 0.6 S. 6, luvut 2. ja 2.1 otsikko: Oppimisen laatu ja työelämärelevanssi p.o. Oppimisen laatu ja työelämäopinnot S. 7, 1. kpl: Koulutusohjelmien opetuksessa rakennetaan tiiviimmät linkit työelämään sekä otetaan käyttöön opiskelua ja työelämää yhdistäviä opetusmenetelmiä. P.o. Koulutusohjelmien opetuksessa rakennetaan tiiviimmät linkit työelämään sekä otetaan käyttöön opiskelua ja työelämää yhdistäviä opetusmenetelmiä. Perustutkintoa suorittavia opiskelijoita otetaan mukaan tutkimusprojekteihin. S. 10, luku 2.3 otsikko: Yhteisöllisyys ja tasa-arvo p.o. Yhteisöllisyys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 1. kpl: tilasi Sue Scott lta 400 palautteeseen perustuneen viimeaikaisten muutosten ulkoisen arvioinnin p.o. tilasi professori Sue Scott lta 60 henkilön haastatteluun ja 400 palautteeseen perustuneen viimeaikaisten muutosten ulkoisen arvioinnin 3. kpl: Yliopistopalvelut kehittävät palveluitaan akateemista henkilöstöä kuullen. p.o. Yliopistopalvelut kehittävät palveluitaan yhteistyössä akateemisen henkilöstön kanssa.

134 Hallituksen pp.kk.vvvv hyväksymä 1 (4) LUONNOS 0.92/ pp.kk.2017 Helsingin yliopiston ja sen konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Periaatteissa määritellään Helsingin yliopiston ja sen konsernin (yliopistokonsernin) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteet ja menettelyt. 1 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteet Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yliopiston ja yliopistokonsernin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa ja että lakeja ja säädöksiä sekä toimintaperiaatteita noudatetaan. Sisäisen valvonnan tulee olla tarkoituksenmukaista ja valvontatoimenpiteet tulee kohdentaa ja mitoittaa siten, että ne ovat oikeassa suhteessa riskeihin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta tukevat johtamista ja toiminnan suunnittelua, sekä varmistavat, että riskinotto on linjassa tavoitteiden kanssa. Lisäksi tavoitteena on varmistaa säännönmukainen ja järjestelmällinen riskien ja mahdollisuuksien arviointiprosessi. 2 Soveltamisala Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet koskevat emoyhteisön yliopistotoimintaa ja konsernin toimintaa. Erillisessä konserniohjeessa määritellään tytäryhtiöille riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyviä tehtäviä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet ja konserniohje koskevat yhtiöitä tai säätiöitä, joissa Helsingin yliopistolla on määräysvalta. Kyseiset hallitukset voivat näiden lisäksi itse laatia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet, sekä menettelyt riskienhallinnalle.

135 2 (4) 3 Vuorovaikutus muiden strategiaa linjaavien asiakirjojen ja määräysten kanssa Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteiden ja muun ohjeistuksien osalta ristiriitatilanteissa noudatetaan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet asiakirjaa, kuitenkin niin, että vastuukysymyksissä noudatetaan lakien ja säädösten asettamia vaatimuksia. 4 Standardit Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapojen tulee olla Helsingin yliopistokonsernin kannalta tarkoituksenmukaisia. 5 Määritelmät Sisäinen valvonta käsittää ne toimenpiteet ja prosessit, joilla yliopisto ja sen konserni varmistavat kohtuullisella varmuudella toimintansa laillisuuden, sisäisen ja ulkoisen raportoinnin asianmukaisuuden, yliopistokonsernin hallinnassa olevan omaisuuden turvaamisen sekä tavoitteiden saavuttamisen. Riski on asia tai tapahtuma, joka toteutuessaan saattaa estää tai vaikeuttaa saavuttamasta strategisia tavoitteita Tämä voidaan ilmaista myös poikkeamana odotetuista tuloksista, jotka voivat olla positiivisia (mahdollisuus) tai negatiivisia (uhka). Riskienhallinta käsittää toiminnan riskien ja niistä aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi. Riskienhallinta sisältää koordinoidut toimet, joilla johdetaan ja valvotaan organisaatiota suhteessa riskeihin. Näitä toimenpiteitä ovat riskien tunnistaminen, arviointi ja hallitseminen, sekä tunnistettujen riskien ja niiden hallinnan raportointi ja seuranta. Riskinottohalu on riskinottotaso tai riskien määrä, jonka organisaatio on halukas ottamaan. Riskienhallintakeinot ovat riskin poistaminen, pienentäminen ja riskin siirtäminen. Mikäli riskiä ei voida tai ei kannata hallita edellä mainituin toimenpitein, päädytään riskin olemassaoloon hyväksyttävällä tasolla. Riskin pienentäminen viittaa toimenpiteeseen, jolla pyritään pienentämään riskin toteutumisen todennäköisyyttä ja/tai riskin toteutumisesta aiheutuvien seurausten vakavuutta. Riskinhallintajärjestelmä on joukko toimenpiteitä, jotka tarjoavat koko organisaatiolle menettelyt riskienhallinnan suunnitteluun, toteuttamiseen, valvontaan, tarkistamiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. 6 Riskinottohalukkuus Yliopisto ja sen konserni hyväksyvät riskitason, joka on suhteessa odotettuihin hyötyihin ja toisaalta mahdollisten vahinkojen laajuuteen tai todennäköisyyteen. Yliopistoilla on korkea riskinottohalukkuus kannustaessaan ja edistäessään kriittistä tutkimusta, akateemista vapautta ja autonomiaa. Yliopistolla ja sen konsernilla on alhainen riskinottohalukkuus, kun on kyse: ihmishengen menetyksestä tai vahingoista yliopistokonsernin henkilöstölle tai yhteistyökumppaneille merkittävistä vaikutuksista yliopistokonsernin maineeseen ja Helsingin yliopiston asemaan maailman parhaiden yliopistojen joukossa merkittävistä taloudellisista vahingoista laittomasta tai epäeettisestä toiminnasta

136 3 (4) Päätöksien riskienarvioinnissa tulee huomioida Helsingin yliopistolle ja sen konserniin kuuluville osille erikseen määritellyt päätöksentekovaltuudet. 7 Riskirekisteri ja riskienhallinnan raportointi Riskit ovat luonteeltaan ja merkittävyydeltään vaihtelevia yliopistokonsernin ja yliopiston sisällä, sekä yliopiston eri yksiköiden välillä. Tämän vuoksi riskienhallinta mukautetaan kunkin yksikön tarpeisiin niin, että riskien vertailu yliopiston yksiköiden välillä ja riskiarvioiden yhdistely yliopiston ja yliopistokonsernin tasolla on mahdollista. Helsingin yliopiston riskirekisteri ja yksiköiden riskirekisterit ovat keino esittää ja luokitella riskit yhtenäisellä tavalla ja määritellä riskien hallintakeinojen ja niiden toimeenpanon seurannan vastuut. Yliopiston riskirekisteri on yhteenveto sen keskeisistä riskeistä sekä asiakirja, jota yliopiston johto käyttää riskien hallitsemiseksi. Riskienhallinnan raportit antavat kuvan yliopiston ja yliopistokonsernin yhteisöjen riskeistä ja riskiprofiileista, niiden valvonta- ja hallintakeinoista sekä arvion riskin nykyisestä ja tulevasta tilasta. Raporteissa esitetään riski ja ne toimenpiteet, jotka on päätetty toimeenpanna riskitason hallitsemiseksi. Näin varmistetaan, että riskien omistajat ovat ryhtyneet asianmukaisiin toimiin riskien hallitsemiseksi. Riskirekistereiden malli ja riskienhallinnan raporttimalli esitetään osana yliopiston toiminnanohjauksen ja sen työvälineiden kuvausta. Helsingin yliopistokonsernin osien vähimmäisvaatimukset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoinnille on kuvattu osana Helsingin yliopistokonsernin konserniohjetta. 8 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut Helsingin yliopiston hallitus on Yliopistolain (558/2009) mukaan vastuussa yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista. Hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle toimitetaan säännöllisesti riskienhallintaraporttien pohjalta koostettu kokonaisvaltaisen riskienhallinnan yhteenvetoraportti riskien seurannasta vastaavan tahon (yliopiston rehtori ja riskienhallinnan koordinaattori) toimesta. Kokonaisvastuu yliopiston sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta kuuluu Helsingin yliopiston hallitukselle. Yliopiston rehtori on vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Rehtori tai hänen nimeämänsä henkilö(t) seuraa ja tarvittaessa antaa ehdotuksia riskienhallinnan menettelytapojen edelleen kehittämiseksi sekä koostaa riskiraportoinnin tarkastusvaliokunnalle ja edelleen hallitukselle. Helsingin yliopiston johtajat ovat vastuussa siitä, että johtamassaan yksikössä noudatetaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteita. Yksikön henkilökunnan tulee lisäksi olla tietoinen sisäisen valvonnan periaatteista ja riskienhallinnasta ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta, joita heidän toimintansa edellyttää. Helsingin yliopistokonserniin kuuluvien osien hallitukset, joihin yliopistokonsernilla on enemmistöomistajuus, ovat vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä omissa yhteisöissään sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoinnista konserniohjeen määritelmien mukaisesti Helsingin yliopistokonsernille. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta toteutuvat: määrittelemällä selkeästi tehtävät, valtuudet ja vastuut, noudattamalla eettisiä ja hyvän hallinnointitavan periaatteita, analysoimalla toimintaympäristön muutoksia, asettamalla riittävät toiminnan ja talouden tavoitteet, järjestämällä kokonaisvaltainen riskienhallinta systemaattisella tavalla, määrittelemällä ja vastuuttamalla yliopistokonsernin riskien kannalta riittävät valvontamenettelyt, järjestämällä tiedonvälitys ja systemaattinen raportointi,

137 4 (4) seuraamalla ja arvioimalla toimintaa ja riskejä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapojen tuloksellisuutta sekä toiminnan jatkuvalla kehittämisellä 9 Vuorovaikutus kolmansien osapuolten kanssa Tavoitteidensa saavuttamiseksi yliopistokonserni toimii yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa, jolloin joitain riskejä jaetaan näiden osapuolien kanssa. Helsingin yliopistokonserniin kuuluvien osien johtajien on varmistettava, että asianmukaiset toimenpiteet jaettujen riskien hallitsemiseksi on toteutettu. Liite: Riskienhallinnan vuosikello ja riskienhallinnan toimenpiteet 1) 1) Yliopistokonsernin riskikartoitus ja riskienhallinnan toimintamallin kehittäminen; KPMG raportti

138 1(5) Helsingin yliopiston hallitustyöskentelyn arviointi Kooste hallituksen jäsenille ja yliopiston johdolle lähetetystä kyselystä. Vastausprosentti: 67% Vastauksia 10 kpl Numeerisen arvioinnin tulokset:

139 Miten kehittäisit hallitustyöskentelyä (käsiteltävät aiheet, kokousten kulku, osallistujien rooli ja johtopäätösten teko)? Nykyinen hallitustyöskentelykäytäntö toimii varsin hyvin. Jossain tapauksissa voisi informaatioasioissa käydä laajempaa syventävää keskustelua. Iltakoulujen lukumäärää voisi ehkä nostaa, jotta keskusteluille jäisi enemmän aikaa. Hallituksen olisi hyvä kokoontua välillä myös ilman rehtoria ja muita. Suurin osa asioista on "lakisääteisiä" ja ne on käsiteltävä normaalien kokouskäytäntöjen mukaan - ja näin tehty. Kiireen tuntu kokouksissa on joskus häiritsevä. Hallituksen tulisi olla aktiivisempi yhteisön mielipiteiden aidossa huomioon ottamisessa. Agendan pitäisi muotoutua enemmän yhteisön kautta (esimerkiksi kollegion ilmaiseman tahdon kautta). Osa tarkastusvaliokunnan asioista vaatisi hallituksen laajempaa käsittelyä. Hallitus ja muut toimijat löytäneet hyvin oman roolinsa. Hallituksen oma rooli selkeä ja se mikä sen pitää olla. Kokoukset toimivat hyvin. Hallitus kyennyt hyvään keskusteluun ja päätöksentekoon. Kun kasvot vaihtuvat, hallituksen ja dekaanien yhteinen tapaaminen henkilökohtaisine esittelyineen keväällä 2018 voisi olla paikallaan. Se olisi parin tunnin mittainen juttu ja olisi sen väärtti. - Toisaalta: Kokousvierailut kampuksilla: vaikka ajatus on kaunis, niillä ei ole paljon lisäarvoa, jos kuitenkin kaikki tapahtuu vain yhdessä kokoushuoneessa Miten kehittäisit hallitukselle lähetettävää aineistoa (esityslistat, etukäteisaineistot, kokousmuistiot jne)? Nykyinen iltapalaverikäytäntö on toimiva. Yliopiston käytännön toimintaa koskevan informaation lisääminen hallitukselle on hyvä tavoite, varsinkin yliopistoyhteisön ulkopuolisille hallituksen jäsenille. Iltapalaverit ovat tärkeitä ja niitä voisi olla vaikka enemmänkin. Tarkastusvaliokunta myös on välttämätön. Muita toimintatapoja tuskin tarvitaan, vaikka hallitus on yliopistoyhteisössä melko näkymätön ja sen käsittelemät asiat ovat edelleen aika tuntemattomia. Iltapalavereja ehkä liikaakin. Tarkastusvaliokunta tärkeä, vielä enemmän jatkossa. Mahdollisesti voisi myös asettaa muita valiokuntia. Hallituksen jäsenille olisi hyvä antaa mahdollisuus osallistua OKM:n yliopistopäiville yms. Siellä tulisi myös muun Suomen yliopistojen hallituksen väki tutuksi. Agenda muotoilu yhdessä ja yhteisön ääntä kuunnellen. Yliopistoyhteisö on kaivannut enemmän tietoa ja kontaktia hallituksen toimintaan. Pitäisikö olla tapahtumia, jossa henkilöstö ja opiskelijat voisivat tehdä kysymyksiä hallituksen näkemyksistä toiminnan kehittämiseen. Tapaaminen henkilöstöjärjestöjen kanssa voisi olla kerran vuodessa tarpeellinen, jonka kautta henkilöstön näkökulmat tulevat hallituksen tietoon, Ehdotus ja näkökohta yhteisöllisyyteen: Yliopisto-lehti voisi (pieniä ingressejä hyväksi käyttäen) esitellä 13 peräkkäisessä numerossa HY:n hallituksen jäsenet, yhden kerrallaan. Tämä personoisi hallituksen jäsenet HYyhteisölle ja olisi omiaan myös sitouttamaan hallituksen jäseniä alma materiin. Palaute puheenjohtajalle Puheenjohtaja on hoitanut tehtävänsä hyvin. Puheenjohtajan ote erinomainen ml. osallistuminen yliopiston ulkopuolella. Vaikea nähdä miten haasteista olisi voinut paremmin selvitä. Ilmapiiri keskusteleva ja avoin. Saimme tehtyä päätöksiä, vaikka ajat eivät ole olleet helpot. Kiitos pj. Uskon, että päätöksillämme katsoimme koko yliopiston parasta ja veimme yliopistoa hyvään suuntaan, vaikka vieläkin on repiviä kommentteja ilmassa. Itse tekisin samat päätökset uudestaan. Enemmän kontaktipintoja hallituksen jäseniin ja yhteisön jäseniin.

140 Puheenjohtaja on ollut hyvin perehtynyt asioiden valmisteluun ja myöskin ohjannut asioiden valmistelua hallituksen näkökulmasta. Johtopäätökset ja yhteenvedot kokouksessa käydystä keskustelusta ovat olleet tarkkoja ja keskustelun mukaisia. Pj on toiminut oivallisesti: kaikki ovat saaneet sanoa mielipiteensä, ei ole pelätty ristiriitoja aiheuttavien aiheiden käsittelyä, kiteytykset ja yhteenvedot ovat osoittaneet mainiota pelisilmää - niistä laudatur-arvosana; aikataulutuskin on pystytty pitämään vähintään eximia cum laude -tasolla. Aivan erinomainen puheenjohtaja! Kiitos! PJ on pitänyt aikatauluista hyvin kiinni ja koonnut keskustelut hyvin yhteen. Palaute hallituksen jäsenille Hallituksen työskentely ilmapiiri on ollut rakentava ja keskustelua aktivoiva. Vuorovaikutus hallituksen jäsenten välillä on ollut luontevaa. Hallituksen jäsenet ovat olleet osaavia, ammattitaitoisia ja toisiaan täydentäviä. Hallitus oikealla tavalla seriöösi - isoihin asioihin on osattu panostaa. Olisi jatkossa tärkeää, että sisäiset hallituksen jäsenet muistaisivat useammin HY:n edun ja harvemmin korostaisivat oman tiedekuntansa tärkeyttä. Erityisesti ulkoisten jäsenten ja opiskelijoiden olisi hyvä perehtyä yhteisön huolenaiheisiin yhteisön jäseniä kuuntelemalla. Perehtyminen yliopiston arkeen ja päätösten vaikutuksista arkeen on meillä jäänyt liian vähälle. Hallituksen jäsenen, joka ei voikaan syystä tai toisesta osallistua aktiivisesti hallitustyöskentelyyn, tulisi ymmärtää jättää paikkansa. Kiitos kollegat, olen oppinut teiltä paljon uutta. Kyllä me olemme vilpittömästi pyrkineet töitä tekemään. Mielestäni kaikki ovat valmistautuneet kokouksiin tunnollisesti ja kaikki ovat rohkeasti ilmaisseet mielipiteensä Ollut hyvä hallitus. Palaute rehtorille Rehtori on toiminut asemansa mukaisesti antaen tilaa myös muille valmistelijoille. Rehtorin informaatio-osuus on ollut mielenkiintoinen. Rehtorin ajankohtaiskatsaus on tärkeä mutta tiivistetyssä muodossa. Monista asioista on myöskin aineistoa hallituksen aineistossa. Erityisen vaikeat kolme viime vuotta on rehtori luotsannut läpi tehtävänsä kiitettävällä tavalla. Jaksanut kuunnella ja kannustaa ja tulokset ovat hankauksista huolimatta hyviä. Avoimeen ja keskustelevaan ilmapiiriin hallituksen kokouksissa on tietysti myös vaikuttanut rehtorin asenne. Hallituksen päätösten toimeenpaneminen viimeisen vuoden aikana ei ole ollut mikään helppo tehtävä. Toivotan jaksamista myös jatkossa. Agendan rakentamisessa kollegion ja muun yhteisön ääni kuuluviin. Rehtorin esittely- ja muu toiminta on ollut moitteetonta. On myös tyylikkäästi malttanut olla puuttumatta asioiden käsittelyyn silloinkin, kun on varmasti syyhyttänyt sitä tehdä. Tehnyt parhaansa vaikeassa tilanteessa. Chapeau! Hallituksen kokouksissa esittelyt, perustelut ja selostukset hyviä. Palaute hallintojohtajalle Hoitanut tehtävänsä hyvin vaikeassa aallokossa. Poikkeukselliset YT:t ja muut talouden haasteet osattu kohdata oikealla tavalla. Keskusteleva ja kuunteleva asenne eikä taipumusta synkistelyyn. Kiitos siitä! Toivotan voimia viedä aloitetut uudistukset maaliin.

141 Hallintojohtajan kommentit esittelyihin ja hallituksen keskusteluun ovat olleet erittäin hyviä lisänä täydentämään ymmärrystä käsittelyssä olevasta asiasta. Agendan rakentamisessa kollegion ja muun yhteisön ääni kuuluviin. On ollut kiitettävän hyvin selvillä yliopiston asioista, detaljeista isoihin kysymyksiin - tällaista nopeaa tietoa tarvitaan kokousteknisesti usein. Erinomainen valmistelu. Asiallinen ja osaava. Palaute esittelijöille Esittelyt ovat olleet oikein hyviä, ja aikataulutus toimivaa. Materiaalin laatu dramaattisesti parantunut vuosien varrella ja esittelytilanteet nykyään ammattimaisesti hoidettuja. Kiitos erinomaisesta yhteistyöstä. Olette aina olleet valmiita kuuntelemaan ja keskustelemaan. Enemmän vaihtoehtoja tarjolle. Keskittykää perusasioihin. Ja avoimuutta lisää: mistä on kulloinkin kysymys. Hallituksen esittelijät ovat olleet asiantuntevia ja esittelyt ovat olleet käsittelyä tukevia. Hyvää toimintaa. Ehkä joskus toivoisi esittelyn päättyvän: "Yhteenvetona haluaisin korostaa ainakin seuraavia 1-2:ta asiaa..." - Lisäksi ehdotan, että esittelijöiden käyttöön hankittaisiin kunnollinen laser-pointteri, jota myös käytettäisiin. Useimmiten hyviä. Esittelypaperit pääsääntöisesti hyviä. Suulliset esittelyt usein valitettavan lyhyitä - ei esittelijöiden vika. Palaute sihteerille Suuret kiitokset sihteereille erinomaisesta työstä. Kiitos täsmällisyydestä ja moitteettomasta asiain hoidosta. Jatkossa olisi hyvä sopia kokousajat etukäteen siten, että ne sopeutetaan koko hallituksen kalentereihin, siten parannetaan ulkoisten jäsenten osallistumista. Erinomaista palvelua, lämmin kiitos. Kokousjärjestelyt ovat toimineet erinomaisesti sekä Mikon että Minnan toimesta. Kiitos! Moitteetonta työtä! Kymmenen plus. Mitä muuta haluaisit kommentoida? Kiitos! On ollut hienoa saada palvella yliopistoa hallituksessa kaikki nämä vuodet! Johtojavaltaisuus on tuottanut mittavia ongelmia. Rakenteet on muutettava. Siis: demokratiaa ja kollegiaalisuutta, niin yhteisöllisyyskin alkaa parantua. Käänne onkin alkanut: Scottin raportti ja vaalitulos ennakoivat sitä. Kulunut hallituksen toimikausi on ollut poikkeuksellisen haastava hallitukselle ja operatiiviselle johdolle vaativa. Kuluneella kaudella on jouduttu tekemään useita kauaskantoisia päätöksiä mm henkilöstöön, yliopiston toimintarakenteeseen, koulutusrakenteeseen Iso Pyörä, yliopistopalveluhin, johtosääntöihin, kiinteistöomistukseen jne Päätöksentekoa on tukenut hyvä valmistelu ja hallituksen hyvä yhteistyö. HY:n hallituksen jäsenyys on aivan uskomaton erityisoikeus ja mahdollisuus, jota kannattaa vaalia.

142 Ollut kunnia palvella Helsingin Yliopistoa. Olemme vieneet asioita eteenpäin. Hallituksen pitäminen ajan tasalla meneillään olevista asioista voisi olla parempaa. Nyt asioita kuulee usein ensin muuta kautta, mikä aiheuttaa hämmennystä hallituksen jäsenen tietämättömyydestä. Terveiset uudelle hallitukselle Yliopisto on iso organisaation ja sen hyvä johtaminen edellyttää myös sitä, että hallitus näkee oman roolinsa oikein. Tätä kannattaa miettiä. Yhteisöä pitää kuunnella, mutta suomalaiset ovat myös aina arvostaneet edestä johtamista. Uskallusta osoittaa OKM:n suuntaan jämäkkyyttä. Johtojavaltaisuus on tuottanut mittavia ongelmia. Rakenteet on muutettava. Siis: demokratiaa ja kollegiaalisuutta, niin yhteisöllisyyskin alkaa parantua. Käänne onkin alkanut: Scottin raportti ja vaalitulos ennakoivat sitä. Näkemyksellisyyttä suurten asioiden, riittävää nöyryyttä pienten asioiden käsittelyyn! Paneutukaa talouteen. Tiedostakaa riskit - KPMGn erinomainen työ kannattaa hyödyntää jatkossa. Turvatkaa yliopisto seuraavat 375 vuotta ajatellen. Perehtykää kampuksiin, tiedekuntiin ja yliopiston arkeen, jotta tietäisitte mitä olette tekemässä. Onnea ja menestystä!

143 Report to the UH board on the launch and early stages of HiLIFE 1(9) 1(9) 1

144 Report to the UH board on the launch and early stages of HiLIFE 2(9) FIND OUT MORE AT HELSINKI.FI/HILIFE Biocenter Finland Joint projects Health Capital Helsinki project Neurores. Finland (TEM) Intl innovation pilot (HIS, TEKES) call, evaluation networking evaluation Health Capital Helsinki 2.0? HiLIFE Innovation: HiPOC, HiSTAKES HiLIFE Edu: steering groups, Seminars, igem, ScienceSLAM, TEDx call HiLIFE Fellows HiLIFE Tenure Track call, HiLIFE Grand Challenge Programs call, evaluation II HiLIFE Infra: surveys, assessment, www HiLIFE Tenure infra Action Plan HiLIFE Board UH Board decision Steering Groups proposal UH 2016 target plan: start in 2016 Steering Groups initial proposal Steering Group (->12/16), Founding Director Agreement on goals: rector, deans, directors International evaluation panel (HAP) visit 7 M Profi-funding Life Science Center Profi-application Dean s & institute heads WG 8/14-1/15 Innovation and Corporate Cooperation Council Report of launch and early activities to the UH Board HiLIFE Grand Opening and first Scientific Council meeting Call for operative unit directors Tomi Mäkelä appointed as HiLIFE Director for 5-year term Scientific Council 2(9) 2

145 Report to the UH board on the launch and early stages of HiLIFE 3(9) 3(9) 3

146 Report to the UH board on the launch and early stages of HiLIFE 4(9) 4(9) 4

147 Report to the UH board on the launch and early stages of HiLIFE 5(9) 5(9) 5

148 Report to the UH board on the launch and early stages of HiLIFE 6(9) 6(9) 6

149 Report to the UH board on the launch and early stages of HiLIFE 7(9) 7(9) 7

150 Report to the UH board on the launch and early stages of HiLIFE 8(9) 8(9) 8

151 Report to the UH board on the launch and early stages of HiLIFE 9(9) 9(9) 9