TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006

Transkriptio

1 1 Lounais Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Johtavan rehtorin katsaus Tavoitteiden toteutuminen Yhtymävaltuuston toimintavuodelle 2006 hyväksymät taloudelliset tavoitteet saavutettiin kaikilta keskeisiltä osin siten, että vuoden 2006 nollabudjetista huolimatta tilikauden tulokseksi muodostui ,23 euroa. Arvioitua parempaan tulokseen vaikutti oleellisesti se, että valtionosuusrahoitusta uudistettiin : perustamishankekohtaiset valtionavustukset sisällytettiin yksikköhintarahoitukseen samalla kun osa yksikköhintarahoituksesta annetaan oppilaitokselle tuloksellisuuden perusteella. Toisaalta oppisopimuskoulutuksen toimintakate muodostui huomattavasti arvioitua suuremmaksi. Kaikki tulosaluekohtaisesti sitoviksi hyväksytyt taloudelliset tavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta yhtä toimintakatetavoitetta: ylitys perustui syyskuussa 2006 alkaneeseen toimintaan (FAK:lta ostettu aikuiskoulutus), johon ei osattu varautua tehtäessä talousarvion muutosehdotusta vuodelle Kokonaisopiskelijamäärätavoitetta ei aivan saavutettu, mutta muutoin voidaan todeta, että myös määrälliset ja laadulliset (=toiminnalliset tavoitteet) saavutettiin melko hyvin. Keskeisimmät tavoitteet olivat oppimisen laatu ja opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko opintoihin. Laatutyö Forssan ammatti instituutissa nähdään oppilaitoksen kehittäminen ja laatutyö tärkeänä. Laatutyötä on tehty pitkäjänteisesti ja systemaattisesti vuodesta 1998 lähtien. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin lisäksi ulkoisen arvioinnin palaute on ollut tärkeä oppilaitoksen johtamisen ja kehittämisen väline. Yhtenä laadun mittarina voidaan pitää opiskelijoiden sijoittumista ammatillisen koulutuksen ammattitaitokilpailuissa. Hyvästä menestyksestä vuoden 2006 valtakunnallisissa kilpailuissa voidaan mainita mm. voitot kuljetusalan, viestintäalan ja luonnonvara alan ammattitaitokilpailuissa sekä ammatillisen koulutuksen kulttuurikilpailuissa. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusvertailussa Forssan ammatti instituutti sijoittui hyvin. Vuoden 2006 tuloksellisuusvertailun perusteella oppilaitos sai tuloksellisuusrahaa yli euroa vuodelle Edellisen toimintavuoden huipennukseksi muodostui Forssan ammatti instituutin voitto opetushallituksen järjestämässä ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa v.

2 Tunnustus tuli laadun ja arvioinnin jatkuvasta kehittämisestä sekä esimerkillisestä työstä ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Rakentaminen Vuoden 2006 merkittävin investointi oli autonkuljettajien lavakatoksen (276 m² ja 1585 m³) laajentaminen, mikä oli aivan välttämätöntä ajatellen yhdistelmäajoneuvokoulutusta antavan kuljettajalinjan tarpeita ajatellen. Laajennus käsitti 538,5 m² ja 3105 m³. Toimintavuoden aikana toteutettiin kiireellisinä hankkeina eri rakennusten LVI peruskorjauksia, joita on odotettavissa myös vv Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kuntayhtymäosuudet Lounais Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän jäsenkunnat ja niiden omistamat osuudet ja osuus peruspääomasta : Forssa ,50 e Humppila ,20 e Jokioinen ,85 e Somero ,20 e Tammela ,30 e Urjala ,20 e Ypäjä ,15 e ,40 e Yhden osuuden arvo on ,35 euroa. Jäsenkunnat ovat viimeksi v hyväksyneet tarkistukset perussopimukseen. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä suorittaa peruspääoman kuntayhtymäosuuksille vähintään 2,0 %:n suuruisen koron (93 269,28 e/vuosi) lukien. JÄSENKUNTIEN OSUUS PERUSPÄÄOMASTA Tammela 9 % Urjala 6 % Ypäjä 4 % Forssa 44 % Somero 16 % Jokioinen 15 % Humppila 6 % Yhtymävaltuusto Pj Harri Kaunisto (Tammela) I vpj Leo Leppänen (Forssa) saakka

3 3 II vpj Sirkku Hohenthal (Somero) Yhtymävaltuuston kokoonpano: Forssa: Asta Ahonen (sdp), Aarre Lehtimäki (kok), Ansa Mikkola (kesk), Tiina Tuomisto (vas) sekä Leo Leppänen saakka ja Eino Järvinen (sdp) lukien Humppila: Jukka Rouhiainen (kesk) sekä Tuula Ranta saakka ja Leena Oksa (sdp) lukien Jokioinen: Markku Holstikko (sdp), Petri Lehtonen (vas), Erja Liuski (kok) ja Pauli Marttila (kesk) Somero: Sirkku Hohenthal (kok), Matti Leino (kesk), Niina Mikkola (kesk) ja Tapani Pesonen (sdp) Tammela: Harri Kaunisto (kesk) sekä Mervi Suoranta saakka ja Susanna Vä Urjala: Ypäjä: hä Herttua (sdp) lukien Jari Mustajärvi (kesk) ja Susanna Partinen (sdp) Päivi Laine (kesk) ja Sari Airo (kok). Yhtymähallitus Pj Jouni Mäkelä Vpj Taisto Heinämäki Kokoonpano: Forssa: Taisto Heinämäki (kesk), Jouni Mäkelä (sdp), Jukka Nummelin (vas) ja Ossi Stenholm (kok) Humppila: Jukka Rouhiainen (kesk) Jokioinen: Arja Perälä (sdp) Somero: Matti Leino (kesk) sekä Maarit Rimpinen (kok) ja Barbro Sallinen (kok) lukien Tammela: Raili Saarenmaa (sdp) Urjala: Maija Leena Kraft (kesk) Ypäjä: Helena Kujansuu (kesk) Yhtymävaltuuston ja hallituksen sihteerinä toimii johtava rehtori. Tarkastuslautakunta Pj Jari Mustajärvi Vpj Tuula Ranta (sdp) saakka ja Leena Oksa (sdp) lukien Kokoonpano: Forssa: Jaakko Hulmi (kok) Humppila: Tuula Ranta (sdp) saakka ja Leena Oksa (sdp) lukien Jokioinen: Sirpa Hakala (kesk) Urjala: Jari Mustajärvi (kesk) Varainhoitovuosina toimii tilintarkastusyhteisönä Oy Audiator Ab ja vastuullisena tilintarkastajana JHTT Jorma Kesä.

4 4 Forssan ammatti instituutti Kuntayhtymä ylläpitää Forssan ammatti instituuttia, johon v kuuluivat seuraavat tulosalueet ja niiden johtajat: yleishallinto johtava rehtori Tuula Koivula Saksankatu koulutusalajohtaja Arto Mäki Kerttula Saksankatu 46 koulutusalajohtaja Pekka Santakivi Tammelan toimipiste koulutusalajohtaja Sirpa Järvenpää Liesjärven toimipiste koulutusalajohtaja Eila Lautanen opetuksen kehittäminen johtava rehtori Tuula Koivula oppisopimuskoulutus koulutustarkastaja Jouko Kivelä tukipalvelut. talouspäällikkö Kari Aalto Johtava rehtori toimii muiden tulosalueiden johtajien esimiehenä. Toimintojen yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi johtava rehtori muodostaa tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa johtoryhmän. Pääasiallisesti johtoryhmään ovat kuuluneet johtava rehtori, koulutusalajohtajat, koulutustarkastaja ja talouspäällikkö. Tulosalueiden johtajilla oli laskujen hyväksymisoikeus v Forssan ammatti instituutin organisaatio:

5 5 Johtava rehtori on oman virkansa ohella toiminut Tammelan toimipisteen koulutusalajohtajan sijaisena ja toimii Liesjärven toimipisteen koulutusalajohtajan sijaisena Yhtymähallitus on asettanut ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten 8 jäsenisen ammattiosaamisen toimikunnan ajalle Kokoonpanossa on työnantaja ja työntekijäpuolen lisäksi opettaja ja opiskelijaedustus. Puheenjohtajana toimii Tuula Koivula ja sihteerinä Merja Lyytikäinen. Palkatun henkilöstön määrän kehitys toimipisteittäin vv (31.12.): FORSSAN TOIMIPISTE Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Yhteensä Johtava rehtori Koulutusalajohtaja Opinto ohjaaja Päätoimiset opettajat Koulutustarkastaja Talouspäällikkö Tukipalveluhenkilöstö TAMMELAN TOIMIPISTE Koulutusalajohtaja Päätoimiset opettajat Tukipalveluhenkilöstö LIESJÄRVEN TOIMIPISTE Koulutusalajohtaja Päätoimiset opettajat Tukipalveluhenkilöstö Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä alentui vuodesta Em. henkilöstömääriin sisältyy päätoiminen henkilöstö (joista osa aikaeläkkeellä 14 ja osa aikaisia 2). Vakinaisen henkilöstön (107) osuus kokonaishenkilöstömäärästä oli 85,6 % (v vastaavasti 84,3 %). Vakinaisen henkilöstön keski ikä oli 49 v 8 kk. Alle 40 vuotiaiden osuus oli n. 24 % koko henkilöstömäärästä. Osa aikaeläkkeelle v siirtyi 4 työntekijää ja kokonaan eläkkeelle 3 työntekijää. Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammatti instituutti käytti henkilöstön kehittämiseen 4,1 % henkilöstömenoistaan. Valtakunnallisessa oppilaitos vertailussa luku oli keskimääräistä korkeampi. Henkilöstön motivaatiokysely on tehty vuosittain 1999 alkaen. Tarkoituksena on tehdä henkilöstön motivaatiokysely joka kolmas vuosi, seuraavan kerran marraskuussa Jatkossa henkilöstökysely tehdään yhteistyössä Hämeenlinnan, Riihimäen ja Valkeakosken ammatillisten oppilaitosten kanssa.

6 6 Henkilöstöraportti vuodelta 2006 on laadittu erikseen. 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Suomen bkt kasvu v oli lähes 6,0 % ja työttömyysaste alentui edelleen ollen n. 7,8 %. Forssan seutukunnan alueella työttömyys aleni 10,6 %:sta 9,8 %:iin. Lounais Hämeen kuntien taloudelliset näkymät eivät parantuneet v Myöskään Forssan työpaikka, asuntotuotanto ja asukaslukukehityksessä ei vielä tapahtunut oleellista muutosta parempaan. Lounais Hämeessä on aktiivisesti pyritty uusien työpaikkojen luomiseen. 1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa? Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Olennaisimmat tapahtumat syksyllä 2006 lisättiin LVI alan, levyseppä hitsaajien, sähkövoimatekniikan ja puualan nuorisoasteen koulutusta aikuiskoulutuspaikkojen kiintiö saatiin korotettua 20:stä 40:een lukien, jolloin syksyllä 2006 voitiin lisätä sekä lähihoitajien että metallialan aikuiskoulutusta kokonaisopiskelijamäärän alenemisesta huolimatta tilikauden tulokseksi muodostui ,23 opetushallituksen tekemässä ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusvertailussa Forssan ammatti instituutti saavutti keskimääräistä paremman tuloksellisuuden v Tulosindeksiluvun perusteella saatiin euroa tuloksellisuusrahaa vuodelle 2006 ja euroa vuodelle 2007 laajennettiin autonkuljettajien lavakatosta yhdistelmäajoneuvokoulutuksen tarpeisiin sopivammaksi toteutettiin kiireellisinä hankkeina rakennusten LVI peruskorjauksia Forssan toimipisteessä. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Opiskelijamäärältään pienentyneessä organisaatiossa on käyttömenojen sopeuttaminen käytettävissä oleviin resursseihin onnistunut melko hyvin vv Vuoden 2006 tilinpäätöksen toteutuminen ja tulos varmistaa sen, että myös vuoden 2007 tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen. Kaikki edellytykset ovat olemassa lähivuosien tasapainoisille talousarvioille, joskin seutukunnan ikäluokkien pienentyessä on pystyttävä toimimaan vähemmillä resursseilla opetuk sen tason siitä kärsimättä. Toisaalta valtakunnallisilla aloituspaikkapäätöksillä v voi olla oma vaikutuksensa oppilaitoksen toimintaedellytyksiin ja tuleviin toimintatapoihin.

7 Kuntayhtymällä on nyt taseessa n euroa investointivarauksiin (E hallin peruskorjaukseen n euroa ja Saksankatu 46:n kiinteistön lunastamiseen euroa). Sen lisäksi on ylijäämää n euroa, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien mahdollisesti alijäämäisiä tilinpäätöksiä silloin, kun opiskelijamäärissä ja niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu muutoksia. 2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut: e e Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 1 Toimintakulut Toimintakate Korkotuotot Korkokulut 0 0 Muut rahoitustulot/menot Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot/kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys ( ), vähennys +) Varausten lisäys ( ), vähennys (+) 475 Rahastojen lisäys ( ), vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot % toimintakuluista 111,16 % 113,82 % Vuosikate % poistoista 129,94 % 184,64 % Vuosikate % toimintatuotoista 8,60 % 10,85 % Tunnusluvut ovat oleellisesti paremmat kuin v ja FAI:n toiminta ajan parhaimpia. On huomattava, että kuntayhtymän jäsenkunnilta ei Forssan ammatti instituutin toiminta aikana vv ole peritty mitään rahoitusosuuksia toiminta, investointi tai rahoitusmenoihin rahoitusmenoissa näkyy, että jäsenkunnille on lukien alettu maksaa peruspääomakorkona (2,0 %) yhteensä ,27 euroa/vuosi. Se pienentää tunnuslukuvertailussa vuosikatetta (vastaavanlaista menoerää ei tiettävästi ole kuin kahdella muulla ammatillisen koulutuksen kuntayhtymällä, joista toisen investointimenoja rahoittavat jäsenkunnat) 7

8 vuoden 2006 tulokseen vaikutti oleellisesti se, että valtionosuusrahoitusta uudistettiin : perustamishankekohtaiset valtionavustukset sisällytettiin yksikköhintarahoitukseen samalla kun osa yksikköhintarahoituksesta annetaan oppilaitokselle tuloksellisuuden perusteella (FAI sai tuloksellisuusrahana euroa v. 2006). Toisaalta oppisopimuskoulutuksen toimintakate muodostui huomattavasti arvioitua suuremmaksi Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut: e e Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 1 0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 8 0 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto omaisuuden muutos 7 8 Pitkäaikaisten saamisten muutos 4 2 Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat , e Kassavarat 1.1., e Investointien tulorahoitus, % 128,48 % 248,22 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 128,48 % 248,22 % Kassan riittävyys, pv 10 11

9 Annettujen ohjeiden mukaisesti FAI:n konsernitilin saldo siirrettiin rahat ja pankkitilisaamisista lyhytaikaisiin saamisiin (lainasaamisiin julkisyhteisöiltä). FAI:n pankkitili kuuluu Forssa konsernin konsernitilikokonaisuuteen, jossa Forssan kaupunki on emoyhteisö ja päätilin haltija. Ilman kyseistä kirjanpidollista siirtoa kassan riittävyydeksi olisi muodostunut 64 pv. 9 3 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut: VASTAAVAA VASTATTAVAA e e e e PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Tietoliikenneohjelmistot Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Muut omat rahastot Ed. tilikausien ylijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden ylijäämä Maa ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 15 POISTOERO JA VAPAA Koneet ja kalusto EHTOISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesken Poistoero eräiset hankinnat 0 0 Vapaaehtoiset varaukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muu vaihto omaisuus Lahjoitusrahastojen po Saamiset Pitkäaikaiset myyntisaamiset 4 2 Lyhytaik. myyntisaamiset Lyhytaik. lainasaamiset VIERAS PÄÄOMA Muut lyhytaik. saamiset Lyhytaikainen Siirtosaamiset Ostovelat Muut velat Rahoitusarvopaperit Siirtovelat Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset Taseen tunnusluvut:

10 10 Omavaraisuus % 86,23 % 88,49 % Omaan pääomaan sidotut erät, % osuus taseesta 52,08 % 50,47 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 14,04 % 11,57 % Taseesta saatavat tunnusluvut antavat hyvän kuvan kuntayhtymän rahoitusrakenteesta. Kuntayhtymän tunnuslukuja ei kuitenkaan voida suoraan verrata kuntien tunnuslukuihin ja kuntayhtymienkin kesken ne vaihtelevat toimialasta riippuen huomattavasti. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntataloudessa keskimäärin 30 %. Kuntayhtymän taseen tunnusluvut ovat olleet varsin hyvät. Toisaalta kuntayhtymällä ei ole ollut vuoden 1999 jälkeen talousarviolainoja huolimatta varsin mittavista investoinneista. vv Kokonaistulot ja menot Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot v. 2006: TULOT e % MENOT e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatulot ,7 Toimintakulut ,8 Korkotuotot 26 0,3 Valmistus omaan käyttöön 1 0,0 Muut rahoitustuotot 3 0,0 Korkokulut 0 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Muut rahoituskulut 154 1,7 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset kulut 0 0,0 käyttöomaisuuden myyntivoitot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit pakollisten varausten muutos 0 0,0 käyttöomaisuuden myyntitappiot 0 0,0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Käyttöomaisuusinvestoinnit 421 4,6 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0,0 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 179 1,9 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. 5 Konsernitase Kuntayhtymän jäsenkunnille on toimitettu kuntayhtymän tilinpäätöstiedot vuodelta 2006 jäsenkuntien konsernitaseita varten. 6 Keskeiset liitetiedot

11 11 Kuntayhtymän tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot esitetään erillisenä liitteenä. 7 Yhtymähallituksen ehdotus tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntayhtymän tilikauden tulokseksi muodostui ,23 euroa. Saksankatu 46:n kiinteistön hallintaa koskevan sopimuksen 4. kohdan mukaan kuntayhtymällä on oikeus lunastaa Forssan kaupungilta mennessä Saksankatu 46:n tontti ja rakennukset ,13 eurolla. Yhtymähallitus esittää yhtymävaltuustolle, että tuloksesta kirjataan ,00 euroa investointivaraukseksi Saksankatu 46:n kiinteistön lunastamiseksi Forssan kaupungilta. Em. investointivarauksen ja varausten purkamisen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu ,17 euroa, joka esitetään kirjattavaksi tilikauden ylijäämätilille. 8 Talousarvion toteutuminen Forssan ammatti instituutin toiminta ajatus: FORSSAN AMMATTI INSTITUUTTI ON MONIALAINEN, KEHITTYVÄ JA TYÖ ELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVA OPPILAITOS, JOKA TUKEE OPISKELIJOIDEN YKSILÖLLISTÄ KASVUA AMMATTIIN. Visio 2015: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko opintoihin 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista FAI:n arvot: 1) asiakaslähtöisyys 2) yksilöllisyys 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu 5) yhteistyö 8.1 Tavoitteiden toteutuminen Määrälliset tavoitteet

12 Vuoden 2006 määrällisiksi sitoviksi tavoitteiksi tulosaluekohtaisesti asetetut opetusryhmien keskikoot ja niiden toteutuminen: TA Tarkistettu Toteutunut Saksankatu ,0 15,0 16,1 Saksankatu 46 19,0 19, Tammelan toimipiste 12,5 12,5 14,1 Liesjärven toimipiste 11,0 9,5 9,5 Sitova tavoite edellytti, että tulosaluekohtaisesti asetettua opetusryhmien keskikokotavoitetta ei saa alittaa. Se ohjaa opetustuntikehysten laadintaa ja seurantaa paremmin kuin muiden aiemmin sitovina käytetyt opiskelija tai opetustuntimäärätavoitteet. 12 Talousarvion opiskelijamäärätavoitteena toisella asteella 885 opiskelijaa: TA tavoite TA muutos Opiskelijoita keskim. Saksankatu ,0 417,6 Saksankatu ,0 336,3 Tammelan toimipiste 85 82,0 83,6 Liesjärven toimipiste 50 40,0 37,4 Yhteensä v ,0 874,9 Toteutuminen koulutusaloittain: Opiskelijoita keskim. Tekniikka ja liikenne 312,1 joista FAK:n aikuiskoulutuksessa 4,6 Ravitsemis ja talousala 86,8 Luonnontieteet (datanomit) 55,1 Yhteiskuntatieteet (liiketalous) 139,1 Sosiaali ja terveysala 113,4 joista kosmetologikoulutuksessa 18,7 Kulttuuriala 131,0 joista viestintäalalla 47,4 Luonnonvara ala 37,4 Yhteensä v ,9 FAI:n kokonaisopiskelijamäärä v oli keskimäärin 874,9 opiskelijaa ja tavoitteen saavuttamisaste 98,9 %. Opetusministeriön hyväksymä FAI:n toisen asteen enimmäisopiskelijamäärä on 930, joten toisella asteella käyttöaste oli 94,1 % (93,1 % v. 2005). Opiskelijamäärä oli 900 opiskelijaa (vuotta aiemmin 885).

13 13 OPISKELIJOIDEN JAKAUTUMINEN KOTIKUNNITTAIN Ypäjä 3 % Muut kunnat 14 % Urjala 6 % Forssa 41 % Tammela 13 % Somero 5 % Jokioinen 13 % Humppila 5 % Vuoden 2006 aikana urjalalaisten opiskelijoiden määrä kasvoi n. 12 %:lla ja somerolaisten n. 15 %:lla, kun taas jäsenkuntien ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä pysyi miltei ennallaan. Opetusministeriön hyväksymässä FAI:n toisen asteen enimmäisopiskelijamäärässä on aikuiskoulutuspaikkoja ollut 20. Opetusministeriö hyväksyi ko. paikkamäärän korottamisen 20:stä 40:een enimmäisopiskelijamäärän rajoissa lukien. Aikuiskoulutuspaikat käytetään ensisijaisesti lähihoitajakoulutukseen. Asuntolamajoituksessa olevat opiskelijat: Forssan toimipisteen asuntola Tammelan toimipisteen asuntola Liesjärven toimipisteen asuntola Yhteensä Valmistuneet opiskelijat: v v v Forssan toimipiste Tammelan toimipiste Liesjärven toimipiste Yhteensä Opetustuntimäärätavoitteen toteutuminen: Toteutuminen tulosalueittain v. 2006: TA Toteutunut Saksankatu

14 14 Saksankatu Tammelan toimipiste Liesjärven toimipiste Kaikki yhteensä Toteutuminen koulutusaloittain vv : Tekniikka ja liikenne Ravitsemis ja talousala Lunnontieteet (datanomit) Yhteiskuntatieteet (liiketalous) Sosiaali ja terveysala Kulttuuriala Luonnonvara ala Kaikki yhteensä Lähiopetustuntien määrä oli aiempina vuosina sitovana tavoitteena nimenomaan opetuksen palkkamenojen pysyttämiseksi talousarvioraameissa, mutta jo vuodesta 2004 alkaen on parempana tavoitteena pidetty opetusryhmien keskikokoa. Oppisopimuskoulutuksen määrälliseksi tavoitteeksi asetettiin 140 oppisopimusta ammatillisessa peruskoulutuksessa ja 140 opiskelijaa lisäkoulutuksessa Oppisopimuskoulutuksen ammatillisessa peruskoulutuksessa oli v keskimäärin 164,5 oppisopimusta ja lisäkoulutuksessa vastaavasti 176,0. Arvioitu määrä ylittyi n. 20 %:lla. Oppisopimusten määrän kehitys: Ammatillinen peruskoulutus Tutkintotavoitteinen lisäkoulutus Muu lisäkoulutus Kaikki yhteensä Oppisopimuskoulutuskulujen jakautuminen: Koulutustarkastus 10,40 % 9,59 % 11,67 % Koulutuspalvelujen osto 62,37 % 67,58 % 63,85 % Koulutuskorvaukset työnantajille 20,01 % 17,77 % 20,27 % Opintososiaaliset edut 7,22 % 5,06 % 4,21 % Kaikki yhteensä 100,0 % 100,00 % 100,00 % Pyritään elinkeinoelämän tarpeiden mukaiseen ja mahdollisimman monipuoliseen toisen asteen koulutusalatarjontaan Lounais Hämeessä siten, että 50 %:lla ikäluokasta on mahdollisuus saada aloituspaikka ja että tarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella silloin kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille Syksyn 2006 aloituspaikoille oli ensisijaisia hakijoita yhteensä 313 (syksyllä 2005 vastaavasti 280): Ensisijaisesti Hyväksyt Aloitus

15 15 pyrkineitä 2006 tyjä opisk paikkoja 2006 Tekniikka ja liikenne, ajoneuvo ja kuljetustekniikka Tekniikka ja liikenne, kone, metallit ja energiatekn Tekniikka ja liikenne, talotekniikka, LVI Tekniikka ja liikenne, puuala Tekniikka ja liikenne, rakennusala Tekniikka ja liikenne, sähkö ja automaatiotekniikka Tekniikka ja liikenne, elektroniikka Tekniikka ja liikenne, valmentava koulutus Majoitus ravitsemis ja talousala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, pk Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, yo Luonnontieteiden ala, tietojenkäsittely Sosiaali terveys ja liikunta ala Kulttuuri, viestintä ja informaatiotieteet Kulttuuri, käsi ja taideteollisuus Luonnonvara ja ympäristöala Yhteensä Aloituspaikkojen täyttöasteeksi syksyllä 2006 muodostui 91,3 % (syksyllä 2005 vastaavasti 88,6 %). Merkillepantavaa on aikaisempina vuosina nuorten keskuudessa vähemmän suosittujen, mutta hyvin työllistävien tekniikan alojen suosion lisääntyminen. Forssan ammatti instituutissa oli v seitsemän koulutusalaa. Oppilaitoksessa oli aloittavia koulutusohjelmia 19 ja jatkavia 20. Perustutkintoja oli 16, tutkintonimikkeitä 19 ja suuntautumisaloja 22. Laadulliset tavoitteet Vuoden 2006 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että oppilaitoksella on laadukas itsearviointi ja laatujärjestelmä, joka osoittaa opetuksen hyvän laadun Oppilaitoksessa jatkettiin vuodesta 1998 aloitettua systemaattista, omaan toimintamalliin pohjautuvaan laatutyötä, joka perustuu laadittuihin menettely ja työohjeisiin sekä systemaattiseen tiedon keräämiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Arviointi suoritetaan vuosittain laaditun auditointisuunnitelman pohjalta. Tavoitteena on, että jokainen henkilöstöön kuuluva sitoutuu omalta osaltaan laadukkaan työn tekemiseen. Laadukas opetus ja tukipalvelut ovat jokapäiväisen työn tekemistä mahdollisimman hyvin yhdessä sovittujen menettely ja toimintaohjeistojen mukaisesti. Yhteistyö yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa mahdollistaa toimintamme vertaisarvioinnin ja edelleen kehittämisen. Osoituksena onnistuneesta laatutyöstämme oli ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon voitto v Vuoden 2006 laatutoiminnasta voidaan mainita mm. seuraavaa: sisäisenä arviointina auditoitiin opintojaksojen valinnaisuus auditoitiin instituutin eri koulutusalojen opinto ohjaus laadittiin uudet menettelyohjeet opetuksen hallinnon arkistoinnista sekä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä päivitettiin kuraattoripalvelujen ja opinnäytetyön menettelyohjeet sekä opinnäytetyön työohje

16 päivitettiin opetussuunnitelman yhteinen osa. pidettiin kaikille instituutin opiskelijoille opiskelijakyselyt joiden pohjalta johdettiin osasto ja koulutusalakohtaiset kehittämissuunnitelmat laadittiin aluekehitysvaikutusten arviointi ja pidettiin siihen liittyvä arviointikokous yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa laadittiin yhteiset opiskelija ja henkilöstökyselymittarit yhteistyössä Hämeenlinnan, Riihimäen ja Valkeakosken ammatillisten oppilaitosten kanssa vertaisoppimista (benchmarkkaus) tehtiin säännöllisesti Hämeenlinnan, Riihimäen ja Valkeakosken ammatillisten oppilaitosten kanssa mm. yhteisten opiskelija, henkilöstö ja työssäoppimismittareiden ja prosessien sekä tunnuslukujärjestelmän vertaisarvioinnin ja kehittämisen muodossa 16 Vuoden 2006 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että kaikille FAI:n opiskelijoille järjestyy työssäoppimispaikka Lounais Hämeestä tai kotipaikkakunnalta Kaikille opiskelijoille pystyttiin oppilaitoksen puolesta järjestämään työharjoittelutai työssäoppimispaikka Lounais Hämeestä tai oppilaan kotipaikkakunnalta v Vuoden 2006 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että 70 % valmistuvista saa heti työ tai jatkokoulutuspaikan Opetushallituksen viimeisimmän tilaston mukaan Forssan ammatti instituutista valmistuneista opiskelijoista oli työllistyneitä 63,6 % (vuotta aiemmassa tilastossa 66,0 %) ja korkean asteen opiskelijoita syksyllä ,2 % (vuotta aiemmassa tilastossa 16,7 %). Keväällä 2006 päättöluokkien opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan n. 80 %:lla oli työpaikka tiedossa, joskin tässä vaiheessa hankitut työpaikat ovat suurelta osin vielä kesätyöpaikkoja: Vastaajia Työpaikka tiedossa Hakenut jatkokoulutukseen Aikoo yrittäjäksi lähivuosina Tekniikka ja liikenne sekä ravitsemis ja talousala % 20 % 1 % Kosmetologit % 67 % 67 % Kauppa ja hallinto % 48 % 4 % Sosiaali ja terveysala % 47 % 5 % Viestintä 5 80 % 60 % 0 % Kulttuuriala/Tammela % 22 % 33 % Luonnonvara ala/liesjärvi % 27 % 9 % Yhteensä % 33 % 8 % Yrittäjäksi aikoo lähivuosina ryhtyä 16 opiskelijaa eli n. 8 % vastanneista, mutta heidän lisäkseen 90 opiskelijaa eli n. 44 % ilmoittaa aikovansa joskus ryhtyä yrittäjäksi.

17 Vuoden 2006 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa Opetushallituksen viimeisimmässä tuloksellisuusvertailussa Forssan ammattiinstituutti saavutti tulosrahoitusindeksissä pisteluvun Vertailussa yli 1000 pisteen tulos määritellään keskimääräistä paremmaksi tuloksellisuudeksi ja laskennallisesta tuloksellisuusrahoituksesta pääsee osalliseksi pisteluvun ollessa vähintään 975. Tuloksellisuusvertailussa on painoarvoltaan erilaisia mittareita: työllistymismittari (40 %), jatko opiskelumittari (15 %), keskeyttämismittari (15 %), läpäisymittari (13 %), opettajien kelpoisuus (11 %) ja henkilöstön kehittäminen (6 %). Forssan ammatti instituutin osalta työllisyysmittari oli koko maan keskitasoa, kun taas muut mittarit olivat selkeästi koko maan tuloksellisuuslukuja paremmat. Parhaiten voidaan vertailuun vaikuttaa huolehtimalla, että järjestetty koulutus vastaa työelämän tarpeita ja että opiskelijat työllistyvät, mikä onkin ollut FAI:n keskeisimpiä tavoitteita. Vertailu osoittaa, että juuri tämän tavoitteen eteen on tehtävä vielä enemmän työtä, jos tulevina vuosina halutaan saada enemmän tuloksellisuusrahoitusta. 17 Nuorisoasteen opiskelijoille annetaan lähiopetusta 32 vvh Kaikille peruskoulupohjaisille nuorisoasteen opiskelijoille annettiin lähiopetusta vähintään 32 vvh lukuun ottamatta kaupan ja hallinnon opetusryhmiä, joille annettiin vvh. Opiskelijoista 75 % arvioi opetuksen hyväksi Kaikille opiskelijoille on keväällä 2006 tehdyn kyselyn tulokset ovat kokonaisuutena ottaen varsin positiiviset: valtaosa (91 %) opiskelijoista katsoi päässeensä haluamalleen koulutusalalle ja 81 % valitsisi uudelleen saman koulutusalan opetusta piti asiantuntevana 84 % opiskelijoista opiskelijat katsoivat saavansa yksilöllistä ohjausta riittävästi (74 %), voivansa itse vaikuttaa työssäoppimiseensa (90 %), pyrkivänsä tekemään tehtävät hyvin (92 %) ja olevansa kiinnostuneita opetettavista asioista (93 %) opiskelijat ovat tyytyväisiä oppimiseensa (85 %), kuraattori (79 %), terveydenhoito (89 %), kirjasto (90 %), toimisto (84 %), kiinteistö ja puhdistuspalveluihin (88 %). Valmistuneista 4 % suorittaa myös ylioppilastutkinnon Valmistuneista opiskelijoista 5 eli 2,2 % suoritti kaksoistutkinnon (v vastaavasti 3 opiskelijaa eli 1,2 %). Kaksoistutkintoa suorittavien määrän kehitys:

18 Forssan yhteislyseolta ostettiin yht opetustuntia eurolla v (1 060 opetustuntia eurolla v. 2005). Kokonaiskeskeyttäminen enintään 10 % ja negatiivinen keskeyttäminen enintään 5 % Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammattiinstituutissa negatiivisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden osuus oli 4,4 % v (vastaava luku esim. Tavastiassa oli 4,9 % ja Riihimäen aol:ssa 5,3 %). Tässä tuloksellisuusvertailussa olivat mukana myös oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. Opiskelijoiden keskeyttäminen v (ei sisällä oppisopimusopiskelijoita): Koulutusala Vaihtanut oppilaitosta Mennyt töihin Varusmiespalvelu tai raskaus Muu syy (ns. negatiivinen keskeytys) Yhteensä Keskeyttämis % v Muun syyn perusteella keskeyttämis % Tekniikka ja liikenne ,7 % 1,9 % Ravitsemis ja talousala ,8 % 3,5 % Luonnontieteet (datanomit) ,9 % 3,6 % Yhteiskuntatieteet (liiketalous) ,3 % 3,6 % Sosiaali ja terveysala ,7 % 0,9 % Kulttuuriala ,9 % 0,0 % Luonnonvara ala ,7 % 2,7 % Yhteensä ,8 % 1,9 % FAI:n keskeyttämisluvut ovat olleet Kanta Hämeen parhaimmat ja selkeästi valtakunnallisia lukuja paremmat. Opiskelijoiden kokonaiskeskeyttäminen kasvoi 8,3 %:sta 8,8 %:iin v. 2006, mutta sitäkin merkillepantavampaa on, että tuloksellisuusvertailussa käytetty ns. negatiivinen keskeyttäminen aleni 4,2 %:sta 1,9 %:iin. Läpäisyaste vähintään 60 % Oppilaitokseen läpäisyasteen suuruuteen liittyy osaksi se, miten paljon ja millaisia suuntautumisalavaihtoehtoja oppilaitoksessa on. FAI:n mahdollisuudet tässä suhteessa ovat rajalliset, joten läpäisyastetavoitteeksi on asetettu 60 %, joka on hieman valtakunnallista keskitasoa parempi. Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan FAI:n läpäisyaste oli Kanta Hämeen ammatillisten oppilaitosten paras eli 60,4 %. Henkilöstöstä 75 %:lla on hyvä työmotivaatio Marraskuussa 2004 tehdyn motivointikyselyn perusteella voidaan arvioida, että ainakin ¾:lla henkilöstöstä on todella vankka työmotivaatio (motivaatiokyselyn tulokset on esitetty sivuilla 5 6). Henkilöstön hyvää työmotivaatiota tukee myös ope

19 19 tushallituksen järjestämän ammatillisten oppilaitosten valtakunnallisen laatupalkintokilpailun voitto v Opettajista 80 %:lla on muodollinen kelpoisuus Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan FAI:n opettajista 82,7 %:lla oli muodollinen kelpoisuus Vastaava luku oli 81,3 %, mikä sekin on tuloksellisuusvertailun perusteella valtakunnallista keskiarvolukua parempi. 6 opettajaa (1/10) suorittaa vuosittain 15 ov:n laajuisen työelämädiplomin Työelämädiplomi käsittää 4 ov:n työelämäjakson, 3 ov:n alakohtaisen työelämäosaamisen, 4 ov:n työssäoppimisen kehittämisen ja 4 ov:n näytöt ammatillisessa koulutuksessa. Vuoden 2006 aikana 2 opettajaa suoritti työelämädiplomin. Ammatillisten aineiden opettajista 10:llä eli n. 15 %:lla on nyt ko. diplomi. Opettajilla on työelämätyöskentelyä 200 työpäivää vuodessa Tavoitteena oli, että opettajien työelämäkokemusta kertyy vuodessa yhteensä 200 työpäivää eli n. 10 kk. Vuoden 2006 aikana 6 opettajaa oli työssäoppimassa yht. 284 työpäivää eli n. 14 kk. Vaikeudet sijaisjärjestelyjen hoitamisessa rajoittivat tavoitteen saavuttamista huolimatta siitä, että ESR projektin (OPEPLUS II) kautta tarkoitukseen oli riittävä rahoitus. Aktiivinen yhteistyö työelämän kanssa Oppilaitoksen opiskelijat suorittivat työssäoppimisen opintoviikkoja vuoden 2006 aikana yhteensä eli n. 16,5 % kaikista suoritetuista opintoviikoista. Ammatillisten aineiden opettajat käyttivät tuntia opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaukseen. Lisäksi opetuksen kehittämiseen varattua määrärahaa käytettiin työssäoppimisen koordinointiin ja työpaikkaohjaajien koulutukseen. Työssäoppimispaikat antavat kerran vuodessa kirjallisen palautteen FAI:n toiminnasta ja tekevät jokaisella koulutusalalla yhteistyötä ops työn ja rekrytoinnin suhteen. Jokaisella koulutusalalla toimii aktiivisesti oma ammattiosaamisen kehittämisryhmänsä, jonka jäsenet edustavat työelämää, opiskelijoita ja opettajia. Työssäoppimispaikoista 75 %:lla on FAI:n kouluttama työnopastaja Forssan ammatti instituutilla on n. 450 työssäoppimispaikkaa, joista yli 75 %:ssa on FAI:n kouluttama työnopastaja, joista n. 140:llä oli FAI:n järjestämä 2 ov:n työ

20 paikkaohjaajakoulutus. Useammalla koulutusalalla em. prosentti on jo 100. Ongelmallisimpia ovat kulttuurialan ja luonnonvara alan maantieteellisesti etäällä ja hajallaan olevat pienehköt työpaikat. 20 Aktiivisuus yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa Oppilaitosyhteistyössä korostui v. 2006: säännöllinen yhteistyö peruskoulujen opinto ohjaajien kanssa FAI:n yo koulutuksen järjestäminen Forssan Yhteislyseon kansa ESR hankkeet yhdessä Kanta Hämeen ammatillisten oppilaitosten kanssa ns. Noste koulutushankkeen sekä kone ja metallialan aikuiskoulutuksen yhteistyö Forssan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa II vuosikurssin elektroniikka asentajien ja HAMK:n elektroniikka alan tutkimusja koulutustehtaan (Eleforss) yhteistyö. Nuorten näyttöjen käyttöönotto suunnitelmakauden aikana Opettajien kouluttautuminen nuorten näyttöihin jatkui edelleen v Koulukohtaisia opetussuunnitelmia päivitettiin. Nuorten näytöt aloitettiin systemaattisesti 2006 syksyllä opintonsa aloittavien opiskelijoiden kanssa. Vuoden 2005 lopussa asetettiin ammattiosaamisen toimielin (ammattiosaamisen toimikunta), jonka tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa, päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Tavoitteena oli nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja erityisopetuksen lisääminen Syrjäytymisen ehkäiseminen oli edelleen vuonna 2006 oppilaitoksen painopistealueena. Keinoina käytettiin tiivistä yhteistyötä peruskoulujen kanssa, lähtötasotestejä, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia (=HOJKS), varhaisen puuttumisen mallia, oppilashuoltotyötä sekä kuraattoritoiminnan lisäämistä. Eri koulutusalojen opettajista muodostettu ryhmä pyrki kehittämään ja koordinoimaan erityisopetusta kehittämällä koulutusaloja varten erityisopetukseen yhdenmukaiset toimintamallit. Syksyllä 2005 alkanutta ammattiin valmentava koulutusta (ns. AVA koulutus) jatkettiin syksyllä Koulutusta varten on palkattu erityisopettajan lisäksi päätoiminen koulunkäyntiavustaja. Ryhmässä aloitti 12 hyvin erilaiset tarpeet omaavaa opiskelijaa. Erityisopiskelijoiden määrän kehitys: (18,1 %) Tekniikan ja liikenteen tulosalueella on n. 60 erityisopiskelijaa ja siksi siellä on jo useamman vuoden ajan toiminut päätoiminen koulunkäyntiavustaja, jolla on metallialan ammatillinen koulutus.

21 FAI:n 15 opettajaa on omaehtoisesti suorittanut vähintään 5 ov:n erityisopetuspedagogiikkaopinnot ja 6 opettajaa on suorittamassa ko. opintoja. Neljä opettajaa on suorittanut erityisopettajan 35 ov:n (60 opintopisteen) opinnot. 21 Opetuksen kehittämisen tulosalueella tavoitteeksi asetettiin, että FAI:n yksikköhintatuotoista n. 3 % käytetään opetuksen kehittämisen tulosalueella Opetuksen kehittämismenojen osuus yksikköhintatuotoista oli 2,6 % v Opetuksen kehittämisen tulosalueelle on koottu kaikille koulutusaloille yhteisiä, instituutin tavoitteita tukevia kehittämishankkeita, joille on ominaista, että ne voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisemmin keskitetysti kuin erillisesti koulutusalojen toimesta. Seuraaviin ESR rahoitteisiin kehittämishankkeisiin osallistuttiin v. 2006: opettajien työelämäosaamisen nostaminen (OPEPLUS II) yhdessä Kanta Hämeen oppilaitosten kanssa. ESR rahoitus vähintään 90 %. työpaikkaohjaajakoulutus (KANTO) yhdessä Hämeenlinnan ja Riihimäen oppilaitosten kanssa. ESR rahoitus vähintään 77 %. logistiikka alan yhteistyön kehittäminen (LOGAL) yhdessä Hämeenlinnan, Riihimäen, Salon ja Uudenkaupungin oppilaitosten kanssa. Hallinnoijana on Forssan ammatti instituutti. ESR rahoitus vähintään 98 %. Em. projektien menot v olivat yhteensä euroa ja niihin saatiin saatiin ESR rahoitusta kaikkiaan euroa v Toisen asteen kansainvälistymistoiminta vv on hoidettu keskitetysti. Kansainvälistymistoiminnalle ei ole asetettu määrällisiä tavoitteita. Aiemmin on tavoitteena ollut kansainvälistymistoiminnan lisääntyminen siten, että vuoden aikana toisella asteella 5 %:lle opiskelijoista kertyisi vähintään 2 hyväksyttyä opintoviikkoa ulkomailla. Opistoasteen koulutuksen loputtua ja yo paikkojen vähennyttyä ei em. määrällistä tavoitetta ole voitu saavuttaa, vaan sen sijaan on haettu uusia suuntia, jotka sopisivat paremmin peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtyville. Kansainvälistymismenojen osuus v oli 0,59 % FAI:n opetusmenoista. Vuoden 2006 aikana osallistuttiin kansainvälisiin yhteistyöhakkeisiin ja vaihtoohjelmiin. Opetukseen liittyen oli ulkomailla v yht. 16 opiskelijaa ja 4 opettajaa. Opintoviikkoja kertyi opiskelijoille yhteensä 93, joista työssäoppimisessa 83. Opintomatkat kohdistuivat Eestiin, Espanjaan, Irlantiin, Kreikkaan, Ranskaan ja Turkkiin. Taloudellisuustavoitteet

22 Käyttötalousosassa esitetyt tulosaluekohtaiset toimintakatteet samoin kuin opiskelijakohtaiset toimintakatteet hyväksyttiin vuoden 2006 talousarvion tulosalueen sitoviksi määrällisiksi tavoitteiksi, joita ei saa ylittää. Sitovien tavoitteiden toteutuminen on esitetty käyttötalousosan toteutumisliitteissä sivulla 27 kohdassa 8.5 olevassa yhteenvedossa. Pääosin sitovat tavoitteet saavutettiin, mutta kahdella koulutusalalla tapahtui kokonaisuuden kannalta suhteellisen pieniä ja perusteltuja ylityksiä. Sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2006 asetettiin, että instituutin on kyettävä rahoittamaan käyttöomaisuuden vuotuispoistot toimintakatteella ja investointivarauksilla Toimintakate v oli euroa ja varausten tuloutus euroa, kun taas sumu poistot olivat vastaavasti euroa. Palvelutoiminnan vuotuisena volyymitavoitteena (tuotot) on pidetty yli euroa, jossa on 20 %:n nettotuottovaatimus Oppilastyötoiminta on työssäoppimistoiminnan takia muodostunut jo melko vaatimattomaksi. Voidaan kuitenkin sanoa, että palvelutoiminnan tuottotavoite saavutettiin, koska tuotot olivat yhteensä euroa ja palvelutoiminnan nettotuotoksi muodostui 33,4 %. Edellisen vuoden aikana luovuttiin palkatun henkilöstön ylläpitämästä opiskelijakahviosta, kesäajan retkeilymajatoiminnasta ja harjoitteluravintolatoiminnasta vuokratiloissa (Wooninki), jotka selkeästi olivat siihen saakka heikentäneet palvelutoiminnan tuloksellisuutta. Tulokseen v vaikutti ratkaisevasti sosiaali ja terveysalan järjestämä työllisyys ja oppisopimusteoriakoulutus. Koulutuspalvelujen järjestämistä rajoittaa kuitenkin lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmäuudistuksen myötä tulleet kiintiöt ja se, että seutukunnalla on suhteellisen suuri aikuiskoulutuskeskus, jonka kanssa on muodostunut tietty työnjako. Vuoden 2006 palvelutoiminnasta mainittakoon: luonnonvara alan metsämestarikoulutus opp.työpv (1 975 tpv v. 2005) luonnonvara alan johtamiskoulutus 900 opp.työpv (488 tpv v. 2005) lähihoitajan työvoimapoliittinen koulutus opp.työpv (3 885 tpv v. 2005) FAI:n järjestämässä oppisopimusteoriakoulutuksessa oli yhteensä 71 opiskelijaa (83 opisk. v. 2005), joille myytiin eurolla yhteensä opetustuntia (1 565 tuntia v. 2005). Oppisopimusteoriaopiskelijoista oli LVI alalla 3, laboratorioalalla 2, lähihoitajakoulutuksessa 52 (63 opisk. v. 2005) ja koulunkäyntiavustajakoulutuksessa 14 opiskelijaa noste koulutuksen metsämestarikoulutuksessa 416 opp.työpv. muu kurssitoiminta käsitti yhteensä 278 opp.työpv ja siihen osallistui yht. 171 opiskelijaa (ADR kurssi, trukkikurssi, hygieniaosaaminen ja metsäalan kurssitoiminta). 22 Suoritekohtaiset kustannukset eivät koulutusaloittain ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja ja sen lisäksi pyritään siihen, että suoritekohtaiset kustannukset eivät toiminnoittain (opetus, hallinto, kouluruokailu, muu oppilashuolto, siivoustoimi, muu kiinteistönhoito ja majoitus) ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja Ongelmana on edelleenkin vielä v yksiselitteisten ja vertailukelpoisten valtakunnallisten vertailutietojen saanti. Opetushallituksen suoritekohtaiseen kustan

23 nusvertailuun sisältyy myös rakentamis ja irtaimistoinvestointimenoja. Opetushallituksen vertailutietojen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että tukipalvelutoimintojen suoritekohtaiset käyttömenot eivät ylittäneet valtakunnallisia keskiarvolukuja millään koulutusalalla. Pienempien toimipisteiden suoritekohtaisia tukipalvelukustannuksia onnistuttiin pienentämään vuoden 2006 aikana. Oy Audiator Ab:n toimesta kehiteltiin yhteistyössä Kanta Hämeen ammattikoulutus kuntayhtymien kanssa yhteistä suoritevertailumittaristoa, joka valmistunee v Tukipalveluja pyritään sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kehittämään ja saavuttamaan selkeitä keskittämisetuja: tehokkaampi työnjako, erikoistuminen, mahdollisuus varamiesjärjestelmän luomiseen ja kustannussäästöt Talouspäällikkö toimii tukipalvelujen tulosalueen johtajana. Talouspäällikön alaisena on kolme työnjohdollista esimiestä (ruokapalveluesimies, siivoustyönjohtaja ja kiinteistöesimies). Talouspäällikkö toimii tukipalvelutyöntekijöiden esimiehenä, mikäli nämä eivät ole suoraan jonkun muun esimiehen alaisia. Varahenkilöjärjestelmää on viime vuosina kehitetty erityisesti palkkasihteerin, oppisopimuskoulutuksen tehtävien ja atk tukihenkilön kohdalla. Vuoden 2006 aikana on varahenkilöjärjestelmää kyetty kehittämään myös kirjanpidon osalta ja talouspäällikön tehtävien osalta. Tavoitteena on viime vuosina ollut vapautuvien toimien tarpeellisuuden selvittäminen. Tammelan toimipisteen osa aikaeläkkeellä olleen kiinteistönhoitajan siirryttyä sairaseläkkeelle ei tilalle palkattu uutta työntekijää. Samoin Liesjärven toimipisteen talousapulaisen siirtyessä vanhuuseläkkeelle päätettiin, että tilalle ei palkata uutta työntekijää. Forssa konsernin kanssa toteutettiin vv laskujen sähköiseen kierrätykseen ja sähköiseen arkistointiin siirtyminen lukien. Vuoden 2006 aikana oltiin mukana Forssan seudun kuntaorganisaatioiden talouspalvelujen toteutusvaihtoehtojen esiselvitystyössä. 8.2 Käyttötalouden toteutuminen Kuntayhtymän käyttötalousosan toteutuminen tulosalueittain on esitetty liitteenä. Liitteenä on esitetty myös opetustulosaluekohtainen toimintakatevertailu. 8.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Toteutumisvertailu:

24 24 Talousarvio Talousarvio Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen Varsinainen toiminta Toimintatuotot , , , , ,19 Myyntituotot , , , , ,19 Maksutuotot , , , , ,95 Tuet ja avustukset , , , , ,12 Muut toimintatuotot ,00 0, , , ,83 Valmistus omaan käyttöön 0,00 0,00 0,00 726,23 726,23 Toimintakulut , , , , ,97 Henkilöstökulut , , , , ,06 Palvelujen ostot , , , , ,65 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,29 Avustukset , , , , ,90 Muut toimintakulut , , , , ,37 Toimintakate ,00 0, , , ,16 Rahoitustuotot ja kulut ,00 0, , , ,30 Korkotuotot 2 000,00 0, , , ,51 Muut rahoitustuotot 2 000,00 0, , ,73 843,73 Korkokulut 1 800,00 0, ,00 0, ,00 Muut rahoituskulut ,00 0, , ,94 122,06 Vuosikate ,00 0, , , ,69 Poistot ja arvonalennukset ,00 0, , , ,54 Suunnitelman mukaiset poistot ,00 0, , , ,54 Tilikauden tulos ,00 0, , , ,69 Poistoerän lisäys ( ) tai väh. (+) 0,00 0,00 0, , ,45 Varausten lisäys ( ) tai väh. (+) ,00 0, , , ,00 Rahastojen lisäys ( ) tai väh. (+) 0,00 0,00 0,00 6,51 6,51 Tilikauden ylijäämä 0,00 0,00 0, , ,17 Vuoden 2006 talousarvio laadittiin siten, että vuosikatteella ja varausten avulla katetaan suunnitelmapoistot siinä määrin, että tilikaudelta ei muodostu alijäämää. Vuosikatetta oli heikentämässä erityisesti jäsenkuntaosuuksille lukien maksettava 2,0 %:n korko (93 629,27 euroa/vuosi). Talousarviota laadittaessa oli suurena kysymysmerkkinä valtionosuusuudistus lukien: millaisiksi uudet yksikköhintaperusteet muodostuvat v samalla kun tiedettiin odotettavissa oleva FAI:n opiskelijamäärän lasku. Vuoden 2006 toteutuma osoittaa kuitenkin selvästi ylijäämäistä taloutta vuosikatteen ollessa kaksi kertaa arvioitua suurempi. 8.4 Investointien toteutuminen Investointiosan toteutumisvertailu: TA TA Talousarvio Toteutuminen

25 muutokset muutosten jälkeen Talonrakennus Tammelan peruskorjaushankkeen lisämaksuosuus ,00 E hallin peruskorjaus ,00 Kuljettajalinjan lavakatoksen laajennus ,21 Rakennusten lämmönvaihtimien (3 kpl) uusiminen ,85 E hallin luokkatilojen ilmastointi ,13 Talonrakennus yhteensä ,19 Irtaimistoinvestoinnit Auto alan opetuslaitteisto (vuodelta 2005) ,41 Ajoneuvojen ohjauskulmien 3D mittauslaite+nosturi ,87 Polttoleikkauskoneen modernisointi ,16 Kärkisorvi ,41 Kannettavat tietokoneet, sähköasentajille ,04 Pikkubussi, oppilastyötoimintaan ,00 Viestintäalan erikoisopetuslaitevaraus ,00 Kaupan ja hallinnon atk luokan koneiden uusiminen ,00 Yhdistelmäuuni, laitoskeittiölle ,27 Irtaimistoinvestoinnit yhteensä ,16 Menot yhteensä ,35 Tulot yhteensä ,00 Yhtymävaltuusto teki muutoksia investointiohjelmaan rakentamisen ja irtaimistohankintojen osalta yhteensä eurolla, josta lavakatoksen rakentamiseen euroa ja kiireellisiin LVI hankkeisiin euroa. Autoalan opetuslaitehankinta ( e) siirtyi vuodelta Sähkövoimatekniikan, LVI alan ja rakennusosaston opiskelijamäärien ja oppilastyökuljetusten lisääntyessä tarvittiin jos syyslukukauden alusta yksi pikkubussi lisää: se hankittiin käytettynä. INVESTOINTIMENOT e