Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2009

Transkriptio

1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa /2010 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

2 ISBN ISBN (pdf) issn /2010 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Sisältö 1 Lukijalle 4 2 Tiedon keruu ja määritelmät 5 3 Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan 11 Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain 12 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus 15 Opiskelijaliikkuvuus alueittain 15 Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin 17 6 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan 18 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain 19 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus 21 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus alueittain 22 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus oppilaitostyypeittäin 23 7 Liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet 24 Svensk resumé: Internationell mobilitet inom yrkesutbildningen English summary: International mobility in vocational education and training in LIITTEET Kansainvälinen liikkuvuus koulutuksen järjestäjittäin 37 Kansainvälinen liikkuvuus organisaatioittain 43 3

4 1 Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastot kansainvälisestä liikkuvuudesta ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella. CIMO on tilastoinut ammatillisten oppilaitosten liikkuvuutta vuodesta 2008 lähtien; sitä ennen tiedot keräsi Opetushallitus. Korkeakoulujen liikkuvuutta koskevalla tilastoinnilla on jo pidemmät perinteet, sillä CIMO on vastannut siitä vuodesta 1998 lähtien. Tässä raportissa esitellään ammatillisten oppilaitosten liikkuvuuslukuja vuodelta Tilastointi koskee kaikkia opiskelijoita, jotka ovat ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä sen parissa työskentelevää opetushenkilökuntaa. Se kattaa siten myös oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen. Tilastoinnin piiriin kuului yhteensä 264 ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoavaa organisaatiota, joista 219 osallistui tietojen keruuseen. 45 organisaatiota ei pyytänyt tunnuksia tiedonkeruusovellukseen tai jättänyt siihen tietojaan. Ammatillisen koulutuksen kentällä tapahtuu vuosittain muutoksia oppilaitosten yhdistyessä. Tämän raportin tiedot on kerätty vuonna 2009 voimassa olleen tilanteen mukaisesti. Luettelo tilastoinnin piiriin kuuluvista oppilaitoksista on peräisin Opetushallituksen syksyllä 2009 voimassa olleesta rekisteristä. Oppisopimustoimistojen ja -keskusten tiedot on kerätty internetistä. Koulutuksen järjestäjä-, oppilaitos- sekä oppisopimustoimistokohtaiset liikkuvuustiedot ovat raportin liitetaulukkoina. Lämmin kiitos kaikille tiedonkeruuseen osallistuneille tahoille! Tilastoinnin tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee kansainvälisen toiminnan kehittämistä ammatillisessa koulutuksessa. Toivottavasti tästä raportista on teille hyötyä. 4

5 2 Tiedon keruu ja määritelmät Liikkuvuustiedot kerättiin sähköisellä tiedonkeruusovelluksella, johon kirjauduttiin salasanalla. Tilastointiin liittyvä tiedotus tapahtui koulutuksen järjestäjien kautta; ne toimittivat sähköpostilla kyselyyn liittyvät ohjeet ja sovellukseen johtavan linkin organisaatioihin. Kirjautumiseen tarvittavan salasanan organisaatiot saivat CIMOsta erikseen pyytämällä. Sovellukseen kirjautumista pyydettiin myös sellaisilta organisaatioilta, joilla ei kansainvälistä liikkuvuutta kyseisenä vuonna ollut. Näin pyrittiin mahdollisimman kattavaan tiedonkeruuseen. Tilastoinnin piiriin on tullut tänä vuonna mukaan niin paljon uusia organisaatioita, että systemaattista vertailua aikaisempiin vuosiin ei ole vielä tässä vaiheessa syytä tehdä. Joitakin trendejä raportissa tullaan kuitenkin esittämään. Tietojen keruussa tehtiin aikaisempien vuosien tilastointikriteereihin muutamia muutoksia: tilastoinnissa eroteltiin organisaatiotyyppi ja opiskelumuoto sekä kysyttiin organisaation hallinnollisen yksikön sijaintimaakunta. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa opettajien ja muun opetushenkilöstön liikkuvuudessa vaihdon pituudeksi hyväksyttiin vain vähintään 5 päivää kestäneet matkat, kuten edellisenäkin tilastointivuotena. Pitkäkestoisen opiskelijavaihdon kesto on vähintään kaksi viikkoa, lyhyiden alle kaksi viikkoa. Suomeen saapuvien opiskelijoiden ja opettajien kohdalla tilastoitavan vaihdon pituutta ei ole erikseen määritelty. Eri liikkuvuusryhmistä on kerätty hyvin eriasteista tietoa. Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus ja Suomesta ulkomaille suuntautuva opettajaliikkuvuus on kerätty henkilöpohjaisesti, kun taas lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus ja kaikki Suomeen suuntautuva liikkuvuus maittain summatietoina. 5

6 3 Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2009 Liikkuvuus Suomesta ulkomaille Pitkäkestoiselle, vähintään 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 2480 opiskelijaa (5 % aloittaneista), lisäystä edellisvuoteen 2,6 % lyhytkestoiselle, alle 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3614 opiskelijaa (7,5 % aloittaneista), lisäystä edellisvuoteen 23,4 % opettajia ja muuta henkilöstöä lähti 1767 henkilöä, lisäystä edellisvuoteen 10 %. Liikkuvuus tutkinnoittain Eniten liikkuivat sosiaali- ja terveysalan, liiketalouden sekä hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto-opiskelijat Tutkinto Opiskelijoita Suomesta Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 360 Liiketalouden perustutkinto 315 Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 265 Matkailualan perustutkinto 174 Maatalousalan perustutkinto 141 Sähköalan perustutkinto 113 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 112 Rakennusalan perustutkinto 90 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 79 Catering-alan perustutkinto 62 Taulukko 1. Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Enemmistö ulkomaanjaksolle lähteneistä opettajista ja muusta henkilökunnasta työsken- telee muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä. 6

7 Tutkinto Henkilökuntaa Suomesta Muu tehtävä (esim. hallintohenkilöstö) 425 Liiketalouden perustutkinto 183 Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) 140 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 140 Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 75 Maatalousalan perustutkinto 62 Matkailualan perustutkinto 60 Sähköalan perustutkinto 49 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 47 Metsäalan perustutkinto 47 Taulukko 2. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Valtaosa liikkujista on naisia Opiskelijaliikkuvuus on hyvin naisvaltaista: 68 % pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä on naisia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 46 % on naisia, joten naiset lähtevät miehiä useammin ulkomaanjaksoille Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä 57 % on naisia. Useimmat liikkujat opiskelevat koulupohjaista perustutkintoa Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä opiskelijoista 81 % suoritti koulupohjaista perustutkintoa Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä 54 % työskenteli koulupohjaisen perustutkinnon parissa. Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa järjestelyt hoidettiin useimmiten Leonardo da Vinci -ohjelman avulla (45 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (37 %) pitkäkestoisen ulkomaanjakson tarkoituksena oli useimmiten työssä oppiminen (92 %) opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudesta 36 % järjestettiin oppilaitoksen omalla rahoituksella ja 28 % Leonardo da Vinci -ohjelman avulla opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksojen tarkoituksena oli useimmiten muu kuin 7

8 työelämäjakso tai opettajavaihto, esimerkiksi yhteistyöprojektit, kehittämishankkeet tai valmistelevat vierailut. Liikkuvuusjakson kesto Pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 6 viikkoa opettajaliikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,2 viikkoa. Suomeen suuntautuva opiskelija- ja opettajaliikkuvuus Suomeen saapui 2425 opiskelijaa (5 % aloittaneista), mikä on 3,4 % vähemmän kuin vuonna 2008 Suomeen saapui 2060 opettajaa tai muuta opetushenkilökunnan edustajaa, lisäystä edellisvuoteen 29 %. Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Lyhyt- ja pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden yleisimmät kohdemaat olivat Viro, Ruotsi, Saksa, Espanja ja Britannia opiskelijaliikkuvuuden yleisimmät lähtömaat olivat Saksa, Ranska, Venäjä, Italia ja Alankomaat opettajien ja muun henkilöstön yleisimmät kohdemaat olivat Saksa, Britannia, Espanja, Ruotsi ja Italia opettajien ja muun henkilöstön yleisimmät lähtömaat olivat Saksa, Venäjä, Ranska, Alankomaat ja Viro kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus on keskittynyt Eurooppaan. Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat Saapuneet opettajat Aasia 2,8 2,1 5,8 8,2 Afrikka 1,0 0,0 0,7 1,7 Eurooppa 95,1 97,5 86,7 88,5 Latinalainen Amerikka ja Karibia 0,1 0,0 0,1 0,7 Pohjois-Amerikka 0,8 0,4 6,3 0,7 Oseania 0,2 0,0 0,3 0,2 100,00 100,00 100,00 100,00 Taulukko 3. Liikkuvuus maanosittain (%) 8

9 4 Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys Vuonna 2009 ammatillisesta koulutuksesta lähti lyhyt- tai pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle yhteensä 6094 opiskelijaa, mikä on 14 % enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu näkyy erityisesti lyhytkestoisille eli alle kahden viikon jaksoille lähteneissä. Luku suhteutettiin vuonna opetussuunnitelman mukaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään: ulkomaille lähti keskimäärin 12 % aloittaneista eli prosentin enemmän kuin edellisvuonna. Lukuja vertailtaessa on syytä huomioida, että vuoden 2009 tilastoinnin piiriin kuuluivat myös aikuiskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen opiskelijat. Tämä luonnollisesti nostaa ulkomaille lähteneiden lukumääriä. Vuonna 2009 Suomeen saapui 2425 ulkomaista opiskelijaa, eli laskua edellisvuoteen on 3,4 %. Laskuun on saattanut vaikuttaa työssäoppimispaikkojen edellisvuotta huonompi saatavuus talouden laskusuhdanteen myötä. Saapuneiden osuus on 5 % Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2008 aloittaneista opiskelijoista. Kuviossa 1 on esitetty Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden lukumäärällinen kehitys vuosina Vuosien 2008 ja 2009 välillä näkyy nousua erityisesti Suomesta lähteneiden opiskelijoiden lukumäärissä. Tähän on saattanut vaikuttaa jo edellä mainittu aikuis- ja oppisopimuskoulutuksen lisääminen tilastointiin. Opiskelijaliikkuvuuden kehitystä tarkasteltaessa on huomioitava, että Suomesta lähtevien lukumäärä sisältää sekä lyhyt- että pitkäkestoisen liikkuvuuden. Saapuvien osalta tilastoitavan liikkuvuusjakson kestoa ei ole erikseen määritelty Suomesta suomeen Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys Vuonna 2009 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa 9

10 Vuonna 2009 Suomeen saapui 2060 ja Suomesta lähti 1767 opettajaa. Saapuvien määrä kasvoi 29 % ja lähtevien 10 % edellisestä tilastointivuodesta. Kuviossa 2 on esitetty Suomesta lähteneiden ja tänne tulleiden opettajien ja muun henkilöstön lukumäärällinen kehitys vuosina Opettajien liikkuvuus laski vuosien 2007 ja 2008 välillä ja osasyynä tähän oli tilastointitavan muutos: vuoden 2008 tilastointiin hyväksyttiin vain vähintään viisi työpäivää kestäneet matkat. Aikaisempina tällaista rajoitusta matkan pituuden suhteen ei ollut. Vuoden 2009 lukuja puolestaan nostaa aikuiskoulutusta ja oppisopimuskoulutusta tarjoavien organisaatioiden osallistuminen tilastointiin suomeen Suomesta Kuvio 2. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuuden kehitys

11 5 Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2009 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan Vuonna 2009 Suomesta lähti 2480 opiskelijaa vähintään kahden viikon mittaiselle liikkuvuusjaksolle ulkomaille. Ulkomaille lähteneistä oli naisia 1675 eli 68 % ja miehiä 799 eli 32 %. Vuonna 2008 ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneista vain 48 % oli naisia eli suhteellisesti naiset ovat miehiä huomattavasti aktiivisempia ulkomaanjaksolle lähtijöitä. Enemmistö ulkomaille lähteneistä suoritti koulupohjaista perustutkintoa ja vajaa viidesosa koulupohjaista ammattitutkintoa. Muut opiskelumuodot ovat ulkomaille lähteneiden opiskelijoiden keskuudessa harvinaisempia. Opiskelumuoto Opiskelijoita Suomesta % Koulupohjainen perustutkinto ,84 Koulupohjainen ammattitutkinto ,00 Koulupohjainen erikoisammattitutkinto 1 0,04 Oppisopimuspohjainen perustutkinto 26 1,00 Oppisopimuspohjainen ammattitutkinto 15 0,62 Oppisopimuspohjainen erikoisammattitutkinto 13 0,50 Yhteensä ,00 Taulukko 4. Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus opiskelumuodon mukaan 2009 Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä 63 % on vuotiaita ja 24 % vuotiaita. Aikuisopiskelijoiden sisällyttäminen liikkuvuustilastointiin näkyy reilun prosentin nousuna yli 30 -vuotiaiden määrässä verrattuna edelliseen tilastointivuoteen. Keskimäärin ulkomaanjaksolle lähdettiin 19-vuotiaana, kuten edellisvuonnakin. 2 2 Mediaani tilastoidusta syntymävuosista 11

12 Ikäjakauma Opiskelijoita Suomesta % Yli 60 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta Yhteensä Taulukko 5. Pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden ikäjakauma 2009 Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 6 on esitetty pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijoita lähti ulkomaanjaksolle eniten eli 360 henkilöä, mikä on 6 % enemmän kuin edellisvuonna. Toiseksi eniten lähtijöitä oli liiketalouden perustutkinto-opiskelijoiden (315) ja kolmanneksi eniten hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto-opiskelijoiden (265) joukossa. Molemmissa tutkinnoissa lähtijämäärät ovat nousseet vuodesta Tutkinto Opiskelijoita Suomesta Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 79 Autoalan perustutkinto 55 Bioenergia-alan perustutkinto 0 Catering-alan perustutkinto 62 Elintarvikealan perustutkinto 41 Hammastekniikan perustutkinto 0 Hiusalan perustutkinto 38 Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 265 Jalkinealan perustutkinto 1 Kalatalouden perustutkinto 0 Kauneudenhoitoalan perustutkinto 44 Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto 7 Kemiantekniikan perustutkinto 7 Kone- ja metallialan perustutkinto 59 Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto 7 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 53 12

13 Tutkinto Opiskelijoita Suomesta Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 112 Laboratorioalan perustutkinto 13 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 14 Lentokoneasennuksen perustutkinto 9 Liiketalouden perustutkinto 315 Liikunnanohjauksen perustutkinto 26 Logistiikan perustutkinto 17 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 28 Lääkealan perustutkinto 8 Maanmittausalan perustutkinto 6 Maatalousalan perustutkinto 141 Matkailualan perustutkinto 174 Merenkulkualan perustutkinto 4 Metsäalan perustutkinto 8 Musiikkialan perustutkinto 26 Muu tutkinto 26 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 26 Painoviestinnän perustutkinto 4 Paperiteollisuuden perustutkinto 1 Pintakäsittelyn perustutkinto 21 Puhdistuspalvelujen perustutkinto 3 Puualan perustutkinto 18 Puutarhatalouden perustutkinto 45 Rakennusalan perustutkinto 90 Sirkusalan perustutkinto 0 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 360 Suunnitteluassistentin perustutkinto 1 Sähköalan perustutkinto 113 Talotekniikan perustutkinto 50 Tanssialan perustutkinto 4 Tekstiilialan perustutkinto 8 Tietojenkäsittelyn perustutkinto 30 Turvallisuusalan perustutkinto 2 Vaatetusalan perustutkinto 46 Veneenrakennuksen perustutkinto 1 Verhoilualan perustutkinto 10 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 2 Yhteensä 2480 Taulukko 6. Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain

14 Luokkaan Muu tutkinto oli kirjattu erikoisammattitutkintoja (esim. kondiittorimestari, ulkoasun toteuttaja, johtaminen, informaatio- ja kirjastopalveluala, valokuvaaja, tuotekehittäjä sekä ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus). Koulutusaloittain tarkasteltuna ulkomaanjaksot ovat yleisempiä suurilla koulutusaloilla. Eniten lähteneitä oli vuonna 2009 tekniikan ja liikenteen alalla (24 %) sekä matkailu, ravitsemis- ja talousalalla (21 %). Kolmanneksi yleisintä ulkomaille lähteminen on sosiaali- ja terveysalalla (20 %). Taulukossa 7 on lähteneiden opiskelijoiden määrä vuosina 2008 ja 2009 suhteutettuna alalla aloittaneisiin. Molempien tilastointivuosien luvut on suhteutettu vuonna aloittaneisiin. Luonnonvara- ja ympäristöalalta sekä kulttuurialalta lähdetään edelleen aktiivisesti ulkomaille, vaikka niiden aktiivisuus onkin hiukan laskenut vuodesta Sen sijaan matkailu,- ravitsemis- ja talousalalla aktiivisuus suhteessa alalla aloittaneisiin on noussut edelliseen tilastointivuoteen verrattuna. Luokka muu koulutus erottuu nyt erityisen aktiivisena johtuen siitä, että tilastoinnin piiriin kuuluivat tänä vuonna myös sellaiset erityis- ja erikoisammattitutkinnot, jotka eivät suoraan sijoitu taulukon 6 tutkintoluokitteluun. Suomesta opiskelijoita % aloittaneista 2009 % aloittaneista 2008 Humanistinen ja kasvatusala 42 5,0 5,4 Kulttuuriala 274 7,4 7,8 Liiketalouden ja hallinnon ala 315 6,0 5,2 Luonnontieteiden ala 30 1,6 2,4 Tekniikan ja liikenteen ala 584 2,9 2,9 Luonnonvara- ja ympäristöala 222 8,2 8,9 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 476 6,6 6,4 Matkailu,- ravitsemis- ja talousala 511 8,5 7,8 Muu koulutus 26 5,2 1,2 Taulukko 7. Pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden muutos suhteessa koulutuksessa aloittaneisiin koulutusaloittain 3 Vuonna 2009 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa 14

15 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Liikkuvuusjärjestelyistä suosituin oli EU:n Leonardo da Vinci, jonka kautta pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähti 1114 opiskelijaa eli 45 % kaikista lähteneistä. Lähes 37 % liikkuvuusjärjestelyistä hoidettiin oppilaitoksen omalla rahoituksella. Liikkuvuusjärjestely Opiskelijoita Suomesta % Leonardo da Vinci ,9 Comenius/Grundtvig 50 2,0 Nordplus 62 2,5 Opetushallituksen rahoittama 111 4,5 Oppilaitoksen itse rahoittama ,6 Opiskelijan itse rahoittama ulkomaanjakso 115 4,6 Muu rahoitus 120 4,8 Yhteensä Taulukko 8. Liikkuvuusjärjestelyt pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa 2009 Ulkomaanjakson tarkoituksena oli useimmiten työssä oppiminen (92 % ulkomaille lähte- neistä). Ulkomaanjakson tarkoitus Opiskelijoita Suomesta % työssäoppiminen ,4 muu opiskelu 188 7,6 Yhteensä ,0 Taulukko 9. Pitkäkestoisen ulkomaanjakson tarkoitus 2009 Pitkäkestoinen ulkomaanjakso oli keskimäärin 6 viikon mittainen. Lyhyimmät ulkomaanjaksot kestivät 2 ja pisimmät 50 viikkoa. Opiskelijaliikkuvuus alueittain Taulukossa 10 on esitetty opiskelijaliikkuvuus maakunnittain siten, että pitkä- ja lyhytkestoinen liikkuvuus on yhdistetty yhdeksi luvuksi. Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden osalta eniten liikkuvuutta tapahtuu Uudellamaalla, missä on myös lukumääräisesti eniten oppilaitoksia. Myös Lappiin tulee paljon ulkomaisia opiskelijoita suhteessa muihin maakuntiin 15

16 (10 %), vaikkakin sen osuus on hiukan laskenut vuodesta 2008, jolloin sinne suuntasi 15 % ulkomaisista opiskelijoista. Maakunta Suomesta % Suomeen % Etelä-Karjala 79 1,3 30 1,2 Etelä-Pohjanmaa 416 6, ,2 Etelä-Savo 110 1, ,0 Itä-Uusimaa 224 3,7 6 0,2 Kainuu 94 1,5 30 1,2 Kanta-Häme 266 4,4 72 3,0 Keski-Pohjanmaa 272 4, ,1 Keski-Suomi 319 5,2 60 2,5 Kymenlaakso 141 2, ,4 Lappi 445 7, ,3 Pirkanmaa 340 5, ,1 Pohjanmaa 150 2,5 79 3,3 Pohjois-Karjala 228 3,7 87 3,6 Pohjois-Pohjanmaa 577 9, ,5 Pohjois-Savo 263 4, ,4 Päijät-häme 241 4,0 74 3,1 Satakunta 102 1,7 87 3,6 Uusimaa , ,5 Varsinais-Suomi 225 3, ,8 Yhteensä , ,0 Taulukko 10. Pitkä- ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus maakunnittain 2009 Lapin aktiivisuus korostuu erityisesti tarkasteltaessa liikkuvuutta lääneittäin suhteessa ammatillisessa koulutuksessa aloittaneisiin. Lähteneiden osalta Lapin aktiivisuus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2008 eli 10,7 %:sta 19,9 %:iin. Suomesta Suomeen Etelä-Suomen lääni 14,6 4,6 Länsi-Suomen lääni 10,5 4,1 Itä-Suomen lääni 9,8 7,1 Oulun lääni 13,6 4,3 Lapin lääni 19,9 11,1 Yhteensä 12,6 5,0 Taulukko 11. Pitkä- ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 2009 lääneittäin suhteessa vuonna aloittaneisiin (%) 4 Vuonna 2009 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa 16

17 Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin Suurin osa kansainvälisestä liikkuvuudesta tapahtuu ammatillisissa oppilaitoksissa, joista lähtee ja joihin tulee yli 90 % opiskelijoista. Ammatillisista erityisoppilaitoksista ja aikuiskoulutuskeskuksista lähdetään useimmiten lyhyemmille ulkomaanjaksoille: ensimmäisissä 75 % ja jälkimmäisissä 66 % ulkomaanjaksoista on alle 2 viikon pituisia. Oppisopimustoimistoista ja -keskuksista sitä vastoin lähdetään useimmiten pitkille ulkomaanjaksoille. Oppilaitostyyppi Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen Ammatillinen oppilaitos , ,53 Ammatillinen erikoisoppilaitos 1 0,02 0 0,00 Ammatillinen erityisoppilaitos 167 2, ,40 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 54 0, ,54 Oppisopimustoimisto/-keskus 89 1, ,54 Yhteensä % Taulukko 12. Pitkä- ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin

18 6 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2009 Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudeksi laskettiin vähintään 5 työpäivää kestäneet matkat. Vuonna 2009 ammatillista koulutusta tarjoavien organisaatioiden henkilöstöä lähti Suomesta ulkomaille yhteensä 1767 henkilöä. Vähän yli puolet Suomesta ulkomaille lähteneestä henkilöstöstä on naisia. Opettajat ja muu henkilöstö Mies ,4 Nainen ,8 Tuntematon 13 0,7 Yhteensä % Taulukko 13. Ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun henkilöstön sukupuolijakauma 2009 Runsas puolet ulkomaille lähteistä opettajista työskentelee koulupohjaisen perustutkinnon parissa. Hallintohenkilöstön osuus ulkomaanjaksoille lähteistä on 30 %. Opiskelumuoto Opettajat ja muu henkilöstö Koulupohjainen perustutkinto ,3 Koulupohjainen ammattitutkinto ,6 Koulupohjainen erikoisammattitutkinto 11 0,6 Oppisopimuspohjainen perustutkinto 3 0,2 Oppisopimuspohjainen ammattitutkinto 1 0,1 Oppisopimuspohjainen erikoisammattitutkinto 11 0,6 Muu esim. hallintohenkilöstö ,6 Yhteensä % Taulukko 14. Ulkomaille lähteneet opettajat ja muu henkilöstö opiskelumuodoittain 18

19 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 15 on esitetty Suomesta ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusluvut tutkinnoittain. Enemmistö ulkomaille lähtijöistä työskentelee muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä (esim. hallintohenkilöstö): lähtijöitä 425 henkilöä. Ulkomaille lähteneen hallintohenkilöstön määrä kasvoi yli sadalla henkilöllä vuodesta Toiseksi yleisintä liikkuvuus oli liiketalouden perustutkinnon (183 henkilöä) ja kolmanneksi yleisintä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (140 henkilöä) sekä muun koulutuksen (esim. kieltenopetus: 140 henkilöä) parissa työskentelevien opettajien ja muun henkilöstön keskuudessa. Tutkinto Opettajat ja muu henkilöstö Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 44 Autoalan perustutkinto 45 Bioenergia-alan perustutkinto 0 Catering-alan perustutkinto 26 Elintarvikealan perustutkinto 22 Hiusalan perustutkinto 9 Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto 75 Kalatalouden perustutkinto 0 Kauneudenhoitoalan perustutkinto 14 Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto 1 Kemiantekniikan perustutkinto 4 Kone- ja metallialan perustutkinto 45 Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto 4 Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 13 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 47 Laboratorioalan perustutkinto 3 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto 3 Lentokoneasennuksen perustutkinto 2 Liiketalouden perustutkinto 183 Liikunnanohjauksen perustutkinto 9 Logistiikan perustutkinto 13 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto 19 19

20 Tutkinto Opettajat ja muu henkilöstö Lääkealan perustutkinto 1 Maanmittausalan perustutkinto 8 Maatalousalan perustutkinto 62 Matkailualan perustutkinto 60 Merenkulkualan perustutkinto 3 Metsäalan perustutkinto 47 Musiikkialan perustutkinto 25 Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) 140 Muu tehtävä (esim. hallintohenkilöstö) 425 Muu tutkinto 25 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto 6 Painoviestinnän perustutkinto 10 Paperiteollisuuden perustutkinto 1 Pintakäsittelyn perustutkinto 13 Puhdistuspalvelujen perustutkinto 8 Puualan perustutkinto 9 Puutarhatalouden perustutkinto 24 Rakennusalan perustutkinto 40 Sirkusalan perustutkinto 1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 140 Suunnitteluassistentin perustutkinto 1 Sähköalan perustutkinto 49 Talotekniikan perustutkinto 32 Tanssialan perustutkinto 2 Tekstiilialan perustutkinto 2 Tietojenkäsittelyn perustutkinto 21 Turvallisuusalan perustutkinto 12 Vaatetusalan perustutkinto 17 Veneenrakennuksen perustutkinto 0 Verhoilualan perustutkinto 2 Yhteensä 1767 Taulukko 15. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain

21 Muu tutkinto -luokan olivat useimmiten valinneet valmentavassa ja/tai kuntouttavassa ohjauksessa työskentelevät henkilöt. Koulutusaloittain tarkasteluna luokka Muu koulutus, johon kuuluvat kieltenopettajat, hallintohenkilöstö sekä erityis- ja erikoisammattitutkintojen parissa työskentelevät opettajat ja muu henkilöstö, on suurin ulkomaanjaksoja tekevä ryhmä. Opettajat ja muu henkilöstö Humanistinen ja kasvatusala 9 0,5 Kulttuuriala 132 7,5 Liiketalouden ja hallinnon ala ,4 Luonnontieteiden ala 21 1,2 Tekniikan ja liikenteen ala ,9 Luonnonvara- ja ympäristöala 152 8,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 173 9,8 Matkailu,- ravitsemis- ja talousala 173 9,8 Muu koulutus ,4 Yhteensä ,0 % Taulukko 16. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus koulutusaloittain 2009 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudesta 36 % tapahtui oppilaitoksen omalla rahoituksella ja 13 % Opetushallituksen jakamalla valtionavustuksella. Leonardo da Vinci -liikkuvuusjärjestelyä käytti vajaa kolmannes Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista. Liikkuvuusärjestely Opettajat ja muu henkilöstö Leonardo da Vinci Comenius/Grundtvig Nordplus 84 5 Opetushallituksen rahoittama Oppilaitoksen itse rahoittama Muu rahoitus Yhteensä % Taulukko 17. Liikkuvuusjärjestelyt opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudessa

22 Opettajat ja muu henkilöstö lähtivät ulkomaille useimmiten muun kuin työelämäjakson tai opettajavaihdon takia. Kyseessä olivat esimerkiksi yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin liittyvät matkat tai valmistelevat vierailut. Ulkomaanjakson tarkoitus Opettajat ja muu henkilöstö työelämäjakso opettajavaihto Muu Yhteensä % Taulukko 18. Opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjakson tarkoitus 2009 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,2 viikkoa. Liikkuvuudesta tilastoitiin vain vähintään yhden viikon mittaisen matkat, joten lyhimmillään matkat kestivät siis viikon ja pisimmillään 9 viikkoa. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus alueittain Maakunta Suomesta % Suomeen % Etelä-Karjala 33 1,9 10 0,5 Etelä-Pohjanmaa 84 4,8 34 1,7 Etelä-Savo 79 4, ,7 Itä-Uusimaa 17 1,0 5 0,2 Kainuu 32 1,8 22 1,1 Kanta-Häme 63 3,6 43 2,1 Keski-Pohjanmaa 154 8, ,8 Keski-Suomi 131 7,4 45 2,2 Kymenlaakso 41 2,3 61 3,0 Lappi 81 4, ,0 Pirkanmaa 85 4,8 78 3,8 Pohjanmaa 64 3,6 87 4,2 Pohjois-Karjala 96 5,4 67 3,3 Pohjois-Pohjanmaa , ,2 Pohjois-Savo 62 3, ,0 Päijät-häme 53 3, ,3 Satakunta 70 4,0 84 4,1 Uusimaa , ,3 Varsinais-Suomi 55 3,1 37 1,8 Yhteensä , ,0 Taulukko 19. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maakunnittain

23 Uusimaa sekä lähettää että vastaanottaa eniten opettajia ja muuta henkilöstöä. Myös Pohjois- Pohjanmaan osuus opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudesta on merkittävä erityisesti Suomesta lähteneiden osalta. Lääneittäin tarkasteluna Etelä-Suomen lääni vastaanottaa eniten ulkomaisia opettajia ja Länsi- Suomen lääni puolestaan lähettää eniten opettajia ja muuta henkilökuntaa ulkomaille. Suomesta Suomeen Etelä-Suomen lääni 32,8 47,4 Länsi-Suomen lääni 36,4 23,5 Itä-Suomen lääni 13,4 15,9 Oulun lääni 12,8 7,2 Lapin lääni 4,6 6,0 Yhteensä Taulukko 20. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus lääneittäin 2009 (%) Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus oppilaitostyypeittäin Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus keskittyy opiskelijaliikkuvuuden tapaan enimmäkseen ammatillisiin oppilaitoksiin. Ammatilliset erityisoppilaitokset lähettävät ja vastaanottavat opettajia ja muuta henkilökuntaa ulkomaanjaksoille useammin kuin opiskelijoita. Oppilaitostyyppi Opettajia Suomesta % Opettajia Suomeen Ammatillinen oppilaitos , ,44 Ammatillinen erikoisoppilaitos 4 0,2 0 0,00 Ammatillinen erityisoppilaitos 102 5,8 66 3,20 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 30 1,7 9 0,44 Oppisopimustoimisto/-keskus 16 0,9 19 0,92 Yhteensä % Taulukko 21. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus oppilaitostyypeittäin

24 7 Liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus oli erittäin Eurooppa-painotteista. Sekä Suomesta lähteneiden että Suomeen saapuneiden opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön 10 suosituinta kohde- ja lähtömaata sijaitsivat kaikki Euroopassa. Ulkomaanjaksoille lähtevät opiskelijat suosivat lähialueita eli Viroa ja Ruotsia. Lähialueille suuntautuvat jaksot ovat enimmäkseen lyhytaikaisia. Keski- ja Etelä-Eurooppaan taas mennään useimmiten pitkäaikaisemmille ulkomaanjaksoille. Suomeen taas tullaan useimmiten Keski-Euroopasta. Kohdemaa Lähteneet Lähtömaa Saapuneet Viro 1035 Saksa 445 Ruotsi 988 Ranska 289 Saksa 621 Venäjä 179 Espanja 524 Italia 136 Britannia 349 Alankomaat 129 Norja 337 Espanja 117 Alankomaat 236 Unkari 117 Venäjä 236 Ruotsi 106 Italia 225 Viro 104 Ranska 207 Britannia 102 Taulukko 22. Pitkä- ja lyhytaikaisille ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata Opettajavierailuissa suurin yksittäinen kohdemaa on Saksa, josta myös tulee paljon opetushenkilökuntaa Suomeen. Saksa oli suosituin lähtö- ja kohdemaa myös edellisenä tilastointivuotena. 24

25 Kohdemaa Lähteneet Lähtömaa Saapuneet Saksa 188 Saksa 270 Britannia 144 Venäjä 264 Espanja 144 Ranska 165 Ruotsi 123 Alankomaat 156 Italia 93 Viro 129 Venäjä 91 Ruotsi 91 Alankomaat 85 Italia 90 Ranska 80 Britannia 78 Kanada 75 Espanja 78 Viro 74 Belgia 68 Taulukko 23. Ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opettajien ja muun henkilöstön 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata. Myös Aasiaan suuntautuu jonkin verran opiskelijoiden sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuutta. Vuonna 2009 sieltä tuli Suomeen enemmän opettajia ja muuta henkilökuntaa kuin opiskelijoita. Afrikan maista tai Oseaniasta ei Suomeen tullut yhtään opiskelijaa. Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat Saapuneet opettajat Aasia Afrikka Eurooppa Latinalainen Amerikka ja Karibia Pohjois-Amerikka Oseania Yhteensä Taulukko 24. Opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maanosittain

26 Taulukossa 25 on esitetty maakohtaiset liikkuvuusluvut ammatillisessa koulutuksessa. Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat Saapuneet opettajat Aasia Arabiemiirikunnat Bangladesh Georgia Hong Kong Indonesia Intia Irak Israel Japani Kiina Korean tasavalta Kuwait Kypros Malediivit Malesia Singapore Syyria Taiwan Thaimaa Turkki Vietnam Afrikka Bostwana Egypti Etelä-Afrikka Etiopia Gambia Ghana

27 Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat Saapuneet opettajat Kenia Marokko Mauritius Namibia Ruanda Saudi-Arabia Swazimaa Tansania Togo Tunisia Eurooppa Alankomaat Belgia Britannia Bulgaria Espanja Färsaaret Irlanti Islanti Italia Itävalta Kreikka Kroatia Latvia Liettua Luxemburg Malta Mansaari Norja Portugali Puola Ranska Romania

28 Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat Saapuneet opettajat Ruotsi Saksa Serbia Slovakia Slovenia Sveitsi Tanska Tsekki Ukraina Unkari Valko-Venäjä Venäjä Viro Latinalainen Amerikka ja Karibia Brasilia Chile Costa Rica Guatemala Kuuba Meksiko Panama Venezuela Pohjois-Amerikka Kanada Yhdysvallat USA Oseania Australia Uusi-Seelanti Kaikki yhteensä Taulukko 25. Opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maittain

29 Svensk resumé: Internationell mobilitet inom yrkesutbildningen Till läsaren Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete CIMO sammanställer och publicerar årligen statistik över internationell mobilitet inom yrkesutbildningen och vid högskolorna. CIMO har fört statistik över yrkesläroinrättningarnas mobilitet sedan 2008; tidigare samlades informationen av Utbildningsstyrelsen. Statistiken över högskolornas mobilitet har längre traditioner: CIMO har ansvarat för den sedan I den här rapporten presenteras siffror över yrkesläroinrättningarnas mobilitet Statistiken omfattar alla studerande som studerar för en yrkesexamen och undervisningspersonalen inom yrkesutbildningen. Den omfattar även utbildning inom läroavtal och yrkesinriktad vuxenutbildning. Statistiken omfattar 264 organisationer som erbjuder utbildning som leder till yrkesexamen och av dessa deltog 219 i datainsamlingen. 45 organisationer begärde inte lösenord för datainsamlingstillämpningen eller lämnade inte sin information i programmet. Det sker varje år förändringar på yrkesutbildningsfältet då läroinrättningar går samman. Uppgifterna i den här rapporten är insamlade enligt läget som gällde Förteckningen över läroinrättningar som omfattas av statistiken kommer från Utbildningsstyrelsens register som gällde hösten Informationen om läroavtalsbyråer och läroavtalscentraler har samlats från internet. Mobilitetsuppgifter per utbildningsarrangör, läroinrättning och läroavtalsbyrå finns som bifogade tabeller i rapporten. Varmt tack till alla instanser som har deltagit i datainsamlingen! Målet med statistiken är att producera information som stöder utvecklingen av internationell verksamhet inom yrkesutbildningen. Förhoppningsvis är denna rapport till nytta för er. 29

30 2 Insamling och definition av data Mobilitetsuppgifter samlades in med en elektronisk datainsamlingstillämpning, där man loggade in med ett lösenord. Information om statistikföringen spreds via utbildningsarrangörerna; de skickade ut anvisningarna för enkäten och länken till tillämpningen till organisationerna per e-post. Lösenordet som behövdes för inloggningen fick organisationerna på separat begäran av CIMO. Även sådana organisationer som inte hade haft internationell mobilitet det aktuella året ombads logga in i tillämpningen. Detta syftade till en så heltäckande datainsamling som möjligt. Mängden nya organisationer i statistiken i år är så stor, att det i det här skedet inte är ändamålsenligt med en systematisk jämförelse med tidigare år. Vissa trender presenteras dock i rapporten. Några förändringar i kriterierna för statistikföringen gjordes i årets datainsamling jämfört med tidigare år: nu separerades organisationstyp och studieform och det frågades dessutom i vilket landskap organisationens administrativa enhet ligger. I mobiliteten för lärare och övrig undervisningspersonal från Finland utomlands godkändes bara resor som varat minst 5 dagar, på samma sätt som det föregående statistikåret. Längden på långvarigt studentutbyte är minst två veckor och kortvariga utbyten är under två veckor. För studerande och lärare som kommer till Finland har längden på det statistikförda utbytet inte definierats separat. Informationen har insamlats enligt olika utgångspunkt för de olika mobilitetsgrupperna. Långvarig studentmobilitet och lärarmobilitet från Finland utomlands har insamlats per person, medan kortvarig studentmobilitet och all mobilitet till Finland har statistikförts enligt antal. 30

31 3 Sammanfattning: Internationell mobilitet inom yrkesutbildningen 2009 Mobilitet från Finland utomlands Totalt studerande (5 % av alla nya studerande) åkte ut på en långvarig, minst 2 veckor lång utlandsperiod; 2,6 % ökning jämfört med året innan. Totalt studerande (7,5 % av alla nya studerande) åkte ut på en kortvarig utlandsperiod som var kortare än 2 veckor; 23,4 % ökning jämfört med året innan. Antalet lärare och övrig personal som åkte utomlands uppgick till personer; 10 % ökning jämfört med året innan. Mobilitet per examen Mest mobilitet förekom bland grundexamenstuderande inom social- och hälsovård, företagsekonomi samt hotell- och restaurangbranschen. Examen Studerande från Finland Grundexamen inom social- och hälsovård 360 Grundexamen inom företagsekonomi 315 Grundexamen inom hotell- och restaurangbranschen 265 Grundexamen inom turism 174 Grundexamen inom lantbruk 141 Grundexamen inom elbranschen 113 Grundexamen inom hantverk och konstindustri 112 Grundexamen inom byggnadsbranschen 90 Grundexamen inom audiovisuell kommunikation 79 Grundexamen inom catering 62 Tabell 1. Långvarig studentmobilitet per examen, de 10 vanligaste De flesta av lärarna och den övriga personalen som deltog i en utlandsperiod arbetar med andra än direkta undervisningsuppgifter. 31

32 Examen Personal från Finland Övrig uppgift (t.ex. administrativ personal) 425 Grundexamen inom företagsekonomi 183 Övrig utbildning (t.ex. språklärare) 140 Grundexamen inom social- och hälsovård 140 Grundexamen inom hotell- och restaurangbranschen 75 Grundexamen inom lantbruk 62 Grundexamen inom turism 60 Grundexamen inom elbranschen 49 Grundexamen inom hantverk och konstindustri 47 Grundexamen inom skogsbruk 47 Tabell 2. Mobilitet bland lärare och övrig personal per examen, de 10 vanligaste Majoriteten av deltagarna är kvinnor Studentmobiliteten är kvinnodominerad: 68 % av dem som åkte ut på en långvarig utlandsperiod var kvinnor. Inom yrkesutbildningen är 46 % av studenterna kvinnor, vilket alltså innebär att kvinnor oftare än män deltar i utlandsperioder. Av lärarna och den övriga personalen som åkte utomlands från Finland var 57 % kvinnor. De flesta deltagarna studerar för en skolbaserad grundexamen Av de studerande som åkte ut på en långvarig utlandsperiod studerande 81 % för en skolbaserad grundexamen. Av lärarna och den övriga personalen som åkte utomlands från Finland arbetade 54 % inom utbildning för skolbaserad grundexamen. Mobilitetsarrangemang och utlandsperiodens syfte Inom långvarig studentmobilitet sköttes arrangemangen oftast via programmet Leonardo da Vinci (45 %) eller med läroinrättningens egen finansiering (37 %). Syftet med de långvariga utlandsperioderna var oftast inlärning i arbetet (92 %). Av lärarnas och den övriga personalens mobilitet arrangerades 36 % med läroinrättningens egen finansiering och 28 % via programmet Leonardo da Vinci. Syftet med lärarnas och den övriga personalens utlandsperioder var oftast annat än period i arbetslivet eller lärarutbyte, exempelvis samarbetsprojekt, utvecklingsprojekt eller förberedande besök. 32

33 Mobilitetsperiodens längd Perioderna inom den långvariga studentmobiliteten var i genomsnitt 6 veckor. Längden på lärarmobilitetsperioderna var i genomsnitt 1,2 veckor. Student- och lärarmobilitet till Finland Det kom studerande (5 % av nya studerande) till Finland, vilket är 3,4 % mindre än Det kom lärare eller representanter för övriga undervisningspersonal till Finland; 29 % ökning jämfört med året innan. Samarbetsländer och -regioner inom internationell mobilitet De vanligaste målländerna för kort- och långvarig studentmobilitet var Estland, Sverige, Tyskland, Spanien och Storbritannien. De vanligaste hemländerna inom studentmobiliteten var Tyskland, Frankrike, Ryssland, Italien och Nederländerna. De vanligaste målländerna för lärare och övriga personal var Tyskland, Storbritannien, Spanien, Sverige och Italien. De vanligaste hemländerna bland inkommande lärare och övrig personal var Tyskland, Ryssland, Frankrike, Nederländerna och Estland. Den internationella studentmobiliteten och lärarnas och den övriga personalens mobilitet är koncentrerad till Europa. Utresande studerande Inkommande studerande Utresande lärare Inkommande lärare Asien 2,8 2,1 5,8 8,2 Afrika 1,0 0,0 0,7 1,7 Europa 95,1 97,5 86,7 88,5 Latinamerika och Karibien 0,1 0,0 0,1 0,7 Nordamerika 0,8 0,4 6,3 0,7 Oceanien 0,2 0,0 0,3 0,2 100,00 100,00 100,00 100,00 Tabell 3. Mobilitet per världsdel (%) 33

34 English summary: International mobility in vocational education and training in 2009 Outward mobility from Finland 2,480 students (5% of annual intake) heading abroad for at least two weeks (= long-term mobility); an increase of 2.6% from ,614 students (7.5% of annual intake) heading abroad for less than two weeks (= shortterm mobility); an increase of 23.4% from ,767 internationally mobile teachers and other staff; an increase of 10% from Mobility by qualification Highest mobility rates with students doing vocational qualifications at upper secondary level in Social and Health Care; Business and Administration; and Hotel and Restaurant Services Qualification Outgoing students from Finland Vocational Qualification in Social and Health Care 360 Vocational Qualification in Business and Administration 315 Vocational Qualification in Hotel and Restaurant Services 265 Vocational Qualification in Tourism Industry 174 Vocational Qualification in Agriculture 141 Vocational Qualification in Electrical Engineering 113 Vocational Qualification in Crafts and Design 112 Vocational Qualification in Construction 90 Vocational Qualification in Audiovisual Communication 79 Vocational Qualification in Catering 62 Table 1. Long-term student mobility by qualification, top 10 majority of internationally mobile teachers and other staff have other than strictly speaking teaching jobs. 34

35 Qualification/nature of work Outgoing staff from Finland Other duties than teaching (including administrative staff) 425 Vocational Qualification in Business and Administration 183 Providing other education (including language teachers) 140 Vocational Qualification in Social and Health Care 140 Vocational Qualification in Hotel and Restaurant Services 75 Vocational Qualification in Agriculture 62 Vocational Qualification in Tourism Industry 60 Vocational Qualification in Electrical Engineering 49 Vocational Qualification in Crafts and Design 47 Vocational Qualification in Forestry 47 Table 2. Teachers and other staff mobility by qualification/nature of work, top 10 Women more mobile than men Student mobility is dominated by women, who make up 68% of the students heading abroad for more than two weeks. Women comprise 46% of students in vocational education and training, and are more mobile than men. 57% of mobile teachers and other staff are women. Most mobile students do vocational qualifications at upper secondary level 81% of students heading abroad for more than two weeks were doing vocational qualifications at upper secondary level 54% of mobile teachers and other staff from Finland were engaged in programmes leading to vocational qualifications at upper secondary level. Organisation and purpose of mobility long-term student mobility usually took place through the Leonardo da Vinci programme (45%) or with the institutions own funding (37%) long-term mobility usually sought to enhance on-the-job learning (92%) 36% of mobile teachers and other staff were funded by institutions, 28% through the Leonardo da Vinci programme 35

36 teachers and other staff usually aimed to do collaborative or development projects or pre- paratory visits rather than job shadowing or a teacher exchange. Duration of mobility long-term student mobility lasted on average 6 weeks average duration of teachers mobility was 1.2 weeks. Incoming student and teaching mobility to Finland Finland received 2,425 students (5% of annual intake), down by 3.4% from 2008 Finland received 2,060 teachers or other staff, an increase of 29% from previous year. Partner countries of international mobility most popular countries of outgoing student mobility (both long- and short-term) were Estonia, Sweden, Germany, Spain and Britain most common countries of origin for incoming student mobility were Germany, France, Russia, Italy and the Netherlands most popular countries of outgoing teachers and other staff mobility: Germany, Britain, Spain, Sweden and Italy most common countries of origin for incoming teachers and other staff: Germany, Russia, France, the Netherlands and Estonia international mobility of students, teachers and other staff is heavily skewed toward Europe. Outgoing students Incoming students Outgoing teachers Incoming teachers Asia Africa Europe Latin America and the Caribbean North America Oceania Table 3. Mobility by continent (%)

37 LiitE 1 Kansainvälinen liikkuvuus koulutuksen järjestäjittäin X = Tietoja ei saatu Lähteneet Lähteneet Saapuneet Lähteneet Saapuneet opiskelijat opiskelijat opiskelijat opettajat opettajat pitkät lyhyet ja muu ja muu vaihdot vaihdot henkilöstö henkilöstö Adulta oy Ahlmanin koulun säätiö Aitoon emäntäkoulu Oy Ami-säätiö Ammattienedistämislaitossäätiö AVA-instituutin säätiö Axxell Utbildning Ab Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVA X X X X X Forssan kaupunki Fria kristliga folkhögskolföreningen r.f. X X X X X Haaga Instituutti-säätiö Haapaveden opiston kannatusyhdistys ry Harjun Oppimiskeskus Oy Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö Helsingin kauppaoppilaitos Oy X X X X X Helsingin kaupunki Helsingin Konservatorion Säätiö Helsinki Business College Oy Hengitysliitto Heli ry Hevosopisto Oy Hyria koulutus Oy Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä Invalidiliitto ry Invalidisäätiö Itä-Karjalan kansanopistoseura r.y

38 Lähteneet Lähteneet Saapuneet Lähteneet Saapuneet opiskelijat opiskelijat opiskelijat opettajat opettajat pitkät lyhyet ja muu ja muu vaihdot vaihdot henkilöstö henkilöstö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Jaakkiman kristillisen opiston kannatusyhdistys ry Jalasjärven kunta Joensuun kaupunki Johtamistaidon Opisto JTO ry X X X X X Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän kristillisen opiston säätiö X X X X X Jyväskylän talouskouluyhdistys ry Järviseudun koulutuskuntayhtymä Kaarinan kaupunki Kainuun maakunta-kuntayhtymä Kalajoen Kristillisen Opiston Kannatusyhdistys ry Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Kanneljärven kansanopiston kannatusyhdistys r.y. X X X X X Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy Kaustisen evankelisen kansanopiston kannatusyhdistys ry Kellosepäntaidon Edistämissäätiö Kemijärven kaupunki Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Keski-Pohjanmaan konservatorion kannatusyhdistys ry Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Keski-Suomen kansanopiston kannatusyhdistys ry Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Kesko oyj Kiinteistöalan koulutussäätiö Kiipulasäätiö Kirkkopalvelut ry Kisakalliosäätiö Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy Korpisaaren Säätiö