Uuden nousun eväät. Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Transkriptio

1 Uuden nousun eväät Eeva-Liisa Inkeroinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK

2 Hyvinvointimme on aina tullut viennistä. Se raha, joka tässä yhteiskunnassa kiertäessään on luonut hyvinvointia ja turvallisuutta, sivistystä ja tulevaisuudenuskoa, on virrannut Suomeen ulkomailta. Antti Blåfield, HS

3 Suomi talouskriisin syövereissä Bruttokansantuote pieneni viime vuonna yli 7 % enemmän kuin yhtenäkään 1990-luvun lamavuotena Viennin arvo romahti tammi-marraskuussa 33 % pudotus oli euroalueen suurin Teollisuustuotanto supistui tammi-marraskuussa 22 %, kaupan myynti 17 % Työllisiä oli vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä runsaat vähemmän ja työttömiä runsaat enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna Valtion velka kasvaa 5 vuoden aikana 60 miljardista yli 100 miljardiin euroon Kuntatalous kriisissä: vuosikate heikentynyt 30 %, uutta lainaa otettava 3

4 Suhdannetilanne edelleen huomattavan heikko tuotanto ja myynti kääntyneet loivaan kasvuun Teollisuus Suhdannetilanne vuoden lopulla yhä hyvin heikko Uusia tilauksia saatu hieman aiempaa paremmin, mutta tilauskanta yhä erittäin matala Näkymät parantuneet aiemmasta: synkkä suhdannekuva kohenee asteittain Henkilöstön väheneminen jatkuu Rakentaminen Suhdannetilanne varsin heikko, vaikka loppuvuonna pientä kohenemista Tuotannon lasku päättyi, tilauskanta vielä niukka Myymättömien asuntojen määrä pysynyt selvästi alle normaalin Näkymät lähikuukausille aiempaa paremmat, mutta yleiskuva silti vaisu Palvelut Suhdannetilanne vielä varsin heikko, elpyminen viime vuoden lopulla vähäistä Näkymät parantuneet hieman, vaihtelu palvelualojen välillä varsin suurta (saldoluku -1) Myynti kasvaa loivasti Henkilöstövähennykset aiempaa pienemmät 4 Lähde: EK:n suhdannebarometri, helmikuu 2010

5 48 46 Valtiontalouden tulot ja menot ilman sijoituksia Liukuva vuosisumma, mrd. euroa Tulot Menot Lähde: Valtiokonttori /valt1/jka/EKI Talousgraafit

6 Taantumasta nousu on hidasta Taantumaan mennään nopeasti mutta nousu on hitaampaa Talouskasvun kiinnikurominen kestää parhaassakin tapauksessa 3-5 vuotta Työllisyyden nousu samalle tasolle kesti edellisen laman jälkeen yli kymmenen vuotta Devalvaatiot, Nokian kasvu ja osaamistason nousu eivät auta meitä tällä kertaa Teollisuuden kilpailukyky heikentynyt dramaattisesti parin viime vuoden aikana Epävarmuustekijöitä: Mitä tapahtuu, kun elvytys lopetetaan? Valtioiden velkaantuminen on ollut ennätyksellistä: Missä vaiheessa ja miten velkaantuminen pysäytetään ja velka maksetaan takaisin? Millä tavoin ja mistä puretaan tuotannon ylikapasiteettia? Talouskriisi ja sen aiheuttama kilpailun kiristyminen muokkaavat voimakkaasti nykyisiä toimialoja, kansainvälistä työnjakoa ja kiihdyttävät rakenteellisia muutoksia Mistä Suomeen uudet kasvualat, jos teollisuuden kilpailukyky ei parane? 6

7 Poimintoja viimeaikaisesta keskustelusta: Teknologiateollisuus 2. helmikuuta: tilauskannat 40 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen talouskriisin alkamista. Suomen toimintaympäristön kilpailukykyisyyden parantaminen on otettava kuolemanvakavasti. Nyt menetettävät työpaikat uhkaavat hävitä Suomesta pysyvästi. Yritysverotusta on kehitettävä kasvua tukevaksi, t&k-kannustimia on lisättävä ja koulutukseen on panostettava. Työmarkkinaratkaisuilla ei saa nostaa suomalaista kustannustasoa. Kohtuuhintaisen sähkön saatavuus on varmistettava. Metsäteollisuus: Jäljelle jäävät parhaat ja tuottavimmat eurooppalaiset yksiköt. Kotimaan poliittisilla päätöksillä luodaan pitkälti vientiteollisuuden toimintaedellytykset Suomessa. Yhteiskunnan muiden sektoreiden kustannukset vaikuttavat merkittävästi metsäteollisuuden kilpailukykyyn, koska metsäteollisuus käyttää runsaasti kotimaisia panoksia. Valtionvarainministeriö 1. helmikuuta: Julkisen talouden (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) kestävyysvaje on 5,5 % BKT:stä. Ilman sopeutustoimia julkinen talous ajautuu kestämättömään tilanteeseen. Mitä pidemmälle korjaustoimet lykätään, sitä vaikeammiksi ongelmat muodostuvat sekä taloudelliselta että sosiaaliselta kannalta. 7

8 Työvoimakustannusten kehitys Suomessa ja euromaissa keskimäärin % vuodessa 3,8 3,5 Euromaat Suomi 3,4 3 2,6 2,7 2,7 2,5 2, * Lähde: EU Komissio (compensation of employees per head), marraskuu Saukkonen 8

9 Suomalaisten hyvinvoinnin perusta on se, että tuotteemme ja palvelumme käyvät kaupaksi maailmalla. Tulevaisuuden kannalta tärkeintä on, että suomalaisen työn kilpailukykyä parannetaan, jotta pääsemme mukaan nousuun. Talouskriisin jälkeen maailma ei ole sama kuin sitä ennen. 9

10 Omissa käsissämme on varmasti kaksi asiaa: Tuottavuuden parantaminen ja sitä tukevat työmarkkinaratkaisut Tuottavuudessa tehokkuuteen yhdistyy tuotteen tai palvelun arvo asiakkaalle, esimerkiksi hyödyllisyys, ainutlaatuisuus, sopivuus, saatavuus, nopeus, toimitusvarmuus ja laatu. Tuottavuuden parantamiseen tarvitaan osaamista, innostusta ja yhteistyötä. 10

11 Pitkällä ajalla Pitkällä ajalla tuottavuus määrää elintason elintason 10.5 Bkt:n osatekijät logaritmisella asteikolla 10.0 Bkt asukasta kohti Bkt työtuntia kohti Työtunnit asukasta kohti Lähde: Jalava ja Pohjola (2004) sekä kansantalouden tilinpito

12 Elintasoomme vaikuttavat työn tuottavuus ja määrä Miten tuottavuutta parannetaan? 1. Tuottavuustyöllä olemassa olevilla työpaikoilla 2. Tuottavuutta vahvistavalla rakennemuutoksella työpaikkojen välillä 3. Tuottavuuden parantamista edistävällä sopimustoiminnalla Miten työpanosta lisätään? 1. Parantamalla työllisyyttä eri ikäryhmissä ja vähentämällä työttömyyttä 2. Pidentämällä työuria 3. Joustavilla työaikajärjestelyillä 4. (Työaikaa pidentämällä) 12

13 Tuottavuustyö olemassa olevilla työpaikoilla 1. Toiminnan ja prosessien suunnittelu 2. Enemmän arvoa asiakkaalle 3. Esimiestyö ja johtaminen 4. Verkostomainen toiminta 5. Osaaminen 6. Innovaatiot ja teknologia 7. Työ ja menetelmät 8. Joustavat ja monipuoliset työajat 9. Kannustava palkkaus ja palkitseminen 10. Turvallisuus ja ympäristö 11. Tuottavuusyhteistyö ja luottamus 12. Tuottavuuden ja laadun mittaaminen Lähde: Tulossa myös työhyvinvoinnin palvelukeskus (Ahtelan työryhmä 2010) 13

14 Vastuullinen työehtosopimustoiminta tukee yritysten ja niiden henkilöstön menestystä Vastuullisen sopimustoiminnan päämääriä ovat kilpailukyvyn parantaminen, tuottavuuden kasvu ja hyvä työllisyyskehitys Vastuullinen sopimustoiminnan vastakohta on kilpailu jäsenistä ja muita paremmista työehdoista sopimusalojen välillä 14

15 Kilpailukyvyn parantamiseksi on hallittava myös kustannukset. Se ei ole ollut suomalaisen neuvottelujärjestelmän vahvuus: % % Devalvaatiot % % % % Vastuu työvoimakustannusten Ja työllisyyden hallinnasta on sopijaosapuolilla Nykyisin Euro vahvistunut suhteessa dollariin, kruunuun, ruplaan, puntaan 15

16 Bruttokansantuotteen ja ansiotason kehitys Muutos edellisestä vuodesta % * Ansiotaso BKT Lähde: Tilastokeskus Ansiotaso = ansiotasoindeksin (ATI) muutos kaikilla palkansaajilla Saukkonen 16

17 Miten työehtosopimuksilla voidaan parantaa tuottavuutta? Suomessa työaika on maailman lyhimpiä: työajan käytön on oltava joustavaa, työstä poissaoloja on kyettävä vähentämään Työvoiman määrä supistuu 2010-luvulla: työvoiman käytön on oltava joustavaa, erilaisten työsuhteen muotojen käytölle (määräaikainen työ, vuokratyö) ei tule asettaa esteitä Yritystoiminnan esteitä on poistettava: mm. ulkopuolisen työvoiman ja ulkoistamispalvelujen käyttö, käynti- ja palveluaikojen rajoitukset Palkkaus ja palkankorotukset on suunnattava oikeudenmukaisesti, kannustavasti ja tuottavuutta edistävästi Yritys- ja työpaikkakohtaista päätöksentekoa on lisättävä, jotta toimenpiteet parantaisivat tuottavuutta Samanaikaisesti on parannettava myös työelämän laatua: tavoitteena työn imu 17

18 Pitää täysin tai osittain paikkansa: Sopimusalalla on tarvetta... Liittokyselyn tulokset palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien kehittämiselle 95 % työaikajärjestelyjen ja/tai tuotanto- ja palveluaikojen kehittämiselle 87 % paikallisen toisin sopimisen kehittämiselle 87 % henkilöstön osaamisen ja/tai työyhteisöjen kehittämiselle markkinoiden ja kysynnän vaihteluiden ennakoinnille ja/tai muutoksen hallinnan parantamiselle ulkopuolisten palveluiden, ja/tai alihankinnan kehittämiselle 55 % 64 % 78 % Prosenttiosuudet o laskettu kaikkien vastanneiden sopimusalojen yhteenlasketusta henkilömäärästä työnantaja- ja ammattiliittojen vastauksista % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

19 Esimerkkejä työehtosopimusten uudistamisesta Havaintoja eurooppalaisesta paikallisen sopimisen tutkimuksesta (Dublin Foundation: European Company Survey 2009): Joustavissa työaikaratkaisuissa Suomi on nykyisin Euroopan ykkönen Uudistusten vastavuoroisuudesta ovat hyötyneet sekä työntekijät että työnantajat Sen sijaan palkanmuodostus Suomessa on Euroopan jäykintä ja keskitetyintä Tarvittaisiin hyviä liittotason raamisopimuksia Tanskan ja Ruotsin tapaan 19

20 Tuloksia työehtosopimusten uudistamisesta Havaintoja Tanskasta (Ilsöe, A. 2009): Kun palkoista sovitaan yrityksissä, säilyy riski kilpailukykyä uhkaavista liian suurista korotuksista hallinnassa. Paikallinen neuvottelujärjestelmä on tuottanut tasapainoisia ratkaisuja suhdanteista riippumatta. Seurauksena on ollut voimakas luottamus osapuolten välillä, kun vuosittain tehdään sopimuksia, jotka ovat edullisia sekä työnantajille että työntekijöille. Havaintoja Ruotsista (Lundborg 2005): Yksilöllisellä palkanmuodostuksella on voimakas myönteinen vaikutus tuottavuuteen. Myös keskimääräinen ansiokehitys on parempi kuin perinteisissä palkkamalleissa. Havaintoja Suomesta (Hulkko ja Maaniemi 2009): Kokemukset rahoitus- ja vakuutusalojen ensimmäisestä palkkakeskustelukierroksesta olivat myönteisiä. Palkkakeskusteluissa käydään vuosittain järjestelmällisesti lävitse kunkin työntekijän palkan ja työn vastaavuus. Ruotsissa tämä työehtosopimuksen palkkamalli on laajasti käytössä. 20

21 Kehitys voi olla myös nopeaa Lähtökohta: Vain yksilölliset palkankorotukset mahdollistavat vääristymien korjaamisen, sekä oikeudenmukaisen ja kannustavan palkkauksen Vuonna 2006 yrityskohtaisten erien osuus sopimuskorotuksista oli 5 % Vuonna 2008 yrityskohtaisten erien osuus sopimuskorotuksista oli 23 % Yritysten palkka-asioista vastaavat vuonna 2008: Sopiva yrityskohtaisten erien osuus sopimuskorotuksista seuraavalla neuvottelukierroksella on % (EK:n palkkausjärjestelmätiedustelu) Toive on tähän asti toteutunut neuvottelukierroksella huolimatta palkkaratkaisujen matalasta tasosta Koko 2000-luvun yritysten omien palkankorotusten (niin sanottujen meriittikorotusten) osuus ansiokehitystä jäi keskimäärin alle yhteen prosenttiyksikköön. Tämä on liian vähän palkkojen porrastuksen hoitamiseksi. 21

22 Toimiva työrauhajärjestelmä on osa kilpailukykyä Tietoverkkojen laajamittainen käyttö, yritysten verkottuminen ja reaaliaikaiset logistiikkajärjestelyt ovat tehneet koko yhteiskunnan haavoittuvaksi erilaisille työrauhahäiriöille Verkostotaloudessa työrauhahäiriöiden haittavaikutukset moninkertaistuvat ja heikentävät yritysten toimintaedellytyksiä Työrauhahäiriöt ulottavat vaikutuksensa Suomen ulkopuolelle ja niillä on vaikutus Suomen maineeseen luotettavana liikekumppanina sekä vakaana sijaintipaikkana myös ulkomaisille yrityksille Työrauhahäiriö ei ole peruste toimittaa tuote tai palvelu viivästyneenä ostajalle 22

23 Ajan yössä, tulen tuolta kaukaa Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT ahtausalan työntekijät ylityökielto alkaen lakko alkaen Auto- ja Kuljetusalan työntekijäliitto AKT kuorma- ja linja-autoliikenne, matkahuolto, huoltokorjaamot, terminaalit, säiliöauto- ja öljytuoteala lakko alkaen Hei, Huomenta Suomi, hyvin pyyhkii. Sun poikas valvoi taas ja ahkeroi. Herrat Helsingissä laman alla nyyhkii, minä tein sen minkä aikamies vain voi. 23

24 Kun elintaso laskee Jos kansantalouden tuottavuus ei kehity ja kasvu pysähtyy tai kääntyy laskuun, joudutaan melko nopeasti tilanteeseen, jossa mitään uusia asioita ei voida käynnistää tai etuuksia rahoittaa kuin ottamalla niitä pois joltakulta toiselta. Se on kivinen tie. Sitä emme haluaisi, emme myöskään sitä, että palkkatyötä ei riitä kaikille sitä haluaville. Suomessa työssäkäyvien joukko suhteessa huollettaviin on muutenkin pienenemässä. Suomalaisen työn kilpailukyvyn ja väestön ikärakenteen muuttumisen vuoksi on välttämätöntä saada aikaan tulevina vuosina selviä parannuksia tuottavuudessa ja työelämän laadussa. 24

25 Julkinen talous tienhaarassa (vm 2/2010) Koska demografisen muutoksen nopein vaihe on Suomessa juuri alkamassa,tarvitaan pikaisesti toimia kestävyysvajeen kuromiseksi umpeen. Kestävyysongelman suuruus on sitä luokkaa, että sen ratkaisemiseksi tarvitaan sekä rakenteellisia toimia että kaikkien menokohtien kriittistä arviointia, menojen supistuksia ja uudelleenkohdennuksia, samoin kuin verotuksen maltillista kiristämistä. Julkisen talouden kestävyysongelman mittavuuden vuoksi sen korjaaminen edellyttää koko vuosikymmenen eli kaksi vaalikautta kestävää sopeutumisohjelmaa, jonka tulisi käynnistyä etupainotteisesti. Tasapainotustarve kevenee, jos toteutetaan julkista taloutta koskevia rakenteellisia uudistuksia. Ensi vaiheessa kyseeseen tulevat tuottavuutta kohottavat, pääosin kuntien järjestämisvastuulla olevaa julkista palvelujärjestelmää koskevat uudistukset sekä työurien kestoa pidentävät ratkaisut. 25

26 Olisivatko tulevaisuuden työpaikat esimerkiksi tällaisia? Tuottavuudeltaan erinomaisia, jotta ne pärjäävät kilpailussa Ketteriä, jotta ne kykenevät innovaatioihin ja hyödyntämään mahdollisuudet parannuksiin. Asiakassuuntautuneita ja verkostoituneita Oppivia ja osallistavia Vastaanottavaisia henkilöstön tarpeille Hyviin suorituksiin kannustavia ja niistä palkitsevia organisaation kaikilla tasoilla Lähde: Irlannin kansallinen työelämän kehittämisohjelma 26

27 Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen Tarvitaan innostusta ja kipinää Tarvitaan vuoropuhelua ja yhteen hiileen puhaltamista Tarvitaan luottamusta ja osaamista Tarvitaan tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaista parantamista Niin työpaikoilla kuin työmarkkinatoiminnassa Perinteisellä edunvalvonnalla emme menesty maailmalla Järjestöjen tärkein haaste nykyisin on kansainvälisessä kilpailussa toimivien yritysten menestyksen ja suomalaisen työn kilpailukyvyn turvaaminen. 27

28 Liitteet

29 Talousennusteet vuosille BKT:n muutos % VM ,6 0,7 2,4 SP ,2 0,0 1,6 ETLA ,0 1,5 3,5 Viennin muutos % VM ,7 5,0 5,6 SP ,6 1,1 4,0 ETLA ,5 11,5 Työttömyysaste % VM ,5 10,5 9,6 SP ,6 10,5 10,7 ETLA ,9 11,0 10,6 29

30 Miksi tuottavuuden parantaminen on erityisen tärkeää Suomelle juuri nyt? 1. Kansainvälinen kilpailu ja mahdollisuus uusien teknologioiden hyödyntämiseen eivät ole poistuneet Kilpailussa pärjäävät jatkossa vain tehokkuudeltaan ja tuottavuudeltaan kilpailukykyiset yritykset ja yksiköt Taantuman jälkeen maailma ei ole enää samanlainen kuin ennen Ratkaisevaa on, että Suomi pääsee mukaan nousuun taantuman jälkeen 2. Väestön ikääntyminen johtaa aivan uuteen tilanteeseen Suomessa väestön ikärakenteen muutos on nopeampaa kuin muualla Yli henkilön vuosittainen nettopoistuma työmarkkinoilta pienentää bruttokansantuotetta noin 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa 2010-luvulla Työssäkäyvien on elätettävä suurempi joukko työelämän ulkopuolelle jääviä 30

31 Keskustelua työelämän laadusta Tuorein työolobarometri antaa kouluarvosanaksi työelämän laadulle 8. Se kertoo, että parantamisen varaa on keskimäärin runsaasti. Viime vuosina työelämän laadun muutokset suuntaan tai toiseen ovat kuitenkin olleet vähäisiä Ennakkotieto Pauli Juutin (JTO) tuoreesta tutkimuksesta: Pitkällä aikavälillä tapahtuneen työelämän laadun paranemisen sijasta tiedotusvälineissä on puhuttu pääasiassa työelämän huonontumisesta Senkö vuoksi lähes puolet vuotiaista nuorista kokee nykyisin työelämän pelottavaksi paikaksi? (TAT 2009: Nuorten arvot ja elämä) 31

32 Työhyvinvointi ei kuitenkaan synny poistamalla pahoinvointia Työelämän laatu ja työhyvinvointi eivät synny vain ongelmia poistamalla. Tarvitaan työn voimavara- ja vetovoimatekijöiden vahvistamista Niitä ovat esimerkiksi työn palkitsevuus ja kehittävyys selkeät johtamiskäytännöt ja esimiehen tuki myönteiset asiakassuhteet palaute ja arvostus luottamus ja hyvä tiedonkulku innovatiivinen ja kannustava työyhteisö Lähde: Jari Hakanen

33 Työelämän laadusta huolehtiminen On osa normaalia, vastuullista yritystoimintaa Vaikuttaa myönteisesti ammattitaitoisen työvoiman saamiseen ja pysymiseen organisaatiossa On edellytys toimintakonseptien onnistuneelle kehittämiselle ja innovaatiokyvykkyydelle Ei ole vain kannattava investointi vaan myös eettisesti oikein Edellyttää kuitenkin suunnitelmallista ja pitkäjänteistä sitoutumista toimintatapojen uudistamiseen Riittääkö osaaminen ja aika? Tavoitteeksi voidaan asettaa työn imu (engagement), joka näkyy esimerkiksi siten että työntekijät ponnistelevat organisaation hyväksi, pysyvät pidempään samassa työpaikassa, josta he myös puhuvat hyvää 33

34 Mitä tuottavuudella tarkoitetaan ja miten sitä parannetaan? Tuottavuuden parantamista on kyky oivaltaa asiakkaiden, kuluttajien tai kansalaisten tarpeet ja tarjota niihin paremmin vastaavia tuotteita ja palveluja. Tuottavuuden parantamista on myös kyky kehittää yhteisvoimin toimintatapoja niin, että tuotteet ja palvelut pystytään tarjoamaan asiakkaan näkökulmasta paremmin, tehokkaammin ja julkishallinnossa myös vaikuttavammin. Tuottavuudessa tehokkuuteen yhdistyy tuotteen tai palvelun arvo asiakkaalle, esimerkiksi hyödyllisyys, ainutlaatuisuus, sopivuus, saatavuus, nopeus, toimitusvarmuus ja laatu. Pitkällä aikavälillä tuottavuudesta huolehtiminen on ainoa kestävä tapa taata yrityksen menestys, työpaikkojen säilyminen, uusien syntyminen sekä julkisen sektorin kyky palvella. 34

35 EK:n hallituksen työmarkkinakannanotto Tuki Teknologiateollisuuden työehtosopimusratkaisulle Neuvottelutuloksen syntyminen tärkeä koko työmarkkinakentän kannalta Ratkaisulla osaltaan alennetaan alan kokonaistyövoimakustannuksia Palkkaratkaisu kustannusvaikutuksena, poikkeamismahdollisuus auttaa alan yrityksiä Ratkaisulla edistetään tuottavuutta Tulevissa työmarkkinaratkaisuissa pitäydyttävä Teknologiateollisuuden ratkaisun puitteissa Useimmilla toimialoilla ja monissa yrityksissä kilpailukyvyn ja työllisyyden ylläpitäminen edellyttävät henkilöstökustannusten voimakasta alentamista Julkisen sektorin palkkaratkaisut pitää sopeuttaa vastaamaan valtion ja kuntien heikentyvää taloutta, eivätkä ne saa johtaa palkansaajien ja yritysten verorasituksen kasvuun Työehtosopimusten sisällöllinen uudistaminen on tärkeää, yrityskohtaisuuden ja paikallisen sopimisen lisääminen tukevat tuottavuuden kasvua ja talouden elpymistä Vetoomus maan hallitukseen kasvavien työttömyysturvamenojen rahoitukseen osallistumiseksi Kehotus EK:n jäsenliitoille valmistautua työehtosopimusneuvotteluihin em. lähtökohdista 35