TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA HUS LOHJAN SAIRAANHOITOALUE KARKKILA, LOHJA, SIUNTIO, VIHTI

Transkriptio

1 TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA HUS LOHJAN SAIRAANHOITOALUE KARKKILA, LOHJA, SIUNTIO, VIHTI

2 Sisällys 1. TIIVISTELMÄ JOHDANTO Edellisen järjestelmäsuunnitelmakauden arviointi Palvelutarpeen kuvaus Väestörakenne ja demografiset tekijät Väestön terveys ja hyvinvointi Palveluverkon kuvaus Lohjan kaupungin hyvinvointi toimiala Perusturvakuntayhtymä Karviainen Siuntion kunnan perusturvaosasto HUS Lohjan sairaanhoitoalue Toimintaympäristön muutokset YHTEISEN SOPIMISEN JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET Ikäihmisten palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Suun terveydenhuollon palvelut Tietojärjestelmät Alueellinen toiminnan järjestäminen TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO PALVELUTUOTANNOSSA Kiireellinen hoito Kiireellisen hoidon vastaanottotoiminta Ympärivuorokautinen yhteispäivystys Suun terveydenhuollon kiirevastaanotto ja päivystystoiminta Sosiaalipäivystys Kriisiapu Ensihoitopalvelut ja sairaankuljetus Lääkinnällinen kuntoutus Tukipalvelut Laboratoriopalvelut Kuvantamispalvelut Lääkehuolto Hoitotarvikkeet Palliatiivinen hoito ja saattohoito HENKILÖSTÖ YHTEISTYÖ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA KOULUTUS, KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS Perusterveydenhuollon tutkimus ja kehittäminen Perusterveydenhuollon yksikkö Käynnissä olevat tai suunnitellut yhteiset kehittämishankkeet ARVIOINTI, SEURANTA JA VASTUUT... 24

3 1. TIIVISTELMÄ Valtakunnallinen alueuudistus ja sen valmistelu ovat haastaneet myös Lohjan sairaanhoitoalueella toimivat terveydenhuollon organisaatiot, Lohjan kaupungin, Perusturvakuntayhtymä Karviaisen, Siuntion kunnan ja HUS:n Lohjan sairaanhoitoalueen, kehittämään toimintaansa sekä yhteistyötä myös sairaanhoitoalueen ulkopuolisten maakunnan toimijoiden kanssa. Alueen organisaatiot ovat tiiviisti mukana valtakunnallisen alueuudistuksen ja siihen liittyvä sote -uudistuksen valmistelussa. Yhteisenä tavoitteena on väestön tarpeisiin nähden riittävien ja kattavien terveydenhuollon palvelujen säilyminen alueella tarkoituksenmukaisella tavalla, jotta ne ovat jatkossakin alueen asukkaiden helposti saavutettavissa. Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on laadittu tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä em. toimijoiden kesken. Suunnitelman toteutumista seurataan vuosittain Hiiden alueen terveydenhuoltoryhmä Terry:ssä ja siihen esitetään tarvittaessa muutoksia. Järjestämissuunnitelman tavoitteet suunnitelmakaudella ovat: Ikäihmisten palvelut Tehostetun kotikuntoutuksen tuella ikääntynyt voi jatkaa asumista kotonaan mahdollisimman omatoimisesti ja voimaantuneena. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Turvataan lasten ja nuorten viiveetön pääsy hoitoketjussa eteenpäin ja selkeytetään lähetekäytännöt. Turvataan riittävät erikoissairaanhoidon konsultaatiopalvelut perusterveydenhuollon palveluihin, varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tehostaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteistyötä ja tiedonkulkua avo- ja sairaalapalvelujen välillä. Kehitetään yhteistyössä Lohjan sairaalan psykososiaalista hoitoa. Suun terveydenhuollon palvelut Yleisterveiden aikuisten ja lasten anestesiahammashoidot sekä vaikeasti yleissairaille sairaalaolosuhteita vaativat perustason suun terveydenhuollon toimenpiteet tehdään Lohjan sairaalassa. Tietojärjestelmät Sähköisessä muodossa olevan potilastiedon käytettävyyden paraneminen. Alueen kaikkien toimijoiden siirtyminen käyttämään Apottia. Alueellinen toiminnan järjestäminen Säilytetään keskeiset toiminnat lähipalveluina huolehtien alueellisesta monipuolisesta ja vetovoimaisesta palveluvalikoimasta. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Jotta kunnat pystyvät hoitamaan maakunnan toiminnan alettua niiden vastuulle jäävän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön mahdollisimman tehokkaasti, ylläpidetään yhteistyötä alueen kuntien eri hallinnonalojen kanssa. Kiireellisen hoidon vastaanottotoiminta Tarjotaan kiireellisen hoidon vastaanottoa virka-aikana kuntien asukkaiden tarpeita vastaava määrä, jotta potilaiden ei tarvitse kuormittaa yhteispäivystystä Ympärivuorokautinen yhteispäivystys 3/27

4 Kehitetään yhteispäivystyksen toimintaa edelleen potilaslähtöisemmäksi, lyhennetään päivystyksen odotus- ja läpimenoaikoja ja parannetaan kuntien kiireellisen hoidon vastaanottojen ja yhteispäivystyksen yhteistyötä. Suun terveydenhuollon kiirevastaanotto ja päivystystoiminta Maakuntaan siirryttäessä muodostetaan maakunnan yhteinen, päivystysasetuksen mukainen hammaslääkäripäivystyksen palveluverkko. Sosiaalipäivystys Hoidetaan alueen sosiaalipäivystys yhteistyössä HUS:n ja jäsenkuntien kanssa. Selvitetään mahdollisuutta integroitua suurempaan sosiaalipäivystystä tuottavaan yksikköön. Kriisiapu Kriisiapu järjestetään alueella yhtenäisellä toimintamallilla. Ensihoitopalvelut ja sairaankuljetus Kehitetään ensihoidon ja päivystyksen yhteistyötä ja toimintamalleja. Lääkinnällinen kuntoutus Järjestetään keskitetyn alueellisen apuvälineyksikön toimintana asiakkaan kotiin vietävät apuvälineet, poliklinikoilla ja paikallisesti sovittujen paikalliskeskittymin toteutettavat palvelut sekä apuvälineiden varastointi, rekisteröinti, huolto ja kunnossapito. Laboratoriopalvelut Laboratoriopalvelut säilyvät kaikissa kunnissa tarpeenmukaisessa laajuudessa. Kuvantamispalvelut Kuvantamispalvelujen palveluverkko säilyy nykyisellään. Hoitotarvikkeet Yhtenäistetään sairaalan ja perusterveydenhuollon hoitotarvikkeiden käyttöä kuntien vastuulla olevien korvauksetta jaettavien hoitotarvikkeiden alueen palvelujen tasalaatuisuuden varmistamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Palliatiivinen hoito ja saattohoito Kehitetään alueellista palliatiivista toimintaa STM:n suosituksen mukaiseksi. Henkilöstö Varmistetaan alueen organisaatioiden vetovoima kilpailukykyisenä työnantajana aktiivisella koulutus- ja kehittämistoiminnalla. 2. JOHDANTO 4/27

5 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on terveydenhuoltolain (1326/2010) mukainen suunnitelma, jossa sovitaan kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten varhaiskasvatuksen, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, palvelujen yhteensovittamisessa sekä purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) järjestämissuunnitelma on sovittu laadittavaksi sairaanhoitoalueittain. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Tämän Lohjan sairaanhoitoalueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ovat valmistelleet yhteistyössä Lohjan kaupungin, Perusturvakuntayhtymä Karviaisen (Vihdin kunta ja Karkkilan kaupunki), Siuntion kunnan ja HUS:n Lohjan sairaanhoitoalueen asiantuntijat. Ohjelman valmistelua on koordinoinut työryhmä, jossa mukana ovat olleet: - johtava ylilääkäri Mikko Purhonen, Perusturvakuntayhtymä Karviainen, puheenjohtaja - vs. johtava ylilääkäri Jari Linden, Lohjan kaupunki - palvelualuejohtaja Tuula Suominen, Lohjan kaupunki - avosairaanhoidon ylilääkäri Tanja Nummila, Lohjan kaupunki - perusturvajohtaja Benita Öberg, Siuntion kunta - sairaanhoitoalueen johtaja Raija Kontio, HUS/Lohjan sairaanhoitoalue - ylilääkäri Terhi Martikainen, HUS/Lohjan sairaanhoitoalue - suunnittelija Kaija Päivärinta, HUS/Lohjan sairaanhoitoalue - terveyspalvelupäällikkö, ylihammaslääkäri Minna Luoto, Perusturvakuntayhtymä Karviainen, sihteeri alkaen - palvelulinjajohtaja Pirkko Hynynen, Perusturvakuntayhtymä Karviainen, sihteeri saakka 2.1. Edellisen järjestelmäsuunnitelmakauden arviointi Kaudelle tehdyssä järjestämissuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutuminen: 5/27

6 Yhdenmukaistetaan toimintamallit alueen kunnissa potilaan valinnanvapauden lisääntyessä. Toimintamalleja on yhdenmukaistettu mm. yhdessä suunniteltujen hoitoketjujen avulla. Käynnistetään kotisairaalatoiminta vuonna Kotisairaalatoiminta alkoi Valmistellaan sosiaali- ja terveystoimen alueellisen yhteisen tietojärjestelmän käyttöönotto: Ei ole toteutunut, koska sen toteuttaminen on tarkoituksenmukaista tehdä osana maakunnan sote uudistusta. Kehitetään mielenterveys- ja päihdepalveluita hyväksytyn suunnitelman mukaisesti: Sairaanhoitoalueelle yhteisesti laaditun Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu. Toteutumatta jäivät yhteiset virat perusterveydenhuoltoon (psykiatri ja ehkäisevän päihdetyön koordinaattori). Selviämisasemaa ei ole perustettu. Sovitaan yhteiset toimintalinjat, mm. konsultaatio- ja lähetekäytänteet lasten, nuorten ja perheiden palveluissa: Työtä on tehty mm. LAPE hankkeessa, mutta tavoite on edelleen tärkeä. Luodaan suun terveydenhuoltoon perustason erikoishoitoa tarjoava hoitoyksikkö, joka keskittää osaamista ja takaa erityisryhmien turvallisen hoidon tapauksissa, joissa itse toimenpide ei ole erikoissairaanhoitoa vaativa: Tavoite ei ole toteutunut. Sovitaan yhteiset tavoitteet, mittarit ja kehittämiskohteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä: Kunnat ovat laatineet hyvinvointikertomukset, mutta koska kertomukset ovat terveydenhuollon toimialaa laajemmin toteutettavia, tavoite ei ole toteutunut siten, kuin se on järjestämissuunnitelmaan kirjoitettu. Toteutetaan yhteispäivystyshanke: Yhteispäivystys käynnistyi hallinnollisesti sairaanhoitoalueella Koko päivystys ja akuuttivastaanottotoiminta on toiminut alkaen yhteisissä tiloissa 24/7 periaatteella. Virka-aikaisesti tiloissa toimii HUS ja Lohjan kaupunki, virka-ajan ulkopuolella HUS. Selkeytetään lääkinnällisen kuntoutuksen työnjako erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä: Tavoite on toteutunut. Vahvistetaan alueen työelämän ja koulutuksen yhteistyötä henkilöstön osaamisen ja riittävyyden varmistamiseksi: Hoitotyön osalta alueella on pitkään jatkunut tiivis yhteistyö mm. Hiiden hoitotyön kehittäjäverkoston kautta. Lääkehoidon LOVe verkkokoulutuksen kautta saadut lääkeluvat hyväksytään kaikissa organisaatioissa Palvelutarpeen kuvaus Väestörakenne ja demografiset tekijät Lohjan sairaanhoitoalueeseen kuuluvat Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti. Sairaan- hoitoalueen väkiluku oli henkeä. Lohjan sairaanhoitoalueen väkiluku on vähentynyt vuosien aikana n. 700 henkilöllä. Alueen kunnista ainoastaan Vihdin väkiluku on hieman noussut. Väkiluvultaan suurin alueen kunnista on Lohja (47 149) ja pienin Siuntio (6 178). Vihdissä asukkaita oli henkeä ja Karkkilassa henkeä. 6/27

7 Tilastokeskuksen uusimman, vuoden 2015 väestöennusteen mukaan, Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä henkeen ( henkeä, 5,6 %). Palvelutarpeen ja kuntien taloudellisen kantokyvyn kannalta on tärkeää tarkastella väestömäärän lisäksi väestön ikärakenteen kehitystä. Keskeinen muutostekijä Lohjan sairaanhoitoalueella on väestön ikääntyminen. Ennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Lohjan sairaanhoitoalueella vuoteen 2030 mennessä 7220 hengellä nykyisestä :stä henkeen. (Liite 1, Taulukko 1) Terveydenhuollon palvelutarpeita arvioitaessa korostuu etenkin 85 vuotta täyttäneiden määrän kehityksen seuranta. Lohjan sairaanhoitoalueella kyseisen ikäryhmän määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä noin hengestä noin henkeen vuoteen 2030 mennessä. 85 vuotta täyttäneitä tullee alueella olemaan siis 1613 henkilöä enemmän. (Liite 1, Taulukko 2) Väestön terveys ja hyvinvointi Terveydenhuoltolain (1326/2010, 12) mukaan kunnan on seurattava asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvataan tässä suunnitelmassa muutaman avainindikaattorin avulla. Yksittäisten kuntien väestön terveydentilaa ja hyvinvointia laajemmin kuvaavia mittareita esitetään kuntien omissa hyvinvointikertomuksissa ja -ohjelmissa. Väestön perusterveydenhuollon palvelutarvetta arvioidaan alueen kunnissa myös erilaisilla kyselyillä kuten esim. kouluterveyskysely. Väestön terveys Väestön terveydentilan osalta tarkastellaan Kansaneläkelaitoksen tuottamia sairastavuusindeksiä ja kansantauti-indeksiä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämää sairastavuusindeksiä sekä PYLL -indeksiä (Potential Years of Life Lost, menetetyt elinvuodet). Kansaneläkelaitoksen sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Jos indeksiluku on alle 100, väestö on terveempää kuin koko maassa keskimäärin. Sairastavuusindeksin mukaan Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien väestön terveydentila on Karkkilaa lukuun ottamatta maan keskiarvoa parempi. (Liite 1, Taulukko 5) Kansaneläkelaitoksen kansantauti-indeksi muodostuu sen mukaan, kuinka paljon erityiskorvattavia lääkkeitä käytetään seitsemän suurimman erityiskorvattavan sairauden hoitoon. Kansantaudit ovat diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Indeksissä on laskettu kunkin seitsemän sairauden esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Jos indeksiluku on alle 100, väestö on terveempää kuin koko maassa keskimäärin. Kansantautien kokonaisindeksiä tarkastelemalla havaitaan, että alueen kuntien väestön terveydentila on pääsääntöisesti ollut koko maata parempi. (Liite 1, Taulukko 6) Sairausryhmittäin luokiteltua kansanterveysindeksiä tarkasteltaessa huomataan, että diabetes on alueella Siuntiota lukuun ottamatta 7/27

8 yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Nivelreumaa on Karviaisen alueella keskimääräistä runsaammin, astmaa Karkkilassa. (Liite 1, Taulukko 7) Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 vuotta / asukasta - indikaattori ilmaisee ennen 80 ikävuotta tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä asukasta kohti. Yläikärajan valinta perustuu siihen, että suomalaisten elinajanodote on noin 80 vuotta. PYLL indeksin mukaan alueen kuntien menetetyt ikävuodet ovat vähäisemmät kuin maassa keskimäärin Karkkilaa lukuun ottamatta. (Liite 1, Taulukko 8) Väestön hyvinvointi Väestön hyvinvoinnin osalta tarkastellaan toimeentuloon, työllisyyteen, koulutukseen ja elinoloihin liittyviä indikaattoreita. Toimeentulotukea saaneiden määrä on pysynyt alueen kunnissa pääsääntöisesti valtakunnan ja Uudenmaan maakunnan keskiarvon alapuolella. (Liite 1, Taulukko 9) Työllisyysaste kertoo kuinka monta prosenttia väestöstä on työllisiä. Työllisyysaste on ollut alueen kaikissa kunnissa selvästi parempi kuin maassa keskimäärin, mutta Karkkilassa ja Lohjalla huonompi kuin Uudellamaalla keskimäärin. (Liite 1, Taulukko 10) Työttömien osuus työvoimasta on kuitenkin ollut alueella nousussa. Karkkilassa työttömien osuus on kahtena viimeisenä tilastovuonna noussut hieman koko maan keskiarvoa korkeammaksi. (Liite 1, Taulukko 11) Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellisen työttömyyden kehitystä osana työmarkkinoita. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät (vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleet), rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus on suurin Lohjalla, mutta sielläkin koko maan keskiarvoa pienempi. (Liite 1, Taulukko 12) Nuorisotyöttömyyden kasvu on alueen kunnissa kääntynyt hienoiseen laskuun, mutta on edelleen maan keskiarvoa suurempi Karkkilassa ja Lohjalla. (Liite 1, Taulukko 13) Huolestuttavaa on koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden suuri osuus vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen on Lohjan sairaanhoitoalueen kunnissa ollut yleisempää kuin maassa keskimäärin erityisesti Karkkilassa ja Siuntiossa (Liite 1, Taulukko 15) 2.3. Palveluverkon kuvaus Lohjan kaupungin hyvinvointi toimiala Lohjan kaupungin väestöpohja oli vuoden 2016 lopussa asukasta. Lohjan kaupungin uusi organisaatio aloitti vuoden 2017 alussa. Hyvinvointi-toimiala huolehtii kasvatuksen, opetuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Lohjan alueella. Hyvinvointi jakautuu Lasten, nuorten ja heidän perheidensä, Työikäisten sekä Ikääntyneiden palvelualueisiin. Hyvinvoinnin toimielimiä ovat Lasten, nuorten ja perheiden lautakunta sekä Sosiaali- ja terveyslautakunta. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla on yksilöjaosto, joka käsittelee ne yksittäisiä henkilöitä koskevat viranhaltijoiden päätökset, joihin haetaan muutosta. 8/27

9 Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue vastaa äitiys- ja lastenneuvoloiden, perhekeskusten ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palveluista sekä lastensuojelusta ja muista lapsiperheiden erityispalveluista. Työikäisten palvelualue vastaa Terveyspalveluista, kuten lääkäri- ja hoitajapalvelut, suun terveydenhuolto ja kuntoutus. Sosiaali- ja erityispalvelut vastaa aikuissosiaalityöstä, mielenterveys- ja päihdepalveluista sekä vammaispalveluista. Työterveyskeskus tarjoaa palveluita organisaatioiden työntekijöille. Ikääntyneiden palvelualueen yksiköitä ovat neuvonta ja palveluohjaus, kotona asumisen tuki sekä kuntoutus ja hoiva. Vakanssien määrä vuonna 2018 on 836,36. Talousarviossa 2018 bruttomenot ovat 163,86 milj. euroa ja nettomenot 144, 45 milj. euroa Perusturvakuntayhtymä Karviainen Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan kaupungin ja Vihdin kunnan muodostama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä. Kuntayhtymän väestöpohja vuoden 2016 lopussa oli asukasta. Vuoden 2018 talousarviossa vakanssien määrä on 466,5. Nettobudjetti on 107,99 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus on 44,69 milj. euroa. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen organisaatiorakenne perustuu elämänkaarimalliin, jonka johtoajatuksena on toiminnan jakaminen palvelukokonaisuuksiin ikäryhmittäin. Palvelukokonaisuudet muodostavat kolme palvelulinjaa, jotka ovat perheiden palvelulinja, työikäisten palvelulinja ja ikäihmisten palvelulinja. Johtava ylilääkäri vastaa kuntayhtymän kansanterveystyöstä ja erikoissairaanhoidosta lukuun ottamatta suun terveydenhuoltoa, josta vastaa ylihammaslääkäri. Kuntayhtymän toimintaa ohjaa, kehittää ja valvoo yhtymähallitus. Lisäksi kuntayhtymällä on yhtymäjaosto, joka käsittelee ne yksilöitä koskevat viranhaltijoiden päätökset, joihin haetaan muutosta Siuntion kunnan perusturvaosasto Perusturvaosasto toimii perusturvalautakunnan alaisuudessa. Perusturvaosasto on jaettu kolmeen tulosalueeseen: terveyspalvelut, vanhuspalvelut ja sosiaalipalvelut. Perusturvaan kuuluu myös perusturvatoimisto. Perusturvajohtaja toimii koko perusturvatoiminnan johtajana. Perusturvajohtaja toimii myös vastaanottotoiminnan, avohoidon tukipalveluiden ja erikoissairaanhoitopalveluiden johtajana. Johtava hammaslääkäri johtaa suun terveydenhuoltotoimintaa. Hoitopalvelupäällikkö toimii vanhuspalveluiden, äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden, ehkäisyneuvolan sekä kouluterveydenhuollon ja kuntoutuksen johtajana. Sosiaalipalvelupäällikkö johtaa sosiaalipalvelutoimintaa. Inkoon sosiaalitoimisto on siirtynyt Siuntion kunnan alaisuuteen Kunnan väkiluku oli asukasta. Vuoden 2018 talousarviossa vakanssien määrä on 80 (lääkärinvastaanotto ulkoistettu. Nettobudjetti vuodelle 2018 on 15,45 milj. euroa, josta erikoissairaanhoidon osuus on n.6,74 milj. euroa. 9/27

10 HUS Lohjan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue kuuluu HUS-kuntayhtymään ja on yksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tulosalueista. Sen tehtävänä on tuottaa ja hankkia erikoissairaanhoidon palveluja alueensa kuntien asukkaille tai muiden alueiden asukkaille sovitun työnjaon mukaisesti. Lohjan sairaanhoitoalueen muodostaa neljä kuntaa: Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti. Lohjan sairaanhoitoalueen henkilöstömäärä oli yhteensä 733 (hoitohenkilökunta 528, lääkärit 99, muu henkilökunta 80, erityistyöntekijät 26). Henkilötyövuosia on suunniteltu vuodelle 2018 yhteensä 585 (v. 2017: 618). Toimintakulut 80,3 milj. euroa (Ta2018) Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä tapahtuu lähivuosina suuria muutoksia. Valmisteilla oleva valtakunnallinen alueuudistus tulee muuttamaan terveydenhuollon järjestämis- ja tuottamistapaa merkittävästi vuodesta 2020 lähtien. Lohjan sairaanhoitoalueen organisaatiot osallistuvat aktiivisesti alueuudistuksen mukana toteutettavan sote uudistuksen valmisteluun pyrkimyksenä säilyttää alueella väestön palvelutarpeen mukaiset palvelut asiakkaiden näkökulmasta tarkoituksenmukaisella tavalla. Mikäli eduskunta hyväksyy sote uudistuksen lait ja sosiaali- ja terveysministeriö myöntää haetun rahoituksen Uudenmaan maakunnan hakemaan valinnanvapauslain pilotointiin, näkyy tuleva muutos alueen asukkaille jo vuonna HUS:ssa meneillään olevat valmistelut johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen sote -toimintaympäristöön siirtymiseksi vaikuttavat myös Lohjan sairaanhoitoalueen toimintaan. Julkisella sektorilla tulee olla kilpailukykyiset palvelukokonaisuudet valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen osalta. Raha seuraa asiakasta. Jos raha ohjautuu muualle, se vaikeuttaa julkisen sektorin toimijaa myös muissa palveluissa. Oman osaamiskeskus-brändin luominen sote -keskuksille on tärkeää: yhden luukun periaate, jatkuvuus, joustavuus, ennaltaehkäisyn ja sekundääriprevention osaamiskeskus, etävastaanottojen/-konsultaatioiden ja muiden digipalveluiden hyödyntäminen. Järjestämissuunnitelmakaudella keskeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöstä nousevia haasteita ovat: - väestön ikääntyminen - lihavuus ja liikkumattomuus - päihdehaitat - lasten ja nuorten pahoinvointi - nuorten syrjäytyminen - monikulttuurisuuden lisääntyminen - eriarvoistuminen terveydessä ja terveyspalveluiden käytössä - sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien hitaus ja heikko yhteensopivuus - työvoiman saatavuus HUS:ssa vuonna 2017 tehtyjen linjausten ja työnjaon muutosten johdosta sekä alueen yli 65-vuotiaiden lukumäärän kasvaessa sairaanhoitoalueen palvelutuotanto ja -kysyntä tulee lisääntymään. Sairaanhoitoalue keskittyy entistä vahvemmin yhteistyön lisäämiseen alueen kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Psykiatrian uudisrakennuksessa toimivien Lohjan kaupungin perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen mielenterveys- ja päihdeyksikön ja erikoissairaanhoidon toimijoiden yhteistyöllä maksimoidaan synergiaedut ja optimoidaan potilaiden hoitoa. Uusia mahdollisia yhteistyökohteita kartoitetaan alueen kuntien kanssa yhteistyössä (Terry-ryhmä) käynnistettävillä selvityksillä. 10/27

11 3. YHTEISEN SOPIMISEN JA KEHITTÄMISEN PAINO- PISTEALUEET 3.1. Ikäihmisten palvelut Hallituksen I&O kärkihankkeessa ( ) kehitetään iäkkäiden sekä omais- ja perhehoitajien palveluja nykyistä yhdenvertaisemmiksi ja paremmin koordinoiduiksi. Tavoitteena on ottaa käyttöön kaikissa maakunnissa iäkkäiden integroitu palvelukokonaisuus, luoda ja kokeilla keskitetyn asiakas-/palveluohjauksen mallia sekä kokeilla ja juurruttaa kotihoidon toimintamalli ja kehittää asumista ja palvelua yhdistävää toimintaa. Yhdeksi kehittämiskärjeksi Uudellamaalla on valittu kotikuntoutuksen kehittäminen. Osana tätä hanketta Länsi-Uudellamaalla on oma kotikuntoutuksen työryhmän (Lohja, Siuntio, Karviainen), joka kehittää alueelle sopivaa mallia. Tehostetulla kotikuntoutuksella tarkoitetaan kotona asuville ikäihmisille tarkoitettua tavoitteellista ja määräaikaista jaksoa (max 4 viikkoa), jonka aikana asiakas saa tukea heikentyneeseen toimintakykyyn ja kotona asumisen mahdollisuuksiin. Tavoitteena on, että asiakas löytää omia voimavarojaan siten, että hän voi jatkaa asumista kotonaan mahdollisimman omatoimisesti ja voimaantuneena. Hankkeen aikana tehostettua kotikuntoutusta tarkastellaan asiakkaan, henkilökunnan ja organisaation näkökulmasta. Tarkastelussa on asiakkaan toimintakyvyn, ravitsemustilan ja elämänlaadun kokonaistilanne ja sitä seurataan erilaisin mittauksin. Tavoite: Tehostetun kotikuntoutuksen tuella ikääntynyt voi jatkaa asumista kotonaan mahdollisimman omatoimisesti ja voimaantuneena Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Lohjan kaupunki, Siuntion kunta ja Perusturvakuntayhtymä Karviainen tuottavat peruspalveluihin kuuluvat lasten ja nuorten palvelut. Hus tuottaa erikoissairaanhoitotasoiset palvelut. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto muodostavat kiinteän palvelukokonaisuuden. Terveyskeskuspsykologit, toiminta- ja puheterapeutit sekä nuorisoasema tuottavat palveluja ensisijaisesti kouluikäisille lapsille. Perheneuvola toimii kiinteässä yhteistyössä erityisesti lastenneuvoloiden ja varhaiskasvatuksen kanssa. Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö tarjoavat palveluja perheille ns. matalan kynnyksen palveluina. Lastensuojelun palveluja annetaan, kun perhetilanteen arvioidaan edellyttävän vahvaa asiantuntijatukea. Yhteistyötä vammaispalvelujen kanssa tehdään, kun asiakastilanne sitä edellyttää. Yhteistyö peruskuntien varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa on tiivistä ja jatkuvaa. Lasten, nuorten ja perheiden sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä yhteistyötä kehittämisalueella tehdään eniten raskauteen sekä lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvissä somaattisissa palveluissa, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Lastentautien, lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian palvelut tuotetaan lähipalveluna alueella, mutta hallinnollisesti toiminnan järjestää HYKS Lasten ja nuorten sairauksien ja HYKS Psykiatria tulosyksiköt. Tavoitteet: Turvataan lasten ja nuorten viiveetön pääsy hoitoketjussa eteenpäin ja selkeytetään lähetekäytännöt. Turvataan riittävät erikoissairaanhoidon konsultaatiopalvelut perusterveydenhuollon palveluihin, varhaiskasvatukseen ja kouluihin. 11/27

12 3.3. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Lohjan kaupunki, Siuntion kunta ja Perusturvakuntayhtymä Karviainen tuottavat peruspalveluihin kuuluvan päihdetyön ja psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot. HUS tuottaa erikoissairaanhoitotasoiset palvelut. Palveluja kehitetään yhteistyössä mm. säännöllisesti kokoontuvassa Mielenterveyden neuvottelukunnassa. Maakunnan päihde- ja mielenterveyspalvelujen valmisteluryhmässä on syytä pitää esillä Lohjan sairaanhoitoalueen erityispiirteet palvelujen turvaamiseksi alueella. Mielenterveyspalveluissa lievät ja keskivaikeat masennus- ja ahdistushäiriöt hoidetaan perusterveydenhuollossa. Vaikea-asteiset masennus- ja ahdistushäiriöt sekä psykoosisairaudet hoidetaan erikoissairaanhoidossa. Työnjaon yksityiskohdista sovitaan sairausryhmäkohtaisesti ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Helmikuussa 2018 Lohjan sairaalan uudisrakennuksessa aloitti HUS Psykiatrian alainen psykososiaalisen hoidon yksikkö (neljä laitospaikkaa), josta sairaanhoitoalueen kunnat voivat ostaa asiakkailleen laitoshoitoa mm. moniongelmaisille, psyykkisesti oireileville potilaille, joilla on psyykkisen sairauden lisäksi päihde- tai muu addiktio-ongelma Päihdepalveluissa kunnat vastaavat ehkäisevästä päihdetyöstä, päihdeasiakkaiden avohoidosta, vieroitushoidoista ja kuntoutuksesta joko omana toimintanaan tai ostopalveluina kuntayhtymiltä ja yksityisiltä palveluntuottajilta. Korvaushoitojen arviointi, aloittamispäätökset ja hoidon aloitus tehdään erikoissairaanhoidossa tai asiaan perehtyneissä hoitolaitoksissa, esim. Järvenpään päihdesairaalassa. Korvaushoidon toteuttamisesta vastaavat kunnat. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tarvitsemasta tuki- ja asumispalveluista vastaavat kunnat. Yhteistyötä tehdään erikoissairaanhoidon kanssa erityisesti potilaan siirtyessä psykiatrisesta osastohoidosta asumispalveluun. Tavoitteet:. Tehostaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhteistyötä ja tiedonkulkua avo- ja sairaalapalvelujen välillä. Kehitetään yhteistyössä Lohjan sairaalan psykososiaalista hoitoa Suun terveydenhuollon palvelut Lohjan kaupunki, Perusturvakuntayhtymä Karviainen ja Siuntion kunta tuottavat itse väestön tarvitsemat suun terveydenhuollon peruspalvelut. Lisäksi Lohjan kaupungilla on omana toimintana suukirurgi sekä kliinisen hammashoidon ja oikomishoidon erikoishammaslääkäri. Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa on omana toimintana oikomishoidon ja pedodontian erikoishammaslääkärit sekä ostopalvelusopimukset suukirurgin ja parodontologin palveluista. Siuntion kunnassa vastaavat hoidot ostetaan yksityissektorilta. Lohjan sairaalassa ei ole tällä hetkellä suun terveydenhuollon toimintaa. Hammaslääketieteellistä erikoistason hoitoa vaativan potilaan hoitoa ei ole HUS- piirissä järjestetty. HUS suu- ja leukakirurgian klinikassa hoidetaan tällä hetkellä vain erittäin rajattuja potilasryhmiä. Erikoistason hammashoitoa kyetään kohdistamaan ainoastaan vakavasti yleissairaille potilaille. Perusterveydenhuolto joutuu hankkimaan erikoistason hoidon joko palkkaamalla palvelukseensa erikoishammaslääkäreitä tai ostamalla tarvittavat palvelut yksityissektorilta. Tämä asettaa HUS -piirin suun terveydenhuollon potilaat eriarvoiseen asemaan muiden lääketieteen alojen ja myös muiden sairaanhoitopiirien potilaiden suhteen. Lohjan kaupungin virka-ajan kiirevastaanottopalvelut tuotetaan syksystä 2018 lähtien Lohjan sairaalan tiloissa. Toimintaan on varattu kolme hoitohuonetta. Lohjan kaupunki on tehnyt tarveselvityksen Lohjan sairaalaan tulevasta 16 hoitohuoneen hoitoyksiköstä. Lohjan alueen suun terveydenhuollon peruspalvelut ja erikoishammaslääkärin palvelut voisivat siirtyä suurelta osalta tähän yksikköön. Hanke on mukana HUS:n investointisuunnitelmassa ja 12/27

13 yksikön suunnittelu aloitetaan vuonna Suun terveydenhuollon toiminnan siirtyessä Lohjan sairaalaan kuvantamiset ostettaisiin HUS Kuvantamiselta. HUS:lla on meneillään keskittämisasetukseen liittyvät anestesiahammashoidon järjestelyt. Lasten anestesiahammashoito siirtyy syksyllä 2018 osittain Lastenklinikalle mutta siellä ei tule olemaan resursseja hoitaa kaikkia maakunnan potilaita (suullinen tieto Risto Kontio). HUS hoitaa yleissairaiden aikuisten anestesiahammashoidon suu- ja leukasairauksien klinikalla syksystä 2018 lähtien. Aikuisten anestesiahammashoito ja sellaisten vakavasti yleissairaiden potilaiden hoito, jotka eivät tiettyjen perustason hammashoitotoimenpiteiden osalta ole turvallisesti hoidettavissa tavanomaisissa hammaslääkärin vastaanotto-olosuhteissa tulee järjestää leikkaussaliolosuhteissa sairaalassa. Tällaisista potilaista pystytään suu- ja leukakirurgian klinikassa hoitamaan vain kiireelliset, jolloin perusterveydenhuollossa joudutaan ottamaan potilasturvallisuuden kannalta merkittäviä riskejä. Näiden potilaiden hoito esitetään tehtäväksi Lohjan sairaalan tiloissa siten, että yksi leikkaussali, anestesiatiimi ja infektiolääkärin konsultaatiomahdollisuus olisivat suun terveydenhuollon käytettävissä yhtenä päivänä viikossa. Niitä potilaita varten, joita ei voida turvallisesti kotiuttaa toimenpiteen jälkeen, tulisi olla käytettävissä vuodepaikkoja. Sekä lasten että aikuisten anestesiassa tehtävän hammashoidon että yleisterveytensä vuoksi sairaalaolosuhteissa tehtävää hammashoitoa vaativien potilaiden hoidon toteutuksessa Lohjan sairaala järjestäisi tilat ja anestesiahenkilökunnan. Hammaslääketieteellinen osaaminen tulisi potilaan kotikunnasta. HUS perustaisi toimintaa koordinoimaan osa-aikaisen hammaslääkärin ja hoitajan viran. Tavoite: Yleisterveiden aikuisten ja lasten anestesiahammashoidot sekä vaikeasti yleissairaille sairaalaolosuhteita vaativat perustason suun terveydenhuollon toimenpiteet tehdään Lohjan sairaalassa 3.5. Tietojärjestelmät Apotti on laaja-alainen sosiaali- ja terveydenhuollon muutoshanke (Asiakas- ja potilastietojärjestelmä). Hankkeen keskeisenä tavoitteena on alueellisesti yhtenäinen sosiaali- ja terveydenhuollon tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja sitä kautta paremman laadun. Alueellisesti yhtenäisessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä kaikki ihmistä koskeva tieto on lain sallimissa rajoissa ajantasaisesti käytettävissä hoito- ja palvelutilanteissa. Yhteinen järjestelmä tukee sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä kehittämistä ja tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Apotti -hankkeessa ovat mukana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi, Kauniainen ja Tuusula. Lohjan kaupunki, Perusturvakuntayhtymä Karviainen ja Siuntion kunta ovat sitoutuneet ottamaan Apotin käyttöön heti, kun se on mahdollista. Hankkeen kumppaneina ovat olleet Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Kehitysvammaliitto, VTT, STM, THL, Kuntaliitto, Sitra ja useat suuret sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeet Euroopassa ja muualla maailmassa. Apotti toimii yhteistyössä myös kansallisten hankkeiden, kuten UNA -hankkeen kanssa. Apotti-järjestelmän ensimmäinen käyttöönotto tapahtuu marraskuussa 2018 HUS:n Peijaksen sairaalassa ja Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä. Koko HUS siirtyy käyttämään Apottia lokakuussa Apotin keskeisenä tavoitteena on yksi, alueellisesti yhtenäinen tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja paremman laadun. 13/27

14 Tavoitteet: Sähköisessä muodossa olevan potilastiedon käytettävyyden paraneminen. Alueen kaikkien toimijoiden siirtyminen käyttämään Apottia Alueellinen toiminnan järjestäminen Seuraavien vuosien aikana terveydenhuollon ja sairaanhoidon alueellista verkostoa tulee tiivistää ja vahvistaa potilaslähtöisten, modernien, taloudellisesti kilpailukykyisten ja hyvälaatuisten palvelujen tarjoamiseksi alueen väestölle. Keskittämisen ja hajauttamisen välinen optimaalinen tasapaino on löydettävä. Vaativaa erityistason hoitoa annetaan yliopistosairaalassa. Keskeiset toiminnat säilytetään lähipalveluina huolehtien alueellisesta monipuolisesta ja vetovoimaisesta palveluvalikoimasta. Erikoislääkäreiden ja muiden erityisosaajien osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla tulevissa sote- rakenteissa yli nykyisten organisaatiorajojen. Potilaiden sujuvasta avohoidosta yli organisaatiorajojen huolehditaan avosiirtoportaalia käyttäen. Alueellisia vuodeosastopaikkoja pyritään hyödyntämään optimaalisesti ja ruuhkatilanteisiin luodaan toimiva alueellinen malli. Kotisairaalan toiminta vakiinnutetaan ja huolehditaan saumattomasta yhteistyöstä kotihoidon ja kotiutustiimien kanssa. Neurologinen akuutti kuntoutusosasto huolehtii alueen aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksesta. Laaditaan yhteinen toimintamalli osastokuntoutuksen loppuvaiheen kotikäynteihin ja osastojakson jälkeiseen avokuntoutukseen. perustetaan alueellinen palliatiivisen ja saattohoidon ryhmä. Tavoite: Säilytetään keskeiset toiminnat lähipalveluina huolehtien alueellisesta monipuolisesta ja vetovoimaisesta palveluvalikoimasta. 4. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Terveyden edistäminen on terveyden ja toimintakyvyn lisäämistä, sairauksien ja terveysongelmien vähentämistä sekä terveyserojen kaventamista. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on koko kunnan yhteinen tehtävä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Kunnat laativat valtuustokauden mittaisen hyvinvointikertomuksen, josta laaditaan valtuustolle vuosittainen raportti. Hyvinvointikertomuksen indikaattoritiedon ja erilaisten hyvinvointia kuvaavien kyselyjen pohjalta kunnat asettavat toiminnalliset tavoitteet kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Valtakunnallista trendiä noudattaen kuntalaisten terveys on Lohjalla, Karviaisessa ja Siuntiossa monelta osin parantunut, mutta edelleen haasteita löytyy väestöryhmittäisissä hyvinvoinnin eroissa. Tavoitteet: Jotta kunnat pystyvät hoitamaan maakunnan toiminnan alettua niiden vastuulle jäävän terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön mahdollisimman tehokkaasti, ylläpidetään yhteistyötä alueen kuntien eri hallinnonalojen kanssa. 14/27

15 5. YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO PALVELUTUOTAN- NOSSA 5.3. Kiireellinen hoito Terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 :n mukaan kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, on annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn -alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys. Päivystystä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävät voimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu ja potilas- turvallisuus toteutuvat. Päivystyspisteistä ja niiden työnjaosta on sovittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa ja erikoissairaanhoidon osalta erikois- sairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Päivystyspisteistä päätettäessä on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäisyydet sekä väestön palvelutarve. Valtioneuvoston asetuksessa kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (583/2017; ns. päivystysasetus) säädetään tarkemmin kiireellisen hoidon järjestämisestä. Kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että terveydenhuoltolain 50 :ssä tarkoitettua kiireellistä hoitoa on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina joko kiireettömän hoidon yhteydessä tai erillisessä päivystyksen toteuttamista varten suunnitellussa ympäri vuorokauden toimivassa päivystysyksikössä. Ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu Kiireellisen hoidon vastaanottotoiminta Päivystysasetuksen mukaan kiireellisen hoidon vastaanottotoiminta on järjestettävä arkipäivisin ilmoitettuna aikana lähellä asukkaita paitsi, jos potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun turvaaminen edellyttää arvion ja hoidon keskittämistä päivystysyksikköön. Kiireellisen hoidon vastaanottotoimintaa voidaan toteuttaa osana perusterveydenhuollon tavanomaista vastaanottotoimintaa tai yhteispäivystyksen yhteydessä. Ilta-ajan ja viikonlopun päiväaikainen perusterveydenhuollon kiireellinen vastaanottotoiminta on järjestettävä silloin, kun palvelujen saavutettavuus sitä edellyttää. Lohjan kaupungin kiirevastaanotto järjestetään virka-aikana Pusulan ja Karjalohja-Sammatin terveysasemilla sekä Lohjan sairaalassa yhteispäivystyksen tiloissa. Syksystä 2018 alkaen samassa tilassa järjestetään myös Lohjan kaupungin suun terveydenhuollon kiirevastaanotto. Perusturvakuntayhtymä Karviaisessa järjestetään virka-aikaista kiireellisen hoidon vastaanottotoimintaa sekä Nummelan että Karkkilan sote asemilla. Vastaanottoon on mahdollista tulla myös ilman ajanvarausta. Siuntion kunnassa järjestetään virka-aikaista kiireellisen hoidon vastaanottotoimintaa Siuntion kunnan terveyskeskuksessa. Vaativampi perusterveydenhuollon kiirevastaanotto ostetaan Lohjan kaupungilta. Tavoite: Tarjotaan kiireellisen hoidon vastaanottoa virka-aikana kuntien asukkaiden tarpeita vastaava määrä, jotta potilaiden ei tarvitse kuormittaa yhteispäivystystä. 15/27

16 Ympärivuorokautinen yhteispäivystys Muiden kuin terveydenhuoltolain 50 :n 3 momentissa mainittujen laajaan ympärivuorokautiseen päivystykseen velvoitettujen sairaanhoitopiirien tulee järjestää ympärivuorokautinen yhteispäivystys keskussairaalan yhteydessä. Jos sairaanhoitopiiri, jossa on yliopistollinen sairaala, perustaa ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön, sen tulee sijaita sairaanhoitopiirin sairaalassa, jossa on ympärivuorokautisesti edustettuna keskeisten erikoisalojen päivystys. Sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella tulee erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa sopia, minkä laajuinen ja toiminnallisesti monipuolinen päivystyksen yksikkö tulee päivystävään sairaalaan muodostaa. Sopimuksessa on otettava huomioon alueen väestön tarve, palvelujen saavutettavuus, päivystysyksiköiden väliset etäisyydet ja väestön kielelliset tarpeet. Lohjan sairaalan päivystys tarjoaa erikoissairaanhoidon päivystystä kiireellistä apua tarvitseville potilaille ympäri vuorokauden. Hoitoon tullaan päivystyslähetteellä sekä välitöntä erikoissairaanhoitotason hoitoa vaativissa tapauksissa myös ilman lähetettä. Virka-ajan ulkopuolisina aikoina alkaen on Lohjan sairaalan päivystyksen tiloissa toiminut HUS:n järjestämä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys kaikille sairaanhoitoalueen kuntien asukkaille. Päivystyksessä tehdään potilaille hoidon tarpeen arvio, määritetään hoidon kiireellisyys, sekä jaotellaan potilaat voimassa olevan potilasluokittelu ohjeistuksen mukaisesti yleislääketieteen tai erikoissairaanhoidon hoitolinjoille. Ensihoidolle on tehty potilasohjausohje, jonka mukaisesti määrätyt erityistä erikoissairaanhoitoa vaativat potilaat on ohjattu kuljetettavaksi suoraan HYKS sairaaloihin. Potilasohjausohjeilla on myös sovittu määrättyjen HYKS Raaseporin alueen (ent. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen) potilasryhmien hoidosta Lohjan sairaalan päivystyksessä Psykiatrian erikoisalalla alueella toimii sekä psykiatrian etu- että takapäivystys. HUS hallituksen linjaamaan Psykiatrian tiekarttaan pohjautuen selvitetään parhaillaan psykiatrian päivystysjärjestelyjä, kun toiminta on siirtynyt 2/2018 alkaen somaattisen sairaalan yhteyteen. Lohjan alueen psykiatrian päivystyspilotissa psykiatrian etupäivystyspiste alueelta lopetettaisiin ja toimintaa tuettaisiin lisääntyvällä HUS Psykiatrian takapäivystyksen, Jorvin psykiatrian etupäivystyksen sekä yhteispäivystyksen psykiatrisen sairaanhoitajatoiminnan avulla. Yhteispäivystäjän toimet psykiatrian osastoilla minimoitaisiin, esimerkiksi M1-potilaat lähetettäisiin suoraan HYKSiin. Tavoitteena on rakentaa selkeä perehdytysohjelma, johon liitetään konkreettiset ohjeet kaikkiin mahdollisiin tehtäviin psykiatrialla. Lohjan psykiatrian osasto valmennetaan tätä toimintaa varten. Pilotin yhteydessä testataan etenkin psykiatrisia etäarvioita ja seurataan niiden kehittymistä laillisena lääketieteellisenä toimintona. Tätä tietoa käytetään jatkossa muiden HUS-alueiden päivystystoimintaa suunniteltaessa. Pilottihanketta suunnittelevat yhdessä Lohjan ja HYKSsairaanhoitoalueet. Tavoitteena on saada pilotti alkuun kesällä 2018, jolloin saadaan riittävästi kokemuksia jo kuluvan vuoden aikana. Lohjan yhteispäivystyksen uudelleenjärjestelyt läpimurtohanke on yksi HUS:n tärkeimmistä kehittämishankkeista. Tavoitteena on Lean -mallin mukaan toimiva, HUS:n laatumittareilla mitattuna ensiluokkainen kokonaisuus, jossa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö on saumatonta ja toiminnan kehittäminen yhdessä potilaslähtöisemmäksi tuottaa tyytyväisempiä potilaita ja tyytyväisempiä työntekijöitä. Tavoitteet: Kehitetään yhteispäivystyksen toimintaa edelleen potilaslähtöisemmäksi, lyhennetään päivystyksen odotus- ja läpimenoaikoja ja parannetaan kuntien kiireellisen hoidon vastaanottojen ja yhteispäivystyksen yhteistyötä. 16/27

17 Suun terveydenhuollon kiirevastaanotto ja päivystystoiminta Sairaanhoitoalueen kunnat ja Karviainen järjestävät suun terveydenhuollon päiväaikaisen kiirevastaanottotoiminnan omana toimintanaan. Lohjan kaupunki keskittää virkaajan päiväaikaisen kiirevastaanottotoiminnan syksyllä 2018 Lohjan sairaalan tiloihin, joissa käytettävissä on kolme hoitohuonetta. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen päiväaikaista kiirevastaanottoa tarjotaan kaikissa kolmessa alueen hammashoitolassa. Siuntion hammashoitolassa järjestetään särkypäivystys arkisin virka-aikaan. Päivystysasetus edellyttää suun terveydenhuollon päivystyksen järjestämistä yhteispäivystyksen yhteydessä. HUS ei ole pystynyt tätä järjestämään, minkä vuoksi shp:n kunnat ovat joutuneet turvautumaan erilaisiin asetuksen vastaisiin tuotantotapoihin. Pääkaupunkiseudun ulkopuoliset kunnat ovat vuodesta 2012 järjestäneet päivystyksen yhteisesti ostamalla palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Nykyinen sopimus Attendo Oy:n kanssa on voimassa maakunnan järjestämisvastuun alkamiseen saakka. Puhelimitse suoritetun hoidontarpeen arvion perusteella kiireellistä hoitoa vaativaan vaivaan kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelun Helsingin Töölössä sijaitsevalta Attendon vastaanotolta arkisin klo 16 21, viikonloppuisin ja arkipyhäisin klo Yöllä kiireellistä hammashoitoa tarvitsevat hoidetaan HUS:n Töölön tapaturma-asemalla. Tavoite: Maakuntaan siirryttäessä muodostetaan maakunnan yhteinen, päivystysasetuksen mukainen hammaslääkäripäivystyksen palveluverkko Sosiaalipäivystys Sosiaalipäivystys on järjestetty seudullisesti Hangon kaupungin, Inkoon kunnan, Perusturvakuntayhtymä Karviaisen, Lohjan kaupungin ja Raaseporin kaupungin sekä Siuntion kunnan kesken. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen organisoiman ja hallinnoiman sosiaalipäivystyksen tehtävänä on hoitaa kiireelliset sosiaalipäivystyspalveluita vaativat tehtävät sopimuskuntien alueella. Sosiaalihuoltolain 12 :n mukaan kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalveluiden tarve on arvioitava välittömästi. Sosiaalipäivystyksen tehtävä on varmistaa palvelun saanti ensisijaisesti virka-ajan ulkopuolella, jolloin peruspalveluiden työntekijöitä ei ole tavoitettavissa. Sosiaalihuoltolain 29 :n mukaan päivystys on toteutettava siten, että palveluun voi saada yhteyden ympäri vuorokauden. Virka-aikana kunnat hoitavat itse sosiaalipäivystyspalvelujen tuottamisen. Sosiaalipäivystysyksikön henkilöstömäärä on pieni ja siksi yksikkö on erittäin haavoittuvainen. Sosiaalipäivystäjien työhuone sijaitsee Lohjan sairaalassa, josta päivystäjät jalkautuvat eri pelastusviranomaisten kutsusta kentälle. Tavoitteet: Hoidetaan alueen sosiaalipäivystys yhteistyössä HUS:n ja jäsenkuntien kanssa. Selvitetään mahdollisuutta integroitua suurempaan sosiaalipäivystystä tuottavaan yksikköön. 17/27

18 Kriisiapu Kiireellinen psykososiaalinen tuki on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat kokeneet äkillisen, ennalta arvaamattoman ja syvästi elämää järkyttävän menetyksen tai uhkatilanteen. Kriisiapu pohjautuu psykologiselle jälkipuinti-periaatteelle ja sen tavoitteena on luoda kokonaiskuva tapahtuneesta, auttaa ymmärtämään omia reaktioita ja selviytymään arjessa eteenpäin. Traumaattisten tilanteiden jälkeisen psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestäminen on osa kuntien vastuulla olevaa terveydenhuoltolakiin perustuvaa palvelujärjestelmää. Karviainen ja Lohja ostavat kriisiavun Hyvinkään mielenterveysseuralta, jolla on kriisipäivystysvalmius arkipäivisin klo ja viikonloppuisin lauantai klo sunnuntai klo Viranomainen ohjaa asiakkaan tämä luvalla kriisipäivystyksen asiakkaaksi. Palvelumuotoja ovat puhelinpalvelu, koti- ja laitoskäynnit, työyhteisökäynnit, onnettomuuspaikalla tehtävä henkinen ensiaputyö sekä kouluihin ja oppilaitoksiin vietävä työ. Siuntiossa kriisiapua on saatavilla Siuntion terveyskeskuksesta virka-aikana. Virka- ajan ulkopuolella avun tarve arvioidaan sosiaalipäivystyksessä. Kunnassa on oma kriisiryhmä. Tavoite: Kriisiapu järjestetään alueella yhtenäisellä toimintamallilla Ensihoitopalvelut ja sairaankuljetus Terveydenhuoltolain mukainen ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyi Lohjan sairaanhoitoalueen kunnilta sairaanhoitopiirille alkaen. Lohjan sairaanhoitoalue vastaa sairaanhoitoalueen ensihoidon järjestämisestä. Ensihoidon palveluntuottajana on alkaen toiminut kokonaisuudessaan Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (LUP) toistaiseksi voimassa olevan yhteistoiminta sopimuksen mukaisesti. Lohjan sairaanhoitoalue tuottaa ensihoitolääkärin, ensihoitopäällikön ja kenttäjohdon ympärivuorokautiset palvelut myös HYKS Raaseporin alueelle (ent. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue). Molemmilla alueilla on yhteinen ensihoidon palveluntuottaja LUP. Hoitolaitosten siirtokuljetukset huolehditaan pääsääntöisesti HYKS Akuutti sairaankuljetuksen yksiköillä, välittömän valmiuden ensihoidon yksiköiden tukiessa kiireellisten ja hätäsiirtojen osalta siirtokuljetuksia tarvittaessa. Tavoitteet: Kehitetään ensihoidon ja päivystyksen yhteistyötä ja toimintamalleja Lääkinnällinen kuntoutus Lohjan kaupunki, Siuntion kunta ja perusturvakuntayhtymä Karviainen tuottavat perusterveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut ja HUS tuottaa erikoissairaanhoidon lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. Tässä kehittämisehdotuksessa ei ole huomioitu mielenterveyskuntoutusta, veteraanikuntoutusta eikä Kelan vastuulla olevaa kuntoutusta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä lääkinnällisen kuntoutuksen työnjaosta on sovittu yhteisesti tehdyissä linjauksissa, ohjeissa ja hoitoketjuissa. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista päättävät myös useat kuntien ja HUS:n ulkopuoliset tahot esim. Kela ja Yhteistyöstä ja työnjaosta sopiminen monen toimijan kesken on haasteellista. 18/27