Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2010
|
|
- Sanna Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa /2011 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI
2 ISBN (pdf) ISSN /2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO
3 Sisältö 1. Lukijalle 2. Tiedon keruu ja määritelmät 3. Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2010 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Opiskelijaliikkuvuus alueittain Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin 6. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2010 Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Suomeen suuntautuva opettajaliikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus alueittain Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus oppilaitostyypeittäin 7. Liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet 8. Sammanfattning: Internationell mobilitet inom yrkesutbildningen Summary: International mobility in vocational education and training in Liitteet Kansainvälinen liikkuvuus koulutuksen järjestäjittäin Kansainvälinen liikkuvuus organisaatioittain 46 52
4 1. Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastot kansainvälisestä liikkuvuudesta ammatillisessa koulutuksessa ja korkea-asteella. CIMO on tilastoinut ammatillisten oppilaitosten liikkuvuutta vuodesta 2008 lähtien; sitä ennen tiedot keräsi Opetushallitus. Korkeakoulujen liikkuvuutta koskevalla tilastoinnilla on jo pidemmät perinteet, sillä CIMO on vastannut siitä vuodesta 1998 lähtien. Tässä raportissa esitellään ammatillisten oppilaitosten liikkuvuuslukuja vuodelta Tilastointi koskee kaikkia opiskelijoita, jotka ovat ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa, sekä sen parissa työskentelevää opetushenkilökuntaa. Se kattaa siten myös oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen. Tilastoinnin piiriin kuului yhteensä 278 ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoavaa organisaatiota, joista 214 osallistui tietojen keruuseen. 64 organisaatiota ei pyytänyt tunnuksia tiedonkeruusovellukseen tai jättänyt siihen tietojaan. Ammatillisen koulutuksen kentällä tapahtuu vuosittain muutoksia oppilaitosten yhdistyessä. Tämän raportin tiedot on kerätty vuonna 2010 voimassa olleen tilanteen mukaisesti. Luettelo tilastoinnin piiriin kuuluvista oppilaitoksista on peräisin Opetushallituksen syksyllä 2010 voimassa olleesta rekisteristä. Oppisopimustoimistojen ja -keskusten tiedot on kerätty Internetistä. Koulutuksen järjestäjä-, oppilaitos- sekä oppisopimustoimistokohtaiset liikkuvuustiedot ovat raportin liitetaulukkoina. Lämmin kiitos kaikille tiedonkeruuseen osallistuneille tahoille! Tilastoinnin tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee kansainvälisen toiminnan kehittämistä ammatillisessa koulutuksessa. Toivottavasti tästä raportista on teille hyötyä.
5 2. Tiedon keruu ja määritelmät Liikkuvuustiedot kerättiin sähköisellä tiedonkeruusovelluksella, johon kirjauduttiin salasanalla. Tilastointiin liittyvä tiedotus tapahtui koulutuksen järjestäjien kautta; ne toimittivat sähköpostilla kyselyyn liittyvät ohjeet ja sovellukseen johtavan linkin organisaatioihin. Kirjautumiseen tarvittavan salasanan organisaatiot saivat CIMOsta erikseen pyytämällä. Sovellukseen kirjautumista pyydettiin myös sellaisilta organisaatioilta, joilla ei kansainvälistä liikkuvuutta kyseisenä vuonna ollut. Näin pyrittiin mahdollisimman kattavaan tiedonkeruuseen. Eri liikkuvuusryhmistä on kerätty hyvin eriasteista tietoa. Suomeen saapuvien opiskelijoiden kohdalla siirryttiin henkilöpohjaiseen tiedonkeruuseen siten, ettei vaihtojakson pituutta oltu erikseen määritelty. Lisäksi tiedonkeruussa huomioitiin se, ettei kaikkia kysyttyjä tietoja saapuvista opiskelijoista ole mahdollista saada. Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus ja Suomesta ulkomaille suuntautuva opettajaliikkuvuus on myös kerätty henkilöpohjaisesti, kun taas lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus ja kaikki Suomeen suuntautuva opettajaliikkuvuus edelleen maittain summatietoina. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa opettajien ja muun opetushenkilöstön liikkuvuudessa vaihdon pituudeksi hyväksyttiin vain vähintään 5 päivää kestäneet matkat, kuten edellisenäkin tilastointivuotena. Pitkäkestoisen opiskelijavaihdon kesto on vähintään kaksi viikkoa, lyhyiden alle kaksi viikkoa. Suomeen saapuvien opettajien kohdalla tilastoitavan vaihdon pituutta ei ole erikseen määritelty.
6 3. Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna Liikkuvuus Suomesta ulkomaille Pitkäkestoiselle, vähintään 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 2794 opiskelijaa (5,5 % aloittaneista), lisäystä edellisvuoteen 12,6 %. Lyhytkestoiselle, alle 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 2697 opiskelijaa (5,3 % aloittaneista), laskua edellisvuoteen 25,3 %. Opettajia ja muuta henkilöstöä lähti 1935 henkilöä, lisäystä edellisvuoteen 9,5 %. Liikkuvuus tutkinnoittain Eniten liikkuivat sosiaali- ja terveysalan, hotelli- ja ravintola-alan sekä liiketalouden perustutkinto-opiskelijat. Tutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Sähköalan perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Catering-alan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Opiskelijoita Suomesta Taulukko 1. Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä
7 Yleisintä ulkomaille lähtö on muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä työskentelevän henkilöstön keskuudessa. Tutkinto Muu tehtävä (esim. hallintohenkilöstö) Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Muu tutkinto, mikä? Maatalousalan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Sähköalan perustutkinto Henkilökuntaa Suomesta Taulukko 2. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Valtaosa liikkujista on naisia Opiskelijaliikkuvuus on hyvin naisvaltaista: 68 % pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä on naisia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 46 % on naisia, joten naiset lähtevät miehiä useammin ulkomaanjaksoille. Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä 58 % on naisia. Useimmat liikkujat opiskelevat koulupohjaista perustutkintoa Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä opiskelijoista 82 % suoritti koulupohjaista perustutkintoa. Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta henkilöstöstä 56 % työskenteli koulupohjaisen perustutkinnon parissa. Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa järjestelyt hoidettiin useimmiten Leonardo da Vinci -ohjelman avulla (40 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (41 %). Pitkäkestoisen ulkomaanjakson tarkoituksena oli useimmiten työssäoppiminen (92 %).
8 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudesta 34 % järjestettiin oppilaitoksen omalla rahoituksella ja 25 % Leonardo da Vinci -ohjelman avulla. Opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksojen tarkoituksena oli useimmiten muu kuin työelämäjakso tai opettajavaihto, esimerkiksi yhteistyöprojektit, kehittämishankkeet tai valmistelevat vierailut. Liikkuvuusjakson kesto Pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 6 viikkoa. Opettajaliikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,3 viikkoa Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus Suomeen saapui 2749 opiskelijaa (5,4 % aloittaneista), mikä on 13,3 % enemmän kuin vuonna Liikkuvuus tutkinnoittain Eniten ulkomaisia opiskelijoita tuli Suomeen opiskelemaan liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä maatalousalan perustutkintoa. Tutkinto Liiketalouden perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Sähköalan perustutkinto Catering-alan perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Puualan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkintos Opiskelijoita Suomeen
9 Suomeen tuli saman verran miehiä ja naisia Suomeen saapuvien opiskelijoiden sukupuolijakauma on tasainen. Saapuneista 50 % oli miehiä ja 49 % naisia, 1 % saapuneista oli tilastoitu sukupuoleltaan tuntemattomaksi. Useimmat Suomeen saapuneet opiskelevat koulupohjaista perustutkintoa Suomeen saapuneista opiskelijoista 81 % suoritti koulupohjaista perustutkintoa. Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Suomeen saapuvien opiskelijoiden järjestelyt hoidettiin useimmiten Leonardo da Vinci -ohjelman avulla (49 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (15 %). Vaihtojakson tarkoituksena oli puolella Suomen saapuneista työssäoppiminen ja puolella muu opiskelu. Liikkuvuusjakson kesto Suomeen suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 4 viikkoa Suomeen suuntautuva opettajaliikkuvuus Suomeen saapui 2113 opettajaa tai muuta opetushenkilökunnan edustajaa, lisäystä edellisvuoteen 2,6 % Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Lyhyt- ja pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden yleisimmät kohdemaat olivat Viro, Ruotsi, Espanja, Saksa ja Britannia. Opiskelijaliikkuvuuden yleisimmät lähtömaat olivat Saksa, Ranska, Italia, Viro ja Unkari. Opettajien ja muun henkilöstön yleisimmät kohdemaat olivat Saksa, Espanja, Britannia, Ranska ja Portugali. Opettajien ja muun henkilöstön yleisimmät lähtömaat olivat Saksa, Venäjä, Viro, Korean Tasavalta ja Ranska. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus on keskittynyt Eurooppaan.
10 Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat Saapuneet opettajat Aasia 1,9 1,3 6,6 11,5 Afrikka 1,9 0,2 1,8 0,5 Eurooppa 94,6 97,6 89,7 86,4 Latinalainen Amerikka ja Karibia 0,0 0,0 0,2 0,1 Pohjois-Amerikka 1,0 0,7 1,6 1,1 Oseania 0,5 0,2 0,2 0,4 Yhteensä Taulukko 3. Liikkuvuus maanosittain (%) 10
11 4. Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys Vuonna 2010 ammatillisesta koulutuksesta lähti lyhyt- tai pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle yhteensä 5491 opiskelijaa, mikä on 10 % vähemmän kuin edellisvuonna. Lasku näkyy ainoastaan lyhytkestoisille eli alle kahden viikon jaksoille lähteneissä. Edellisenä tilastointivuonna 2009 lyhytkestoisten vaihtojen osuus oli kasvanut edellisestä, joten tämä liikkuvuusmuoto näyttää olevan hyvin herkkää vaihteluille. Suhteutettaessa liikkujien määrä vuonna opetussuunnitelman mukaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään nähdään, että ulkomaille lähti keskimäärin 11 % aloittaneista eli prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2010 Suomeen saapui 2749 ulkomaista opiskelijaa, eli lisäystä edellisvuoteen on 13 %. Vuonna 2009 saapuvien osuus oli laskenut edellisvuodesta, mutta laskuun saattoi tuolloin vaikuttaa työssäoppimispaikkojen edellisvuotta huonompi saatavuus talouden laskusuhdanteen myötä. Saapuneiden osuus on nyt 5 % Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2009 aloittaneista opiskelijoista. 1 Vuonna 2010 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa 11
12 Kuviossa 1 on esitetty Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden lukumäärällinen kehitys vuosina Vuosien 2008 ja 2009 välillä näkyy nousua erityisesti Suomesta lähteneiden opiskelijoiden lukumäärissä. Tähän saattoi vaikuttaa aikuis- ja oppisopimuskoulutuksen lisääminen tilastointiin vuonna Lyhytkestoisten liikkuvuusjaksojen määrän lasku on puolestaan laskenut ulkomaille lähteneiden kokonaislukua vuosien 2009 ja 2010 välillä, vaikka pelkkä pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus onkin noussut edellisvuodesta lähes 13 %. Opiskelijaliikkuvuuden kehitystä tarkasteltaessa on huomioitava, että Suomesta lähtevien lukumäärä sisältää sekä lyhyt- että pitkäkestoisen liikkuvuuden. Saapuvien osalta tilastoitavan liikkuvuusjakson kestoa ei ole erikseen määritelty Suomesta Suomeen Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys
13 Vuonna 2010 Suomeen saapui 2113 ja Suomesta lähti 1935 opettajaa. Saapuvien määrä kasvoi lähes 3 % ja lähtevien 10 % edellisestä tilastointivuodesta. Kuviossa 2 on esitetty Suomesta lähteneiden ja tänne tulleiden opettajien ja muun henkilöstön lukumäärällinen kehitys vuosina Opettajien liikkuvuus laski vuosien 2007 ja 2008 välillä ja osasyynä tähän oli tilastointitavan muutos: vuoden 2008 tilastointiin hyväksyttiin vain vähintään viisi työpäivää kestäneet matkat. Aikaisempina tällaista rajoitusta matkan pituuden suhteen ei ollut. Vuodesta 2009 lähtien opettajaliikkuvuudessa on ollut tasaista kasvua ja Suomeen saapuvien opettajien ja asiantuntijoiden määrä on ylittänyt lähtevien määrän Suomesta Suomeen Kuvio 2. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuuden kehitys
14 5. Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2010 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan Vuonna 2010 Suomesta lähti 2794 opiskelijaa vähintään kahden viikon mittaiselle liikkuvuusjaksolle ulkomaille ja Suomeen saapui 2749 opiskelijaa. Ulkomaille lähteneistä oli naisia 1905 eli 68 % ja miehiä 889 eli 32 %. Vuonna 2009 ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneista vain 48 % oli naisia eli suhteellisesti naiset ovat miehiä huomattavasti aktiivisempia ulkomaanjaksolle lähtijöitä. Suomeen saapuneista opiskelijoista naisia oli 1341 eli 49 % ja miehiä 1377 eli 50 %. Prosentti Suomeen saapuneiden opiskelijoiden sukupuolesta jätettiin raportoimatta. Enemmistö ulkomaille lähteneistä ja Suomeen saapuneista suoritti koulupohjaista perustutkintoa. Koulupohjaista ammattitutkintoa suoritti 17 % lähteistä ja 14 % saapuvista opiskelijoista. Muut opiskelumuodot ovat etenkin ulkomaille lähteneiden opiskelijoiden keskuudessa harvinaisempia, mutta Suomeen saapuneista opiskelijoista 4 % suoritti oppisopimuspohjaista perustutkintoa. Opiskelumuoto Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Koulupohjainen perustutkinto , ,5 Koulupohjainen ammattitutkinto , ,0 Koulupohjainen erikoisammattitutkinto 0 0,0 0 0,0 Oppisopimuspohjainen perustutkinto 20 0, ,4 Oppisopimuspohjainen ammattitutkinto 5 0,2 30 1,1 Oppisopimuspohjainen erikoisammattitutkinto 6 0,2 0 0,0 Yhteensä Taulukko 4. Pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus opiskelumuodon mukaan
15 Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä 65 % ja Suomeen saapuneista 60 % on vuotiaita. Lähteneistä 24 % ja saapuneista 14 % on vuotiaita. Keskimäärin ulkomaanjaksolle lähdettiin 19-vuotiaana ja Suomeen saavuttiin 20-vuotiaana.* Ikäjakauma Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Yli 60 vuotta 1 0,0 6 0, vuotta 30 1,1 6 0, vuotta 50 1,8 16 0, vuotta 79 2,8 56 2, vuotta 141 5,0 53 1, vuotta , , vuotta , ,4 Tuntematon ,1 Yhteensä Taulukko 5. Pitkäkestoisen ja Suomeen saapuvan opiskelijaliikkuvuuden ikäjakauma 2010 * Mediaani tilastoidusta syntymävuosista Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 6 on esitetty pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto-opiskelijoita lähti ulkomaanjaksolle eniten eli 416 henkilöä, mikä on 15 % enemmän kuin edellisvuonna. Toiseksi eniten lähtijöitä oli hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto-opiskelijoiden (298) ja kolmanneksi eniten liiketalouden perustutkinto-opiskelijoiden (283) joukossa. Molemmissa tutkinnoissa lähtijämäärät ovat nousseet vuodesta Suomeen saapui eniten liiketalouden perustutkintoa suorittavia opiskelijoita (490). Toiseksi useimmiten ulkomaisia opiskelijoita saapui suorittamaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa (302) ja kolmanneksi maatalousalan perustutkintoa (189). 15
16 Tutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Autoalan perustutkinto Catering-alan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Hammastekniikan perustutkinto Hiusalan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Jalkinealan perustutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinto Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto Kemiantekniikan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Lentokoneasennuksen perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Liikunnanohjauksen perustutkinto Logistiikan perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Lääkealan perustutkinto Maanmittausalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Matkailualan perustutkinto Merenkulkualan perustutkinto Metsäalan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Muu tutkinto, mikä? Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Painoviestinnän perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Pintakäsittelyn perustutkinto Puhdistuspalvelujen perustutkinto Opiskelijoita Suomesta Opiskelijoita Suomeen
17 Puualan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto Sähköalan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Tanssialan perustutkinto Tekstiilialan perustutkinto Tietojenkäsittelyn perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Vaatetusalan perustutkinto Veneenrakennuksen perustutkinto Verhoilualan perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Yhteensä Taulukko 6. Pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain 2010 Luokkaan Muu tutkinto oli lähtevien osalta kirjattu erikoisammattitutkintoja (esim. eläintenhoitaja, informaatio- ja kirjastopalveluala, tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto sekä valmentajan ammattitutkinto). Saapuvien osalta oli mainittu mm. sosiaalipedagogi ja erinäisiä vaatetusalan erikoiskursseja. Koulutusaloittain tarkasteltuna ulkomaanjaksot ovat yleisempiä suurilla koulutusaloilla. Eniten lähteneitä oli vuonna 2010 tekniikan ja liikenteen alalla (25 %). Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (20 %) sekä sosiaali- ja terveysala (20 %) ovat jaetulla toisella sijalla. Suomeen saapuneiden osalta eniten opiskelijoita vastaanotettiin tekniikan ja liikenteen alalla (27 %). Liiketalouden ja hallinnon ala (18 %) vastaanotti toiseksi eniten ja matkailu-, ravitsemis- ja talousala (17 %) kolmanneksi eniten opiskelijoita. Taulukossa 7 on lähteneiden opiskelijoiden määrä vuosina 2009 ja 2010 sekä Suomeen saapuneiden määrä vuonna 2010 suhteutettuna alalla aloittaneisiin. Luonnonvara- ja ympäristöalalta sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta lähdetään edelleen yhtä aktiivisesti vaihtoon kuin vuonna Kulttuuriala sen sijaan on noussut niiden ohi aktiivisimmin opiskelijoita ulkomaille lähettäväksi alaksi. Suomeen saapuneiden kohdalla luokka muu koulutus erottuu erityisen aktiivisena. Syynä voi olla se, että tähän luokkaan on todennäköisesti sijoitettu ne 17
18 ulkomaiset opiskelijat, joiden tutkintoa ei ole osattu vastaanottavissa oppilaitoksissa määritellä. Myös luonnonvara- ja ympäristöala vastaanottaa aktiivisesti ulkomaisia opiskelijoita. Saapuneiden opiskelijoiden liikkuvuus on edellisvuosina tilastoitu summatietoina, joten luvuilla ei ole vertailupohjaa. Opiskelijoita Suomesta % aloittaneista 2010 % aloittaneista 2009 Opiskelijoita Suomeen % aloittaneista 2010 Humanistinen ja kasvatusala 72 7,6 5,0 69 7,3 Kulttuuriala 324 8,8 7, ,7 Liiketalouden ja hallinnon ala 283 5,0 6, ,6 Luonnontieteiden ala 45 2,6 1,6 25 1,4 Tekniikan ja liikenteen ala 693 3,3 2, ,5 Luonnonvara- ja ympäristöala 231 8,2 8, ,5 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 563 7,0 6, ,7 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 565 8,5 8, ,2 Muu koulutus 18 4,4 5, ,5 Taulukko 7. Pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden muutos suhteessa koulutuksessa aloittaneisiin sekä Suomeen saapuneiden osuus koulutusaloittain Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Liikkuvuusohjelmista suosituin oli EU:n Leonardo da Vinci, jonka kautta pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähti 1114 opiskelijaa eli 40 % kaikista lähteneistä. Leonardo-ohjelman kautta Suomeen saapui 1334 opiskelijaa eli 49 % saapuneista. Lähes 41 % ulkomaille lähteneiden liikkuvuusjärjestelyistä hoidettiin oppilaitoksen omalla rahoituksella. Suomeen saapuneista 15 % liikkui oppilaitoksen rahalla ja 13 % Comenius- tai Grundtvig-ohjelmien rahoituksella. Luokka muu rahoitus oli yleinen erityisesti Suomeen saapuneiden kohdalla. 18
19 Liikkuvuusohjelma Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Leonardo da Vinci , ,5 Comenius/Grundtvig 68 2, ,9 Nordplus 67 2, ,4 Opetushallituksen rahoittama 159 5,7 29 1,1 Oppilaitoksen itse rahoittama , ,3 Opiskelijan itse rahoittama ulkomaanjakso 128 4,6 56 2,0 Muu rahoitus 127 4, ,7 Yhteensä Taulukko 8. Liikkuvuusjärjestelyt pitkäkestoisessa ja Suomeen saapuvassa opiskelijaliikkuvuudessa 2010 Ulkomaanjakson tarkoituksena oli ulkomaille lähteneiden osalta useimmiten työssäoppiminen (92 %). Suomeen saapuneiden osalta sekä työssäoppiminen että muu opiskelu ovat lähes yhtä yleisiä. Vaihdon tarkoitus Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % työssäoppiminen , ,7 muu opiskelu 234 8, ,3 Yhteensä Taulukko 9. Ulkomaanjakson tarkoitus 2010 Suomesta lähteneiden opiskelijoiden pitkäkestoinen ulkomaanjakso oli keskimäärin 6 viikon mittainen. Lyhyimmät ulkomaanjaksot kestivät 2 ja pisimmät 48 viikkoa. Suomeen saapuneet opiskelijat viipyivät maassa keskimäärin 4 viikkoa. Lyhyimmät vaihdot kestivät 1 viikon ja pisimmät jopa pari vuotta. Opiskelijaliikkuvuus alueittain Taulukossa 10 on esitetty opiskelijaliikkuvuus maakunnittain siten, että pitkä- ja lyhytkestoinen liikkuvuus on yhdistetty yhdeksi luvuksi. Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden 19
20 osalta eniten liikkuvuutta tapahtuu Uudellamaalla, missä on myös lukumääräisesti eniten oppilaitoksia. Myös Pohjois-Pohjanmaalle tuli paljon ulkomaisia opiskelijoita ja sieltä myös lähti paljon opiskelijoita vaihtoon. Maakunta Suomesta % Suomeen % Etelä-Karjala 116 2,1 16 0,6 Etelä-Pohjanmaa 243 4, ,2 Etelä-Savo 132 2, ,8 Itä-Uusimaa 158 2,9 10 0,4 Kainuu 50 0,9 96 3,5 Kanta-Häme 206 3,8 76 2,8 Keski-Pohjanmaa 210 3, ,2 Keski-Suomi 303 5, ,0 Kymenlaakso 188 3, ,8 Lappi 244 4, ,3 Pirkanmaa 401 7, ,6 Pohjanmaa 239 4,4 85 3,1 Pohjois-Karjala 250 4, ,8 Pohjois-Pohjanmaa , ,4 Pohjois-Savo 265 4, ,1 Päijät-Häme 211 3, ,7 Satakunta 77 1, ,8 Uusimaa , ,1 Varsinais-Suomi 157 2,9 18 0,7 Yhteensä Taulukko 10. Pitkä- ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus maakunnittain 2010 Pelkkiä absoluuttisia lukuja havainnollisempaa on tarkastella tilastointivuosien välillä tapahtuvaa muutosta. Taulukossa 11 ovat eroteltuina pitkä- ja lyhytkestoisten vaihtojen määrät maakunnittain ja niissä tapahtunut muutos vuosien 2009 ja 2010 välillä. Merkittävin lasku lähteneiden määrässä on tapahtunut Kainuussa, jossa lyhytkestoisten vaihtojen määrä on laskenut 74 % ja pitkäkestoistenkin lähes kolmanneksella. Myös Lappi, joka vielä vuonna 2009 lähetti heti Uudenmaan jälkeen eniten opiskelijoita ulkomaille, erottuu nyt yli 60 % laskullaan lyhytkestoisten vaihtojen määrässä. Huomattavaa kasvua Suomesta ulkomaille suuntautuvien vaihtojen määrässä on tapahtunut Kymenlaaksossa ja Pohjanmaalla. 20
21 Vaikka Kainuusta lähdettiin vuonna 2010 entistä harvemmin vaihtoon, on se kuitenkin houkutellut yli kolminkertaisen määrän ulkomaisia opiskelijoita edelliseen vuoteen verrattuna. Myös Keski-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa vastaanottivat paljon ulkomaisia opiskelijoita edelliseen tilastointivuoteen verrattuna. Maakunta Suomesta pitkät vaihdot 2010 Suomesta pitkät vaihdot 2009 Muutos % Suomesta lyhyet vaihdot 2010 Suomesta lyhyet vaihdot 2009 Muutos % Suomeen 2010 Suomeen 2009 Muutos % Etelä-Karjala , , ,7 Etelä-Pohjanmaa , , ,6 Etelä-Savo , , ,6 Itä-Uusimaa , , ,7 Kainuu , , ,0 Kanta-Häme , , ,6 Keski-Pohjanmaa , , ,1 Keski-Suomi , , ,0 Kymenlaakso , , ,0 Lappi , , ,8 Pirkanmaa , , ,1 Pohjanmaa , , ,6 Pohjois-Karjala , , ,7 Pohjois-Pohjanmaa , , ,9 Pohjois-Savo , , ,6 Päijät-häme , , ,2 Satakunta , , ,7 Uusimaa , , ,1 Varsinais-Suomi , , ,5 Yhteensä , , ,4 Taulukko 11. Opiskelijaliikkuvuuden muutos maakunnittain 2009 ja
22 Lapin laskenut aktiivisuus näkyy erityisesti tarkasteltaessa liikkuvuutta lääneittäin suhteessa ammatillisessa koulutuksessa aloittaneisiin. Lähteneiden osalta Lapin aktiivisuus on laskenut vuosien 2009 ja 2010 välillä 19,9 %:sta 10,4 %:iin ja Suomeen saapuvien osalta laskua on 11,1 %:sta 6,2 %:iin. Suomesta Suomeen Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Yhteensä 12,5 8,9 10,5 12,5 10,4 10,9 4,9 4,8 5,2 9,7 6,2 5,4 Taulukko 12. Pitkä- ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 2010 lääneittäin suhteessa vuonna 2009* aloittaneisiin (%) * Vuonna 2010 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin Suurin osa kansainvälisestä liikkuvuudesta tapahtuu ammatillisissa oppilaitoksissa, joista lähtee ja joihin tulee yli 90 % opiskelijoista. Oppisopimustoimistot ja -keskukset vastaanottavat useammin ulkomaisia opiskelijoita kuin lähettävät opiskelijoita ulkomaanjaksoille. Oppilaitostyyppi Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Ammatillinen oppilaitos , ,67 Ammatillinen erikoisoppilaitos 0 0,00 0 0,00 Ammatillinen erityisoppilaitos 111 2, ,26 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 76 1,38 2 0,07 Oppisopimustoimisto/-keskus 78 1, ,89 Tuntematon 3 0,11 Yhteensä Taulukko 13. Pitkä- ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin
23 6. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2010 Suomesta ulkomaille suuntautuva liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudeksi laskettiin vähintään 5 työpäivää kestäneet matkat. Vuonna 2010 ammatillista koulutusta tarjoavien organisaatioiden henkilöstöä lähti Suomesta ulkomaille yhteensä 1935 henkilöä. Vähän yli puolet Suomesta ulkomaille lähteneestä henkilöstöstä on naisia. Opettajat ja muu henkilöstö % Mies Nainen Tuntematon Yhteensä ,3 57,7 0,1 Taulukko 14. Ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun henkilöstön sukupuolijakauma 2010 Runsaat puolet ulkomaille lähteistä opettajista työskentelee koulupohjaisen perustutkinnon parissa. Hallintohenkilöstön osuus ulkomaanjaksoille lähteistä on 30 %. Opiskelumuoto Opettajat ja muu henkilöstö % Koulupohjainen perustutkinto Koulupohjainen ammattitutkinto Koulupohjainen erikoisammattitutkinto Oppisopimuspohjainen perustutkinto Oppisopimuspohjainen ammattitutkinto Oppisopimuspohjainen erikoisammattitutkinto Muu esim. hallintohenkilöstö Yhteensä ,4 11,9 0,8 0,1 0,0 0,1 30,6 Taulukko 15. Ulkomaille lähteneet opettajat ja muu henkilöstö opiskelumuodoittain
24 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 16 on esitetty Suomesta ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusluvut tutkinnoittain. Yleisintä ulkomaille lähtö on muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä työskentelevän henkilöstön keskuudessa (esim. hallintohenkilöstö): lähtijöitä 458 henkilöä. Toiseksi yleisintä liikkuvuus oli sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (158 henkilöä) ja kolmanneksi yleisintä liiketalouden perustutkinnon (131 henkilöä) parissa työskentelevien opettajien ja muun henkilöstön keskuudessa. Tutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Autoalan perustutkinto Bioenergia-alan tutkinto Catering-alan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Hiusalan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Jalkinealan perustutkinto Kalatalouden perustutkinto Kauneudenhoitoalan perustutkinto Kello- ja mikromekaniikan perustutkinto Kemiantekniikan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Kotitalous- ja kuluttajapalveluiden perustutkinto Kuvallisen ilmaisun perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Lentokoneasennuksen perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Liikunnanohjauksen perustutkinto Logistiikan perustutkinto Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Lääkealan perustutkinto Maanmittausalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Opettajat ja muu henkilöstö
25 Matkailualan perustutkinto Merenkulkualan perustutkinto Metsäalan perustutkinto Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) Muu tehtävä (esim. hallintohenkilöstö) Muu tutkinto, mikä? Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto Painoviestinnän perustutkinto Pintakäsittelyn perustutkinto Puhdistuspalvelujen perustutkinto Puualan perustutkinto Puutarhatalouden perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Sirkusalan perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Suunnitteluassistentin perustutkinto Sähköalan perustutkinto Talotekniikan perustutkinto Tanssialan perustutkinto Tekstiilialan perustutkinto Tietojenkäsittelyn perustutkinto Turvallisuusalan perustutkinto Vaatetusalan perustutkinto Veneenrakennuksen perustutkinto Verhoilualan perustutkinto Viittomakielisen ohjauksen tutkinto Yhteensä Taulukko 16. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain 2010 Muu tutkinto -luokan olivat useimmiten valinneet valmentavassa ja/tai kuntouttavassa ohjauksessa työskentelevät henkilöt. Koulutusaloittain tarkasteluna luokka Muu koulutus, johon kuuluvat kieltenopettajat, hallintohenkilöstö sekä erityis- ja erikoisammattitutkintojen parissa työskentelevät opettajat ja muu 25
26 henkilöstö, on suurin ulkomaanjaksoja tekevä ryhmä. Koulutusalakohtaiset suhteelliset osuudet ovat pysyneet lähestulkoon samana vuosien 2009 ja 2010 välillä lukuun ottamatta liiketalouden ja hallinnon alan vajaan 4 prosenttiyksikön laskua sekä tekniikan ja liikenteen alan 2 prosenttiyksikön nousua. Opettajia Suomesta 2010 % 2009 % Humanistinen ja kasvatusala 19 1,0 0,5 Kulttuuriala 165 8,5 7,5 Liiketalouden ja hallinnon ala 131 6,8 10,4 Luonnontieteiden ala 33 1,7 1,2 Tekniikan ja liikenteen ala ,9 18,9 Luonnonvara- ja ympäristöala 156 8,1 8,6 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala ,0 9,8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 191 9,9 9,8 Muu koulutus ,2 33,4 Yhteensä 1935 Taulukko 17. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus koulutusaloittain 2010 ja 2009 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Vuonna 2010 opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudesta 34 % tapahtui oppilaitoksen omalla rahoituksella ja 14 % Opetushallituksen jakamalla valtionavustuksella. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 36 % ja 13 %. Leonardo da Vinci -liikkuvuusohjelmaa käytti nyt neljännes Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista. Muun rahoituksen osuus on puolestaan noussut vuodesta Liikkuvuusohjelma Opettajat ja muu henkilöstö 2010 % 2009 % Leonardo da Vinci Comenius/Grundtvig Nordplus Opetushallituksen rahoittama Oppilaitoksen itse rahoittama Muu rahoitus Yhteensä 1935 Taulukko 18. Liikkuvuusjärjestelyt opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudessa 2010 ja
27 Opettajat ja muu henkilöstö lähtivät vuonna 2010 ulkomaille useimmiten muun kuin työelämäjakson tai opettajavaihdon takia; tämä osuus oli entisestään noussut. Kyseessä olivat esimerkiksi yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin liittyvät matkat tai valmistelevat vierailut. Työelämäjaksojen ja opettajavaihtojen osuus liikkuvuudesta on vastaavasti laskenut edellisestä tilastointivuodesta. Vaihdon tarkoitus Opettajat ja muu henkilöstö 2010 % 2009 % työelämäjakso opettajavaihto Muu Yhteensä 1935 Taulukko 19. Opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjakson tarkoitus 2010 ja 2009 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,3 viikkoa. Liikkuvuudesta tilastoitiin vain vähintään yhden viikon mittaisen matkat, joten lyhimmillään matkat kestivät siis viikon ja pisimmillään 17 viikkoa. Suomeen suuntautuva opettajaliikkuvuus Suomeen saapui 2113 opettajaa tai muuta opetushenkilökunnan edustajaa. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus alueittain Uusimaa sekä lähettää että vastaanottaa edelleen eniten opettajia ja muuta henkilöstöä. Myös Pohjois-Pohjanmaan osuus opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuudesta on edelleen merkittävä Suomesta lähteneiden osalta. Pohjois-Pohjanmaalle saapui huomattavasti enemmän ulkomaisia opettajia kuin edellisvuonna. Itä-Uusimaa on tilastollisesti mielenkiintoinen, sillä sieltä lähti vähemmän opettajia vaihtoon kuin edellisvuonna, mutta maakunta vastaanotti nyt kymmenkertaisen määrän ulkomaisia opettajia. 27
28 Suomesta Maakunta 2010 % Suomesta 2009 Muutos % Suomeen 2010 % Suomeen 2009 Muutos % Etelä-Karjala 22 1, ,3 18 0, ,0 Etelä-Pohjanmaa 71 3, ,5 43 2, ,5 Etelä-Savo 90 4, ,9 74 3, ,4 Itä-Uusimaa 8 0, ,9 53 2, ,0 Kainuu 31 1,6 32-3,1 30 1, ,4 Kanta-Häme 70 3, ,1 88 4, ,7 Keski-Pohjanmaa 140 7, , , ,4 Keski-Suomi 143 7, , , ,3 Kymenlaakso 50 2, ,0 61 2,9 61 0,0 Lappi 75 3,9 81-7, , ,2 Pirkanmaa 102 5, , , ,2 Pohjanmaa 53 2, ,2 44 2, ,4 Pohjois-Karjala 97 5,0 96 1,0 56 2, ,4 Pohjois-Pohjanmaa , , , ,0 Pohjois-Savo 75 3, ,0 25 1, ,7 Päijät-häme 82 4, , , ,6 Satakunta 69 3,6 70-1,4 42 2, ,0 Uusimaa , , , ,0 Varsinais-Suomi 44 2, ,0 29 1, ,6 Yhteensä , ,6 Taulukko 20. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maakunnittain 2010 sekä muutos vuoteen 2009 Lääneittäin tarkasteluna Etelä-Suomen lääni sekä vastaanottaa että lähettää eniten opettajia ja muuta henkilökuntaa ulkomaille. Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Yhteensä Suomesta 36,2 32,1 13,5 14,3 3,9 Suomeen 49,4 26,1 7,3 12,1 5,1 Taulukko 21. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus lääneittäin 2010 (%) 28
29 Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus oppilaitostyypeittäin Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus keskittyy opiskelijaliikkuvuuden tapaan enimmäkseen ammatillisiin oppilaitoksiin. Ammatilliset erityisoppilaitokset kuitenkin lähettävät ja vastaanottavat opettajia ja muuta henkilökuntaa ulkomaanjaksoille useammin kuin opiskelijoita. Oppilaitostyyppi Opettajia Suomesta % Opettajia Suomeen % Ammatillinen oppilaitos , ,1 Ammatillinen erikoisoppilaitos 1 0,1 0 0,0 Ammatillinen erityisoppilaitos 123 6, ,0 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 70 3,6 73 3,5 Oppisopimustoimisto/-keskus 34 1,8 30 1,4 Yhteensä Taulukko 22. Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus oppilaitostyypeittäin
30 7. Liikkuvuuden yhteistyömaat ja -alueet Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus oli erittäin Eurooppa-painotteista. Sekä Suomesta lähteiden että Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 suosituinta kohde- ja lähtömaata sijaitsivat kaikki Euroopassa. Opettajien ja muun henkilöstön kohdalla suosituimmat kohdemaat sijaitsevat edelleen Euroopassa, mutta Suomeen saapui entistä enemmän opettajia Aasiasta. Ulkomaanjaksoille lähtevät opiskelijat suosivat lähialueita eli Viroa ja Ruotsia. Lähialueille suuntautuvat jaksot ovat enimmäkseen lyhytaikaisia. Keski- ja Etelä-Eurooppaan taas mennään useimmiten pitkäaikaisemmille ulkomaanjaksoille. Suomeen taas tullaan useimmiten Keski-Euroopasta. Verrattuna edelliseen tilastointivuoteen Unkari on noussut uutena 10 suosituimman kohdemaan joukkoon. Kohdemaa Lähteneet pitkäkestoiset Kohdemaa Lähteneet lyhytkestoiset Lähtömaa Saapuneet Espanja 566 Viro 785 Saksa 672 Saksa 359 Ruotsi 686 Ranska 380 Britannia 252 Saksa 225 Italia 154 Ruotsi 200 Venäjä 161 Viro 153 Ranska 180 Britannia 105 Unkari 148 Alankomaat 151 Italia 98 Ruotsi 140 Unkari 109 Espanja 71 Espanja 133 Viro 108 Ranska 69 Alankomaat 107 Italia 88 Portugali 52 Venäjä 102 Venäjä 75 Latvia 51 Norja 94 Taulukko 23. Pitkä- ja lyhytkestoisille ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata Opettajavierailuissa suurin yksittäinen kohdemaa on Saksa, josta myös tulee paljon opetushenkilökuntaa Suomeen. Saksa oli suosituin lähtö- ja kohdemaa myös edellisenä tilastointivuotena. 10 suosituimman lähtömaan joukkoon on nyt uutena maana noussut Korean tasavalta. 30
31 Kohdemaa Lähteneet Lähtömaa Saapuneet Saksa 231 Saksa 228 Espanja 172 Venäjä 218 Britannia 169 Viro 161 Ranska 118 Korean tasavalta 149 Portugali 116 Ranska 143 Italia 115 Alankomaat 138 Venäjä 115 Espanja 103 Viro 93 Norja 103 Alankomaat 76 Unkari 78 Ruotsi 75 Ruotsi 77 Taulukko 24. Ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opettajien ja muun henkilöstön 10 yleisintä kohde- ja lähtömaata. Aasian osuus opiskelijaliikkuvuudesta on hieman laskenut edellisvuodesta, mutta vastaavasti sinne suuntautui ja sieltä tuli enemmän opettajia vuonna 2010 kuin edellisvuonna. Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat Saapuneet opettajat Aasia Afrikka Eurooppa Latinalainen Amerikka ja Karibia Pohjois-Amerikka Oseania Yhteensä Taulukko 25. Opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maanosittain
32 Taulukossa 26 on esitetty maakohtaiset liikkuvuusluvut ammatillisessa koulutuksessa. Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat Saapuneet opettajat Aasia Arabiemiirikunnat Bangladesh Filippiinit Georgia Hong Kong Indonesia Intia Irak Iran Israel Japani Kiina Korean tasavalta Kuwait Kypros Laos Malediivit Malesia Nepal Saudi-Arabia Singapore Sri Lanka Syyria Taiwan Thaimaa Turkki Vietnam
33 Afrikka Algeria Botswana Egypti Etelä-Afrikka Etiopia Gambia Ghana Kamerun Kenia Marokko Mauritius Namibia Nigeria Reunion Ruanda Sambia Senegal Sierra Leone Swazimaa Tansania Togo Tunisia Eurooppa Alankomaat Belgia Britannia Bulgaria Espanja Färsaaret 1 Irlanti Islanti Italia Itävalta
34 Kreikka Kroatia Latvia Liechtenstein Liettua Luxemburg Malta Mansaari Norja 103 Portugali Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Serbia Slovakia Slovenia Sveitsi Tanska Tsekki Ukraina Unkari Valko-Venäjä Venäjä Viro Latinalainen Amerikka ja Karibia Brasilia Chile Costa Rica Ecuador Guatemala Kuuba
35 Meksiko Panama Peru Pohjois-Amerikka Kanada Saint-Pierre ja Miquelon Yhdysvallat USA Oseania Australia Uusi-Seelanti Kaikki yhteensä Taulukko 26. Opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus maittain
36 8. Sammanfattning: Internationell mobilitet inom yrkesutbildningen Mobilitet från Finland utomlands Totalt studerande (5,5 % av alla nya studerande) åkte ut på en långvarig, minst 2 veckor lång utlandsperiod; 12,6 % ökning jämfört med året innan. Totalt studerande (5,3 % av alla nya studerande) åkte ut på en kortvarig utlandsperiod som var kortare än 2 veckor; 25,3 % minskning jämfört med året innan. Antalet lärare och övrig personal som åkte utomlands uppgick till personer; 9,5 % ökning jämfört med året innan. Mobilitet per examen Mest mobilitet förekom bland grundexamensstuderande inom social- och hälsovård, hotell- och restaurangbranschen samt företagsekonomi. Examen Grundexamen inom social- och hälsovård Grundexamen inom hotell- och restaurangbranschen Grundexamen inom företagsekonomi Grundexamen inom hantverk och konstindustri Grundexamen inom turism Grundexamen inom lantbruk Grundexamen inom elbranschen Grundexamen inom audiovisuell kommunikation Grundexamen inom catering Grundexamen inom maskin- och metallbranschen Studerande från Finland Tabell 1. Långvarig studentmobilitet per examen, de 10 vanligaste 36
37 Det är vanligast att åka utomlands bland personalen som arbetar med andra uppgifter än direkt undervisning. Examen Övrig uppgift (t.ex. administrativ personal) Grundexamen inom social- och hälsovård Grundexamen inom företagsekonomi Övrig utbildning (t.ex. språklärare) Grundexamen inom hotell- och restaurangbranschen Grundexamen inom hantverk och konstindustri Annan examen Grundexamen inom lantbruk Grundexamen inom byggnadsbranschen Grundexamen inom elbranschen Personal från Finland Tabell 2. Mobilitet bland lärare och övrig personal per examen, de 10 vanligaste Majoriteten av deltagarna är kvinnor Studentmobiliteten är kvinnodominerad: 68 % av dem som åkte ut på en långvarig utlandsperiod var kvinnor. Inom yrkesutbildningen är 46 % av studerandena kvinnor, vilket alltså innebär att kvinnor oftare än män deltar i utlandsperioder. Av lärarna och den övriga personalen som åkte utomlands från Finland var 58 % kvinnor. De flesta deltagarna studerar för en skolbaserad grundexamen Av de studerande som åkte ut på en långvarig utlandsperiod studerade 82 % för en skolbaserad grundexamen. Av lärarna och den övriga personalen som åkte utomlands från Finland arbetade 56 % inom utbildning för skolbaserad grundexamen. Mobilitetsarrangemang och utlandsperiodens syfte Inom långvarig studentmobilitet sköttes arrangemangen oftast via programmet Leonardo da Vinci (40 %) eller med läroinrättningens egen finansiering (41 %). Syftet med de långvariga utlandsperioderna var oftast inlärning i arbetet (92 %). 37
38 Av lärarnas och den övriga personalens mobilitet arrangerades 34 % med läroinrättningens egen finansiering och 25 % via programmet Leonardo da Vinci. Syftet med lärarnas och den övriga personalens utlandsperioder var oftast annat än period i arbetslivet eller lärarutbyte, exempelvis samarbetsprojekt, utvecklingsprojekt eller förberedande besök. Mobilitetsperiodens längd Perioderna inom den långvariga studentmobiliteten var i genomsnitt 6 veckor. Längden på lärarmobilitetsperioderna var i genomsnitt 1,3 veckor Studentmobilitet till Finland Det kom studerande (5,4 % av nya studerande) till Finland, vilket är 13,3 % mer än Mobilitet per examen Flest utländska studerande kom till Finland för att studera inom grundexamen inom företagsekonomi, social- och hälsovård samt lantbruk. Examen Grundexamen inom företagsekonomi Grundexamen inom social- och hälsovård Grundexamen inom lantbruk Grundexamen inom hotell- och restaurangbranschen Grundexamen inom turism Grundexamen inom elbranschen Grundexamen inom catering Grundexamen inom byggnadsbranschen Grundexamen inom träbranschen Grundexamen inom maskin- och metallbranschen Studerande till Finland
39 Det kom lika många män som kvinnor till Finland Könsfördelningen bland studerandena som kom till Finland var jämn. Av de inkommande var 50 % män och 49 % kvinnor; 1 % av de inkommande hade angetts i statistiken med okänt kön. De flesta inkommande studerar för en skolbaserad grundexamen Av studerandena som kom till Finland studerade 81 % för en skolbaserad grundexamen. Mobilitetsarrangemang och utlandsperiodens syfte Arrangemangen för de inkommande utbytesstuderandena sköttes oftast via programmet Leonardo da Vinci (49 %) eller med läroinrättningens egen finansiering (15 %). Syftet för utbytesperioden var inlärning i arbete för hälften av dem som kom till Finland och den andra hälften kom hit för övriga studier. Mobilitetsperiodens längd Perioderna inom studentmobiliteten till Finland var i genomsnitt 4 veckor Lärarmobilitet till Finland Det kom lärare eller representanter för övrig undervisningspersonal till Finland; 2,6 % ökning jämfört med året innan Samarbetsländer och -regioner inom internationell mobilitet De vanligaste målländerna för kort- och långvarig studentmobilitet var Estland, Sverige, Spanien, Tyskland och Storbritannien. De vanligaste hemländerna för utbytesstuderande var Tyskland, Frankrike, Italien, Estland och Ungern. De vanligaste målländerna för lärare och övrig personal var Tyskland, Spanien, Storbritannien, Frankrike och Portugal. De vanligaste hemländerna bland inkommande lärare och övrig personal var Tyskland, Ryssland, Estland, Republiken Korea och Frankrike. Den internationella studentmobiliteten och lärarnas och den övriga personalens mobilitet är koncentrerad till Europa. 39
40 Utresande studerande Inkommande studerande Utresande lärare Inkommande lärare Asien 1,9 1,3 6,6 11,5 Afrika 1,9 0,2 1,8 0,5 Europa 94,6 97,6 89,7 86,4 Latinamerika och Karibien 0,0 0,0 0,2 0,1 Nordamerika 1,0 0,7 1,6 1,1 Oceanien 0,5 0,2 0,2 0,4 Sammanlagt Tabell 3. Mobilitet per världsdel (%) 40
41 8. Summary: International mobility in vocational education and training in Outward mobility from Finland 2,794 students (5.5% of annual intake) headed abroad for at least two weeks (= longterm mobility); an increase of 12.6% from ,697 students (5.3% of annual intake) headed abroad for less than two weeks (= short-term mobility); a decrease of 25.3% from ,935 internationally mobile teachers and other staff; an increase of 9.5% from Mobility by qualification Highest mobility rates with students doing initial vocational qualifications in Social and Health Care; Hotel and Restaurant Services; and Business and Administration. Qualification Initial vocational qualification in Social and Health Care Initial vocational qualification in Hotel and Restaurant Services Initial vocational qualification in Business and Administration Initial vocational qualification in Crafts and Design Initial vocational qualification in Tourism Industry Initial vocational qualification in Agriculture Initial vocational qualification in Electrical Engineering Initial vocational qualification in Audiovisual Communication Initial vocational qualification in Catering Initial vocational qualification in Metalwork and Machinery Outgoing students from Finland Table 1. Long-term student mobility by qualification, top 10 41
42 Staff mobility most common among other than teaching staff Qualification/nature of work Other than teaching duties (for example, administrative staff) Initial qualification in Social and Health Care Initial qualification in Business and Administration Providing other education (for example, language teachers) Initial qualification in Hotel and Restaurant Services Initial qualification in Crafts and Design Other qualification, which? Initial qualification in Agriculture Initial qualification in Construction Initial qualification in Electrical Engineering Outgoing staff from Finland Table 2. Teaching and other staff mobility by qualification/nature of work, top 10 Women more mobile than men Student mobility is dominated by women, who make up 68% of the students heading abroad for more than two weeks. Women comprise 46% of the students in vocational education and training and are clearly more mobile than men. 58% of outgoing teachers and staff are women. Most outgoing students doing initial vocational qualifications at upper secondary level 82% of students heading abroad for more than two weeks were doing initial vocational qualifications at upper secondary level. 56% of outgoing teachers and other staff were engaged in programmes leading to initial vocational qualifications at upper secondary level. Funding and purpose of mobility Long-term student mobility usually took place through the Leonardo da Vinci programme (40%) or with the institutions own funding (41%). Long-term mobility was usually intended to enhance on-the-job learning (92%). 42
Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2011
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2013
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa
LisätiedotVaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088
LisätiedotSuomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.
/ Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh
LisätiedotUlkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain 2008 2017 (Lähde: Vipunen ja CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 10444 9551 Aasia 1256 1552 1790 1737 1727 1920 1783 1762
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2012
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 10 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2004 2013 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 Aasia 773 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737
LisätiedotSuosituimmat kohdemaat
Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2009
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2014
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa
LisätiedotLeonardo-ohjelman kesäpäivät 2014
Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.
LisätiedotKANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Siru Korkala. Raportit ja selvitykset 2017:12
KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2016 Siru Korkala Raportit ja selvitykset 2017:12 Opetushallitus Raportit ja selvitykset 2017:12 ISBN 978-952-13-6408-2 (pdf) ISSN-L 1798-8918 ISSN
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotMDP in Information Security and CryptogIran 1 1
1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies
LisätiedotAikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain
Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain Euroopan alue Albania 2008-9 Kansallinen 10302 15-49 44.8 8.5 29.6 9.7 DHS Armenia 2005 Kansallinen 6016 15-49 26.9 15.5 DHS Itävalta
LisätiedotKANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2018
KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2018 Siru Korkala Raportit ja selvitykset 2019:5 Opetushallitus Raportit ja selvitykset 2019:5 ISBN 978-952-13-6595-9 (pdf) ISSN-L 1798-8918 ISSN
LisätiedotKANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA Siru Korkala. Raportit ja selvitykset 2018:10
KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 2017 Siru Korkala Raportit ja selvitykset 2018:10 Opetushallitus Raportit ja selvitykset 2018:10 ISBN 978-952-13-6500-3 (pdf) ISSN-L 1798-8918 ISSN
LisätiedotALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014
ALOITUSPAIKAT 2015 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. Alpat 2014 Ylitys / Alitus YHTEENSÄ 112 511 463 130 116 91 214 84 398 2119 2139-20 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40
LisätiedotUudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset
UUSIEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA TUTKINNON PERUSTEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO - AIKATAULU Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Asiantuntijayksikön päällikkö Sirkka-Liisa.Karki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotOsaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä
Osaamisen johtaminen monikansallisessa ympäristössä 2 4/14/2016 [Presentation name / Author] Koulutuksen kehitys Strategisten kompetenssien kuvaaminen Osaamisen hallinta 3 14.4.2016 [Presentation name
LisätiedotOSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!
FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Määrällisen seurannan tulokset 2013 2014 Sisällys Sisällys... 2 1. Määrällinen seuranta... 3 2. Tutkinnon suorittamisen lopettaminen... 4 2.1 Tulokset
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2014
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa
LisätiedotTurun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan
1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1
LisätiedotWebinaari Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK
Webinaari 1.10.2012 Kulttuuritietoinen ohjaus Sanna Matikainen, OAKK Maahanmuuttajakoulutus OAKK:ssa OAKK:n maahanmuuttajakoulutukseen on osallistunut vuodesta 1989 alkaen lähes 4000 opiskelijaa 114 eri
LisätiedotColoplastin paikallistoimistot
Afrikka Aasia Australia Eurooppa Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Afrikka Algeria (ranska, arabia) (maksuton*) +213 0560 16 50 18, +213 0560 16 59 59 sunnuntai torstai, 9.00 17.00 dzconsumerservice@coloplast.com
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: ulkomaanjaksot
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen
LisätiedotOPETUSHALLITUS 17.2.2014 PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN PILOTOINTI (VAKUVA2 -HANKE) VALINTARYHMÄKOHTAISET MITATTAVAT ASIAT, KOKEEN OSIOT JA PISTEYTYS
OPETUSHALLITUS 17.2.2014 PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN PILOTOINTI (VAKUVA2 -HANKE) VALINTARYHMÄKOHTAISET MITATTAVAT ASIAT, KOKEEN OSIOT JA PISTEYTYS Valintaryhmät 1 Viittomakielisen ohjauksen Lapsi- ja
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden
LisätiedotMaa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti. Alankomaiden antillit. Albania 95/90/EY Algeria Angola
1884 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja merikotiloita
LisätiedotPerustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista
VALTIOVARAINMINISTERIÖ 18.12.2003 Eduskunta Suuri Valiokunta Asia Perustuslain 97 :n mukainen selvitys EU:ssa valmisteltavista asioista Ohessa saatetaan eduskunnan suuren valiokunnan tietoon ehdotus neuvoston
LisätiedotHakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO
Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä
LisätiedotRaakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan
LisätiedotCatalogues. Reports. Studies. Analysis. E v a l u a t i o n s. Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2002
E v a l u a t i o n s Analysis Studies Reports Catalogues C I M O 2/2003 Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2002 Pirjo Aalto ja Irma Garam Kansainvälisen henkilövaihdon keskus
LisätiedotMaa Komission tuontipäätös Maahantuonti hyväksytty kansallisesti
N:o 1088 2965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 SIRU KORKALA
Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 12008 SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2007 SIRU KORKALA CIMO Publications 1 2008 Kansainvälisen
LisätiedotALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.
YHTEENSÄ 112 536 435 124 106 89 198 40 369 2009 443 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen pt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1609 Viittomakielinen ohjaus 0 Lapsi- ja perhetyön
LisätiedotMITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA?
FAKTAA EXPRESS 12/2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 2/2014 MITÄ TILASTOT KERTOVAT OPPILAITOKSISSA TYÖSKENTELEVIEN ULKOMAANJAKSOISTA? Opettajien ja muun
LisätiedotSavon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016
Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat
LisätiedotLÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a
LÄPÄISY TEHOSTUU Ajatusta alkuun Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu Suomessa keskeyttämistä on käsitelty voittopuolisesti yksilön ongelmallisuutena koulujärjestelmän ongelmana näkemisen sijaan. A-M. Souto
LisätiedotLÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen
LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen
LisätiedotN:o Liite 1. Seuraavien kolmansien maiden osalta komissio. ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita,
N:o 338 965 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja
LisätiedotMaailman valutuotanto
Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotTasavallan presidentin asetus
Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain
LisätiedotLÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a
LÄPÄISY TEHOSTUU Määrällisen seurannan toteutus Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan määrällisen seurannan kehittäminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa ( 2011 2015) Tarkoituksena on ollut tuottaa ajantasaista
Lisätiedot7A/2018 VIERAILULLA, VAIHTO-OPPILAANA JA OPPIMASSA ULKOMAISELLA TYÖPAIKALLA
7A/2018 VIERAILULLA, VAIHTO-OPPILAANA JA OPPIMASSA ULKOMAISELLA TYÖPAIKALLA Tilastoja lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien kansainvälisestä liikkuvuudesta TAUSTAA Kansainvälisyys on arkea kaikilla koulutusasteilla
LisätiedotToimitus. Kuljetus Suomi:
Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu
LisätiedotAPULAISOPETTAJAHARJOITTELU
Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 1/2018 4.4.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.
YHTEENSÄ 112 478 458 118 104 78 197 91 381 2017 450 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen pt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1609 Viittomakielinen ohjaus 0 Lapsi- ja perhetyön
LisätiedotALOITUSPAIKAT Yht. AmoJtk AmoK. AmoJp. Ylitys / Alitus. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat
ALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. Alpat 2016 Ylitys / Alitus YHTEENSÄ 112 478 446 118 104 78 197 91 383 2007 2068-61 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40
LisätiedotAmmatillinen koulutus 2012
Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2008
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2018 4.12.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2018 28.2.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 10/2018 2.1.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2019 30.4.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 IRMA GARAM
Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 2 2007 IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2006 IRMA GARAM CIMO Publications 2 2007 Kannen
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2011
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa
LisätiedotKuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen
LisätiedotErasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta
Erasmus+ eurooppalainen korkeakoululiikkuvuus Suomesta 2014-2017 Erasmus+ lähtevän liikkuvuuden kehitys 2014-2017 2014-2015 2015-2016 2016-2017 4239 4580 4772 1360 1322 1442 1052 1027 985 925 977 970 Opiskelijaliikkuvuus
LisätiedotKolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja
20 N:o 10 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan muita kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita kuin kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippaeläimiä ja merikotiloita
LisätiedotESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013
ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat
Lisätiedot23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä:
Tilasto hakeneista, hyväksytyistä ja pistemääristä.. () Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutus alkaa: Syksy Hakutyyppi: Varsinainen haku Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintimaakunta: Pirkanmaa
LisätiedotMetsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998
Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä
LisätiedotKANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA
KANSAINVÄLISYYS TOIMINTATAPANA KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI 9. 10.12.2015 VAASA PÄIVI CASTRÉN WÄRTSILÄ OYJ / 18 KOKO ELINKAAREN KATTAVIA VOIMARATKAISUJA Kansainvälisesti johtava kestävien
LisätiedotLeonardo da Vinci. Tilastoja 2010
Leonardo da Vinci Tilastoja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Hakaniemenranta 6 (PL ), Helsinki, Puh. 7 868 (vaihde) Sisältö Yleistä hakukierroksesta Liikkuvuushankkeet. Liikkuvuushankkeiden
LisätiedotRaaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen
LisätiedotLiite 4, AmoJtk JK / 8
Liite 4, AmoJtk JK 9.5.2017 1 / 8 YHTEENSÄ 112 478 441 118 104 78 181 91 366 1969 435 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen/kasvatus- ja ohjausalan pt 0 0 0 0 0 0
LisätiedotKorkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus Suomessa 2015: tutkinto-opiskelu ulkomailla
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility IRMA GARAM Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälinen
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotALOITUSPAIKAT 2018 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi Aiko Yhteensä
YHTEENSÄ 112 478 441 118 104 80 181 91 376 1981 445 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen/kasvatus- ja ohjausalan pt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Viittomakielinen ohjaus /
LisätiedotFaktaa. 1A 2011. Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa 2010 TIETOA JA TILASTOJA
Faktaa. TIETOA JA TILASTOJA 1A 2011 IRMA GARAM ja siru korkala: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa 2010 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för
LisätiedotSäädöskokoelman sopimussarjan numero. Alankomaat 1995 84/1997 Ks. myös Alankomaiden Antillit ja Aruba Alankomaiden Antillit 63/2011
SUOMEN VOIMASSA OLEVAT, ALLEKIRJOITETUT, PARAFOIDUT JA NEUVOTELTAVANA OLEVAT TULOVEROSOPIMUKSET (MUKAAN LUKIEN SÄÄSTÖJEN TUOTTAMIA KOR- KOTULOJA KOSKEVAT SOPIMUKSET), TILANNE 23.3.2016 Valtio Sopimuksen
LisätiedotLentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit)
Suomen matkatoimistoalan liitto ry Association of Finnish Travel Agents Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2012 ja 2011 (sisältää räätälöidyt matkapaketit) Ero toteutumassa 2012 2011 2012 /
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2012 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 24.10.2012 Aarre Peltola Puun tuonti 10,5 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden
LisätiedotRovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta
Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen
LisätiedotPäivärahat 2016. Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00. yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00
Päivärahat 2016 Työmatkan kestoajasta riippuen päivärahan enimmäismäärät ovat: Työmatkan kestoaika Päivärahan enimmäismäärä (euro) yli 6 tuntia (osapäiväraha) 19,00 yli 10 tuntia (kokopäiväraha) 40,00
Lisätiedotjärjestys järjestys matkustajia osuus matkustajia osuus 2014 2013 2014 2013
Suomen matkatoimistoalan liitto ry - SMAL Association of Finnish Travel Agents - AFTA TOP TEN MATKAKOHDEALUEET SUOMESTA VUOSINA 2014 ja 2013 perustuu SMALin vuositilastoon; lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat
LisätiedotMaahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella
Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Itä-Suomen ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Kuopio 21.11.2014 Villiina Kazi Asiantuntija Maahanmuuton määrä kasvaa mutta myös tasaantuu
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia
Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Turku 30.9.2015 NAO-seminaari Juhani Pirttiniemi, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011 2015 (1)
LisätiedotVähenevät toimeksiannot ja tuntuvat sähköistyksen lisäkustannukset. Rauli Werdermann, Schenker Oy
Vähenevät toimeksiannot ja tuntuvat sähköistyksen lisäkustannukset -mahdoton yhtälö? Rauli Werdermann, Schenker Oy DB Schenker Suomi - yleistä Asema kansainvälisesti Maakuljetukset/logistiikka nro 1 kotimaassa
LisätiedotVenäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014
Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:
LisätiedotLeonardo da Vinci Tilastoja 2011
Leonardo da Vinci Tilastoja ISBN 978-95-85-5-8 ISSN 798-6 / Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Sisältö. Yleistä hakukierroksesta. Liikkuvuushankkeet. Liikkuvuushankkeiden hakijaorganisaatiot.
LisätiedotKansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,
LisätiedotKansainvälinen liikkuvuus ammatillisissa oppilaitoksissa 2008
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisissa
LisätiedotKolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita
4258 Liite 1 Kolmannet maat, joista saadaan tuoda maahan kalastustuotteita ja niistä saatuja raakavalmisteita ja jalosteita, kuitenkin lukuun ottamatta kaksikuorisia simpukoita, piikkinahkaisia, vaippa-eläimiä
LisätiedotErasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus
Erasmus+ korkeakoulutukselle KA107 globaali liikkuvuus Hakukierros 2015 (4.3.2015) Korkeakoulutuksen Erasmus+ -globaalin liikkuvuuden ensimmäisellä hakukierroksella tukea haki 30 korkeakoulua ja kaksi
Lisätiedot