TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005

Transkriptio

1 1 Lounais Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Johtavan rehtorin katsaus Tavoitteiden toteutuminen Yhtymävaltuuston toimintavuodelle 2005 hyväksymät taloudelliset tavoitteet saavutettiin kaikilta keskeisiltä osin siten, että vuoden 2005 nollabudjetista huolimatta tilikauden tulokseksi muodostui ,75 euroa, joskin tuloksen suuruuteen vaikutti oleellisesti kannustusrahan saanti ja sen ohjeiden mukainen kirjaaminen kokonaisuudessaan käyttötalouden tuotoiksi. Kaikkia tulosaluekohtaisesti sitoviksi hyväksyttyjä taloudellisia tavoitteita ei saavutettu. Ylityksiä oli kuitenkin vähän ja ne olivat pienehköjä ja perusteltuja. Talousarvioasetelman muutos lukien vaikeutti varmasti alkuvaiheessa jonkin verran tietojen kirjausta, seurantaa ja vertailtavuutta. Kokonaisopiskelijamäärätavoitetta ei saavutettu, mutta muutoin voidaan todeta, että myös määrälliset ja laadulliset (=toiminnalliset tavoitteet) saavutettiin melko hyvin. Keskeisimmät tavoitteet olivat oppimisen laatu ja opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatkoopintoihin. Laatutyö Forssan ammatti instituutissa nähdään oppilaitoksen kehittäminen ja laatutyö tärkeänä. Laatutyötä on tehty pitkäjänteisesti ja systemaattisesti vuodesta 1998 lähtien. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin lisäksi ulkoisen arvioinnin palaute on ollut tärkeä oppilaitoksen johtamisen ja kehittämisen väline. Yhtenä laadun mittarina voidaan pitää opiskelijoiden sijoittumista ammatillisen koulutuksen ammattitaitokilpailuissa. Vuonna 2005 Forssan ammatti instituutin kone ja metallialan opiskelija voitti SM kultaa Taitaja kilpailujen koneistus sarjassa. Metsäopetuksen valtakunnallisten kilpailujen toisen asteen opiskelijoiden sarjassa Forssan ammattiinstituutti saavutti kaksoisvoiton. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusvertailussa Forssan ammatti instituutti sijoittui hyvin. Tuloksellisuusvertailun tulosindeksi oli jälleen parantunut edellisvuodesta. Vuoden 2005 tuloksellisuusvertailun hyvän indeksin johdosta oppilaitos sai tuloksellisuusrahaa yli euroa vuodelle 2006.

2 2 Toimintavuoden huipennukseksi muodostui Forssan ammatti instituutin voitto opetushallituksen järjestämässä ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailussa v Tunnustus tuli laadun ja arvioinnin jatkuvasta kehittämisestä sekä esimerkillisestä työstä ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Erityisteemana vuonna 2005 oli erilaiset oppijat ammatillisessa koulutuksessa Rahapalkintona hyvästä toiminnasta saatiin euroa oppilaitoksen kehittämiseen. Rakentaminen Vuoden 2005 merkittävin investointi oli C rakennuksen ruokalatiloissa ja opetuskeittiöissä toteutettu peruskorjaus ja muutostyöhanke, jonka kokonaiskustannuksiksi muodostui lähes euroa. Vaikeuksia tuotti ennalta arvioida erityisesti LVIS teknisten töiden laajuutta ja kustannuksia. Hankkeen yhteydessä rakennettiin opiskelijaravintolan edellyttämät toimitilat, jotka mahdollistivat opiskelijoiden harjoitteluravintolatoiminnan siirtymisen kehräämön alueelta (Wooninki) muiden opetustilojen yhteen Saksankadulle syksystä 2005 alkaen. 1.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kuntayhtymäosuudet Lounais Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän jäsenkunnat ja niiden omistamat osuudet ja osuus peruspääomasta : Forssa ,50 e Humppila ,20 e Jokioinen ,85 e Somero ,20 e Tammela ,30 e Urjala ,20 e Ypäjä ,15 e ,40 e Yhden osuuden arvo on ,35 euroa. Jäsenkunnat ovat viimeksi v hyväksyneet tarkistukset perussopimukseen. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä suorittaa peruspääoman kuntayhtymäosuuksille vähintään 2,0 %:n suuruisen koron lukien.

3 3 JÄSENKUNTIEN OSUUS PERUSPÄÄOMASTA Tammela 9 % Urjala 6 % Ypäjä 4 % Forssa 44 % Somero 16 % Jokioinen 15 % Humppila 6 % Yhtymävaltuusto Pj Harri Kaunisto (Tammela) I vpj Leo Leppänen (Forssa) II vpj Sirkku Hohenthal (Somero) Kokoonpano: Forssa: Asta Ahonen (sdp), Aarre Lehtimäki (kok), Ansa Mikkola (kesk), Leo Leppänen (sdp) ja Tiina Tuomisto (vas) Humppila: Jukka Rouhiainen (kesk) sekä Tuula Ranta saakka ja Leena Oksa (sdp) lukien Jokioinen: Markku Holstikko (sdp), Petri Lehtonen (vas), Erja Liuski (kok) ja Pauli Marttila (kesk) Somero: Sirkku Hohenthal (kok), Matti Leino (kesk), Niina Mikkola (kesk) ja Tapani Pesonen (sdp) Tammela: Harri Kaunisto (kesk) ja Mervi Suoranta (sdp) Urjala: Jari Mustajärvi (kesk) ja Susanna Partinen (sdp) Ypäjä: Päivi Laine (kesk) ja Sari Airo (kok). Yhtymähallitus Pj Jouni Mäkelä Vpj Taisto Heinämäki Kokoonpano: Forssa: Taisto Heinämäki (kesk), Jouni Mäkelä (sdp), Jukka Nummelin (vas) ja Ossi Stenholm (kok) Humppila: Jukka Rouhiainen (kesk) Jokioinen: Arja Perälä (sdp) Somero: Matti Leino (kesk) sekä Maarit Rimpinen (kok) ja Barbro Sallinen (kok) lukien Tammela: Raili Saarenmaa (sdp) Urjala: Maija Leena Kraft (kesk) Ypäjä: Helena Kujansuu (kesk) Yhtymävaltuuston ja hallituksen sihteerinä toimii johtava rehtori.

4 4 Tarkastuslautakunta Pj Jari Mustajärvi Vpj Tuula Ranta (sdp) saakka ja Leena Oksa (sdp) lukien Kokoonpano: Forssa: Jaakko Hulmi (kok) Humppila: Tuula Ranta (sdp) saakka ja Leena Oksa (sdp) lukien Jokioinen: Sirpa Hakala (kesk) Urjala: Jari Mustajärvi (kesk) Varainhoitovuosina toimii tilintarkastusyhteisönä Oy Audiator Ab ja vastuullisena tilintarkastajana JHTT Jorma Kesä. Forssan ammatti instituutti Kuntayhtymä ylläpitää Forssan ammatti instituuttia, johon v kuuluivat seuraavat tulosalueet ja niiden johtajat: yleishallinto johtava rehtori Tuula Koivula Saksankatu koulutusalajohtaja Arto Mäki Kerttula Saksankatu 46 koulutusalajohtaja Pekka Santakivi Tammelan toimipiste koulutusalajohtaja Sirpa Järvenpää Liesjärven toimipiste koulutusalajohtaja Eila Lautanen opetuksen kehittäminen johtava rehtori Tuula Koivula oppisopimuskoulutus koulutustarkastaja Jouko Kivelä tukipalvelut. talouspäällikkö Kari Aalto Johtava rehtori toimii muiden tulosalueiden johtajien esimiehenä. Toimintojen yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi johtava rehtori muodostaa tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa johtoryhmän. Pääasiallisesti johtoryhmään ovat kuuluneet johtava rehtori, koulutusalajohtajat, koulutustarkastaja ja talouspäällikkö. Tulosalueiden johtajilla oli laskujen hyväksymisoikeus v Forssan ammatti instituutin organisaatio:

5 5 Yhtymähallitus asetti ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten 8 jäsenisen ammattiosaamisen toimikunnan ajalle Kokoonpanossa on työnantaja ja työntekijäpuolen lisäksi opettaja ja opiskelijaedustus. Puheenjohtajana toimii Tuula Koivula ja sihteerinä Merja Lyytikäinen. Kuntayhtymän palkatun henkilöstön määrä : Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Yhteensä FORSSAN TOIMIPISTE Johtava rehtori Koulutusalajohtaja Opinto ohjaaja Päätoimiset opettajat Koulutustarkastaja Talouspäällikkö Tukipalveluhenkilöstö TAMMELAN TOIMIPISTE Koulutusalajohtaja Päätoimiset opettajat

6 6 Tukipalveluhenkilöstö Erillinen projektihenkilöstö LIESJÄRVEN TOIMIPISTE Koulutusalajohtaja Päätoimiset opettajat Tukipalveluhenkilöstö Erillinen projektihenkilöstö YHTEENSÄ Henkilöstön kokonaismäärä alentui vuodesta Em. henkilöstömääriin sisältyy päätoiminen henkilöstö (joista osa aikaeläkkeellä 12 ja osa aikaisia 1). Vakinaisen henkilöstön (107) osuus kokonaishenkilöstömäärästä oli 84,3 % (v vastaavasti 79,2 %). Vakinaisen henkilöstön keski ikä oli 50 v 6 kk. Alle 40 vuotiaiden osuus oli n. 25 % koko henkilöstömäärästä. Vanhuuseläkkeelle v siirtyi 3 työntekijää ja osaaikaeläk keelle 4 työntekijää. Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammatti instituutti käytti henkilöstön kehittämiseen 4,4 % henkilöstömenoistaan. Valtakunnallisessa oppilaitos vertailussa luku oli keskimääräistä korkeampi. Henkilöstölle marraskuussa 2004 järjestetyn motivointikyselyn tulokset (vastaajia 76): Samaa Ei osaa Eri mieltä sanoa mieltä TIEDONKULKU ERI KOULUTUSALOJEN VÄLILLÄ ON RIITTÄVÄ 42 % 26 % 32 % TIEDONKULKU ERI HENKILÖSTÖRYHMIEN VÄLILLÄ ON RIITTÄVÄ 43 % 29 % 28 % SIJAISUUSJÄRJESTELYT ON HOIDETTU JOUSTAVASTI 72 % 11 % 17 % ERI HENKILÖSTÖRYHMIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ ON TOIMIVAA 78 % 9 % 13 % SAAN RIITTÄVÄSTI TIETOJA FAI:N TOIMINNASTA/TAVOITTEISTA 67 % 9 % 24 % TYÖTEHTÄVÄT MÄÄRITELTY RIITTÄVÄN SELKEÄSTI 88 % 0 % 12 % TYÖSSÄ VOI TEHDÄ RATKAISUJA OMA ALOITTEISESTI 90 % 2 % 8 % VOI HYÖDYNTÄÄ TIETOJA JA TAITOJA MONIPUOLISESTI 91 % 1 % 8 % VOI OSALLISTUA OMAA TYÖTÄ KOSK. PÄÄTÖKSENTEKOON 74 % 10 % 16 % VOI VAIKUTTAA TYÖYHTEISÖN TOIMINNAN SUUNNITTELUUN 68 % 15 % 17 % HALUAA TOIMIA NYKYISESSÄ TYÖTEHTÄVÄSSÄ 90 % 6 % 4 % TIETÄÄ TARKASTI, MITKÄ TEHTÄVÄT OVAT VASTUULLA 88 % 2 % 9 % TYÖ ON MONIPUOLISTA 89 % 10 % 1 % EI TUNNE TEKEVÄNSÄ TARPEETONTA TYÖTÄ 81 % 0 % 19 % PITÄÄ TYÖSTÄÄN 95 % 4 % 1 % TYÖMORAALI HYVÄ JA IHMISET SITOUTUNEITA TAVOITTEISIIN 79 % 10 % 11 % YKSIKÖSSÄ VALLITSEE HYVÄ YHTEISHENKI 81 % 10 % 9 % SAA TARPEEKSI PALAUTETTA TYÖSTÄ 67 % 17 % 16 % TUNNEN, ETTÄ ESIMIES ARVOSTAA TYÖTÄNI 76 % 14 % 10 % SAA MYÖNTEISTÄ PALAUTETTA HYVIN TEHDYSTÄ TYÖSTÄ 77 % 10 % 13 % TYÖKYKYNI ON TÄLLÄ HETKELLÄ HYVÄ 86 % 6 % 8 % TULOKSELLISUUTTA SEURATAAN JÄRJESTELMÄLLISESTI 70 % 22 % 8 % USEIN MIELESSÄ EHDOTUKSIA TYÖNI KEHITTÄMISEKSI 72 % 20 % 26 % KOKEILLAAN JA TOTEUTETAAN UUSIA ASIOITA INNOKKAASTI 54 % 20 % 26 % MAHDOLLISUUS OSALLISTUA TYÖTÄNI KOSKEVIEN MUUTOSTEN SUUNNITTELUUN 75 % 11 % 14 % PEREHDYTETTIIN HYVIN NYKYISIIN TYÖTEHTÄVIIN (17) 53 % 12 % 35 % TYÖYHTEISÖNI TYÖVÄLINEET TÄYTTÄVÄT TEHTÄVÄNSÄ 68 % 10 % 22 % TYYTYVÄINEN TYÖTILOIHIN 77 % 2 % 21 %

7 7 Motivaatiokysely on tehty vuosittain vuodesta 1999 alkaen. Johtoryhmän päätöksillä on pyritty parantamaan erityisesti perehdyttämistä, palautteen antamista ja tiedonkulkua. Kaikilla tasoilla on otettu käyttöön säännölliset työpaikkakokoukset ja kehityskeskustelut alkaen. Koko henkilöstölle yhteisiä kokouksia järjestetään kahdesti lukuvuodessa. Opetusosastoilta ja tukipalveluhenkilöstöryhmiltä edellytetään vähintään yhtä työpaikkakokousta kuukaudessa. Uuden henkilöstön rekrytoinnissa noudatetaan perehdyttämisohjelmaa. Johtamiskoulutuksen suoritti 6 johtavaa viranhaltijaa ja 8 osastonjohtajaa vv Vuonna 2005 ei tehty henkilöstölle motivaatiokyselyä. Kysely on jatkossa tarkoitus tehdä kahden tai kolmen vuoden välein yhteistyössä Kanta Hämeen oppilaitosten kanssa, jolloin oppilaitosten kesken saadaan vertailukelpoista ja analysoitua tietoa. Henkilöstöraportti vuodelta 2005 on laadittu erikseen. 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Suomen bkt kasvu v oli alle 2,0 %, mutta työttömyys % alentui edelleen ollen 11,1 %. Forssan seutukunnan alueella työttömyys aleni 12,3 %:sta 10,6 %:iin. Lounais Hämeen kuntien taloudelliset näkymät eivät parantuneet v Myöskään Forssan työpaikka, asuntotuotanto ja asukaslukukehityksessä ei vielä tapahtunut oleellista muutosta parempaan. Lounais Hämeessä on aktiivisesti pyritty uusien työpaikkojen luomiseen. 1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Olennaisimmat tapahtumat kokonaisopiskelijamäärän alenemisesta huolimatta tilikauden ylijäämäksi muodostui euroa opetushallituksen tekemässä ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusvertailussa Forssan ammatti instituutti saavutti keskimääräistä paremman tuloksellisuuden v Tulosindeksiluvun 1026 perusteella saatiin euroa tuloksellisuusrahaa vuodelle 2006 Forssan ammatti instituutti voitti opetushallituksen järjestämän ammatillisten oppilaitosten valtakunnallisen laatupalkintokilpailun v ja sai palkintona euroa FAI:n kone ja metallialan opiskelija voitti valtakunnallisen Taitaja kilpailun koneistussarjan tammikuussa 2005 opetushallitukselta saatiin v erillisrahoituksena euroa vähemmän suosittujen, mutta hyvin työllistävien alojen kehittämiseen (rekrytointi, väline ja laitehankinnat, opetusmenetelmien ja oppimisympäristön kehittäminen)

8 syksyllä 2005 lisättiin rakennusalan koulutusta syksyllä 2005 aloitettiin ammattiin valmentava koulutus laitoskeittiöllä ja molemmissa opetuskeittiössä toteutettiin peruskorjaus ja muutostyöhanke, joka mahdollisti opiskelijoiden harjoitteluravintolatoiminnan siirtymisen kehräämön alueelta (Wooninki) muiden opetustilojen yhteyteen Saksankadulle syksystä 2005 alkaen. 8 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Opiskelijamäärältään pienentyneessä organisaatiossa on käyttömenojen sopeuttaminen käytettävissä oleviin resursseihin onnistunut melko hyvin vv Vuoden 2005 tilinpäätöksen toteutuminen ja tulos varmistaa sen, että myös vuoden 2006 tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen. Kaikki edellytykset ovat olemassa lähivuosien tasapainoisille talousarvioille, joskin seutukunnan ikäluokkien pienentyessä on pystyttävä toimimaan vähemmillä resursseilla opetuksen tason siitä kärsimättä. Toisaalta valtakunnallisilla aloituspaikkapäätöksillä v voi olla oma vaikutuksensa oppilaitoksen toimintaedellytyksiin. Edellisiltä tilikausilta on nyt taseessa n euroa investointivarauksiin (E hallin peruskorjaukseen). Lisäksi on ylijäämää n euroa, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien mahdollisesti alijäämäisiä tilinpäätöksiä silloin, kun oppilasmäärissä ja niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu yllättäviä muutoksia. 2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut: e e Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Korkotuotot 18 14

9 9 Korkokulut 0 4 Muut rahoitustulot/menot Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot/kulut 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys ( ), vähennys (+) Varausten lisäys ( ), vähennys (+) Rahastojen lisäys ( ), vähennys (+) 0 2 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot % toimintakuluista 111,16 % 111,59 % Vuosikate % poistoista 129,94 % 131,00 % Vuosikate % toimintatuotoista 8,60 % 8,85 % Tunnusluvut eivät oleellisesti poikenneet vuoden 2004 tunnusluvuista. On huomattava, että kuntayhtymän jäsenkunnilta ei Forssan ammatti instituutin toiminta aikana vv ole peritty mitään rahoitusosuuksia toiminta, investointi tai rahoitusmenoihin rahoitusmenoissa näkyy, että jäsenkunnille on lukien alettu maksaa peruspääomakorkona (2,0 %) yhteensä ,27 euroa/vuosi. Se pienentää tunnuslukuvertailussa vuosikatetta (vastaavanlaista menoerää ei tiettävästi ole muilla ammatillisen koulutuksen kuntayhtymillä) vuoden 2005 tuloslaskelman tulosta parantaa oleellisesti se, että opetushallitukselta saatiin erillistä kannustusrahaa euroa, joka kirjanpito ohjeiden mukaan oli kokonaisuudessaan (myös euron suuruisten kannustusrahainvestointien osalta) kirjattava käyttötalouden yksikköhintatuottoihin. Kun kannustusrahalla maksettavia käyttötalouskuluja kertyi euroa. 2.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut: e e Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 1 0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit

10 10 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 8 0 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto omaisuuden muutos 7 2 Pitkäaikaisten saamisten muutos 4 0 Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat , e Kassavarat 1.1., e Investointien tulorahoitus, % 128,48 % 116,58 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 128,48 % 116,58 % Kassan riittävyys, pv Kuntayhtymän kassavarojen negatiiviseen muutokseen v vaikutti yksinomaan se, että annettujen ohjeiden mukaisesti FAI:n konsernitilin saldo siirrettiin rahat ja pankkitilisaamisista lyhytaikaisiin saamisiin (lainasaamisiin julkisyhteisöiltä). FAI:n pankkitili kuuluu Forssa konsernin konsernitilikokonaisuuteen, jossa Forssan kaupunki on emoyhteisö ja päätilin haltija. Ilman kyseistä kirjanpidollista siirtoa kassan riittävyydeksi olisi muodostunut 48 pv. 3 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut: VASTAAVAA VASTATTAVAA e e e e PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Tietoliikenneohjelmistot Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot Muut omat rahastot Ed. tilikausien ylijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden ylijäämä Maa ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet 6 11 POISTOERO JA VAPAA

11 11 Koneet ja kalusto EHTOISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesken Poistoero eräiset hankinnat 0 0 Vapaaehtoiset varaukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto omaisuus Aineet ja tarvikkeet TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muu vaihto omaisuus Lahjoitusrahastojen pääoma Saamiset Pitkäaikaiset myyntisaamiset 4 0 Lyhytaik. myyntisaamiset Lyhytaik. lainasaamiset VIERAS PÄÄOMA Muut lyhytaik. saamiset Lyhytaikainen Siirtosaamiset Ostovelat Muut velat Rahoitusarvopaperit Siirtovelat Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset Taseen tunnusluvut: Omavaraisuus % 86,23 % 87,84 % Omaan pääomaan sidotut erät, % osuus taseesta 52,08 % 54,26 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 14,04 % 12,16 % Taseesta saatavat tunnusluvut antavat hyvän kuvan kuntayhtymän rahoitusrakenteesta. Kuntayhtymän tunnuslukuja ei kuitenkaan voida suoraan verrata kuntien tunnuslukuihin ja kuntayhtymienkin kesken ne vaihtelevat toimialasta riippuen huomattavasti. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntataloudessa keskimäärin 30 %. Kuntayhtymän tunnusluvut vuosilta 2004 ja 2005 ovat varsin hyvät. Toisaalta kuntayhtymällä ei ole ollut vuoden 1999 jälkeen talousarviolainoja huolimatta varsin mittavista investoinneista. vv Kokonaistulot ja menot Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot v. 2005: TULOT e % MENOT e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatulot ,6 Toimintakulut ,5 Korkotuotot 18 0,2 Valmistus omaan käyttöön 0 0,0 Muut rahoitustuotot 3 0,0 Korkokulut 0 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Muut rahoituskulut 154 1,7 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset kulut 0 0,0 käyttöomaisuuden myyntivoitot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät pakollisten varausten muutos 0 0,0 käyttöomaisuuden myyntitappiot 0 0,0 Investoinnit Investoinnit

12 12 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Käyttöomaisuusinvestoinnit 616 6,8 Käyttöomaisuuden myyntitulot 8 0,1 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 198 2,1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. 5 Konsernitase Kuntayhtymän jäsenkunnille on toimitettu kuntayhtymän tilinpäätöstiedot vuodelta 2005 jäsenkuntien konsernitaseita varten. 6 Keskeiset liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot esitetään erillisenä liitteenä. 7 Yhtymähallituksen ehdotus tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamistoimenpiteistä Kuntayhtymän tilikauden tulokseksi muodostui ,75 euroa. Varausten ja rahastojen purkamisella vuoden 2005 tilinpäätös muodostui ,04 euroa ylijäämäiseksi. Yhtymähallitus esittää yhtymävaltuustolle, että tilikauden ylijäämä, ,04 euroa, kirjataan tilikauden ylijäämätilille. 8 Talousarvion toteutuminen Forssan ammatti instituutin toiminta ajatus: FORSSAN AMMATTI INSTITUUTTI ON MONIALAINEN, KEHITTYVÄ JA TYÖ ELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVA OPPILAITOS, JOKA TUKEE OPISKELIJOIDEN YKSILÖLLISTÄ KASVUA AMMATTIIN. Visio 2015: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko opintoihin

13 13 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista FAI:n arvot: 1) asiakaslähtöisyys 2) yksilöllisyys 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu 5) yhteistyö 8.1 Tavoitteiden toteutuminen Määrälliset tavoitteet Vuoden 2005 määrällisiksi sitoviksi tavoitteiksi tulosaluekohtaisesti asetetut opetusryhmien keskikoot ja niiden toteutuminen: TA Tarkistettu Toteutunut Saksankatu ,0 14,9 15,4 Saksankatu 46 19,0 19,0 21,3 Tammelan toimipiste 12,5 12,5 13,7 Liesjärven toimipiste 11,0 10,7 10,7 Sitova tavoite edellytti, että tulosaluekohtaisesti asetettua opetusryhmien keskikokotavoitetta ei saa alittaa. Se ohjaa opetustuntikehysten laadintaa ja seurantaa paremmin kuin muiden aiemmin sitovina käytetyt opiskelija tai opetustuntimäärätavoitteet. Talousarvion opiskelijamäärätavoitteena 900 opiskelijaa: TA tavoite Opiskelijoita keskim. Saksankatu ,4 Saksankatu ,5 Tammelan toimipiste 90 80,9 Liesjärven toimipiste 55 41,4 Yhteensä v ,8 Toteutuminen koulutusaloittain: Opiskelijoita keskim. Tekniikka ja liikenne 290,4 Ravitsemis ja talousala 87,7 Kauppa ja hallinto 203,5 josta datanomikoulutuksessa 52,3 Sosiaali ja terveysala 113,1 josta kosmetologikoulutuksessa 14,3 Kulttuuriala 129,7 josta viestintäalalla 48,8 Luonnonvara ala 41,4 Yhteensä v ,8 Vuoden 2005 alusta lukien muodostettiin kaupan ja hallinnon koulutusalasta erillinen luonnontieteiden koulutusala (datanomikoulutus). Tässä toimintakertomuksessa luonnontieteiden koulutusalan suoriteluvut esitetään kaupan ja hallinnon luvuissa.

14 14 FAI:n kokonaisopiskelijamäärä v oli keskimäärin 865,8 opiskelijaa ja tavoitteen saavuttamisaste 96,2 %. Vastaava tavoite oli myös v. 2004, jolloin oppilasmääräksi muodostui 887,2 (98,6 %). Vuoden 2006 talousarviossa asetettiin opiskelijamäärätavoitteeksi 885. Opetusministeriön hyväksymä FAI:n toisen asteen enimmäisopiskelijamäärä on 930, joten toisella asteella käyttöaste oli 93,1 % (95,4 % v. 2004). Kokonaisopiskelijamäärä oli 885 opiskelijaa (vuotta aiemmin 907). OPISKELIJOIDEN JAKAUTUMINEN KOTIKUNNITTAIN Ypäjä 3 % Muut kunnat 14 % Urjala 5 % Forssa 42 % Tammela 12 % Somero 5 % Jokioinen 14 % Humppila 5 % Vuoden 2005 aikana on huomattava, että urjalalaisten opiskelijoiden määrä on alentunut n. 27 %:lla, somerolaisten n. 12 %:lla ja jäsenkuntien ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä n. 11 %:lla. Opiskelijoiden kotikunnat toimipisteittäin (suluissa ): Forssan Tammelan Liesjärven toimipiste toimipiste toimipiste Forssan seudun kunnat 603 (596) 56 (39) 11 (12) 670 (660) Somero 38 (43) 1 (2) 2 (1) 41 (46) Urjala 42 (56) 2 (1) 4 (4) 48 (61) Muut kunnat 75 (84) 26 (31) 25 (25) 126 (140) 758 (774) 85 (80) 42 (60) 885 (914) Tammelan ja Liesjärven toimipisteissä olevista kulttuuri ja luonnonvara alan aloituspaikoista johtuen opiskelijat tulevat paljolti kuntayhtymän toimialuetta kauempaa. Toimialueen ulkopuolelta oli Liesjärven toimipisteessä 60 % opiskelijoista ja Tam

15 melan toimipisteessäkin 30 % opiskelijoista, vaikka osa kulttuurialan opiskelijoista tekee opiskelun aikana kotipaikkakunnan muutoksen Tammelaan tai Forssaan. Tammelan ja Liesjärven toimipisteisiin ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden myötä saadaan vuosittain yksikköhintarahoituksena yli euroa, jota ilman niiden toiminta Tammelassa ei olisi mahdollista. Valmistuneet opiskelijat: v v Forssan toimipiste Tammelan toimipiste Liesjärven toimipiste 6 10 Opetustuntimäärätavoitteen toteutuminen: Toteutuminen tulosalueittain: TA Toteutunut Saksankatu Saksankatu Tammelan toimipiste Liesjärven toimipiste Kaikki yhteensä Toteutuminen koulutusaloittain v. 2005: Tekniikka ja liikenne Ravitsemis ja talousala Kauppa ja hallinto Sosiaali ja terveysala Kulttuuriala Luonnonvara ala Kaikki yhteensä Lähiopetustuntien määrä oli aiempina vuosina sitovana tavoitteena nimenomaan opetuksen palkkamenojen pysyttämiseksi talousarvioraameissa, mutta jo vuodesta 2004 alkaen on parempana tavoitteena pidetty opetusryhmien keskikokoa. 15 Oppisopimuskoulutuksen määrälliseksi tavoitteeksi asetettiin 140 oppisopimusta ammatillisessa peruskoulutuksessa ja 140 opiskelijaa lisäkoulutuksessa Tavoite tarkistettiin peruskoulutuksen osalta 150:ksi ja lisäkoulutuksen osalta 160:ksi. Oppisopimuskoulutuksen ammatillisessa peruskoulutuksessa oli v keskimäärin 157,5 oppisopimusta ja lisäkoulutuksessa vastaavasti 178,5. Oppisopimusten määrän kehitys: Ammatillinen peruskoulutus Tutkintotavoitteinen lisäkoulutus

16 16 Muu lisäkoulutus Kaikki yhteensä Muun lisäkoulutuksen osalta saatiin yksikköhintarahoitus 15:lle v Oppisopimuskoulutuskulujen jakautuminen: Koulutustarkastus 9,59 % 10,39 % Koulutuspalvelujen osto 67,58 % 62,37 % Koulutuskorvaukset työnantajille 17,77 % 20,01 % Opintososiaaliset edut 5,06 % 7,22 % Projektitoiminta 0,00 % 0,01 % Kaikki yhteensä 100,00 % 100,0 % Pyritään elinkeinoelämän tarpeiden mukaiseen ja mahdollisimman monipuoliseen toisen asteen koulutusalatarjontaan Lounais Hämeessä siten, että 50 %:lla ikäluokasta on mahdollisuus saada aloituspaikka ja että tarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella silloin kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille Syksyn 2005 aloituspaikoille oli ensisijaisia hakijoita yhteensä 280 (syksyllä 2004 vastaavasti 339): Ensisijaisesti pyrkineitä Hyväksyttyjä Aloituspaikkoja Tekniikka ja liikenne, ajoneuvo ja kuljetustekniikka Tekniikka ja liikenne, kone ja metallitekniikka Tekniikka ja liikenne, LVI Tekniikka ja liikenne, rakentaminen Tekniikka ja liikenne, sähkö ja automaatiotekniikka Tekniikka ja liikenne, valmentava koulutus Majoitus ravitsemis ja talousala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, pk Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, yo Luonnontieteiden ala, tietojenkäsittely Sosiaali terveys ja liikunta ala Kulttuuri, viestintä ja informaatiotieteet Kulttuuri, käsi ja taideteollisuus Luonnonvara ja ympäristöala Yhteensä Aloituspaikkojen (334) täyttöasteeksi syksyllä 2005 muodostui vain 88,6 %, kun taas syksyn 2004 aloituspaikkojen täyttöaste oli vastaavasti 103,8 %. Forssan ammatti instituutissa oli v seitsemän koulutusalaa. Oppilaitoksessa oli aloittavia koulutusohjelmia 19 ja jatkavia 22. Perustutkintoja oli 16, tutkintonimikkeitä 19 ja suuntautumisaloja 24. Laadulliset tavoitteet Vuoden 2005 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että oppilaitoksella on laadukas itsearviointi ja laatujärjestelmä, joka osoittaa opetuksen hyvän laadun Oppilaitoksessa jatkettiin vuodesta 1998 aloitettua systemaattista, omaan toimintamalliin pohjautuvaan laatutyötä, joka perustuu laadittuihin menettely ja työohjei

17 siin sekä systemaattiseen tiedon keräämiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Arviointi suoritetaan vuosittain laaditun auditointisuunnitelman pohjalta. Tavoitteena on, että jokainen henkilöstöön kuuluva sitoutuu omalta osaltaan laadukkaan työn tekemiseen. Laadukas opetus ja tukipalvelut ovat jokapäiväisen työn tekemistä mahdollisimman hyvin yhdessä sovittujen menettely ja toimintaohjeistojen mukaisesti. Yhteistyö eri sidosryhmien ja muiden oppilaitosten kanssa mahdollistaa toimintamme vertaisarvioinnin ja edelleen kehittämisen. Vuoden 2005 laatutoiminnasta voidaan mainita mm. seuraavaa: suoritettiin Euroopan laatupalkinnon (EFQM) periaatteiden mukainen itsearviointi, joka oli pohjana ammatillisen koulutuksen laatupalkintohakemukselle ja oppilaitos saikin ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon v laadukkaiden oppimis ja opetusprosessien tuloksena kone ja metallialan opiskelija, Henri Valkama (KON 03), voitti koneistus sarjassa Suomen mestaruuden Taitaja 2005 kilpailussa sisäisenä arviointina auditoitiin työssäoppimisen menettelyohje ja kuraattoripalvelut auditoitiin oppilaitoksen työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi laadittiin uudet menettelyohjeet kirjastopalveluista ja kriisitoiminnasta työohjeineen päivitettiin opinnäytetyön menettelyohje ja uusittiin opinnäytetyön työohje vertaisoppimista (benchmarkaus) tehtiin Hämeenlinnan ja Riihimäen oppilaitosten kanssa mm. yhteisten opiskelija, henkilöstö ja työssäoppimismittareiden ja prosessien vertaisarviointien muodossa Salon ja Loimaan ammatti instituuttien kanssa auditoitiin ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisäämiseksi tehdyt toimenpiteet ja käsiteltiin tuloksellisuusrahoituksen eri arviointikohteiden tulokset ja toimenpiteet oppilaitoksittain FAI hallinnoi ammatillisen koulutuksen yrittäjyysosaamisen kehittämisprojektia, jossa mukana on alueen oppilaitokset, kehittämiskeskus, työvoimatoimisto sekä eri yritysten ja yhdistysten edustajia FAI:n laatuvastaava Lauri Lähteenmäki oli asiantuntijana opetushallituksen ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen uudistamisprosessissa. 17 Vuoden 2005 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että kaikille oppilaille järjestyy työssäoppimispaikka Lounais Hämeestä tai kotipaikkakunnalta Kaikille oppilaille pystyttiin oppilaitoksen puolesta järjestämään työharjoittelu tai työssäoppimispaikka Lounais Hämeestä tai oppilaan kotipaikkakunnalta v Vuoden 2005 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että 70 % valmistuvista saa heti työ tai jatkokoulutuspaikan Opetushallituksen viimeisimmän tilaston mukaan Forssan ammatti instituutin valmistuneista 66.0 % (vuotta aiemmassa tilastossa 64,1 %) sai työpaikan ja 16,7 % (vuotta aiemmassa tilastossa 16,9 %) aloitti jatko opinnot korkea asteella. Keväällä 2005 päättöluokkien opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan 77,5 %:lla oli työpaikka tiedossa. Tosin kulttuurialalla vastaava luku oli vain 58,3 %. Kaikista

18 valmistuvista 23,0 % oli hakenut jatkokoulutukseen korkea asteelle (tavoitteena 25 %) 18 Vuoden 2005 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa Opetushallituksen viimeisimmässä tuloksellisuusvertailussa Forssan ammattiinstituutti saavutti tulosrahoitusindeksissä pisteluvun (1 003 v. 2004). Vertailussa yli 1000 pisteen tulos määritellään keskimääräistä paremmaksi tuloksellisuudeksi ja laskennallisesta tuloksellisuusrahoituksesta pääsee osalliseksi pisteluvun ollessa vähintään 969. Tuloksellisuusvertailussa on painoarvoltaan erilaisia mittareita: työllistymismittari (40 %), jatko opiskelumittari (15 %), keskeyttämismittari (15 %), läpäisymittari (13 %), opettajien kelpoisuus (11 %) ja henkilöstön kehittäminen (6 %). Työllisyysmittarissa on taustatekijänä otettu huomioon erityisopiskelijoiden osuus , joka FAI:n kohdalla oli 8,1 %. Vertailussa käytetään tältä osin varsin vanhoja tietoja: vastaava osuus oli jo 15,8 %. On hyvin oletettavaa, että FAI:n tulorahoitusindeksi paranee v Vertailumittariin vuosittain tehtäviin muutoksiin ja tiedonkeruuajankohtiin on kuitenkin vaikea vaikuttaa. Parhaiten voidaan vertailuun vaikuttaa huolehtimalla, että järjestetty koulutus vastaa työelämän tarpeita ja että opiskelijat työllistyvät, mikä onkin ollut FAI:n keskeisimpiä tavoitteita. Vertailu osoittaa, että juuri tämän tavoitteen eteen on tehtävä vielä enemmän työtä, jos tulevina vuosina halutaan saada erillistä tuloksellisuusrahoitusta. Nuorisoasteen opiskelijoille annetaan lähiopetusta 32 vvh Kaikille peruskoulupohjaisille opiskelijoille annettiin lähiopetusta vähintään 32 vvh lukuun ottamatta kaupan ja hallinnon II III luokkia, joille syyslukukaudella 2005 annettiin vvh. Opiskelijoista 75 % arvioi opetuksen hyväksi Kaikille opiskelijoille keväällä 2005 tehdyn kyselyn perusteella 75 % vastanneista oli sitä mieltä, että opetus oli asiantuntevaa, kun taas 11 % (ed. vuonna 23,0 %) oli osittain tai täysin eri mieltä. Vastanneista 78 % katsoi, että tunnollista opiskelua arvostetaan oppilaitoksessa. 86 % ilmoitti pyrkivänsä tekemään annetut tehtävät mahdollisimman hyvin. 72 % katsoi saavansa opettajilta myönteistä palautetta, kun siihen oli aihetta. 78 % koki saavan sa opetuksesta ammatilliset perustaidot ja tiedot selviytyäkseen ammatissa. Valmistuneista 4 % suorittaa myös ylioppilastutkinnon Valmistuneista opiskelijoista 3 eli 1,2 % suoritti kaksoistutkinnon (v vastaavasti 9 opiskelijaa eli 3,3 %). Kaksoistutkintoa suorittavien määrän kehitys:

19 Forssan yhteislyseolta ostettiin yhteensä opetustuntia eurolla v (1 050 opetustuntia eurolla v. 2004). Kokonaiskeskeyttäminen enintään 10 % ja negatiivinen keskeyttäminen enintään 5 % Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammattiinstituutissa negatiivisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden osuus oli 5,4 % v (vastaava luku esim. Tavastiassa oli 4,9 % ja Riihimäen aol:ssa 6,2 %). Tuloksellisuusvertailussa ovat mukana myös oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat). Opiskelijoiden keskeyttäminen v (ei sisällä oppisopimusopiskelijoita): Koulutusala Vaihtanut oppilaitosta Mennyt töihin Varusmiespalveluun tai raskaus Muu syy (ns. negatiivinen keskeytys) Yhteensä Keskeyttämis % v Muun syyn perusteella keskeyttämis % Tekniikka ja liikenne ,5 % 3,1 % Ravitsemis ja talousala ,7 % 2,3 % Kauppa ja hallinto ,9 % 5,4 % Sosiaali ja terveysala ,8 % 2,7 % Kulttuuriala ,7 % 7,7 % Luonnonvara ala ,8 % 2,4 % Yhteensä ,3 % 4,2 % Opiskelijoiden ns. negatiivinen keskeyttäminen aleni 6,3 %:sta 4,2 %:iin v Viime vuosina on keskeyttäminen ollut selvästi suurinta kulttuurialalla. On huomattava, että FAI:n omassa seurannassa ns. negatiivinen keskeyttämis % on suurempi kuin valtakunnallisiin tilastorekistereihin perustuvassa opetushallituksen vertailussa, koska osa keskeyttäjistä ei ilmoita töihin menoa keskeyttämisen syyksi, vaikka menisikin lopulta töihin. Läpäisyaste vähintään 60 % Oppilaitokseen läpäisyasteen suuruuteen liittyy osaksi se, miten paljon ja millaisia suuntautumisalavaihtoehtoja oppilaitoksessa on. FAI:n mahdollisuudet tässä suhteessa ovat rajalliset, joten läpäisyastetavoitteeksi on asetettu 60 %, joka on hieman valtakunnallista keskitasoa parempi. Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan FAI:n läpäisyaste oli 63,9 % Henkilöstöstä 75 %:lla on hyvä työmotivaatio Marraskuussa 2004 tehdyn motivointikyselyn perusteella voidaan arvioida, että ainakin ¾:lla henkilöstöstä on todella vankka työmotivaatio. Motivaatiokyselyn tulokset on esitetty sivuilla 5 6.

20 20 Opettajista 80 %:lla on muodollinen kelpoisuus Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan FAI:n opettajista 83,8 %:lla oli muodollinen kelpoisuus. Vastaava luku oli 81,25 %, mikä sekin on valtakunnallista keskiarvolukua parempi. 6 opettajaa (1/10) suorittaa vuosittain 15 ov:n laajuisen työelämädiplomin Työelämädiplomi käsittää 4 ov:n työelämäjakson, 3 ov:n alakohtaisen työelämäosaamisen, 4 ov:n työssäoppimisen kehittämisen ja 4 ov:n näytöt ammatillisessa koulutuksessa. 2 opettajaa suoritti työelämädiplomin v (6 opettajaa v. 2004). Opettajilla on työelämätyöskentelyä 200 työpäivää vuodessa Tavoitteena oli, että opettajien työelämäkokemusta kertyy vuodessa yhteensä 200 työpäivää eli n. 10 kk. Vuoden 2005 aikana 8 opettajaa oli työssäoppimassa yht. 160 päivää eli n. 8 kk. Vaikeudet sijaisjärjestelyjen hoitamisessa rajoittivat tavoitteen saavuttamista huolimatta siitä, että ESR projektin (OPEPLUS II) kautta tarkoitukseen oli riittävä rahoitus. Kiinteä yhteistyö työelämän kanssa Oppilaitoksen opiskelijat suorittivat työssäoppimisen opintoviikkoja vuoden 2005 aikana yhteensä eli n. 14,7 % kaikista suoritetuista opintoviikoista. Ammatillisten aineiden opettajat käyttivät tuntia opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaukseen. Lisäksi opetuksen kehittämiseen varattua määrärahaa käytettiin työssäoppimisen koordinointiin ja työpaikkaohjaajien koulutukseen. Työssäoppimispaikat antavat kerran vuodessa kirjallisen palautteen FAI:n toiminnasta ja tekevät jokaisella koulutusalalla yhteistyötä ops työn ja rekrytoinnin suhteen. Vähemmän suosittujen, hyvin työllistävien alojen (kone ja metalliala, talotekniikka, rakennusala ja kuljetusala) vetovoimaisuuden parantamiseksi saatiin opetushallituksen erillistä kannustusrahoitusta euroa v Sitä käytettiin myös aiempaa tiiviimmän yhteistyön luomiseksi opiskelijarekrytoinnissa yritysten ja peruskoulun yläasteiden kanssa. Työssäoppimispaikoista 75 %:lla on FAI:n kouluttama työnopastaja Forssan ammatti instituutilla on n. 450 työssäoppimispaikkaa, joista yli 75 %:ssa on FAI:n kouluttama työnopastaja, joista n. 140:llä oli FAI:n järjestämä 2 ov:n työpaikkaohjaajakoulutus. Useammalla koulutusalalla em. prosentti on jo 100. Ongelmallisimpia ovat kulttuurialan ja luonnonvara alan maantieteellisesti etäällä ja hajallaan olevat pienehköt työpaikat. Aktiivisuus yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa

21 Oppilaitosyhteistyössä korostui v. 2005: rekrytointiyhteistyö peruskoulujen kanssa FAI:n yo koulutuksen järjestäminen Forssan Yhteislyseon kansa ESR hankkeet yhdessä Kanta Hämeen ammatillisten oppilaitosten kanssa v alkaneen ns. Noste koulutushankkeen toteuttaminen yhteistyössä Kanta Hämeen koulutuskuntayhtymien ja Forssan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa. (syksyllä 2005 päätettiin siirtyä FAK:n hallinnoimaan Noste hankkeeseen). 21 Nuorten näyttöjen käyttöönotto suunnitelmakauden aikana Opettajien kouluttautuminen nuorten näyttöihin jatkui edelleen v Koulukohtaisten opetussuunnitelmien päivittäminen aloitettiin vuonna 2005, koska nuorten näytöt aloitetaan systemaattisesti 2006 syksyllä opintonsa aloittavien opiskelijoiden kanssa. Nuorten näyttöjen käyttöönotosta johtuen nimettiin vuoden 2005 lopussa ammattiosaamisen toimielin (ammattiosaamisen toimikunta), jonka tehtävänä on hyväksyä koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoa näyttötoimintaa, päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Tavoitteena oli nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja erityisopetuksen lisääminen Syrjäytymisen ehkäiseminen oli edelleen vuonna 2005 oppilaitoksen painopistealueena. Keinoina käytettiin tiivistä yhteistyötä peruskoulujen kanssa, lähtötasotestejä, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia (=HOJKS), varhaisen puuttumisen mallia, oppilashuoltotyötä sekä kuraattoritoimintaa. Vuonna 2005 sovittiin OPEKO:n kanssa opettajille suunnatun erityisopetukseen liittyvän lisäkoulutuksen järjestämisestä vuonna Päätettiin perustaa myös eri koulutusalojen opettajista koostuva ryhmä kehittämään ja koordinoimaan erityisopetusta. Syksyllä 2005 alkoi ammattiin valmentava koulutus (ns. AVA koulutus), jota varten palkattiin erityisopettajan lisäksi päätoiminen koulunkäyntiavustaja. Ryhmässä aloitti 10 hyvin erilaiset tarpeet omaavaa opiskelijaa. Erityisopiskelijoiden määrän kehitys: (15,8 %) Tekniikan ja liikenteen tulosalueella oli yli 60 erityisopiskelijaa ja siksi siellä on jo useamman vuoden ajan toiminut päätoiminen koulunkäyntiavustaja, jolla on metallialan ammatillinen koulutus. FAI:n 11 opettajaa on omaehtoisesti suorittanut vähintään 5 ov:n erityisopetuspedagogiikkaopinnot ja 8 opettajaa on suorittamassa ko. opintoja. Yksi opettajista suoritti erityisopettajan 35 ov:n (60 opintopisteen) opinnot v

22 22 Opetuksen kehittämisen tulosalueella tavoitteeksi asetettiin, että FAI:n yksikköhintatuotoista n. 3 % käytetään opetuksen kehittämisen tulosalueella Opetuksen kehittämismenojen osuus yksikköhintatuotoista oli 2,6 % v Opetuksen kehittämisen tulosalueelle on koottu kaikille koulutusaloille yhteisiä, instituutin tavoitteita tukevia kehittämishankkeita, joille on ominaista, että ne voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisemmin keskitetysti kuin erillisesti koulutusalojen toimesta. Seuraaviin ESR rahoitteisiin kehittämishankkeisiin osallistuttiin v. 2005: opettajien työelämäosaamisen nostaminen (OPEPLUS II) yhdessä Kanta Hämeen oppilaitosten kanssa. ESR rahoitus vähintään 90 %. toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen yhteismarkkinoinnin keinoin (YME) yhdessä Hämeenlinnan ja Riihimäen oppilaitosten kanssa. ESR rahoitus keskimäärin 70 %. ammatillisen koulutuksen nuorten näyttöjen arviointiprojekti Koskee kulttuurialaa ja luonnonvara alaa Tammelan ja Liesjärven toimipisteissä. Hallinnoijana on Forssan ammatti instituutti. ESR rahoitus keskimäärin 90 %. työpaikkaohjaajakoulutus (KANTO) yhdessä Hämeenlinnan ja Riihimäen oppilaitosten kanssa. ESR rahoitus vähintään 77 %. logistiikka alan yhteistyön kehittäminen (LOGAL) yhdessä Hämeenlinnan, Riihimäen, Salon ja Uudenkaupungin oppilaitosten kanssa. Hallinnoijana on Forssan ammatti instituutti. ESR rahoitus vähintään 98 %. Em. projektien menot v olivat yhteensä euroa ja niihin saatiin saatiin ESR rahoitusta kaikkiaan euroa v Toisen asteen kansainvälistymistoiminta vv on hoidettu keskitetysti. Kansainvälistymistoiminnalle ei v asetettu määrällisiä tavoitteita. Aiemmin on tavoitteena ollut kansainvälistymistoiminnan lisääntyminen siten, että vuoden aikana toisella asteella 5 %:lle opiskelijoista kertyisi vähintään 2 hyväksyttyä opintoviikkoa ulkomailla. Opistoasteen koulutuksen loputtua ja yo paikkojen vähennyttyä ei em. määrällistä tavoitetta ole voitu saavuttaa, vaan sen sijaan on haettu uusia suuntia, jotka sopisivat paremmin peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen siirtyville. Kansainvälistymismenojen osuus v oli 0,48 % FAI:n opetusmenoista. Vuoden 2005 aikana osallistuttiin kansainvälisiin yhteistyöhakkeisiin ja vaihto ohjelmiin. 9 opiskelijaa oli työssäoppimassa vähintään 2 ov (yhteensä 40 ov) Englannisa, Espanjassa, Italiassa ja Turkissa.

23 23 Taloudellisuustavoitteet Käyttötalousosassa esitetyt tulosaluekohtaiset toimintakatteet samoin kuin opiskelijakohtaiset toimintakatteet hyväksyttiin vuoden 2005 talousarvion tulosalueen sitoviksi määrällisiksi tavoitteiksi, joita ei saa ylittää. Sitovien tavoitteiden toteutuminen on esitetty käyttötalousosan toteutumisliitteissä sivulla 28 kohdassa 8.5 olevassa yhteenvedossa. Pääosin sitovat tavoitteet saavutettiin, mutta kahdella koulutusalalla tapahtui kokonaisuuden kannalta suhteellisen pieniä ja perusteltuja ylityksiä. Sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2005 asetettiin, että instituutin on kyettävä rahoittamaan käyttöomaisuuden vuotuispoistot toimintakatteella ja investointivarauksilla Toimintakate v oli euroa ja varausten tuloutus euroa, kun taas sumu poistot olivat vastaavasti euroa. Palvelutoiminnan vuotuisena volyymitavoitteena (tuotot) on pidetty yli euroa, jossa on 20 %:n nettotuottovaatimus Oppilastyötoiminta on työssäoppimistoiminnan takia muodostunut jo melko vaatimattomaksi. Voidaan kuitenkin sanoa, että palvelutoiminnan tuottotavoite saavutettiin, koska tuotot olivat yhteensä euroa samalla kun lähes euroa aiemmista tuotoista siirtyi talousarvioasetelman muututtua tukipalvelujen palvelutoiminnan tuotoiksi. Palvelutoiminnan nettotuotoksi muodostui 22,4 %. Vuoden 2005 aikana luovuttiin palkatun henkilöstön ylläpitämästä opiskelijakahviosta, kesäajan retkeilymajatoiminnasta ja harjoitteluravintolatoiminnasta vuokratiloissa (Wooninki), jotka selkeästi ovat heikentäneet palvelutoiminnan tuloksellisuutta. Tulokseen v vaikutti ratkaisevasti sosiaali ja terveysalan järjestämä työllisyys ja oppisopimusteoriakoulutus. Koulutuspalvelujen järjestämistä rajoittaa kuitenkin lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmäuudistuksen myötä tulleet kiintiöt ja se, että seutukunnalla on suhteellisen suuri aikuiskoulutuskeskus, jonka kanssa on muodostunut tietty työnjako. Vuoden 2005 palvelutoiminnasta mainittakoon: luonnonvara alan metsämestari koulutus opp.työpv (2 670 tpv v. 2004) luonnonvara alan johtamiskoulutus 488 opp.työpv (570 tpv v ja tpv v. 2003) lähihoitajan työvoimapoliittinen koulutus opp.työpv (3 735 tpv v. 2004) noste koulutuksen tarjoilijakoulutuksessa 313 opp.työpv (295 tpv v. 2004) FAI:n järjestämässä oppisopimusteoriakoulutuksessa oli yhteensä 83 opiskelijaa v (74 opisk. v. 2004), joille myytiin yhteensä opetustuntia v (2 472 v. 2004). Oppisopimusteoriaopiskelijoista LVI alalla 3, laboratorioalalla 2, lähihoitajakoulutuksessa 63 (42 opisk. v. 2004), koulunkäyntiavustajakoulutuksessa 13 ja keramiikka alalla 2 opiskelijaa. muu kurssitoiminta käsitti yhteensä 85 opetustuntia ja 130 opiskelijaa (ADRkurssi, trukkikurssi ja hygieniaosaaminen).

24 24 Suoritekohtaiset kustannukset eivät koulutusaloittain ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja ja sen lisäksi pyritään siihen, että suoritekohtaiset kustannukset eivät toiminnoittain (opetus, hallinto, kouluruokailu, muu oppilashuolto, siivoustoimi, muu kiinteistönhoito ja majoitus) ylitä valtakunnallisia keskiarvolukuja Ongelmana on edelleenkin vielä v yksiselitteisten ja vertailukelpoisten valtakunnallisten vertailutietojen saanti. Opetushallituksen suoritekohtaiseen kustannusvertailuun sisältyy myös rakentamis ja irtaimistoinvestointimenoja. Opetushallituksen vertailutietojen perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että tukipalvelutoimintojen suoritekohtaiset käyttömenot eivät ylittäneet valtakunnallisia keskiarvolukuja millään koulutusalalla. Pienempien toimipisteiden suoritekohtaisia tukipalvelukustannuksia onnistuttiin pienentämään vuoden 2005 aikana. Oy Audiator Ab:n toimesta kehiteltiin yhteistyössä Kanta Hämeen ammattikoulutuskuntayhtymien kanssa yhteistä suoritevertailumittaristoa, joka valmistunee v Tukipalveluja pyritään sekä toiminnallisesti että taloudellisesti kehittämään ja saavuttamaan selkeitä keskittämisetuja: tehokkaampi työnjako, erikoistuminen, mahdollisuus varamiesjärjestelmän luomiseen ja kustannussäästöt Talouspäällikkö toimii tukipalvelujen tulosalueen johtajana. Talouspäällikön alaisena on kolme työnjohdollista esimiestä (ruokapalveluesimies, siivoustyönjohtaja ja kiinteistöesimies). Talouspäällikkö toimii tukipalvelutyöntekijöiden esimiehenä, mikäli nämä eivät ole suoraan jonkun muun esimiehen alaisia. Varahenkilöjärjestelmää kehitettiin erityisesti palkkasihteerin, oppisopimuskoulutussihteerin ja atk tukihenkilön kohdalla. Liesjärven toimipisteen toimistosihteerin työpanoksesta 50 % ohjattiin lisääntyvän oppisopimuskoulutuksen toimistotehtäviin. Atk tukihenkilölle luotiin varahenkilöjärjestelmä syksystä 2005 lukien: yksi kaupan ja hallinnon opettajista toimii sivutoimisesti (3 vvh) atk tukihenkilön varahenkilönä atk tukihenkilön keskeisimmillä vastuualueilla. Tavoitteena on viime vuosina ollut vapautuvien toimien tarpeellisuuden selvittäminen. Tammelan toimipisteen ruokalanhoitajan siirtyessä eläkkeelle laadittiin Tammelan kunnan sosiaalihuollon kanssa ruokahuoltosopimus, jonka mukaan Tammelan kunnalta ostetaan ruokapalvelut lukien ja samassa yhteydessä opiskelijakahviosta siirtyi päätoiminen työntekijä Tammelan kunnan palvelukseen: kahvio muutettiin kahviautomaatilla toimivaksi. Kesällä 2005 irtisanoutui Liesjärven toimi pisteen päätoiminen keittäjä, jonka tilalle ei palkattu uutta työntekijää, vaan työt hoitaa jatkossa osa aikaisesta päätoimiseksi siirtynyt suurtalouskokki. Forssan toimipisteessä suoritettiin uusi siivousmitoitus ja yhden kesällä irtisanoutuneen siivoojan tilalle ei palkattu uutta työntekijää. Forssan seudun yhteishankkeisiin osallistuminen

25 Forssa konsernin kanssa toteutettiin vv laskujen sähköiseen kierrätykseen ja sähköiseen arkistointiin siirtyminen, joka tapahtui lukien. FAI:lla oli alusta alkaen valmius ottaa vastaan myös verkkolaskuja Käyttötalouden toteutuminen Kuntayhtymän käyttötalousosan toteutuminen tulosalueittain on esitetty liitteenä. Liitteenä on esitetty myös opetustulosaluekohtainen toimintakatevertailu. 8.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu: Talousarvio Talousarvio Talousarvio Toteutuma Poikkeama muutokset muutosten jälkeen Varsinainen toiminta ja investoinnit Toimintatuotot , , , , ,92 Myyntituotot , , , , ,06 Maksutuotot ,00 0, , , ,15 Tuet ja avustukset , , , , ,73 Muut toimintatuotot ,00 0, , , ,44 Toimintakulut , , , , ,85 Henkilöstökulut , , , , ,97 Palvelujen ostot , , , , ,65 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , ,60 Avustukset , , , , ,47 Muut toimintakulut ,00 800, , , ,16 Toimintakate , , , , ,77 Rahoitustuotot ja kulut ,00 0, , , ,26 Korkotuotot 2 000,00 0, , , ,81 Muut rahoitustuotot 2 000,00 0, , ,81 753,81 Korkokulut 1 800,00 0, ,00 0, ,00 Muut rahoituskulut ,00 0, , ,36 23,36 Vuosikate , , , , ,03 Poistot ja arvonalennukset ,00 0, , , ,72 Suunnitelman mukaiset poistot ,00 0, , , ,72 Tilikauden tulos , , , , ,75 Poistoerän lisäys ( ) tai vähennys (+) 0,00 0,00 0, , ,80 Varausten lisäys ( ) tai vähennys (+) ,00 0, ,00 0, ,00 Rahastojen lisäys ( ) tai vähennys (+) 0,00 0,00 0,00 76,51 76,51 Tilikauden ylijäämä 0, , , , ,04