SCI-C1000 Loppuraportti

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "SCI-C1000 Loppuraportti"

Lasse Väänänen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 SCI-C1000 Loppuraportti Juho Pekkinen Essi Jukkala Miki Tolonen Klaus Helenius M

2 Sisältö 1 Tiivistys haasteesta ja ratkaisumme 1 2 Kehittyminen ryhmänä 4 3 Mitä opimme ryhmänä 4 4 Henkilökohtainen kehittyminen Juho Pekkinen Essi Jukkala Miki Tolonen Klaus Helenius Tiivistys haasteesta ja ratkaisumme Alkuperäisenä tehtävänantonamme oli laatia kansalaisille suunnattu pelillinen, interaktiivinen sovellus, joka havainnollistaa mediakäyttötottumusten ja YLE-veron välistä suhdetta. Sovellus toimisi tiedonvälityskanavana sekä kuluttajalle että YLE:lle. Kuluttajalle sovellus kertoisi, mitä YLE tarjoaa hänelle, ja mihin hänen veroeuronsa oikein kuluvat. YLE sen sijaan saisi tietoa kuluttajien preferensseistä. Tiedon avulla se voisi kehittää tuote- ja palveluportfolioitaan. Koska pelkkä sovelluksen tekeminen ei yksinään riittänyt täyttämään kurssin vaatimuksia, lähdimme ryhmän kanssa abstraktoimaan ohjelmiston toimintaa ja laajentamaan palvelua yleiseksi liiketoimintamalliksi. Kasvumahdollisuudet vastaaville tuotteille oli nopeasti havaittavissa. Markkinointi on nykyään haastavaa, koska kuluttaja kohtaa joka päivä valtavan määrän erilaisia markkinointiviestejä ja yksittäisen yrityksen on vaikea erottua tästä. Sama pätee myös markkinointitutkimukseen. Erityisesti internetissä, mutta myös perinteisiä kanavia pitkin, kuluttajia yritetään saada usein tekemään markkinatutkimusta. Tämän takia kuluttajien kynnys osallistua tutkimuksiin on noussut ja markkinointitutkimusyritysten on täytynyt tehdä tutkimuksistaan lyhyempiä, jotta edelleen saataisiin houkuteltua vastaajia tutkimuksiin. Silti loppukäyttäjiä ei juurikaan kiinnosta vastata perinteisiin kyselytutkimuksiin. 1

.............................. 6 1 Tiivistys haasteesta ja ratkaisumme Alkuperäisenä tehtävänantonamme oli laatia kansalaisille suunnattu pelillinen, interaktiivinen sovellus, joka havainnollistaa

3 Näin ollen yrityksillä on jatkuvasti kasvava tarve löytää uusia tapoja toteuttaa markkinointitutkimuksia tehokkaasti ja houkuttelevasti. Tältä pohjalta ryhmämme ryhtyi kehittämään yksittäisestä prototyypistä yleisempää liiketoimintamallia. Kohdemarkkinointia hyväksikäyttäen päädyimme kohdentamaan palveluamme kolmelle selkeästi erottuvalle asiakassegmentille. Ensimmäinen näistä on suuret kansainväliset yritykset, joiden asiakaskunta on jokin tietty globaali, esimerkiksi demografinen, väestöryhmä. Toinen asiakasryhmä on voittoa tavoittelmattomat järjestöt, jotka haluavat välittää suurille ihmisryhmille omaa sanomaansa. Kolmas ja viimeinen potentiaalinen asiakassegmentti on julkishyödylliset organisaatiot, jotka tarjoavat palveluitaan jollekin tietylle tarkasti määriteltävissä oleville kohderyhmälle. Esimerkiksi Yleisradion kohderyhmä on kaikki Suomen kansalaiset tai Suomessa asuvat ihmiset. Näille potentiaalisille asiakkaille tarjoamme yksilöityä markkinointitutkimus- ja vaikuttamispalvelua, joka myydään loppukäyttäjälle pelillisen käyttöliittymän avulla. Näkyvyyden saamisessa kohdeyleisön keskuudesta sosiaalisella medialla on merkittävä rooli. Pelillistetyn sovelluksen ominaisuuksiin kuuluu, että peli kertoo käyttäjälle jonkin pseudoanalyyttisen luvun, jota käyttäjät voivat vertailla kavereidensa kanssa sosiaalisessa mediassa. Loppuraportin palauttamisen jälkeen ryhmämme kehittää vielä jonkin verran eteenpäin Yleisradion tilaamaa prototyyppiä. Tämän jälkeen käymme esittelemässä aikaansaannostamme Ylellä ainakakin ryhmämme yhteyshenkilölle. Tähän työhön on arvioitu menevän ryhmältä vielä yhteensä ainakin noin 100 työtuntia. 2

Kohdemarkkinointia hyväksikäyttäen päädyimme kohdentamaan palveluamme kolmelle selkeästi erottuvalle asiakassegmentille.

4 Mihin YLE-veroeuroni kuluvat? Perustiedot Mediankäyttö Yhteenveto Mitä seuraavista käytät? Sukupuoli Ikä Vuositulot ST.YLE ST.YLE Kuva 1: Sovelluksen ensimma inen na kyma. Mihin YLE-veroeuroni kuluvat? Perustiedot Mediankäyttö Yhteenveto Mitä seuraavista käytät? ST.YLE Kuva 2: Sovelluksen toinen na kyma. 3

5 2 Kehittyminen ryhmänä Havaitsimme heti kurssin alussa, että ryhmämme osaaminen on keskittynyt kapealle tekniselle osa-alueelle. Ryhmämme kolme alkuperäistä jäsentä olivat muutenkin kovin homogeenisiä, mutta itse prototyypin tuottaminen olisi onnistunut vaivattomasti. Sen sijaan liiketoimintamalleista ja muista talouspuolen asioista ryhmän jäsenistöllä ei ollut kovin vahvaa osaamista. Tämä puute ratkaistiin värväämällä kurssin tiettävästi ainoa tuotantotalouden opiskelija, joka toi ryhmään vahvan taloudellisen osaamisen, bisnesajattelun ja hyvinkin erilaisia näkökulmia. Ryhmädynamiikka on ollut alusta asti hyvällä tasolla, sillä tunnemme toisemme hyvin entuudestaan. Tapaamiset onnistuivat helposti, sillä asumme kaikki samassa talossa. Kuitenkin välillä oli vaikeaa löytyä sopivaa aikaa kaikkien muiden kiireiden keskellä ja välillä työskentelimmekin pitkään omien osioidemme parissa. 3 Mitä opimme ryhmänä Ryhmänä opimme, että projektin kannalta on tärkeää pystyä selventämään omaa liiketoimintaideaansa. Liiketoimintaidean selventämistä varten opimme luennoilla erilaisia kehitysmenetelmiä, kuten Lean Canvas -mallin. Tämä työkalu osoitautuikin tehokkaaksi ryhmämme idean kehittämisessä. Lisäksi opimme kurssilla, kuinka oman idean tueksi haetaan tietoa potentiaalisilta käyttäjiltä ja kuinka tärkeää näiden tietojen hyödyntäminen on idean kehittämisen kannalta. Prototyyppiä tehdessämme tutustuimme moniin uusiin web-teknologioihin ja käytimme paljon aikaa niihin perehtymiseen. Törmäsimme ohjelmistoprojektien perinteisiin haasteisiin, kuten testaukseen ja integrointiin kuluvan ajan aliarviointiin, ongelman kompleksisuuden tai kehittäjien omien taitojen virhearviointiin, ja työkalujen ajoittaiseen yhteensopivuusongelmiin. Projektin jälkeen jokainen meistä osaa huomioida taas hieman paremmin omaa ajankäyttöään, kehittyä entisestään ryhmässä kommunikoinnissa, ja minimoida tavallisimpien sudenkuoppien vaikutukset. 4

Sen sijaan liiketoimintamalleista ja muista talouspuolen asioista ryhmän jäsenistöllä ei ollut kovin vahvaa osaamista.

6 4 Henkilökohtainen kehittyminen 4.1 Juho Pekkinen Kurssin aikana opin paljon aikaisemmin opittujen taitojen soveltamisesta käytäntöön. Vaikka usealla tuotantotalouden kurssilla tehdäänkin paljon harjoitustöitä ja erilaisia casetehtäviä, ovat opitut teoriat jääneet usein hieman irrallisiksi. Tällä kurssilla nivoutui yhteen monen kurssin asioita, jolloin opituista asioista jäsentyi selkeämpi kokonaisuus. Myös eri teorioiden soveltaminen samaan projektiin auttoi kokonaisuuden hahmottamista. Muutenkin opin kurssin aikana paljon käytännönläheisyyttä ja myös purkamaan käsillä olevaa ongelmaa yksinkertaisista asioista alkaen. Tässä auttoivat kurssilla opetetut ongelman selventämiseen käytettävät työkalut ja liiketoimintamallin kehittämistavat. Monimutkaisen ja ja entuudestaan hyvin vieraaseen aiheeseen liittyvän ongelman ratkaisu- ja selventämistaidoilla tulee varmasti olemaan paljon käyttöä tulevaisuudessa niin tulevissa koulutehtävissä kuin muillakin elämän osa-alueilla. 4.2 Essi Jukkala Kurssin aikana opin paljon eri kokonaisuuksia. Aluksi opin innovoinnista ja Challenge mapping -menetelmän käytöstä projektissa, ja sovelsimmekin syntyneitä ideoita työssämme. Alussa, kun keskityimme sovelluksen tekemiseen, opin paljon työkalujen valinnasta ja testauksesta sekä ryhmässä toimimisesta. Kun kurssin puolivälissä saimme palautteen avulla tietää, että ideaamme olisi syytä laajentaa yleiseksi liiketoimintamalliksi, jouduin syventymään aivan erilaisiin asioihin kuin aiemmin. Tuotteen kaupallistaminen, markkinointi ja liiketoiminta tulivat tutuiksi liiketoimintamallia ja markkinatutkimusta tehdessä. Oli myös mukava huomata, että ennen kaukaisilla teorioilla oli selviä käytännön soveltamiskohteita. Yleisesti koko kurssin kuluessa tuli vastaan monia tyypillisiä projektityöhön liittyviä asioita, kuten muiden kanssa asioiden suunnittelua ja ideointia. 5

Tällä kurssilla nivoutui yhteen monen kurssin asioita, jolloin opituista asioista jäsentyi selkeämpi kokonaisuus. Myös eri teorioiden soveltaminen samaan projektiin auttoi kokonaisuuden hahmottamista.

7 4.3 Miki Tolonen Itselle isoin kurssin aikana tapahtunut kehitys tapahtui siinä kohtaa, kun koko projektin fokusta täytyi muuttaa uuteen suuntaan. Alun perin lähdimme tekemään projektia YLEltä saamamme ohjeistuksen mukaan, ja itselle tuttuun tapaan oletin että projekti kurssilla toteutetaan projekti, ja paremman ohjeistuksen puutteessa otin sitten vain ylen tehtävänannon ja panostin siihen, muun ryhmän tavoin. Meni yli puolen välin kurssia, kun tajusimme että tosiaan tämän kurssin ideana ei olekaan pelkästään projektin läpivienti ryhmänä, ja valmiin tuotteen tai sen prototyypin tuottaminen. Sen sijaan painopiste oli prosesseissa ja niiden suunnittelussa, liiketoimintamalleissa ja kaupallistamisessa. Oli henkilökohtaisesti iso askel muuttaa niin täysin homman suuntaa ja tietää tehneensä osittain turhaa työtä. Muuten olen oppinut tuotteiden prototyyppailusta ja liiketoimintamalleista. Kovasti tuli pohdittua, miten saa erilaisia tuotteita kaupallistettua, miten saa valmiista yksittäisestä tuotteesta toimivan liikeidean jota voi laajentaa. 4.4 Klaus Helenius Kurssi toimi monessa mielessä hyvänä muistutuksena erilaisista yleisistä ongelmista, joihin törmää projektia toteuttaessa tai konseptoidessa. Lähdimme alunperin ryhmänä lähestymään ongelmaa kuten mitä tahansa yksittäistä ohjelmistoprojektia, ja aloimme toteuttaa yksittäistä tuotetta YLElle mahdollisimman hyvin, miettimättä enempää ohjelman tuotteistamista. Ilman tarkempaa ohjeistusta tajusimme vasta puolessa välissä kurssia todellisen päämäärän: mennä pidemmälle pelkästä yksittäisen tuotteen tai idean toteuttamisesta kaupallistamiseen ja mahdollisen ekosysteemin miettimiseen. Projektin fokuksen muututtua opin katsomaan ratkaisumme pohjalta, miten vastaavalle tuotteelle pystyy löytämään uusia käyttötarkoituksia, ja mikä tärkeintä: miten tällä voi tehdä rahaa. Eniten koen oppineeni tuotteen konseptoinnista, ja miten alun perin hyvin spesifisen sovelluksen pohjalta löydetään vastaaville tuotteille markkinapotentiaalia ja miten siltä pohjalta lähdetään kehittämään liiketoimintaa. 6

sitten vain ylen tehtävänannon ja panostin siihen, muun ryhmän tavoin.

Samankaltaiset tiedostot

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos

Kurssijärjestelyt. CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos Kurssijärjestelyt CS-1180 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Hanna Hämäläinen Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 10. Tammikuuta 2017 Luennon sisältö