TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2007

Transkriptio

1 1 Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Johtavan rehtorin katsaus Tavoitteiden toteutuminen Yhtymävaltuuston toimintavuodelle 2007 hyväksymät taloudelliset tavoitteet saavutettiin oleellisilta osin siten, että vuoden 2007 nollabudjetista huolimatta tilikauden tulokseksi muodostui ,06 euroa eli lähes yhtä hyvä tulos kuin v Arvioitua parempaan tulokseen vaikutti osaltaan valtionosuusrahoitusperusteiden uudistus lukien, jolloin perustamishankekohtaiset valtionavustukset sisällytettiin yksikköhintarahoitukseen samalla kun osa yksikköhintarahoituksesta alettiin antaa oppilaitokselle tuloksellisuuden perusteella. Osaltaan yksikköhintatuottojen kasvuun vaikutti toisen asteen ammatillisen koulutuksen suosion lisääntymisen myötä opiskelijamäärän kasvu v Kokonaisuutena ottaen myös määrälliset ja laadulliset (=toiminnalliset) tavoitteet saavutettiin melko hyvin. Keskeisimmät tavoitteet olivat oppimisen laatu ja opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin. Laatutyö Forssan ammatti-instituutissa nähdään oppilaitoksen kehittäminen ja laatutyö tärkeänä. Laatutyötä on tehty pitkäjänteisesti ja systemaattisesti vuodesta 1998 lähtien. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin lisäksi ulkoisen arvioinnin palaute on ollut tärkeä oppilaitoksen johtamisen ja kehittämisen väline. Tavoitteena on, että jokainen henkilöstöön kuuluva sitoutuu omalta osaltaan laadukkaan työn tekemiseen. Laadukas opetus ja tukipalvelut ovat jokapäiväisen työn tekemistä mahdollisimman hyvin yhdessä sovittujen menettely- ja toimintaohjeistojen mukaisesti. Yhteistyö yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa mahdollistaa toimintamme vertaisarvioinnin ja edelleen kehittämisen. Vertaisarviointi Hämeenlinnan, Riihimäen ja Valkeakosken ammatillisten oppilaitosten kanssa toteutui suunnitellun mukaisesti. Yhteisesti laaditut opiskelijakyselyt pidettiin kaikille opiskelijoille keväällä 2007 ja henkilöstökyselyt syksyllä Tulosten vertailu mahdollistaa toisten oppilaitosten hyvistä käytänteistä oppimisen ja oman toiminnan kehittämisen. Oppilaitoksemme edustus oli mukana laadittaessa valtakunnallista ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusta (opetushallitus julkaisema suositus tammikuussa 2008). Koulutuksen suuntaaminen Opetusministeriölle esitettiin muutosta järjestämislupaan siten, että Forssan ammatti-instituutti voisi järjestää metsäkonealan koulutusta lukien. Luonnonvaraalan aloituspaikoista muutettaisiin metsäkonealan koulutusohjelman metsäkoneenkuljettajan aloituspaikoiksi. Esitystä perustellaan alan työvoimatarpeella ja sillä, että met-

2 2 säkonealan koulutus tapahtuisi kiinteästi FAI:n logistiikka-alan kanssa, jolloin saavutettaisiin paljon synergiaetuja. Rakentaminen Vuoden 2007 merkittävimmät investoinnit koskivat Forssan toimipisteen LVI-peruskorjauksia. Kiireellisinä hankkeina uusittiin C-rakennuksen pohjakerroksen lattian alla olevat valurautaviemärit, vesijohdot ja lämpölinjat ja G-rakennuksen lämmönjakohuoneen LVIAlaitteet yhteensä n eurolla. Vuonna 2007 aloitettiin rakennussuunnittelutyö D- ja E-hallien peruskorjaamiseksi ajanmukaisiksi tiloiksi metalliosastoa varten. Samalla tehtiin uusi sähkökeskus painuneen osan purkamisen mahdollistamiseksi. D- ja E-hallien peruskorjaushanke on toteutettavissa v Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kuntayhtymäosuudet Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän jäsenkunnat ja niiden omistamat osuudet ja osuus peruspääomasta : Forssa ,50 e Humppila ,20 e Jokioinen ,85 e Somero ,20 e Tammela ,30 e Urjala ,20 e Ypäjä ,15 e ,40 e Yhden osuuden arvo on ,35 euroa. Jäsenkunnat ovat viimeksi v hyväksyneet tarkistukset perussopimukseen. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä suorittaa peruspääoman kuntayhtymäosuuksille vähintään 2,0 %:n suuruisen koron (93 269,28 e/vuosi) lukien. JÄSENKUNTIEN OSUUS PERUSPÄÄOMASTA Tammela 9 % Urjala 6 % Ypäjä 4 % Forssa 44 % Somero 16 % Jokioinen 15 % Humppila 6 %

3 3 Yhtymävaltuusto Pj Harri Kaunisto (Tammela) I vpj Eino Järvinen (Forssa) lukien II vpj Sirkku Hohenthal (Somero) Yhtymävaltuuston kokoonpano: Forssa: Asta Ahonen (sdp), Aarre Lehtimäki (kok), Ansa Mikkola (kesk), Tiina Tuomisto (vas) sekä lukien Eino Järvinen (sdp) Humppila: Jukka Rouhiainen (kesk) ja lukien Leena Oksa (sdp) Jokioinen: Markku Holstikko (sdp), Petri Lehtonen (vas), Erja Liuski (kok) ja Pauli Marttila (kesk) Somero: Sirkku Hohenthal (kok), Matti Leino (kesk), Niina Mikkola (kesk) ja Tapani Pesonen (sdp) Tammela: Harri Kaunisto (kesk) ja lukien Susanna Vähä-Herttua (vas) Urjala: Ypäjä: Jari Mustajärvi (kesk) ja Susanna Partinen (sdp) Päivi Laine (kesk) ja Sari Airo (kok). Yhtymähallitus Pj Jouni Mäkelä Vpj Taisto Heinämäki Kokoonpano: Forssa: Taisto Heinämäki (kesk), Jouni Mäkelä (sdp), Jukka Nummelin (vas) ja Ossi Stenholm (kok) Humppila: Jukka Rouhiainen (kesk) Jokioinen: Arja Perälä (sdp) Somero: Matti Leino (kesk) sekä ja lukien Barbro Sallinen (kok) Tammela: Raili Saarenmaa (sdp) Urjala: Maija-Leena Kraft (kesk) Ypäjä: Helena Kujansuu (kesk) Yhtymävaltuuston ja -hallituksen sihteerinä toimii johtava rehtori. Tarkastuslautakunta Pj Jari Mustajärvi Vpj Leena Oksa (sdp) lukien Kokoonpano: Forssa: Jaakko Hulmi (kok) Humppila: Leena Oksa (sdp) lukien Jokioinen: Sirpa Hakala (kesk) Urjala: Jari Mustajärvi (kesk) Varainhoitovuosina toimii tilintarkastusyhteisönä Oy Audiator Ab ja vastuullisena tilintarkastajana JHTT Jorma Kesä.

4 4 Forssan ammatti-instituutti Kuntayhtymä ylläpitää Forssan ammatti-instituuttia, jonka tulosalueet ja johtajat v olivat seuraavat: yleishallinto johtava rehtori Tuula Koivula Saksankatu koulutusalajohtaja Arto Mäki-Kerttula Saksankatu 46 koulutusalajohtaja Pekka Santakivi Tammelan toimipiste koulutusalajohtaja Sirpa Järvenpää Liesjärven toimipiste koulutusalajohtaja Eila Lautanen opetuksen kehittäminen johtava rehtori Tuula Koivula oppisopimuskoulutus koulutustarkastaja Jouko Kivelä tukipalvelut. talouspäällikkö Kari Aalto Johtava rehtori toimii muiden tulosalueiden johtajien esimiehenä. Toimintojen yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi johtava rehtori muodostaa tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa johtoryhmän. Pääasiallisesti johtoryhmään ovat kuuluneet johtava rehtori, koulutusalajohtajat, koulutustarkastaja ja talouspäällikkö. Tulosalueiden johtajilla oli laskujen hyväksymisoikeus v Forssan ammatti-instituutin organisaatio: Johtava rehtori on oman virkansa ohella toiminut Liesjärven toimipisteen koulutusalajohtajan sijaisena ja

5 5 Palkatun henkilöstön määrän kehitys toimipisteittäin vv (31.12.): Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Yhteensä FORSSAN TOIMIPISTE Johtava rehtori Koulutusalajohtaja Opinto-ohjaaja Päätoimiset opettajat Koulutustarkastaja Talouspäällikkö Tukipalveluhenkilöstö TAMMELAN TOIMIPISTE Koulutusalajohtaja Päätoimiset opettajat Tukipalveluhenkilöstö LIESJÄRVEN TOIMIPISTE Koulutusalajohtaja Päätoimiset opettajat Tukipalveluhenkilöstö Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärässä ei v tapahtunut muutoksia. Em. henkilöstömääriin sisältyy päätoiminen henkilöstö (joista osa-aikaeläkkeellä 16 ja osa-aikaisia 1). Vakinaisen henkilöstön (104) osuus kokonaishenkilöstömäärästä oli 84,0 %. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 49 v 10 kk. Alle 40-vuotiaiden osuus oli vain n. 20 % (20) vakinaisesta henkilöstöstä. Osa-aikaeläkkeelle v siirtyi 2 työntekijää ja kokonaan eläkkeelle 2 työntekijää. Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammatti-instituutti käytti henkilöstön kehittämiseen 4,2 % ( 4,1 % v. 2006) henkilöstömenoistaan. Valtakunnallisessa oppilaitosvertailussa luku oli keskimääräistä korkeampi. Henkilöstön motivaatiokysely on tehty vuosittain 1999 alkaen. Ensimmäisen kerran henkilöstökysely toteutettiin yhdessä Hämeenlinnan, Riihimäen ja Valkeakosken ammatillisten oppilaitosten kanssa v Yhteisesti laadittujen henkilöstökyselyjen avulla saadaan vertailukelpoista tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi oman toiminnan kehittämisessä. Henkilöstöraportti vuodelta 2007 on laadittu erikseen. 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Suomen bkt-kasvu kasvoi 4-5 % v ja työttömyysaste oli n. 8,4 %. Forssan seutukunnan alueella työttömyys aleni 9,8 %:sta 9,2 %:iin. Lounais-Hämeen kuntien taloudelliset näkymät eivät kuitenkaan parantuneet v Myöskään Forssan työpaikka-, asuntotuotanto- ja asukaslukukehityksessä ei vielä tapahtunut oleellista muutosta parempaan. Lounais-Hämeessä on aktiivisesti pyritty uusien työpaikkojen luomiseen.

6 6 1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Olennaisimmat tapahtumat syksyllä 2007 lisättiin erityisesti rakennusalan koulutusta, varmistettiin elektroniikkaalan koulutuksen jatkuvuus ja aloitettiin uutena koulutusohjelmana luontomatkailukoulutus. Koulutusaloja oli kaikkiaan 7 ja aloittavia koulutusohjelmia 20 aikuiskoulutuspaikkojen kiintiö saatiin lukien korotettua 40:stä 60:een, jolloin voitiin lisätä erityisesti lähihoitajien aikuiskoulutusta ammatillisen koulutuksen suosio nuorten keskuudessa selvästi lisääntyi kokonaisopiskelijamäärän kasvaessa 2,5 %:lla tilikauden tulokseksi v oli ,06 euroa (v vastaavasti ,23 euroa). Tulos ja tunnusluvut ovat FAI:n toiminta-ajan parhaimpia opetushallituksen tekemässä ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusvertailussa Forssan ammatti-instituutti saavutti keskimääräistä paremman tuloksellisuuden. Tulosindeksiluvun 1034 perusteella saatiin tuloksellisuusrahaa euroa vuodelle 2008 ( euroa v. 2006) tilikauden aikana toteutettiin kiireellisinä investointihankkeina C-rakennuksen pohjakerroksen lattian alla olevien valurautaviemärien, vesijohtojen ja lämpölinjojen uusiminen ja G-rakennuksen lämmönjakohuoneen LVIA-laitteiden uusiminen sekä laadittiin suunnitelmat D- ja E-hallien peruskorjaamiseksi ajanmukaisiksi tiloiksi metalliosastoa varten. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Opiskelijamäärältään pienentyneessä organisaatiossa on käyttömenojen sopeuttaminen käytettävissä oleviin resursseihin onnistunut melko hyvin vv Vuoden 2007 tilinpäätöksen toteutuminen ja tulos varmistaa sen, että ilman yksikköhintaperusteiden tarkistamistakin myös vuoden 2008 tilinpäätös tulee olemaan ylijäämäinen. Kaikki edellytykset ovat olemassa lähivuosien tasapainoisille talousarvioille, joskin seutukunnan ikäluokkien pienentyessä on pystyttävä toimimaan vähemmillä resursseilla opetuksen tason siitä kärsimättä. Toisaalta valtakunnallisilla aloituspaikkapäätöksillä v voi olla oma vaikutuksensa oppilaitoksen toimintaedellytyksiin ja tuleviin toimintatapoihin. Vuoden 2008 alusta tapahtunut yksikköhintaperusteiden merkittävä tarkistaminen on mahdollista kohdentaa ensisijaisesti tiedossa oleviin investointeihin. Kuntayhtymällä on nyt taseessa n euroa investointivarauksiin (E-hallin peruskorjaukseen n euroa ja Saksankatu 46:n kiinteistön lunastamiseen euroa). Sen lisäksi on ylijäämää n euroa, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien mahdollisesti alijäämäisiä tilinpäätöksiä silloin, kun opiskelijamäärissä ja niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu muutoksia.

7 2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut: e e Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 1 Toimintakulut Toimintakate Korkotuotot Korkokulut 0 0 Muut rahoitustulot/menot Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot/kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys +) Varausten lisäys (-), vähennys (+) Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot % toimintakuluista 112,83 % 113,82 % Vuosikate % poistoista 191,71 % 184,64 % Vuosikate % toimintatuotoista 10,81 % 10,85 % Tunnusluvut eivät oleellisesti poikkea vuoden 2006 tunnusluvuista ja ovat FAI:n toimintaajan parhaimpia. On huomattava, että kuntayhtymän jäsenkunnilta ei Forssan ammatti-instituutin toiminta-aikana vv ole peritty mitään rahoitusosuuksia toiminta-, investointi- tai rahoitusmenoihin rahoitusmenoissa näkyy, että jäsenkunnille on lukien alettu maksaa peruspääomakorkona (2,0 %) yhteensä ,27 euroa/vuosi. Se pienentää tunnuslukuvertailussa vuosikatetta (vastaavanlaista menoerää ei tiettävästi ole kuin kahdella muulla ammatillisen koulutuksen kuntayhtymällä, joista toisen investointimenoja rahoittavat jäsenkunnat) vuosien 2006 ja 2007 tulokseen vaikutti oleellisesti se, että valtionosuusrahoitusta uudistettiin : perustamishankekohtaiset valtionavustukset sisällytettiin yksikköhintarahoitukseen samalla kun osa yksikköhintarahoituksesta annetaan oppilaitokselle tuloksellisuuden perusteella (FAI sai tuloksellisuusrahana euroa v. 2007).

8 8 2.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut: e e Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 51 0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos 18 8 Pitkäaikaisten saamisten muutos 2 2 Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat , e Kassavarat 1.1., e Tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % 223,46 % 248,22 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 223,46 % 248,22 % Kassan riittävyys, pv 0 11 Annettujen ohjeiden mukaisesti FAI:n konsernitilin saldo siirrettiin rahat ja pankkitilisaamisista lyhytaikaisiin saamisiin (lainasaamisiin julkisyhteisöiltä). FAI:n pankkitili kuuluu Forssa-konsernin konsernitilikokonaisuuteen, jossa Forssan kaupunki on emoyhteisö ja päätilin haltija. Ilman kyseistä kirjanpidollista siirtoa kassan riittävyydeksi olisi muodostunut 91 pv (v vastaavasti 64 pv). 3 Rahoitusasema ja sen muutokset

9 9 Tase ja sen tunnusluvut: VASTAAVAA VASTATTAVAA e e e e PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Tietoliikenneohjelmistot Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaik. menot Muut omat rahastot Ed. tilikausien ylijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden ylijäämä Maa - ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet POISTOERO JA VAPAA- Koneet ja kalusto EHTOISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesken- Poistoero eräiset hankinnat 0 0 Vapaaehtoiset varaukset VAIHTUVAT VASTAAVAT PAKOLLISET VARAUKSET Vaihto-omaisuus Muut pakolliset varaukset 52 Aineet ja tarvikkeet Muu vaihto-omaisuus TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojenpääomat 6 6 Saamiset Pitkäaik. myyntisaamiset 0 2 Lyhytaik. myyntisaamiset Lyhytaik. lainasaamiset VIERAS PÄÄOMA Muut lyhytaik. saamiset Lyhytaikainen Siirtosaamiset Ostovelat Muut velat Rahoitusarvopaperit Siirtovelat Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset Taseen tunnusluvut: Omavaraisuus-% 87,41 % 88,49 % Omaan pääomaan sidotut erät, %-osuus taseesta 47,28 % 50,47 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 12,47 % 11,57 % Taseesta saatavat tunnusluvut antavat hyvän kuvan kuntayhtymän rahoitusrakenteesta. Kuntayhtymän tunnuslukuja ei kuitenkaan voida suoraan verrata kuntien tunnuslukuihin ja kuntayhtymienkin kesken ne vaihtelevat toimialasta riippuen huomattavasti. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntataloudessa keskimäärin 30 %. Kuntayhtymän taseen tunnusluvut ovat olleet varsin hyvät. Toisaalta kuntayhtymällä ei ole ollut vuoden 1999 jälkeen talousarviolainoja huolimatta varsin mittavista investoinneista. vv

10 10 4 Kokonaistulot ja menot Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot v. 2007: TULOT e % MENOT e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatulot ,71 Toimintakulut ,8 Korkotuotot 94 0,91 Valmistus omaan käyttöön 0 0,0 Muut rahoitustuotot 5 0,04 Korkokulut 0 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Muut rahoituskulut 155 1,6 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset kulut 51 0,5 - käyttöomaisuuden myyntivoitot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät - pakollisten varausten muutos 0 0,0 - käyttöomaisuuden myyntitappiot 0 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Käyttöomaisuusinvestoinnit 486 5,1 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0,00 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 137 1,34 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. 5 Konsernitase Kuntayhtymän jäsenkunnille on toimitettu kuntayhtymän tilinpäätöstiedot vuodelta 2007 jäsenkuntien konsernitaseita varten. 6 Keskeiset liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot esitetään erillisenä liitteenä.

11 11 7 Yhtymähallituksen ehdotus tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntayhtymän tilikauden tulokseksi muodostui ,06 euroa. Saksankatu 46:n kiinteistön hallintaa koskevan sopimuksen 4. kohdan mukaan kuntayhtymällä on oikeus lunastaa Forssan kaupungilta mennessä Saksankatu 46:n tontti ja rakennukset ,13 eurolla. Yhtymähallitus esittää yhtymävaltuustolle, että tuloksesta kirjataan ,00 euroa investointivaraukseksi Saksankatu 46:n kiinteistön lunastamiseksi Forssan kaupungilta. Edellisen vuoden tuloksesta kirjattiin samaan tarkoitukseen euroa. Em. investointivarauksen ja varausten purkamisen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu ,84 euroa, joka esitetään kirjattavaksi tilikauden ylijäämätilille. 8 Talousarvion toteutuminen Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus: FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI ON MONIALAINEN, KEHITTYVÄ JA TYÖ- ELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVA OPPILAITOS, JOKA TUKEE OPISKELIJOIDEN YKSILÖLLISTÄ KASVUA AMMATTIIN. Visio 2015: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu- ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista FAI:n arvot: 1) asiakaslähtöisyys 2) yksilöllisyys 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu 5) yhteistyö

12 Tavoitteiden toteutuminen Määrälliset tavoitteet Vuoden 2007 määrällisiksi sitoviksi tavoitteiksi tulosaluekohtaisesti asetetut opetusryhmien keskikoot ja niiden toteutuminen: TA TA-muutos Toteutunut Saksankatu ,0 16,0 15,6 Saksankatu 46 19,0 19,0 19,0 Tammelan toimipiste 14,0 14,0 14,2 Liesjärven toimipiste 11,0 11,0 10,4 Sitova tavoite edellytti, että tulosaluekohtaisesti asetettua opetusryhmien keskikokotavoitetta ei saa alittaa. Se ohjaa opetustuntikehysten laadintaa ja seurantaa paremmin kuin muiden aiemmin sitovina käytetyt opiskelija- tai opetustuntimäärätavoitteet. Talousarvion opiskelijamäärätavoitteena toisella asteella 870 opiskelijaa: TA-tavoite TA-muutos Opiskelijoita keskim. Saksankatu ,0 443,8 Saksankatu ,0 332,5 Tammelan toimipiste 88 87,0 89,4 Liesjärven toimipiste 40 31,0 31,2 Yhteensä v ,0 896,2 Toteutuminen koulutusaloittain: Opiskelijoita keskim. Tekniikka ja liikenne 340,8 joista FAK:n aikuiskoulutuksessa 9,0 ja ava-koulutuksessa 9,8 opiskelijaa Ravitsemis- ja talousala 89,2 joista luontomatkailukoulutuksessa 3,3 Luonnontieteet (datanomit) 56,2 Yhteiskuntatieteet (liiketalous) 133,8 Sosiaali- ja terveysala 110,4 joista kosmetologikoulutuksessa 17,1 Kulttuuriala 138,6 joista viestintäalalla 49,2 Luonnonvara-ala 27,9 Yhteensä v ,9 FAI:n kokonaisopiskelijamäärä v oli keskimäärin 896,9 opiskelijaa ja tavoitteen saavuttamisaste 103,1 %.

13 Opetusministeriön hyväksymä FAI:n toisen asteen enimmäisopiskelijamäärä on 930, joten toisella asteella käyttöaste oli 96,4 % (94,1 % v. 2006). Opiskelijamäärä oli 943 opiskelijaa (vuotta aiemmin tasan 900). 13 OPISKELIJOIDEN JAKAUTUMINEN KOTIKUNNITTAIN Urjala 5 % Ypäjä 3 % Muut kunnat 13 % Forssa 43 % Tammela 14 % Somero 5 % Jokioinen 13 % Humppila 4 % Vuoden 2007 aikana forssalaisten ja tammelalaisten opiskelijoiden määrä kasvoi n. 10 %:lla, kun taas jäsenkuntien ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä pysyi miltei ennallaan. Opetusministeriön hyväksymässä FAI:n toisen asteen enimmäisopiskelijamäärässä on aikuiskoulutuspaikkoja ollut 20. Opetusministeriö hyväksyi ko. paikkamäärän korottamisen 20:stä 40:een enimmäisopiskelijamäärän rajoissa lukien ja 40:sta 60:een lukien. Aikuiskoulutuspaikat on käytetty ensisijaisesti lähihoitajakoulutukseen. Asuntolamajoituksessa olevat opiskelijat: Forssan toimipisteen asuntola Tammelan toimipisteen asuntola 7 9 Liesjärven toimipisteen asuntola Yhteensä Tammelan toimipisteen asuntolatilat luovutettiin takaisin Tammelan kunnan hallintaan lukien johtuen tilojen suhteellisen vähäisestä käyttöasteesta. Valmistuneet opiskelijat (toiselta asteelta): v v v Forssan toimipiste Tammelan toimipiste Liesjärven toimipiste Yhteensä

14 14 Opetustuntimäärätavoitteen toteutuminen: Toteutuminen tulosalueittain v. 2007: TA Toteutunut Saksankatu Saksankatu Tammelan toimipiste Liesjärven toimipiste Kaikki yhteensä Toteutuminen koulutusaloittain vv : Tekniikka ja liikenne Ravitsemis- ja talousala Luonnontieteet (datanomit) Yhteiskuntatieteet (liiketalous) Sosiaali- ja terveysala Kulttuuriala Luonnonvara-ala Kaikki yhteensä Lähiopetustuntien määrä oli aiempina vuosina sitovana tavoitteena nimenomaan opetuksen palkkamenojen pysyttämiseksi talousarvioraameissa, mutta jo vuodesta 2004 alkaen on parempana tavoitteena pidetty opetusryhmien keskikokoa. Oppisopimuskoulutuksen määrälliseksi tavoitteeksi asetettiin 140 oppisopimusta ammatillisessa peruskoulutuksessa ja 140 opiskelijaa lisäkoulutuksessa Lisäkoulutuksen tavoite tarkistettiin 160:ksi. Oppisopimuskoulutuksen ammatillisessa peruskoulutuksessa oli v keskimäärin 136,0 oppisopimusta ja lisäkoulutuksessa vastaavasti 174,5. Alkuperäinen tavoite ylittyi n. 10 %:lla, mutta toiminnan volyymi oli vain 91 % vuoden 2006 vastaavasta. Oppisopimusten määrän kehitys: Ammatillinen peruskoulutus Tutkintotavoitteinen lisäkoulutus Muu lisäkoulutus Kaikki yhteensä Oppisopimuskoulutuskulujen jakautuminen: Koulutustarkastus 9,59 % 11,67 % Koulutuspalvelujen osto 67,58 % 63,85 % Koulutuskorvaukset työnantajille 17,77 % 20,27 % Opintososiaaliset edut 5,06 % 4,21 % Kaikki yhteensä 100,00 % 100,00 %

15 Pyritään elinkeinoelämän tarpeiden mukaiseen ja mahdollisimman monipuoliseen toisen asteen koulutusalatarjontaan Lounais-Hämeessä siten, että 50 %:lla ikäluokasta on mahdollisuus saada aloituspaikka ja että tarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella silloin kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille Syksyn 2007 aloituspaikoille oli ensisijaisia hakijoita yhteensä 387 (syksyllä 2006 vastaavasti 313): Ensisijaisesti pyrkineitä 2007 Hyväksyttyjä opisk Aloituspaikkoja 2007 Tekniikka ja liikenne, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Tekniikka ja liikenne, kone-, metallit - ja energiatekn Tekniikka ja liikenne, talotekniikka, LVI 0 Tekniikka ja liikenne, puuala 0 Tekniikka ja liikenne, rakennusala Tekniikka ja liikenne, sähkö- ja automaatiotekniikka Tekniikka ja liikenne, elektroniikka Tekniikka ja liikenne, valmentava koulutus Majoitus- ravitsemis- ja talousala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, pk Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, yo Luonnontieteiden ala, tietojenkäsittely Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala (sis. yo-kosmetologit) Kulttuuri, viestintä ja informaatiotieteet Kulttuuri, käsi- ja taideteollisuus Luonnonvara- ja ympäristöala (sis. luontomatkailun) Yhteensä Aloituspaikkojen täyttöasteeksi syksyllä 2007 muodostui keskimäärin 91,3 % (syksyllä 2006 myös 91,3 %). Merkillepantavaa on rakennus- ja sähköasentajalinjojen suosion lisääntyminen. Rakennusalalle otettiin poikkeuksellisesti kaksi uutta opetusryhmää. Forssan ammatti-instituutissa oli v seitsemän koulutusalaa. Oppilaitoksessa oli aloittavia koulutusohjelmia 20 ja jatkavia 21. Perustutkintoja oli 16, tutkintonimikkeitä 19 ja suuntautumisaloja Laadulliset tavoitteet Vuoden 2007 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että oppilaitoksella on laadukas itsearviointi- ja laatujärjestelmä, joka osoittaa opetuksen hyvän laadun Oppilaitoksessa jatkettiin vuodesta 1998 aloitettua systemaattista, omaan toimintamalliin pohjautuvaan laatutyötä, joka perustuu laadittuihin menettely- ja työohjeisiin sekä systemaattiseen tiedon keräämiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Arviointi suoritetaan vuosittain laaditun auditointisuunnitelman pohjalta. Vuoden 2007 laatutoiminnasta voidaan mainita mm. seuraavaa: sisäisenä arviointina auditoitiin ravitsemuspalvelut laadittiin uudet menettelyohjeet ammattiosaamisen näytöistä ja osaamisen tunnustamisesta päivitettiin arvioinnin, työssäoppimisen, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja opiskelijaruokailun menettelyohjeet. päivitettiin opetussuunnitelman yhteinen osa.

16 pidettiin kaikille instituutin opiskelijoille opiskelijakyselyt ja henkilöstölle henkilöstökyselyt, joiden pohjalta johdettiin osasto- ja koulutusalakohtaiset kehittämissuunnitelmat laadittiin yhteiset opiskelija- ja henkilöstökyselymittarit yhteistyössä Hämeenlinnan, Riihimäen ja Valkeakosken ammatillisten oppilaitosten kanssa järjestettiin kaikille FAI:n opiskelija- ja henkilöstökyselyt, joiden pohjalta johdettiin osasto- ja koulutusalakohtaiset kehittämissuunnitelmat vertaisoppimista (benchmarkkaus) tehtiin säännöllisesti Hämeenlinnan, Riihimäen ja Valkeakosken ammatillisten oppilaitosten kanssa mm. yhteisten opiskelija-, henkilöstökyselyjen sekä tunnuslukujärjestelmän vertaisarvioinnin ja kehittämisen muodossa FAI:sta oli edustus ladittaessa valtakunnallista ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusta (opetushallituksen tammikuussa 2008 julkaisema suositus). 16 Vuoden 2007 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että 75 % valmistuvista saa heti työ- tai jatkokoulutuspaikan Opetushallituksen viimeisimmän tilaston mukaan Forssan ammatti-instituutista valmistuneista opiskelijoista oli työllistyneitä 69,0 % (vuotta aiemmassa tilastossa 63,6 %) ja korkean asteen opiskelijoita syksyllä ,1 % (vuotta aiemmassa tilastossa 17,1 %). Keväällä 2007 päättöluokkien opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan n. 85 %:lla oli työpaikka tiedossa, joskin tässä vaiheessa hankitut työpaikat ovat suurelta osin vielä kesätyöpaikkoja: Vastaajia Ei vielä työpaikkaa tiedossa Hakenut jatkokoulutukseen Aikoo yrittäjäksi lähivuosina Tekniikka ja liikenne sekä ravitsemis- ja talousala 69 7 % 12 % 7 % Ravitsemis- ja talousala % 17 % 8 % Kauppa ja hallinto % 39 % 12 % Sosiaali- ja terveysala % 29 % 0 % Kulttuuriala % 31 % 12 % Luonnonvara-ala/Liesjärvi % 30 % 20 % Yhteensä % 24 % 9 % Yrittäjäksi aikoo lähivuosina ryhtyä 18 opiskelijaa eli n. 9 % vastanneista, mutta heidän lisäkseen 92 opiskelijaa eli lähes puolet ilmoittaa aikovansa joskus ryhtyä yrittäjäksi. Vuoden 2007 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa Opetushallituksen viimeisimmässä tuloksellisuusvertailussa Forssan ammattiinstituutti saavutti tulosrahoitusindeksissä pisteluvun Vertailussa yli 1000 pisteen tulos määritellään keskimääräistä paremmaksi tuloksellisuudeksi ja las-

17 kennallisesta tuloksellisuusrahoituksesta pääsee osalliseksi pisteluvun ollessa vähintään 975. Tuloksellisuusvertailussa on painoarvoltaan erilaisia mittareita: työllistymismittari (40 %), jatko-opiskelumittari (15 %), keskeyttämismittari (15 %), läpäisymittari (13 %), opettajien kelpoisuus (11 %) ja henkilöstön kehittäminen (6 %). Forssan ammatti-instituutin osalta työllisyysmittari oli koko maan keskitasoa parempi ja vertailuarvo oli parantunut edellisestä vuodesta. Tuloksellisuusvertailussa työllisyysmittari on painoarvoltaan selvästi merkittävin ja parhaiten voidaan vertailuun vaikuttaa huolehtimalla, että järjestetty koulutus vastaa työelämän tarpeita ja että opiskelijat työllistyvät, mikä onkin ollut FAI:n keskeisimpiä tavoitteita. Vertailu osoittaa, että juuri tämän tavoitteen eteen on tehtävä vielä enemmän työtä, jos tulevina vuosina halutaan saada enemmän tuloksellisuusrahoitusta. 17 Nuorisoasteen opiskelijoille annetaan lähiopetusta 32 vvh Kaikille peruskoulupohjaisille nuorisoasteen opiskelijoille annettiin lähiopetusta vähintään 32 vvh lukuun ottamatta kaupan ja hallinnon opetusryhmiä, joille annettiin vvh. Opiskelijoista 75 % arvioi opetuksen hyväksi Kaikille opiskelijoille on keväällä 2007 tehdyn opiskeljakyselyn tulokset ovat kokonaisuutena ottaen varsin positiiviset: valtaosa (90 %) opiskelijoista katsoi päässeensä haluamalleen koulutusalalle ja 81 % valitsisi uudelleen saman koulutusalan opetusta piti asiantuntevana 87 % opiskelijoista tyytyväisiä opetukseen oli 83 %, työssäoppimiseen 90 % ja arviointiin oli 87 % opiskelijat katsoivat saavansa yksilöllistä ohjausta riittävästi (83 %) Kanta-Hämeen oppilaitosten yhteenvetovertailussa FAI:n tulokset olivat esimerkiksi Tavastian tuloksia paremmat. Forssan ammatti-instituutissa opiskelu ja oppiminen arvioitiin suhteellisen hyväksi (3,6/5). Opetuksen opiskelijat arvioivat melko hyväksi (3,4/5). Työssäoppiminen alan yrityksissä onnistui varsin hyvin, mitä kuvaa opiskelija-arvio 4,0/5. Valmistuneista 3 % suorittaa myös ylioppilastutkinnon Valmistuneista opiskelijoista 4 eli 1,6 % suoritti FAI:ssa oloaikanaan kaksoistutkinnon (v vastaavasti 5 opiskelijaa eli 2,2 %). Kaksoistutkintoa opiskelevien määrän kehitys: Forssan yhteislyseolta ostettiin yht opetustuntia eurolla v (järjestettyjä kursseja oli 21,5). On huomattava, että suurin osa kaksoistutkintoa opiskelevista suorittaa yo-tutkinnon vasta FAI:sta valmistumisensa jälkeen.

18 18 Kokonaiskeskeyttäminen enintään 10 % ja negatiivinen keskeyttäminen enintään 5 % Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammattiinstituutissa negatiivisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden osuus oli 4,7 % (4,4 %). Tässä tuloksellisuusvertailussa olivat mukana myös oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. Opiskelijoiden keskeyttäminen v (ei sisällä oppisopimusopiskelijoita eikä FAK-aikuisopiskelijoita): Koulutusala Mennyt töihin Vaihtanut oppilai-tosta Varusmiespalvelu tai raskaus Muu syy (ns. negatii-vinen keskeytys) Yhteensä Keskeyttämis-% v Muun syyn perusteella keskeyttämis-% Tekniikka ja liikenne ,6 % 1,5 % Ravitsemis- ja talousala ,0 % 1,2 % Luonnontieteet (datanomit) ,7 % 1,8 % Yhteiskuntatieteet (liiketalous) ,2 % 5,2 % Sosiaali- ja terveysala ,9 % 0,0 % Kulttuuriala ,5 % 3,6 % Luonnonvara-ala ,8 % 6,4 % Yhteensä ,7 % 2,4 % mat. Opiskelijoiden kokonaiskeskeyttäminen kasvoi 8,8 %:sta 9,7 %:iin vv ja tuloksellisuusvertailussa käytetty ns. negatiivinen keskeyttäminen vastaavasti 1,9 %:sta 2,4 %:iin. Merkillepantavaa oli, että töihin menon takia keskeyttäneiden määrä kaksinkertaistui kasvaen 19:stä 41:een. Ns. negatiivinen keskeyttäminen vv on kuitenkin puolittunut aiempiin vuosiin verrattuna. Läpäisyaste vähintään 60 % Oppilaitokseen läpäisyasteen suuruuteen liittyy osaksi se, miten paljon ja millaisia suuntautumisalavaihtoehtoja oppilaitoksessa on. FAI:n mahdollisuudet tässä suhteessa ovat rajalliset, joten läpäisyastetavoitteeksi on asetettu 60 %, joka on hieman valtakunnallista keskitasoa parempi. Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan FAI:n läpäisyaste oli edelleen Kanta-Hämeen ammatillisten oppilaitosten parhaita eli 60,6 % (60,4 % v. 2006). Henkilöstöstä 75 %:lla on hyvä työmotivaatio Marraskuussa 2007 tehdyn henkilöstökyselyn perusteella voidaan päätellä, että ainakin 3/4:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio. Henkilöstön hyvää työmotivaatiota tukee myös opetushallituksen järjestämän ammatillisten oppilaitosten valtakunnallisen laatupalkintokilpailun voitto v

19 19 Henkilöstölle v järjestetyn henkilöstökyselyn tulokset (vastaajia 83): Pitääkö väite paikkaansa? Olen tyytyväinen esimiestyöhön ja työn organisointiin 5 % 12 % 31 % 34 % 18 % Olen tyytyväinen organisaatiomme toimivuuteen 2 % 17 % 33 % 37 % 11 % Voin vaikuttaa toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen 1 % 12 % 16 % 45 % 27 % Olen tyytyväinen työn sisältöön 0 % 4 % 18 % 51 % 28 % Olen tyytyväinen työkykyyni ja voimavaroihini 0 % 4 % 20 % 54 % 23 % Olen tyytyväinen työolosuhteisiin 4 % 11 % 28 % 45 % 13 % Olen motivoitunut ja tyytyväinen kehittymismahdollisuuksista 2 % 9 % 17 % 48 % 24 % Ei lainkaan Osin Melko hyvin Hyvin Erittäin hyvin Opettajista 80 %:lla on muodollinen kelpoisuus Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan FAI:n opettajista tasan 80,0 %:lla oli muodollinen kelpoisuus Vastaava luku vuotta aiemmin oli 82,7 %. Molemmat luvut ovat tuloksellisuusvertailun perusteella valtakunnallista keskiarvolukua paremmat. Muodollisen kelpoisuutta vailla olevia on erityisesti sosiaali- ja terveysalan palvelutoiminnassa sekä auto- ja kuljetusalalla. Toisaalta v irtisanoutui 4 muodollisesti pätevää opettajaa, mutta vain yhteen virkaan onnistuttiin rekrytoimaan muodollisesti pätevä opettaja. Vuoden 2007 aikana kiinnitettiin opettajarekrytoinnissa aiempaa enemmän huomiota ammatilliseen osaamiseen muodollisen kelpoisuuden sijaan. 4 opettajaa (1/15) suorittaa vuosittain 15 ov:n laajuisen työelämädiplomin Työelämädiplomi käsittää 4 ov:n työelämäjakson, 3 ov:n alakohtaisen työelämäosaamisen, 4 ov:n työssäoppimisen kehittämisen ja 4 ov:n näytöt ammatillisessa koulutuksessa. Vuoden 2007 aikana 2 opettajaa suoritti työelämädiplomin edellyttämät opinnot, mutta saivat todistuksen vasta vuoden 2008 puolella. Ammatillisten aineiden opettajista n. 15 %:lla on nyt ko. diplomi. Opettajilla on työelämätyöskentelyä 100 työpäivää vuodessa Vuoden 2007 aikana 12 opettajaa saattoi osallistua työssäoppimisen työelämäjaksoille käsittäen yhteensä 200 työpäivää eli n. 10 kk. Työssäoppimista koskevaan ESR-projektiin (OPEPLUS II) on vv osallistunut yhteensä 25 ammatillisten aineiden opettajaa Forssan ammatti-instituutista. Aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa Oppilaitoksen opiskelijat suorittivat työssäoppimisen opintoviikkoja vuoden 2006 aikana yhteensä eli n. 17,3 % kaikista suoritetuista opintoviikoista. Ammatil-

20 listen aineiden opettajat käyttivät tuntia opiskelijoiden työssäoppimisen ohjaukseen. Lisäksi opetuksen kehittämiseen varattua määrärahaa käytettiin työssäoppimisen koordinointiin ja työpaikkaohjaajien koulutukseen. Kaikille opiskelijoille pystyttiin oppilaitoksen puolesta järjestämään työharjoittelutai työssäoppimispaikka Lounais-Hämeestä tai oppilaan kotipaikkakunnalta v Työssäoppimispaikat antavat kerran vuodessa kirjallisen palautteen FAI:n toiminnasta ja tekevät jokaisella koulutusalalla yhteistyötä ops-työn ja rekrytoinnin suhteen. Jokaisella koulutusalalla toimii aktiivisesti oma ammattiosaamisen kehittämisryhmänsä, jonka jäsenet edustavat työelämää, opiskelijoita ja opettajia. Oppilaitosyhteistyössä korostui v. 2007: säännöllinen yhteistyö peruskoulujen opinto-ohjaajien kanssa ja siihen liittyvät peruskoulujen 9-luokkalaisten tutustumisjaksot FAI:n yo-koulutuksen järjestäminen Forssan Yhteislyseon kansa ESR-hankkeet yhdessä Kanta-Hämeen ammatillisten oppilaitosten kanssa ns. Noste-koulutushankkeen sekä kone- ja metallialan aikuiskoulutuksen yhteistyö Forssan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen kanssa II vuosikurssin elektroniikka-asentajien ja HAMK:n elektroniikka-alan tutkimusja koulutustehtaan (Eleforss) yhteistyö. 20 Työssäoppimispaikoista 75 %:lla on FAI:n kouluttama työnopastaja Forssan ammatti-instituutilla on n. 450 työssäoppimispaikkaa, joista yli 75 %:ssa on FAI:n kouluttama työnopastaja, joista n. 140:llä oli FAI:n järjestämä 2 ov:n työpaikkaohjaajakoulutus. Useammalla koulutusalalla em. prosentti on jo 100. Ongelmallisimpia ovat kulttuurialan ja luonnonvara-alan maantieteellisesti etäällä ja hajallaan olevat pienehköt työpaikat. Nuorten näyttöjen käyttöönotto Nuorten näytöt on otettu käyttöön vv Vuoden 2005 lopussa asetettu ammattiosaamisen toimielin (ammattiosaamisen toimikunta) hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa, päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista ja käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Tavoitteena oli nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja erityisopetuksen lisääminen Syrjäytymisen ehkäiseminen oli edelleen vuonna 2007 oppilaitoksen painopistealueena. Keinoina käytettiin tiivistä yhteistyötä peruskoulujen kanssa, lähtötasotestejä, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia (=HOJKS), varhaisen puuttumisen mallia, oppilashuoltotyötä sekä kuraattoritoiminnan lisäämistä. Eri koulutusalojen opettajista muodostettu ryhmä pyrki kehittämään ja koordinoimaan erityisopetusta kehittämällä koulutusaloja varten erityisopetukseen yhdenmukaiset toimintamallit.