TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2009

Transkriptio

1 1 Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Johtavan rehtorin katsaus Tavoitteiden toteutuminen Yhtymävaltuuston toimintavuodelle 2009 hyväksymät taloudelliset tavoitteet saavutettiin oleellisilta osin siten, että vuoden 2009 tilikauden tulokseksi muodostui ,04 euroa. Tulos on hyvällä tasolla ja siihen vaikutti osaltaan valtionosuusrahoitusperusteiden uudistus lukien, jolloin perustamishankekohtaiset valtionavustukset sisällytettiin yksikköhintarahoitukseen samalla kun osa yksikköhintarahoituksesta alettiin antaa oppilaitokselle tuloksellisuuden perusteella. Osaltaan yksikköhintatuottojen kasvuun vaikutti toisen asteen ammatillisen koulutuksen suosion lisääntymisen myötä merkittävä opiskelijamäärän kasvu v Kokonaisuutena ottaen myös määrälliset ja laadulliset (=toiminnalliset) tavoitteet saavutettiin melko hyvin. Keskeisimmät tavoitteet olivat oppimisen laatu ja opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin. Laatutyö Forssan ammatti-instituutissa nähdään oppilaitoksen kehittäminen ja laatutyö tärkeänä. Laatutyötä on tehty pitkäjänteisesti ja systemaattisesti vuodesta 1998 lähtien. Keväällä 2008 suoritetun Euroopan laatupalkinnon (EFQM) viitekehyksen mukaisen laajan itsearvioinnin tulosten yhteenvedot ja levitys tulosyksiköihin tehtiin kevään 2009 aikana. Itsearviointi toimii pohjana ammatillisen koulutuksen laatupalkintohakemukselle Laatupalkintokilpailuun liittyvä OPH:n ulkoinen arviointipalaute on tärkeä oppilaitoksen johtamisen ja kehittämisen väline vertaisarvioinnin lisäksi. Yhteistyö yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa mahdollistaa toimintamme vertaisarvioinnin ja edelleen kehittämisen. Tavoitteena on, että jokainen henkilöstöön kuuluva sitoutuu omalta osaltaan laadukkaan työn tekemiseen. Laadukas opetus ja tukipalvelut ovat jokapäiväisen työn tekemistä mahdollisimman hyvin yhdessä sovittujen menettely- ja toimintaohjeistojen mukaisesti. Vuonna 2008 hyväksyttiin strategia jaetusta pedagogisesta johtajuudesta, jonka täytäntöönpano jatkui vuonna Vuonna 2009 jatkettiin myös yksityiskohtaisen henkilöstösuunnitelman tekemistä, mm. uudistettu henkilöstön perehdytysohjelma valmistui. Kaikki osastot kattava riskien arviointi toteutettiin syksyllä Vertaisarviointi Hämeenlinnan, Riihimäen ja Valkeakosken ammatillisten oppilaitosten kanssa toteutui suunnitellun mukaisesti. Yhteisesti laaditut opiskelijakyselyt tehtiin kaikille opiskelijoille keväällä Yhteisesti laadittu henkilöstökysely toteutetaan kolmen vuoden välein, syksyllä 2009 tarkistettiin kyselyn osa-alueet, jotta kysely voitiin toteuttaa alkuvuonna Tulosten vertailu mahdollistaa toisten oppilaitosten hyvistä käytänteistä oppimisen ja oman toiminnan kehittämisen.

2 2 Investoinnit ja rakentaminen Vuonna 2009 merkittävimpänä investointina oli Saksankatu 46 kiinteistön ostaminen hintaan euroa. Puuosastolle uusittiin purunpoistolaitteisto. D-hallin kunnostus jatkuu vuosina Saksankatu 25 asuntolan kellarikerroksen muutostyöt saatiin päätökseen ja solujen remontointi alkaa vuonna Viestinnän äänistudiota rakennettiin syksyllä 2009 ja rakennustyö jatkuu vielä vuoden 2010 puolelle. Muita rakentamiseen liittyviä investointeja oli Honkapirtin kehittäminen, joka jatkuu vuosina Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kuntayhtymäosuudet Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän jäsenkunnat ja niiden omistamat osuudet ja osuus peruspääomasta : Forssa ,50 e Humppila ,20 e Jokioinen ,85 e Somero ,20 e Tammela ,30 e Urjala ,20 e Ypäjä ,15 e ,40 e Yhden osuuden arvo on ,35 euroa. Jäsenkunnat ovat viimeksi v hyväksyneet tarkistukset perussopimukseen. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä suorittaa peruspääoman kuntayhtymäosuuksille vähintään 2,0 %:n suuruisen koron (93 269,28 e/vuosi) lukien. JÄSENKUNTIEN OSUUS PERUSPÄÄOMASTA Tammela 9 % Urjala 6 % Ypäjä 4 % Forssa 44 % Somero 16 % Jokioinen 15 % Humppila 6 %

3 3 Yhtymävaltuusto Pj Harri Kaunisto (Tammela) I vpj Tarja Rajahalme-Tahvanainen (Forssa) II vpj Kati Fonsell -Laurila (Somero) Yhtymävaltuuston kokoonpano: Forssa: Jouni Mäkelä (sdp), Tarja Rajahalme-Tahvanainen (sdp), Tarja Rajala (kesk), Risto Aaltonen (vas) sekä Aarre Lehtimäki (kok) Humppila: Jukka Rouhiainen (kesk) ja Tiina Jokinen (sdp) Jokioinen: Samuli Klemelä (kok), Pauli Marttila (kesk), Jukka Perälä (sdp) ja Veijo Virtanen (vas) Somero: Arto Koivu (kesk), Riitta Ryhtä (kesk), Kati Fonsell -Laurila (kok) ja Tapani Pesonen (sdp) Tammela: Harri Kaunisto (kesk) ja Markus Nuutinen (kok) Urjala: Ypäjä: Maija-Leena Kraft (kesk) ja Kari Simola (sdp) Auli Hossi (kesk) ja Sari Airo (kok). Yhtymähallitus Pj Eino Järvinen Vpj Marjut Kallioinen Kokoonpano: Forssa: Eino Järvinen (sdp), Marjut Kallioinen (kesk), Ossi Stenholm (kok) ja Jaakko Mäki (vas) Humppila: Jukka Rouhiainen (kesk) Jokioinen: Jukka Perälä (sdp) Somero: Riitta Ryhtä (kesk) ja Essi Torkkomäki (kok) Tammela: Raili Saarenmaa (sdp) Urjala: Simo Vehmas (kesk) Ypäjä: Pirjo-Riitta Palonen (sdp) Yhtymävaltuuston ja -hallituksen sihteerinä toimii johtava rehtori. Tarkastuslautakunta Pj Pauli Marttila Vpj Tiina Jokinen Kokoonpano: Forssa: Jaakko Hulmi (kok) Humppila: Tiina Jokinen (sdp) Jokioinen: Pauli Marttila (kesk) Ypäjä: Helena Kujansuu (kesk) Varainhoitovuosina toimii tilintarkastusyhteisönä Oy Audiator Ab ja vastuullisena tilintarkastajana JHTT Jorma Kesä.

4 4 Forssan ammatti-instituutti Kuntayhtymä ylläpitää Forssan ammatti-instituuttia, jonka tulosalueet ja johtajat v olivat seuraavat: yleishallinto johtava rehtori Tuula Koivula tekniikka ja liikenne, ravitsemis- ja tal.ala, ava koulutusalajohtaja Arto Mäki-Kerttula kauppa ja hall., sosiaali- ja terv.ala, kultt.ala koulutusalajohtaja Pekka Santakivi Liesjärven toimipiste johtava rehtori Tuula Koivula opetuksen kehittäminen johtava rehtori Tuula Koivula oppisopimuskoulutus koulutustarkastaja Vesa Talikka tukipalvelut talouspäällikkö Emmi Ranta Johtava rehtori toimii muiden tulosalueiden johtajien esimiehenä. Toimintojen yhteensovittamiseksi ja kehittämiseksi johtava rehtori muodostaa tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa johtoryhmän. Pääasiallisesti johtoryhmään ovat kuuluneet johtava rehtori, koulutusalajohtajat, koulutustarkastaja ja talouspäällikkö. Tulosalueiden johtajilla oli laskujen hyväksymisoikeus v Forssan ammatti-instituutin organisaatio: Johtava rehtori on oman virkansa ohella toiminut Liesjärven toimipisteen koulutusalajohtajana alkaen.

5 5 Palkatun henkilöstön määrän kehitys toimipisteittäin vv (31.12.): Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Yhteensä FORSSAN TOIMIPISTE Johtava rehtori Koulutusalajohtaja Opinto-ohjaaja Päätoimiset opettajat Koulutustarkastaja Talouspäällikkö Tukipalveluhenkilöstö 29,8 34, ,8 34,5 TAMMELAN TOIMIPISTE 83, ,8 108 Koulutusalajohtaja Päätoimiset opettajat Tukipalveluhenkilöstö LIESJÄRVEN TOIMIPISTE Päätoimiset opettajat Tukipalveluhenkilöstö 2,2 3, ,2 3,5 6,2 8, ,2 8,5 Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä aleni kahdella henkilöllä vuodesta Em. henkilöstömääriin sisältyy päätoiminen henkilöstö (joista osa-aikaeläkkeellä 18 ja osa-aikaisia 1). Vakinaisen henkilöstön (96) osuus kokonaishenkilöstömäärästä oli 78,7 %. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 50v. 11 kk. Alle 40-vuotiaiden osuus oli vain n. 17,5 % (17) vakinaisesta henkilöstöstä. Osa-aikaeläkkeelle v siirtyi 4 työntekijää ja kokonaan eläkkeelle 6 työntekijää. Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammatti-instituutti käytti henkilöstön kehittämiseen 3,3 % ( 4,1 % v. 2008) henkilöstömenoistaan. Valtakunnallisessa oppilaitosvertailussa luku oli keskimääräistä korkeampi. Henkilöstön motivaatiokysely on tehty vuosittain 1999 alkaen. Ensimmäisen kerran henkilöstökysely toteutettiin yhdessä Hämeenlinnan, Riihimäen ja Valkeakosken ammatillisten oppilaitosten kanssa v Yhteisesti laadittujen henkilöstökyselyjen avulla saadaan vertailukelpoista tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi oman toiminnan kehittämisessä. Henkilöstöraportti vuodelta 2009 on laadittu erikseen.

6 6 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuonna 2009 Suomen taloustilanteessa näkyi merkittävästi maailmanlaajuinen finanssikriisi, joka veti viennin alas. Bruttokansantuote pieneni vuonna 2009 merkittävästi, joka johti talouden taantumaan. Valtakunnallinen työttömyystilanne on heikentynyt ja Forssan seutu on menettänyt useita merkittäviä työllistäjiä. Forssa onkin nimetty äkilliseksi rakennemuutosalueeksi. Talousnäkymät eivät näytä valoisilta taloussuunnittelukauden aikana. 1.4 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Olennaisimmat tapahtumat syksyllä 2009 käynnistyivät uudet opetusryhmät tarjotuissa koulutusohjelmissa lukuun ottamatta metsäalan perustutkintoa, puualan perustutkintoa ja käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintoa (puuartesaani), jonne ei ollut riittävästi hakijoita. Koulutusaloja oli kaikkiaan 7 ja aloittavia koulutusohjelmia 16. järjestämislupa muuttui vuonna 2008 siten, että perustutkintoja voi toteuttaa joko opetussuunnitelmaperusteisena tai näyttötutkintoperusteisena ilman kiintiöitä koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Vuonna 2009 keskimäärin 53,4 opiskelijaa suoritti näyttötutkintoon johtavaa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. ammatillisen koulutuksen suosio nuorten keskuudessa pysyi hyvänä kokonaisopiskelijamäärän kasvaessa 2,1 %:lla. Syksyllä 2009 opiskelijamäärä kääntyi kuitenkin laskuun siten, että opiskelijoita oli 963, kun edellisvuotena vastaavana ajankohtana opiskelijamäärä oli 974. Vuonna 2010 opiskelijamäärä tuleekin laskemaan. tilikauden tulos v oli ,04 euroa (v vastaavasti ,43 euroa). Tulos on hyvällä tasolla. tulosalueet olivat Liesjärven yksikköä lukuun ottamatta voitollisia. Liesjärven yksikön tulosaluekohtainen tappio oli noin euroa ja tappio olisi ollut suurempi, mikäli oppilaiden lukumäärän perusteella kohdistetut kustannukset olisi kohdistettu todellisen toteutuman mukaan. Metsämyyntitulot ( euroa) nostivat yksikön tulosta merkittävästi. Liesjärven yksikön toiminta lakkaa opetushallituksen tekemässä ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusvertailussa Forssan ammatti-instituutti saavutti keskimääräistä paremman tuloksellisuuden. Tulosindeksiluvun 1004 perusteella saatiin tuloksellisuusrahaa euroa vuodelle 2009 ( euroa v. 2008) tilikauden aikana ostettiin Saksankatu 46 kiinteistö hintaan euroa. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2009 tilinpäätöksen toteutuminen ja tulos varmistaa sen, että suunniteltuja isoja peruskorjaushankkeita (päärakennus ja auto-osasto) voidaan alkaa toteuttaa, koska hyvä tulos mahdollistaa investointivarausten tekemisen ko. hankkeille. Saksankatu 46 oston myötä ja D- ja E-hallien peruskorjauksien takia poistojen suuruus on jo kasvanut, joka heikentää tulevina vuosina tilikauden tulosta. Investointivarausten avulla tulevien tilikausien ylijäämä saadaan kuitenkin pysymään positiivisena, mikäli ammatillisen koulutuksen rahoitus ei merkittävästi laske. Edellytykset lähivuosien tasapainoisille talousarvioille ovat olemassa, mikäli valtionosuusrahoitusta ei taantuman takia leikata. Opiskelijamäärien pienenemisen takia tilaratkaisuja mietitään Liesjärven yksikön lakkauttamisen jälkeen ( ) edelleenkin.

7 7 Vuoden 2008 alusta tapahtunut yksikköhintaperusteiden merkittävä tarkistaminen on mahdollista kohdentaa ensisijaisesti tiedossa oleviin investointeihin. Yhtymähallitus onkin päättänyt esittää yhtymävaltuustolle investointivarauksen tekemistä D-hallin, auto-osaston ja Saksankatu 27 päärakennuksen peruskorjaukseen. Sen lisäksi edellisten tilikausien ylijäämää on n euroa, joka on käytettävissä tasapainottamaan tulevien vuosien mahdollisesti alijäämäisiä tilinpäätöksiä silloin, kun opiskelijamäärissä ja niihin perustuvissa valtionosuusperusteissa tapahtuu muutoksia. 2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta Yhtymähallitus hyväksyy vuosittain Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän käyttösuunnitelmat sisältäen sisäisen valvonnan ohjeistuksen. Tämä on perustana vuosittain toteutettavalle sisäiselle valvonnalle. Lisäksi vuosittain talousarviossa ja taloussuunnitelmassa asetetaan budjettilukujen lisäksi määrälliset tavoitteet laadukkaan ja taloudellisen toiminnan toteutumiseksi ja seuraamiseksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan tilikauden aikana ja tilinpäätöksessä. Osa tavoitteista on asetettu valtuustoon nähden sitoviksi. Forssan ammatti-instituutissa on em. seurannan lisäksi laatujärjestelmä, jonka käytännön toteutumista seurataan vuosittain sisäisin auditoinnein. Lisäksi vuonna 2008 järjestettiin laaja, kaikkia toimialoja koskeva sisäinen arviointi. Sisäisen valvonnan yhtenä muotona on tarkastuslautakunnan suorittama arviointi eri toimialoista ja toiminnoista. Vuonna 2009 toteutettiin koko organisaatiota koskeva riskienkartoitus. Vuonna 2009 sisäinen valvonta on toiminut riittävän laajasti, eikä merkittäviä puutteita ole havaittu. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja eivät ole tuoneet esiin mitään seikkoja, jotka osoittaisivat merkittäviä puutteita sisäisessä valvonnassa. Hallituksen sisäiset tarkastajat ovat tarkastaneet rahavaroja ja varastoja pistokokeenomaisesti. Johtavat viranhaltijat ovat valvoneet hallituksen hyväksymien ohjeiden toteutumista. Keskitetty viranhaltijapäätösten tekeminen tulosalueiden johtajille eli yhteensä viidelle henkilölle, tuo riittävät resurssit hyvän hallintotavan toteutumiselle virallisessa päätöksenteossa ja mahdollistaa tarkemman sisäisen valvonnan. Harjoitustöiden määrärahojen käytön seurantajärjestelmää on kehitetty vuonna Oppilaitoksen taloudellinen tilanne on hyvä ja asetetut laadulliset ja taloudelliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet lukuun ottamatta Liesjärven tulosaluetta, jonka toiminta on tappiollista pienen opiskelijamäärän takia. Liesjärven yksikön toiminta päättyy ja yksikön henkilöstö on irtisanottu siltä osin, kun heitä ei ole voitu uudelleen sijoittaa Forssan ammatti-instituutin muihin toimipisteisiin. Liesjärven yksikkö tulee toimimaan myös vuonna 2010 tappiollisesti. Liesjärven yksikön aiemmasta irtisanomiskierroksesta on parhaillaan valitus korkeimmassa hallinto-oikeudessa ja sen osalta on tehty euron pakollinen varaus. Oppilaitoksessa suoritetaan kolmen vuoden välein riskienkartoitus, jossa arvioidaan potentiaalisia riskejä ja luokitellaan ne todennäköisyytensä mukaan. Riskienkartoitus tehtiin vuonna Riskienkartoitus koskee fyysisiä ja psykososiaalisia riskejä, koneiden suojalaitteiden kartoitusta sekä tietoturvariskejä. Riskienkartoituksessa esiin nousseisiin merkittäviin riskeihin on varauduttu. Helmikuussa 2010 sattui kuitenkin tapaturma, johon ei ollut varauduttu sen epätodennäköisyyden takia ja jonka riski ei ollut tullut esiin missään aiem-

8 massa kartoituksessa. Tapaturman lisäksi oppilaitoksessa ei ole toteutunut merkittäviä riskejä viime vuosien aikana lukuun ottamatta hovioikeuden tuomiota opettajan työsuhteen jatkamatta jättämisestä, joka aiheutti noin euron taloudellisen menetyksen vuonna Lisäksi parhaillaan on Liesjärven vuonna 2008 tapahtuneesta irtisanomisesta valitus korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 8 3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut: e e Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintakulut Toimintakate Korkotuotot Korkokulut -3 0 Muut rahoitustulot/menot Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta Satunnaiset tuotot/kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys +) Varausten lisäys (-), vähennys (+) Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot % toimintakuluista 122,39 % 120,23 % Vuosikate % poistoista 304,19% 315,83 % Vuosikate % toimintatuotoista 17,32 % 16,39 % Tunnusluvut ovat FAI:n toiminta-ajan parhaimpia. On huomattava, että kuntayhtymän jäsenkunnilta ei Forssan ammatti-instituutin toiminta-aikana vv ole peritty mitään rahoitusosuuksia toiminta-, investointi- tai rahoitusmenoihin rahoitusmenoissa näkyy, että jäsenkunnille on lukien alettu maksaa peruspääomakorkona (2,0 %) yhteensä ,27 euroa/vuosi. Se pienentää tunnuslukuvertailussa vuosikatetta (vastaavanlaista menoerää ei tiettävästi ole kuin kahdella muulla ammatillisen koulutuksen kuntayhtymällä, joista toisen investointimenoja rahoittavat jäsenkunnat) vuodesta 2007 alkaen tulokseen on vaikuttanut oleellisesti se, että valtionosuusrahoitusta uudistettiin : perustamishankekohtaiset valtionavustukset sisällytettiin yk-

9 sikköhintarahoitukseen samalla kun osa yksikköhintarahoituksesta annetaan oppilaitokselle tuloksellisuuden perusteella (FAI sai tuloksellisuusrahana euroa v. 2009) Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut: e e Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Pitkäaikaisten lainojen muutos 358 Oman pääoman muutokset 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 Vaihto-omaisuuden muutos 5-78 Pitkäaikaisten saamisten muutos 2 0 Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos -0-1 Kassavarat , e 7 7 Kassavarat 1.1., e Tunnusluvut: Investointien tulorahoitus, % 61,63 % 98,76 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 61,63 % 223,46 % Kassan riittävyys, pv 0 0 Annettujen ohjeiden mukaisesti FAI:n konsernitilin saldo siirrettiin rahoista ja pankkitilisaamisista lyhytaikaisiin saamisiin (lainasaamisiin julkisyhteisöiltä). FAI:n pankkitili kuuluu Forssa-konsernin konsernitilikokonaisuuteen, jossa Forssan kaupunki on emoyh-

10 teisö ja päätilin haltija. Ilman kyseistä kirjanpidollista siirtoa kassan riittävyydeksi olisi muodostunut 42 pv (v vastaavasti 66 pv) Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut: VASTAAVAA VASTATTAVAA e e e e PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Tietoliikenneohjelmistot Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaik. menot Muut omat rahastot Ed. tilikausien ylijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden ylijäämä Maa - ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet POISTOERO JA VAPAA- Koneet ja kalusto EHTOISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja kesken- Poistoero eräiset hankinnat Vapaaehtoiset varaukset VAIHTUVAT VASTAAVAT PAKOLLISET VARAUKSET Vaihto-omaisuus Muut pakolliset varaukset Aineet ja tarvikkeet Muu vaihto-omaisuus TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojenpääomat 6 6 Saamiset Pitkäaik. myyntisaamiset 0 0 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaik. myyntisaamiset Pitkäaikainen Lyhytaik. lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä 358 Muut lyhytaik. saamiset Lyhytaikainen Siirtosaamiset Saadut ennakot Ostovelat Rahoitusarvopaperit Muut velat Osakkeet ja osuudet 6 6 Siirtovelat Rahat ja pankkisaamiset Taseen tunnusluvut: Omavaraisuus-% 87,06 % 89,06 % Omaan pääomaan sidotut erät, %-osuus taseesta 37,14 % 42,34 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 14,06 % 11,30 % Taseesta saatavat tunnusluvut antavat hyvän kuvan kuntayhtymän rahoitusrakenteesta. Kuntayhtymän tunnuslukuja ei kuitenkaan voida suoraan verrata kuntien tunnuslukuihin ja kuntayhtymienkin kesken ne vaihtelevat toimialasta riippuen huomattavasti. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntataloudessa keskimäärin 30 %.

11 Kuntayhtymän taseen tunnusluvut ovat olleet varsin hyvät. Toisaalta kuntayhtymällä ei ole ollut vuosina talousarviolainoja huolimatta varsin mittavista investoinneista. Vuonna 2009 pitkäaikaista lainaa oli kuitenkin euroa , johtuen Saksankatu 46 kiinteistön ostosta Kokonaistulot ja menot Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot v. 2009: TULOT e % MENOT e % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatulot ,6 Toimintakulut ,9 Korkotuotot 19 0,2 Valmistus omaan käyttöön 0 0,0 Muut rahoitustuotot 1 0,0 Korkokulut 4 0,0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Muut rahoituskulut 126 1,4 Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset kulut 125 0,0 - käyttöomaisuuden myyntivoitot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät - pakollisten varausten muutos ,4 - käyttöomaisuuden myyntitappiot 0 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Käyttöomaisuusinvestoinnit ,3 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0,00 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 358 3,1 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 15 0,1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. 6 Konsernitiedot Kuntayhtymän jäsenkunnille on toimitettu kuntayhtymän tilinpäätöstiedot vuodelta 2009 jäsenkuntien konsernitilinpäätöstä varten. 7 Keskeiset liitetiedot Kuntayhtymän tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot esitetään erillisenä liitteenä.

12 12 8 Yhtymähallituksen ehdotus tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntayhtymän tilikauden tulokseksi muodostui ,04 euroa. Yhtymähallitus esittää yhtymävaltuustolle, että tuloksesta kirjataan yhteensä euroa investointivaraukseksi seuraavasti: D-hallin peruskorjaukseen euroa, autoosaston peruskorjaukseen euroa ja päärakennukseen peruskorjaukseen euroa. Em. investointivarauksen ja varausten purkamisen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostuu ,02 euroa, joka esitetään kirjattavaksi tilikauden ylijäämätilille. 9 Talousarvion toteutuminen Forssan ammatti-instituutin toiminta-ajatus: FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTTI ON MONIALAINEN, KEHITTYVÄ JA TYÖ- ELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVA OPPILAITOS, JOKA TUKEE OPISKELIJOIDEN YKSILÖLLISTÄ KASVUA AMMATTIIN. Visio 2015: 1) monialainen koulutustarjonta 2) laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä 3) haluttu opiskelu- ja työpaikka 4) osaava ja motivoitunut henkilöstö 5) aktiivinen yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa 6) opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin 7) toiminta taloudellista ja tuloksellista FAI:n arvot: 1) asiakaslähtöisyys 2) yksilöllisyys 3) oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys 4) yhteiskunnallinen vastuu 5) yhteistyö

13 Tavoitteiden toteutuminen Määrälliset tavoitteet Vuoden 2009 määrällisiksi sitoviksi tavoitteiksi tulosaluekohtaisesti asetetut opetusryhmien keskikoot ja niiden toteutuminen: TA TA-muutos Toteutunut Saksankatu ,2 Kauppa ja hall., sos.- ja terv.ala ,4 Kulttuuriala Liesjärven toimipiste Sitova tavoite edellytti, että tulosaluekohtaisesti asetettua opetusryhmien keskikokotavoitetta ei saa alittaa. Se ohjaa opetustuntikehysten laadintaa ja seurantaa paremmin kuin muiden aiemmin sitovina käytetyt opiskelija- tai opetustuntimäärätavoitteet. Talousarvion opiskelijamäärätavoitteena toisella asteella 870 opiskelijaa: TA-tavoite TA-muutos Opiskelijoita keskim. Saksankatu ,6 Saksankatu ,7 Liesjärven toimipiste ,1 Yhteensä v ,4 Toteutuminen koulutusaloittain: Opiskelijoita keskim. Tekniikka ja liikenne 385,8 joista ava-koulutuksessa 11,3 opiskelijaa Ravitsemis- ja talousala 82,4 joista luontomatkailukoulutuksessa 5,6 Luonnontieteet (datanomit) 49,0 Yhteiskuntatieteet (liiketalous) 140,4 Sosiaali- ja terveysala 147,5 joista kosmetologikoulutuksessa 16,8 Kulttuuriala 138,8 joista viestintäalalla 52,8 Luonnonvara-ala 11,5 Yhteensä v ,4

14 FAI:n kokonaisopiskelijamäärä v oli keskimäärin 955,4 opiskelijaa ja tavoitteen saavuttamisaste 102,7 %. Opetusministeriön hyväksymä FAI:n toisen asteen enimmäisopiskelijamäärä on 930, joten toisella asteella käyttöaste oli 102,7 % (100,6 % v. 2008). Opiskelijamäärä oli 963 opiskelijaa (vuotta aiemmin 974). 14 OPISKELIJOIDEN JAKAUTUMINEN KOTIKUNNITTAIN Urjala 5 % Ypäjä 2 % Muut kunnat 12 % Forssa 45 % Tammela 15 % Somero 3 % Jokioinen 12 % Humppila 3 % Vuoden 2009 tammelalaisten ja urjalalaisten opiskelijoiden määrä nousi, kun taas jäsenkuntien ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä pysyi ennallaan. Vuodesta 2009 alkaen rajoitettu paikkamäärä koskien näyttötutkintoperusteisia perustutkintoja on poistunut ja koulutuksen järjestöjä voi enimmäisopiskelijamäärän rajoissa itse päättää, kuinka paljon koulutusta järjestää opetussuunnitelmaperusteisena ja kuinka paljon näyttötutkintoperusteisena perustutkintoon johtavana koulutuksena. Asuntolamajoituksessa olevat opiskelijat: Forssan toimipisteen asuntola Liesjärven toimipisteen asuntola Yhteensä Tammelan toimipisteen asuntolatilat luovutettiin takaisin Tammelan kunnan hallintaan lukien johtuen tilojen suhteellisen vähäisestä käyttöasteesta. Valmistuneet opiskelijat (toiselta asteelta): v v v Forssan toimipiste Tammelan toimipiste Liesjärven toimipiste Yhteensä

15 15 Opetustuntimäärätavoitteen toteutuminen: Toteutuminen tulosalueittain v. 2009: TA Toteutunut Saksankatu Kauppa ja hall.+ sos.- ja terv.ala Kulttuuriala Liesjärven toimipiste Kaikki yhteensä Toteutuminen koulutusaloittain vv : Tekniikka ja liikenne Ravitsemis- ja talousala (sis.matkailu) Luonnontieteet (datanomit) Yhteiskuntatieteet (liiketalous) Sosiaali- ja terveysala Kulttuuriala Luonnonvara-ala Kaikki yhteensä Lähiopetustuntien määrä oli aiempina vuosina sitovana tavoitteena nimenomaan opetuksen palkkamenojen pysyttämiseksi talousarvioraameissa, mutta jo vuodesta 2004 alkaen on parempana tavoitteena pidetty opetusryhmien keskikokoa. Oppisopimuskoulutuksen määrälliseksi tavoitteeksi asetettiin 130 oppisopimusta ammatillisessa peruskoulutuksessa ja 190 opiskelijaa lisäkoulutuksessa Oppisopimuskoulutuksen ammatillisen peruskoulutuksen tavoite tarkistettiin 85:ksi ja lisäkoulutuksen tavoite 220:ksi. Oppisopimuskoulutuksen ammatillisessa peruskoulutuksessa oli v keskimäärin 92,5 oppisopimusta ja lisäkoulutuksessa vastaavasti 214. Korjattu tavoite ylittyi perustutkintojen osalta 8,8 %:lla ja alittui lisäkoulutuksen osalta n. 2,7 %:lla, mutta toiminnan volyymi oli 97,4 % vuoden 2008 vastaavasta. Oppisopimusten määrän kehitys: Ammatillinen peruskoulutus Tutkintotavoitteinen lisäkoulutus Muu lisäkoulutus Kaikki yhteensä Oppisopimuskoulutuskulujen jakautuminen: Koulutustarkastus 11,67 % 14,7 % 15,7 % Koulutuspalvelujen osto 63,85 % 62,4 % 62,7 % Koulutuskorvaukset työnantajille 20,27 % 16,1 % 14,4 %

16 16 Opintososiaaliset edut 4,21 % 6,8 % 7,2 % Kaikki yhteensä 100,00 % 100,0 % 100,0 % Pyritään elinkeinoelämän tarpeiden mukaiseen ja mahdollisimman monipuoliseen toisen asteen koulutusalatarjontaan Lounais-Hämeessä siten, että 50 %:lla ikäluokasta on mahdollisuus saada aloituspaikka ja että tarjontaa täydennetään oppisopimuskoulutuksella silloin kun opetusryhmää ei nuorten suuntautumisen vuoksi voida muodostaa hyvin työllistäville aloille Syksyn 2009 aloituspaikoille oli ensisijaisia hakijoita yhteensä 384 (syksyllä 2008 vastaavasti 343): Ensisijaisesti pyrkineitä 2009 Hyväksyttyjä opisk Aloituspaikkoja 2009 Tekniikka ja liikenne, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Tekniikka ja liikenne, kone-, metallit - ja energiatekn Tekniikka ja liikenne, talotekniikka, LVI Tekniikka ja liikenne, rakennusala Tekniikka ja liikenne, sähkö- ja automaatiotekniikka Tekniikka ja liikenne, valmentava koulutus Majoitus- ravitsemis- ja talousala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, pk Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala, yo Luonnontieteiden ala, tietojenkäsittely Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala (sis. yo-kosmetologit) Kulttuuri, viestintä ja informaatiotieteet Kulttuuri, käsi- ja taideteollisuus Yhteensä Aloituspaikkojen täyttöasteeksi syksyllä 2009 muodostui keskimäärin 106,9 % (syksyllä ,2 %). Forssan ammatti-instituutissa oli v seitsemän koulutusalaa. Oppilaitoksessa oli aloittavia koulutusohjelmia 16 ja jatkavia 21. Perustutkintoja oli 16, tutkintonimikkeitä 18 ja suuntautumisaloja 21. Laadulliset tavoitteet Vuoden 2009 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että oppilaitoksella on laadukas itsearviointi- ja laatujärjestelmä, joka osoittaa opetuksen hyvän laadun Oppilaitoksessamme jatkettiin vuodesta 1998 aloitettua systemaattista, omaan toimintamalliin pohjautuvaan laatutyötä, joka perustuu laadittuihin menettely- ja työohjeisiin sekä systemaattiseen tiedon keräämiseen, arviointiin ja kehittämiseen. Arviointi suoritetaan vuosittain laaditun auditointisuunnitelman pohjalta. Tavoitteena on, että jokainen henkilöstöön kuuluva sitoutuu omalta osaltaan laadukkaan työn tekemiseen. Laadukas opetus ja tukipalvelut ovat jokapäiväisen työn tekemistä mahdollisimman hyvin yhdessä sovittujen menettely- ja toimintaohjeistojen mukaisesti huomioiden pedagogisen johtajuuden velvoitteet. Yhteistyö eri sidosryh-

17 17 mien ja muiden oppilaitosten kanssa mahdollistaa opetustoimintamme sekä vertaisarvioinnin ja toiminnan edelleen kehittämisen. Keväällä 2008 suoritetun Euroopan laatupalkinnon (EFQM) viitekehyksen mukaisen laajan itsearvioinnin tulosten yhteenvedot ja levitys koulutusaloille tehtiin kevään 2009 aikana. Itsearviointi toimii pohjana ammatillisen koulutuksen laatupalkintohakemukselle Itserviointiin osallistuivat kaikki koulutusalat ja osastot tukipalvelut mukaan lukien. Kevätlukukauden 2009 suurin tehtäväkokonaisuus oli FAI:n kestävän kehityksen toimintaohjelman laadinta yhteistyössä KEKE-tiimin kanssa. Tavoitteena on laatia ohjelma ja käytänteet, jotka mahdollistavat ympäristösertifikaatin hakemisen. Syyslukukaudella 2009 vastaavasti suurin tehtäväkokonaisuus oli opetussuunnitelman yhteisen osan laadinta. Kaikki tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat uudistuvat syksyyn 2010 mennessä. Sisäisenä auditointina oli ammattiosaamisen näyttöjen menettelyohjeen ja työohjeiden auditointi maaliskuussa Ennen auditointia järjestettiin kaikille auditoijille auditointikoulutus ja sovittiin yhteisistä auditointikäytänteistä. Kehiteltiin myös tuloksellisuusmittariston (BSC) sovellusta instituuttiin. Päivitettiin opiskelijaruokailun ja arvioinnin menettelyohjeet. Uusien opetussuunnitelmien vaatimusten mukaisesti päivitettiin myös työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen menettelyohjeet ja ohjeisiin liittyvät lomakkeet. Pidettiin kaikille instituutin opiskelijoille opiskelijakysely keväällä 2009, joiden pohjalta johdettiin osasto- ja koulutusalakohtaiset kehittämissuunnitelmat Vertaisoppimista (benchmarkaus) tehtiin säännöllisesti Hämeenlinnan, Valkeakosken ja Riihimäen ammatillisten oppilaitosten kanssa mm. tuloksellisuusrahoitusvertailuna (käsiteltiin tuloksellisuusrahoituksen mittarit ja eri arviointikohteiden tulokset sekä toimenpiteet oppilaitoksittain). Yhteinen opiskelijakysely ja saatujen tulosten vertailu oli osa vertaisoppimista. Vuoden 2009 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että 75 % valmistuvista saa heti työ- tai jatkokoulutuspaikan Opetushallituksen viimeisimmän tilaston mukaan Forssan ammatti-instituutista valmistuneista opiskelijoista oli työllistyneitä 74,4 % (vuotta aiemmassa tilastossa 67,8 %) ja korkean asteen opiskelijoita syksyllä ,9 % (vuotta aiemmassa tilastossa 14,8 %). Keväällä 2009 päättöluokkien opiskelijoille tehdyn kyselyn mukaan n. 67 %:lla (82 %:lla v. 2008) oli työpaikka tiedossa, joskin tässä vaiheessa hankitut työpaikat ovat suurelta osin vielä kesätyöpaikkoja: Vastaajia Ei vielä työpaikkaa tiedossa Hakenut jatkokoulutukseen Aikoo yrittäjäksi lähivuosina Tekniikka ja liikenne 93 38% 25% 8%

18 18 Ravitsemis- ja talousala 24 38% 13% 0% Kauppa ja hallinto 54 35% 39% 9% Sosiaali- ja terveysala 36 8% 56% 0% Kulttuuriala 30 43% 40% 7% Luonnonvara-ala/Liesjärvi 5 0% 60% 0% Yhteensä % 34% 6% Yrittäjäksi aikoo lähivuosina ryhtyä 14 opiskelijaa eli n. 6 % vastanneista, mutta heidän lisäkseen 62 opiskelijaa eli neljäsosa ilmoittaa aikovansa joskus ryhtyä yrittäjäksi. Vuoden 2009 talousarviossa on sitovaksi laadulliseksi tavoitteeksi hyväksytty, että oppilaitos sijoittuu hyvin opetushallituksen vuotuisessa tuloksellisuusvertailussa Opetushallituksen viimeisimmässä tuloksellisuusvertailussa Forssan ammattiinstituutti saavutti tulosrahoitusindeksissä pisteluvun Vertailussa yli 1000 pisteen tulos määritellään keskimääräistä paremmaksi tuloksellisuudeksi ja laskennallisesta tuloksellisuusrahoituksesta pääsee osalliseksi pisteluvun ollessa vähintään 978. Tuloksellisuusvertailussa on painoarvoltaan erilaisia mittareita: työllistymismittari (40 %), jatko-opiskelumittari (15 %), keskeyttämismittari (15 %), läpäisymittari (13 %), opettajien kelpoisuus (11 %) ja henkilöstön kehittäminen (6 %). Tuloksellisuusvertailussa työllisyysmittari on painoarvoltaan selvästi merkittävin ja parhaiten voidaan vertailuun vaikuttaa huolehtimalla, että järjestetty koulutus vastaa työelämän tarpeita ja että opiskelijat työllistyvät, mikä onkin ollut FAI:n keskeisimpiä tavoitteita. Nuorisoasteen opiskelijoille annetaan lähiopetusta 32 vvh Kaikille peruskoulupohjaisille nuorisoasteen opiskelijoille annettiin lähiopetusta vähintään 32 vvh lukuun ottamatta kaupan ja hallinnon opetusryhmiä, joille annettiin opetusta vvh. Opiskelijoista 75 % arvioi opetuksen hyväksi Kaikille opiskelijoille on keväällä 2009 tehdyn opiskelijakyselyn tulokset ovat kokonaisuutena ottaen varsin positiiviset: valtaosa (89 %) opiskelijoista katsoi päässeensä haluamalleen koulutusalalle ja 82 % valitsisi uudelleen saman koulutusalan opetusta piti asiantuntevana 90 % opiskelijoista tyytyväisiä opetukseen oli 87%, työssäoppimiseen 92 % ja arviointiin oli 90 % Forssan ammatti-instituutissa opiskelu ja oppiminen arvioitiin suhteellisen hyväksi (3,6/5). Opetuksen opiskelijat arvioivat myös melko hyväksi (3,6/5). Työssäoppiminen alan yrityksissä onnistui varsin hyvin, mitä kuvaa opiskelijaarvio 4,0/5.

19 19 Valmistuneista 3 % suorittaa myös ylioppilastutkinnon Valmistuneista opiskelijoista 8 eli 3,2 % suoritti FAI:ssa oloaikanaan kaksoistutkinnon (v myös 8 opiskelijaa eli 3,7 %). Kaksoistutkintoa opiskelevien määrän kehitys: Forssan yhteislyseolta ostettiin lukiokoulutusta ,85 eurolla v On huomattava, että suurin osa kaksoistutkintoa opiskelevista suorittaa yotutkinnon vasta FAI:sta valmistumisensa jälkeen. Kokonaiskeskeyttäminen enintään 10 % ja negatiivinen keskeyttäminen enintään 5 % Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan Forssan ammattiinstituutissa negatiivisesti keskeyttäneiden opiskelijoiden osuus oli 4,4 % (4,5 %). Tässä tuloksellisuusvertailussa olivat mukana myös oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat. Opiskelijoiden keskeyttäminen v (ei sisällä oppisopimusopiskelijoita eikä FAK-aikuisopiskelijoita): Koulutusala Mennyt töihin Vaihtanut oppilai-tosta Varusmiespalvelu tai raskaus Muu syy (ns. negatii-vinen keskeytys) Yhteensä Keskeyttämis-% v Muun syyn perusteella keskeyttämis-% Tekniikka ja liikenne ,7 % 4,9 % Ravitsemis- ja talousala ,0 % 10,4 % Luonnontieteet (datanomit) % 14,3 % Yhteiskuntatieteet (liiketalous) ,4 % 5,7 % Sosiaali- ja terveysala ,3 % 3,9 % Kulttuuriala ,1 % 2,3 % Luonnonvara-ala ,6 % 0,0 % Yhteensä ,0 % 5,2 % Opiskelijoiden kokonaiskeskeyttäminen nousi 6,9 %:sta 11,0 %:iin vv ja tuloksellisuusvertailussa käytetty ns. negatiivinen keskeyttäminen nousi 3,1 %:sta 5,2 %:iin. Merkillepantavaa oli, että töihin menon takia keskeyttäneiden määrä puolittui pienentyen 19:sta 10:een. Läpäisyaste vähintään 60 % Oppilaitokseen läpäisyasteen suuruuteen liittyy osaksi se, miten paljon ja millaisia suuntautumisalavaihtoehtoja oppilaitoksessa on. FAI:n mahdollisuudet tässä suh-

20 teessa ovat rajalliset, joten läpäisyastetavoitteeksi on asetettu 60 %, joka on hieman valtakunnallista keskitasoa parempi. Opetushallituksen viimeisimmän tuloksellisuusvertailun mukaan FAI:n läpäisyaste oli edelleen Kanta-Hämeen ammatillisten oppilaitosten parhaita eli 61,6 % (58,0 % v. 2008). Tavoite saavutettiin. Henkilöstöstä 75 %:lla on hyvä työmotivaatio Tammikuussa 2010 tehdyn henkilöstökyselyn perusteella voidaan päätellä, että ainakin 3/4:lla henkilöstöstä on hyvä työmotivaatio. Henkilöstön hyvää työmotivaatiota tukee myös opetushallituksen järjestämän ammatillisten oppilaitosten valtakunnallisen laatupalkintokilpailun voitto v Henkilöstölle v järjestetyn henkilöstökyselyn tulokset (vastaajia 82): 20 Pitääkö väite paikkaansa? Olen tyytyväinen esimiestyöhön ja työn organisointiin 4 % 11 % 19 % 45 % 21 % Olen tyytyväinen organisaatiomme toimivuuteen 7 % 13 % 28 % 42 % 10 % Olen tyytyväinen työn sisältöön 0 % 11% 10 % 45 % 34 % Olen tyytyväinen työkykyyni ja voimavaroihini 1 % 6 % 22 % 37 % 34 % Olen tyytyväinen työolosuhteisiin 6 % 11 % 32 % 34 % 17 % Olen motivoitunut ja tyytyväinen kehittymismahdollisuuksista 2 % 5 % 18 % 44 % 31 % Ei lainkaan Osin Melko hyvin Hyvin Erittäin hyvin Opettajista 80 %:lla on muodollinen kelpoisuus FAI:n opettajista 74,1 %:lla oli muodollinen kelpoisuus Vastaava luku vuotta aiemmin oli 80,5%. Muodollista kelpoisuutta heikensi erityisesti edelliseen vuoteen verrattuna määräaikaisten epäpätevien sijaisten käyttö. Muodollisen kelpoisuutta vailla olevia on erityisesti sosiaali- ja terveysalan palvelutoiminnassa, yleisaineissa sekä auto- ja kuljetusalalla. 2 opettajaa suorittaa vuosittain 15 ov:n laajuisen työelämädiplomin Työelämädiplomi käsittää 4 ov:n työelämäjakson, 3 ov:n alakohtaisen työelämäosaamisen, 4 ov:n työssäoppimisen kehittämisen ja 4 ov:n näytöt ammatillisessa koulutuksessa. Vuoden 2008 aikana 1 opettaja suoritti työelämädiplomin edellyttämät opinnot. Opettajilla on työelämätyöskentelyä 100 työpäivää vuodessa Vuoden 2009 aikana opettajilla oli työelämäjaksoja HAMK:n hallinnoimassa Kokeva Osaaja projektissa ja vuoden 2009 aikana yksi opettaja osallistui projektin kautta työelämäjaksolle.