KAAVASELOSTUS pv

Transkriptio

1 URJALAN KUNTA, LAUKEELA KORTTELI 200 JA 201 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS pv MT230 VT9 Suunnittelualueen sijainti. Kaavoituksen vireilletulo : Kaavoitustoimikunta Kaavaehdotus : Kunnanvaltuusto : Lainvoimaisuus : Urjalan kunta Tekninen palvelukeskus PL 33 Aluearkkitehti Urjala Leena Lahtinen 1

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavamuutosalue käsittää korttelin 200 KLT-tontin ja korttelin 201 Huoltokujan puoleisen tontin sekä näiden viereisen suojaviheralueen (EV) Valtatie 9:n varressa, katualuetta ja osan yleisen tien aluetta (LT) Lehmussuon eritasoliittymän kohdalla. Asemakaavan muutosalue muodostuu Laukeelan kylän kiinteistöistä Säästöaukea (5:186), Huoltokulma (5:178), Pokkila (5:322) sekä katualueesta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Laukeelan kylän kortteli 201 tontit 1 ja 2, katualuetta sekä suojaviheraluetta. Kaavan laatija aluearkkitehti Leena Lahtinen Urjalan kunta Kaava on tullut vireille kaavoitustoimikunnan päätöksellä Kaavan nimi ja tarkoitus Korttelin 200 ja 201 asemakaavan muutos 1.3 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - muistio aloitusvaiheen viranomaisneuvottelusta - asemakaavan seurantalomake - asemakaavakartta määräyksineen 1: vastineraportti 2

3 2. TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutos on tullut vireille kunnan aloitteesta. Vireilletulosta on päätetty kaavoitustoimikunnan kokouksessa Kaavaluonnos on ollut nähtävillä xx.xx-xx.xx.2012 välisenä aikana. Kaavaehdotus valmistui xx.xx.2012 ja oli nähtävillä xx.xx.-xx.xx.2012 välisenä aikana. 2.2 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Asemakaavan muutoksella pyritään alueesta muodostamaan nykyistä paremmin ympäristöön sopiva ja entistä yhtenäisempi kokonaisuus siten, että Valtatie 9:n ja korttelien 200 ja 201väliin ei jää hankalasti hyödynnettävää ja hoidettavaa maa-aluetta. Tavoitteena on muuttaa asemakaava vastaamaan nykyistä alueen maankäyttöä ja muuttaa asemakaavaa siten, että suojaviheralue olisi maankäytöllisesti entistä paremmin hyödynnettävissä ja viereiseen tonttiin liitettävänä pysäköintialueena. Kaavoituksen yhteydessä huomioidaan myös polttoaineen jakelupisteiden sijoittuminen kaava-alueelle. 2.3 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS JA LAAJUUS Suunnittelualue rajautuu Urjalankylään johtavaan maantiehen 230 koillisrajaltaan ja Valtatie 9:n kaakkoisrajaltaan. Alueen lounaispuolella sijaitsee kaupan ja teollisuuden alue ja luoteisrajaltaan alue rajautuu Peltorinteentiehen ja sen varteen kaavoitettuihin pientalotontteihin. Asemakaavamuutos koskee koko korttelia 200 ja korttelin 201 yhtä tonttia sekä suojaviheraluetta ja katualuetta. Suunnittelualueen laajuus on 2,15 ha. 2.4 RAKENNUSOIKEUS Rakennusoikeus on kaavassa osoitettu kerrosalaneliömetreinä. Tontilla 1 on rakennusoikeutta 2000 m2 ja tontilla 2650 neliömetriä eli yhteensä 4650 neliömetriä. 2.5 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteuttamisessa on huomioitava alueen kuivatukseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvät asiat. 3

4 3. LÄHTÖKOHDAT KAAVA-ALUE Alueen vuonna 2000 voimaantullut asemakaava ja toteutuneet rakennukset 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee aivan Vt 9:n länsipuolella ja Maantien 230 eteläpuolella. Alue on toiminut kaupan- ja yritystoiminnan alueena. Alueen lähiympäristössä on pienteollisuus- ja liiketoimintoja sekä asumista. Luonnonympäristö Alueella ei ole luonnonvaraisia alueita eikä tarvetta luontoselvityksen laatimiseksi ole. Alue sivuaa vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Rakennettu ympäristö Kaava-alueen sijainti Vt 9:n välittömässä läheisyydessä aiheuttaa alueelle melua. Koko tieverkkoa koskevan maanteiden vuoden 2010 liikennemäärän, raskaan liikenteen osuuteen ja nopeusrajoitukseen perustuvan teoreettisen melutilanneselvityksen mukaan Vt 9:n liikenteen aiheuttama 55 db:n päivämelun ohjearvon mukainen melualue ulottuu kaava-alueen kohdalla metrin päähän maantiestä. Peltorinteentien varteen kaavoitetut AO-1 merkinnällä varustetut pientalotontit ovat rakentumattomia. Kaava- alueen lounaispuolella KLT- merkinnällä varustetulle tontille on rakentunut Urjalan Rengaspalvelu Oy:n rengasliike. Maanomistus Suunnittelualue korttelin 200 osalta tila Pokkila ( ) on Pirkanmaan Osuuskaupan omistuksessa. Korttelin 201 tontti muodostuu tilan Säästöaukea ( ) osista jotka omistaa Urjalan Säästöpankki ja pääosin tilasta Huoltokulma ( ) joka on yksityishenkilön omistuksessa. 4

5 Näkymä Maantien 230:lta suunnittelualueelle lounaaseen. Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö Asemakaava muutos koskee Urjalan kunnan Laukeelan kylän korttelia 200 ja osaa korttelista 201, katualuetta sekä suojaviheraluetta (EV). Korttelit nro 200 ja 201 on asemakaavassa osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (KLT). Kaavaalueen pinta-ala on 2,15 hehtaaria. Korttelin nro 200 omistaa Pirkanmaan Osuuskauppa, joka on rakentanut myymälätiloiltaan 1760 m2:n päivittäistavaraliikkeen tontilleen. Tontin pinta-ala on 5498 m2 ja rakennusoikeus on kaksikerroksiselle rakennukselle (e=0,3)1649 m2. Korttelin nro 200 ja 201 kaakkoispuolella Vt 9 varressa sijaitsee suojaviheralue. Suojaviheralueella ei ole rakennuksia. Korttelin 201 tontin pinta-ala on 8804 m2 ja rakennusoikeus on kaksikerroksiselle rakennukselle(e=0,3)2641 m2. Tontilla sijaitsee autohuoltoa, varaosamyyntiä ja polttoainejakelua harjoittava yritys. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Asemakaava. 5

6 Asemakaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä asemakaava. Asemakaavassa alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (KLT) sekä suojaviheralueeksi (EV). Suojaviheralueen poikki kulkee kevyen liikenteen reitti (yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa). Yleiselle tielle varattu alue on merkitty LT. Yleiskaava Alueella on voimassa Urjalan keskusta-alueen (Huhti-Laukeela) oikeusvaikutteinen osayleiskaava joka on astunut voimaan joulukuussa Kaavassa korttelin nro 200 ja 201 alue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P), joka on määrätty toteutettavaksi yksityiskohtaisen kaavoituksen avulla. Pistekatkoviivalla ja me merkinnällä osoitettu melualue ulottuu syvälle korttelin alueelle. Merkinnällä on osoitettu likimääräinen päiväohjearvon 55 dba liikennemelualueen raja. Valtatie 9:n läheisyydessä melualue ulottuu metrin etäisyydelle tien keskiviivasta ja Salmentien/Huhdintien läheisyydessä metrin etäisyydelle tien keskiviivasta. Aluetta sivuaa vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (pv). Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP). Merkinnällä osoitetaan liike- ja toimistorakentamiseen tai tuotantokäyttöön varattuja seudullisesti merkittäviä alueita. Alueelle voidaan sijoittaa asumista, jos siihen ei kohdistu ympäristöhäiriöitä. Alueen toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota tarkoituksenmukaiseen toteuttamisjärjestykseen. Aluetta sivuaa vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (pv 079). 6

7 Muut suunnitelmat ja lähtökohdat sekä laadittavat selvitykset Alueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia, valtakunnallisissa inventoinneissa mainittuja kohteita. Valtatie 9:n asemakaavassa on osoitettu tarvittavat melunsuojaustoimenpiteet valtatien välittömässä läheisyydessä sijaitseville asuinkortteleille. Alueen laitaan ulottuu pohjavesialue. Urjalan keskusta-alueen osayleiskaavaa varten tehtyjä selvityksiä voidaan hyödyntää soveltuvin osin asemakaavoituksessa. Pohjakartta Kaavamuutosalueen pohjakartta on hyväksytty korttelin 200 osalta maanmittaushallituksessa ja korttelin 201 osalta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ALOITE JA SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavamuutos on tullut vireille kunnan aloitteesta. Lehmussuon eritasoliittymän valmistuttua on tullut ajankohtaiseksi saattaa myös risteysalueen ympäristön maankäyttö ajan tasalle. Ympäröivällä alueella on valmistunut Valtatie 9:n asemakaavan muutos, jonka teon yhteydessä on huomioitu mm. asemakaavassa tarpeelliset meluntorjuntatoimenpiteet ja määräykset. Valtatie 9:n eritasoliittymän rakentumisen myötä on valmistunut myös korttelin kevyenliikenteenväylät. 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: - Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöjen omistajat ja asukkaat - Suunnittelualueella ja sen lähivaikutusalueella sijaitsevat yritykset ja niiden työntekijät - Pirkanmaan ELY -keskus - Tiehallinto / Hämeen tiepiiri - Pirkanmaan maakuntamuseo - Vattenfall Verkko Oy - Kunnan hallintokunnat (tekninen lautakunta, rakennuslautakunta) - Valkeakosken ympäristöpalvelut - Tampereen aluepelastuslaitos - Elisa Oyj - Urjalan Yrittäjät ry Vireilletulo Vireilletulosta on päätetty kaavoitustoimikunnan kokouksessa ja vireilletulokuulutus on julkaistu Urjalan Sanomissa Viranomaisyhteistyö Asemakaavasta on pidetty MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu Neuvotteluun osallistuivat Urjalan kunta, Pirkanmaan Ympäristökeskus ja Tiehallinto. Neuvottelun muistio on kaavaselostuksen liitteenä. 7

8 4.3 KAAVAHANKKEEN VAIHEET, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS- MENETTELYT Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävänä kunnantalon teknisessä palvelukeskuksessa alkaen ja siitä edelleen koko suunnittelutyön ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedossa oleville osallisille ja heiltä pyydettiin mielipidettä mennessä. Viranomaistahoilta vastausta pyydettiin viimeistään mennessä ja kommenttipyynnöt lähetettiin Pirkanmaan Ympäristökeskukseen, Pirkanmaan maakuntamuseolle, Tiehallinnolle, Valkeakosken kaupungin Ympäristöpalveluihin, Kunnan tekniselle - ja rakennuslautakunnalle, Vattenfall Verkko Oy:lle, Elisa Oyj:lle, Tampereen Aluepelastuslaitokselle ja Urjalan Yrittäjät ry:lle. Osallisilla oli mahdollisuus ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta joko suullisesti tai kirjallisesti. Mielipiteitä on saapunut 1 kpl yksityishenkilöltä ja 6 kpl viranomaistahoilta. Saadut mielipiteet on käsitelty ja kaavoittaja on laatinut niihin vastineet jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä vastineraportissa. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa on laadittu alkuvuodesta 2012 asemakaavaluonnos, joka lähtökohdat huomioiden mahdollisimman hyvin vastaa asetettuja tavoitteita. Tarvittaessa järjestetään neuvotteluja eri osapuolten kesken. Kunnanhallituksen hyväksymä asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville mielipiteiden saamista varten kunnantalon teknisessä palvelukeskuksessa sekä kunnan Internet-sivuilla. Nähtävänä olosta tiedotetaan Urjalan Sanomissa sekä ilmoitetaan kirjeitse osallisille sekä pyydetään lausuntoja asianomaisilta viranomaisilta. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta sen nähtävänäoloaikana suullisesti tai kirjallisesti. Ehdotusvaihe Saadun palautteen jälkeen kaavaluonnokseen tehdään tarvittavat muutokset ja laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus käsittelee. Tämän jälkeen asemakaavaehdotus pidetään julkisesti nähtävillä kunnanviraston teknisessä palvelukeskuksessa sekä kunnan Internet-sivuilla 30 päivän ajan. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Nähtävänäoloaikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävänäolosta julkaistaan sanomalehtikuulutus ja lisäksi osallisille ilmoitetaan nähtävänäolosta kirjeitse. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet jotka postitetaan muistutuksen tehneille. Mikäli muistutukset antavat aihetta, kaavaehdotusta tarkistetaan. Hyväksymisvaihe Kunnanvaltuusto päättää asemakaavan hyväksymisestä. Muistutuksen tehneitä tiedotetaan hyväksymispäätöksestä. Osallisilla on 30 päivän valitusoikeus kunnanvaltuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. 8

9 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaavamuutosalue käsittää korttelien 200 ja 201 KLT-tontin, katualuetta sekä suojaviheralueen (EV) Valtatie 9:n varressa ja osan yleisen tien aluetta (LT) Lehmussuon eritasoliittymän kohdalla. Eritasoliittymä on tällä kohden toteutettu poiketen asemakaavan rajauksesta, jolloin osa kaavan mukaisesta LT-alueesta on tiealueeseen nähden tarpeeton ja voidaan osoittaa muulla asemakaavamerkinnällä. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kiinteistöön Pokkila (Rno 5:322) kuuluvien suojaviheralueen ja maantiealueeseen tarpeettoman yleisen tien alueen liittäminen asemakaavassa osaksi liiketonttia, jolle Pirkanmaan Osuuskauppa on voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rakentanut päivittäistavarakaupan (kerrosala noin 1700 k-m2, myymäläpinta-ala hieman yli 1000 k-m2). Kaavamuutoksen yhteydessä päivitetään liiketontteja koskevat merkinnät ja määräykset. Tavoitteena on muuttaa asemakaava vastaamaan nykyistä alueen maankäyttöä ja muuttaa asemakaavaa siten, että suojaviheralue olisi maankäytöllisesti entistä paremmin hyödynnettävissä ja viereiseen tonttiin liitettävänä pysäköintialueena. Asemakaavan muutoksella pyritään parantamaan yritysten kehittymis- ja kasvuedellytyksiä alueella. Ajantasainen asemakaava mahdollistaa kiinteistönomistajalle alueella olevan tontin maankäytön ja toimintojen kehittämisen. Asemakaavan muutoksella pyritään alueesta muodostamaan nykyistä paremmin ympäristöön sopiva ja entistä yhtenäisempi kokonaisuus siten, että Valtatie 9:n ja korttelin 200 väliin ei jää hankalasti hyödynnettävää ja hoidettavaa maa-aluetta. Kaavoituksen yhteydessä huomioidaan myös polttoaineen jakelupisteiden sijoittuminen kaava-alueelle. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Kaavamuutosalueelle muodostuu kaksi tonttia seuraavasti: Tontti 1 pinta-ala 8100 m2 rakennusoikeus 2000 m2 Tontti 2 pinta-ala 7649 m2 rakennusoikeus 2300 m2 Tonttitehokkuus on 0,25-0,30. Kaavamuutosalueen tontit on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL). KL-2 merkinnällä varustetulle tontille 1 ei saa sijoittaa yli 2000 kerrosneliömetrin kokoista vähittäiskaupan suurmyymälää. Tontilla on rakennusala jolle saa sijoittaa myymälän. KL-4 merkinnällä varustetulle tontille 2 saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälätiloja sekä toimistotiloja. Enintään 150 neliömetrin alalla voidaan myydä elintarvikkeita ja/tai harjoittaa kahvilatoimintaa. Tontin rakennusalalle saa sijoittaa moottoriajoneuvojen huoltoasemarakennuksen ja siihen liittyviä korjaamotoimintaa palvelevia tiloja. Kaavassa on osoitettu suojaviheralue (EV) korttelin Valtatie 9:n puoleiselle sivulle. Suojaviheralue on määrätty istutettavaksi ja alueelle on määrätty istutettavat puurivit sekä puuryhmät. Sekä Maantie 230 puoleiselle sivulle että Peltorinteentien puoleiselle sivulle on osoitettu istutettavaksi määrätty tontin osa. Korttelin suojaviheralueelle on osoitettu Urjalan keskustaajamaan Laukeelaan johtava kevyenliikenteen yhteys. 9

10 Mainokset, rakennukset, rakennelmat ja toiminnat eivät saa vaarantaa maanteiden liikenneturvallisuutta esimerkiksi häikäisyn tai pölyävyyden vuoksi. Rakennushankkeista on pyydettävä lausunto Liikennevirastosta Pirkanmaan ELY-keskuksesta. Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Päällystetyiltä ja liikennöidyiltä alueilta hulevedet tulee johtaa öljyn- ja hiekanerottimin varustettuihin jäte- ja sadevesikaivoihin. Tonteilla tulee lisäksi riittävissä määrin varata päällystämättömiä alueita, joilta puhtaat sadevedet voidaan imeyttää maahan. Alueen ulkovarastointi- ja huoltopihat on suunniteltava siten, etteivät ne aiheuta maisemahaittoja. Mikäli tonttia käytetään ulkovarastointiin varastointialue on varustettava näköesteen muodostavalla aidalla ja tarvittaessa katoksella. Jalankulkualueet on erotettava ajoneuvoliikenteen alueista pintamateriaalein, istutuksin ja/tai rakentein. Pihamaa autopaikkojen ja kulkureittien ulkopuolella on istutettava ja viimeisteltävä laadukkaasti. 5.2 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. Vaikutusten arviointi ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; (turvallisuus, viihtyisyys) Rakentamisen määrä ei merkittävästi lisäänny nykyisestä ja tonttien käyttötarkoitus noudattaa niiden toteutunutta käyttötarkoitusta kuitenkin antaen mahdollisuuden toiminnan kehittymiseen alueella. Alueen lisääntynyt liikenne ohjautuu Maantie 230:lta Peltorinteentien alkupäähän. Kevyenliikenteenväylän rakentamisella parannetaan alueen saavutettavuutta. Osayleiskaavassa pistekatkoviivalla ja me merkinnällä osoitettu melualue ulottuu syvälle korttelin alueelle. Merkinnällä on osoitettu likimääräinen päiväohjearvon 55 dba liikennemelualueen raja. Asemakaavoitetut asuinrakentamiseen osoitetut tontit kaavan vaikutusalueella ovat tämän liikennemelualueen ulkopuolella. Tämän asemakaavan alueella ei sijaitse asuinrakentamiseen osoitettuja alueita. Asemakaavalla on vaikutusta korttelien luoteispuolelle Peltorinteentien varren asemakaavoitetuille pientalotonteille. Asumisen viihtyvyyden turvaamiseksi on tontin 2 Peltorinteentien puoleiselle sivulle sijoitettu vähintään 10 metrin syvyinen istutettavaksi määrätty tontin osa. 2. Vaikutusten arviointi maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; Pohjavesialueen rajaus sivuaa kaavamuutosaluetta. Asemakaavassa on annettu määräyksiä, joiden mukaisesti toteutetussa rakentamisessa alueelle ei aiheudu pohjaveden määrää tai laatua aiheuttavia haittoja. Kaavassa on tarpeen esittää määräys tarpeellisista suojaustoimenpiteistä. 3. Vaikutusten arviointi kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Alueella ei ole luonnonvaraista kasvistoa tai eläimistöä juurikaan koska se on jo pitkään toiminut yritysalueena. 10

11 4. Vaikutusten arviointi alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Uudella vähittäiskaupan yksiköllä on paikkakunnalla laajalle ulottuvia kaupallisia vaikutuksia. Vähittäistavarakaupan rakentuminen alueelle lyhentää Urjalankylän ja Peltorinteen alueen asukkaiden asiointimatkoja. Toisaalta kaupan palvelujen sijoittuminen Laukeelan keskustan ulkopuolelle huonontaa sen vetovoimaa palvelukeskittymänä ja voi johtaa kaupallisten pienyritysten toiminnan heikentymiseen. Liikennemäärät kasvavat alueella. Kevyenliikenteen yhteyden valmistuttua alueelle on turvallinen kulkuyhteys Laukeelan suunnasta. Alueen rakentamisessa tulee huolehtia vaikutuksista liikenneturvallisuuteen. On olemassa vaara, että mainokset, rakennukset, rakennelmat ja toiminnat vaikuttavat heikentävästi maanteiden liikenneturvallisuuteen esimerkiksi häikäisyn tai pölyävyyden vuoksi. Asemakaavassa osoitetut paikoitusalueet sijaitsevat maanpinnantasoltaan niin korkealla suhteessa Vt:9:n korkeusasemaan ja matalalla suhteessa Maantie 230:n ettei niiden käytöstä aiheudu häikäisyvaikutusta ohiajavalle liikenteelle. 5. Vaikutusten arviointi kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. (rakennuskulttuuri, maisema- ja kylätaajamakuva) Alue on maisemallisesti merkittävässä paikassa ja se muodostaa selkeästi näkyvän rakennetun ympäristön alueen tultaessa Urjalaan tai sivuttaessa sitä. Alueen siisteyteen ja huoliteltuun ilmeeseen niin rakennusten kuin ympäristörakentamisen osalta tulee kiinnittää erityisesti huomiota. Tiealueen suuntaan on maisemallisista syistä johtuen osoitettu istutettava vyöhyke ja suoja-alue jolle on määrätty istutettavaksi puustoa. Alueen ulkovarastointi ja huoltopihat on määrätty suunniteltaviksi siten, etteivät ne aiheuta maisemahaittoja. Mikäli tonttia käytetään ulkovarastointiin varastointialue on määrätty varustettavaksi näköesteen muodostavalla aidalla ja tarvittaessa katoksella. Kaavan laatijan näkemyksenä on, että kaavalla on myönteisiä suoria ja välillisiä vaikutuksia kaava-alueen maisemakuvaan ja alueen maankäytön yleiseen kehittymiseen. Ajantasaistettu kaava antaa kiinteistönomistajalle mahdollisuuden kehittää kaava-alueena olevan tontin maankäyttöä ja toimintoja. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava voidaan toteuttaa sen astuttua voimaan. Alueen maansiirto- ja pohjatyöt on tehtävä alueen puolelta ja huolehdittava, että toiminnat eivät vaaranna maantien tai valtatien liikenneturvallisuutta esimerkiksi pölyävyyden vuoksi. Maantason tasaamisessa on huolehdittava, että se reuna-alueiltaan liittyy luontevasti ympäröiviin maanpinnan korkotasoihin ja ympäröivien rakennusten ja teiden perustukset eivät vahingoitu. Pohjaveteen liittyvien kaavamääräyksien toteuttaminen edellyttää, että rakennus- ym. lupien myöntämisen yhteydessä alueen tulevia toimijoita tiedotetaan riittävästi pohjaveden pilaantumisvaarasta ja annetaan neuvoja mm. hulevesien käsittelystä.??? muodostaa imeytysalue, jonne käsitellyt hulevedet johdetaan. Alueiden kuivatus on hoidettava omalla maanteiden kuivatusjärjestelmästä irrallisella järjestelmällään tai alueelta tulevia kuivatusvesiä on viivytettävä siten, etteivät maan- 11

12 teiden sivu- ja laskuojien sekä rumpujen vesimäärät kasva. Kuivatuksen mitoituksessa on huomioitava koko alueen aiheuttamat hulevedet. Alueiden rakentaminen ja kuivatus eivät saa vahingoittaa maanteiden kuivatusta eivätkä rakenteita. Rakennuslupaharkinnan yhteydessä tulee huomioida, että alueelle mahdollisesti tulevat mainokset pyritään sijoittamaan rakennuksien yhteyteen. Mainokset, rakennukset, rakennelmat ja toiminnat eivät saa vaarantaa maanteiden liikenneturvallisuutta esimerkiksi häikäisyn tai pölyävyyden vuoksi. 12