Kielen evoluutiosta. Kielen evoluutiosta

Transkriptio

1 Kielen evoluutiosta Hyvinkään opisto, Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Väitösteema: Konsekutiivitulkin eksperttiys: selitys muista poikkeaville muistitoiminnoille Muistikoulutuksia v:sta 2002, temperamenttikoulutuksia v:sta 2006 S.Hiltunen/ Kielen evoluutiosta Eläinten kielestä: : signaalit millaisia signaaleja? linnut, apinat Monimutkaisempi viestintä varislinnut papukaijat valaat ihmisapinat luonnossa kielen opetuskokeet ihmisapinoille Puhutun kielen kehitys ihmisen evoluutiosta protokielestä puhekieleen geenien kehityksestä 1

2 Eläinten kielestä: : signaalit Viestintäkanava: S.Hiltunen/ näkö (eleet, värit, v valon vaihtelu) kuulo haju ja maku (kemialliset viestit) tunto, kosketus (esim. koirat, hevoset, kädelliset k sukeminen) kipu (rusakot, kengurut, hirvieläimet, imet, biisonit ym.) sähköaisti (hait; elefanttinokkakalat erottavat myös s muotoja) paineaisti (kalojen kylkiviiva, tärint rinäviestintä?) (magneettiaisti: linnut, valaat) piirros: Ilkka Koivisto, 2011 Eläinten kielestä: : signaalit Viestin sisält ltö: varoitus- ja hälytyssignaalith tervehdykset mahtailut, uhkailut (esim. reviirin puolustaminen) lepyttelyt juhlapäivien viestit paritteluun liittyvät t eleet ja rituaalit esim. joutsenet, lyyrypyrstöt t (lyrebird( lyrebird), lavastajat (kuvassa kekolavastaja) S.Hiltunen/

3 Apinoiden kehityslinjat Valste, 2012, 34 Lajien välisestv lisestä viestinnäst stä Monikieliset apinat (hänt ntäapinat) (monkeys( monkeys) - viidakon puiden eri kerroksissa eri lajit, 8 eri lajia: esim. oliviruostegueretsat, guineangueretsat, valkokuonomarkatit, mustagueretsat, mustaperämarakatit, marakatit, valkopartamarakatit jokaisella lajilla n. 15 eril. varoitusää ääntä (kää äärme, leopardi, kotka...) monikielisyys: 120 varoitusää ääntä etenkin valkopartamarakatit ymmärt rtävät t muiden lajien kokonaisia äänisarjoja nisarjoja: : eri lajeilla eri äänet eri järjestyksessj rjestyksessä (vrt. ihmiskielen kielioppi) myös s kurkunpää apinoilla muistuttaa ihmisen kurkunpää äätä 3

4 Lajien välisestv lisestä viestinnäst stä Ihmisaistien rajoittuneisuus: infrapuna (kää äärmeet) ultravioletti (linnut, hyönteiset) infraää äänet (norsut, valaat) ultraää äänet (hiiret) ihminen yli 15 khz linnut yli 10 khz, pöllp llöt t yli 18 khz (mutta pöllöt t kuulevat paremmin hiljaisia ääni niä) sähkö,, paine, magnetismi Viestien tulkinta hankalaa S.Hiltunen/ Monimutkaisempi viestintä Anekdootit vs. tieteellinen tutkimus Varislinnut: uudenkaledonian varikset työkalut: tikut, ruohonkorret, kivet ym. eivät t piilota ruokaa, jos varasteleva lajitoveri on näkemn kemässä,, tai vaihtavat herkun paikan lajitoverin lähdettyl hdettyä korppi, varis varoitusää äänet yli lintulajien, jopa ihmisen tunnistettavissa (karhututkijat) naakka ihmisen katseen seuraaminen harakka kiiltävät t esineet Laulu vrt. ihmisen puhekieli äänitausta vaikuttaa: tiaiset ti-tyy tyy vaateliaat olot monimutkaisempi laulu 4

5 Monimutkaisempi viestintä Papukaijat: Alex harmaapapukaija, Irene Pepperberg Alex käytti k itse 150 englannin sanaa ymmärsi monta kertaa enemmän erotteli esineitä muodon, värin v ja lukumää äärän n perusteella myöhemm hemmät t kokeet N kisi käytti k itse 950 englannin sanaa Koirat: Chaser: ymmärsi 1000 sanaa 3-vuotiaana3 ymmärt rtävät t ihmisen osoituseleet (sudet eivät, tarhatut ketut kyllä) katsekontakti ja katseen suunta viestinnäss ssä Ihmisapinat Valste, 2012, 40 5

6 Monimutkaisempi viestintä Kädelliset: huiputtamistaito, esim. kapusiiniapinat moraali ja etiikka kapusiiniapinat ymmärt rtävät t epäoikeudenmukaisuutta simpanssit, bonobot politikointi (de Waal) Ihmisapinat (apes( apes) ) luonnossa: etologia hyvin sosiaalisia eläimi imiä ääntelyt, katseet, eleet, sukiminen riitojen sovittelu, politikointi erot lajien välillv lillä: : oranki, gorilla, simpanssi, bonobo simpanssiemot opettavat työkalujen käyttk yttöä lapsilleen simpanssiemot eivät t osoittele kohteita (vrt. kanat!) vain vankeudessa kasvatetut oppivat osoittamisen simpansseilla 13 erilaista varoitushuutoa, ei eri varoitushuutoja eri pedoista MUTTA: mieluiselle ruoalle kutsuää äänen korkeus nousee Kielen opetus ihmisapinoille Puheen opetus: Viki, 1976: 3 sanaa: mama, papa, cup äänt ntöelimistö (kurkunpää ää) ) ei kykene äänt ntämiseen Viittomakielen opetus (ALS): simpanssi Nim Chimpsky, 1973: 125 merkkiä väitteet: matkimista, eleiden lukemista Mutta: epäinhimilliset olosuhteet Washoe-simpanssi simpanssi (Gardnerit ja Fouts), : 350 ALS:in sanaa (9 peräkk kkäisenä päivänä spontaanisti) satoja itseluotuja sanayhdistelmiä kielioppi (rekursio??) myös s jälkelj lkeläiset oppivat ALS:ia Koko-gorilla (Penny Patterson), 1971: 1000 ALS:in sanaa itseluotuja yhdistelmiä,, esim. SHIT-JUMP JUMP-FLOOR! (maanjäristyksen jälkeen) j S.Hiltunen/

7 Kielen opetus ihmisapinoille Symbolikielen opetus (leksigrammit): Kanzi-bonobo (Sue Savage-Rumbaugh), 1980 yhdisteli symboleita myös s luovasti Panbanisha-poika oppi jopa paremmin nyt taito jo kolmannessa polvessa: Nyota Mutta: : ihmislapsi aloittaa siitä,, mihin Kanzi jäi: j lauseen ymmärt rtäminen (pyynnöt): Kanzi 22 % 2,5 v tyttö 66 % ero kielivalmiudessa savagerumbaugh.htm Kognitiotutkimukset ihmisapinoilla Matsuzawan ryhmän tutkimukset: 1977 alkaen: Ai-simpanssi 2000 lähtien: l Ayumu-poika myös s emo-lapsi lapsi- simpanssipareja vrt. ihmisäiti iti- lapsipareja visuaalis-avaruudellinen avaruudellinen muisti parempi kuin ihmisillä!! ymmärt rtävät sanoja: : Stroop- testin versio japanilaisilla merkeillä: punainen punainen BBC News, Science S.Hiltunen/

8 Eläinten viestintä vs. ihmiskieli Eroavuudet eläinten viestintää ään: kielen symbolit abstrakteja,, eivät t liity suoraan niiden kohteisiin ihmiskielen kielioppi: sanoja voidaan yhdistää toisiinsa tiettyjä sääntöjä noudattaen ja luoda uusia merkityksiä luovuus ja produktiivisuus: : on mahdollista tuottaa ja ymmärt rtää rajattomasti uusia lauseita esim. tekstin muistamiskoe: alkuperäinen teksti: iän n kohotessa vanhuudessa muistetut ilmaisut: : iän i n karttuessa vanhusten keskuudessa, iäkkäiden parissa, iäkki kkäiden keskuudessa, iän i n myötä, ikää ääntymisen myötä,, vanhetessa(an), ikää ääntymisen vaikutukset, vanhenemiseen liittyviä,, ikää ääntymisen lisää ääntyessä,, mitä iäkkäämpiä,, ikää ääntyminen vaikuttaa, iän i karttuessa/lisää ääntyessä,, iäkki kkäillä ihmisillä,, vanhemmiten iän n noustessa, vanhetessa, vanhuuden koittaessa, ikää ääntyvien ihmisten, vanhuksilla erilaista ilmaisua! Puhutun kielen evoluutiosta Aikaisemmat käsitykset: k generatiivinen kielioppi (Chomsky): kaikki kielet polveutuvat yhdestä kielestä ovat kieliopiltaan samankaltaisia esimerkkinä rekursio: Ostin talon, jossa oli musta katto. Ostin talon, jossa oli musta katto, joka oli tiilestä. Hypoteesi: upotusten määm äärä rajaton,, mikä on vain ihmisaivojen ominaisuus geneettinen kielielin aivoissa 8

9 Puhutun kielen evoluutiosta Generatiivinen kielioppi (Chomsky) Kritiikkiä: pirahāt t Amazonilla: ei rekursiota,, ei numeroita, ei värejä,, ei aikamuotoja Fred Karlsson, korpustutkimukset: aik.käsitys perustui vain indoeurooppalaisiin kieliin muita on tutkittu hyvin vähän! v luonnollisessa kielessä upotuksia löytyy vain kaksi ei rajattomasti puhekielessä ei sitäkää ään n (puhekieli oli ensin!) kirjoitettu kieli tuore ilmiö työmuisti ei pystyisi käsittelemään n enempää kielielintä ei ole löydetty! l periytyvyyttä kyllä S.Hiltunen/ Lintujen laulu synnynnäist istä vai opittua? Seeprapeipot: koiraspoikasia äänieristettiin ympärist ristöstä eivät t oppineet isiensä laulua vain jonkinlaista räär ääkymistä naaraat eivät t ensin halunneet paritella seuraava sukupolvi räär ääkyi kuten isä 2. sukupolvi kehitti laulua hieman, 3. lisää ää sukupolvi lauloi jo kuten seeprapeipot luonnossa! siis laulun omaksuminen geneettistä lajityyppinen laulu opitaan lopulta kuitenkin Myös ihmiset kehittävät t kielen,, vaikka eivät t kuulisi sitä: kuurot lapset Nicaraguan sandinistivallankumouksen aikaan 1980-luvulla kehittivät t oman viittomakielensä nyk. viitottu nicaragua vanhimmat (ensimmäiset) iset) lapset karkea kieli nuoremmat hienostuneempi, ilmaisujen pilkkominen osiin: mäkeä alas kaksi viittomaa, vaikka yksi olisi taloudellisempi 9

10 Nykyihminen lähti l Afrikasta kahdesti Nykyihmisen synty itäisess isessä Afrikassa n v sitten (mitokondrio-dna) dna) Levisi Etelä- ja Itä-Aasiaan asti jo v sitten Useita pullonkauloja, viimeisin n v sitten Toba-tulivuoren räjähdys r v sitten? Ilmastonmuutos jo sitä ennen, esim. Afrikka kuivui Nykyihminen sanit säilyi eteläisess isessä Afrikassa (koko Saharan etelänpuoleinen alue) siirtyi ehkä idäst stä,, kun keskiosat kuivuivat n henkeä,, joista me kaikki periydymme ( pidetää ään n terveen väestv estön n alarajana) Lähtö Afrikasta uudelleen n v sitten Pystyihminen ja heidelberginihminen Neandertalit Nykyihmiset Denisovanihmiset Pystyihminen 2 MIO v sitten Heidelbergin- ihminen v sitten Valste, 2012, 19 10

11 DNA-analyysi paljastaa risteytymät Nykyihmiset Valste, 2012, 28 afrikkalaisilta kansoilta ei löydy l muiden ihmislajien geenejä eurooppalaisista, haneista ja melanesialaisista löytyy l sekä denisovalais- että neandertalgeenejä melanesialaisista löytyy l enemmän denisovalaisgeenejä kuin muilta Nykyihmisen vaellus Valste, Tiede, 6/

12 Puhutun kielen evoluutiosta Arbib, 2006: koevoluutio äänt ntöelimet ja niitä ohjaava hermosto kehittyivät t vuoroon kyky tarttua esineisiin käsillk sillä peilisolut (sama hermosolu aktivoituu, kun itse tarttuu johonkin tai näkee n toisen tarttuvan johonkin) matkimiskyky - tietoinen matkiminen kielen omaksumisen edellytys! simpanssit osaavat matkia liikesarjoja mutta eivät t opi oikoteitä: : sama tavoite usealla eri tavalla (emulation( emulation) viestintä eleillä: ruokaan ja syömiseen liittyvät eleet puhutut tavut pantomiimi kerrotaan asioista, jotka eivät t ole läsnl snä (Homo-suku; apinoiden peilineuronit aktivoituvat vain liikkeen näkemisestn kemisestä) protopuhe nykykieli Puhutun kielen evoluutiosta 200 MIO sitten vas.puolen liikkeiden ja äänten ajallinen sääs äätely (linnut ja matelijat) 65 MIO sitten peilisolut matkiminen (nisäkk kkäiden esi-is isät) 6 MIO sitten pystykävely, kädet k vapautuivat: työkalut, eleet (ihminen, simpanssit ja gorillat?) v sitten heittotaito ajall. ennakointi (heidelbergin ihminen) ja kurkunpää ään laskeutuminen v sitten FOXP2 hienomotoriikka (kielen ja kurkunpää ään lihaksista yksi yksikkö) ) (ainakin neandertalit) n v sitten äänt ntöelimistä puhe-elimi elimiä,, symbolikielen kehitys 12

13 Puhutun kielen evoluutiosta Arbib, 2006: koevoluutio äänt ntöelimet ja niitä ohjaava hermosto kehittyivät t vuoroon Protopuhe (pystyihminen Homo erectus) ensin huutojen kaltaisia protosanoja uusia opittiin ja lisättiin käsitteet eivät t olleet sanoja, vaan aktivaatioketjuja aivoverkoissa (vrt. skeemat) yleistäminen, yleiset sääs äännöt protokieleen vähitellenv vaihdot ja palvelukset protokeskustelu keskustelu on yhä protokieltä Mutta: : koska protokieli ja protoeleet kehittyivät t vuoroon (spiraalimaisesti) ja myös s viittomakielellä on fonologinen (äänteenmukainen) rakenne, niin miksi puheesta tuli vallitseva? Miksi protomerkit eivät t muuttuneet protoviittomiksi? Puhutun kielen evoluutiosta Kielten alkuperäst stä: osasivatko neandertalit puhua? osasivat FOXP2-geeneist geeneistä samat alleelit kuin nykyihmisillä jo heitä ennen heidelberginihmiset, luultavasti jo pystyihmiset myös s denisovanihmiset osasivat puhua mutta: ei ehkä samanlaista symbolikieltä kuin nykyihmisen kieli luultavasti eivät t osanneet kaikkia äänteit nteitä mitä nykyihminen: esim. vokaaleista e ja i puuttuivat 13

14 Puhutun kielen evoluutiosta Kielten monimuotoisuus - eniten äänteit nteitä (foneemeja) alueilla, joilla on paljon ravintoa eikä tarvitse lähtel hteä muualle: Uusi Guinea Afrikan eteläosat: khoi-san san-kielet maailman vanhimmat:!xu-kieless kielessä 141 foneemia vrt. rotokas (Uusi Guinea) ja pirahā (Amazon) vain 11 naksausää äänteet (nyk. zulu ja sankielet) ehkä aluksi oli yksinomaan naksausää äänteitä? puhuttu kieli peräisin Afrikan eteläosasta kielet alkaneet eriytyä n v sitten (foneemianalyysin perusteella v sitten) Puhutun kielen evoluutiosta Myös s fossiililöyd ydöt t viittaavat samaan suuntaan: nykyihmisen kehityksen pullonkaulat, viimeisin: v sitten (Toba ja/tai ilmastonmuutos) mitokondrio-dna:n dna:n mukaan v sitten nykyihminen (sanit( sanit) ) säilyi s eteläisess isessä Afrikassa Blombosin luola Etelä-Afrikan rannikolla, kerrokset v vanhoja luolamaalauksia, okran käyttk yttö,, symbolikaiverrukset v vanhoja) genetiikka viittaa samaan suuntaan lähtö Afrikasta toisen kerran n v sitten Eurooppaan n v sitten 14

15 Puhutun kielen evoluutiosta Kielten alkuperäst stä Euroopassa: vanhimmat kielet: baski saame? (saamet ainakin geneettisesti vanhimpia kansoja) suomalais-ugrilaiset ugrilaiset kielet metsäst stäjä- keräilij ilijät indoeurooppalaiset kielet levisivät maanviljelykulttuurin mukana alkaen n v sitten kirjoitustaito nuolenpää ääkirjoitus - Kaksoisvirranmaa Geenimuutoksista MYH16 löydetty ,3 2,4 milj. v vanha geeni tärkeä lihasten supistumisessa etenkin alaleuan pureskelulihakset jos puuttuu, lihakset jääj äävät t pienemmiksi nykyihmisellä ei toimi! ehkä vaikutti puheen kehitykseen mahdollisti kielen? vaikutti ravintotottumuksiin: raadot, metsä- ja ruohikkopaloissa kypsyneet ruoat, luuydimet tulen säilytts ilyttäminen ja tekeminen, ruoan kypsentäminen aivojen koon kasvu tai muut muutokset estivät t geenin toiminnan? löydetty koirilta mutta ei hiiriltä sosiaalinen viestintä? S.Hiltunen/

16 FOXP2 Geenimuutoksista KE-perhe, 45 jäsentj sentä,, 4 sukupolvea, 15:llä häiriö: kasvojen alaosan lihasten liikkeen hienosää äädössä kielen tuotossa: luettele esim. k:lla alkavia sanoja vanha geeni löytyy esim. alligaattoreilta Mutta eri alleeleissa aminohappoparien lukumää äärät t poikkeavat nisäkk kkäät t (esim. hiiret, lepakot), linnut nykyihmisen 2 simpansseihin verrattuna erilaista aminohappoa löydetty l myös s neandertaleilta ja denisovanihmisiltä ASPM Geenimuutoksista maanviljely ja karjanhoito alkoi LähiL hi-idässä n v sitten parempi ravinto kuvakirjoitus syntyi samoihin aikoihin ASPM 6000 v sitten säätelee aivojen kasvua aakkosellinen kirjoitustapa syntyi yhteys? kreikassa alettiin merkitä myös s vokaaleja edullisin geenimuoto ei ole valikoitunut kaikkiin populaatioihin (väest estöryhmiin) 16

17 Kirjallisuutta Juha Valste: Ihmislajin kehitys, 2012 myös s Tiede-lehden 6/2011 artikkeli Ilkka Koivisto: Eläinten kielestä,, 2011 Jussi Viitala: Älykäs s eläin, 2011 Frans de Waal: Hyväluontoinen: Oikean ja väärän n alkuperä ihmisessä ja muissa eläimiss imissä,, 1998 Roger Fouts: Simpanssini Washoe, 1999 Francine Patterson: Koko puhuva gorilla, 1987 S.Hiltunen/